TAIturinat Turun ammatti-instituutin tiedotuslehti Informationstidning för Åbo yrkesinstitut 1/2011

TAItu

rinat

l 1

/201

1

2011AmisTALENTTI3.3.2011 Peltolassa

talentit ja tähdet lähikuvassa, s. 18 - 19

Kulttuuri tulee, herkut pöytään

Matkailualan opiskelija Marika Laakso

2011-työssä

s. 17

s. 16

1/20

11 l

sisä

ltöinnehåll

• vastaava päätoimittaja / Seija Mattila • toimituskunta: Satu Hatakka (päätoi-mittaja), Anne Aksentjev, Hanna Arola, Mervi Friman, Tina Granlund, Jarmo Linkosaari, Virpi Lummevuo, Nanna Madetoja, Merja Manner, Helena Mikkola, Tomi Suoja, Milla Vihanto, Lucy Volosatova • taitto / Satu Hatakka • kirjapaino / Turun ammatti-ins-tituutin painopalvelut, 2011 • kuvat / Turun ammatti-instituutin kuva-arkisto ellei toisin mainita • käännökset / Käännöstoimisto Lingoneer Oy

Pääkirjoitus. Kulttuuria amiksessakin ......................................................3

Näkökulma. Gaudeamus igitur? ..............................................................4

Oppisopimustoimisto uusissa tiloissa .....................................................5

Turun Kilroylta matkailun maailmaan .......................................................6

Elever hjälper äldre med datorer .............................................................8

Osake nousussa ........................................................................................9

www.laakeri.info-sivusto avattu ............................................................. 10

Noppa kiertää. Terveiset Peltolasta ....................................................... 11

Rautakouran ammattitaidolle riittää kysyntää ..................................... 12

Amk-opiskelijat arvioivat TAIn näyttöjä .................................................. 13

Pajaopiskelu on monen tekijän yhteistyötä.......................................... 14

Loke: Toivoa tulevaisuuteen ................................................................... 15

Matkailualan opiskelija Marika Laakso 2011-työssä ............................ 16

Kulttuuri tulee, herkut pöytään ................................................................17

AmisTALENTTI: Nuoret uskalsivat heittäytyä ....................................... 18

TAIn nuoret loistivat SAKUstars-kisoissa .............................................. 19

Nuorten työllistymisen uudet lääkkeet .................................................20

Tutor-opiskelijat mukana peruskouluyhteistyössä .............................. 21

Ruokapaussi: Herkkuja Annelin keittiöstä ............................................22

NeTku etsii vielä muotoaan ....................................................................23

Kamera kiertää .........................................................................................23

3

pääk

irjoi

tus l

leda

ren

johtava rehtori l ledande rektorSeija Mattila

Usein törmää käsitykseen, että ammatillisessa koulutuk-

sessa kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vähäistä ja vielä vähäisempää kulttuurin saralla. Onpahan aiheesta tutkimustakin tehty, mutta väittäisin toisin. Erityisesti Tu-run kulttuuripääkaupunkivuoden toimin-taan olemme osallistuneet kiitettävästi ja vauhti vaan paranee. Kyllä opiskelijakun-tatoiminta on opiskelua yhteiskunnallisiin asioihin ja paikallinen toiminta on vienyt jo monia entisiä opiskelijoitamme valtakun-nallisiin haastaviin tehtäviin.

Oppilaitoksen lehtori Seppo Peltomäki on yhdessä opiskelijoiden kanssa suunni-tellut ammatti-instituutille oman kulttuuri-vuoden leivoksen, jonka maittavaa makua olemme jo useasti saaneet maistaa eri tilaisuuksissa. Sen suussa sulava maku on vienyt kokonaan ajatukset pois mah-dollisista kaloreista, joita siinä saattaa olla! Leivos on osa ruokakulttuuria, mikä näkyy opiskelijatyönä lukuisissa tulevissakin kult-tuuritapahtumissa.

Maaliskuun alussa saimme kokea mahta-van AmisTALENTTI-kisan, johon ilmoittau-tui suuri joukko kilpailijoita kisailemaan mm. laulun ja tanssin merkeissä. Erityisesti on kiitettävä yleisöä, joka kannusti tyylillä kaik-kia kilpailijoita. Kulttuuria sekin on. AmisTA-LENTIn parhaimmiksi valikoituneet talentit kisasivat huhtikuun puolivälissä valtakun-nallisella tasolla Joensuussa SAKUstars-kilpailuissa. Kisatunnelmiin pääset mukaan sivuilla 18 ja 19.

Uusia yhteiskunnallisia ja kulttuurivaikutta-jia on hakeutunut oppilaitokseemme ai-kaisempaa suurempi määrä. Ensisijaisista hakijoista voi ammatti-instituuttiin päästä opiskelemaan vain 60 %. Ulkopuolelle jää entistä suurempi joukko hakijoita, pu-humattakaan muilla hakusijoilla olevista nuorista. Yhteiskunnan olisi tehtävä uusia ratkaisuja, jotta kaikki peruskoulunsa päät-tävät löytävät itselleen jatko-opiskelupai-kan. Tarvitsemme nuoria, aktiivisia yhteis-kunnallisia toimijoita ja kulttuurin kuluttajia.

Innostavaa kulttuurikevättä ja -kesää!

Kulttuuria amiksessakin

Det är en vanlig uppfattning att intresset för samhällsfrågor är litet inom yrkesutbild-

ningen och ännu mindre inom kulturen. Det har till och med gjorts en undersökning om detta, men jag tar mig friheten att protestera. Vi har deltagit på ett berömvärt sätt i synnerhet i verksamheten inom ramen för Åbos år som kulturhuvudstad och farten ökar hela tiden. Studentkårsverksamheten är utan tvivel studier i samhällsfrågor och den lokala verk-samheten har redan lett många av våra före detta studerande till utmanande uppgifter på riksnivå.

Läroanstaltens lektor Seppo Peltomäki har tillsam-mans med studerandena planerat en egen kul-turårsbakelse för yrkesinstitutet. Vi har fått smaka det utsökta bakverket redan på många olika evene- mang. Den underbara smaken har fått oss att helt glömma bort de eventuella kalorierna som den kan innehålla! Bakelsen är en del av matkulturen som syns som studentarbete på ett stort antal kultur- evenemang även framöver.

I början av mars fick vi vara med om den fantastiska tävlingen AmisTALENTTI där ett stort antal delta-gare tävlade bl.a. genom att sjunga och dansa. Ett speciellt tack går till publiken som hejade på alla deltagare med stil. Det är också kultur. De bästa talangerna i AmisTALENTTI-tävlingen tävla-de i mitten av april på riksnivå i SAKUstars-tävlingen i Joensuu. Du kan läsa mer om tävlingsstämningen på sidorna 18 och 19.

Ett större antal nya samhälls- och kul-turpåverkare än tidigare har ansökt om en studieplats vid vår läroans-talt. Av förstahandssökandena får endast 60 % studieplats vid yr-kesinstitutet. Utan studieplats blir en allt större grupp sö-kande, för att inte tala om de unga som inte var förs-tahandssökande. Samhället borde hitta lösningar så att alla som avslutar grundsko-lan kan hitta en studieplats för fortsatta studier. Vi be-höver unga, aktiva sam-hällsaktörer och kultur-konsumenter.

Med önskan om en inspirerande kulturvår och -sommar!

Kultur även i yrkesinstitutet

4

näkö

kulm

a

Suomessa on yksi maailman parhaita peruskouluja. Pisa-tutkimusten valossa paistatellaan kansain-välisissä yhteyksissä vielä pitkään ja valtiovieraat

hämmästelevät kilpaa, kuinka nuoret suomalaiset lois-tavat koulussa opitulla osaamisellaan.

Mikä on tämän loisteliaisuuden hinta? Paineet kasvavat entisestään vertailujen yltyessä, lukiot ja ammattikoulut kilpailevat keskenään yhä paremmista tuloksista, opintoja tehostetaan ja opinto-ohjaus jää viisiminuuttiseksi, kou-lukuraattorin palveluista puhumattakaan. Kelan mukaan viidestä seitsemään nuorta jää päivittäin sairaseläkkeelle masennuksen tai uupumuksen takia. Peruskou-lussa ja toisella asteella pärjätään hyvin, mutta voidaan todella surkeasti.

Mistä tämä johtuu? Onko huippulaadun ta-voittelu mennyt ns. överiksi? Pyritäänkö aina vaan timanttisempiin suorituksiin, täysin piit-taamatta suorittajien jaksamisesta? Onko niin, että Suomessa ihmistä ei arvosteta, ellei hän ole suorittanut mahdollisimman paljon opintoja mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mah-dollisimman hyvin arvosanoin? Pitää-kö kaikista maamme kansalaisista tulla maistereita?

Suomen kouluissa on päästävä eroon ainaisesta suoritusfiksaa-tosta ja alettava ymmärtää, että kasvavat syrjäytymisluvut joh-tuvat nuoriin kohdistuneista ylivoimaisista paineista. Kou-lujen ja yritysten on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta työelämään siirtyminen sujuu nuorilta luonnollises-ti ja vaivattomasti. Koulujen opinto-ohjausta on kehitettävä ja etsivää nuorisotyötä on lisättävä kaikissa kunnissa.

Valtiovallalle tiedoksi, että maiste-reita ja tohtoreita kyllä riittää jatkos-sakin. Sen sijaan meidän on olta-va huolissamme siitä, kuinka moni nuori tulevaisuudessa joutuu jät-tämään jopa peruskoulun kesken. Jos työmäärää ja paineita kasva-tetaan jatkuvasti, raja tulee entistä aiemmin vastaan. Lukuja kaipaa-ville kerrottakoon, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 27 500 euroa vuodessa. Kelan lukuihin yh-distettynä voi lakata ihmettelemästä, miksi Suomi velkaantuu.

On herättävä, ennen kuin on liian myöhäistä.

Gaudeamus igitur?m

annf

olk

lukio- ja ammattiopetuslautakunta, puheenjohtaja / ruot-sinkielinen jaosto l nämnden för gymnasie- och yrkesut-bildning, ordförande / svenska sektionen

Niklas Mannfolk

Grundskolan i Finland är en av världens bästa. Vi kan ännu länge sola oss i ljuset av Pisa- undersökningarna i internationella kontakter

och under statsbesök förundrar sig gästerna i kapp över hur unga finländare glänser med den kompetens de inhämtat i skolan.

Vilket pris betalar vi för denna framgång? Trycket ökar allt mer när jämförelserna blir fler, gymnasierna och yr-kesskolorna tävlar sinsemellan om allt bättre resultat, studierna effektiveras och studiehandledningen om-fattar fem minuter för att inte tala om skolkuratorns

tjänster. Enligt Fpa går fem till sju unga dagligen i sjukpension på grund av depression eller ut-

brändhet. I grundskolan och på andra stadiet klarar de sig bra men mår oerhört dåligt.

Vad beror detta på? Har jakten på toppkvali-tet gått till överdrift? Strävar vi outtröttligt efter allt hårdare prestationer helt utan hänsyn till

hur människor orkar? Är det så att männis-kan inte värdesätts i Finland om hon inte har

avlagt maximalt med studier på en så kort tid som möjligt och fått så bra vitsord som möjligt?

Måste alla finländare bli magistrar?

I de finländska skolorna måste vi bli kvitt den eviga prestationsfixeringen och börja förstå att det allt större antalet utslagna beror på det outhärdliga tryck som riktas mot unga. Sko-lor och företag måste samarbeta allt intensivare för att övergången till arbetslivet ska ske naturligt och

smärtfritt för de unga. I skolorna mås-te studiehandledningen utvecklas och

uppsökande ungdomsarbete måste utökas i alla kommuner.

Statsmakten kan vi upplysa om att an-talet magistrar och doktorer är tillräckligt

även framöver. Däremot finns det all anled-ning att vara oroad över hur många unga som i framtiden till och med tvingas avbry-ta grundskolan. Om arbetsmängden och trycket växer kontinuerligt kommer gränsen emot allt snabbare. Till den som vill se siff-ror kan berättas att en utslagen ung person kostar samhället 27 500 euro per år. Detta kombinerat med Fpa:s siffror gör att vi inte behöver förundra oss över varför Finland blir

skuldsatt.

Vi måste vakna innan det är för sent.

5

tässä& nyt

Infot:tiistai klo 14torstai klo 16.30

Aukioloajat:ma - ke 8.15 - 16to 8.15 - 18pe 8.15 - 14

Turun oppisopimustoimistoYliopistonkatu 31, 4. kerrospuh. (02) 2633 4900oppisopimus@turku.fiwww.oppisopimus.turku.fi

Oppisopimustoimisto uusissa tiloissa

Turun oppisopimustoimisto muutti joulukuun puolessa välissä uusiin tiloihin. Uudet, entistä avarammat tilat sijaitsevat

Yliopistonkatu 31:ssä, kivenheiton päässä torilta. Toimistopaikan valinnan perusteena oli keskeinen sijainti sekä hyvät liikenneyhteydet. Toimistoon on siis helppo tulla käymään. Muuton yhteydessä sähköpostiosoitteem-me muuttuivat @turku.fi-loppuisiksi.

Tervetuloa infoihin:Suositut yleisinfot jatkuvat entiseen tapaan tiistaisin ja torstaisin. Infoi-hin voi tulla ilman ajanvarausta. Ryhmien on kuitenkin hyvä varata aika erikseen. Infoissa käydään läpi kaikki oppisopimukseen liittyvät käy-tännön asiat sekä annetaan jonkin verran vinkkejä työpaikan hakuun. Oppisopimuspaikan hakijan tuleekin osata kertoa näistä pelisäännöistä työnantajalle.

Turun oppisopimus- toimisto sijaitsee Yliopis-tonkadun ja Humaliston-kadun kulmassa neljän-

nessä kerroksessa.

teksti & kuva: Mervi Friman n

6

n teksti & kuva: Tarja Aaltonen

ihm

isiä

t urin

oita

&

Yhteistyö on sujunut saumattomasti ja suurena syynä siihen on ollut iloisen ja

energisen esimiehen Pia-Noora Hem-mingin myönteinen ja kannustava suh-tautuminen matkailualan opiskelijoihimme.

– KILROYn työtekijöiden välittömyys ja avoimuus on helpottanut työssäoppijoi-demme työyhteisöön tutustumista ja so-peutumista, kertoo Tarja matkatessaan haastattelemaan Pia-Noora Hemminkiä ja muita työntekijöitä KILROYlla.

Pia-Noora Hemminki, Kilroyn Turun toimiston Sales Supervisor (myynnin esimies), mitä kuuluu kevääseen Kilroylla?

– Kiitos oikein hyvää! Kiirettä on ja moni-puolisesti myymme erilaisia tuotteita asi-akkaille. Kestosuosikkituotteena myymme paljon maailmanympärysmatkoja. Tänä keväänä selkeänä suosikkina ovat olleet erilaiset seikkailumatkat ja niiden kysyn-tä kasvaa koko ajan. Seikkailumatkoissa asiakkaita viehättää matkojen helppous ja monipuolisuus - seikkailumatkalla näkee ja kokee paljon pienessä kansainvälisessä ryhmässä. Niillä pääsee myös paikkoihin, jonne ei välttämättä yksin edes löydä tai voi mennä. Itse kotiuduin juuri työkaveri-ni kanssa Las Vegasista todella upealta reissulta, jossa elämyksiä tarjosivat niin Las Vegas kasinoineen kuin upeat luon-nonpuistot ainutlaatuisine maisemineen mm. Bryce Canyonilla, Grand Canyonilla ja Monument Valleyssa.

– Myös merkityksellinen matkustus on li-sännyt suosiotaan ja meillä on useita eri yhteistyökumppaneita, joiden projektei-hin voi matkailija halutessaan osallistua. Merkityksellinen matkustus on matkailua, jossa samalla osallistutaan esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Matkailija maksaa matkansa ja majoituksensa ja osana lo-maansa työskentelee vapaaehtoisena esimerkiksi auttamalla orpoja Nairobissa Keniassa, lapsia Cuscossa Perussa, jät-tiläispandoja Kiinassa, Galapagossaarten uhanalaisia eläimiä tai opettamalla lapsia Thaimaassa.

Turun ammatti-instituutin matkailualan koulutus matkailualan tutkin-tovastaavan Tarja Aaltosen johdolla on jo usean vuoden ajan teh-nyt monipuolista ja tiivistä yhteistä KILROY-matkatoimiston kanssa.

– Olemme tänä keväänä uudistaneet aikaisemmin KILROY matkailtoina tun-nettuja tilaisuuksiamme ja nyt meillä on kevään aikana muutamana lauantaina Matkapäiviä. Maaliskuussa meillä oli esi-merkiksi matkapäivän teemana Aasia ja huhtikuussa Etelä-Afrikka.

– Teemat vaihtelevat maanosittain ja päi-vistä löytyy tietoa internet -sivuiltamme. Matkapäivissä on tarjolla monipuolisesti tietoa matkustamisesta ja matkakohteis-ta. Lisäksi kohteissa vierailleet KILROYn henkilökunnan edustajat kertovat matka-kokemuksiaan ja heiltä saa matkustus-vinkkejä, joten kaikki matkailusta kiinnos-tuneet tervetuloa mukaan!

Kevät on työssäoppimisjaksojen aikaa Turun ammatti-instituutin mat-kailualan opiskelijoille. Miten matkai-lualan työssäoppijat näkyvät teillä Kilroylla?

– Meillä on työssäoppijoita ympäri vuoden. Haluamme antaa matkailualan opiskeli-joille tilaisuuden syventää oppimistaan ja tarjota mahdollisuuden tutustua matka-toimistotyöhön. Työssäoppijoilta edellytän oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta alaan. Meillä on yksilöllinen perehdytys työssä-oppijan pohjatiedon ja lähtötason mukaan. Parhaiten työssäoppimisjaksosta opiskeli-ja hyötyy, kun hän on itse valmis panosta-maan työssäoppimisjaksoonsa.

– Paljon matkailualallakin on sellaista hiljais-ta tietoa, jota ei oikein voi opettaa koulus-sa, vaan se opitaan työssäoppimisjaksoilla aidoissa työtilanteissa. Opiskelijat valitse-vat työssäoppimispaikat oman mielenkiin-tonsa mukaan ja monella on halu työllistyä työssäoppimispaikkaa vastaaviin työteh-täviin valmistuessaan. Työssäoppimisjak-so on opiskelijoille arvokas tilaisuus luoda suhteita alalle.

Oletteko tehneet työssäoppimisjak-sojen lisäksi muuta yhteistyötä mat-kailualan opiskelijoiden kanssa?

– Teemme monipuolisesti yhteistyötä TAI:n matkailuopiskelijoiden kanssa. Yh-

TURUN KILROYLTA MATKAILUN MAAILMAANja työssäoppimisjaksolta oikeisiin töihin

7

teistyö hyödyttää molempia osapuolia ja sitä on mukava tehdä, kun opiskelijat ovat motivoituneita ja opettaja on aktiivisesti mukana ja opiskelijoiden tukena. On hie-noa, kun näkee opiskelijoiden innon oppia ja olla ilolla mukana aidoissa työelämän tilanteissa.

– Toisaalta me saamme opiskelijoista oivia apureita ja lisäkäsiä tarvittaessa. Esimer-kiksi Turussa järjestettävillä KILROY live reppureissaajien matkamessuilla opis-kelijat ovat auttaneet tilaisuuden ennak-komarkkinoinnissa ja itse tapahtumassa.

Työssäoppimisjaksojen kautta olemme myös löytäneet meille toimistolle hyviä matkamyyjiä töihin. Parhaillaankin meillä on kolme TAIsta valmistunutta matkailu-virkailijaa vakituisena töissä ja muutamia ambassadoreina.

TAIsta valmistunut matkailualan opiskelija Karoliina Lassila kommen-toi yhteistyön ja työssäoppimisjakso-jen merkitystä:

– Pääsin ammatti-instituutin kautta mu-kaan KILROYn toimintaan ns. vapaaeh-toisapurina silloiseen KILROY roadshow

tapahtumaan. Sitä kautta jäin ambassa-doriksi KILROYn palkallisiin hommiin ja nyt aloitin vakituisena matkamyyjänä tammi-kuussa. Jos opiskelija ottaa kaikki harjoit-telut ja tällaiset tapahtumat tosissaan ja on aktiivinen, niin niistä on hyötyä varmasti tulevaisuudessa ja auttavat työllistymises-sä alalle. n

Opiskelijoiden näkökulmasta TAIn mat-kailukoulutus on ollut työnläheistä ja monet ja tarpeeksi pitkät työssäoppi-misjaksot mahdollistivat ”jalan saami-sen oven väliin”, kertoi Tanja. Kuvassa vasemmalta parhaillaan työssäoppimis-jaksolla oleva matkailualan opiskelija Tiia Alhaisi, esimies Pia-Noora Hemminki ja TAIsta eri vuosikursseilta valmistuneet opiskelijat Tanja Paukkula ja Karoliina Lassila.

ihmisiä t urinoita

&

8

n text & bild: Tina Granlund

opisk

elija

n silm

in

Elever hjälper äldre med datorer

Som lärling på HemmetMedan jag väntar på att Ann-Mari Back-man blir ledig byter jag några ord med Julius Kirkkola. Julius är tredje årets da-tanomstuderande och har sedan februari tillbringat sin inlärning i arbetet -period vid Hemmet.– Jag arbetar som IT-stödperson och uppdaterar datasystem här på servicehu-set, säger Julius.

I praktiken innebär det att Julius ser till att datorerna fungerar, både hård- och mjukvaran. Ibland händer det också att han får ta sig an servern som krånglar eller se över de interna telefonerna. Vid be-hov hjälper han både personalen och de boende om de får problem med maskiner eller med något dataprogram.– Det har varit nyttigt att komma ut i ar-betslivet. Det ger omväxling till studierna

Jag packar ihop mina saker och styr mina steg mot Hemmet som ligger ett stenkast från Klockringaregatans skolhus. Hemmet är ett servicehus för pensionärer som vill bo i en hemlik miljö och där de samtidigt har nära tillgång till service i form av t.ex. städ- och tvätthjälp samt matsal. Idag ska jag träffa servicehusets föreståndare Ann-Mari Backman för att diskutera hur vårt samarbete har fungerat under läsåret.

– Den nya datorn hade Windows Vista. Det tyckte jag inte alls om. Jag ville hellre ha Windows XP, det fungerar mycket bättre, tycker hon.

Jag märker att Brita Gilkison är mera insatt i operativsystem än vad jag är, och frågar vidare hur det kom sig att hon började använda dator.– Det var egentligen på uppmaning av mina barn. De, och barnbarnen är bosat-ta utomlands och vi håller kontakt med varandra med hjälp av mejl. Dessutom använder jag datorn för att göra bank- ärenden och ibland också då jag ska boka resebiljetter.

– Jag känner nog till att man kunde gö-ra mycket mera på nätet, men det här räcker bra för mig. Att surfa på nätet är ingenting för mig, tillägger Brita Gilkison.

Ett välfungerande samarbeteHemmets föreståndare Ann-Mari Back-man är mycket nöjd med samarbetet med Åbo yrkesinstitut.– Vi har samarbetat två år och nu småning- om tycker jag att vi hittat de rätta former-na. Jag tror det är lärorikt för ungdomarna att möta personal och klienter som inte är så kunniga på datorer. Och samtidigt får studerandena se hur vårdarbete fungerar, säger Ann-Mari Backman.

Samarbetet innebär idag mera än att en studerande är på inlärning åtta veckor un-der läsåret.– Under hela året har vi haft besök av datanomstuderande som var tredje vecka varit till Hemmet för att se över våra dato-rer, kolla att virusskydden fungerar samt att skrivarna är i skick. Och så har data-nomerna byggt upp våra hemsidor och uppdaterar dem regelbundet. Jag hoppas verkligen vi kan fortsätta med samarbetet nästa läsår, avslutar Ann-Mari Backman.

Och det hoppas också jag. Vi är väldigt glada för att ha funnit en så lämplig sam- arbetspartner där studerande får träna sig i arbete som precis motsvarar deras utbildning. n

och man lär sig många nyttiga saker, som att t.ex. möta kunder. Kundbetjäning är något man egentligen lär sig bäst då man får träna det i praktiken, konstaterar Julius.

Datorer för alla åldrarDet är inte bara personalen som använder datorer. Alla rum på Hemmet har nätverk-suppkoppling och för tillfället är det två av pensionärerna som regelbundet använ-der datorer.

En av dem som Julius Kirkkola hjälpt är 92-åriga Brita Gilkison som flyttade till Hemmet för några år sedan. Hon skaffade sin första dator för fem, sex år sedan och förra året bytte hon ut sin gamla dator till en mindre PC. I samband med det instal-lerade skolans förra lärling, Erik Leino, ett nytt operativsystem åt Brita Gilkison.

Datanom- studerande

Julius Kirkkola ser över Brita

Gilkisons dator

Servicehuset Hemmet och svenska enheten vid Åbo yrkesinstitut samarbetar

9

Hankkeen aikana kouluttaja perehtyy työelämäjaksollaan koulutettavan

yrityksen viestintään, jonka jälkeen hän kouluttaa ja ohjaa niissä viestintätilanteis-sa, joiden yhdessä on katsottu kaipaa-van päivitystä. TAIn koulutukset ovat olleet englannin ja suomen kielen ja viestinnän koulutuksia.

Galilaeus on Kaarinassa sijaitseva vuon-na 1994 perustettu biotekniikan alan pk-yritys, jolla on oma tuotantolaitos Puolassa (www.galilaeus.fi). Galilaeuksessa koulut-taa Osakkeen puitteissa englantia TAIn opettaja Maarit Saarikko.

– Yrityksen henkilöstö on hyvin motivoi-tunut kehittämään englannintaitoaan jo siitäkin syystä, että yrityksen virallinen kieli on englanti, kertoo Merja Heponiemi, yrityksen Sales/Marketing Manager.

Myös sisäinen raportointi on tehty englanniksi vuodesta 2010 läh-tien. Englannin merkitys yri-tyksen kaikessa viestinnäs-sä on koko ajan kasvanut. Kirjallinen materiaali, kuten raportit ja pöytäkirjat, tuo-tetaan englanniksi. Asiakas-kontaktit vientiyrityksessä, sekä uudet että vanhat, edel-lyttävät jatkuvaa valmiutta eng-lannin kielen käyttämiseen. Lisäksi Puolassa sijaitsevan tuo-tantolaitoksen kanssa kom-munikoidaan englanniksi.

– Osake-hanke on koettu hyödylliseksi juuri siksi, että kouluttajalla on ollut oman työelämäjaksonsa puitteissa mahdollisuus perehtyä yrityksen viestintään ja tehdä parannusehdotuksia kielenkäyttötilanteis-sa. Samalla koulutus on ollut erittäin inter-aktiivista ja siinä on voitu käyttää yrityksen omaa materiaalia. Tämä on ollut erittäin positiivinen eroavaisuus aikaisempiin kie-likoulutuksiin verrattuna, toteaa Riikka Tapanainen, yrityksen Quality Control Manager.

Maarit Saarikko kertoo lähteneensä kou-luttajaksi, koska hanke tuntui todella hy-vältä.– Kunnollinen työelämään tutustumisjakso on erittäin hyödyllinen itselle ammatillisesti omien tietojen päivittämiseen sekä apuna myös koulutuksen suunnittelussa. Kou-luttaja otettiin yrityksessä hyvin vastaan.

Opetus poikkesi kouluopetukses-ta siinä, että tilanteet/tehtävät olivat nimenomaan yrityksen aitoja, omia tilanteita. Myös ryhmät olivat pienempiä. Kouluopetuksessa Osake-kokemukset tulevat nä-kymään tehtävinä, joissa harjoitellaan aitoja työelä-

män tilanteita.

– Olen huomannut, miten valtavan tär-keitä viestintätaidot ovat työelämässä. Monipuolista, sekä kirjallista että suullista, kielitaitoa tarvitaan. Kun toimitaan kan-sainvälisissä ympyröissä tarvitaan myös herkkyyttä ymmärtää kulttuurieroja ja kykyä ottaa ne huomioon viestinnässä. Opiskelijoille voisin sanoa: Ei ole yhden-tekevää, miten ilmaiset ja kirjoitat viestisi. Pyri selkeyteen. Viestinnässä on aina vä-hintään kaksi osapuolta, Maarit tiivistää kokemuksiaan.

Osake-hanke päättyy ensi syyskuussa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, et-tä ainakin seuraavat vuorovaikutustaidot ovat nousseet hankkeen koulutuksissa toistuvasti esille: asiakaspalvelutaidot, ra-portointitaidot, esittelytaidot, small talk, sähköpostiviestintä sekä dialogisuus ja

palautteen antami-sen taito. n

Haastattelua seuraavana päivänä Merja Heponiemi vas. oli lähdössä

Milanoon Bio Europe -konferenssiin ja valmisteli esittelymateriaalia Galilaeuk-

sesta. Riikka Tapanainen hymyilee vieressä.

Osakenousussa

Osake-hanketta (Opetushenkilöstön ja työelämän viestintäosaamisen kehit-täminen monimuotoisissa ympäristöissä) toteuttaa Turun ammatti-instituutti yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Raision Timalin kanssa.

teksti & kuva: Tiina Kielo n

ajassa

10

ajas

sa

n teksti: Rolf Holmberg

Sivustolla kerrotaan mitä työssäoppiminen on ja kuinka sitä toteutetaan laadukkaasti. Sivuilta löytyy tietoa mm. työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista, yhteistyö-verkostoista ja opettajien työelämäosaamisen kehittä-misestä.

Sivustoa on kehitetty osana Laakeri-työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -hanketta yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Palvelupisteen rakenteessa on huomioitu erilaiset käyttäjäryhmät. nSivuston kehittäminen jatkuu ja kehittämisehdotuksia voi esittää sähköpostilla projektipäällikkö Rolf Holmber-gille rolf.holmberg@turku.fi

www.laakeri.info-sivusto avattu Työpaikoille-osio

Työpaikkaohjaajat voivat tutustua työssäoppimisen pelisään-töihin ja nähdä milloin, missä ja miten koulutuksia ja täyden-nyskoulutuksia järjestetään. Sivuston kautta he voivat tulostaa esitteitä ja ilmoittautua koulutuksiin.

Oppilaitoksille-osioOppilaitosjohtoa ja opettajia rohkaistaan alueelliseen yhteis-työhön koulutusten järjestämisessä, uusien yhteistyöverkos-tojen muodostamisessa ja tiedon jakamisessa esim. opetta-jien työelämäjaksojen kokemuksista. Oppilaitoksia palvelee tieto valtakunnallisista suosituksista ja yhdessä kehitetyistä lomakkeista ja malleista.

Opettajille-osioOpettajan työelämäjakso on keino työpaikalla tapahtuvan op-pimisen käytäntöjen kehittämiseksi ja oman työelämäosaami-sen lisäämiseksi. Kevään kuluessa valmistuvalta palvelusivus-tolta tulevat löytymään mm. työelämäjaksolle hakeutumisen ja raportoinnin ohjeet. Mitkä ovat opettajan tehtävät ja vastuut työssäoppimisessa, miten voin kouluttautua työpaikkaohjaa-jien kouluttajaksi, mistä löydän työssäoppimisen lomakkeet, lait ja asetukset tai millaisia ovat Varsinais-Suomen pelisään-nöt, ovat kysymyksiä joihin sivusto pyrkii myös vastaamaan.

Työssäoppimisen tiedonhaussa auttavan palvelusivuston, joka löytyy osoitteesta www.laakeri.info, tavoitteena on lisätä yh-teistyötä Varsinais-Suomessa työelämän ja ammatillisten oppilaitosten välillä.

11

Mikko Hauninen kaitsee toisena Peltolan koulutalon koulutuspääl-likkönä tulevia kone- ja metallitekniikan osaajia: levyseppähitsaajia, laivanraken-tajia, koneistajia, työvälinevalmistajia, auto-maatioasentajia sekä Juhannuskukkulan toimipisteessä opiskelevia koneenasen-tajia. Kone- ja metallitekniikassa on opis-kelijoita yhteensä noin 250.

Toinen Mikon linjoista on talotekniikka, jossa koulutetaan putki-, ilma- ja kylmä-laiteasentajia. Talotekniikan kokonaisopis-kelijamäärä on noin 150. Talotekniikka on pitkään ollut yksi tekniikan vetovoimaisim-mista aloista. Hakijamäärät ja opiskelijoi-den työllistyminen ovat olleet huippuluok-kaa. Henkilöstöä Mikon vastuualoilla on yhteensä nelisenkymmentä.

1. Minkälainen opiskelupaikka on Peltola?

Opiskelijat pääsevät nykyään Peltolaan – eivät joudu. Peltola on opiskelijoille tuki-kohta, josta operoidaan moniin suuntiin.

Talotekniikassa opiskelijat ovat myös La-pinkadun urakointiverstaalla ja lähtevät sieltä koulun omille rakennustyömaille ja muihin asiakastöihin. Joka vuosi talotek-niikan opiskelijoita on työssäoppimassa myös Venäjällä.

Kone- ja metallitekniikan opiskelijoita on yksi ryhmä joka päivä Koneteknologia-keskus Turku Oy:n tiloissa. Viime aikoina opiskelijoita ja opettajia on ollut esimerkiksi Kiinassa. Keväällä lähtee automaatioasen-tajia työssäoppimaan Kiinaan ja Maltalle. Kiina on liittynyt WorldSkills-organisaatioon ja haluaa testata osaamistaan meidän au-tomaatioasentajiamme vastaan.

Laajennetun työssäoppimisen kokeilut ovat antaneet opiskelijoille mahdollisuuk-sia olla enemmän työssäoppimisjaksoilla myös kotimaassa. Lukiosisältöiset opinnot onnistuvat ammattiopetuksen sivussa.

2. Mitkä ovat Peltolan vahvuudet ja mitä haasteita tulevaisuudessa on odotettavissa?

Peltolan vahvuus on ollut pysyminen jat-kuvasti ajan hengessä. Tällä hetkellä pai-nopisteet ovat työelämäyhteistyön tiivistä-misessä, nopeammassa valmistumisessa ja eri kouluasteiden yhteistyössä. Olemme olleet ja tulemme olemaankin näillä kaikilla osa-alueilla aktiivisia.

Haasteena tulevat olemaan erilaiset nuo-ret ja heidän lähtökohtansa sekä Peltolan toimipisteen kapasiteetti ottaa tulevaisuu-dessa lisää opiskelijoita. Uusien opettaji-en rekrytointi on erittäin haastavaa nyt ja jatkossakin.

3. Minkälaista on Peltolan opettaja-kunta ja muu henkilöstö?

Opettajakunta on muutoksessa. Lähivuo-sina eläköityy runsas määrä ammattiopet-tajia. Viiden vuoden päästä koulun käytä-villä tavataan suuri määrä uusia kasvoja. Muu henkilöstö on avuliasta, ja yhteistyötä tehdään paljon.

teksti & kuva: Virpi Lummevuo n

4. Minkälainen on tyypillinen Peltolan opiskelija? Miksi Peltolaan kannattaa tulla opiskelemaan?

Peltolassa on tänä päivänä motivoituneita opiskelijoita. Peltolassa on säilytetty tiukka kuri ja järjestys ja se takaa kaikille viihtyvyy-den. Koulutusta kehitetään jatkuvasti ja opiskelijoiden toiveita kuunnellaan myös.

Amisviikset eivät ole kadonneet Peltolas-ta, mutta tyttöjen osuus on kasvanut vuosi vuodelta.

Peltolaan kannattaa tulla opiskelemaan, koska täältä saa hyvän ammatin ja erin-omaiset työllistymisnäkymät sekä erittäin hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet! n

Mikko heittää nopan Päivi Hentulalle ja kysyy, saako hän startista uusia innokkaita opiskelijoita!?

noppa heitettyonTerveiset Peltolasta!

12

n teksti: Lucy Volosatova

tässä

& nyt

Turun ammatti-instituutti ja Rauman WinNova-ammattiopisto aloittivat syksyllä

2008 opetus- ja kulttuuriministeriön viisivuoti-sella kokeiluluvalla kone- ja metallialan perus-tutkinnon laivanrakentajan koulutusohjelman. Kokeilun tuloksena opiskelijat suorittavat lai-

vanrakentajan perustutkinnon. n kuvat: Lucy Volosatova & STX Europe

Varsinais-Suomen ainutlaatuinen ase-ma laivanrakennuksessa innosti sekä

ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia et-tä alan työelämää hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokeilulupaa laivan-rakentajan perustutkinnon järjestämiseksi.

Turun ammatti-instituutin tekniikan rehtori Hannu Immonen toteaa, että meriteol-lisuus ja erityisesti STX Finland Oy olivat pitkään ajaneet laivanrakentajan tutkinnon saamista yhdeksi kone- ja metallialan pe-rustutkinnoksi. Aikuiskoulutuksena voi suorittaa laivanrakentajan ammatti- sekä erikoisammattitutkinnon. Sen lisäksi Turun ammattikorkeakoulu on ainoa laivanra-kennuksen insinöörikouluttaja Suomessa.

STX Finland Oy:n oppilaitoksen rehtori Ve-sa Eskonen kertoo, että ajatus laivanra-kentajan perustutkinnosta lähti liikkeelle vuonna 2005 Suomen telakoiden yhdisty-essä Aker Finnyardsiksi. Rauman telakan henkilöstöpäällikön Esko Nummelan ja runkotuotannon osastopäällikön mukaan laivanrakentajan perustutkinnosta haluttiin moniammatillinen, ts. koulutusaikana opis-kelijoita koulutetaan koko laivanrakennuk-sen tuotantoprosessiin ja ammatteihin.

Laivanrakentajakokeilu aloitettiin STX Rau-man telakan, WinNovan, Turun ammatti-instituutin ja STX Turun telakan voimin. Kokeilun aikana mukaan on liittynyt Turun AMK, Shippax Ltd ja Aslemetals Oy.

Kokeilulupa on antanut mahdollisuuden tarjota opiskelupaikkoja laivanrakennuk-sessa ainoastaan kolmena vuotena. Tois-taiseksi viimeinen ryhmä aloitti opiskelunsa viime syksynä. Kokeilun alkuvaiheessa, syksyllä 2008 kone- ja metallialan perus-tutkinnon ensimmäisen vuoden opiske-lijoille tarjottiin heti alussa mahdollisuutta erikoistua laivanrakentajaksi.– Yhtään opiskelupaikkaa ei ryhmässä jäänyt tyhjäksi ja nyt keväällä valmistuvat ensimmäiset kokeilun opiskelijat, Hannu Immonen toteaa.

Opiskelijat Juha Mattila ja Eddie Ngara hymyilevät ylpeydestä leveästi, kun luokan opettaja Ilkka Pinomäki kertoo Juhan ja Eddien valmistuneen laivanrakentajaksi etuajassa. Juha ja Eddie saavat laivanra-kentajan perustutkintotodistuksensa jo 16.5.2011.

ammattitaidolleRautakouran

STX:n Turun telakalla rakennettu maailman suurin ja innovatiivisin risteilijä the Allure of the Seas luovutettiin amerikkalai-

selle Royal Caribbeanille 28.10. Allure of the Seas on vuotta aiemmin luovutetun Oasis of the Seas sisarlaiva.

riittää kysyntää

13

Työelämän säännöinTyöelämän tarve perustutkinnolle on ollut suuri, joten laivanrakennuksen koulutus-ohjelmaa lähdettiin suunnittelemaan työ-elämän vaatimusten pohjalta.– Kokeilun tärkein ominaisuus on koulu-tuksen aito työelämäympäristö sekä sen vaatimukset, Hannu Immonen muistuttaa.

Telakalla on pitkä perinne omasta oppi-laitoksesta.– Olemme kouluttaneet telakan Laivanra-kennusoppilaitoksen kautta levyseppiä, hitsaajia, putkihitsaajia, putkiasentajia ja il-mastointiasentajia vuodesta 1962 lähtien. Tätä laivanrakentajakokeilua käynnistäes-sämme meillä oli jo koulutustilat olemassa ja sitä kautta käsitys siitä miten asiat ta-pahtuvat, toteaa rehtori Vesa Eskonen.

Turun ammatti-instituutille oman haas-teensa toi alan kouluttajan löytäminen. Oivallinen ratkaisu tähän syntyi, kun opet-tajaksi palkattiin pitkän uran laivaraken-nuksessa tehnyt Ilkka Pinomäki.– Aloittaessani opettajana lähdin mietti-mään, mistä itse aloitin alan oppimisen ja mitä erityisosaamista on tarvittu työssäni telakalla. Kokeiluohjelma on rakennettu työelämätarpeisiin, joten opetus tapahtuu mahdollisimman lähellä aitoja laivaraken-nuksen prosesseja. Opiskelijat saavat olla opiskeluaikanaan osana telakan elämää, sillä alan teoriaopetusta oppilaitoksen li-säksi on annettu telakan opetustiloissa. Näin opiskelijat saavat soveltaa oppi-maansa teoriaa heti käytännössä.

Rehtori Vesa Eskonen toteaa, että nor-maaliin konepajateollisuuteen verrattuna laivanrakennus on erittäin raskasta me-talliteollisuutta ja työsuorituksia tehdään haastavissa olosuhteissa.

– Rakennettavat lohkot ovat erittäin suuria ja kookkaita. Mainitut seikat edellyttävät tiettyä rakennustapaa, mikä puolestaan edellyttää tekijöiltään piirustustenluku-, menetelmä- ja työkalujen käyttöosaa-mista. Myös työturvallisuusosaaminen on telakalla oma maailmansa.

Kokeilussa olevat opiskelijat ovat etulyön-tiasemassa muihin metallialan opiskelijoi-hin nähden. Opetuksen työelämälähtöi-syyden myötä opiskelijat saavat alan am-mattilaisilta täsmäopetusta aidossa työ-ympäristössä myös laajennetulla työssä-oppimisjaksolla. Työssäoppimisen määrä kokeilussa on 40 - 60 opintoviikkoa, joita on sijoitettu koko kolmen vuoden opiske-luajaksi teoriaopetuksen tueksi.– Laivanrakennuksen perustutkinnolle on tarvetta jatkossakin. Kokeilun vakinaista-misesta päättää opetus- ja kulttuurimi-nisteriö ja toiveenamme on, että vuonna 2013 Varsinais-Suomi jatkaa laivanraken-nuksen kouluttajana myös perustutkin-tomuotoisena, rehtorit Vesa Eskonen ja Hannu Immonen miettivät.

Opiskelijat Juha Mattila ja Eddie Ngara ovat molemmat hakeutuneet kokeiluun miltei sattumalta.

– Laivanrakentajan perustutkinto antaa meille muihin metallialan opiskelijoihin ver-rattuna paljon enemmän mahdollisuuksia työuraa luodessa. Kokeilusta saimme sel-laiset ammattitaito- ja työelämävalmiudet, ettei varmasti tule olemaan minkäänlaisia vaikeuksia sopeutua työelämään, nuoret miehet toteavat tyytyväisinä.

Molemmat ovatkin hyvin toiveikkaita, että jo syksyllä he pääsevät rakentamaan Vi-king Linen uutta laivaa. n

TAIn ja Turun ammattikorkeakoulun uudenlainen yhteistyökokeilu poiki tukun hyviä kokemuksia. Kokeilus-sa amk:n konetekniikan opiskelijat valvoivat ja arvioivat TAIn opiskeli-joiden ammattiosaamisen näyttöjä Peltolassa ja STX:n Turun telakalla.

Näyttöjen valvonnassa pyritään aina kol-mikanta-arviointiin, jossa on opiskelija, opettaja sekä työelämän edustaja. Ko-keilussa selvitettiin amk:n opiskelijoiden sopivuutta työelämän edustajaksi, jotta näyttötilanteesta saataisiin paremmin arviointikriteerit täyttävä tilaisuus. Kokei-luun osallistui kahdeksan Turun ammat-tikorkeakoulun opiskelijaa opettajansa Jan Janssonin kanssa.

TAIn kone-, metalli- ja LVI-alan koulu-tuspäällikkö Mikko Haunisen mukaan oppilaitoksen kokemukset olivat pelkäs-tään positiivisia.

– Opettajamme olivat tyytyväisiä, sillä amk:n opiskelijoista oli todella konkreet-tista hyötyä. Opiskelijat lähtivät ennakko-luulottomasti rooliinsa ja esittivät myös kosolti uusia ideoita näyttöjen kehittämi-seksi, Hauninen kiittelee.

Mukana olleet opiskelijat olivat koke-maansa ja oppimaansa tyytyväisiä ja suosittelivat valvontaa myös muille amk:n opiskelijoille.

– Saimme kaikki myös paremman kuvan nykyisestä ammattiopetuksesta ja nuor-ten osaamisesta, opiskelijat kertovat.

Peltolassa tehty yhteistyökokeilu laajeni tuota pikaa myös telakalle.

– STX:n rehtori Vesa Eskonen halusi ehdottomasti amk:n opiskelijoita valvo-maan ja arvioimaan heidän tiloissaan tehtäviä ammattiosaamisen näyttö-jä. Nopeasta aikataulusta huolimatta amk:lta saatiinkin kaksi laivanrakennuk-sen insinööriopiskelijaa STX:n telakalle, Mikko Hauninen kertaa tyytyväisenä.

Laivanrakennuksen koulutusohjelmasta valmistuvilla opiskelijoilla on hyvät val- miudet työelämään.

– Suhdanteet vaihtelevat, mutta hyvin koulutetuille ammattilaisille on aina töitä, Mikko Hauninen toteaa. n

Ilkka Pinomäki, Juha Mattila ja Eddie Ngara hymyssä suin.

Kolmen vuoden opiskelu-urakka on loppusuoralla.

Amk-opiskelijat arvioivat TAIn näyttöjä

14

ihm

isiä

t urin

oita

&

Pelkällä sopimuksen voimalla ei paja-opiskelijaa kuitenkaan ole tuettu, vaan

valmistumisen eteen on tehty kiinteää yh-teistyötä oppilaitoksen ja työpajan välillä.

– Yhteistyö on vaatinut paljon suunnittelua, pohjatyön tekoa ja prosessin kuvausta, kertoo yksilövalmentaja Kaisa Hurskai-nen Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:stä. Yhdessä oppilaitoksen kanssa opetus-suunnitelmat on avattu ja pohdittu, mitä ammatillisia opintoja työpajalla on mah-dollisuus suorittaa.

Turun ammatti-instituutin pajayhteistyö-opettaja Anne Aksentjev muistelee, et-tä uuden yhteistyömallin käyttöönotto on vaatinut paljon paperitöitä ja suunnittelua.

– Tärkeää on ollut määritellä, mitkä asiat kuuluvat pajalle ja mitkä oppilaitokselle. Näistä on esimerkkinä vaikkapa opinto-tukiasiat. Tiedonkulku on ollut toimivam-pi niin, että kun minä olen Aninkaisissa ja näen opettajia päivittäin, pystyn informoi-maan opettajia suoraan. Sähköpostia tu-lee niin paljon, että yksi asia hukkuu sinne helposti.

Työpajalla suoritettava opiskelu kuulostaa ehkä leppoisalta, mutta sitä ei suinkaan ole. Kaarinan Nuorten Pajamestareiden työpajalla opiskellut ja suurtalouskokiksi valmistunut Taru Hilliranta kertoo, miten opiskelun ja pajatyöskentelyn yhteenso-vittaminen käy kovasta työstä.

– Opintojen loppuvaiheessa olin puolet ajasta pajalla ja puolet ammatti-instituu-tissa. Oli se raskasta, kun tuli teoriatentit ja näytöt.

Työpajoilla suoritettavien opintokokonai-suuksien suunnittelussa myös opettajilla on tärkeä osuus.

– Kun mietitään opiskelijan opintoja ja näh-dään, että tämä ja tämä opinto puuttuu tai arvosana on nolla, otetaan usein kysei-seen opettajaan yhteyttä. Yhdessä sitten mietitään, miten ne opinnot voisi suorittaa, Anne kertoo.

Tarvetta laajentaa yhteistyötä– Toivoisin, että yhteistyötä voisi laajentaa niin, että nuori voisi työskennellä pajalla ennen opiskelijaksi pääsyä ja saatu osaa-minen voitaisiin tunnustaa myöhemmin opinnoissa, Kaisa maalailee. Näin esimer-kiksi työpajan keittiössä taitonsa näyttä-

Pajaopiskelu on monen tekijän yhteistyötäViime keväänä julkistettu Varsinais-Suomen suurimpien ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välinen yhteistyö tuotti hedelmää, kun ensimmäinen työpajalla opiskellut nuori vastaanotti tutkintotodistuksensa helmikuun alussa

n teksti: Mika Salonen, kuva: Taina Laaksonen

neen nuoren osaaminen voitaisiin tunnis-taa ja tunnustaa myöhemmissä ammat-tiopinnoissa.

– Minä näen myös hyvänä sen, että kou-luun tullessa opiskelijalla on jo tiettyjä asi-oita hallussa. Oppilaitoksen haasteena on se, miten opiskeluaikaa voidaan lyhentää tunnistamalla ja tunnustamalla aiemmin hankittua osaamista, Anne miettii.

Vaikka työpajojen ja oppilaitosten yhteis-työtä on ollut ennenkin, on MAST-hank-keessa syntynyt yhteistyösopimus tuonut siihen suunnitelmallisuutta. Pajaopinto-jakson järjestämisen ehdot ja osapuolten vastuut on selkeästi määritelty.

– Tärkeää ja työtä helpottavaa yhteistyös-sä on ollut se, että oppilaitoksessa on yk-si yhteyshenkilö, johon on voinut ottaa yhteyttä tarvittaessa. Tällaisen henkilön täytyy olla sellainen, joka pystyy rohkeas-ti viemään yksittäisen opiskelijan asioita eteenpäin oppilaitoksessa. Jopa silloin, kun kyse olisi jonkun mielestä pienestä ja merkityksettömästä asiasta, Kaisa Hurs-kainen pohtii. nMAST-hankkeen tavoitteena on maakun-nallisen ohjausmallin ja asiantuntijaver-koston kehittäminen ja vakiinnuttaminen. 1.1.2009 alkanut hanke päättyy 31.12.2011. Lisätietoja www.mastohjaus.fi.

15Loke

Tämä palsta on varattu Lo-kelle, joka

pureutuu ajan ilmiöihin ja saattaa ne mieluus-ti tietoonne. Mikään aihe tai ajankohta ei ole turvassa Loken subjektiiviselta katsan-nolta. Loken tarkoitus ei ole ihastuttaa, ei vihastuttaa, vain tuo-da julki se, mikä julki on tuotava. Hänen mie-lestään.

Loke oli jumalten hovi-narri (the jester of the gods). Joskus hänen pilansa olivat melko harmittomia ja aiheut-tivat naurua ympäri Åsgårdia, viikinkiju-malien asuinpaikkaa. Toisinaan Loke taas toimeenpani petollisia juonia ja pahuutta. Loke tunnettiin nopea-älyisenä ja pahatapai-sena, toisinaan haus-kana. Lokeen ei voinut koskaan luottaa.

Suomen perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus välttämättömään toimeen-

tuloon ja huolenpitoon, mikäli ei itse kykene hankkimaan ihmis-arvoisen elämän edellyttämää turvaa. Lisäksi taataan oikeus perustoimeentulon turvaan työt-tömyyden, sairauden, työkyvyt-tömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huolta-jan menetyksen perusteella.

Mikä sitten on riittävä tai kohtuul-linen vähimmäisturvan taso? Sitä on pyritty selvittämään erilaisten työryhmien avulla, kuten asiaan kuuluu. Yhteisymmärrystä asias-ta ei ole löytynyt, vaikka työ on aloitettu jo 1970-luvulla. Euroo-pan komissio käyttää köyhyys-rajana 60 prosenttia mediaanitu-losta, joka esimerkiksi Suomessa vuonna 2009 oli n. 1080 euron nettotulo. Sen alle jäi kyseise-nä vuonna jo 700 000 henkeä. Nykykehityksellä miljoonan köy-hän raja rikkoutunee viimeistään vuonna 2015. Hyvinvointivaltion kyseessä ollen se on aika hurja juttu.

Maamme nuorison mielenter-veyden tilasta ollaan syystä oltu huolestuneita jo vuosien ajan. Koko 2000-luvun mielenterveys-ongelmien kasvu on ollut tasai-sen mittavaa. Paha olo purkau-tuu päihteiden käyttönä ja yhä useammin raakana väkivaltana. Mielenterveyden ongelma voi kohdata kenet tahansa, mutta useat tutkimukset ovat osoit-taneet alhaisesti koulutettujen pienituloisten kärsivän todennä-köisemmin mielenterveysongel-mista. Mielenterveysongelmat eivät siten kerro vain yksilöiden vaikeuksista vaan myös yhteis-kunnan epätasa-arvosta.

Arvioidaan, että mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti yli 700 000 suomalaista. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten mies-ten, mikä on huolestuttava seikka kansakunnan jälkikasvua ajatel-len. Suurimmat ongelmat liittyvät

puuttumiskynnykseen, ei ole ha-luttu tai uskallettu puuttua nuor-ten oireiluun. Lisäksi vaikeutena on resurssien vähäisyys, kanke-at toimintatavat ja jähmeyttävä byrokratia. Eivät mitkään rahat voikaan riittää, jos yhtä toimijaa varten pitää olla vähintään yksi suunnittelija ja vielä kolmas vah-timassa, että sääntöjä ei rikota.

Varhaisen puuttumisen keinoiksi on esitetty esimerkiksi opettajien kouluttamista tunnistamaan mie-lenterveysongelmia. Ajatukseen on suhtauduttava kriittisesti. On selvää, että opettajat seuraavat oppilaiden ja opiskelijoiden te-kemisiä ja käyttäytymistä. Rat-kaisut siitä, onko kysymyksessä mielenterveyden häiriö vai kas-vuun liittyvä luonnollinen asia, on jätettävä asiantuntijoille. Tärkeätä on se, että kaikkeen ei-toivottuun käyttäytymiseen puututaan asi-anmukaisella tavalla, ollaan yh-teydessä kotiin ja tarpeen tullen käännytään terveydenhuollon asiantuntijan puoleen.

Yhteiskunta joutuu maksamaan kovaa hintaa mielenterveyson-gelman hoitamisen laiminlyön-nistä. Hoitamaton masennus tai muu mielenterveyteen liitty-vä ongelma jatkuessaan johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Pa-luu yhteiskuntaan sen työtä teke-väksi ja toimintaan osallistuvaksi jäseneksi on epätodennäköistä. Vuonna 2007 mielenterveyden häiriöiden vuoksi siirtyi työky-vyttömyyseläkkeelle lähes kaksi tuhatta alle 30-vuotiasta. Määrä oli viidessä vuodessa yli kaksin-kertaistunut.

Onko yhteiskunnallamme varaa menettää nämä ihmiset? Mihin me heidät sijoitamme ja mitä heil-lä teemme. Avohoitopotilaiksi ka-dulleko? Niin kuin näitä aikapom-meja ei siellä olisi jo tarpeeksi. Oli-siko viimeinkin aika alkaa ajatella asioita muunkinlaisin periaattein kuin tehokkuuden ja rahan kaut-ta? Vähän tulevaisuuden toivoa, jooko?

Toivoa tulevaisuuteen

16

n teksti: Marika Laakso & Tarja Aaltonen

Miten/mistä sait tietoa vapaaehtois-työstä?

– Turku 2011 hankkeesta Pauliina Mäki-nen kävi syksyllä Lemminkäisenkadun koulutalossa kertomassa yksikkömme opiskelijoille yleisesti kulttuuripääkau-punkivuoden tapahtumista ja siinä ohes-sa vapaaehtoistyöstä kulttuurivuoden tapahtumissa. Tuossa koulumme tilai-suudessa sain oikeastaan ensimmäisen kerran konkreettista tietoa vapaaehtois-työstä ja kiinnostuin mahdollisuudesta päästä mukaan, Marika kertoo.

– Mietin koululla järjestetyn tilaisuuden jälkeen muutaman viikon ja tu-tustuin Turku 2011- Internet-sivuihin, mistä löytyi katta-vasti tietoa. Itselläni on aina ollut mielessä, että jossain vaiheessa haluaisin kokeilla vapaaehtoistyötä, nyt kun otollinen hetki tuli, niin en aikonut heittää tilaisuutta hukkaan.

Missä tiimissä Sinä työs-kentelet?

– Tarjolla oli kymmenen eri tiimiä: info, myynti ja markkinointi, host, viestintä, tuotanto, roudaus, digitaali-sen kulttuuripää-kaupungin sisällön-tuotanto, ensiapu, saavutettavuus ja ympäristö. Itse valitsin ryhmäk-seni saavutetta-vuus-tiimin.

– Ryhmän tarkoituksena on taata koko kulttuuripääkaupunkivuoden ajan kai-kille ihmisille fyysisesti esteetön pääsy kaikkiin tapahtumiin. Tarkoituksena on myös se, että saavutettavuudella tar-koitettaisiin niin fyysistä, kielellistä sekä taloudellista esteettömyyttä. Erilaisis-ta vammoista kärsivät ihmiset otetaan huomioon mahdollisimman monipuoli-sesti sekä myös olisi mahdollisuus esi-merkiksi eri tapahtumien viittomakieli-seen tulkkaukseen. Tarkoituksena on myös, että Logomolla olisi joka lauantai klo 12-16 koko vuoden ajan kaksi yleis-avustajaa paikan päällä. Yleisavustajat

auttavat apua tarvitsevia näyttely-kävijöitä mm. saapumaan sisään näyttelytiloihin sekä liikkumaan tiloissa.

Turku 2011 -hanke koulutti kaikki vapaaehtoistyönte-kijöiksi haluavat tiimiensä työtehtäviin.

– Osallistuin sekä ylei-sesti kaikkien vapaa-ehto istyöntek i jö i-den että erikseen meidän tiimiimme kuuluvien koulu-tusti laisuuksi in. E n s i m m ä i s e t koulutukset si-sälsivät tietoa ku l t tuur ipää-kaupunkivuo-den avajaisten tapahtumista sekä yleisesti avustusasiois-ta, kuten mitä

Matkailualan opiskelija Marika Laakso

Matkailualan toisen vuoden opiskelija Marika Laakso valmistuu touko-kuussa matkailuvirkailijaksi. Marika on opintojensa aikana saanut han-kittua itselleen työkokemusta laivaliikenteen työtehtävistä Silja Lineltä sekä asiakaspalvelutyöstä Turun Taidemuseosta. Aivan uusimpana alue-valtauksena matkailualan työkokemuksen kartuttamisen saralla Marika on työskennellyt vapaaehtoisena Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuo-den tapahtumissa.

konkreettisesti meidän avajaisissa ja ta-pahtumissa tulee tehdä.

Mikä on ollut parasta antia vapaaeh-toistyössä?

– Auttamisen ilo ja jälkeenpäin tuleva hy-vä mieli. Vapaaehtoistyö rikastuttaa ja piristää elämää. Jokaisen tulisi kokeilla olla vapaaehtoisena ainakin kerran elä-mässä. Lisäksi tämä antaa ainutlaatuista ammatillista tietoutta ja taitoja tapahtu-mien järjestämisestä ja matkailupalve-lujen ja tapahtumien saavutettavuuden suunnittelusta ja toteutuksesta, Marika iloitsee.

– Odotan innolla, että pääsen kevääm-mällä osallistumaan lisää monipuolisiin tehtäviin Turku 2011 -hankkeessa. n

Vapaaehtoistyöstä ainutlaatuista ammatillista tietoutta ja taitoja

2011-työssä

kultt

uuria

t ur

inoi

ta&

Matkailupalvelujen tuottajaEnsi syksynä Lemminkäisenkadun koulu-taloon astelevat ensimmäiset peruskou-lupohjaiset matkailualan perustutkinnon, matkailupalvelujen koulutusohjelman, opiskelijat.

– Tavoitteenamme on, että valmistues-saan matkailupalvelujen tuottajat osaavat toimia matkailupalvelujen tuotteistamisen ja toteuttamisen asiakaspalvelutehtävis-sä matkailun ohjelmapalveluyrityksissä tai matkailukeskusten ja -alueiden erilaisissa matkailuyrityksissä ja -organisaatioissa. Opiskelu tulee olemaan käytännönläheis-tä ja monipuolista. Opinnoissa hyödyn-nämme opettajiemme erikoisosaamista kulttuuriin ja luontoon liittyvissä matkailu-palveluissa, kuten esimerkiksi luonto- ja eräruokailupalveluissa, opastamisessa, matkailutuotteen suunnittelussa ja to-teutuksessa sekä elämyksellisessä ja laadukkaassa asiakaspalvelussa, kertoo matkailualan tutkintovastaava Tarja Aal-tonen.

17

Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tullessa kovaa vauhtia kohden alu-

een ravintola-alan mesenaatit totesivat että ”jottain tarttis tehrä”, jotta Turku voisi vastaanottaa vieraita niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin ja luoda niitä kulinaristisia huippuhetkiä, joita Tu-russa on totuttu nauttimaan.

Toiveen saamisen konkreettiseksi toi-minnaksi vei parisen kuukautta ja niin helmikuun alussa, 2.2.Turun ammatti-instituuttiin kokoontui lähes 200 lähialu-eiden oppilaitosten ja yritysten edus-tajia kuulemaan, mitä alalla voisi tehdä ja ennen kaikkea miten voidaan tehdä yhteistyötä.

Åbo Akademin liiketalouden professori ja hyvän ruuan rakastaja Alf Rehn pai-notti puheenvuorossaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Yksinään ravinto-la ei pärjää, vaan tarvitsee ison joukon sidosryhmiä, jotta palvelu ja laatu saa-daan kohdalleen.

Kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitus-johtaja Cay Sévon luotsasi alan am-mattilaisia vastaanottamaan vuoden aikana yli kahta miljoonaa kävijää. Tur-ku tunnetaan matkailumedioissa tällä hetkellä yhtenä mielenkiintoisimmista kohteista, ja tämä odotus pitää vuoden aikana täyttää.

Parituntisen tilaisuuden lopuksi kokoon-tui arvovaltainen paneelikeskustelijoiden joukko, jota Markku Heikkilä ammatti-taitoisesti luotsasi. Mukana olivat ravin-toloitsija Aki Wahlman, liikemiesasiakas Arto Puolimatka, baarimestari Tanja Raunio, Skål International Turku ry:n pu-heenjohtaja Susanna Saari, HRY-Var-sinais-Suomi, ravintoloitsija Ilkka Jou-kanen, Kaffeli ry, ruokakirjailija Markku Haapio sekä ravintoloitsija Per-Erik Silver. Keskustelun tuloksena saatiin listaus jo olemassa olevista tuotteista ja sekä innovaatiot, jotka vain odottavat toteuttajaansa.

Kulttuuri tulee,

Hotelli- ja ravintola-alan kouluttaja ja pitkän linjan ammattilai-nen Tarja Haranen sai viime marraskuussa työelämäyhteyksien-sä kautta kuulla, että Turun seudulla ollaan huolissaan ravintola-alan tilasta ja ammattilaisten tietotaidosta.

Turussa tapahtuu vuonna 2011Viini- ja ruokajuhlat Turun kauppahallissa

15.–16.4.Cocktail-festivaalit 13.5.Olutravintoloiden markkinointiyhteistyö ja

yhteinen esiteNurmi & Sulosen Turku-leivosSilja Euroopan Turku-menuSilja♥TurkuTurku-drinkkiLähiruokahanke”Rysän päällä” Naantalissa 27.–29.5.Torilla kokataan 16.6.Neitsytperunafestivaali 18.–19.6.Turun aikuiskoulutuskeskuksen ruoka-

kurssitRostenin Turku-leipäTurun ammatti-instituutin ja Katerinkin

ruokaelämyksiä Turun vanhainkoteihinLepolan puutarhan Turku-tulppaaniRotisseurs Suurkapituli Turussa 19.–21.8.Kauppatorilla syödään syksyn satoa 10.9.Turun ammattikorkeakoulun ”Hiivan

metabolia-koulutus”Turun ammatti-instituutin ruokakulttuurita-

pahtuma nuorille Turun kauppahallissaTurku lautasella -kirjaTOK-ravintoloiden kulttuurimenutSKÅL International World Congress

18.–23.9.Lähialueen maaseutumatkailumahdolli-

suudet

Turussa voisi tapahtuaJuustokulttuuritapahtumaSoppaa ja sinfoniaa torillaJokirannan ruokapöydätTurku-makkaraTurun ravintolakartta sekä Turku-ravintolapassi

Ravintolapassia kierroksineen, karttoineen ja tarinoineen ilmoittautui toteuttamaan 20 toimijan joukko, jonka vastuuhenkilöksi va-littiin yhteistuumin Taisto Penttilä. Markki-nointitukea työhön lupasi Cay Sévon kult-tuuripääkaupunkihankkeelta. n

- mutta ovatko pöydät valmiina?

Kulttuuri tulee – herkut pöytään -seminaari toteutettiin osana MatkailuMARA-hanketta. Han-ke on työelämän kehittämis- ja palveluhanke, jonka tavoittee-na on oppilaitosten ja yritysten kehittämisyhteistyö sekä pien-ten yritysten verkostoitumi-nen. Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen yhteistyö-kumppaneita ovat Turun AKK ja Raision Timali.

herkut pöytään

teksti: Anne Aksentjev, kuvat: Jarmo Linkosaari n

kulttuuria t urinoita&

18

Etkö päässyt paikalle, missa-sitko kärkikolmikon esitykset?Ei hätää, AmisTALENTTI tallennettiin myös videolle, jossa kaikkien esiintyji-en esitykset ovat kokonaisuudessaan. DVD:tä voi lainata ja sitä saa kopioida vapaasti, laita viestiä osoitteeseen milla.vihanto@turku.fi. Kuvauksen ja editoin-nin teki Turun nuorten taide- ja toimin-tatalo Vimma / Anssi Ikonen. n

2011AmisTALENTTI3.3.2011 Peltolassa

Kulttuuripääkaupunkivuoden TAIn päätapahtuma

Nyt se on todistettu. Ammatti-instituuttilaiset todella haluavat, us-kaltavat, osaavat ja tekevät. Eivätkä turhaan piilottele, päinvastoin. Peltolan koulutalon liikuntasali oli täynnä talenttia ja tunnetta, kun maaliskuun 3. päivänä juontaja-DJ Axl Smith avasi oppilaitoksen kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtuman, AmisTALENTIN.

Nuoret uskalsivat heittäytyä

Tapahtuma pystytettiin yhteis-voiminAmisTALENTTI järjestettiin ammatti-instituuttilaisten yhteistyönä. Mukana oli tekijää ja talenttia lähes kaikilta kou-lutusaloilta. Tiivis tunnelma ja tekemisen meininki oli yhteisen tekemisen tulosta. Aktiiviset opettajat saivat opiskelijat hie-nosti mukaan tapahtumaan:

l esiintymislava rakennettiin raken-nusalan opiskelijatyönä, ainoastaan valot ja äänentoistolaitteet vuokrat-tiin alan yritykseltä

l kampaaja- ja kosmetologiopiskelijat viimeistelivät esiintyjät juhlakuntoon hiuslakkaa ja luomiväriä säästele-mättä

l elintarvikealan opiskelijat leipoivat satoja minipizzoja, pullia ja muita herkkuja kahvioon

l paikan päällä kahvioita pyörittivät catering-alan opiskelijat

l vaatetusalan opiskelijat suunnitteli-vat ja ompelivat oransseja huomiolii-vejä, joihin

l tekniikan alan tutor-opiskelijat son-nustautuivat ja huolehtivat liikenteen ohjauksesta ja yleisestä opastuk-sesta

l logistiikka-alan opiskelijat roudasivat narikoita, lavasteita ja kahvion herk-kuja

l puualan opiskelijat tekivät tuomarei-den numerolätkät

l julisteet tulostettiin painoalan opis-kelijatyönä

l tapahtuman päätteeksi puhdistus-palvelualan opiskelijat siivosivat jäljet ammattilaisten ottein

Voittajaksi hiphoppasi 17-vuotias Kaltrina Selmani, joka sai yleisön

taputtamaan ja viheltämään mukana us-komattoman energisessä esityksessä. Toisen sijan kilpailussa nappasi bändi DHBP eli Dehydro Beridol, jossa esiintyi-vät lähihoitajaopiskelijat Sanni Uusitalo, Tomi Vuorensola, Tommi Niskanen ja Riina Lindholm. Bändi esitti kitaristi Tomi Vuorensolan säveltämän ja bändin yh-dessä sovittaman biisin "Meet vaieten". Toiselle sijalle sheikkasi merkonomiopis-kelija Christelle Cifuti vauhdikkaalla Dancehall-tanssillaan.

Kolmen kärki oli tasainen: kaikki saivat tuomareilta täydet 25 pistettä. Tuoma-rit joutuivat kuitenkin sääntöjen mukaan laittamaan esitykset paremmuusjär-jestykseen. Lisäksi tuomaristo myönsi "Tsemppi-palkinnon" kahdelle kaunisää-niselle laulajalle: parturi-kampaajaopis-kelija Sofia Ahoselle ja elintarviketyön-tekijäksi opiskelevalle Azin Ahmadille.

Lavalle nousi lähes 50 nuorta, jotka esit-tivät toinen toistaan upeampia esityksiä. Esitykset arvioi viisihenkinen tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi näyttelijä ja teatterinjohtaja Mikko Kouki. Kriittisiä, mutta kannustavia kommentteja esiin-tyjille antoivat myös tuomaristossa istu-neet psykologi Anne Syvälahti, opetta-ja Johanna Jernberg, opettaja Jouko Suppala sekä opiskelijayhdistys TAIKA ry:n puheenjohtaja Daniel Lindvall. Pis-teiden laskusta vastasi matematiikan opettaja Olli-Pekka Hämäläinen.

Koulutalo- ja ammattirajat ylittävä kult-tuuri-ilta tarjosi kaikille opiskelijoille mah-dollisuuden nousta hetkeksi tähteyteen. Ammattilaiset hoitivat taustanauhat ja valot niin, että nuoret pystyvät heittäy-tymään omaan esitykseensä.

kultt

uuria

t ur

inoi

ta&

n teksti: Milla Vihanto, kuvat: Nanna Madetoja

19

kulttuuria t urinoita&

Kaksi pronssimitalia TurkuunTurun joukkueen Salla Junkkala ylsi pronssille Akustiset soittimet -sar-

jassa, ja Uudenmaantien koulutalon lähihoitajaopiskelijoiden DHBP sai myös sarjassaan pronssia.

DHBP:n melodiset ja kauniit suomenkieliset biisit sulattivat jo AmisTALEN-TIssa tuomariston ja yleisön sydämet, ja sama meno jatkui Joensuussa. Omien biisien ohella myös coverit taittuvat yhtyeeltä. AmisTALENTTI mer-kitsi bändin jäsenille pienoista elämänmuutosta: keikkakalenteri on täyttynyt nopeasti pitkälle alkukesään ja pyöritys on vasta alussa.

Salla Junkkalan soitto vakuutti kisajärjestäjät siinä määrin, että häntä pyy-dettiin oman kilpailusuorituksensa jälkeen esiintymään myös SAKUstars-kilpailun iltajuhlaan. – Monisatapäisen yleisön edessä esiintyminen oli mah-tava kokemus, Salla suitsutti.

Loistavat laulajatPieni turkulaisjoukkue edusti tyylikkäästi. Laulajat Sofia Ahonen, Maria Sellman, Sanni Uusitalo ja Tomi Nurminen onnistuivat kukin suorituksis-saan kiitettävästi.

Taitavat opiskelijakuljettajatKoulun pikkubusseissa kilpailu kipristi mukavasti vatsanpohjassa, lähihoi-tajaopiskelijat näppäilivät kitaroitaan ja laulu soi. Opiskelijakuljettajat Toni Rönkä ja Niko Holm luotsasivat ajokkejaan vakuuttavalla ammattitaidolla mennen tullen.

Mahtava matka– Aivan huippu matka, kiteyttivät nuoret kotimatkalla. – Ainoa, mikä jäi harmittamaan, on se, etten tajunnut osallistua muihinkin sarjoihin kuin soittosarjaan, laulua ja tanssiakin harrastava Salla Junkkala pohti. Kysyt-täessä, mikä oli matkassa parasta, ei vastausta tarvinnut pitkään odottaa: - Esiintyminen. Ehdottomasti! n

teksti & kuva: Virpi Lummevuo n

StarssakuTAIn nuoret-kisoissa

Ilmassa oli jännitystä ja reipasta retkitunnelmaa, kun Turun talentti

kilpailijaryhmä matkasi 12. - 14.4. Pohjois-Karjalaan SAKUstars-

kilpailuihin. Sakun kulttuurikilpailut järjestettiin nyt jo 59. kertaa.

Joensuussa kilpailujärjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan kuntayh-

tymä. Suositut Sakun kulttuurikilpailut olivat houkutelleet Joensuu-

hun ennätykselliset 710 kilpailijaa, ja taso sarjoissa oli kova.

loistivat

20

tulip

ahante

htyä

n teksti: Mika Salonen, kuvat: Nanna Madetoja

Nuorten työllistymisen uudet lääkkeet

Uusia hankkeitaVuoden alussa on kasvatus- ja opetustoi-messa alkanut kolme uutta ESR-hanketta. Hankkeet jatkuvat vuoden 2013 loppuun.

VaSiTeVaSiTe-hankkeen tavoitteena on edistää toiselta asteelta valmistuneiden sekä ilman koulutusta olevien nuorten työelämään ja koulutukseen sijoittumista Turun seutukun-nassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat toi-selta asteelta valmistuneet sekä ilman am-matillista peruskoulutusta olevat 17-30-vuo-tiaat nuoret, joilla ei ole työtä tai koulutus-paikkaa. Kolmivuotisen hankkeen tuloksena on perusopetuksesta työelämään kattava koulutus- ja yhteiskuntatakuumalli.

OPEDAVarsinais-Suomen ja Satakunnan maa-kunnissa sekä Vaasan seudulla toteutet-tavassa OPEDA-hankkeessa kehitetään malleja toisen asteen ammatillisen pe-ruskoulutuksen joustavampaan toteut-tamiseen. Ajatuksena on, että erilaisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten mal-lien monipuolisemmalla hyödyntämisellä opiskelijoiden erilaiset tavat oppia voidaan huomioida entistä tehokkaammin. Hank-keen toimenpiteillä pyritään nopeuttamaan opintojen suorittamista sekä tukemaan verkostomaisen työotteen avulla opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen vastuun ottamista.

HuippuHankkeen ensisijaisena tavoitteena on löy-tää uusia näkökulmia ja keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edis-tämiseksi. Lisäksi pyritään maahanmuut-tajataustaisten nuorten koulutuksien ja työelämän välisen yhteistyön lisäämiseen sekä löytämään ratkaisuja tämän ryhmän työllistymiseen liittyviin erityishaasteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään muiden EU-jäsenmaiden kokemuksia ja niissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä nuorten työllistämisen edistämiseksi ja työelämäyh-teistyön kehittämiseksi.

Ajatukset nousivat esiin Turun ammatti-instituutissa 21.3. järjeste-tyn Työmarkkinat avoimiksi nuorille -seminaarin päätöskeskuste-

lussa, johon osallistui kuuden varsinaissuomalaisen kansanedustajan lisäksi joukko eri tahoja edustaneita asiantuntijoita.

– Meidän on kannustettava nuoria ottamaan vastaan tarjottuja töitä. Tässä tarvitaan perheiden apua, Mauri Salo (kesk) esitti avauspu-heenvuorossaan. Vihreän liiton Ville Niinistö puolestaan muistutti kuntien vastuusta tarjota nuorille riittävästi koulutuspaikkoja. Ilkka Kantolan (sd.) mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteis-työn lisääminen olisi lääke työuran pidentämiseksi.

Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi– Jonkinlaista nollatoleranssia nuorisotyöttömyyden suhteen on pakko alkaa miettiä, Petteri Orpo (kok.) mainitsi ja muistutti kou-luttamattomien alle 25-vuotiaiden velvollisuudesta hakeutua kou-lutukseen.

– Tällaiset säännökset on ihan typeriä. Pitäisi ennemminkin päästä eroon hukkakäynnistä. Ei ole mitään mieltä ohjata nuoria opiske-lemaan aloille, joille heillä ei ole motivaatiota, Jyrki Yrttiaho (vas.) kritisoi.

VaSiTe-hankkeen järjestämän seminaarin aikana kuultiin myös yritys-elämän edustajien esityksiä eri alojen työnäkymistä. Lähes sata se-minaariin osallistunutta pääsi pohtimaan aihetta workshop-ryhmissä, joiden tuloksia tullaan käyttämään VaSiTe-hankkeen jatkotyössä. n

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämi-nen, oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön

tiivistäminen, uusien joustavien koulutus- ja työllis-tymisväylien rakentaminen sekä nuorten työelä-mätaitojen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja

nuorten työllistymisen tehostamiseksi.

21

teksti: Sari Jansson & Outi Tauriala-Tolonen n

Nuorten työllistymisen uudet lääkkeet

Tutor-opiskelijat mukana

Tutoreiden ”värvääminen” alkaa 1. luokan marras-joulukuus-sa jatkuen aina 2. vuoden syyskuuhun asti. Tutoreiden

koulutus sisältää mm.

• ryhmäyttämispäivän• oman alan esittelypäivän• yleistietoa ammatillisesta koulutuksesta

Tämän lukuvuoden aikana tutorit ovat olleet mukana myös uusissa tapahtumissa markkinoimassa ammatillista koulutusta.

Joulukuussa 2010 järjestettiin Turun Lyseon koulun liikunta-salissa toisen kerran ns. ammattikirjasto, johon osallistuivat Lyseon koulun 9-luokkalaiset sekä osa Lyseon lukiolaisista. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Turun kaupungin nuorisotoi-men Ohjaamon ja Nuorten Turku infopisteen kanssa.

Tilaisuudessa nuoret saivat lainata ”ammattikirjoja”. Kirjoina toimivat meidän tutorimme ja muutama lukiolainen. Tällä tavalla tieto välittyi suoraan nuorelta nuorelle. Edellisvuonna kerätyn oppilaspalautteen perusteella me järjestäjät koimme tämän hyväksi tavaksi tuoda tietoa toisen asteen koulutusvaihtoeh-doista.

Joulukuu oli kiireinen kuukausi tutoreille. Silloin järjestettiin myös toinen iso markkinointitapahtuma. 3. vuoden merkonomi-kak-soistutkinto-opiskelijat Salla Kaski ja Suvi Saari järjestivät opinnäytetyönään TAIn esittelypäivän Ilmaristen koulun 8- ja 9-luokkalaisille. Instituutista oli useita tutoreita esittelemässä alaansa ja logistiikkapuolen opiskelija kuljetti tutorit Ilmarisiin ja samalla esitteli omaa alaansa. Salla ja Suvi tekivät loistavan työn ja saivat kohderyhmältään hyvää palautetta; ”Järjestelyt sujuivat itse tilaisuudessa hyvin” ja ”Esittelyt eri toimintapisteis-sä olivat hyvin valmisteltuja”, kommentoivat Ilmaristen koulun oppilaat.

Helmikuun alussa tutorimme matkasivat Nummenpakan koululle. Siellä oli MAST-hankkeen avustuksella järjestetty toisen asteen messutilaisuus 9-luokkalaisten vanhemmille. Tutorimme olivat valmistautuneet tilaisuuteen hyvin, ja niinpä Nummenpakan koulun luokkahuoneissa oli esillä monenlaista opiskelutarviketta sekä opiskelijoidemme valmistamia tuottei-ta. Jälleen kerran logistiikka-alan opiskelija kuljetti tutorit paikan päälle ja oli itse myös kertomassa alastaan. Kuuntelijoita olisi tapahtumassa voinut olla enemmän.

Tutoreiden ja urasuunnittelijoiden infotunnit peruskouluissa ovat myös jatkuneet entiseen malliin. On pidetty 9-luokille ja 10-luokille tunteja niin Turun kuin lähikuntien peruskouluissa. On tärkeää, että meillä on aina mukana tutoreita; silloin tulee opiskelijan näkökulma kuuluviin. Urasuunnittelijoiden rooli on olla aikuisena tukijana mukana tunneilla sekä kertoa yleisesti ammatillisesta koulutuksesta.

Kiitos jälleen kerran meidän hyvälle tutorporukalle kuluneesta lukuvuodesta. Ensi syksynä jatketaan uusien tutoreiden kans-sa, tuleville 9-luokkalaisille – kuulijoita siis riittää! n

peruskouluyhteistyössäTAIssa koulutetaan vuosittain toista sataa tu-toropiskelijaa, joiden tehtävänä on mm olla opinto-ohjaajien ja luokanvalvojien tukena vas-taanottamassa uusia opiskelijoita. Lisäksi tutorit ovat mukana peruskoulujen kanssa tehtävässä nivelvaiheyhteistyössä.

22

ruok

a pau

ssi

Aikuiskoulutuksen asiakaspalvelusihteeri Anneli Nikulainen kertoo olevansa ruuanlaittajana melko kokeileva ja huoleton.

– Useimmiten en jaksa arkiruokaan panostaa, mutta kun innostun kokkaamaan, niin luovuuteni on silloin kukkeimmillaan. Rakastan reseptien ja keittokirjojen lukemista ja toisinaan nappaan reseptin kokonaisuudessaan, toisinaan vain haen inspiraatiota.

– Parhaimmat reseptini ovat ainutlaatuisia, sillä ne ovat usein syntyneet vahingossa, enkä koskaan kirjoita tai muista jälkikäteen,

Herkkuja Annelin keittiöstä

mitä olen tehnyt ja kuinka paljon mitäkin ainesta olen käyttänyt. En jaksa pipertää hienoja pikku juttuja, vaan yleensä hoitelen homman melko ronskilla kädellä. Mittaa käytän vain silloin, kun se on ehdottomasti tarpeen.

– Ihaninta minusta on silloin, kun meille tulee vieraita, ja voin suunnitella jotain tarjottavaa esim. illanistujaisiin. Mikään ei ilahduta minua niin paljon, kuin maiskuttelevat suut ja tyytyväiset ilmeet.

Pasta-leipäjuustosalaatti1 paketti (250 g) juustotäytteisiä ravioleja1/4 (n. 200 g) leipäjuustoa50 g aurinkokuivattua tomaatti öljyssä10 kpl kirsikkatomaatteja 1 ruukku rucolaa1-2 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyäKeitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta siivilässä. Odottaessasi pastaveden kiehumista voit valmistella muut ainekset:

Leikkaa leipäjuusto kuutioiksi. Lohko neljään osaan tai puolita tomaatit koosta riippuen. Silppua aurinkokuivatut tomaatit ihan pieneksi silpuksi. Huuhtele rucola, ja jos lehdet on kovin isoja, leikkaa muutamaan osaan. Sekoita pastaan ensin tomaatit ja leipäjuusto ja viimeiseksi rucola. Lourauta reippaalla kädellä öljyä päälle ja sekoita vielä kerran.Voit tehdä salaatin jo etukäteen, mutta suosittelen kuitenkin tar-jottavaksi huoneenlämpöisenä. Salaatista syö kahdesta neljään henkilöä riippuen siitä, mitä muuta on tarjottavana ja halutaanko vain vähän jotain suolaista tai pitääkö saada vatsa täyteen.

Taivaallinen suklaakakku (8 - 12 annosta)

250 g tummaa suklaata (väh. 70 % kaakaota)

125 g huoneenlämpöistä voita

6 munaa (erottele 4 munasta keltuaiset ja valkuaiset)

2 dl sokeria

Päälle: 5 dl kermaa

1/2 tl makeuttamatonta kaakaojauhetta koristeluun

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Ota irtopohjainen kakkuvuoka ja peitä sen

pohja leivinpaperilla. Sulata suklaa lähes kokonaan, lisää siihen voi ja jatka

sulattamista ihanaksi suklaamassaksi. Minä käytän tässä mikron puolitehoa,

mutta voit tehdä sen perinteisesti vesihauteessa. Ole tarkkana sulatuksessa,

tarkoitus ei ole keittää aineksia.

Vaahdota 2 munaa ja 4 keltuaista sekä vajaa desi sokeria. Lisää varovasti

voi-suklaaseos. Vatkaa toisessa

kulhossa 4 valkuaista, lisää vä-

hitellen loput sokerista ja jatka

vatkaamista, kunnes vaahto py-

syy muodossaan, mutta ei ole

kovaa. Sekoita valkuaisvaahto

keveällä kädellä suklaaseokseen.

Kaada seos kakkuvuokaan ja

paista 35 - 40 minuuttia. Tarkkai-

le tilannetta, uuneissa on eroja, ja

jos kakku alkaa tuoksua palaneel-

ta ja näyttää turhan tummalta, on

aika ottaa se pois uunista, vaikka

aika ei olisikaan täysi.

Anna kakun jäähtyä täysin

ennen kuin irrotat sen vuo-

astaan. Älä säikähdä ulko-

näköä; keskustan kuuluu ol-

la vajonnut ja reunat voivat

hyvinkin olla rouheiset.

Vatkaa kerma pehmeäksi

vaahdoksi, levitä se kakun

keskelle ja sirottele päälle

kaakaojauhe (teesiivilä on

hyvä apuväline).

23

kuka kuvassa?

Viime numerossa kysyim-me kuvassa olleen vekot-timen käyttötarkoitusta. Vekotin oli lehden lukijoille melko vieras päätellen vähäisistä vastauksis-ta. Kuvan ”kapistusta” on entisaikoina käytetty voinappien valmistukseen. Kaikille oikein vastanneille on lähetetty palkintona Turun ammatti-instituutin palvelulahjakortit.

kamera kiertää

kootut

Vastaa ja voita! Tunnista kuvissa olevat henkilöt (A ja B).Lähetä vastauksesi 1.6.2011 mennessä jarmo.linkosaari@turku.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme kahden hengen lounaslahjakorttia.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan lisäksi yllätyspalkinto.

A B

Kuvan pellavapäinen poika on varttunut jo reilusti miehen ikään. Vauhtia ja haasteellisia tehtäviä ei hänen elämästään tänään puutu. Alkujaan hänen

toiveammattinaan oli veturinkuljettajan ura, mutta tällä hetkellä hän ohjaa päättäväisellä otteellaan aivan jotain muuta. Vapaa-aikanaan kuvamme

poika harrastaa ulkoilua pihatöiden muodossa. Illan tullessa kirjallisuus saa hänet pauloihinsa. Erilaisissa kulttuuritapahtumissa hän on myös tuttu näky.

Paljon kokoustava kuvamme poika on iloinen esimerkiksi silloin, kun koko-uksesta poistuu osanottajia hymyssä suin.

Totinen veneessä matkustava tyttö on tänä päivänä iloisen ilmeen omaava alansa rautainen ammattilainen. Nuorena tyttönä hänen haaveam-

mattinaan oli eläinlääkärin ura. Koko elämänsä mielellään eläinten kanssa harrastanut arvuuteltavamme on tänä päivänäkin vielä iloinen hevostyttö,

vaikka perhe rajoittaakin harrastamista. Hänet tunnetaan hyvänä kuvaaja-na ja sujuvana kirjoittajana. Onnellinen hän on silloin, kun aurinko paistaa ja

ympärillä on kivoja ihmisiä. Ja niitähän hänen ympärillään riittää. Työsarkana on, samoin kun kuvamme pojan, koko kasvatus- ja opetustoimi.

NeTku etsii vielä muotoaanAmmatti-instituutin ja varhaiskasva-tuksen yhdistyminen kasvatus- ja opetustoimeen näkyy myös intra-netissä (eli tuttavallisemmin NeT-kussa) sekä internetissä. Kasva-tus- ja opetustoimen yhteisen NeT-kun rakentaminen jatkuu edelleen opetustoimen vanhan intran päälle, mutta ammatti-instituutin omassa näkymässä on vielä kiinni ahkeras-ti käytössä olevia dokumentteja ja lomakkeita.

Olipa omana hallintokuntavalintana sitten ammatti-instituutti tai kasva-tus- ja opetustoimi, lomakkeet -si-vun alle on koottu kunkin yksikön erilliset lomakelinkit. Aakkosellista hakemistoa käytettäessä hallinto-kuntavalinta puolestaan vaikuttaa vielä siihen, mitkä dokumentit näky-vät listauksessa. Hallintokuntanäky-män voi muuttaa NeTkun etusivun oikeasta palkista.

NeTkun siirtymistä uuteen julkaisu-järjestelmään on odotettu hartaas-ti, mutta tarkemmista aikatauluista ei ole vielä tietoa. Tavoitteena on, että NeTkua voisi käyttää kaikilta koneilta, myös kotoa, eikä kukaan kaupungin työntekijä jäisi sen ul-kopuolelle. Ennen uutta NeTkua ja sähköisen työpöydän sovelluksia eri yksiköiden lomakkeet ja sisältödo-kumentit elävät rinnakkain NetCom-munity-järjestelmässä ja saattavat hakea muotoaan vielä tovin.

Myös internet-puolen tulevaisuu-dennäkymistä on puhuttu jo pit-kään. Yksi avainsana oli Drupal, joka on suosittu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. Drupaliin on otet-tu jo tuntumaa Turku 2011 -säätiön sivuilla sekä Turku Touringin tulevan sivu-uudistuksen julkaisualustana, ja sitä suunnitellaan tulevaisuudessa käyttöön myös koko Turku.fi-koko-naisuuden pohjana. Se, miten NeT-ku, internet, dokumentit, verkkole-vyt, Moodlet, Oivat ja Wilmat tähän kaikkeen sopeutuvat, on varmasti aivan oma myllerryksensä.

Nanna Madetojaverkkotoimittaja

net

TAIs

sa ta

paht

uu

Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut

PL 955, 20101 Turku

puhelin: *(02) 2633 3000 internet: www.turkuai.fi

s-postit: viestinta_kotoimi@turku.fi ja etunimi.sukunimi@turkuai.fi

HUOM! TAIturinoiden painettuun

lehteen vilahti painovirhepaholai-

nen. TAIn uusi lukuvuosi alkaa kes-

kiviikkona 10.8. eikä torstaina 11.8.

Lukuvuoden työpäivät ja loma-ajat

löytyvät TAIn nettisivuilta:

www.turkuai.fi/lukuvuosi

kevät 2011

20.5. AmisAjot Hirvensalossa

28.5. TAIn kahden tutkinnon opiskelijoiden yo-juhla

l VPK-talo klo 13 - 14

31.5. Valmistujaisjuhlat Konserttitalolla

l klo 8.15 Tekniikan opiskelijatl klo 10.30 Terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijatl klo 13.30 Kaupan ja palvelun opiskelijat

syksy 2011

10.8. lukuvuosi alkaa

7.10. Hakuopas ilmestyy

4. - 9.10. WorldSkills 2011, Lontoo

13. - 14.10. kuraattoripäivät Turussa

1.11. Taitaja9 paikalliskilpailu

l Peltola

Avoimet ovet / vko 44:

l ke 2.11. Peltola & Uudenmaantiel to 3.11. Kellonsoittajankatu & Lemminkäisenkatu

Avoimet ovet / vko 45:

l ke 9.11. Aninkainen, Juhannuskukkula & Tommilankatul to 10.11. Aninkainen