taantuma koputtaa kahdesti - danske bank · 2013-06-18 · saattaa silti rajoittaa ostoja...
TRANSCRIPT
www.danskebank.fi
Suhdannekatsaus kesäkuu 2013
Odotamme kansainvälisen talouden kehittyvän myönteisesti 2013
jälkipuolella, vaikka kasvu ei kiihdy niin hyvin kuin keväällä
odotettiin. Yhdysvalloissa rakennusalan, työllisyyden ja julkisen
talouden kohentuminen tukevat talouskasvua 2014. Kehittyvät
taloudet nousevat kotimaisen kysynnän voimin.
Euroalueen pitkällinen taantuma ei helpottane merkittävästi ennen
ensi vuotta, kun muun maailman kysyntä nostaa vientiä ja
rakenteelliset uudistukset kantavat vähitellen hedelmää.
Korot ovat nousseet aavistuksen sijoittajien odottaessa
Yhdysvaltojen keskuspankin poikkeustoimien rajoittamista ja
likviditeetin vähentyessä euroalueella. Hauras suhdannetilanne,
pankkien luotonannon kiristyminen ja alhaiset inflaatio-odotukset
jättävät ohjauskorot alas, joten odotamme euriborien pysyttelevän
likimain nykytasoilla 2013-2014.
Ennustamme taantuman jatkuvan Suomessa kesään asti, koko
vuoden BKT:n jäädessä 0,4 prosenttia pakkaselle. Ensi vuonna
tuotanto kasvaa vain 1,5 prosenttia huolimatta heikosta
vertailuvuodesta. Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin ja
patoutuneeseen investointikysyntään.
Työttömyysaste nousee 8,5 prosentin tuntumaan. Inflaatio ja
ansiotasokehitys pysyttelevät maltillisina. Asuntomarkkinoilla
nimellishinnat pysyttelevät kuluvana vuonna ennallaan, vaikka
lainakorot pysyttelevät matalalla lähivuodet. Reaalihinnat laskevat
kolmannen vuoden peräkkäin.
Vaihtotase ja julkinen talous pysyttelevät viime vuoden tasolla,
alijäämät kestävät ainakin vuoteen 2015 asti. Julkisen talouden
velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta, eikä käännettä
parempaan ole vielä näköpiirissä.
18 kesäkuu 2013
Luottamus yhä heikkoa
Taantuma koputtaa kahdesti
Suomi eurokriisin ristiaallokossa
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 [email protected]
Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 [email protected]
SUOMI Nykyinen ennuste
2013 2014
Edellinen ennuste
2013 2014
BKT, volyymi, % -0,4 1,5 0,3 2,0
Työttömyysaste, % 8,4 8,3 8,3 8,0
Inflaatio, % 1,4 1,7 2,0 2,0
Ansiotaso, % 2,2 1,7 2,6 2,2
Asuntojen hinnat, % 0,5 2,0 0,5 2,5
Vaihtotase / BKT, % -1,5 -1,2 -1,0 -0,7
Julkinen velka / BKT, % 57,0 58,5 56,0 57,0
2 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
Taantuma koputtaa kahdesti
Suhdannetilanne kohentuu Yhdysvalloissa ja kasvu jatkuu Kiinassa. EKP:n ja
euromaiden hallitusten toimet riittävät pitämään euron kasassa, mutta
euroalue matelee taantumassa. Matalien korkojen aika jatkuu länsimaissa.
Rahapolitiikalla on onnistuttu luomaan vakautta, mutta ei kasvua.
Ylivelkaantumisen purkuun liittyvien ongelmien takia kokonaistuotanto
nousee useissa maissa trendikasvua hitaammin, rahapolitiikka ei välity
kunnolla ja rakenteelliset uudistukset etenevät liian hitaasti. Odotamme
kansainvälisen talouden saavan lisää tuulta purjeisiin 2014, vaikka
suhdannetila pysyy hauraana. Poliittisen päätöksenteon pattitilanteet voivat
vielä romuttaa orastavan nousun. Kiina ja muut suuret kehittyvät taloudet
hakevat kasvua kotimaisen kysynnän voimin.
Elvytykselle annetaan jälleen tilaa
Finanssikriisin puhjettua maailmantaloutta elvytettiin voimakkaasti 2009
sekä rahapolitiikan että finanssipolitiikan keinoin. Valtioiden nopea
velkaantuminen vei pian finanssipolitiikan liikkumavaran, kun sijoittajat
huolestuivat etenkin useiden euromaiden maksukyvystä. Pian julkisen
talouden leikkaukset nähtiin välttämättöminä keinoina sijoittajien
luottamuksen palauttamiseksi. Samalla painopistettä siirrettiin myös
rakenteellisiin uudistuksiin, jotta pitkän aikavälin kasvupotentiaalia saataisiin
nostettua ja eläkejärjestelmä kestävämmäksi. Kiristyvä finanssipolitiikka ja
osin epäsuositut rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin heikentäneet
monien äänestäjien taloudellista tilannetta ja euroalueen talous on taantunut.
Populismi on vallannut alaa politiikassa esimerkiksi Italiassa.
Akateeminen keskustelu kausaalisuudesta valtioiden velkaantuneisuuden ja
kasvun välillä on varsin tulehtunutta. Reinhartin ja Rogoffin laskemissa olleen
virheen on jopa ajateltu kumoavan väitteen siitä, että velka jarruttaisi
talouskasvua. Virhe kyllä heikentää uskottavuutta ajatukselta, että olisi jokin
tarkka raja, jonka jälkeen velka jarruttaa merkittävästi talouskasvua. Silti
kirjanpidollisesti ajatellen ulkomaille velkaantuva maa menettää jatkuvasti
suuremman osan verotuloistaan korkoina maan rajojen ulkopuolelle, joten
todennäköisesti velalla on kyseisen maan kasvua rajoittavia vaikutuksia.
Sisäisesti velkaantuvan maan, kuten Japanin, tapauksessa vaikutus on
pienempi. Velkahuolien takia nousevat korot vaikuttavat nekin negatiivisesti
talouskasvuun. Maakohtaiset erot vaikutuksissa ovat varmasti suuria, mutta
ilman kansallisen keskuspankin selkänojaa toimivat euromaat luultavasti
kärsivät kasvun hidastumisesta maksaessaan korkoja ulkomaisille sijoittajille.
Sijoittajat tuntuvat vähitellen laskevan, että pelkkä kireä finanssipolitiikka ei
riitä kääntämään taloutta kasvuun. EKP:n poikkeustoimet ovat samalla
onnistuneet rauhoittamaan markkinoiden suurimmat pelot pankkien ja
valtioiden maksukyvyttömyydestä sekä euron hajoamisesta LTRO- ja OMT-
ohjelmilla. Lisäksi syvimpään kriisiin ajautuneiden maiden velkajärjestelyt
vähentävät akuutteja ongelmia. Tilanne tekee mahdolliseksi finanssipolitiikan
pitkäjänteisemmän kehittämisen syvimmässä taantumassa oleville maille.
Ranskalle ja muutamille muille maille sallitut lykkäykset budjetin
tasapainottamiseen antavat aikaa tehdä parempaa talouspolitiikkaa.
Välittömän julkisen talouden sopeuttamispaineen katoaminen näyttää
valitettavasti johtavan myös rakenteellisten uudistusten lykkäämiseen.
Rakenteellisten uudistusten jatkaminen ja EU:n sisäisten markkinoiden
Nuorisotyöttömyys vaarallisen korkea
Valtionlainojen korot kohtuullisia
3 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
toiminnan tehostaminen olisivat tarpeen Euroopan kasvupotentiaalille, joka
uhkaa alhaisten investointien ympäristössä muutenkin jäädä alhaiseksi.
Kasvupotentiaalin ja työllisyyden edistämiseksi tarvittaisiin aktiivisempia
toimia yhteismarkkinoiden toimivuuden ja infrastruktuuri-investointien
edistämiseksi. Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ja eläkeiän nostaminen
ovat myös tarpeen, vaikka monissa maissa onkin korkea työttömyys. Kasvua ei
myöskään synny ilman oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta.
Yritysverotuksen keventäminen on lisäämässä yritystoiminnan
kannattavuutta muutamissa EU-maissa, mutta velkarahoituksen saatavuus on
ongelma etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Työvoiman tarjontaan ja
yhteismarkkinoiden toimivuuteen liittyvä kysymykset ratkeavat valitettavan
hitaasti useiden vaalikausien aikana, mutta investointeja ja rahoitusta
voitaisiin helpottaa EKP:n ja EU-komission yhteistoimin melko nopeastikin.
Vuosi sitten keskusteltiin projektibondeista, joilla kerättäisiin
yhteistakauksella varoja korvamerkittyihin investointihankkeisiin, jotka
toteutettaisiin esimerkiksi Euroopan investointipankin hallinnassa.
Investoinneilla kehitettäisiin esimerkiksi lentokenttien infrastruktuuria ja
panostettaisiin työllistäviin hankkeisiin. Viime aikoina on keskusteltu
mahdollisuudesta ostaa pankeilta yrityslainavakuudellisia ABS arvopapereita,
eli esimerkiksi Euroopan investointipankki tavallaan ostaisi yrityslainoja
pankeilta. EKP rahoittaisi ostoja ABS vakuutta vastaan. Kumpikaan hanke ei
kuitenkaan näytä etenevän nopeasti eikä siinä mittakaavassa, että euroalue
saisi merkittävää piristysruisketta ennusteperiodilla 2013-2014.
Hitaamman kasvun maailma
Kehittyneillä talouksilla, etenkin euroalueella, näyttää olevan edessään
hitaamman kasvun jakso, vaikka kriisi väistyisikin. Teknologinen kehitys on jo
pitkällä, ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia ja velkataakka rajoittaa
sekä kotitalouksien että julkisen sektorin liikkumavaraa vielä pitkään. Samaan
aikaan kehittyvillä talouksilla, joiden varaan maailmantalouden kasvun
ennakoidaan lähivuosina rakentuvan, talouskasvu hidastuu tai ainakin jää alle
odotusten. Kehittyvillä talouksilla ei ole samanlaisia ongelmia kuin
kehittyneillä, mutta ne eivät näytä olevan täysin valmiilta kasvamaan vain
kotimaisen kysynnän voimin. Ainakin murros vientivetoisesta taloudesta
investointivedon kautta yksityisen kulutuksen suuntaan tuottaa kasvukipuja,
mikä vaikeuttaa tasapainoisen talouspolitiikan harjoittamista. Kiinassa
tarvittaisiin yksityistä kulutusta tukevaa talouspolitiikkaa, mutta
paikallishallinto on velkaantunut investointihankkeiden kautta ja keskuspankki
pelkää alhaisten korkojen aiheuttavan ylikuumenemista asuntomarkkinoille.
On realistista odottaa, että maailmantalouden kasvu jää toivottua
vaatimattomammaksi, mutta kasvu tuskin tyrehtyy kokonaan. Uudet
teknologiat ja koulutus nostavat tuottavuutta edelleen kovaa vauhtia
kehittyvissä talouksissa, uudet energialähteet pitävät inflaation maltillisena ja
kriisimaiden uudistukset tuottavat vähitellen tulosta. IMF:n synkän arvion
mukaan finanssikriisistä toipuminen voi viedä vuosikymmenen. Tilanne ei ole
silti toivoton, vaan taloudessa toimii tervehdyttäviä voimia. Viime kädessä
yrittäjien, sijoittajien ja kuluttajien tahto nostaa elintasoa ratkaisee.
Ennustamme maailmantalouden nousun jatkuvan likimain viime vuoden
vauhtia ja ensi vuonna löytyy edellytyksiä nopeammalle kasvulle, mutta
talouden kehitykseen mahtuu monta töyssyä. Erot maiden välillä voivat olla
suuria ja poliittiset päätökset vaikuttavat paljon.
Ei merkkejä inflaation kiihtymisestä
4 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
Kyproksen velkajärjestely keväällä osoitti jälleen, että EU:n säännöt eivät ole
pyhiä. Avoin keskustelu talletusten leikkausmahdollisuudesta osana
pankkitukea, vaikka sittemmin päädyttiinkin säästämään alle 100.000 euron
talletukset, kertoo harkinnan puutteesta ylimmällä päätöksentekotasolla.
Päätös jäädyttää pääomaliikkeet Kyprokselta soti pääoman vapaan
liikkumisen sääntöä vastaan; pääomarajoitusten salliminen tekee yksittäisen
euromaan eroamisen eurosta helpommaksi.
Keskuspankkien poikkeuksellisen löysään rahapolitiikkaan liittyy paljon riskejä.
Monet ovat odottaneet inflaation kiihtymistä jo finanssikriisin alusta lähtien,
mutta käytännössä inflaatio on pysynyt matalana. Kevyt rahapolitiikka ei
yksinkertaisesti valu ostovoimana kuluttajien tai yritysten tileille, eikä edes
valtioiden kirstuihin. Useat taloudet toimivat myös vajaakierroksilla tuottaen
vähemmän kuin potentiaalisesti olisi mahdollista, joten hintapaineet pysyvät
kurissa. Inflaatiota on näissä oloissa hankala saada aikaan, vaikka sitä
haluttaisiin, joten emme odota inflaation uhkaavan hintavakautta
lähitulevaisuudessa. Löysällä rahapolitiikalla voi silti olla muita
haittavaikutuksia, minkä takia poikkeustoimet lopetetaan tilaisuuden tullen.
Yhdysvaltojen talous ponnistaa ylöspäin
Yhdysvaltojen kasvu on jatkunut kvartaalista toiseen 2009 taantuman
pohjalta saakka, vaikka velkaongelmat jarruttavat vauhtia. Bruttokansantuote
kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,8 % vuoden
takaa. Julkisten menojen leikkaukset jarruttivat muuten suhteellisen laaja-
alaista talouskasvua. Keskuspankin Beige Book -raportin ja ennakoivien
indikaattoreiden perusteella tuotannon kasvu on jatkunut alkukesään saakka.
Etenkin rakentaminen piristyy. Suurten teollisuusyritysten odotukset ovat
ISM:n kyselyn perusteella tosin heikentyneet, mutta pienyritysten
suhdannekuva on vuorostaan noussut. Antolainaus kasvoi alkuvuoden aikana,
ongelmaluottojen määrä laski ja pankkien lainapolitiikka höllentyi. Emme
uskokaan ISM:n kyselyn heikon tuloksen kertovan vakavammasta häiriöstä
taloudessa, vaan tilapäiseksi jäävästä heikkoudesta.
Keskeinen riski Yhdysvalloissa on edelleen pääpuolueiden vaikeus tehdä
kompromisseja. Puolueet ovat kuitenkin onnistuneet ylittämään ”Fiscal Cliffin”
ja velkakaton, joten odotamme Yhdysvaltojen BKT:n kasvun asettuvan 2 %
lukemiin tänä vuonna. Valtiontalouden ongelmien pysyvämpi ratkaisu siirtynee
tulevaisuuteen. Maalla on vielä varaa velkaantua ja hyödyntää dollarin
keskeistä asemaa. 2014 talouskasvu saattaa jo yltää 3 %:iin, sillä talous käy
vielä vajaakierroksilla ja julkisten menojen leikkaustarve vähenee.
Kokonaistuotannon kasvu riittää luomaan lisää työpaikkoja melko hyvään
tahtiin. Työpaikkoja syntyi tammi-toukokuussa nettona keskimäärin 189000
kuukaudessa. Työttömyysaste nousi toukokuussa hiukan 7.6 %:iin, koska
työvoiman tarjonta on lähtenyt kasvuun. Teollisuuden ja palvelualojen
työllistämisodotukset (ISM:n kysely) heikentyivät toukokuussa selvästi, mutta
kertovat edelleen työllistämistarpeesta ja asuntorakentamisen vilkastuminen
lisää rakennusalan työpaikkoja.
Työllisyys pysyy keskeisenä elementtinä talouden elpymisessä. Keskuspankki
sitoikin joulukuussa 2012 rahapolitiikkansa entistä tiukemmin
työmarkkinoiden tilaan ilmoittamalla, että ohjauskorko pidetään nollan
tuntumassa kunnes työttömyysaste painuu alle 6.5 %:n, kunhan inflaatio-
odotukset eivät nouse hälyttävästi ja inflaatio jäänee alle 2,5 %:iin. Näin
rahamarkkinakorot pysyvät varsin alhaisina ainakin pari vuotta. Keskuspankki
jatkaa toistaiseksi valtionlainojen osto-ohjelmaa. Velkakirjoja ostetaan 45
Pienyritysten odotukset kohenevat
5 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
miljardilla dollarilla kuukaudessa, mikä yhdessä asuntolainavakuudellisten
joukkolainojen ostojen kanssa kasvattaa keskuspankin tasetta roimasti 2013.
Kevyen rahapolitiikan heikentämä dollari on osaltaan auttanut teollisuutta ja
maan vienti on noussut.
Rahapoliittisia toimenpiteitä voikin pitää oikein ajoitettuna, sillä ne tukevat jo
tapahtuvaa elpymistä. Pitkään jatkuvina ne kuitenkin tuottavat uusia haasteita.
Tästä huolimatta keskuspankki tuskin lopettaa osto-ohjelmiaan 2013, vaikka
johtohenkilöt ovat vihjanneet mahdollisuudesta vähentää ostojen määrää
talouden elpyessä. Rahapolitiikan kiristäminen saattaisi aiheuttaa
huomattavan hintojen laskun rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi
luottamusta talouteen ja uhkaisi reaalitalouden kohentumista. Talous ei vielä
näytä niin vahvalta, että keskuspankilla pitäisi olla kiirettä. Keskuspankki
saattaa silti rajoittaa ostoja loppuvuodesta, jos talouskasvu vahvistuu.
Kehittyvät taloudet kärsivät kasvukivuista
Reaalitalouden kasvu hidastui 2013 alussa kehittyvissä talouksissa. Osittain
hidastuminen on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua.
Inflaatiosta tuli merkittävä haaste etenkin Aasian maille 2011, jolloin
rahapolitiikkaa kiristettiin monissa maissa. Talousnäkymien heikennyttyä ja
inflaation vajottua useat keskuspankit vaihtoivat suuntaa ja kevensivät
rahapolitiikkaa 2012 aikana. Lisäksi useat maat kevensivät finanssipolitiikkaa.
Toimenpiteet ovat kantaneet hedelmää, mutta kehittyvien talouksien
kotimainen kulutuskysyntä ei näytä pystyvän täysin korvaamaan viennin ja
investointien heikkoutta.
Kiinan bruttokansantuotteen kasvu hidastui 7,7 %:iin ensimmäisellä
vuosineljänneksellä kasvettuaan 7,8 % viime vuonna. Hallituksen tavoite
vuoden 2013 BKT:n kasvulle on 7,5 % ja tavoite on perinteisesti ylitetty,
mutta tänä vuonna ylitys jäänee vähäiseksi. Vähittäiskaupan kasvu ylittää
teollisuustuotannon kasvun, eli kotimainen kysyntä näyttää nostavan rooliaan.
Alkuvuoden aikana vähittäiskaupan luvut ovat olleet toivottua vaisumpia.
Epäilemme sen osittain liittyvän hallituksen kampanjaan tuhlailun ja
korruption vähentämiseksi. Ostopäällikköindeksit ennakoivat Kiinan
teollisuuden kasvun jatkuneen maltillisesti alkukesän aikana. Hintaindeksit
kertovat myös tilanteen rauhoittumisesta, kuluttajahintainflaatio oli
toukokuussa 2,1 %. Inflaatiotavoite on 3,5 %. Liian kevyt rahapolitiikka voi
ylikuumentaa asuntomarkkinoita, mutta toistaiseksi emme näe suurta uhkaa.
Talouspolitiikka ei silti uskalleta enää keventää reippaasti ja kotitalouksien
kulutuksen roolin nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden voi odottaa
kohdistuvan rakenteellisiin uudistuksiin, kuten sosiaalipalveluiden
kehittämiseen ja korruption kitkemiseen. Kotitaloudet tarvitsisivat parempia
turvaverkkoja terveydenhoidon ja eläkejärjestelmän osalta uskaltaakseen
laskea säästämisastetta, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Yksityisen
kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten tilastojen mukaan vain noin 35 %, eli
puolet Yhdysvaltojen tasosta. Varaa kasvulle on runsaasti.
Intian tuottajahintainen BKT nousi 5,1 % koko vuonna 2012. Ensimmäisellä
neljänneksellä 2013 nousu jäi 4,8 %:iin ja markkinahinnoin talous kasvoi 3 %.
Ennakoivien mittareiden valossa teollisuustuotanto on loivassa kasvussa
alkukesän aikana. Inflaatio kiihtyi 2012 elintarvikkeiden kallistuessa ja vielä
huhtikuussa 2013 kuluttajahinnat nousivat yli 10 % vauhtia. Keskuspankki on
laskenut ohjauskorkoa ja kotimaista kysyntää pyritään elvyttämään.
Kauppataseen alijäämä pysyy huomattavana. Intia saattaa tulevina vuosina
Kiinan kasvu hidastunut
6 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
yltää ripeämpään talouskasvuun kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla
on mahdollisuuksia, mutta lähitulevaisuus on Kiinaa haasteellisempi.
Japanin kokonaistuotanto nousi tammi-maaliskuussa 1 % edellisestä
neljänneksestä, mutta BKT jäi silti vain 0,2 % korkeammalle kuin vuotta
aiemmin. Viime vuonna kasvua kirjattiin 1,9 %. Vahvan jenin hyydyttämä vienti
ei ehtinyt vielä keväällä toipua, vaikka pääministeri Aben talouspolitiikka
(”Abenomics”) onnistui heikentämään jeniä ja lisäämään toiveita
talouskasvusta. Ostopäällikköindeksi ja Tankan-kyselyn tulokset kertovat
odotusten piristymisestä. Keskuspankin uusi rahapolitiikka tähtää 2 %
inflaatioon, mutta vielä huhtikuussa 2013 kuluttajahinnat laskivat 0,7 %.
Tuontituotteiden hintojen korotukset ovat kuitenkin jo alkaneet. Heikentynyt
jeni auttaa vientiä ja odotamme Japanin BKT:n nousevan likimain viime vuoden
vauhtia 2013.
Valtion nopea velkaantuminen on jatkunut ja julkinen velka ylittää 200
prosenttia bruttokansantuotteesta. Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt
ja vaihtotaseen ylijäämä ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman
kriisiä ja matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Viime vuosina tapahtunut
valtion entistä suurempi nojautuminen velkaan rahoituslähteenä verojen
sijasta merkitsee velan runsasta lisäkasvua lähivuosina. Keskuspankin 2 %
inflaatiotavoite merkitsee toteutuessaan valtionlainojen reaalituoton
muuttumista negatiiviseksi, ellei korkotaso lähde nousuun.
Euroalue uinuu taantumassa
Euroalueen suhdannekehitys näyttää suurista talousalueista kaikkein
heikoimmalta 2013. Vaikka euroalueen rahoitusmarkkinoiden tila on pysynyt
vakaana emmekä odota euron hajoavan lähitulevaisuudessa, useiden maiden
kokonaistuotanto supistuu edelleen. Velkasopeutus, rakenteelliset ongelmat ja
epävarmuus toimintaympäristöstä rajoittavat euroalueen kotimaisen
kysynnän kasvua lähivuosina, mutta ennustamme talousalueen nettoviennin
kasvavan vuoden loppua kohti. Pitkäaikainen heikon kasvun jakso on
valitettavasti selkeä riski, eivätkä poliittiset ratkaisut ole tarjonneet vahvoja
lääkkeitä uhan poistamiseen. Euroalueen tulevaisuus muotoutuu hitaasti
tiukan talouspolitiikan ja rakenneuudistusten paineessa.
Euroalueen taantuma syveni 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, BKT oli
0,2 % pienempi kuin edellisen neljänneksen ja 1,1 % vuoden takaista
alhaisempi. Ennakoivat mittarit ovat hieman kohentuneet kevään aikana,
mutta viittaavat yhä alamäen jatkumiseen. Kotimaisen kysynnän
heikkenemisen ja velkasopeutuksen positiivisena vaikutuksena kriisimaiden
vaihtotaseet ovat kääntyneet positiivisiksi, eli velkaantuneisuus purkautuu
vihdoin, mutta hitaasti ja kotitalouksille kivuliasta tietä kulkien.
Euroopan keskuspankin lupaus valtionlainojen tukiostoista, Euroopan
vakausmekanismi (EVM) ja suunnitelmat pankkiunionista lisäävät
rahoitusmarkkinoiden vakautta, mutta vakaus on edelleen alisteista
reaalitalouden kehitykselle. Niin kauan kuin euroalueella ei ole keinoja
yhteiseen finanssipolitiikkaan, tulevat makrotalouden ongelmat aiheuttamaan
suurempaa levottomuutta kuin Yhdysvalloissa. Euroalue ei silti muutu
liittovaltioksi lähitulevaisuudessa, koska vauraat maat eivät halua
maksumiehiksi ja valtioiden sisältäkin löytyy yhteistä budjettia vastustavia
näkemyksiä, kuten havaitsemme esimerkiksi Espanjassa ja Belgiassa. EVM on
kuin puoliksi täyteen puhallettu pelastusvene, joka uhkaa keikahtaa jos Ranska
tai jokin muista suurista jäsenmaista ajautuu syvempään kriisiin. Italiassa
heikko hallituspohja tuskin pystyy toteuttamaan merkittäviä uudistuksia.
Luottamus ei lupaa tuotannon nousua
7 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
Ongelmista huolimatta yhteistyön lisääntyminen näyttää vääjäämättömältä,
ainakin siihen asti kunnes vaalit Saksassa tai muissa suurissa jäsenmaissa
johtavat eurovastaisuuden nousuun. Toistaiseksi markkinat luottavat myös
EKP:n kykyyn pelastaa tilanne. Saksassa käytävä keskustelu OMT-ohjelman
laillisuudesta ja pelko kevyen rahapolitiikan riskeistä viittaavat siihen, ettei
EKP jatkossakaan voi toimia yhtä suurin vapausastein kuin Fed tai Japanin
keskuspankki.
Euroalueen työttömyysaste noussee yli 12 prosenttiin ja alhainen
investointiaste kertoo epäuskosta talouskasvun pikaiseen palaamiseen.
Euroalueen luvut peittävät alleen pahoin erkautuneen talouskehityksen eri
maissa. Suurista talouksista Saksa on edelleen vakaa, mutta Italia ja Espanja
supistuvat. Ranskan taloudessa muhii selkeitä riskejä asuntomarkkinoiden ja
julkisen talouden kestävyyden puolella. Ranska voi muodostaa suuren riskin
koko euroalueen tulevaisuudelle, ellei talouskasvu ehdi ajoissa apuun. Julkisen
talouden leikkaukset näkyvät talouskasvussa velkaisimmissa maissa, joissa
myös luottolama on ongelma. Saksassa täystyöllisyys on muun euroalueen
onneksi johtanut merkittäviin palkankorotuksiin, mikä parantaa muiden
suhteellista kilpailukykyä ja saattaa lisätä Saksan tuontia. Saksalaisten
kotitalouksien kulutus nousi peräti 0,9 % edellisestä neljänneksestä tammi-
maaliskuussa. Saksakaan ei silti näytä enää nousevan reippaasti, sillä
teollisuuden uudet tilaukset polkevat painoillaan ja IFO- sekä Zew-kyselyissä
teollisuuden ja sijoittajien arvio tulevaisuudesta on ollut alkuvuotta heikompi.
EKP laski toukokuussa 2013 ohjauskoron 0,5 prosenttiin, missä odotamme
koron pysyvän ainakin vuoteen 2014. EKP tarjoaa edelleen rahoitusta 3
kuukauden erissä ilman ylärajaa. Keskuspankilla on valmius laskea
ohjauskorkoa lisää ja painaa talletuskorko (tällä hetkellä 0,0 %) negatiiviseksi,
mikä antaisi pankeille kannusteen siirtää varoja keskuspankkitalletuksista
muuhun toimintaan, ennen kaikkea asiakasluotoiksi. Useat pankit ovat
toisaalta jo maksaneet osan keskuspankkilainasta takaisin, mikä kertoo
pankkien markkinaehtoisen rahoitusaseman paranemisesta. Negatiivinen
talletuskorko saattaisi pikemminkin vähentää likviditeettiä kuin kasvattaa
luotonantoa. Lähitulevaisuudessa odotamme EKP:n keskittyvän tilanteen
tarkkailuun ja kehittävän keinoja rahapolitiikan välitysmekanismin
tehostamiseksi. Likviditeetin vähentyessä 12 kuukauden euribor nousi
aavistuksen yli 0,5 %:iin kesäkuun puolivälissä. Odotukset kevyen
rahapolitiikan jatkumisesta näkyvät euriboreissa ja lyhyet korot pysynevät
erittäin alhaisina ainakin 2013. Talouden odotettua myönteisempi kehitys
nostaisi korkoja maltillisesti.
Pitkät korot ovat nousseet kuukaudessa 0,3-0,4 %-yksikköä. Nousun takana ei
ole niinkään pelko inflaatiosta tai talouden ripeästä elpymisestä, vaan huoli
EKP:n OMT-ohjelman laajuudesta ja Yhdysvaltojen Fedin osto-ohjelman
jatkumisesta. Sijoittajien edelleen karttaessa riskejä ja keskuspankkien
pitäessä ohjauskorot alhaalla odotamme tuottokäyrän kuitenkin pysyvän
melko loivana lähitulevaisuudessa. Sijoittajien koko euroaluetta kohtaan
tuntema hämmennys ja epäluulo näkyvät koroissa pitkään, vaikka EKP:n
tukiohjelma on jo kaventanut korkoeroja. Talouden elpymisen täytyisi olla
vahvaa, jotta pitkät korot nousisivat merkittävästi.
Viron talous on eurojäsenyyden jälkeen kehittynyt suotuisasti, mutta 2013
alussa kasvu hidastui merkittävästi. BKT nousi vain 1,1 % ensimmäisellä
kvartaalilla ja odotamme kasvun jäävän vaatimattomaksi 2013.
Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu
hitaahkona. Ruotsissa BKT nousi 1,7 % 2013 ensimmäisellä kvartaalilla,
Pitkät korot nousseet hieman
8 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
mutta vienti ja investoinnit kääntyivät laskuun. Kuluttajien luottamus on
välttävällä tasolla ja teollisuuden luottamus kertoo maltillisesta noususta
tuotannossa. Odotamme loivaa talouskasvua tänäkin vuonna. Keskuspankki
laski helmikuussa ohjauskoron 1,0 %:iin, missä korko pysynee koko vuoden,
joskin mahdollisuus koron laskuunkin on olemassa. Kuluttajahinnat olivat
toukokuussa 0,2 % vuoden takaista alempana ja inflaatio jää nollan tuntumaan
2013. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta Ruotsista tuli yksi
turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, minkä takia kruunu pysyy liiankin
vahvana maan vientiteollisuutta ajatellen. Maa on silti onnistunut säilyttämään
kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämän. Latvia pyrkii liittymään euroon 2014
alussa ja muodollinen hyväksyntä saadaan luultavasti heinäkuussa. Ison-
Britannian talous nousi tammi-maaliskuussa yksityisen kulutuksen voimin
0,6 % vuoden takaa, mutta teollisuuden näkymät ja vientikysyntä pysyvät
vaatimattomina. Kestävän kasvun saavuttaminen vie vielä aikaa. Julkisen
sektorin suuret leikkaukset vaikuttavat edelleen talouteen. Kotitalouksien
kannalta on myönteistä, että asuntojen hinnat ovat kääntyneet loivaan
nousuun ja inflaatio tullut hieman alas. Rahapolitiikkaa ei uskalleta kiristää
vielä pitkään aikaan.
Venäjän talouskasvu hidastuu ja BKT nousi ensimmäisellä neljänneksellä vain
1,6 %. OeKB:n kyselyn mukaan teollisuuden ja kaupan odotukset ovat
alimmillaan sitten 2009. Kireähkö rahapolitiikka ja öljyn hinnan lasku
heikentävät kasvua. Talviolympialaiset helmikuussa 2014 tuovat lisäruiskeen
investointeihin ja kulutukseen, mutta 2013 BKT:n kasvu jäänee alle 3 %.
Maailmantalouden riskit painottuvat politiikkaan
Monet talouden mittarit kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin
vuosi sitten. Ylivelkaantuneisuus on pitkälti purkautunut Yhdysvalloissa ja
Euroopassakin on edistytty monissa maissa. Rahoitusmarkkinat ovat
rauhoittuneet keskuspankkien toimin. Globaalin talouskasvun odotetaan
piristyvän viimeistään 2014. Riski maailmantalouden uudesta taantumisesta
on silti olemassa. Keskeisen riskin muodostaa poliittinen epävarmuus ja
äänestäjien valinnat etenkin Euroopan kriisimaissa, joissa työttömyys edelleen
pahenee. Useimmat talousennustajat olettavat päättäjien lopulta päätyvän
järkevään ratkaisuun joka vakauttaa tilanteen.
Näin ei välttämättä tapahdu, vaan politiikka saattaa ajautua umpikujaan, joka
ääritapauksessa voisi johtaa jopa euron hajoamiseen. Valtioiden velka nousee
edelleen vähentäen talouspolitiikan liikkumavaraa. Nämä tekijät riittävät
tekemään lähivuosista hermoherkkää ja jännittävää rahoitusmarkkinoilla.
Toisaalta jos historiaa katsotaan vaikkapa 50 vuotta taaksepäin, aikaan
mahtuu maailman joutuminen ydinsodan partaalle Kuuban kriisin aikaan,
monia sotia Lähi-idästä Vietnamiin, Japanin talouskriisi, AIDS, terrorismia ja
öljykriisejä. Mikään näistä ei ole riittänyt pysäyttämään maailmantalouden
kasvua kuin tilapäisesti.
Pasi Kuoppamäki.
9 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kansainvälinen talous
Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa
Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset
Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen tuottokäyrä
%
Source: Reuters EcoWin
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
6,5
7,0
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
6,5
7,0
USA: Fed Funds Target
EKP: ohjauskorko
Government Benchmark Bonds
Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten 6 kuukautta sittenSource: Reuters EcoWin
1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v
-0,25
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
Pro
sen
ttia
-0,25
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
10 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
Suomi eurokriisin ristiaallokossa
Suomen bruttokansantuote laski tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia viime
vuoden lopusta. Tuotanto on supistunut nyt neljä vuosineljännestä peräkkäin
ja viides uhkaa olla edessä. Yritysten ja kuluttajien luottamusmittarit ovat
yhä varovaisia, viennin tilauskanta sekä teollisuuden uudet tilaukset
alamaissa ja rakennusalalla uudet aloitukset sekä luvat jatkavat syöksyään.
Talouden heikkous jatkuu siis vuoden jälkipuoliskolle asti. Ennustamme
suhdanteiden kääntyvän maailmantalouden mukana vähitellen
suotuisammiksi vuoden lopulla, mutta koko vuoden lukemat jäävät
pakkaselle. Vienti matelee yhä eikä nopeaa käännettä ole luvassa, vaikkakin
nettovienti pysyy positiivisena tuonnin laskun jatkuessa. Investoinnit
supistuvat selvästi rakennusalan heikkouden perässä. Suomea eurokriisin
ensiaalloilta suojannut kotimainen kulutuskysyntä hiipuu ostovoiman
laskiessa. Inflaatio on laskenut puoleentoista prosenttiin huolimatta
veronkorotuksista, loppuvuonna lähennytään jo yhtä prosenttia. Työttömyys
kasvaa yhä maltillisesti, julkinen velkasuhde heikkenee kiristystoimista
huolimatta ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä ennusteperiodilla.
BKT ei saavuta 2007 huippua edes 2014 lopussa
Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan
Viennin vaikeudet jatkuvat
Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi laski tammi-maaliskuussa 4
prosenttia edellisvuodesta. Verrattuna heikkoon edelliseen neljännekseen
vuoden 2012 lopulta vienti kuitenkin kasvoi aavistuksen tavaraviennin
toipumisen ansiosta. Tavaravienti kärsi viestintälaitteiden laskun jatkumisesta
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvon jäädessä peräti 75
prosenttia edellisvuodesta. Nokian matkapuhelimia ei Suomesta enää viedä
11 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
rajojen yli viime vuonna suljetun Salon tehtaan vuoksi. Myös metallien,
koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen viennin arvo supistui, kun
investoinnit Suomen vientimaissa pysyvät vähäisinä. Metsä- ja
kemianteollisuuden vienti sen sijaan kasvoi edellisvuoden alusta.
Kemianteollisuuden arvon osuus Suomen tavaraviennistä nousi nyt yli
neljännekseen. Alan todellinen merkitys Suomen taloudelle on kuitenkin
pienempi, sillä vienti pohjautuu lähinnä tuontihyödykkeisiin.
Tavaravienti romahti yllättävän paljon tärkeisiin kauppakumppaneihimme
Ruotsiin (-10 %) ja Saksaan (-7 %) edellisvuoden tammi-maaliskuusta. Sen
sijaan vienti Venäjälle kasvoi 5 prosenttia. Yleisesti ottaen Suomen
tavaravienti ja -tuonti laskivat kauttaaltaan. Suomen riippuvuus euro- ja EU-
alueelle suuntautuvalle kaupalle jatkaa hiipumistaan. Suomen tavaraviennistä
kaksi kolmasosaa suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.
Teollisuuden vientiodotukset ovat yhä vaisut ja viennin tilauskannat ohuet.
Vienti ei siis tule pelastamaan Suomen taloutta kuluvana vuonna, vaikka
maailmantalouden kasvu ja etenkin euroalueen odotettu toipuminen
käynnistyisivät vuoden lopulla. Teollisuuden uusien tilausten arvo jatkoi laskua
huhtikuussa, vaikkakin syöksy tasoittui alkuvuodesta. Ennustamme viennin
volyymin supistuvan tänä vuonna 1 prosentin. Ensi vuodelle on syytä odottaa
kohtuullista kasvua heikon vertailuvuoden ansiosta. Kauppatase pysynee
positiivisena, sillä tuonti laskee vientiä ripeämmin kuluvana vuonna ja
toipuminenkin on verkkaista heikon kotimaisen kysynnän vuoksi vuonna 2014.
Rakennusala kaipaisi elvytystä
Investoinnit romahtivat 5,5 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
edellisvuodesta. Kasvua tuli kuitenkin hitusen loka-joulukuuhun verrattuna,
mutta investointien synkkä tila jatkunee koko vuoden 2013. Alkuvuoden lasku
selittyy rakennusinvestointien yli 8 prosentin heikkenemisellä vuodesta 2012.
Aloitettujen rakennusten kuutiomäärä oli matalampi kuin kertaakaan sitten
vuoden 1997, vaikkakin asuinrakentaminen pysyi kohtuullisena. Myönnetyt
rakennusluvat ovat poikkeuksellisen matalalla, joten helpotusta ei ole
odotettavissa lähiaikoina. Kone- laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit sen sijaan
kasvoivat sekä edellisestä neljänneksestä että vuoden takaisesta, mutta
näkymät loppuvuodelle ovat synkeät.
Investointien kannalta suurin positiivinen epävarmuustekijä on hallituksen
mahdolliset kohdennetut elvytystoimet. Lisäbudjetit rakennusalan tueksi ovat
mahdollisia, mutta merkittävät toimet valitettavasti epätodennäköisiä. Nyt
olisi erinomainen tilanne korjata homevaurioisia julkisia rakennuksia sekä
rapistuvaa infrastruktuuria, kun osaavaa työvoimaa ja edullista lainarahaa on
saatavilla. Piristysvaikutukset koko talouteen olisivat myös tavallista
suuremmat nykyisessä taloustilanteessa. Emme kuitenkaan odota
hallitukselta suurempia muutoksia nykyiseen talouspoliittiseen linjaan.
Rakennusalan luottamusindikaattorit sekä myönnettyjen rakennuslupien ja
aloitettujen rakennusten romahdus ennakoivat investointien supistumisen
jatkuvan vuoden lopulle asti. Myös teollisuuden investointitarpeet ovat
vähäiset, kun taantuma pitää yllä ylimääräistä kapasiteettia jo nykytilanteessa.
Rakennusluvat ja -aloitukset laskussa
12 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
Ennakoimme investointien laskevan peräti 4 prosenttia tänä vuonna. Ensi
vuonna investointikysyntä palautuu hiljalleen kahden laskuvuoden jälkeen.
Kotitaloudet varovaisina
Yksityinen kulutus supistui odotetusti tammi-maaliskuussa viime vuoden
vauhdikkaasta ensimmäisestä neljänneksestä, jolloin palkka- ja verotekijät
kannustivat kotitalouksia kuluttamaan. Kuluvan vuoden alku ei todellisuudessa
ollut niin murheellinen yksityisen kulutuksen kasvaessa hieman edellisestä
neljänneksestä. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi ennakkotietojen
mukaan huhtikuussa aavistuksen vuodentakaisesta. Autokauppa on vähitellen
toipumassa viime vuoden veromuutoksesta, vaikkakin henkilöautojen
ensirekisteröinnit ovat yhä normaalin tason alapuolella.
Kuluttajien luottamus on heikentynyt uudelleen huhti-toukokuussa.
Huolestuttavaa on kuluttajien luottamuksen horjuminen omaan talouteen.
Kotitalouksien kulutushaluja hillitsee myös koholla oleva pelko työttömyydestä
sekä henkilökohtaisesti että Suomen tasolla. Työttömyyden jatkaessa
kasvuaan loppuvuonna, voi olettaa kulutuksen pysyvän varovaisena. Myös
ostovoiman heikko kehitys syö yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia
tänä ja ensi vuonna.
Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvun jäävän vuonna 2013 vain 0,3
prosenttiin. Vuodelle 2014 odotamme 0,8 prosentin nousua. Tämä tarkoittaa,
että yksityisen kulutuksen vauhtivuodet ovat takanapäin. Julkisen sektorin
leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet huolehtivat siitä, että julkinen kulutus
kasvaa lähivuosina vain aavistuksen.
Taantuma pitää Suomea pihtiotteessaan
Bruttokansantuotteen määrä pysyi odotustemme mukaisesti liki ennallaan
viime vuonna. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto supistui
0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä oli neljäs peräkkäinen
vuosineljännes. Suomen talous vajoaa yhä loivassa taantumassa.
Tammi-maaliskuussa tehdasteollisuuden tuotanto laski 3 prosenttia
edellisestä neljänneksestä. Heikkous oli laaja-alaista metsä-, kemian-, metalli-
ja elektroniikkateollisuuden supistuessa. Myös rakentaminen jatkoi
heikkenemistään. Kauppa ja kiinteistöala sen sijaan kasvoivat viime vuoden
lopulta. Tulevaisuuden toimialana pidetyn informaatio ja viestintä-alan
tuotanto kasvoi yhä edelleen. Kasvua tosin kaivattaisiin muuallakin.
Teollisuusyritysten luottamus on elpynyt vuoden alusta, mutta taso kertoo yhä
varovaisen heikoista näkymistä. Rakennusalalla on poikkeuksellisen synkkää
aloitettujen rakennusten määrien ja rakennuslupien laskun jatkuessa. Myös
vähittäiskaupan ja palvelujen luottamus on pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
Kuluvalle vuodelle ei ole siis odotettavissa selkeää käännettä parempaan,
vaikka maailmantalouden tilanne asteittain paranisikin vuoden loppua kohden.
Odotamme Suomen bruttokansantuotteen laskevan toisen vuoden peräkkäin,
vaikka vuoden lopussa päästäisiin heiveröiseen kasvuun kiinni muun
maailman vanavedessä. Kahden laskuvuoden jälkeen voisi uskoa, että ripeä
kasvu verrattuna heikkoon vertailuvuoteen olisi mahdollista. Kuitenkin
Kuluttajien heikot näkymät näkyvät
Toimialojen kasvu
13 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
Suomen talouden rakenteelliset haasteet elektroniikka- ja metsäteollisuuden
kärvistellessä sekä kotimaisen kulutuksen hiipuessa tarkoittaa, ettei 1,5
prosenttia vahvempaa kasvua ole näköpiirissä ensi vuodelle.
Työttömyys pysyy lievällä nousu-uralla
Kausitasoitettu työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesti vuoden 2012 alun
7,5 prosentista kuluvan vuoden huhtikuun 8,2 prosenttiin. Työttömyyden
kasvu on ollut pelättyä maltillisempaa ottaen huomioon pitkittyneen
laskusuhdanteen. Työttömyysaste jatkaa nousuaan eläkkeelle siirtymisistä
huolimatta ensi vuoden alkuun asti ylittäen 8,5 prosentin tason. Huhtikuussa
työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistossa nousi 40 000
henkeä edellisvuodesta. Työllisten määrä lisääntyi yksityisellä sektorilla
julkisen sektorin työpaikkojen samanaikaisesti vähentyessä edellisvuodesta.
Erityisen huolestuttavaa on, että samaan aikaan, kun työllisten määrä laskee
työikäisen väestön supistuessa ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa
avautuu uusia avoimia työpaikkoja entistä vähemmän tarjolle. Suomen
taloustilanne vaatisi kohdistettuja ja matalasuhdanteeseen ajoitettuja toimia
työn kysynnän vahvistamiseksi sekä pitkäaikaisia toimia työn tarjonnan
lisäämiseksi.
Odotamme työttömyysasteen nousun jatkuvan vuoden lopulle asti heikon
taloussuhdanteen pitkittyessä. Ennustamme kuluvan vuoden keskimääräisen
työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Vuonna 2014 työttömyysaste
pysyttelee 8,3 prosentin tasolla talouden hieman toipuessa ja eläköitymisen
näennäisesti tukiessa työttömyysastetta, vaikka työllisten määrä supistuu.
Inflaatio ja ansiotaso hiipuvat käsikädessä
Kuluttajahintojen vähäinen nousu on yllättänyt talousennustajat kuluvana
vuonna. Inflaatio on pysynyt koko vuoden selvästi alle 2 prosentin.
Toukokuussa kasvu hiipui 1,6 prosenttiin. Inflaatiosta vielä noin 0,7
prosenttiyksikköä selittyy veromuutoksilla, kun vuoden vaihteessa
arvonlisäverokannat nousivat prosenttiyksiköllä. On selvää, että yleiset
hintojen nousupaineet ovat toista vuotta kestäneen taantuman oloissa
olemattomat. Oletamme polttonesteiden hintojen laskevan vuoden alusta
markkinaodotusten mukaisesti.
Ennustamme inflaation jäävän kuluvana vuonna vain 1,4 prosenttiin. Ensi
vuonna kuluttajahintojen keskimääräinen kasvu nousee aavistuksen 1,7
prosenttiin, mutta vähäinen palkkainflaatio ja yritysten ylimääräinen
kapasiteetti hillitsevät hintojen nousua pienestä kasvusta huolimatta.
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuonna 2012 jopa 3,5 prosenttia
kattavan raamisopimuksen ja liukumien takia. Kuluvan vuoden tammi-
maaliskuussa ansiotason kasvu hiipui 2,2 prosenttiin verrattuna viime vuoden
vastaavan ajankohtaan. Tälle vuodelle yleiskorotukset ovat maltillisemmat,
joten odotamme ansiotason nousevan 2,2 prosenttia. Ensi vuoden lukuja
ennakoidessa keskeistä on arvioida mahdollista palkkasopimusta
työmarkkinajärjestöjen kesken. Uskomme palkankorotusten jäävän
maltillisiksi, mutta nollalinja vaikuttaa epätodennäköiseltä. Odotamme
Työttömyysaste nousee
Inflaatio ja palkkakehitys tasoittuu
14 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
ansiotason nousun jäävän yleiskorotusten, liukumien ja rakennemuutoksen
johdosta 1,7 prosenttiin vuonna 2014.
Asuntojen reaalihinnat laskevat kolme vuotta peräkkäin
Viime vuonna vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen myyntihinnat nousivat
keskimäärin 1,7 prosenttia, mikä johtui etenkin pääkaupunkiseudun asuntojen
kallistumisesta. Huhtikuun ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudun
hinnat jatkoivat pientä nousua, kun muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6
prosenttia maaliskuusta. Asuntovelallisten korkokulut ovat pysyneet
poikkeuksellisen matalina huolimatta pankkien marginaalien noususta.
Alhaiset asuntolainakorot tukevatkin asuntomarkkinoita tänä ja ensi vuonna.
Uudistuotannon krooninen riittämättömyys kasvukeskuksissa, eritoten
pääkaupunkiseudulla, suojaa myös osaltaan hintojen laskulta. Toisaalta
eurokriisin pitkittyminen ja kasvava työttömyys saavat ostajat varovaisiksi.
Asuntomarkkinoiden ylikuumentumista tai asuntokuplaa ei ole havaittavissa.
Kotitalouksien asunnon ostoaikeet ovat yhä normaalia vähäisemmät, minkä
lisäksi maaliskuun varainsiirtoveron korotus on viilentänyt aktiviteettia
asuntomarkkinoilla ainakin hetkellisesti.
Odotamme asuntojen myyntihintojen nousevan tänä vuonna vain hitusen
edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat jatkavat pientä kasvua, kun
muualla Suomessa nimellishinnat laskenevat aavistuksen. Inflaation
pysytellessä yli 1 prosentissa laskisivat asuntojen hinnat reaalisesti tällöin
kolmannen vuoden peräkkäin Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden
1993 – tuolloin kyseessä oli toki hintojen romahduksesta, kun nyt eletään
hintojen pientä luisua. Vuonna 2014 asuinrakentamisen heikkouden
karsiessa tarjontaa, korkotason pysyessä matalalla ja yleisen
suhdannetilanteen kohentuessa asuntojen hinnat nousee noin 2 prosenttia.
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä
Vaihtotaseen alijäämä on vakiintunut noin 3 miljardin euron paikkeille.
Negatiivista on, ettei selkeää käännettä kohti tasapainoa ole tapahtunut, joskin
kauppatase on punnertanut aavistuksen ylijäämäiseksi. Toisaalta positiivista
on, että vaihtotaseen trendinomainen heikkeneminen pysähtyi, eikä vielä voida
puhua kroonisesti alijäämäisestä vaihtotaseesta. Vaihtotaseen alaeristä
keskeisimmät tekijät alijäämälle ovat tuotannontekijäkorvaukset ja
tulonsiirrot. Edellinen yllättäen jopa heikkeni huhtikuussa viime vuodesta,
vaikka Nokia jätti osingot kokonaan maksamatta. Jälkimmäinen säilyy
jatkossakin alijäämäisenä kehitysavun sekä EU-maksujen vuoksi. Täten
muiden alaerien, kauppataseen ja palvelutaseen, tulee pysytellä ylijäämäisenä,
jotta vaihtotase saavuttaisi tasapainon.
Odotamme vaihtotaseen hyvin verkkaisen tasapainottumisen jatkuvan
lähivuosina maltillisen kotimaisen kysynnän rajoittaessa tuonnin kasvua.
Vaihtotaseen heikkous selittyy sekä suhdannetilanteella, kun Suomen sykliset
vientituotteet eivät käy kaupaksi eurokriisin myllertäessä, sekä rakenteellisilla
tekijöillä – etenkin elektroniikkasektorin eli Nokian kompuroinnin ja
metsäteollisuuden ongelmien vuoksi. Myös Suomen kilpailijoita nopeampi
kustannusten eli palkkojen kasvu näkyy vaihtotaseessa. Ennustamme
vaihtotaseen alijäämän pysyvän tänä vuonna 3 miljardin euron tasolla.
Asuntojen hintakehitys eriytynyttä
Vaihtotase toipuu hitaasti
15 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
Velkasuhde ei käänny laskuun
Toukokuun lopussa valtionvelka oli 89 mrd. euroa, eli hieman yli 45 prosenttia
suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2013 valtio lisää tuoreimman
talousarvion mukaan nettolainanottoa noin 7,8 miljardilla eurolla. Valtion
velkakanta ja velkasuhde kasvavat siis aikaisempien arvioidemme mukaisesti
hallituksen veronkorotuksista ja menojen leikkauksista huolimatta. Talouden
laskusuhdanne hillitsee valtion tulojen nousua, ja velkakanta lisääntyy ainakin
muutaman vuoden. Velkataso ei ole vielä kuitenkaan kansainvälisesti katsoen
korkea ja Suomen valtio saa edelleen markkinoilta ennätyksellisen edullista,
reaalikoroltaan jopa negatiivista, lainaa.
Suomen julkisen talouden haaste ei ole lyhyen aikavälin tilanne, vaan
pidemmän aikavälin kestävyysvaje. Mikäli lyhytnäköisesti kuristetaan taloutta
taantuman oloissa, haasteena on kiristysten tuotantoa leikkaava vaikutus,
mikä saattaa johtaa jopa velkasuhteen nousuun. Julkisen talouden
kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja valtion velkasuhteen kääntämiseksi
kestävästi laskuun huomio tulisi siirtää rakenteellisiin uudistuksiin, joilla
pidennetään työuria sekä edistetään tuottavuuden kasvua. Julkisen talouden
rationalisointia on aina hyvä tehdä, mutta leikkauslistojen toimeenpanon
ajoitus ei ole taantuma.
Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan
odotamme kohoavan suhteessa bruttokansantuotteeseen viime vuoden lopun
53 prosentista vuoden 2013 lopussa noin 57 prosenttiin ja seuraavana
vuotena vielä 58,5 prosenttiin. Nämä lukemat ovat kansainvälisesti vertaillen
edelleen varsin tyydyttäviä, ja alle Maastrichtin sopimuksen 60 prosentin
enimmäisrajan. Suomi onkin yhä AAA-maa vakailla näkymillä.
Riskejä Euroopan lisäksi kotimaassa
Suhdanne-ennustetta laadittaessa maailmalla oli edelleen
epävarmuustekijöitä, jotka kärjistyessään voisivat johtaa ennustetta
huonompaan talouskehitykseen. Toki perusennustetta suotuisampikin kehitys
on mahdollista, mikäli euroalueen taloudellinen tilanne saadaan vakautettua
odotettua nopeammin tai kotimaassa ryhdytään ripeisiin elvyttäviin
toimenpiteisiin. Eurokriisin leimahtaminen valuutta-alueen osittaisen
hajoamisen myötä tai Euroopan laajuisen pankkikriisin vuoksi muuttaisi
Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Myös heikosti
ajoitetuilla kiristystoimilla kotimaassa, voidaan tukahduttaa orastava
talouskasvu. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään euroalueeseen
liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodilla ja
Suomessa pidättäydytään laajoista leikkauksista huomion siirtyessä vähitellen
rakenteellisiin uudistuksiin. Nämä oletukset ovat arviomme mukaan
todennäköisimpiä lopputuloksia epävarmassa maailmassa.
Juhana Brotherus
Valtionvelka kasvaa yhä
16 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Kotimaiset suhdanteet
Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain
Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys
Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys
17 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
SUOMI
Ennuste Ennuste
Kysyntä ja tarjonta 2010 2011 2012 2013 2014
Määrän muutos, %
Bkt 3,3 2,8 -0,2 -0,4 1,5
Tuonti 6,9 6,1 -3,7 -2,0 2,0 Vienti 7,5 2,9 -1,4 -1,0 3,0
Kulutus 2,1 1,8 1,4 0,4 0,4
-yksityinen 3,3 2,3 1,6 0,3 0,8
-julkinen -0,3 0,4 0,8 0,5 0,2
Investoinnit 1,9 7,1 -2,9 -4,0 2,5 Indikaattoreita 2010 2011 2012 2013 2014
Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,4 8,3
Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,5 2,2 1,7
Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,4 1,7
Asuntojen hinnat, % 8,8 2,7 1,7 0,5 2,0
Vaihtotase, mrd. eur 2,7 -2,9 -3,6 -3,0 -2,5
Vaihtotase / bkt, % 1,5 -1,5 -1,9 -1,5 -1,2
Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5 -0,8 -1,9 -2,0 -1,5
Julkinen velka / bkt, % 48,6 49,0 53,0 57,0 58,5 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Ennuste Ennuste
Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 2014 Euroalue
BKT 2,0 1,5 -0,6 -0,6 1,0 Kuluttajahinnat 2,2 2,7 2,5 1,7 1,6 Iso-Britannia BKT 1,8 0,9 0,3 0,6 1,4 Kuluttajahinnat 3,7 4,2 2,8 2,7 2,6 Japani BKT 4,7 -0,6 1,9 2,0 1,4 Kuluttajahinnat -0,4 -0,2 0,0 0,2 2,1 Kiina BKT 10,4 9,3 7,8 7,9 8,0 Kuluttajahinnat 3,3 5,4 2,7 2,7 3,1 Ruotsi BKT 6,6 3,7 0,7 1,7 2,0 Kuluttajahinnat 1,3 2,6 0,9 0,3 1,7 Yhdysvallat BKT 2,4 1,8 2,2 2,0 3,1 Kuluttajahinnat 1,6 3,2 2,1 1,6 1,6 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 17.6.2013
18 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
ENNUSTEVERTAILUA
Ennuste vuodelle 2013 Ennuste vuodelle 2014
Danske
Bank
VM ETLA PTT PT SP Danske
Bank
VM ETLA PTT PT SP
KYSYNTÄ JA TARJONTA
Määrän muutos, %
BKT -0,4 0,4 0,3 0,7 0,6 -0,8 1,5 1,6 1,8 1,4 2,5 0,7
Tuonti -2,0 0,5 -0,5 0,0 1,3 0,8 2,0 3,3 2,7 2,3 4,1 2,8
. .. ..
Vienti -1,0 0,7 0,5 1,0 2,3 1,2 3,0 3,8 3,5 3,0 4,9 3,5
Yksityiset kulutusmenot 0,3 0,6 0,3 0,6 0,4 -0,9 0,8 1,0 1,3 1,2 1,2 0,2
Julkiset kulutusmenot 0,5 1,9 0,4 0,4 0,6 0,8 0,2 0,8 0,4 -0,2 0,5 0,1
Kiinteät investoinnit -4,0 -2,6 -2,4 -0,9 -1,6 -3,0 2,5 2,7 3,4 2,6 3,6 1,5
TALOUDEN TASAPAINO
Vaihtotase, mrd. Eur -3,0 -2,2 -2,3 .. -2,7 -3,0 -2,5 -1,5 -0,6 .. -3,0 -2,7
Kuluttajahinnat, % 1,4 2,1 2,4 1,9 1,8 1,7 1,7 2,5 1,9 2,3 1,8 1,9
Ansiotason muutos, % 2,2 2,4 2,0 2,7 2,4 1,7 1,7 2,5 2,6 2,1 2,4 1,9
Työttömyysaste, % 8,4 8,2 8,3 8,4 8,3 8,5 8,3 8,1 8,1 8,6 8,2 8,6
Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:
Danske Bank Oyj Kesäkuu 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuu 2013
Valtiovarainministeriö (VM) Maaliskuu 2013 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuu 2013
Suomen Pankki (SP) Kesäkuu 2013 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Maaliskuu 2013
19 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Pääekonomisti
Pasi Kuoppamäki
puh. 010 5467715
Julkaisun päätoimittaja
Ekonomisti
Juhana Brotherus
puh. 010 5467159
ISSN 2323-7457
Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7
20 | 18 kesäkuu 2013 www.danskebank.fi
Ta
an
tum
a kop
utta
a ka
hd
esti
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:
Macrobond, EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.
Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden
perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen
kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa
esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa
mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen
sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja
arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri
ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon
pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.
Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään
tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa
samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota
palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden
liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja
taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen
julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai
ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä
alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.