talousarvio 2018 - riveria...vuoden 2016 toteutuneet toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ja...

1Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018–2020

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä | RIVERIA

TALOUSARVIO 2018

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018–2020



SISÄLLYSLUETTELO

TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4

1. PERUSTEHTÄVÄ 7

2. ORGANISAATIOUUDISTUS 1.1.2018 8

3. STRATEGISET TAVOITTEET 2018–2020 10

4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 124.1. Toiminnan vaikuttavuus 134.2. Asiakaspalvelun laatu 144.3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus 154.4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 16

5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 17Käyttötalous 19Investoinnit 19Rahoitus 19Tuloslaskelma 19Rahoituslaskelma 19

6. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT 20

7. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 21Oppilaitospalvelut 21Teknologia-toimiala 25Palvelut ja hyvinvointi -toimiala 31

8. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ 35

9. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019–2020 36

10. LIITTEET 39

Kuvat: Antti Varonen, viestintäpalvelut ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018–2020


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristössä tapahtuu vuosikymmenten suurim-mat muutokset toiminta- ja taloussuunnitelmakautena 2018–2020. Ammatillisen koulutuksen refor-milainsäädäntö, joka muuttaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen lähes kokonaisuudessaan, as-tuu voimaan 2018. Keskeisimmät koulutuksen järjestäjään vaikuttavat muutokset liittyvät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen raja-aitojen poistumiseen, opiskelun henkilökohtaistamiseen, työ-paikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen, tutkintojärjestelmän uudistamiseen, järjestämislupaan sekä rahoitusjärjestelmään. Rahoituksessa siirrytään palkitsemaan tutkinnon suo-rittamista ja työllistymistä. Tämän myötä rahoituksen ennakoitavuus heikkenee tulevaisuudessa. Kun rahoitus on suhteellinen, muiden koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuus vaikuttaa myös kuntayhtymän rahoitukseen.

Vuonna 2018 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä aloittaa uudella opiskelijavuosimäärään perus-tuvalla yhdellä järjestämisluvalla, joka antaa luvan siihen merkittyjen tutkintojen ja koulutusten jär-jestämiseen. Lupa sisältää laajennetun oppisopimuskoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankila-opetuksen. Luvan mukaan kuntayhtymällä on velvollisuus järjestää tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Pohjois-Karjalan maakunnan osaamis- ja koulutustarpeisiin. Lisäksi tutkintoja ja koulu-tuksia voi järjestää myös muualla Suomessa.

Rahoituksen vähentyessä ja järjestämisluvan sen salliessa kilpailu tutkintojen ja koulutusten järjestä-misessä tulee lisääntymään Pohjois-Karjalassa. Jatkossa kuntayhtymän tulee pystyä vastaamaan työ-elämän moninaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin entistä joustavammin ja tehokkaammin kaikilla tutkintoja koulutuspalveluillaan koko maakunnan alueella. Tämä edellyttää vahvaa kenttätyötä ja jatkuvaa vuorovaikutusta työelämän kanssa sekä kykyä tunnistaa ja ratkaista työelämän osaamistar-peet. Kumppanuustoiminta rakennetaan palvelemaan tätä tehtävää.

Kuntayhtymän organisaatio uudistuu vuoden 2018 alusta lukien tukemaan reformin mukaisia tavoit-teita. Kuntayhtymä muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, jonka nimeksi on päätetty Riveria. Oppilai-toksella on kaksi maakunnallista toimialaa: Teknologia sekä Palvelut ja hyvinvointi. Oppilaitospalve-lut tukevat palveluillaan Riverian perustehtävää ja sen onnistumista. Koulutusyksiköt sijaitsevat Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Johtokunnat lopettavat toimintansa. Toimialakohtaisten neuvottelukuntien toiminta käynnistyy osaavan työvoiman varmis-tamiseksi sekä koulutusten vaikuttavuuden edistämiseksi. Organisaatiouudistus on iso muutos, jossa hallinto kevenee ja joustavuus lisääntyy. Toimintakulttuurin muuttaminen edellyttää tukea ja pitkä-jänteistä vuosien mittaista työtä.

Tilojen käyttöastetta lisätään uudistamalla oppimisympäristöjä ja vähentämällä tiloja. Tätä tavoitet-ta tukee lisääntyvä työpaikalla tapahtuva oppiminen sekä opiskelumahdollisuuksien lisääminen opis-kelupäivän ja vuoden aikana. Säästyneet tilakustannukset kohdistetaan perustehtävään eli oppimi-sen edistämiseen ja opetukseen. Joensuussa oppimisympäristöjä keskitetään Peltolan kampukselle, jossa rakennustyöt on tarkoitus käynnistyä vuoden 2018 aikana. Niittylahden kiinteistön osalta etsi-tään ratkaisua. Outokummun omat oppimisympäristöt ovat jatkossa Lammenkadulla ja Teollisuuska-dulla. Muutostyöt alkavat vuonna 2018. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osalta tiloja vähennetään selvitystyön pohjalta ja rakennetaan lisääntyvää yhteistyötä omistajakuntien tilatarpeiden kanssa. Kiteen osalta oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut ovat pääosin tehty.

Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Opettajien muodollinen kelpoisuus on huippuluokkaa ja valta-kunnalliset laatupalkinnot kertovat koko henkilöstön laatuosaamisesta. Valtion mittavat leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ovat johtaneet toiminnan supistamiseen ja henkilöstön määrän vähen-tämiseen. KEVAn tilaston mukaan kuntayhtymässä eläkeiän saavuttaa vuosittain noin 30 henkeä seuraavan 10 vuoden ajan. Tätä sekä kuntayhtymän kertynyttä varallisuutta hyödyntäen yhteistoi-mintaneuvottelujen tuloksena sovittiin, että ketään ei irtisanota henkilöstön aseman turvaamiseksi ja kehittämistoimintojen varmistamiseksi. Samalla varaudutaan, että toiminta- ja taloussuunnitel-makautena 2018–2020 kuntayhtymän tilikauden tulos on tappiollinen. Viimeistään vuonna 2022 kuntayhtymän tilinpäätöksen tulee olla positiivinen.



Yhtälö on haastava, kun mittavien rahoitusleikkausten keskellä on vuosikymmenten mittavimmat kehittämistarpeet. Reformi ja organisaatiouudistus edellyttävät toimintakulttuurin muuttumista. Opettajien vuosityöaikakokeilu mahdollistaa uusia reformia tukevia toimintatapoja opettajan työ-hön. Organisaatiouudistuksen myötä henkilöstön tehtävänkuvat ja palvelussuhteen ehdot muuttu-vat useiden osalta merkittävällä tavalla vuoden 2018 alussa. Isot muutokset lisäävät epävarmuutta ja vaikuttavat myös työilmapiiriin. Toiminnan muutosta tukemaan on määritelty kehittämisen paino-pisteet vuodelle 2018. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia myös lisätään.

Kuntayhtymä on ennakoinut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja rakentanut omalle toi-minnalle perustan vastatakseen uudistuksiin. Toiminnan uudistaminen jatkuu toiminta- ja talous-suunnitelmakautena 2018–2020. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön avulla on hyvä jatkaa uudista-mista. Työelämäyhteistyössä onnistuminen on perusedellytys ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja sen olemassa ololle. Tähän ja uudistusten läpiviemiseen tarvitaan laajaa ja vahvaa tukea.



1. PERUSTEHTÄVÄ

Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Pe-russopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta

- ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa,- ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa,- vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä- muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa.

Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopo-litiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsen-kuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat.

1.1.2018 ammatillista koulutusta ja ammatillises-ta aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö yhdis-tetään yhdeksi ammatillista koulutusta koske-vaksi lainsäädännöksi.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 531/2017) määritellään, että ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatil-lista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankintatavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuk-sia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja am-matillista kasvua. Laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai nii-den osien suorittamista.

Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivisty-neiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatilli-sen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeel-lisia tietoja ja taitoja.

Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) määritellään, että koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppi-misen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kuntayhtymän strategiassa vuosille 2016 - 2019 kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Toimimme laadukkaasti ja tehokkaasti.

“ Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. “



2. ORGANISAATIOUUDISTUS 1.1.2018

1.1.2018 alkaen Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä on yksi oppilaitos, Riveria, jolla on koulutusyksiköt Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Oppilaitoksen rehtorina toimii kuntayhtymän johtaja.

Riveriassa on kaksi toimialaa: Teknologia sekä Palvelut ja hy-vinvointi. Toimialat vastaavat osaavan työvoiman koulutta-misesta, osaamisen kehittämisestä ja työvoiman riittävyy-destä yhteistyössä työelämän kanssa. Toimialat vastaavat sekä nuorten että aikuisten koulutuksesta.

Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tuke-via palveluja ja vastaa koulutuksen järjestäjän yhteisistä pro-sesseista.

Vuoden 2016 toteutuneet toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ja vuoden 2017 tavoitteet on lasken-nallisesti muunnettu vastaamaan Talous- ja toimintasuunnitelmassa 2018–2020 uutta toimialakoh-taista organisaatiota niin hyvin kuin se on ollut mahdollista. Vertailuluvut ovat suuntaa-antavia.

“ Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä on yksi oppilaitos, Riveria. “



YHTY

MÄV

ALTU

UST

O

YHTY

MÄH

ALLI

TUS

KUN

TAYH

TYM

ÄN JO

HTA

JA /

REH

TORI

JÄSE

NKU

NN

AT: P

ohjo

is-K

arja

lan

13 k

unta

a

TARKASTUSLAUTAKUNTA

YHTEISET PALVELUTHallintojohtaja Pedagoginen johtaja

PALVELUT- JA HYVINVOINTI TOIMIALAToimialajohtaja

Tiimit

Päälliköt

TEKNOLOGIA -TOIMIALAToimialajohtaja

Tiimit

Päälliköt

Tiimit

Päälliköt

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSPALVELU OYToimitusjohtaja

Organisaatio 1.1.2018 alkaen

Organisaatio 31.12.2017 saakka



3. STRATEGISET TAVOITTEET

”Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani.”

Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä ku-vatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategia selkiyttää toimintamme perusteita ja kertoo niistä toimenpiteistä, joilla enna-koimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelä-män osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen to-teutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen.

Vuodesta 2002 alkaen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh-tymässä on hyödynnetty strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehystä. Käytämme tu-loksellisuusmittaristoa (BSC), kun asetamme toiminnalli-sia tavoitteita ja arvioimme toimintamme tuloksia. Viite-kehys sisältää myös vuosittaiset itsearviointikäytännöt kiinteänä osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Toi-mintamalli sisältää toiminnan ja tuloksellisuuden arvioin-nin lisäksi johtopäätösten tekemisen kuntayhtymä-, toimi-ala- ja tiimitasoilla.

Vuonna 2018 keskitymme ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamiseen, työelämäyhteistyö-hön ja kumppanuuksien rakentamiseen, henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja organisaatiokult-tuurin kehittämiseen kevään 2017 itsearvioinnin tulosten ja strategian (2016–2019) toimeenpano-suunnitelman linjausten mukaisesti.

1. Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminenAmmatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa keskitymme ammatillisen koulutuksen reformin myötä perustehtävän uudenlaiseen toteuttamiseen. Otamme käyttöön opiskelijat ai-dosti osallistavan henkilökohtaistamisprosessin, ja laadimme 1.1.2018 aloittaville opiskelijoille yhdessä heidän kanssaan laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset osaamisen ke-hittämissuunnitelmat (HOKSit). Lisäksi otamme käyttöön joustavan ja nykyistä enemmän neu-vontaa ja ohjausta sisältävän jatkuvan haun toimintamallin 1.1.2018 alkaen tutkintoon johta-vassa koulutuksessa.

Jatkamme yrittäjyyttä edistävien toimintamallien (Nuori Yrittäjyys ja osuuskuntatoiminnan) valtavirtaistamista, ja mahdollistamme opiskelijoidemme osallistumisen Draft-ohjelmaan, jos-sa opiskelijamme (korkeakouluopiskelijoiden tavoin) pääsevät testaamaan innovatiivisia lii-keideoitaan. Yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämisessä hyödynnämme yrittäjyyden lehtoreiden sekä Kompetenssiperustainen yrittäjyys -hankkeen (KYKY) osaamista ja resursseja. Lisäksi kehitämme edelleen työelämä- ja uraohjauspalveluita, erityisesti opiskelijoiden työllis-tymistä edistävien palveluiden muotoilua, ml. kohdennetut palvelut ja WorkSmart -hankkeessa mallinnettu pajatyyppinen toiminta opintojen eri vaiheissa.

Huomioimme kaikissa tutkinnoissa ja niiden ammatillisissa sisällöissä alan työtehtävien vaati-man digitaalisuuden. Alakohtaiset digitaaliset ratkaisut otamme huomioon myös oppimisym-päristöratkaisuissa ja yhteistyössä työelämän kanssa.

Perustehtävän uudenlaisen toteuttamisen tueksi päivitämme yhteiset pedagogiset linjaukset ja käynnistämme useamman vuoden mittaisen valmennusohjelman.

2. Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi rakennamme uudenlaisen ja linjakkaan kumppanuustoi-mintamallin ja otamme sen käyttöön vuonna 2018. Mallinnuksessa olennaista on hahmottaa kumppanuuksien ekosysteemi toiminnallisena kokonaisuutena ja määritellä mm. eri toimijoi-den roolit ja vastuut tavoitteellisessa ja tuloksellisessa yhteistyössä, ml. kumppanuussopimuk-set.

“ Yhtenäistämme ja uudistamme toimintatapoja mahdollistaak- semme perustehtävän uudenlaisen totettamisen “



Kehitämme alueen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa uudenlaisia yhteistyön muotoja, kuten monimuotoiset työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallit ja niiden levittäminen (esim. Tutkinto työssä -malli ja muut laajennetun topin käytännöt sekä koulutus- ja oppisopimusmuo-toisten koulutusten erilaiset yhdistelmät), Nuori yrittäjyys -toiminta alihankintana sekä yhteis-työprojektit osaamiseen valmentamisessa. Lisäksi on varmistettava yhteistyössä työelämän kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadukkuus.

Tavoitteenamme on myös koulutuksen myynnin kasvattaminen erityisesti ammatillisessa lisä-koulutuksessa ja alueen työvoimatarpeisiin vastaavissa räätälöidyissä koulutuksissa.

3. Osaamisen uudistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminenHenkilöstön osaamisen uudistamisessa olennaista on tukea henkilöstöä ammatillisen koulu-tuksen reformin toimeenpanossa, kuten Tunne tutkintosi -valmennukset, HOKS-pajat sekä eri-laiset opetushenkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista edistävät koulutukset ja työelämä-jaksot. Lisäksi laadimme yhteisen useamman vuoden mittaisen valmennusohjelman tukemaan perustehtävän uudenlaista toteuttamista.

Esimiehille järjestetään säännöllisesti valmentavan johtamisen ympärille räätälöityä esimies-valmennusta eri muodoissaan.

Organisaatiokulttuurin kehittämiseksi luomme yhteisen toimintakulttuurin: Yhtenäistämme ja uudistamme toimintatapoja. Tiedotamme avoimesti muutoksista ja mahdollistamme henkilös-tön ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen lisäksi uusien toimintatapojen määrittelyyn. Ke-hitämme maakunnallista tiimimäistä toimintatapaa, joka mahdollistaa monimuotoisen, jous-tavan ja laaja-alaisen koulutuksen toteuttamisen työ- ja elinkeinoelämän sekä sidosryhmien tarpeiden mukaisesti eri puolilla maakuntaa.

Edellä mainittujen kokonaisuuksien ohella perustehtävän uudenlaisten toteutuksen tueksi on tärke-ää kehittää tiedolla johtamista, huolehtia oppimisympäristöjen mielekkäästä yhdistämisestä ja tilo-jen käytön optimoinnista sekä toteuttaa vuosityöaikakokeilua menestyksekkäästi.



TOIMINNAN

VAIKUTTAVUUS• Työllistymis% (Stat)• Jatko-opinnossa korkea-asteella % (Stat)• Opiskelijavuodet• Suoritetut tutkinnot

TOIMINNAN TEHOKKUUS

JA TALOUDELLISUUS• Keskeyttämisaste %• Työelämässä suoritetut näytöt %• Tilojen varausaste %• Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot - vuosikate

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN

JA HYVINVOINTI• Henkilöstön osaamisen kehittäminen - osuus henkilöstömenoista % - työelämäjaksot• Henkilöstön hyvinvointi - ilmapiirikyselyn tulokset

ASIAKASPALVELUN

LAATU• Opiskelijapalaute• Työelämäpalaute• Työelämäkumppanuudet• Kansainvälinen opiskelijavaihto

VISIOSTRATEGIA

4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Kuntayhtymän hallituksen päättämän tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayh-tymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista.

Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan neljästä eri näkökulmasta: 1) toimin-nan vaikuttavuus, 2) asiakaspalvelun laatu, 3) toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus, 4) henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Tavoitetasot on asetettu tiimeittäin. Eri tiimien tavoitetasot on yhdistetty toimialan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla.

“ Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän

toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. “



4.1. Toiminnan vaikuttavuus

Toiminnan vaikuttavuus on organisaation kykyä saa-da aikaan haluttuja vaikutuksia kustannustehokkaas-ti. Koulutuskuntayhtymässä toiminnan vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja moni-puolisuuden arvioinnin. Toimintamme yhteiskunnal-linen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elin-keino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien ny-kyiset ja tulevat tarpeet, ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toimin-nan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannus-tehokasta.

Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mit-tarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisel-la jatko-opintoihin sekä opiskelijavuosien ja suoritet-tujen tutkintojen määrällä.

TavoiteVuonna 2018 koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio.

Koulutuskuntayhtymästä 1.1.2013–31.7.2016 ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opis-kelijoista on 65,7 % työelämässä ja 8,6 % jatko-opinnoissa. Vuonna 2018 ammatillisesta perustutkin-tokoulutuksesta kertyy 4 610 ja muusta koulutuksesta 546 opiskelijavuotta. Oppisopimuksella opiske-levia on opiskelijavuosina mitattuna 328. Tutkintoja suoritetaan yhteensä 1 831. Opiskelijavuosien kokonaismäärä ja tutkintojen määrä ovat kuntayhtymän valtuuston nähden sitovia tavoitteita.

54,663,9 65,7 66,3 67,2

12,810,9 8,6 10,4 10,3

TOTEUMA 2016

TAVOITE 2017

TAVOITE 2018

TAVOITE 2019

TAVOITE 2020

VaikuttavuusTyöllistyminen Jatko-opintoihin sijoittuminen



Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille 2018–2020.

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Työllistyminen (%) 57,8 63,9 65,7 66,3 67,2

Jatko-opinnoissa (%) 11,9 10,9 8,6 10,4 10,3

Suoritetut tutkinnot 1 769,0 1 848,0 1 831,0 1 851,0 1 851,0

Koulutuksen määrälliset tavoitteet *

1. Ammatillinen peruskoulutus

- opiskelijavuodet 4 841,8 4 740,4 4 610,0 4 610,0 4 610,0

2. Muut koulutusmuodot

Työvoimakoulutus

- opiskelijavuodet 283,1 189,1 64,0 64,0 64,0

Ammatillinen lisäkoulutus


Henkilöstökoulutus


Kesäyliopistokoulutus


Kansanopisto

- opiskelijavuodet 33,7 42,0 20,0 20,0 20,0Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset)- opiskelijavuodet 78,6 130,0 67,0 67,0 67,0

Oppisopimuskoulutus

- opiskelijavuodet 615,0 712,0 328,0 328,0 328,0Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä- opiskelijavuodet 6 259,3 6 221,3 5 484,0 5 485,0 5 486,0

* vuoteen 2017 saakka painotettu opiskelijamäärä

4.2. Asiakaspalvelun laatu

Asiakaspalvelun laadulla tarkoitetaan asiakkaiden arvioimaa palvelujemme laadukkuutta sekä toi-mintamme laajuuden seurantaa. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edus-tajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat.

Opiskelijoille vuosittain suunnattujen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun, palvelupro-sessien sujuvuuden arvioinnin ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Työ- ja elinkeinoelä-män, omistajien, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat myös merkittävä osa asiakaspalvelun laadukkuuden arviointia ja toi-mintamme kehittämistä.

Asiakaspalvelun laatua seuraamme neljällä mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kansainvälisen opiskelijavaihdon laajuudella sekä työelämäkumppanuuksien määrällä.



Tavoite Vuonna 2018 tavoitteena on, että opiskelijapalautteiden keskiarvo on 4,2 ja työelämäpalautteen ta-voitetaso on 4,0. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtee 161 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 923 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 105 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kumppanuussopimuksia on solmittu yhteensä 142 kappaletta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille 2018 - 2020.

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Opiskelijapalaute 4,1 3,9 4,2 4,2 4,2

Työelämäpalaute 4,1 3,9 4,0 4,1 4,1

Kansainvälistyminen

- opiskelijat lähtevät 173,0 235,0 161,0 193,0 193,0

- opiskelijat suoritetut osaamispisteet 832,0 1 345,5 923,0 1 115,0 1 115,0

- opiskelijat saapuvat 110,0 136,0 105,0 118,0 118,0

Työelämäkumppanuudet

- kumppanuussopimusten määrä 96,0 104,0 142,0 200,0 220,0

4.3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus

Toiminnan tehokkuudella ja taloudellisuudella tarkoitetaan kuntayhtymän toiminnan tehokkuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden mittaamista.

Toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta arvioimme neljällä eri mittarilla: tutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, työelämässä suoritettavien näyttöjen määrällä, tilojen varausas-teella sekä taloudellisella suorituskyvyllä.

TavoiteOpiskelujen keskeyttämisaste kalenterivuoden 2018 aikana on enintään 7,5 %. Työelämässä suoritet-tavien näyttöjen osuus on 70,3 %. Tilojen varausastetta koskevat tavoitteet on asetettu koulutus- yksiköittäin. Joensuussa ja Kiteellä tavoite on 50 %, Outokummussa 40 %, Lieksassa 35 % ja Nurmek-sessa ja Valtimolla 30 %.

Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet vuodelle 2018:toimintatuotot 82 371 400 € ja vuosikate 1 871 000 €.




Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Opintojen keskeyttämisaste (%)

- eroaminen (%) 9,6 7,5 7,5 7,1 7,0Työelämässä suoritettujen näyttöjen osuus (%) 60,1 62,5 70,3 75,9 77,8

Tilojen varausaste (%)

- Joensuu 33,2 56,3 50,0 52,0 55,0

- Kitee 48,6 50,0 50,0 53,0 55,0

- Lieksa 32,5 55,0 35,0 35,0 35,0

- Nurmes 28,2 50,0 30,0 32,0 34,0

- Outokumpu 26,3 60,0 40,0 45,0 50,0

- Valtimo 29,1 23,5 30,0 32,0 35,0

Taloudelliset tulokset

- toimintatuotot 85 378 863 74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700

- vuosikate 7 584 192 2 164 000 1 871 000 3 106 000 4 483 000

4.4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Henkilöstön osaamisella ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan henkilöstön osaamisen, osaamisen kehittämi-nen ja hyvinvoinnin seurantaa. Tavoitteenamme on ylläpitää ja parantaa henkilöstömme työkykyä, osaamista, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet selviytyä meneillään olevista ja tulevista toimintaympäristön muutoksista.

Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia arvioimme kolmella mittarilla: henkilöstön kehittämiseen käy-tettyjen menojen osuudella, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä sekä henkilöstöil-mapiirin tuloksilla.

TavoiteVuonna 2018 henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista on 2,1 %. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 605. Henkilöstöilmapiirin tulosten keskiarvo on 3,9.


Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Osaamisen kehittäminen- henkilöstön kehittämiseen käytet- tyjen menojen osuus henkilöstö- menoista

1,7 0,8 2,1 2,1 2,2

- opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 244 565 605 650 594

Henkilöstöilmapiiri

- työolobarometrin keskiarvo 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9



5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kol-meksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Ta-lousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edelly-tykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tu-loslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto.

Rahoitusjärjestelmä

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.1.2018 siten, että taloussuun-nittelukauden 2018-2020 aikana rahoitus muuttuu entistä enemmän suoritusperusteiseksi. Ammatil-lisen koulutuksen kokonaisrahoitus määräytyy valtion budjettirahoituksen perusteella, ja kullekin jär-jestäjälle myönnetään perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta kunkin rahoituksen euromäärästä se osuus, joka vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, 10 §).

Tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen rahoitus siirtyy vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, joten jatkossa työvoimakoulutuksen rahoitus sisältyy ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen.

Perusrahoitukseen vaikuttavat eri tutkinnoissa toteutuneiden opiskelijavuosien määrä, opiskelijoiden erityisen tuen tarve, maksuttoman majoituksen, henkilöstökoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilakoulutuksen järjestäminen.

Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joina opiskelija on henkilökohtaisen osaamisen kehit-tämissuunnitelman (HOKS) mukaan aktiivisesti opiskelemassa.

Suoritusrahoitukseen vaikuttavat suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä. Rahoitusta pai-notetaan eri tutkintojen järjestämiskustannuksilla, tutkintotyypeillä, erityisen tuen tarpeella sekä tutkinnon suorittajan perusasteen jälkeisellä koulutuksella.

Vaikuttamisrahoitukseen vaikuttavat tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen, opiskelijapalaute ja työelämäpalaute. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2022 perusrahoituksen osuus on 50 %, suoritusrahoituksen osuus 35 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 %. Vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 % ja suori-tusrahoituksen osuus 5 %. Vuonna 2020 perusrahoituksen osuus on 70 %, suoritusrahoituksen osuus 20 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 %.

Kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhin-nan perusteella.

Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on saman suuruinen kuin kesäyliopiston si-jaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja mui-den palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla.

Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle

Ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttuu vuonna 2018 kustannuksiin perustuvasta rahoituksesta budjettiperusteiseen rahoitukseen, joten rahoituksen ennakoitavuus heikkenee. Rahoituksesta ei ole olemassa koulutuksen järjestäjäkohtaisia ennakkolaskelmia, joten taloussuunnittelun perusteena on



olettamus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kokonaisrahoituksen säilymisestä vuoden 2017 tasolla koko taloussuunnittelukauden ajan.

Taloussuunnittelukaudella 2018-2020 on yleisen kustannustason nousuksi arvioitu 1,3–1,5 %. Vuonna 2018 palkkojen on arvioitu nousevan OVTES osio C:n opettajien osalta vuonna 2018 5,1 % ja muun henkilöstön osalta 0,8 %. Vuosina 2019–2020 koko henkilöstön palkkojen on arvioitu nousevan vuo-sittain 0,2 %.

Vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin valtakunnallisesti yli 12 %, minkä seu-rauksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoitus pienentyi edellisvuodesta yli 8 miljoonaa euroa. Toiminnan sopeuttaminen pienentyneeseen rahoitukseen jatkuu koko taloussuunnittelukau-den ajan. Hallintokustannusten vähentämiseksi toteutetaan organisaatiouudistus 1.1.2018 alkaen ja tilakustannusten vähentämiseksi tehdään toimitilajärjestelyjä ainakin vuoteen 2021 saakka.

Kokonaistulot taloussuunnittelukaudella ovat 19,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin kokonaistulot.

Yksiköiden tulostavoitteet

Valtuusto asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tulostavoitteet toimialoille sekä oppilaitospalveluille.

Talous on järjestetty siten, että Teknologia-toimiala, Palvelut ja hyvinvointi -toimiala sekä oppilaitos-palvelut muodostavat kukin oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa.

Oppilaitospalvelujen positiivinen vuositavoite muodostuu tilojen pääomavuokrista sekä kesäyliopis-ton tuloksesta. Toimialojen vuosikatetavoitteet on asetettu negatiivisiksi vuosina 2018 ja 2019.

Talousarvion sitovuus

Taloudellisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat vuosika-te ja investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma.

Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat suoritettujen tutkintojen määrä ja opiskelijavuosien kokonaismäärä.

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä.



Käyttötalous

Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon.

Käyttötalousosassa asetetaan oppilaitospalvelujen ja toimialojen varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toi-mintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot.

Käyttötalousosassa vahvistetaan toiminnan tavoitteet seuraavasti:

1. Toiminnan vaikuttavuus2. Asiakaspalvelun laatu3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Ammatillisen koulutuksen valtionosuustulot vuodelle 2018 vahvistetaan joulukuussa 2017.

Tuloslaskelman muotoon oppilaitoksittain laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosi-katteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen.

Investoinnit

Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, lait-teita, koneita ja kalustoja varten.

Investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti.

Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeetto-man omaisuuden myynnillä.

Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet taloussuunnittelukaudella saattavat muuttua organisaatiomuutoksen ja ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamisen toimintatapa-muutosten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus.

Toiminta- ja taloussuunnittelukauden merkittävin investointikohde on Joensuun Peltolankadun kam-pus, jonne pääosa Joensuun Tulliportinkadun toiminnoista suunnitellaan siirrettäväksi vuoteen 2021 mennessä.

Rahoitus

Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja -menot, muut rahoitustulot ja -menot sekä tuloksen järjes-telyerät.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edel-lyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimialoille ja oppilaitospalveluille. Talousarviossa tuloslas-kelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot.

Rahoituslaskelma

Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuval-miuteen.Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnuslu-vut.



6. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus 1.1.2018 alkaen kannustaa viemään oppi-mista entistä enemmän työpaikoille ja lyhentämään opiskeluaikoja. Jatkossa koulutuksen järjestäjän tulee keskittyä tarjoamaan valmennusta vain sen osaamisen kehittämiseen, joka opiskelijoilta puut-tuu. Lisäksi on toteutettava nuorten ja aikuisten koulutukset saman näyttöperusteisen mallin mukai-sesti. Tutkintoon tähtääville opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus aloittaa opintoja nykyistä jous-tavammin eri aikoina. Rahoitus puolestaan muuttuu suhteelliseksi, budjettiperusteiseksi rahoitukseksi.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutosten seurauksena koulutuksen järjestäjälle jää suuri vastuu uudistuksen toteuttamisesta ja sen onnistumisesta. Onnistumisen kannata olennaista on työ-elämäyhteistyön tiivistäminen ja uusien yhteistyömuotojen löytäminen. Lisäksi työelämän valmius toteuttaa nykyistä laajemmin laadukasta työpaikalla tapahtuva oppimista eri muodoissaan, voi aihe-uttaa ongelmia, mikä näkyy esimerkiksi vaikeutena löytää sopivia työpaikkoja. Haastetta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla lisää se, että lain mukaan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei työpaikoil-le makseta korvauksia. Myös koulutuksen järjestäjän on itse kyettävä uudistamaan toimintatapojaan, mikä haastaa esimiesten ja henkilöstön osaamista ja voi näkyä työssä jaksamisen ongelmina. Poh-jois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisen vaikeusker-rointa voi nostaa myös meneillään oleva organisaatiouudistus.

Uuden rahoituslainsäädännön vaikutuksista koulutuksen jär-jestäjien rahoitukseen ei ole ole-massa mitään koelaskelmia, jo-ten rahoituksen ennakointi taloussuunnittelukaudelle on epävarmaa. Koulutusaikojen ly-hentyminen voi aiheuttaa opis-kelijavuosimäärän pienentymi-sen ja sen seurauksena perusrahoituksen merkittävän vähentymisen. Pohjois-Karjalan väestön ikärakenteen perusteella näyttää siltä, että opiskelijamäärän kasvattaminen kattamaan opiskeluaikojen lyhentymisestä aiheutuvaa opiskelijavuosien vähentymistä on epätodennäköistä.

Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tilikauden tulokset ovat suunnitelman mukaan negatiiviset ja investointitarpeet suuret. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vahva tase mahdollistaa väliaikai-sesti negatiivisen tuloksen tekemisen, mutta tilanteen vakauttaminen vaatii onnistumista suunnitel-luissa hallinnon ja tilojen kustannusten merkittävissä vähennyksissä.

Kaiken kaikkiaan uuden lain toteuttaminen vaatii valmentavan työotteen entistä laajempaa toteut-tamista ja jatkuvaa kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa sekä aktiivista, taitavaa johtamista.

“ Riskejä liittyy työssäoppimispaikkojen saatavuuteen, toimintatapojen uudistamiseen ja rahoituksen ennakoimattomuuteen “



OPPILAITOSPALVELUT

Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtä-vää tukevia palveluja ja vastaa koulutuksen järjestä-jän yhteisistä prosesseista. Oppilaitospalvelujen vas-tuulla ovat opiskelija-, oppimisen kehittämis-, henkilöstön kehittämis-, viestintä-, markkinointi- ja myynti-, tila-, ravitsemis-, tietohallinto- sekä talous- ja hallintopalvelut.

Oppilaitospalvelujen kulut laskutetaan sisäisesti toi-mialoilta. Vuoden 2018 alussa oppilaitospalvelujen henkilöstömäärä on 287.

1. Toiminnan vaikuttavuus

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020


Kesäyliopistokoulutus


KansanopistoKoulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä- opiskelijavuodet 41,3 45,0 43,0 44,0 45,0


2. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020


1,5 0,6 2,2 2,1 2,1

- opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 50 45 40



41,3

45,0

43,0

44,0

45,0

TOTEUMA 2016

TAVOITE 2017

TAVOITE 2018

TAVOITE 2019

TAVOITE 2020

Opiskelijavuodet

“ Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tukevia palveluja. “

7. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT



3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020


- toimintatuotot 21 226 296 20 786 300 30 170 100 28 603 600 27 678 300

- vuosikate 4 238 250 3 515 700 3 745 000 3 745 000 3 745 000



Oppilaitospalvelut

TULOSLASKELMATalousarvio

2017Talousarvio

2018Taloussuunni-

telma 2019Taloussuunni-

telma 2020

Toimintatuotot Myyntituotot 3 350 000 3 388 900 3 429 000 3 402 100 Maksutuotot 5 419 400 12 612 200 12 046 900 11 966 000 Tuet ja avustukset 1 538 900 3 297 900 2 193 100 1 309 300 Muut toimintatuotot 10 478 000 10 871 100 10 934 600 11 000 900

20 786 300 30 170 100 28 603 600 27 678 300Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 247 000 -12 204 500 -11 776 900 -11 201 000 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 523 900 -2 635 300 -2 544 400 -2 414 300 Muut henkilösivukulut -446 100 -501 500 -469 300 -445 300 Palvelujen ostot -3 360 900 -5 432 300 -4 389 200 -4 161 700 Aineet, tarvikkeet, tavarat -3 185 300 -3 376 100 -3 371 100 -3 362 400 Avustukset -31 000 Muut toimintakulut -1 726 400 -2 535 400 -2 547 700 -2 568 600

-17 520 600 -26 685 100 -25 098 600 -24 153 300

TOIMINTAKATE 3 265 700 3 485 000 3 505 000 3 525 000

Rahoitustuotot ja -kulut 250 000 260 000 240 000 220 000

VUOSIKATE 3 515 700 3 745 000 3 745 000 3 745 000

Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -3 854 000 -3 526 300 -3 843 300 -3 964 600Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS -338 300 218 700 -98 300 -219 600



TEKNOLOGIA-TOIMIALA

Teknologia-toimialalla koulutetaan osaajia teollisuu-den aloille, rakentamiseen, liikenteeseen sekä luonto- ja ympäristöaloille. Vuoden 2018 alussa toimialan henkilöstömäärä on 210. Koulutuksia toteutetaan Jo-ensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Valtimon koulutusyksiköissä seuraavissa tiimeissä:

- kone-, metalli- ja muoviala- sähkö-, prosessi- ja automaatioala- tieto- ja tietoliikenneala- talonrakennus- ja puuala- talotekniikka-ala- kaivos-, kivi- ja louhinta-ala- logistiikka-ala- autoala- metsäala- maatalousala


Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Työllistyminen (%) 50,2 59,4 61,0 62,1 62,8


Suoritetut tutkinnot 755,0 763,0 817,0 817,0 817,0





Työvoimakoulutus





- opiskelijavuodet 8,3 4,0Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset)- opiskelijavuodet 36,0 45,5

Oppisopimuskoulutus

- opiskelijavuodet 268,0 230,0 78,0 78,0 78,0Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä- opiskelijavuodet 2 575,4 2 430,4 2 107,0 2 107,0 2 107,0


50,259,4 61,0 62,1 62,8

11,6

10,2 9,5 9,7 9,7

TOTEUMA 2016

TAVOITE 2017

TAVOITE 2018

TAVOITE 2019

TAVOITE 2020




2. Asiakaspalvelun laatu

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020





- opiskelijat suoritetut osaamispisteet 209,0 276,0 245,0 245,0 245,0





Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020




- toimintatuotot 30 495 937 25 130 000 24 954 400 24 954 400 24 954 400

- vuosikate 2 195 586 -352 600 -823 000 -281 000 324 000


Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020


1,5 0,6 2,1 2,1 2,2






Teknologia-toimiala


2017Talousarvio

2018Taloussuunni-


telma 2020

Toimintatuotot Myyntituotot 24 624 200 24 954 400 24 954 400 24 954 400 Maksutuotot 83 100 Tuet ja avustukset 315 000 Muut toimintatuotot 107 700

25 130 000 24 954 400 24 954 400 24 954 400Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 893 100 -8 688 600 -8 472 800 -7 961 300 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 316 400 -1 885 800 -1 838 400 -1 728 300 Muut henkilösivukulut -671 400 -345 500 -337 700 -315 800 Palvelujen ostot -4 974 300 -8 496 100 -8 262 800 -8 242 400 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 024 200 -2 193 700 -2 145 700 -2 194 000 Avustukset -40 300 Muut toimintakulut -4 562 600 -4 167 700 -4 178 000 -4 188 600

-25 482 300 -25 777 400 -25 235 400 -24 630 400

TOIMINTAKATE -352 300 -823 000 -281 000 324 000

Rahoitustuotot ja -kulut -300

VUOSIKATE -352 600 -823 000 -281 000 324 000


TILIKAUDEN TULOS -1 803 900 -2 184 000 -1 558 800 -871 900



PALVELUT JA HYVINVOINTI -TOIMIALA

Palvelut ja hyvinvointi -toimialalla koulutetaan osaa-jia liiketoimintaan, hyvinvointi- ja terveysalalle, kasva-tus- ja kulttuurialoille sekä palvelualoille. Vuoden 2018 alussa toimialan henkilöstömäärä on 234. Koulutuksia toteutetaan Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun koulutusyksiköissä seuraavissa tiimeis-sä:

- liiketoiminta-ala- tieto- ja viestintäala- hotelli-, ravintola- ja cateringala- kiinteistöpalveluala- matkailuala- hius- ja kauneudenhoitoala- sosiaali- ja terveysala- kasvatusala- kulttuuriala


Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020

Työllistyminen (%) 58,1 67,5 68,4 69,6 70,4


Suoritetut tutkinnot 1 041,0 1 085,0 1 014,0 1 034,0 1 034,0





Työvoimakoulutus






Kansanopisto


Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset)


Oppisopimuskoulutus


Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä

- opiskelijavuodet 3 642,6 3 745,9 3 334,0 3 334,0 3 334,0 * vuoteen 2017 saakka painotettu opiskelijamäärä

58,167,5 68,4 69,6 70,4

13,811,4 8,1 10,9 10,6

TOTEUMA 2016

TAVOITE 2017

TAVOITE 2018

TAVOITE 2019

TAVOITE 2020




2. Asiakaspalvelun laatu

Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020





- opiskelijat suoritetut osaamispisteet 623,0 1 069,5 678,0 870,0 870,0





Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020




- toimintatuotot 33 656 629 28 746 900 27 246 900 27 091 000 27 111 000

- vuosikate 1 150 357 -999 100 -1 051 000 -358 000 414 000


Toteutunut 2016

Tavoite 2017

Tavoite 2018

Tavoite 2019

Tavoite 2020


1,9 1,0 2,0 2,2 2,3






Palvelut ja hyvinvointi -toimiala


2017Talousarvio

2018Taloussuunni-


telma 2020

Toimintatuotot Myyntituotot 27 920 400 26 842 800 26 706 900 26 726 900 Maksutuotot 185 400 146 000 126 000 126 000 Tuet ja avustukset 550 300 155 600 155 600 155 600 Muut toimintatuotot 90 800 102 500 102 500 102 500

28 746 900 27 246 900 27 091 000 27 111 000Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -13 448 500 -10 302 100 -9 795 100 -9 470 300 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 864 100 -2 237 400 -2 125 200 -2 056 700 Muut henkilösivukulut -833 500 -407 800 -391 400 -376 700 Palvelujen ostot -7 696 900 -10 297 700 -10 103 100 -9 909 500 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 020 900 -764 400 -765 500 -612 100 Avustukset -126 900 -131 600 -121 300 -121 300 Muut toimintakulut -3 755 200 -4 156 900 -4 147 400 -4 150 400

-29 746 000 -28 297 900 -27 449 000 -26 697 000

TOIMINTAKATE -999 100 -1 051 000 -358 000 414 000

Rahoitustuotot ja -kulut

VUOSIKATE -999 100 -1 051 000 -358 000 414 000

Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -263 900 -321 900 -307 200 -228 500Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS -1 263 000 -1 372 900 -665 200 185 500



8. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA(sisäiset ja ulkoiset) Talousarvio

2017Talousarvio

2018Taloussuunni-


telma 2020Toimintatuotot Myyntituotot 55 894 600 55 186 100 55 090 300 55 083 400 Maksutuotot 5 687 900 12 758 200 12 172 900 12 092 000 Tuet ja avustukset 2 404 200 3 453 500 2 348 700 1 464 900 Muut toimintatuotot 10 676 500 10 973 600 11 037 100 11 103 400

74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700Toimintakulut Palkat ja palkkiot -31 588 600 -31 195 200 -30 044 800 -28 632 600 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 704 500 -6 758 500 -6 508 000 -6 199 300 Muut henkilösivukulut -1 950 900 -1 254 800 -1 198 400 -1 137 800 Palvelujen ostot -16 032 100 -24 226 100 -22 755 100 -22 313 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat -6 230 400 -6 334 200 -6 282 300 -6 168 500 Avustukset -198 200 -131 600 -121 300 -121 300 Muut toimintakulut -10 044 200 -10 860 000 -10 873 100 -10 907 600

-72 748 900 -80 760 400 -77 783 000 -75 480 700

TOIMINTAKATE 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000

Rahoitustuotot ja -kulut 249 700 260 000 240 000 220 000

VUOSIKATE 2 164 000 1 871 000 3 106 000 4 483 000


TILIKAUDEN TULOS -3 405 200 -3 338 200 -2 322 300 -906 000



9. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019–2020

KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO 2017

TALOUSARVIO 2018

SUUNNITELMA 2019

SUUNNITELMA 2020

(Ulkoiset)TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 53 600 600 52 763 500 52 667 700 52 660 800 Maksutuotot 237 500 146 000 126 000 126 000 Tuet ja avustukset 2 404 200 3 453 500 2 348 700 1 464 900 Muut toimintatuotot 2 724 912 2 540 000 2 576 600 2 613 800

58 967 212 58 903 000 57 719 000 56 865 500Muutos-% 0 % -2 % -1 %

TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -31 588 600 -31 195 200 -30 044 800 -28 632 600 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 704 471 -6 758 475 -6 508 000 -6 199 300 Muut henkilösivukulut -1 950 929 -1 254 825 -1 198 400 -1 137 800 Palvelujen ostot -8 287 722 -9 191 300 -8 285 600 -7 925 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 230 390 -6 334 200 -6 282 300 -6 168 500 Avustukset -198 200 -131 600 -121 300 -121 300 Muut toimintakulut -2 092 600 -2 426 400 -2 412 600 -2 418 000

-57 052 912 -57 292 000 -54 853 000 -52 602 500Muutos-% 0 % -4 % -4 %

Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000Muutos-% -16 % 78 % 49 %

(Sisäiset)TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 294 000 2 422 600 2 422 600 2 422 600 Maksutuotot 5 450 400 12 612 200 12 046 900 11 966 000 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 7 951 600 8 433 600 8 460 500 8 489 600

15 696 000 23 468 400 22 930 000 22 878 200Muutos-% 50 % -2 % 0 %

TOIMINTAKULUT Palvelujen ostot -7 744 400 -15 034 800 -14 469 500 -14 388 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 Muut toimintakulut -7 951 600 -8 433 600 -8 460 500 -8 489 600

-15 696 000 -23 468 400 -22 930 000 -22 878 200Muutos-% 50 % -2 % 0 %

Netto 0 0 0 0Muutos-%

Kaikki yhteensäTulot 74 663 212 82 371 400 80 649 000 79 743 700Muutos-% 0 % 0 % 0 %Menot -72 748 912 -80 760 400 -77 783 000 -75 480 700Muutos-% 0 % 0 % 0 %Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000Muutos-% -24 % 14 % 27 %Suunnitelman mukaiset poistotMenot -5 569 200 -5 209 200 -5 428 300 -5 389 000Muutos-% -24 % 14 % 27 %



INVESTOINTIOSA TALOUSARVIO 2017

TALOUSARVIO 2018

SUUNNITELMA 2019

SUUNNITELMA 2020

TulotRahoitusosuudet investointeihin 0 0 0 0

0 0 0 0Muutos-% 0% 0% 0%

MenotKäyttöomaisuuden osto -2 376 500 -2 078 000 -1 892 000 -1 100 000Hallinto- ja laitosrakennukset -8 600 000 -4 575 000 -11 660 000 -7 690 000

-10 976 500 -6 653 000 -13 552 000 -8 790 000Muutos-% -39 % 104 % -35 %

Investointiosa yhteensäTulot 0 0 0 0Muutos-% 0 % 0 % 0 %Menot -10 976 500 -6 653 000 -13 552 000 -8 790 000Muutos-% -39 % 104 % -35 %Netto -10 976 500 -6 653 000 -13 552 000 -8 790 000Muutos-% -39 % 104 % -35 %

RAHOITUSOSA TALOUSARVIO 2017

TALOUSARVIO 2018

SUUNNITELMA 2019

SUUNNITELMA 2020

TulotKorkotulot 250 000 260 000 240 000 220 000Muut rahoitustuotot 0 0 0 0

250 000 260 000 240 000 220 000Muutos-% 4 % -8 % -8 %

MenotMuut rahoituskulut -300 0 0 0

-300 0 0 0Muutos-% 0 0 0 0

Netto 249 700 260 000 240 000 220 000Muutos-% 4 % -8 % -8 %

Rahoitusosa yhteensä

Tulot 250 000 260 000 240 000 220 000Muutos-% 4 % -8 % -8 %Menot -300 0 0 0Muutos-% 0 % 0 % 0 %Netto 249 700 260 000 240 000 220 000



TALOUSSUUNNITELMAN YHDISTELMÄ

YHDISTELMÄ(sisäiset ja ulkoiset, ilman sumu-poistoja)

TALOUSARVIO 2017

TALOUSARVIO 2018

SUUNNITELMA 2019

SUUNNITELMA 2020

KÄYTTÖTALOUSOSATulot 74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700Menot -72 748 900 -80 760 400 -77 783 000 -75 480 700Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000

RAHOITUSOSATulot 249 400 260 000 240 000 220 000Menot -300 0 0 0Netto 249 100 260 000 240 000 220 000

INVESTOINTIOSATulot 0 0 0 0Menot -10 976 500 -6 653 000 -13 552 000 -8 790 000Netto -10 976 500 -6 653 000 -13 552 000 -8 790 000

Tulot yhteensä 74 912 600 82 631 400 80 889 000 79 963 700Menot yhteensä -83 725 700 -87 413 400 -91 335 000 -84 270 700Netto -8 813 100 -4 782 000 -10 446 000 -4 307 000



10. LIITTEET

Henkilöstökulut68%

Avustukset0,2%

Palvelujen ostot16%

Aineet ja tarvikkeet11%

Muut toimintakulut4%

Kulut 2018 (ulkoiset)

Myyntituotot89%

Maksutuotot0%

Tuet ja avustukset6%

Muut toimintatuotot4%

Rahoitustuotot0,3%

Tuotot 2018 (ulkoiset)

talousarvio 2018 - riveria...vuoden 2016 toteutuneet toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ja...

Documents