Teknologiateollisuuden syyskauden avaus 22.8.2012 Sakari Tamminen

Suomen taloustilanne ja näkymät ovat heikentyneet merkittävästi

Bruttokansantuote EU-maissa on kääntynyt laskuun

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5Vuosineljänneksittäin, muutos edellisvuotisesta, %

Viimeisin tieto: huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

3 23.8.2012

4 Viimeisin tieto: heinäkuu 2012. Lähde: Markit, Eurostat

Ostopäällikköindeksin mukaan myös Saksan talous on painumassa taantumaan 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt: 3 kk / 3 kk, %

23.8.2012

Viimeisin tieto: heinäkuu 2012. Lähde: Markit

Teollisuuden ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti

50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta

5 23.8.2012

Kokonaistuotanto Suomessa on kääntynyt laskuun

-15

-10

-5

0

5

10

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Viimeisin tieto: kesäkuu 2012. Lähde : Tilastokeskus

Kuukausittain, muutos edellisvuotisesta, %

6 23.8.2012

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu Suomessa lähes lopahti alkuvuonna

80

90

100

110

120

130

140

1502005 = 100

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Muutos: 1-5,2012 / 1-5,2011, %

Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 5/2012.

Lähde: Tilastokeskus

+2 %

7 23.8.2012

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa ovat laskusuunnassa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Milj. euroa, käyvin hinnoin

II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/2012

*) Pl. metallien jalostus.

8 23.8.2012

Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä

9095

100105110115120125130135140145150155160

Suomi

Ruotsi

Saksa

Alankomaat

Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

2005,I = 100

9 23.8.2012

Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle

-11-10-9-8-7-6-5-4-3-2-10123456789

1011

Suomi

Ruotsi

Saksa

Alankomaat

Italia

Iso-Britannia

Espanja

Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012. Lähde: Eurostat

Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

10 23.8.2012

45

50

55

60

65

70

75

80

85

Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Viimeisin tieto: kesäkuu 2012. Lähde: Valtiokonttori

Mrd. euroa, kuukausisaldo

11 23.8.2012

Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä

• Teknologiateollisuuden ja koko vientiteollisuuden kilpailukyky Suomessa on heikentynyt.

• Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat olleet laskusuunnassa.

• Alan suomalaisyritysten henkilöstö kasvaa vahvasti kehittyvissä maissa, Suomessa henkilöstön määrä polkee paikallaan.

• Suomen vaihtotaseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden tasolle. Tästä huolimatta velkarahalla parannetaan erilaisia etuuksia.

12 23.8.2012

Vientiteollisuudella yhteinen huoli Suomen kilpailukyvystä • Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden,

Kemianteollisuuden sekä Metalliliiton, Paperiliiton ja TEAMin viime viikon yhteisen budjettikannanoton keskeinen viesti oli: kilpailukykyä on parannettava! – Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen jää täysin velkarahalla

toteutettavien sosiaalisten etuuksien parannusten jalkoihin. – Hallituksen tehtävänä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja

yrityksen ja sen johdon velvollisuutena on huolehtia yrityksen omasta kilpailukyvystä.

– Parempi on huolehtia kilpailukyvystä etukäteen kuin tukea vaikeuksiin joutuneita rakennemuutosalueita jälkikäteen.

13 23.8.2012

Mitä tulee tehdä? 1. Ei enää uusia rasitteita yrityksille • Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä lisärasitteista tai -

veroista, joilla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään kilpailukykyä. Viimeaikaisia päätöksiä: • Rikkidirektiivi • Päästökauppadirektiivi • Energiaverotus verrattuna kilpailijamaihin • Pääoma- ja osinkoverotuksen kiristäminen • Liikennepolttoaineiden veronkorotukset

• Nopein tapa tukea kilpailukykyisyyttä on poistaa lastia.

14 23.8.2012

2. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on

tuettava • Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. • Ei uusia leikkauksia Tekesin määrärahoihin. • Pääomasijoittamisen verokannustin. • Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen

poistomahdollisuus. • Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin.

15 23.8.2012

16

3. Verotuksen avulla kilpailukykyä on parannettava

usean vuoden ohjelmalla

• Yhtiöverokanta on Suomessa korkea kansainvälisesti vertailtuna. Sitä tulisi alentaa vuosittain esim. 0,5 %-yksikköä.

• Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa.

• Energiaverotuksessa on edelleen parantamisen mahdollisuuksia. • Verotuksen on kannustettava investointeihin, tuotantoon,

ahkeruuteen ja omistamiseen Suomessa. Nyt veronkiristykset vievät kehitystä väärään suuntaan.

23.8.2012

17

4. Jokaiselle yritykselle ja työntekijälle keinot

kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen

• Työmarkkinoiden kustannuskehitys on mitoitettava vientisektorin kilpailukykyedellytykset turvaten.

• Palkanmuodostusta on joustavoitettava ja siirryttävä tuottavuuden keskiarvoajattelusta yrityskohtaiseen tuottavuuteen.

• Työaikojen, työntekomuotojen ja työehtojen on palveltava yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava.

• Taloustilanne on nyt olennaisesti viimesyksyn arvioita heikompi, ja epäyhtenäisyys yritysten välillä suuri. Tämä edellyttää syksyn/talven palkkaratkaisujen uudelleenarviointia kaikilla aloilla.

23.8.2012

18

Suomen kustannuskilpailukyky* on heikentynyt keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna

86889092949698

100102104106108110112

Suomi Saksa Kreikka Itävalta Ranska Italia Espanja Alankomaat

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012. Lähde: Euroopan Keskuspankki

Kustannus- kilpailukyky heikkenee

2005,I=100

Kustannus-kilpailukyky paranee

23.8.2012