TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT

JUSSI S. JAUHIAINEN

URMI & TURUN YLIOPISTOjusaja@utu.fi

Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista. Loppuvuonna 2016 tehtiin 119 vastaanottokeskuksen johtajan

haastattelu, 15 ELY-keskuksen haastattelu, saatiin 194 kunnalta vastaukset kyselyyn ja 311 turvapaikanhakijalta vastaukset kyselyyn. Aineisto

käsiteltiin tilastollisin menetelmin ja teemoittelulla. Katso teos: Jauhiainen, Jussi S. (2017, toim.) Turvapaikka Suomesta? Vuoden 2015

turvapaikanhakijat ja turvapaikkaprosessit Suomessa. Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen julkaisuja 5.

YHTEENVETO JA SUOSITUKSET• vuonna 2015 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät ole

määrällinen haaste Suomen kunnille ja yhteiskunnalle

• turvapaikanhakija määritellään jatkuvasti eri tavoin hallinnon ja hallinnan käytännöissä, ja hän pystyy liian vähän vaikuttamaan tähän

• turvapaikanhakijoiden hallinnan tulee olla selkeä ja joustava

• arkipäivän kohtaamisia ja sosiaalista mediaa tulee hyödyntää turvapaikanhakijan kiinnittymisessä ja kotoutumisessa Suomeen

• kotoutumisen tulisi alkaa jo turvapaikkamenettelyn aikana vuorovaikutuksessa paikallisyhteisön ja yhteiskunnan kanssa, esimerkiksi harrastusten, vapaaehtoistyön tai työharjoittelun avulla

SAAPUMINEN • enemmistö 32 476

turvapaikanhakijasta saapui Suomeen syys-lokakuussa 2015

• lähes kaikki olivat ylittäneet monien maiden rajoja ennen tuloa Tornioon

• Irakista tulleet olivat suurin ryhmä (20 500 henkilöä), mikä oli toiseksi eniten EU:ssa

• kaksi kolmesta sai tietoa Suomesta ennen tuloaan Eurooppaan ja yli puolet matkallaan EU:ssa

• arkipäivä oli liikkumista eteenpäin

OLEMINEN • turvapaikanhakijoiden sijoittaminen

vastaanottokeskuksiin onnistui alkukaaoksen jälkeen varsin hyvin

• yhdeksän kymmenestä koki olevansa turvassa vastaanottokeskuksissa, mutta monet kokivat yksinäisyyttä

• turvapaikanhakijoita oli eniten pääkaupunkiseudulla, ja muutamassa pikkukunnassa joka 20. kunnassa asuvista

• turvapaikanhakijoiden hallinta oli monimutkaista, muuttuvaa ja ristiriitaista

• arkipäivä oli odottamista ja epävarmuutta

TULEVAISUUS • joka kolmas vuoden 2015 turvapaikan-

hakijoista jää Suomeen laillisesti

• joka kuudes hakija jää Suomeen ilman oleskelulupaa joksikin aikaa paperittomana

• enemmistö muuttaa Helsingin ja Turun seuduille, mutta osa heistä jää myös pikkukuntiin

• kunnat arvioivat, että Suomessa on 240 000 maahanmuuttajaa enemmän 10 vuoden kuluttua

• arkipäivä on pakolaiselle Suomessa alustavaa kotoutumista ja paperittomalle piileskelyä

Valvonta

Puolueet ja

eturyhmät

Laki

Media

EU

ELY-keskukset

SUOMI

YK

Kirkko

Järjestöt

Tutkimus

Vastaanotto-

keskukset

Kunnat???

Pakolais-

teollisuusYksityinen

sektori

Julkinen

sektori

Mielipiteet

Politiikkaprosessit

ylikansallinen

kansallinen

paikallinen

V

E

R

T

I

K

A

A

L

I

N

E

N

H O R I S O N T A A L I N E N

alueellinen

SOSIAALINEN MEDIA

0 20 40 60 80 100

Tiedot ja yhteydenpito sosiaalisessa mediassa vaikuttivat päätökseeni tullaSuomeen (N=222)

Sosiaalinen media oli tärkeä yhteydenpidossa matkallani Suomeen (N=220)

Sosiaalinen media on tärkeä yhteydenpidossani nykyään Suomessa (N=219)

Tiedot ja yhteydenpito sosiaalisessa mediassa vaikuttavat siihen, minne tulenmuuttamaan Suomessa (N=212)

Etsin internetistä tietoa nykyisestä asuinympäristöstäni Suomessa (N=226)

Etsin internetistä tietoa mahdollisista tulevista asuinpaikoistani Suomessa(N=223)

Etsin internetistä tietoa työpaikoista Suomessa (N=233)

Etsin internetistä tietoa oikeuksistani Suomessa (N=226)

Etsin internetistä tietoa turvapaikanhausta Suomessa (N=221)

Käytän mobiilisovelluksia oppiakseni suomea (N=242)

Käytän mobiilisovelluksia kuluttaakseni aikaa (N=222)

Internetin, sosiaalisen median tai mobiilisovellusten käyttö tekee elämästäniSuomessa helpompaa (N=224)

Samaa mieltä En tiedä Eri mieltä

%

• somen kautta turvapaikanhakija hankki tietoa Suomesta ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen

• turvapaikanhakijoiden netin käyttö on lisääntynyt Suomessa, ja lähes kaikilla on älykännykkä ja yhteys internetiin

• mobiiliappseja käytetään paljon, esimerkiksi suomen opiskeluun

• somea tulee hyödyntää aktiivisemmin ja paremmin kotoutumisprosesseissa

• some on arkipäivää