11

Lähiseudun AsiakaslehtiKUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN

ASUMINEN, PALVELUJA

Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Kehä I Keilanie-men tunneli rakennetaan kerralla koko pituuteensa. Alun perin tun-neli oli tarkoitus rakentaa kahdes-sa vaiheessa, mutta kerralla ra-kentamisessa on useita ympäris-töllisiä ja taloudellisia etuja. ”Ra-kennustyöt valmistuvat nopeam-min, kun voimme rakentaa tun-nelin kerralla. Näin rakentamisen aikaiset haitat jäävät alueen asuk-kaille ja muille toimijoille lyhytai-kaisemmiksi, ja myös liikenteelli-set haitat pienenevät”, sanoo han-ketta Espoon kaupungilla johtava rakennuspäällikkö Hannu Lehti-kankare.

Kehä I Keilaniemessä -hank-keessa Kehä I sukeltaa tunneliin maan sisään, ja tunnelin päälle rakennetaan puisto, jonka pääl-lä kulkee tulevaisuudessa kevy-en liikenteen reittejä. Suuren val-tatien painaminen tunneliin maan alle on välttämätöntä alueelle ra-kennettavien uusien asuintalojen vuoksi, ja myös nykyisten asuk-kaiden päästö- ja meluhaitat pie-nenevät.

Kerralla rakentamisesta merkittäviä säästöjäKaupunginvaltuuston tekemän päätöksen ansiosta tunnelin ra-kentamisessa saavutetaan mer-

kittäviä säästöjä, yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron ver-ran. Jos tunneli olisi rakennet-tu kahdessa vaiheessa, olisi yli-määräisiä kustannuksia syntynyt mm. erillisistä urakan hankin-ta- ja perustamiskustannuksista, kaivutöistä ja asfaltoinnista sekä työnaikaisten kiertotiejärjestelyi-den tekemisestä. Ensimmäises-sä vaiheessa olisi pitänyt raken-taa myös ylimääräisiä, myöhem-min turhiksi jääviä melusuojauk-sia ja tukiseiniä. Tunnelin raken-tamista valmiiksi kerralla pide-tään taloudellisesti kannattava-na myös sikäli, että nyt tehtävil-lä 28 miljoonan euron investoin-neilla saadaan noin 60 miljoonan euron arvosta rakentamiskelpois-ta asuin-, liike- ja toimistoraken-nusoikeutta.

Pyöräilijät ja Raide-Jokeri kiittävät ratkaisustaHankkeen toteuttamisaika lyhe-nee noin kahdella vuodella, kun tunneli rakennetaan kerralla – sen arvioidaan nyt valmistuvan vuonna 2019. Pyöräilijät hyöty-vät päätöksestä, koska näin myös Kehä I:n länsipuolinen pyöräi-lyn laatukäytävä saadaan tehtyä kerralla valmiiksi. Lisäksi alueel-

le kaavailluille kahdelle pohjoi-semmalle asuintornitalolle ja yh-delle toimistorakennukselle syn-tyvät nyt rakentamisedellytyk-set, mikä on toimiva ratkaisu si-käli, että Raide-Jokerin päätepy-säkki on tulossa rakennusten vie-reen. Raide-Jokerin päätepysäkin ympäristön kehittämisedellytyk-set paranevatkin merkittävästi.

Asukkaiden kokema haitta pieneneeRakentamistyöt vaikuttavat alu-eella asuvien elinympäristöön, ja kerralla rakentamisen pitäisi lie-ventää rakentamisesta syntyviä haittaoja. Etenkin Tapiolan Itä-rannan alueen olosuhteet parane-vat nyt nopeammin, mitä alueen asukkaat ovat toivoneet. Tuore päätös muuttaa hieman raken-

tamisen suunnitelmia – tunne-lia aletaan rakentaa samaan ai-kaan laajemmassa mitassa, mo-lemmista päistä. ”Tunnelin jatko-osan kohdalla ei tarvita enempää louhintaa tai maankaivuuta kuin alkuperäisissäkään suunnitelmis-sa”, sanoo Lehtikankare.

Kehä I Keilaniemessä -hanke perustuu vuonna 2013 voimaan tulleeseen asemakaavaan, vuo-den 2014 Kehä I Keilaniemes-sä yleissuunnitelmaan, vuonna 2015 hyväksyttyyn Kehä I:n tie-suunnitelmaan sekä kaupungin ja valtion kesken vuonna 2015 tehtyyn tarkistettuun aiesopi-mukseen Kehä I:n parantamis-työn toteuttamisesta Keilanie-messä vaiheittain. Lisää tietoa hankkeesta löytyy sivulta espoo.fi/kehayksi.

Keilaniemen tunneli rakennetaan kerralla – ratkaisulla merkittäviä ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja

Helsingin kotihoidossa asiakkai-ta kuntoutetaan nyt virtuaalises-ti. Kuvallisessa etäkuntoutukses-sa asiakkaat osallistuvat ohjattuun kuntoutusryhmään kotoa tabletin avulla.”Kuntoutus on suunnattu kotihoidon kuvallisen etähoidon asiakkaille, jotka eivät pääse liik-kumaan kotoaan. Harjoittelussa keskitytään arjen toimiin liittyviin liikkeisiin”, sanoo Syystien moni-puolisen palvelukeskuksen johta-ja Maria Sarkio.

Kuvallinen etäkuntoutus pa-rantaa asiakkaiden arjen toiminta-kykyä, lisää sosiaalisia kontakteja ja tukee kotona asumista. Toimin-ta laajenee koko Helsinkiin vuoden

2016 loppuun mennessä.Kuntoutus kestää 10 viikkoa

ja on asiakkaille ilmaista. Kotona asiakkaan tukena ovat kotihoidon työntekijät. Palvelukeskus Helsin-ki varmistaa yhteyksien toimivuu-den ja auttaa mahdollisissa tekni-sissä ongelmissa.Suunnitteilla on virtuaaliseinän (HUB) käyttöönot-to, jonka avulla kuntoutukseen voi osallistua yhtä aikaa jopa 20 asia-kasta. Kuvallista etäkuntoutusta kokeiltiin hyvin tuloksin: asiakkai-den kunto koheni, he pärjäsivät pa-remmin päivittäisissä askareissa ja tutustuivat uusiin ihmisiin. Myös asiakaspalaute oli myönteistä.

(Lähde: www.hel.fi)

Kuvallinen etäkuntoutus käyttöön Helsingin kotihoidossa

Kotihoidon kotikäyntien lisäksi palveluja annetaan nyt Helsingissä myös etäkuntoutuksella. Kuva: Juho Virolainen.

Tapiolan keskustan kehittämis-een liittyy myös sen Leimuni-ityn, Sateenpuiston ja Tapio-lan aukion kultturiraittien, kes-kustan kansien kinnostaminen ja viheralueiden mittavat kun-nostaustyöt. Mm. Leimuniitty pa-lautetaan sen aikaisempaan lo-istoonsa palauttamalla istutuk-

sia alueelle, paremmin sopivil-la ja kestävämmillä aikaisem-pia kasvia korvaavilla lajikkeil-la. Leimunittun ja vehreiden ma-simien kunnostamisesta asuk-kaat saivat lisäätietoa Suur-Tap-iolan Asukasforumitilaisuudes-sa 28.9,joka järjestettiin Tapiolan venkerhon kerhotilassa, Ravinto-

la Arossa.Tilasuuteen osallistuvat asiantuntjoina maisema-arkkiteh-ti Riia Ruokonen,Maisema-ark-kitehdit Byman &ruokonen Oy ja Espoon kaupungin maisema-arketti Leena Ihalainen Espoon kaupungista.

Tapiolan Leimuniitty on val-takunnallisesti arvokas kulttuuri-

maisema ja kansainvälisesti mer-kittävä modernin puutarhataiteen edustaja. Puisto kunnostetaan Ta-piolan keskustan uudistamisen yhteydessä pääosin alkuperäi-seen asuun. Uudet kunnallistek-niset rakenteet, tulvavalli ja siihen liittyvät pumppaamot, vesisäili-öt sekä sillat integroidaan maise-mainstallaatioina ja taiteen kei-noin osaksi kokonaisuutta.

Uudistetulle Leimuniityl-le istutetaan vaiheittain noin 22 000 perennaa. Lisäksi on uu-sittu muita istutuksia, puita ja nurmea. Paikalle on rakennettu sadevesien johtamista varten tul-vapumppaamo, tulvapenger, ve-

sikanava, silta ja Otsolahdenoja. Taiteilija Pertti Kukkosen suun-nittelema kiipeilyseinä on yhtä aikaa taideteos ja liikuntaväline. Hienovarainen maastonmuotoi-lu, Tapiolalle tyypillisen materiaa-lin, betonin käyttö sekä rakentei-den hyödyntäminen oleskeluun ja puistotoimintoihin ovat suun-nittelun lähtökohtia. Tulvavalliin liittyvä pato sulkuluukkuineen ja pumppaamoineen kätkeytyy kaa-revien istuskeluterassien sisään. Myöhemmin rakennettu puusil-ta korvataan teräs-betonirakentei-sella modernilla siltarakenteella. Pumppaamon jätevesisäiliö naa-mioituu betonikukkuloiksi, jois-

sa voi kuntoilla, istuskella ja naut-tia merimaisemasta. Veistosmai-nen kiipeilyseinä on uusi puisto-toiminto. Tavoitteena on palaut-taa puiston asema Tapiolan tun-nusmerkkinä ja keskustan raken-nuksia kokoavana avoimena mai-sematilana. Värikkäät massaistu-tukset ennallistetaan ja näkymä-akselit avataan uudelleen. Leimu-niitty palautetaan entiseen lois-toonsa. Rakennustyöt valmistu-vat syksyllä 2016. Lisää tietoa Suur-Tapiolan asukasforuumista saa:https://www.facebook.com/SuurTapiolanAsukasfoorumi.

Eva Kivilaakso-Wellmann

Tapiolan Leimuniitty ja Sateenpuisto tuovat jälleen vehreitä maisemia asukkaiden iloksi

Vasemmalta maisema-arkkitehti Riia Ruokonen, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:stä ja Suur-Tapiola asukasforumin aktiivistä väkeä.

Espoon Otaniemessä on testat-tu robottibussia syys-lokakuus-sa 2016. Liikennekokeilu on on-nistunut hyvin, ja kaupunki sai uusia kokemuksia siitä, kuinka robotti käyttäytyy muun liiken-teen seassa. Bussi palaa Espoo-seen ensi vuonna.

Minikokoinen valkoinen bus-si kurvaa rauhallisesti kulman takaa Aalto-yliopiston Urban Millin parkkipaikalle. Neliömäi-set mittasuhteet tuovat mieleen perinteisen pikkubussin. Tämä bussi toimii kuitenkin ilman kul-jettajaa, ja sille on varattu park-kipaikalta oma tila – ”Varattu robottibusseille”, lukee tiilisei-nään kiinnitetyssä kyltissä. Jo kadun alkupäästä löytyi robot-

tibussikokeilusta muuta liiken-nettä varoittavia kylttejä.

Robottibussi on liikennöinyt Otaniemessä syys-lokakuun ajan. Kyse on SOHJOA-hanke-kokonaisuudesta, joka on osa kuuden Suomen suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa. Siinä kehitetään avoimempia ja älykkäämpiä palveluita, ja itse-ohjautuva robottibussi on näis-tä yksi esimerkki. Toimintaa tes-

tataan osana Liikenneviraston ja Trafin rahoittamaa NordicWay-hanketta.

Nyt testiajot Espoon Otanie-messä alkavat olla lopuillaan.

”Robottibussien teknologia on kehitteillä, ja hanke on saa-nut paljon arvokasta uutta tie-toa siitä, miten busseja pitää vie-lä parantaa. Kaupunki taas on saanut kokemuksia siitä, miten bussi käyttäytyy muun liiken-teen seassa ja mitä robottiohja-us tarkoittaa liikennesuunnitte-lun ja liikenteenohjauksen nä-kökulmasta”, sanoo liikenteen-hallintapäällikkö Johanna Ny-berg Espoon kaupunkiteknii-kan keskuksesta. Bussin kyydis-tä löytyy Otaniemessä testivai-

heessa vielä myös henkilökun-taa - matkustajia tervehtii Met-ropolia Ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Oscar Nissin. Robottibussikokeilussa on mu-kana monta tahoa; Metropoli-an lisäksi mm. Aalto-yliopisto, Forum Virium Helsinki, Maan-mittauslaitos sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeen rahoitus saadaan EU:n aluekehi-tysrahastolta, EAKR:lta. Espoon jälkeen bussi jatkaa testiajoaan Tampereella, joka myös kuuluu robottibussin testaajakaupun-keihin. Ensi vuonna se kuiten-kin palaa jälleen Espooseen, jo-ten testiajolle ehtii mukaan sil-loinkin. Lisää tietoa: http://soh-joa.fi/.

Robottibussista hyviä kokemuksia Otaniemen liikenteessä

Vielä ehdit vastaamaan kyselyyn, jonka avulla kerätään aineksia Espoon seuraavaan strategiaan. Vastauksia on jo mukavasti, mut-ta lisää toivotaan. Vastausaikaa li-sättiin lokakuun loppuun.

Elokuun Espoo-päivänä avat-tuun Mun Espoo on -kyselyyn on vastattu jo noin 4 400 kertaa. Es-poon kaupungin strategiajohta-ja Jorma Valve kertoo, että vas-taajien määrä on jo ylittänyt nel-jä vuotta sitten toteutetun kyse-lyn, kun ensimmäistä kertaa Es-poo-tarinaa eli Espoon strategiaa alettiin rakentaa asukkailta saatu-jen ajatusten ja toiveiden pohjalta.

Kaupunginjohtaja Jukka Mä-kelän mielestä kaupunki onnis-tuu parhaiten niissä asioissa, jois-sa asukkaat ja yhteistyökumppa-nit ovat olleet mukana. Siksi Es-poo-tarinakin on ollut kaupungil-le menestys. Sen takia tällä kerral-la vastaajiksi halutaan saada vielä isompi joukko espoolaisia.

Mun Espoo on -kyselyyn voi vastata netissä osoittees-sa https://innolink.typeform.com/to/yeR9Jf. Kyselyyn pää-see myös klikkaamalla allaole-vaa kuvaa. Kyselyyn vastannei-den kesken arvotaan 100 eloku-valippua.