TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

TARKASTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2013 vp

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

JOHDANTO

VireilletuloTarkastusvaliokunta päätti kokouksessaan20.2.2013 antaa mietinnön valvonta-aiheestaanrakennusten kosteus- ja homeongelmat. Tarkas-tusvaliokunnan tulee perustuslain 90 §:n 1 mo-mentin perusteella saattaa eduskunnan tietoonmerkittävät valvontahavaintonsa.

LausuntoSivistysvaliokunta on tarkastusvaliokunnanpyynnöstä antanut asiasta lausunnon (SiVL14/2012 vp), joka on otettu tämän mietinnön liit-teeksi.

Asian käsittely valiokunnassaSisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yh-deksi maamme suurimmista ympäristöterveys-ongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevau-riot on puolestaan arvioitu merkittäväksi syyksihuonoon sisäilman laatuun. Esitetyistä arvioistahuolimatta tiedot vaurioiden laajuudesta ja vai-kutuksista ovat olleet puutteellisia, vanhentunei-ta ja ristiriitaisia. Huolimatta erilaisista toimen-piteistä ja panostuksesta kosteus- ja homevau-riot eivät vaikuta vähentyneen. Päinvastoin ti-lanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuu-dessa. Tässä tilanteessa tarkastusvaliokuntapäätti teettää rakennusten kosteus- ja homeon-gelmista tutkimuksen. Valiokunta hyväksyi ko-kouksessaan 15.9.2011 tutkimustyötä koskevantarjouspyynnön sisällön sekä valtuutti samallatarkastusvaliokunnan sihteeristön ryhtymääntarjouspyyntömenettelyn edellyttämiin toimiin.

M 5/2013 vpTRO 1/2011 vp

Tarkastusvaliokunta pyysi rakennusten kos-teus- ja homeongelmia koskevasta tutkimukses-ta tarjoukset Hilma-ilmoituskanavassa21.9.2011 julkaistun tarjouspyynnön mukaises-ti. Tutkimusta koskeva hankintapäätös tehtiin15.11.2011 tarjousten vertailun perusteella jatutkimuksen tekijäksi valittiin Työterveyslaitok-sen (TTL) tutkimusryhmä. Valiokunta nimesitutkimukselle ohjausryhmän, jonka puheenjoh-tajana toimi valiokunnan puheenjohtaja.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmia kos-keva tutkimus, Eduskunnan tarkastusvaliokun-nan julkaisu 1/2012, (myöhemmin hometutki-mus) julkaistiin 18.10.2012. Tarkastusvaliokun-ta sai hometutkimuksesta 72 taholta kirjallisetasiantuntijalausunnot. Valiokunta pyysi lausun-nonantajia arvioimaan tutkimuksen tuloksia,johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia sekäesittämään omat tärkeät lisätiedot ja perustellutkehittämisehdotukset. Tutkimuksen valmistumi-sen jälkeen valiokunta on pyytänyt useita lisä-selvityksiä sekä toteuttanut laajan asiantuntija-kuulemisen.

Valiokunta teki 5.—6.3.2013 valvontamat-kan Jyväskylään. Tällöin perehdyttiin Keski-Suomen keskussairaalassa, Jyväskylän yliopis-tossa, Jyväskylän kaupungin rakennuksissa sekäJyväskylän ammattikorkeakoulussa ilmennei-siin kosteus- ja homeongelmiin. Rakennustenkosteus- ja homeongelmia on käsitelty myösmm. Senaatti-kiinteistössä 28.3.2012 ja Raken-nusteollisuus RT ry:ssä 14.2.2012 käydyissäkeskusteluissa. Kansalaisten oli mahdollistaesittää näkemyksiään rakennusten kosteus- jahomevaurioista sekä valiokunnan tilaamasta tut-

Versio 2.0

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

kimuksesta 6.11.—31.12.2012 Otakantaa.fi-pal-velussa.

AsiantuntijatValiokunnassa ovat olleet kuultavina- professori Kari Reijula, professori Guy Aho-

nen, professori Harri Alenius, viestintäpääl-likkö Kristiina Kulha ja tiimipäällikkö SannaLappalainen, Työterveyslaitos

- ylitarkastaja Arto Mäkelä ja varapuhemiesAnssi Joutsenlahden erityisavustaja PekkaNikkola, eduskunta

- erityisasiantuntija Kai Heng, puolustusminis-teriö

- neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa, val-tiovarainministeriö

- opetusministeri Jukka Gustafsson, rakennus-neuvos Ritva Kivi ja johtaja Hannu Sirén,opetus- ja kulttuuriministeriö

- peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja johtaja Jari Keinänen, sosiaali-ja terveysministeriö

- asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, ra-kennusneuvos Teppo Lehtinen, yli-insinööriKatja Outinen ja ohjelmapäällikkö, tekn. triJuhani Pirinen (Kosteus- ja hometalkoot),ympäristöministeriö

- rakennusfysiikan professori Martti Viljanen,Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos

- järjestöpäällikkö Paula Hellemaa, Allergia- jaAstmaliitto ry

- toiminnanjohtaja Hannele Rämö, Asumister-veysliitto AsTe

- tekninen johtaja Ilpo Peltonen, Asunto-, toi-mitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

- ylitarkastaja Taija Rissanen, Elintarviketur-vallisuusvirasto Evira

- ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajaVesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovi-rasto

- kiinteistöpäällikkö Sari Hilden, Helsinginkaupunki, kiinteistövirasto

- johtava erityisasiantuntija Markku Viinikka,Helsingin kaupungin ympäristökeskus

- tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen,Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäris-tötieteiden laitos

2

- järjestöjohtaja Mervi Puolanne, Hengitysliit-to ry

- Homepakolaiset ry:n sihteeri, sisäilma-asian-tuntija, KM Piritta Krogell ja Homepakolai-set ry:n varapuheenjohtaja, luokanopettajaKlaara Lähteenaro, Homepakolaiset ry

- erikoislääkäri, LT Paula Kauppi, HYKS, Iho-ja Allergiasairaala

- rakennusterveysasiantuntija, RI Petri Lönn-blad, Oy Insinööri Studio

- toimitusjohtaja Risto Salin, Inspector Sec Oy- lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm,

Isännöintiliitto- suunnittelija, RI, FT Helmi Kokotti, Itä-Suo-

men yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalve-lu Aducate

- rehtori, toimitusjohtaja, FT Jussi Halttunen,Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy

- toimitusjohtaja, varatuomari Pia Gramén,Kiinteistöpalvelut ry

- kehityspäällikkö, tekn. tri Tarja Merikallio,Lemminkäinen-konserni

- tutkimusjohtaja, FT, dosentti Teija Meklin,Mikrobioni Oy

- arkkitehti Pekka Lehtinen ja yli-indendenttiSirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto

- toimitusjohtaja Kari Keränen, Niiralan Kul-ma Oy

- työelämäasiamies Riina Länsikallio, Opetus-alan Ammattijärjestö OAJ

- yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus- professori Jouni Koiso-Kanttila, Oulun yli-

opisto- puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennus-

liitto ry- toimitusjohtaja Ahti Junttila, Rakennusmesta-

rit ja -insinöörit AMK RKL ry- puheenjohtaja Pekka Virkamäki, Rakennus-

tarkastusyhdistys RTY ry- johtaja Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus

RT ry- toiminnanjohtaja Jorma Säteri, Sisäilmayh-

distys ry- ylitarkastaja Pertti Metiäinen, Sosiaali- ja ter-

veysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)- kehityspäällikkö Jari Virta, Suomen Kiinteis-

töliitto

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

- erityisasiantuntija Esko Korhonen, SuomenKuntaliitto

- lakimies Merja Hyvärinen, Suomen lähi- japerushoitajaliitto SuPer ry

- terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuoren-koski, Suomen Lääkäriliitto ry

- puheenjohtaja Risto Vahanen, Suomen Ra-kennusinsinöörien Liitto RIL ry

- toimitusjohtaja, rakennusterveysasiantuntijaJukka-Pekka Kärki, Suomen SisäilmakeskusOy

- projektipäällikkö Eero Nippala, Tampereenammattikorkeakoulu

- tutkimusjohtaja, tekn. tri Juha Vinha, Tampe-reen teknillinen yliopisto, Rakennusteknii-kan laitos

- henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuori-luoto, Tehy ry

- johtava tutkija Anne Hyvärinen, Terveyden jahyvinvoinnin laitos (THL)

- toimitusjohtaja Mauri Siren, Turun seudunOP-kiinteistökeskus edustaen Kiinteistöväli-tysalan Keskusliitto ry:tä

- professori Tuula Putus, Turun yliopisto- ryhmäpäällikkö Paula Haapasola, Turvalli-

suus- ja kemikaalivirasto (Tukes)- yksikönpäällikkö, tutkimuspäällikkö Sami

Niemi, Vahanen Oy- ylitarkastaja Mikko Helasvuo, Varsinais-Suo-

men elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus- kiinteistöpäällikkö Pekka Leskinen, VVO-yh-

tymä Oyj- puheenjohtaja Maritta Valtonen, Ympäristö-

ja terveysalan tekniset ry- emeritusprofessori Tari Haahtela- professori Olli Seppänen- professori, sisätautien ja infektiosairauksien

erikoislääkäri Ville Valtonen- korvalääkäri Risto Voutilainen.

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet— valtioneuvoston kanslia— oikeusministeriö— sisäasiainministeriö— puolustusministeriö— valtiovarainministeriö— opetus- ja kulttuuriministeriö— maa- ja metsätalousministeriö

— työ- ja elinkeinoministeriö— sosiaali- ja terveysministeriö— ympäristöministeriö— Allergia- ja Astmaliitto ry— Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry— Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

(ARA)— Asumisterveysliitto AsTe ry— Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto

RAKLI ry— Etelä-Suomen aluehallintovirasto— Excellent Element Oy— FISE Oy — Rakennus-, LVI- ja kiinteistö-

alan pätevyydet— Helsingin kaupunki— Helsingin kaupunki, ympäristökeskus— Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympä-

ristötieteiden laitos— Hengitysliitto ry— Homepakolaiset ry— Isännöintiliitto— Itä-Suomen aluehallintovirasto— Kiinko — Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Oy— Kiinteistöpalvelut ry— Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry— Kunta-Asunnot Oy— Lemminkäinen Talo Oy— Lounais-Suomen aluehallintovirasto— LVI-talotekniikkateollisuus ry— Museovirasto— Opetusalan Ammattijärjestö OAJ — Opetushallitus— Oulun yliopisto— Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

PRKK ry— Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy,

Tampereen ammattikorkeakoulu— Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL

ry— Rakennustarkastusyhdistys RTY ry— Rakennusteollisuus RT ry— Rakennustietosäätiö RTS— Rakentamisen Laatu RALA ry— Senaatti-kiinteistöt— Skanska Oy

3

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

— Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-rasto Valvira

— SRV Yhtiöt Oyj— Suomen Arkkitehtiliitto SAFA— Suomen Eläinlääkäriliitto ry— Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto

ry— Suomen LVI-liitto SuLVI ry— Suomen Kiinteistöliitto ry— Suomen Kuntaliitto— Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry— Suomen Lääkäriliitto ry— Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry— Suomen Vanhempainliitto ry— Tampereen teknillinen yliopisto, Raken-

nustekniikan laitos— Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)— Tilastokeskus— Tehy ry

4

— Turun kaupunki, ympäristöterveydenhuol-to

— Turun yliopisto— Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)— Vantaan kaupunki, ympäristökeskus— Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskus— Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri— VTT Teknologian tutkimuskeskus— Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry— ELT Eeva-Liisa Hintikka— FT, biologi Jouni Issikainen

ViitetiedotValiokunta on aiemmin käsitellyt asiaa omanaasiana tunnuksella TRO 1/2011 vp Rakennustenkosteus- ja homeongelmat.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Taustaa

Suomessa havahduttiin rakennusten kosteus- jahomeongelmaan 1990-luvun alkupuolella. Kah-denkymmenen viime vuoden aikana kosteus- jahomevaurioiden syitä, laajuutta, vaikutuksia jatarvittavia toimenpiteitä on käsitelty lukuisissatutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Ongel-maa on pyritty ratkaisemaan mm. valtioneuvos-ton periaatepäätöksillä, asettamalla työryhmiä,tutkimusryhmiä ja selvitysmiehiä sekä käynnis-tämällä erilaisia toimenpideohjelmia, kampan-joita ja talkoita. Näistä esimerkkeinä ovat Re-montti-ohjelma 1992—1996, Kosteus kuriin-kampanja 1990-luvun loppupuolella ja vuonna1998 käynnistetty Terve Talo -ohjelma. Vuosi2002 nimettiin erityiseksi Sisäilmavuodeksi.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus tekiperiaatepäätöksen korjausrakentamisesta18.9.2008. Periaatepäätöksen toteuttamiseksiympäristöministeriö (YM) laati korjausrakenta-misen strategian toimeenpanosuunnitelman

2009—2017, jossa yhtenä hankekokonaisuutenaoli kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja kor-jaaminen. Tämän hankekokonaisuuden toteutta-miseksi valtioneuvosto käynnisti viisivuotisenKosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmanvuosille 2009—2013. Valtioneuvosto teki myösasiaa koskevan periaatepäätöksen 12.5.2010.

Kosteus- ja hometalkoita koordinoi ja ohjaaYM. Talkoita tehdään yhteistyössä muiden mi-nisteriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekäkunta-, yritys- ja koulutussektorin kanssa. Tä-hän mennessä talkoissa on käynnistetty noin 60hanketta. Hankkeiden tavoitteena on löytää suo-raan käytäntöön vietäviä ratkaisuja ja toiminta-malleja. Talkoiden kokonaisbudjetti on 3,4 milj.euroa, ja niissä työskentelee ohjelmapäällikönlisäksi yksi asiantuntija. Talkoiden tueksi on ni-metty ohjausryhmä. Tämän hetken tiedon mu-kaan talkoot päättyvät vuoden 2014 lopussa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman(22.6.2011) mukaan Kosteus- ja hometalkoitajatketaan ja turvataan niiden tuoman osaamisensiirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimi-joille. Ohjelman mukaan toteutetaan maankäyt-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

tö- ja rakennuslain kokonaisarviointi sekä laadi-taan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennus-kannan korjaustoiminnan lisäämiseksi, jotta kor-jausvelkaa voidaan pienentää. Lisäksi ediste-tään uusia korjausrakentamiskäytäntöjä ja -inno-vaatioita.

Hallitusohjelman mukaan parannetaan myösrakentamisen viranomaisohjausta ja edistetäänrakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistätulkintaa mm. normitalkoiden toimenpiteitä to-teuttamalla. Lisäksi vahvistetaan rakennusval-vonnan ohjauksen vaikuttavuutta rakentamisenlaadun valvonnassa ja energiatehokkuuden pa-rantamisessa. Rakennusvalvontaa uudistetaansiten, että rakennusvalvonnan yksikkömääräpienenee ja koko kasvaa nykyistä suuremmiksialueellisiksi yksiköiksi. Lisäksi parannetaan ra-kentamisen ja suunnittelutyön laatua korosta-malla suunnittelijoiden pätevyyttä ja tehosta-malla alan toimijoiden koulutusta. Ohjelmanmukaan lisätään energiatehokkaan rakentami-sen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alantutkimusta.

SäädösperustaSuomen perustuslain (731/1999) 19 §:n mukaanjulkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuinlailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävätsosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väes-tön terveyttä. Lain 20 §:n perusteella vastuuluonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäris-töstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Jul-kisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselleoikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdolli-suus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan pää-töksentekoon.

Rakennusten terveellisyyttä käsitellään lukui-sissa säädöksissä. Keskeisiä ovat maankäyttö- jarakennuslaki (132/1999, myöhemmin MRL),terveydensuojelulaki (763/1994) ja työsuojelu-lainsäädäntö (esim. työturvallisuuslaki738/2002 ja työterveyshuoltolaki 1383/2001).Aihealueen kannalta merkityksellisiä ovat myösasunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) ja asunto-kaupan turvaan liittyvä lainsäädäntö (esim.asuntokauppalaki 843/1994 ja maakaari540/1995). Lasten ja nuorten kannalta tärkeitä

ovat myös opiskelun turvallisuutta ja päivähoi-don terveellisyyttä koskeva lainsäädäntö (esim.perusopetuslaki 628/1998, lukiolaki 629/1998 jalaki lasten päivähoidosta 36/1973).

Parhaillaan YM:ssä on vireillä MRL:n sekäSuomen rakentamismääräyskokoelman toimi-vuuden arvioinnit. Arvioinnit on tarkoitus suo-rittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Ministe-riön tarkoituksena on päivittää vuosien 2013 ja2014 aikana vuonna 1997 antamansa oppaat kos-teus- ja homevaurioituneen rakennuksen kunto-tutkimuksesta ja korjaamisesta (Ympäristöop-paat 28 ja 29). Sosiaali- ja terveysministeriössä(STM) on puolestaan vireillä terveydensuojelu-lain muutos ja siihen liittyvä asumisterveysoh-jeen muuttaminen asetukseksi.

Säädöksistä käy selkeästi ilmi, ettei raken-nuksista saisi aiheutua ihmisille terveyshaittoja.Vuoden 2013 alusta voimaan tulleessa MRL:nmuutoksessa (958/2012) mm. rakennukselle ase-tettavat olennaiset tekniset vaatimukset, kutenrakennuksen terveellisyys, nostettiin asetusta-solta lakitasolle. Lain 117 c §:n mukaan raken-nushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava sii-tä, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympä-ristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttä-mällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten,että se on terveellinen ja turvallinen rakennuk-sen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolo-suhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Lain166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pi-dettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvastitäyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttö-kelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäris-töhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asun-non ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, läm-pötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon,säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tu-lee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossatai sisäilmassa oleskeleville terveyshaittaa. Lainmukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa eisaa olla mm. mikrobeja siinä määrin, että niistäaiheutuu terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoi-tetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta ter-veydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuh-

5

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

teen esiintymistä, joka voi vähentää väestön taiyksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajaon tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huo-lehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä työssä. Oppilaiden ja opiskelijoiden oi-keus turvalliseen opiskeluympäristöön perustuupuolestaan mm. perusopetuslakiin (29 §) ja lu-kiolakiin (21 §). Päivähoitolain 6 §:n mukaanpäivähoidon tulee terveydellisiltä ja muilta olo-suhteiltaan olla lapselle ja lapsen hoidolle ja kas-vatukselle sopivia.

Ohjaavat ja valvovat viranomaisetRakennusten sisäilman terveellisyyttä ohjaavatja valvovat lukuisat viranomaiset eri ministe-riöissä, keskusvirastoissa, aluehallinnossa jakuntatasolla.

Rakentamisen ohjaus ja valvonta perustuvatMRL:iin ja sitä koskevaan asetukseen. Lain 2 lu-vussa on määritelty ne viranomaiset, joille onosoitettu tehtäviä alueiden käytön suunnitteluunja rakennustoimen yleiseen kehittämiseen, oh-jaukseen ja valvontaan liittyen. Ympäristömi-nisteriö vastaa rakentamisen yleisestä kehittämi-sestä ja ohjauksesta. Muita viranomaisia ovatELY-keskukset, maakunnan liitot, kunnat jakuntien rakennusvalvontaviranomaiset.

Terveydensuojelulain mukaan terveydensuo-jelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ylin joh-to ja ohjaus kuuluvat STM:lle. Kunnan tehtävä-nä on edistää ja valvoa terveydensuojelua alueel-laan. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen ter-veydellisten olojen valvonta kuuluu kunnan ter-veydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Lain jasen nojalla annettujen säännösten toimeenpanoaja valvontaa ohjaa Sosiaali- ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto (Valvira). Valvira ohjaa javalvoo yhdessä aluehallintovirastojen kanssakunnan terveydensuojeluviranomaisen toimin-taa. Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tuleetehdä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira)hyväksymässä laboratoriossa tai vaihtoehtoises-ti kansallisessa asiantuntijalaboratoriossa (Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, THL). Ennen la-boratorion hyväksymistä Evira pyytää lausun-non Valviralta ja/tai THL:ltä.

6

Työsuojeluhallinnosta ja sen tehtävistä sääde-tään laissa työsuojeluhallinnosta (16/1993). So-siaali- ja terveysministeriön ohjauksessa toimi-vat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuu-alueet valvovat viranomaisina työsuojelulain-säädännön noudattamista työpaikoilla. Lisäksine ohjaavat ja neuvovat työntekijöitä ja työnan-tajia mm. työoloja koskevien säädösten sovelta-misessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hal-linnonalan tehtävät liittyvät mm. aihealueenkoulutuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.Opetushallitus on antanut lisäksi ohjeistustakoulujen korjauksista. Työ- ja elinkeinoministe-riön edustaja on ollut mukana pohtimassa ai-healueeseen liittyviä koulutuskysymyksiä. Työ-terveyslaitos, THL, VTT Teknologian tutkimus-keskus ja eri yliopistot ovat jo pitkään tehneet ai-healueeseen liittyviä tutkimuksia. Työterveys-laitos on kehittänyt sisäympäristön tutkimuksiinliittyviä toimintamalleja ja menetelmiä sekäosallistunut työpaikkojen sisäilmaongelmienselvittelyyn ja ammattitautiepäilyjen tutkimi-seen. Tukes on puolestaan osallistunut rakennus-ten korjauksissa käytettyjen myrkyllisten ainei-den käytön ennaltaehkäisemiseen. Museoviras-ton asiantuntijat ja maakunnallisten museoidenrakennustutkijat antavat neuvoja ja ohjeita kult-tuurihistoriallisesti merkittävien rakennustenkorjaamisesta. Kosteus- ja homeongelmiin liit-tyviä asuntokauppariitoja käsitellään tuomiois-tuimissa ja kuluttajariitalautakunnassa. Lisäksisisäilmakysymyksistä kannellaan laillisuusval-vojille, esim. oikeusasiamiehelle. Kilpailu- jakuluttajavirasto on antanut aihealueeseen liitty-viä neuvoja. Asuntokauppoihin ja asuntojen kor-jauksiin liittyvissä asioissa otetaan usein yhteyt-tä kuluttajaneuvontaan.

Valtio on tukenut mm. koulujen ja sosiaali- jaterveydenhuollon rakennusten homekorjauksia.Tässä menettelyssä ovat OKM:n ja STM:n lisäk-si mukana myös aluehallintovirastot, ELY-kes-kukset, maakunnan liitot sekä kunnat. Muunmuassa rakennusten homekorjauksiin myönne-tään tukea myös Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskuksen (ARA) myöntämillä avustuksillasekä Manner-Suomen maaseutuohjelman mukai-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

silla investointituilla. Aihealueen tutkimustaovat rahoittaneet myös mm. Tekes ja SuomenAkatemia. Raha-automaattiyhdistys on tukenutmm. sisäilmaongelmiin liittyvää neuvontaa.

Valiokunnan yleisarvio

Kosteus- ja homevaurioita esiintyy laajasti kokorakennuskannassa. Terveyshaittoja aiheuttavatrakennusten kosteus- ja homevauriot ovat li-sääntyneet, ja riski ongelman pahenemisesta ontodellinen. Valiokunnan mielestä kysymys onmerkittävästä yhteiskunnallisesta ja kansanter-veydellisestä ongelmasta. Vieläkään ei ole oi-kein ymmärretty, että kosteus- ja homevauriois-ta aiheutuu mittavia inhimillisiä kärsimyksiä jakansantaloudellisia tappioita. Valiokunnan mie-lestä investoinnit vaurioiden estämiseen ja vä-hentämiseen ovat inhimillisesti katsoen välttä-mättömiä ja taloudellisesti kannattavia. Raken-nusten kunnossapidon ja oikea-aikaisten kor-jausten laiminlyöntien seurauksena korjausve-lan määrä on noin 30—50 mrd. euroa.

Valiokunnan mielestä rakennuskannan todel-lista korjaustarvetta ei tunnisteta eikä rakennus-ten terveellisyyteen suhtauduta riittävällä vaka-vuudella. Viime vuosikymmeninä tehdyillä toi-milla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja ho-mevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kan-santaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uu-sien kosteusvaurioiden syntymistä. Rakentami-sen laadussa ei ole tapahtunut parannusta, ja ra-kennusten kunnossapidossa ja korjauskulttuuris-sa on edelleen merkittäviä puutteita. Toimenpi-teitä ei ole kyetty kohdistamaan terveyshaitto-jen syihin eikä kielteisten vaikutusten vähentä-miseen eikä haittoja ole saatu vähennetyksi.

Esimerkiksi oireilevien ja sairastuneiden po-tilastutkimukset, hoito ja tuki ovat valiokunnanmielestä heikosti järjestettyjä. Monet sairastu-neet ihmiset ovat kokeneet itsensä väliinpu-toajiksi ja huonosti kohdelluiksi. Valiokunta ko-rostaakin potilaan asianmukaista hoitoa ja autta-misen tärkeyttä, vaikka aina ei löydetäkään oi-reille ja sairauksille lääketieteellisiä syitä. Risti-riitatilanteissa potilaan tarve saada hoitoa pai-naa valiokunnan mielestä enemmän kuin oirei-

den ja sairauden lääketieteellisten syiden tarkkaselvittäminen.

Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäise-miseen ja korjaamiseen sekä vaurioista aiheutu-vien haittojen huomioimiseen on liittynyt moniapuutteita ja koettuja epäkohtia, jotka vaikeutta-vat ja hidastavat olennaisesti tilanteen korjaa-mista. Rakennusten terveelliseksi saamiseen liit-tyvät isot epäonnistumisen riskit, merkittävättieto- ja tutkimustarpeet, asiantuntemuksen jaosaamisen puute sekä ongelmat käytetyissä me-netelmissä ja toimintatavoissa. Valiokunnanmielestä tilanteen korjaamista auttaa jo sekin,jos ihmisille rehellisesti kerrotaan, mitä aihe-alueesta tällä hetkellä tiedetään ja mitä ei tiede-tä.

Valiokunnan näkemyksen mukaan Kosteus-ja hometalkoissa on viime vuosina tehty pienilläresursseilla ansiokasta työtä. Valiokunnan ar-vion mukaan talkoot eivät ole kuitenkaan saa-neet riittävästi tukea. Tämä koskee erityisestiYM:tä, jonka pitäisi koordinoida koko hanketta.Tämä on osaltaan vaikeuttanut talkoille asetettu-jen tavoitteiden toteuttamista. Valiokunta edel-lyttää, että Kosteus- ja hometalkoita jatketaanvuoden 2014 jälkeen ja että kehittämishankkeentoimintaedellytyksiä parannetaan turvaamallahankkeelle riittävät voimavarat sekä mahdolli-suudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-menpiteisiin kuntien rakennusten korjauksiinmyönnettävän valtion tuen ehtojen muuttamisek-si siten, että ne ohjaavat ja kannustavat kuntiarakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaankunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oi-kea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi tulee selvittäätukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomais-taholle.

Päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja tervey-denhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja ter-veyshaittojen vähentämiseksi tulee laatia pitkäntähtäimen suunnitelma, jonka toteuttamista tue-taan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Monista valiokunnan esiin nostamista ongel-mista ja puutteista huolimatta valiokunta kat-soo, että rakennusten kosteus- ja homeongelmat

7

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

ovat ratkaistavissa oikein suunnatuilla toimenpi-teillä.

Kosteus- ja homevaurioiden yleisyys

Terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kos-teus- ja homevauriot koskevat laajasti Suomenrakennuskantaa. Huolimatta siitä, että vaurioi-den laajuudesta on viime vuosikymmeninä tehtylukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, ei asiastavieläkään voida esittää kuin karkeita arvioita.Esitetyt arviot poikkeavat merkittävästi toisis-taan. Tämä johtuu mm. käytettyjen aineistojen,menetelmien ja määritelmien eroista.

Hometutkimuksen ja asiantuntijakuulemisenperusteella valiokunnan käsitys on, että terveys-haittoja aiheuttavien kosteus- ja homevaurioi-den määrä on lisääntynyt. Mikäli asiaan ei puu-tuta riittävän vaikuttavin toimenpitein, jatkuukehitys myös samanlaisena. Valiokunta pitäätärkeänä, että vaurioiden laajuutta seurataan jat-kossa nykyistä tarkemmin. Näin voidaan arvioi-da mm. tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.Tärkeää olisi saada myös kansainvälistä vertai-lutietoa.

Hometutkimuksen mukaan merkittävien kos-teus- ja homevaurioiden esiintyvyys rakennus-ten kerrosalasta on pien- ja rivitaloissa 7—10 %,kerrostaloissa 6—9 %, kouluissa ja päiväkodeis-sa 12—18 %, hoitolaitoksissa 20—26 % ja toi-mistoissa 2,5—5 %. Merkittävästi vaurioituneis-sa pien- ja rivitaloissa asuu 224 500—336 900 jakerrostaloissa 103 000—154 000 ihmistä. Tilo-jen käyttäjiä vaurioituneissa kouluissa ja päivä-kodeissa on 172 000—259 200, työntekijöitähoitolaitoksissa 36 000—46 800 ja toimistoissa27 500—55 000.

Merkittävä kosteus- ja homevaurio on home-tutkimuksessa määritelty sellaiseksi vähäistälaajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seu-rauksena haitallinen altistuminen kosteusvau-rioituneista rakenteista ja materiaaleista vapau-tuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisilleepäpuhtauksille on todennäköistä. Määritellynvian perusteella korjaustarve voidaan arvioidakiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi taipoistamiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota

8

siihen, että merkittävän kosteus- ja homevau-rion määrittely mahdollistaa jatkossa aihe-alueen paremman ja systemaattisen tarkastelun.

Terveysriskejä aiheuttavia kosteus- ja home-vaurioita ilmenee kaikissa rakennustyypeissäkäyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippu-matta. Hometutkimuksen mukaan määrällisestieniten kosteus- ja homevaurioita on yksityistenomistamissa kiinteistöissä. Suhteellisesti enitenvaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa ra-kennuksissa. Asiantuntijakuuleminen vahvistaakyseistä arviota.

Valiokunnan arvion mukaan kosteus- ja ho-mevauriot ovat lisääntyneet mm. kouluissa japäiväkodeissa. Valiokunta on huolissaan esite-tyistä asiantuntija-arvioista, joiden mukaan si-säilmaongelmia on jo selvästi yli puolessa kou-luista ja päiväkodeista. Hometutkimuksen luku-jen perusteella voidaan arvioida, että n.62 000—94 000 peruskoululaista ja 12 000—18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- jahomevaurioille.

Valiokunta nostaa esille myös hoitolaitosten(mm. sairaalat, terveyskeskukset ja vanhustenhoitolaitokset) huonon kunnon. Sosiaali- ja ter-veysministeriön vuonna 2005 teettämän selvi-tyksen (Sairaalakiinteistöjen kunto ja ilmanvaih-to; Reijula 2005) mukaan kymmenen sairaanhoi-topiirin sairaalarakennusten pohjapinta-alastayhteensä 15 % edellytti välitöntä korjausta.Vuodeosastoilla välitön korjaustarve oli 24 %.Keskeisin yksittäinen syy välittömään korjaus-tarpeeseen olivat kosteus- ja homevauriot. Va-liokunta kiinnittää huomiota siihen, että myösuseissa valtion omistamissa rakennuksissa on al-tistuttu kosteus- ja homevaurioille.

Kosteus- ja hometalkoiden asiakirjoissa onarvioitu, että 600 000—800 000 suomalaista al-tistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioiden ai-hettamille epäpuhtauksille. Osa ihmisistä altis-tuu kosteusvaurioille sekä työpaikalla/koulus-sa/päiväkodissa että kotonaan. Välitön korjaus-tarve on 2 000 hoitoalan rakennuksessa (25 %),1 200 koulussa (15 %), 250 000 pientalossa(25 %), 18 000 rivi- ja ketjutalossa (25 %) sekä6 000—12 000 asuinkerrostalossa (10—20 %).

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

Terveydelliset vaikutukset

Rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät ti-lojen käyttäjien terveysriskejä. Hometutkimuk-sen mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajalli-nen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen,hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun.Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, hometutki-muksen mukaan on todennäköistä, että altistu-minen kosteusvauriomikrobeille, muille mikro-biologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteil-le voi olla merkittävä oireilun aiheuttaja. Lisäk-si vaurioiden ennaltaehkäisy ja oikein tehdytkorjaukset näyttävät vähentävän tilan käyttäjiensairastumisriskiä.

Hometutkimuksessa (s. 89—121) on esitettykuvaus ja arviointi kosteus- ja homevaurioidenterveydellisestä merkityksestä. Systemaattisenkirjallisuuskatsauksen ja epidemiologisten tutki-musten perusteella on päädytty esittämään seu-raava taulukko. Taulukossa on esitetty epide-miologisten tutkimusten näyttöä kosteusvaurioi-den yhteydestä sairauksiin IOM:n (Institute ofMedicine eli Yhdysvaltain kansallisakatemia)luokituksen perusteella (IOM 2004, WHO 2009ja viimeisin laaja-alaisin katsaus vuodelta 2011;Mendel ym.). Minkään sairauden tai oireen kau-saalista yhteyttä kosteus- ja homevaurioihin eitutkimuksissa voitu varmentaa. Ajallinen yhteyslöytyy hengitystieoireille.

9

Kosteus- ja homevauroiden terveydellinen merkitys

Tutkimusten perusteella todettu näyttö kosteusvauriohin liittyvistä oireista ja sairauksista (ET = ei tutkittu)Sairaus tai oire IOM:n johtopäätös

(2004)WHO:n johtopäätös (2009)

Mendell ym. (2011) johtopäätös

Astman paheneminen Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö (vahva viite aiheuttamisesta)

Astman syntyminen Rajallinen tai viitteelli-nen näyttö

Riittävä näyttö Riittävä näyttö

Yskä Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttöHengityksen vinkumi-nen

Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö

Hengenahdistus Rajallinen tai viitteelli-nen näyttö

Riittävä näyttö Riittävä näyttö

Ylempien hengitystei-den oireet

Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö

Allerginen nuha ET Rajallinen tai viitteelli-nen näyttö

Riittävä näyttö

Hengitystieinfektiot ET Riittävä näyttö (paitsi välikorvan tulehdus)

Riittävä näyttö

Keuhkoputkentulehdus ET Rajallinen tai viitteelli-nen näyttö

Riittävä näyttö

Homepölykeuhko (Yhteys perustuu klii-niseen näyttöön)

(Yhteys perustuu klii-niseen näyttöön)

Riittämätön näyttö

ODTS Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö ETMahasuolisto-oireet Riittämätön näyttö ET ET

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

Heikotus Riittämätön näyttö ET ETNeuropsykologiset oireet

Riittämätön näyttö ET ET

Syöpä Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö ETReuma ja muut immu-nologiset sairaudet

Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö ET

Lisääntymisterveys Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö ET

Kosteus- ja homevauroiden terveydellinen merkitys

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei vie-läkään varmasti tiedetä, mikä tai mitkä tekijät ai-heuttavat kosteus- ja homevauriorakennuksissaoireita ja sairastumisen tai mikä on sairauksiensyntymekanismi. Ristiriitaiset näkemykset ter-veyshaitoista ja niiden syistä lisäävät ihmistenepätietoisuutta ja huolta.

Kansalaisille on muodostunut asiantuntijoi-den ristiriitaisten lausuntojen perusteella hyvinepäselvä kuva, mitä koko aihealueesta tällä het-kellä tiedetään. Tämä kertoo huonosta hallinnos-ta ja tilanteen hallitsemattomuudesta. Valiokun-nan arvio on, että yhteistoiminnan puute vai-keuttaa myös tilanteen parantamista ja resurs-sien tarkoituksenmukaista kohdentamista. Va-liokunnan mielestä viranomaisten ja tutkijoidentulee kertoa kansalaisille selkeästi, mitä aihe-alueesta tällä hetkellä ei tiedetä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kosteus- ja ho-mevaurioiden terveydellisten vaikutusten tutki-musta jatketaan. Tärkeää on myös olla mukanakansainvälisessä yhteistyössä sekä seurata jahyödyntää kansainvälisiä tutkimustuloksia. Va-liokunta korostaa tarvetta saada tutkimuksiin pe-rustuva yhteinen näkemys vaurioiden terveydel-lisistä vaikutuksista ja kiireellisimmistä lisätut-kimuskohteista.

Valiokunta on erittäin huolestunut kosteus- jahomevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuortenterveyteen. Kotien, päiväkotien ja koulujen vau-rioiden laajuuden vuoksi uhkakuva lasten januorten oireilun ja sairastumisen lisääntymises-tä tulee ottaa vakavasti. Lasten sairastumisriskiastmaan on lisäksi aikuisia korkeampi, ja lapsenaltistuminen voi myös lisätä sairastumisriskiämyöhemmässä iässä. Myös vaurioituneissa ti-loissa työskentelevien työntekijöiden tilanne tu-

10

lee ottaa vakavasti, sillä he työskentelevät useinpysyvästi ja vuosikausia em. tiloissa. Tämäkaikki korostaa entisestään tilanteen parantami-seksi tähtäävien toimien kiireellisyyttä.

Kansantaloudelliset kielteiset vaikutukset

Rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on mer-kittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan jakansantalouteen. Valiokunnan näkemyksen mu-kaan näiden vaikutusten merkittävyyttä ei oleriittävästi tiedostettu. Tämä on ilmennyt mm.siinä, miten rakennuksista on huolehdittu jakuinka vaikuttavilla toimilla tilanteen paranta-miseen on ryhdytty. Valiokunnan arvio on, ettäpanostuksen lisääminen vaurioiden ennaltaeh-käisemiseen ja korjauksiin tuo säästöjä tulevai-suudessa.

Kosteus- ja homeongelmien kansantaloudel-lista merkitystä voidaan tarkastella vertaamallavaurioiden määrää Suomen kansanvarallisuu-teen, josta rakennukset muodostavat merkittä-vän osan. Vuonna 2010 kansanvarallisuus ar-vioitiin yhteensä 775 mrd. euroksi, josta asuinra-kennusten osuus oli 217 mrd. euroa ja muidenrakennusten 132 mrd. euroa. Merkittävien kos-teus- ja homevaurioiden osuus esim. asuinraken-nusten kerrosalasta arvioidaan olevan pien- ja ri-vitaloissa 7—13 % ja kerrostaloissa 6—9 %.Kerrosalaan suhteutettuna kansanvarallisuudes-ta kokoluokkaan 6—13 %:iin eli 13—28,2 mrd.euroon kohdistuu merkittävä kosteus- ja home-vaurio.

Rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit jakorjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshait-tojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvuaja korjaustarpeiden lisääntymistä. Nykyisen kor-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

jausvelan suuruudeksi on arvioitu 30—50 mrd.euroa. Talojen korjausrakentamiseen käytettiinvuonna 2010 noin 9,57 mrd. euroa, josta asuin-rakennusten osuus oli 6,35 mrd. euroa (66 %).Arviot merkittävien kosteus- ja homevaurioidenkertaluontoisista korjauskustannuksista vaihte-levat 1,2 mrd. eurosta 14,5 mrd. euroon. Jo al-haisinkin arvio on hometutkimuksessa esitetty-jen laskemien mukaan 0,3 prosenttia rakennus-kannan kokonaisarvosta ja 5,6 prosenttia vuosit-taisen talonrakentamisen arvosta.

Yksittäisetkin kosteus- ja homekorjauksetovat maksaneet useita miljoonia euroja. Lisäkus-tannuksia on aiheutunut myös korjausten epäon-nistumisista. Esimerkkeinä korjaustarpeesta onkuntien rakennusten korjausvelan kokonaismää-rä, joka on arvioitu lähes viideksi miljardiksi eu-roksi. Pelkästään keskussairaaloiden välittö-mien korjausten tarpeeksi on vuonna 2005 ar-vioitu lähes 400 milj. euroa.

Hometutkimuksen mukaan merkittävien kos-teus- ja homevaurioiden terveyshaittakustan-nukset ovat 450 milj. euroa vuodessa. Kustan-nuksia syntyy mm. oireiden ja sairauksien tutki-misesta ja hoidosta, sairauspoissaoloista, työky-vyn menettämisestä sekä työtehon ja tuottavuu-den laskusta. Koska arviot terveyshaitoista poik-keavat huomattavasti toisistaan ja niihin liittyypaljon epävarmuutta, on valiokunnan mielestätärkeää, että kosteus- ja homevaurioiden ter-veyshaittojen kansantaloudellisten kokonaisvai-kutusten tutkimusta jatketaan.

Valiokunta laittaa lasten ja nuorten terveys-haittojen vähentämisen etusijalle niissä toimen-piteissä, joilla pyritään vähentämään kosteus- jahomevaurioiden kielteisiä vaikutuksia ja mm.terveyshaittakustannusten määrää. Valiokuntakiinnittää huomiota siihen, että työpaikoilla epä-tietoisuus ja ristiriitaiset näkemykset oireidensyistä ja tarvittavista toimenpiteistä ovat vaikut-taneet myös työhyvinvointiin heikentämällä työ-ilmapiiriä. On huolestuttavaa, että oireilun taisairastumisen takia työntekijöitä on joutunutjäämään pysyvästi pois työelämästä (mm. opet-tajia ja hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä).

Rakentamisen laatu

YleisarvioValiokunnan arvion mukaan yksi syy terveys-haittoja aiheuttaneiden vaurioiden syntymiselleovat puutteet rakentamisen laadussa. Tietope-rustan puutteellisuuden vuoksi rakentamisenlaadusta ja sen kehittymisestä ei voida esittääkuin karkeita arvioita. Valiokunta pitää kuiten-kin todennäköisenä, että rakentamisen laadussaon aiempaa enemmän vaihteluja. Rakentamises-sa on kysymys merkittävästä kansantaloudelli-sesta asiasta, jolla on suuri vaikutus ihmisten hy-vinvoinnille. Valiokunta pitää tärkeänä, että tie-toperustaa rakentamisen laadusta ja siinä tapah-tuneista muutoksista, keskeisistä huonoon laa-tuun vaikuttavista tekijöistä sekä tulevaisuudenriskeistä parannetaan.

Viime vuosikymmeninä tehdyillä rakentamis-virheillä on ollut suuri vaikutus nykyisiin kos-teus- ja homeongelmiin. Kiire rakentamisessa jauuden rakennustekniikan riittämätön testaus1960—1980-luvun rakentamisessa ovat johta-neet erilaisten riskirakenteiden syntymiseen.Osa myöhemmin virheellisiksi osoittautuneistasuunnittelu- ja rakentamiskäytännöistä on tehtysilloin voimassa olleiden määräysten ja ohjei-den mukaisesti.

Myös uusissa rakennuksissa on ilmennyt mer-kittäviä kosteus- ja homevauriota. Samoin ra-kenteilla olevissa hankkeissa on havaittavissalaiminlyöntejä, jotka edesauttavat kosteus- jahomevaurioiden syntyä ja ovat terveysriski. Mi-käli uudisrakentamisessa ei kyetä jatkossa ny-kyistä paremmin ehkäisemään kosteus- ja home-vaurioiden syntymistä, ei valiokunta näe edelly-tyksiä tilanteen parantumiselle.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa jonyt käynnissä olevissa MRL:n sekä rakentamis-määräyskokoelman muutosten valmistelussa ra-kennusten terveellisyyden paremmin huomioonja että arviointityössä on edustettuna vahva ra-kennusalan osaaminen. Valiokunta yhtyy siihenhometutkimuksen johtopäätökseen, että josMRL, sitä koskeva asetus ja rakentamismää-räykset sekä niihin liittyvät ohjauskeinot olisi-vat kunnossa, Suomessa ei olisi näin paljon on-

11

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

gelmarakennuksia. Vaurioiden yleisyys ja ho-mekorjausten epäonnistumiset osoittavat, ettäsäädösten ja määräysten selkeyttä ja toimivuuttasekä ohjauksen ja valvonnan tarkoituksenmukai-suutta tulee tarkastella kriittisesti. Hometutki-muksessa on esitetty useita perusteltuja säädös-ten ja määräysten muutosehdotuksia, ja myösalan toimijoiden piirissä on tunnistettu muutos-tarpeet.

Valiokunnan mielestä hyvätkään säädökset jaohjeet eivät rakentamista auta, jos niitä ei syystätai toisesta noudateta. Valiokunta edellyttää, ettähallitus löytää tosiasialliset keinot rakennustenterveellisyyttä koskevien säädösten ja määräys-ten noudattamiseksi. Valiokunta kiinnittää huo-miota myös siihen, että rakennusprosessissa mu-kana olevat ovat kokeneet ongelmiksi ajan tasal-la pysymisen säädösten ja määräysten jatkuvistamuutoksista, viranomaisten erilaiset tulkinnatsekä ohjauksen painottumisen liiaksi energiate-hokkuuden parantamiseen. Valiokunta epäileeMRL:n 2 luvussa määriteltyjen viranomaisten(erityisesti YM, ELY-keskukset ja kuntien ra-kennusvalvontaviranomaiset) kykyä hoitaa ny-kyisillä voimavaroilla niille annetut tehtävät.

Rakennusterveyteen liittyvä osaaminenValiokunta näkee kosteus- ja homevaurioihinliittyvässä asiantuntemuksessa parannettavaa.Osaamisessa on puutteita kaikissa rakentamis-prosessin vaiheissa (tilaaminen, suunnittelu, ra-kennustyömaiden kosteudenhallinta, valvonta,vaurioiden tutkiminen ja korjaaminen), ja tule-vaisuudessa osaamista vaaditaan lisää mm. ener-giatehokkuuden parantamistoimien johdosta.

Valiokunnan arvion mukaan rakennusalankoulutuksessa on kiinnitetty liian vähän huomio-ta kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäise-miseen ja korjaamiseen. Myös opetuksen taso jamäärä vaihtelevat. Valiokunta pitää välttämättö-mänä, että samalla kun koulutuksen sisältöjä ke-hitetään, parannetaan myös rakennusterveyteenliittyvän koulutuksen koordinointia. Valiokun-nan mielestä koulutuksen suunnittelusta ja oh-jauksesta puuttuu kokonaisnäkemys. Valiokun-ta on huolestunut siitä, että aloituspaikkojen vä-hentäminen rakennusalan koulutuksessa on joh-

12

tamassa sisäilma-asioiden koulutuksen lopetta-misiin. Haasteita on lisäksi ajantasaisen oppima-teriaalin saamisessa ja opettajien osaamisessa.Myös yhteistyötä työelämän kanssa tulee edel-leen kehittää ja rakennusalan koulutuksen veto-voimaisuutta parantaa. Hometutkimuksessa tuo-tiin esiin tarve uudistaa rakennusalan koulutusta.

Valiokunta korostaa lisä- ja täydennyskoulu-tuksen merkitystä rakennusterveyteen liittyvänosaamisen parantamisessa. Vaikka lukuisat ta-hot järjestävät aihealueeseen liittyvää lisä- jatäydennyskoulutusta, on ajankohtaisen tiedonsaamisen tarve edelleen huomattava. Lisä- jatäydennyskoulutukseen osallistumisen ongel-maksi on koettu sen kalleus. Esimerkiksi kos-teusvaurioiden korjaussuunnittelijan 15 opinto-pisteen kurssin hinta on jopa 10 000 euroa ja yh-den henkilön kouluttautumisen työn ohessa ra-kennusterveysasiantuntijaksi arvioidaan maksa-van noin 60 000 euroa.

Valiokunta edellyttää, että hallitus valmiste-lee vuoden 2013 loppuun mennessä valtakunnal-lisen rakennusterveyden koulutuksen kehittämis-suunnitelman. Suunnitelmasta tulee käydä aika-tauluineen ilmi, mikä on opetuksen taso ja mää-rä eri puolilla maata ja miten koulutuksen suun-nitelmallisuutta ja koordinointia parannetaan.Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös konkreetti-set ehdotukset siitä, miten lisä- ja täydennyskou-lutuksen edellytyksiä parannetaan ja miten ho-mevaurioiden korjausprosessissa mukana ole-vien pätevöitymistä kehitetään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän toiminnallaon keskeinen merkitys kosteus- ja homevaurioi-den ennaltaehkäisemisessä ja homekorjaustenonnistumisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvänon huolehdittava siitä, että rakennus suunnitel-laan ja rakennetaan rakentamista koskeviensäännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvanmukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaati-vuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sentoteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä hen-kilöstö.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennushank-keeseen ryhtyvän osaamista tuetaan ottamallanykyistä paremmin huomioon rakennusten ter-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

veellisyyteen liittyvät näkökohdat. Keskeisenäkysymyksenä valiokunta pitää sitä, miten raken-nushankkeeseen ryhtyvä kykenee hyödyntä-mään alan asiantuntijoita. Valiokunnan arvionmukaan tässä on parannettavaa. Tilaajatahotovat luottaneet liikaa siihen, että suunnittelijat jatoteuttajat ottavat "automaattisesti" huomioonriskirakenteet ja asianmukaisen kosteudenhal-linnan.

Hyvistä rakentamiskäytännöistä ja kosteu-denhallinnan riskikohteiden huomioimisesta onolemassa paljon mm. rakennus-, kiinteistö- ja si-säilmajärjestöjen laatimaa materiaalia. Esimer-kiksi kokemukset ns. Terve Talo -kriteereillä(RT 07—10850) toteutetuista hankkeista ovatolleet hyviä myös kosteus- ja homevaurioidenennaltaehkäisemisen näkökulmasta. Valiokuntakorostaa YM:n vastuuta siitä, että hyviä rakenta-miskäytäntöjä koskeva aineisto tavoittaisi ny-kyistä paremmin alan toimijat.

Rakennushankkeen suunnittelun onnistumi-sella on keskeinen merkitys rakentamisen laa-tuun. Yleisarvionaan valiokunta toteaa, ettei ra-kennusten terveellisyyttä ole riittävästi huomioi-tu rakennusten suunnittelussa. Useissa selvityk-sissä ja asiatuntija-arvioissa kosteus- ja home-vaurioiden keskeisenä syynä on nähty riskialttiitsuunnitteluratkaisut tai suoranaiset suunnittelunvirheet. Hometutkimuksen mukaan kosteuden-hallinnan kannalta kriittisten kohtien suunnitel-mat ovat puutteellisia tai jäävät kokonaan teke-mättä.

Parempiin suunnitelmiin pääseminen edellyt-tää sekä rakennuttajien että suunnittelijoidenkosteudenhallinnan asiantuntemuksen paranta-mista ja hyvien suunnittelukäytäntöjen edistä-mistä. Rakennuttajan suunnittelunohjaukseentulisi aina sisältyä myös kosteudenhallinta.Olennaista on pystyä etukäteen nykyistä parem-min kartoittamaan rakennusten terveellisyyttäuhkaavat riskikohdat ja -ratkaisut. On huolestut-tavaa, jos tieto suunnitteluvirheistä ei välitysuunnittelijoille tai että samat suunnittelijat laa-tivat vuodesta toiseen riskialttiita rakenneratkai-suja. Valiokunta korostaa pääsuunnittelijan vas-tuuta, jotta arkkitehtuuriltaan vaativissakin koh-

teissa kosteusvaurioriskit otetaan asianmukai-sesti huomioon.

Työmaiden kosteudenhallintaValiokunta pitää huolestuttavana, että rakennus-työmaiden kosteudenhallinnassa esiintyy edel-leen merkittäviä puutteita (mm. sääolosuhteidenhallinta ja kuivumisajat). Osasyynä ovat hank-keille asetetut tiukat määräajat. Myös osaamat-tomuutta, huolimattomuutta ja piittaamatto-muutta esiintyy. Valiokunta edellyttää, että hal-litus ryhtyy toimenpiteisiin rakennustyömaidenkosteudenhallinnan parantamiseksi. Vaativillekohteille tulee nimetä kosteuden ja puhtaudenhallinnasta vastaava asiantuntija. Muissa koh-teissa vastaavan työnjohtajan vastuuta työmaankosteudenhallinnasta tulee lisätä. Hallituksenon luotava ohjeistus rakennushankekohtaisellekosteudenhallintasuunnitelmalle, jonka liittämi-sestä osaksi rakennushankkeen tarjouspyyntöämuodostuisi luonteva ja vakiintunut käytäntö.Valiokunta kiinnittää huomiota myös rakennus-alan laatujärjestelmien kehittämisen sekä hank-keiden kokonaishallinnan ja johtamisen tärkey-teen.

Rakentamisen kustannustehokkuutta on pyrit-ty parantamaan tiukkojen aikataulujen ohellamyös materiaalihankinnoilla, kilpailuttamisellaja pitkillä alihankintaketjuilla. Myös näillä onvoinut olla kielteisiä vaikutuksia rakentamisenlaatuun ja kosteudenhallintaan.

Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä, että ra-kennuttajalla on käytössään erilaisia laatustan-dardeja riippuen siitä, rakennuttaako se itse vaiosallistuuko se tarjouskilpailuun hankkeen saa-miseksi itselleen.

Rakentamisen valvontaValiokunta edellyttää, että rakentamista on pys-tyttyvä valvomaan nykyistä paremmin ja valvon-nan on oltava oikea-aikaista. Valiokunta kiin-nittää huomiota siihen, ettei rakennushankkee-seen ryhtyvän toimilla tai kuntien viranomais-valvonnalla ole kyetty ehkäisemään ennalta kos-teus- ja homevaurioiden syntymistä tai korjaus-ten epäonnistumisia. On huolestuttavaa, ettäjoissakin kunnissa on vähennetty rakennustyön

13

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

aikaista viranomaisvalvontaa ja että vastuulli-sen työnjohtajan työnkuva on vuosien varrellamuuttunut entistä enemmän itse rakennustyönvalvonnasta työmaan logistiikkaa, työsuojelua jatavarantoimituksia koordinoivaksi tehtäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:n mukaankunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävä-nä on huolehtia kunnassa tarvittavasta rakenta-misen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.Vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan lakiinsisältyviä rakennusvalvonnan mahdollisuuksiavaikuttaa kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyyntai onnistuneeseen korjaamiseen ohjauksen janeuvonnan avulla on pidetty hyvänä. Rakennus-valvonnan resurssit ja halu tarjota tietopalvelujaja informaatio-ohjausta vaihtelevat kunnittain.On tärkeää parantaa kuntien rakennustarkasta-jien osaamista ja heidän mahdollisuuksiaan saa-da nykyistä paremmin aihealueeseen liittyvääajankohtaistietoa. Tärkeää on myös hyödyntääkuntien rakennusvalvonnassa hyviksi todettujakäytäntöjä.

Esimerkkinä valiokunta mainitsee Oulun ra-kennusvalvonnan. Oulun kaupunki on oivalta-nut jo 2000-luvun alusta lähtien rakennusval-vonnan mahdollisuudet tuottaa laatutyöllä lisä-arvoa hankkeille. Valiokunnan saamien tietojenmukaan Oulu on panostanut viime vuosikym-menenä eniten asiakkaiden neuvontaan ja oh-jaukseen, vuorovaikutteisiin laatuhankkeisiinsekä rakennusvalvonnan uuteen aktiivisempaanrooliin ja verkottumiseen koko alan kanssa. Ra-kennusvalvonta on myös arvioinut toimintansalisäarvoa erillisten laatumittarien avulla.

Valiokunta on huolestunut siitä, ettei nykyi-nen tarkastusasiakirjamenettely toimi tarkoite-tulla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain150 §:n mukaan rakentamisen asianmukaisen to-teuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten to-dentamiseksi rakennustyömaalla pidetään raken-nustyön tarkastusasiakirjaa. Siihen tehdään mer-kinnät katselmuksista, viranomaisen toimitta-mista tarkastuksista sekä yksityisen vastattavik-si määrätyistä työn suorituksen tarkastuksista.Valiokunnan saamien tietojen mukaan kuntienrakennusvalvonnalle on lukuisissa tapauksissaselvinnyt, etteivät tarkastusasiakirjan kuittaus-

14

merkinnät vastaa tosiasiallista tilannetta. Valio-kunta pitää tärkeänä, että tarkastusasiankirjame-nettelyn toimivuutta parannetaan. Valiokuntapainottaa tarkastusasiakirjan merkitystä yhtenärakentamisen hyvään lopputulokseen vaikutta-vana tekijänä.

Vastuut ja takuuajatLähtökohtaisesti on hyvä, että rakennushank-keeseen ryhtyvä vastaa lain mukaan rakennuk-sen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Valio-kunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpi-teisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- jarikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojenriittävyyden selvittämiseksi. Uudistuksissa onlöydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä sel-vemmin sälytetään niille toimijoille, jotka tosi-asiassa ovat vahingon aiheuttaneet.

Valiokunta pitää tärkeänä, ettei urakoidenketjuttaminen hämärrä vastuusuhteita eikä hei-kennä tiedonkulkua. Esimerkiksi hometutki-muksen mukaan rakennushankkeen pilkkomi-nen hämärtää vastuita ja vaikeuttaa valvontaa.Valiokunta viittaa myös aiemmin tilaamaansatutkimukseen Suomen kansainvälistyvä harmaatalous (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jul-kaisu 1/2010), jossa kiinnitettiin huomiota pit-kistä aliurakointiketjuista aiheutuviin ongel-miin.

Rakennusalalla harmaan talouden on todettuolevan yleistä moniin muihin toimialoihin ver-rattuna. Yksi merkittävimmistä piilotalouteenvaikuttavista syistä löytyy rakentamisen suuris-ta suhdannevaihteluista ja toinen toiminnan työ-valtaisuudesta. Ammattimaisessa rakentamises-sa piilotalous liitetään korkeaan aliurakointias-teeseen. Pääurakoitsijat eivät halua sitoutuaomaan työvoimaan mm. korkeiden työvoima-kustannusten ja alan suurten suhdannevaihtelu-jen vuoksi. Yhä enemmän käytetään alihankin-taa ja enenevässä määrin myös ulkomaista työ-voimaa. Aliurakointiketjut muodostuvat pitkik-si, jolloin rakennuttajat tai pääurakoitsijat eivätvälttämättä tiedä, ketkä työskentelevät ketjunloppupäässä. Rakennusalan harmaan taloudenkitkemiseksi tarkastusvaliokunta esitti mietin-nössään (TrVM 9/2010 vp — M 8/2010 vp) mm.

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

tilaajavastuulain uudistamista ja veronumeronliittämistä rakennustyömailla käytettäviin tun-nistekortteihin.

Pääministeri Kataisen johtama hallitus on to-teuttanut eduskunnan kannanottoa harmaan ta-louden torjumiseksi hallitusohjelman mukaises-ti. Rakennustoimintaa koskevat tilaajavastuu-lain muutokset sekä rakennusalan veronumeroakoskeva sääntely tulivat voimaan 1.9.2012. Li-säksi eduskunta on hyväksynyt rakennusalantyösuhde- ja verovalvontaa koskevan hallituk-sen esityksen, jolla edelleen tehostetaan raken-nustyömaiden valvontaa ottamalla käyttööntyöntekijöiden ja rakennusurakoiden kuukau-sikohtainen ilmoitusmenettely (HE 92/2012 vp— VaVM 6/2013 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennushank-keen eteneminen dokumentoidaan nykyistä pa-remmin. Valiokunta pitää hyvänä rakennushank-keen päiväkirjamenettelyn kehittämistä todenta-maan reaaliaikaisesti, kuka on rakennushank-keen eri vaiheissa tehnyt, mitä ja miten. Päivä-kirjamerkintöjä tulee täydentää esim. valoku-vien avulla. Valokuvaaminen on yksinkertainenja selkeä tapa todentaa asia. Myös tarkastusasia-kirjan dokumentoinnin tarkkuusastetta tulee ko-hottaa ja siihen tehtyjen merkintöjen luotetta-vuus varmentaa. Tämän lisäksi rakennuksestatulee näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toimi-nut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja val-vojana.

Rakennusvirheiden takuuaikojen lyhyys onkoettu ongelmalliseksi. Rakennusurakan yleis-ten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan urakoit-sija vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuu-desta takuuajan, jonka pituus on kaksi vuotta, el-lei urakkasopimuksessa ole muuta määrätty.Urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin sellai-sista virheistä, joiden tilaaja näyttää aiheutu-neen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä,täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevanseurauksena sovitun laadunvarmistuksen olen-naisesta laiminlyönnistä ja joita tilaaja ei olekohtuuden mukaan voinut havaita vastaanotto-tarkastuksessa eikä takuuaikana. Tästä vastuus-taan urakoitsija vapautuu, kun kymmenen vuot-ta on kulunut rakennuskohteen vastaanottami-

sesta tai, mikäli vastaanottotarkastusta ei ole pi-detty, siitä päivästä, jolloin rakennuskohde onotettu käyttöön.

Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät riidatValiokunta pitää tärkeänä niitä toimia, joillakosteus- ja homeongelmia koskevien riitojenmäärää voidaan vähentää ja mm. asuntokaupanosapuolten turvaa parantaa. Vuosittain näitä rii-toja on vireillä useita satoja, ja niiden määrä onmahdollisesti lisääntynyt. Osa riidoista käsitel-lään tuomioistuimissa ja osa kuluttajariitalauta-kunnassa. Nämä riidat ovat usein monimutkai-sia, kalliita ja kestävät pitkään. Samalla, kun netyöllistävät viranomaisia entistä enemmän, neaiheuttavat mittavia inhimillisiä ja taloudellisiaongelmia homeasunnon ostajalle.

Valiokunta pitää tärkeänä rakennusten kunto-tarkastustoiminnan ja kuntotarkastajien päte-vyysvaatimusten pikaista kehittämistä. Tällähetkellä niitä ei ole, ja kuka tahansa voi suorit-taa kuntotarkastuksia. Ongelmana on, että kun-totarkastajat eivät löydä riittävän hyvin olemas-sa olevia kosteus- ja homevaurioita ja että kun-totarkastusraportit ovat kuluttajille vaikeasel-koisia. Asuntokaupan osapuolilla voi olla erilai-nen näkemys siitä, kumpi vastaa kuntotarkastuk-sessa esille tulleiden riskien myöhemmästä to-teutumisesta. Riitatilanteessa on tavallista, ettäkummallakin osapuolella on oikeudenkäynnissätodistajana oma tekninen asiantuntija tai jopauseampia asiantuntijoita, jotka voivat olla täy-sin päinvastaista mieltä rakennuksen korjaustar-peesta ja -kustannuksista.

Valiokunta pitää hyvinä niitä linjauksia, joitaKosteus- ja hometalkoiden yhteydessä tehdyssälaajassa Asuntokaupan turvan parantaminen-hankkeen loppuraportissa (joulukuu 2012) onesitetty. Keskeistä on lisätä kaupan osapuoltenhalua, kykyä ja mahdollisuuksia arvioida kau-pan kohteena olevan rakennuksen todellinenkunto sekä varautua mahdollisiin ongelmiin en-nakolta.

Energiatehokkuuden parantaminenValiokunnan arvion mukaan rakennusten ener-giatehokkuuden parantamiseksi tehdyt toimet li-

15

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

säävät riskiä kosteus- ja homevaurioiden synty-miselle. Valiokunta kiinnittää huomiota vuoden2012 lopulla valmistuneen laajan tutkimukseneli ns. Frame-tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuk-sen mukaan ilmastonmuutos ja lämmöneristyk-sen lisääminen heikentävät useiden nykyisellätavalla toteutettujen vaipparakenteiden kosteus-teknistä toimintaa. Rakenteiden kosteusvaurio-riskit lisääntyvät, koska suunnittelu- ja toteutus-virheiden mahdollisuus lisääntyy ja kokemuspe-räinen tieto rakenteiden toiminnasta puuttuu.Rakennusalalla tarvitaan jatkossa paljon koulu-tusta asiaan liittyen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että erityyppistenmatalaenergiaratkaisujen tutkimus- ja kehittä-mistoimintaa jatketaan myös siitä näkökulmas-ta, ettei tulevaisuuden rakentamisessa esiintyisiterveyshaittoja aiheuttavia kosteus- ja homevau-rioita. Valiokuntaa huolestuttaa asiantuntijoi-den käsitys siitä, että rakennusten energiatehok-kuuden parantamisen nopea aikataulu on johta-nut koerakentamisen ja testaamattomien raken-neratkaisujen kasvuun sekä että Suomessa käy-tetään matalaenergiatalojen rakentamisessa sel-laisia menetelmiä, jotka Ruotsissa ovat aiheutta-neet homevaurioita. Jälkimmäisellä esimerkillätarkoitetaan puurunkoisen seinän päälle tehtä-vää ilmaraotonta lämpörappausta, jota Suomes-sa on tehty mahdollisesti jopa tuhansissa koh-teissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionasianomaiset viranomaiset selvittävät pikaisestikyseisen menetelmän terveysriskit ja ryhtyvättarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Valiokunta korostaa, ettei rakentamisessapidä ottaa käyttöön tuotteita tai menetelmiä, joi-den terveysvaikutuksista ei ole riittävästi näyt-töä. On tärkeää, ettei nyt toisteta samoja virheitäkuin 1960—1980-luvuilla eli, että uusien inno-vaatioiden liian vähäinen testaus johtaa kosteus-ja homevaurioiden lisääntymiseen.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-menpiteisiin rakennusalan tutkimus- ja kehittä-mistoiminnan edellytysten parantamiseksi, jottarakennusten suuri merkitys ihmisten hyvinvoin-nille ja kansantaloudelle otetaan päätöksenteos-sa nykyistä paremmin huomioon. Valiokuntakiinnittää huomiota YM:n tutkimus- ja kehittä-

16

mistoiminnan vaatimattomaan rahoitukseen.YM:n rakennusalan tutkimusmäärärahat ovatviime vuosina kohdentuneet lähinnä säädöstenkehittämisen kannalta välttämättömiin selvityk-siin ja hankkeisiin. Erillisiä tutkimus- ja kehittä-mishankkeita on tämän vuoksi ollut vähän lu-kuun ottamatta erikseen rahoitettua Kosteus- jahometalkoita sekä eräitä rakennuskannan ener-giatehokkuuden parantamiseen liittyneitä hank-keita.

Kiinteistönhoito, kunnossapito ja oikea-aikai-set korjaukset

Kiinteistöjen ylläpito ja korjauksetValiokunnan arvion mukaan keskeinen syy ra-kennusten kosteus- ja homevaurioihin ovat kiin-teistönhoidon ja kunnossapidon puutteet sekähuonokuntoisten rakennusten viivästyneet kor-jaukset. Valiokunta pitää tärkeänä, että raken-nuskannan kuntoa seurataan ja arvioidaan mer-kittävästi nykyistä paremmin. On tärkeää tunnis-taa eri aikoina ilmenevät korjaustarpeet ja edis-tää kunnossapito- ja korjauskulttuuria. Myöskunnossapidon ja korjausten laiminlyöntien to-dentamiseen tarvitaan uusia toimintamalleja,jotta myös vastuutahot laiminlyönneistä voi-daan tunnistaa ja saada kantamaan seurauksetsyntyneistä vahingoista.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-menpiteisiin rakentamisen ohjauksen ja neuvon-nan uudistamiseksi, koska nykyinen ohjausjär-jestelmä ei toimi. Tässä yhteydessä tulee saadaaikaiseksi toimiva rakennusten elinkaaren aikai-nen ja rakentamisen kosteudenhallintaa koske-va keskitetty valtion ohjaus- ja neuvontajärjes-telmä. Nykyisistä viranomaisista tehtävän hoi-toon soveltuisivat esimerkiksi ARA tai yksi ELY-keskuksista. Hometutkimuksen mukaan raken-nusten elinkaaren aikaiseen ohjaukseen ja neu-vontaan ei tällä hetkellä ole olemassa viran-omaistahoa, minkä vuoksi kiinteistön pitkäikäi-syyttä edistävä ohjaus puuttuu. Lisäksi alue- jakuntatasolla elinkaariohjauksen vastuu on epä-selvä. Valiokunta ei tässä vaiheessa näe tarvettaerillisen rakennusviraston perustamiselle.

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

Valiokunnan mielestä osana ohjauksen uudis-tamista tulee myös selvittää, voiko energiate-hokkuuden parantamismenettelyjä yhdistää ny-kyistä paremmin sisäilman parantamistoimiinmm. rakennusten korjauksissa ja energiatodis-tusmenettelyissä. Tässä yhteydessä tulee myöstarkastella, onko perusteltua keskittää sekä ener-giakysymykset että sisäilman parantamistoimetsamaan organisaatioon. Valiokunta kiinnittäähuomiota siihen, että vaikka kiinteistön ylläpi-toa ja suunnitelmallista korjaamista varten val-tion viranomaiset ja mm. rakennus- ja kiinteistö-alan järjestöt ovat kehittäneet lukuisia erilaisiaapuvälineitä ja aihealueesta on olemassa run-saasti ohjeistusta ja muuta materiaalia, tietope-rusta ja osaaminen on koettu laajasti edelleenpuutteelliseksi. Tämä ei ole hyvä perusta suunni-telmalliselle kiinteistönhoidolle ja kunnossapi-dolle sekä niiden tason ja arvostamisen nostolle.

Valiokunta kiirehtii rakennusten elinkaarenhallinnan parantamistoimia, koska suuri osa ra-kennuskannastamme on nyt peruskorjausiässä jalaiminlyöntien seurauksena korjausvelan määräon korkea. Tilastokeskuksen tilastojen (StatFin-tilastotietokanta; Rakennuskanta 2010) mukaanrakennuskannasta on ennen vuotta 1970 raken-nettu 32 %. Erillisistä pientaloista 36 % on ra-kennettu ennen vuotta 1970, opetusrakennuksis-ta 52 % sekä hoitoalan rakennuksista 40 %.Asuinkerrostaloista noin puolet on rakennettu1960—1980-luvulla.

Valiokunta korostaa kiinteistöjen omistajienvastuuta kiinteistönhoidon, kunnossapidon ja oi-kea-aikaisten korjausten tekemisessä. Merkittä-vät ylläpidon kehittämistarpeet ovat osoitukse-na siitä, ettei MRL:n 166 §:ssä säädetty huoleh-timisvelvollisuus ole riittävästi omistajakunnantiedossa eikä sen toteutumista ole valvottu. Va-liokunnan mielestä esim. julkisten tilojen kun-nossapidon ja korjausten laiminlyönneissä tuleepohtia sanktioinnin tehostamismahdollisuuksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että esim. päiväko-tien ja koulujen kuntoa seurataan nykyistä pa-remmin. Valiokunnan saamien tietojen mukaansuuri osa kunnista ei seuraa alueensa koulujenterveellisyyttä säädösten edellyttämällä tavalla.Terveydenhuoltolain 17 § velvoittaa kunnat seu-

raamaan ja edistämään alueellaan sijaitsevienoppilaitosten opiskeluympäristöjen terveelli-syyttä ja turvallisuutta sekä opiskeluyhteisönhyvinvointia kolmen vuoden välein. THL:n ke-väällä 2012 keräämien tietojen perusteella pe-ruskoulujen ja lukioiden osalta reilu kolmannesja ammatillisten oppilaitosten osalta jopa lähespuolet kunnista tai yhteistoiminta-alueista eitäytä terveydenhuoltolain velvoitetta. Valtio-neuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiske-luterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten eh-käisevästä suun terveydenhuollosta antamanasetuksen (338/2011) mukaan kouluyhteisön jaopiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuuson tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen jasen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- taiopiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan,henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenki-löstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoidenkesken. Tarkastuksessa todettujen puutteidenkorjaamista on asetuksen mukaan seurattavavuosittain. Valiokunnan saamien tietojen mu-kaan osassa kuntia koulujen terveellisyyttä jaturvallisuutta ei tarkasteta asetuksen edellyttä-mällä tavalla.

Valiokunta pitää maankäyttö- ja rakennusase-tuksen 66 §:ssä säädettyä rakennuksen käyttö- jahuolto-ohjetta eli huoltokirjaa tärkeänä välinee-nä kiinteistöjen elinkaaren hallinnassa. Ohjettavoidaan hyödyntää nykyistä paremmin huolehti-malla huoltokirjan tiedon välittymisestä kiin-teistöjen käyttäjille. Hometutkimuksen mukaantehtyjen huolto- ja korjaustöiden dokumentoin-tia pitää parantaa, koska osa näistä tiedoistapuuttuu tai tiedot ovat puutteellisia kuntoarviotatai -tutkimusta tehtäessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät kiinteis-tönhoidon ja kunnossapidon edellytykset sekäoikea-aikaisten korjausten tekeminen vaarannusäästöpyrkimysten vuoksi. Erityisesti kunnissahuonoa taloudellista tilannetta on käytetty kor-jausten lykkäämisen keskeisenä perusteluna.Valiokunnan mielestä edellytyksiä kiinteistöjenelinkaarikustannusten arvioimiseen ja niihin va-rautumiseen tulee parantaa. Lisäksi tulee lisätäomistajien tietämystä siitä, minkälaisia taloudel-

17

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

lisia vaikutuksia aiheutuu kunnossapidon ja kor-jausten laiminlyönneistä.

Valiokunnan arvion mukaan kuntien suurikorjausvelka on mahdollista saada hallintaansuunnitelmallisella ja johdonmukaisella toimiti-lojen kehittämistyöllä. Tämä edellyttää raken-nusten kunnon ja tulevan tilatarpeen arvioimistasekä painopisteen muuttamista rakennusten kor-jaamisesta ennaltaehkäisevään kunnossapitoon.Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä vuonna2011 tehdyssä selvityksessä arvioitiin kuntienkiinteistöjen ennakoivan kunnossapidon olevannoin 30 % halvempaa kuin viivästynyt korjaami-nen.

Valiokunta pitää hyvänä kehitteillä olevaakuntien toimitilastrategiatyötä, jota ollaan käyn-nistämässä keväällä 2013. Periaatteena on, ettästrategiatyön tulee aina lähteä kunnan omastatahtotilasta, visiosta ja kuntastrategiasta. Siitäpuolestaan on johdettavissa poliittiset linjauk-set, jotka kohdistuvat omistamiseen, palvelutar-peisiin, maankäyttöön ja elinkeinoihin. Näidenavulla luodaan kunnan kiinteistöstrategia, jonkayhtenä osana määritellään palveluiden tarvettavastaava toimitilastrategia. Strategiaa varten tu-lee olla tiedossa kunnan toimitilatiedot sekä ra-kennusten arvo, kunto ja korjausohjelma, ja stra-tegiaa tulee päivittää vuosittain esim. budjetti-valmistelun yhteydessä. Kiinteistö- ja toimiti-lastrategiat on myös mahdollista yhdistää pienis-sä kunnissa.

Valiokunta edellyttää, että kunnille tiedote-taan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen elo-kuussa 2012 antamasta päätöksestä (dnro2822/4/10) ilmenevä selkeä periaate, että kun-nan taloudelliset syyt eivät poista julkisen val-lan velvoitetta huolehtia työvoiman suojelusta,väestön terveyden edistämisestä eikä vastuutahuolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turval-lisuudesta.

Kuntien korjausvelan vähentämisessä on tär-keää hyödyntää kunnissa jo hyviksi osoittautu-neita menettelyjä. Valiokunta nostaa esille Jy-väskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnanja Korpilahden kunnan kuntaliitossopimuksen,johon on kirjattu tavoite kuntien rakennustensaamisesta terveellisiksi ja turvallisiksi. Kun-

18

tien rakennusten (mm. koulut sekä sosiaali- jaterveydenhuollon rakennukset) kunnostamisek-si otettiin pitkäaikaista pankkivelkaa ja näin kor-jausvelka muutettiin pankkivelaksi. Perustanarakennusten kunnostamistarpeiden arvioimisel-le oli laaja palveluverkkoselvitys, jossa ar-vioitiin nykyisten tilojen kunto, sijainti ja toi-minnalliset tulevat tilatarpeet. Kokemukset jär-jestelyistä ovat olleet hyviä. Kuntien rakennus-ten kuntoa on kyetty parantamaan ja esim. kos-teus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshait-toja vähentämään. Jyväskylän kaupungin kiin-teistö- ja sisäilmaryhmän arvion mukaan menet-tely on ollut myös taloudellisesti perusteltua. Si-säilmaongelmista aiheutuneet sekä toiminnalli-set että terveydelliset haitat olisivat olleet huo-mattavasti suuremmat kuin nykyisen menette-lyn korkokustannukset.

Rakennusten huolto ja käyttöKosteus- ja homevaurioiden yhtenä syynä on ra-kennusten puutteellinen huolto ja vääränlainenkäyttö. Valiokunta on huolestunut esitetyistä nä-kemyksistä, joiden mukaan rakennuksia huolle-taan usein puutteellisesti. Syinä huollon huo-noon laatuun on pidetty mm. osaamattomuutta jasäästöpyrkimyksiä. Valiokunta pitää tärkeänä,että kiinteistönhoidon ja kunnossapidon palve-luntarjoajien asiantuntemusta rakennusten ter-veellisyyteen liittyvissä kysymyksissä paranne-taan ja että rakennusten oikeanlaiseen käyttöönkiinnitetään nykyistä enemmän huomiota.

Valiokunta pitää myös perusteltuna, että talo-tekniikka- ja rakennusautomatiikkajärjestel-mien ja muiden riskikohteiden katsastus- ja tar-kastustoimintaa kehitetään. Erilaiset talotekniik-kajärjestelmät (mm. lämmitysjärjestelmät, vesi-ja viemäröintijärjestelmät, ilmanvaihto- ja il-mastointijärjestelmät) aiheuttavat kosteusvau-rioita joko suoraan esim. putkistovuotoina, taivauriot syntyvät epäsuorasti, kuten riittämättö-mään ilmanvaihtoon liittyen. Taloteknisiin jär-jestelmiin liittyvät ongelmat johtuvat yleensälaitteiden suunnittelu-, asennus-, huolto- ja käyt-tövirheistä. Toisaalta järjestelmät uusitaan useinmyös liian myöhään. Valiokunta korostaa talo-tekniikkajärjestelmien ennakoivan huollon ja

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

kunnossapidon merkitystä sekä oikea-aikaisenuusimisen tärkeyttä.

Erilaisten putkistovuotojen (viemärivuodot ja-tukkeutumiset sekä astianpesukonevuodot)osuus kosteusvaurioista on merkittävä. Home-tutkimuksesta käy ilmi, että vuotovahinkojenmäärä ja vahingoista maksetut korvaukset ovatkasvaneet aina 1980-luvulta alkaen. Vuonna1990 vuotovahinkoja (sisältää yritykset, yhtei-söt ja kotitaloudet) oli noin 27 000, joista mak-settiin korvauksia noin 50 milj. euroa. Vuonna2010 vuotovahinkoja oli noin 40 000 ja korvauk-sia maksettiin noin 150 milj. euroa. Valiokuntapitää tärkeänä, että vuotovahinkojen määrä saa-daan pikaisesti vähenemään.

Valiokunta korostaa myös rakennusten ilman-vaihdon toimivuuden tärkeyttä rakennusten si-säilmaongelmien ehkäisyssä. On huolestutta-vaa, että hometutkimuksen mukaan ilmanvaihto-järjestelmien kunnossapito ja puhdistus on täy-sin moitteetonta vain 5—10 %:ssa järjestelmis-tä. Eräissä tutkimuksissa sisäilmaoireiden kes-keisimmäksi syyksi on todettu puutteet ilman-vaihdossa. Valiokunnan saaman tiedon mukaanRuotsissa ilmanvaihdon pakollinen tarkastustoi-minta on johtanut järjestelmien toiminnan para-nemiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät energiaku-lutuksen säästötoimet aiheuta jatkossa tervey-delle riskejä. On huolestuttavaa, että päiväko-tien, koulujen, terveyskeskusten ja vanhustenta-lojen ilmanvaihtolaitteiden käyntiaikoja on ly-hennetty ja huoneiden lämpötiloja alennettu ta-voitteena pienentää energiankulutusta. Väärintoteutetun ilmavaihdon vuoksi sisäilman laatuon heikentynyt sekä työntekijät ja muut tiloissaoleskelevat ovat sairastuneet. Lisäksi kiinteistö-jen korjausten ja ihmisten terveyshaittojen kus-tannusten on arvioitu olevan moninkertaisiaenergiansäästöön nähden.

Terveyshaittojen syiden paikantaminen

Vaurioiden paikantaminen ja käytetyt mene-telmätValiokunnan mielestä terveyshaittojen epäilyta-pauksissa toimintatavat ovat puutteellisia. Esi-

merkiksi omistajat ja työnantajien edustajat vii-vyttelevät toimenpiteisiin ryhtymistä. On myösepäselvää, ovatko heidän toimenpiteensä riittä-viä ja oikeita. Valiokunta pitää tärkeänä, ettäYM ja STM parantavat rakennusten omistajienja muiden terveyshaittojen syiden selvityspro-sessissa mukana olevien osaamista ja toiminta-edellytyksiä. On tärkeää saada yhtenäinen toi-mintamalli sisäilmaongelmien hallintaan ja siir-tää hyvät toimintatavat käytännön työhön.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy vii-pymättä toimenpiteisiin mm. antamalla ohjeitaja tiedottamalla hyvistä käytänteistä, jotta ih-misten altistumisaika kosteus- ja homevaurioitu-neissa rakennuksissa saadaan mahdollisimmanlyhyeksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,että aika terveyshaittaepäilyistä tilojen sanee-raukseen voi kestää kauan. Vaurioiden tutkimus-ten pitkä kesto ja epäselvyys terveyshaitan ole-massaolosta voivat jo sinällään viivästyttää tut-kimusten aloittamista. Prosessia voi pitkittääkorjausten valmistelun pitkä kesto tai sopivienväistötilojen löytymisvaikeudet. Valiokunta onhuolestunut siitä, että myös viranomaisten toi-minnan on nähty osaltaan viivästyttäneen tar-peellisiin toimiin ryhtymistä.Tämä on heikentä-nyt kansalaisten luottamusta viranomaisten toi-mintaan.

Rakennuskannassa esiintyvien kosteus- ja ho-mevaurioiden korjaamista vaikeuttaa merkittä-västi se, ettei terveyshaittojen syitä kyetä pai-kantamaan riittävän hyvin. Käytettyihin paikan-tamismenetelmiin on liittynyt siinä määrin puut-teellisuuksia ja epäselvyyksiä, että ne ovat hei-kentäneet olennaisesti terveyshaittojen vähentä-mistä ja jatkotoimien onnistumista. Vauriokoh-teissa terveyshaittojen syiden etsimisessä käy-tettävät menetelmät eivät sovellu terveyshaitanarvioimiseen, ja tutkimustulokset ovat epä-luotettavia ja tulkinnanvaraisia. Riskirakentei-den tutkimisen puutteet (esim. rakenteita ei ava-ta riittävästi) ja muiden tutkimustulosten vir-heelliset tulkinnat ovat myös johtaneet vääriinjohtopäätöksiin tarvittavista jatkotoimista. Va-liokunnan mielestä tulee vakavasti suhtautua nä-kemyksiin, joiden mukaan jatkotoimet eivät oleaina olleet terveyden kannalta asianmukaisia.

19

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

Terveysriskeistä huolimatta tiloja käytetäänedelleen, ja tutkimuksessa käyttökelpoisiksi to-detuissa tiloissa terveyshaitat ovat jopa lisäänty-neet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että YM ja STMtiedottavat nykyistä huomattavasti paremmin ra-kennusten omistajille, vaurioselvityksiä tilaavil-le tahoille sekä kansalaisille terveyshaittojensyiden paikantamisessa käytettävien menetel-mien ja mm. ohjearvojen perusteella tehtävientulkintojen epäluotettavuudesta.

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-menpiteisiin, jotta toimintatavat ja menetelmätkosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi ovatnykyistä luotettavampia. Valiokunta pitää tär-keänä, että ministeriöiden, yliopistojen, tutki-muslaitosten ja alan yritysten yhteistyönä onnis-tutaan kehittämään sellaiset uudet tutkimusme-netelmät, joiden avulla kyetään nykyistä luotet-tavammin ja nopeammin varmistamaan oireidenaiheuttajat ja edistämään oikeiden ratkaisujentekemistä. Menetelmien tulee olla myös helpos-ti tulkittavia ja vastata kustannuksiltaan niistäsaatavia hyötyjä. Valiokunta pitää tärkeänä senseuraamista, mitä menetelmien kehittelyssä kan-sainvälisesti tapahtuu. Tulevaisuuden kehittä-mishaasteena on kehittää tietopohjaa, jotta erilailla vaurioituneita rakennuksia voitaisiin luo-kitella terveysriskien vakavuuden suhteen. Tär-keää on myös kehittää sellaisia asumistekniikoi-ta ja seuranta- ja mittauslaitteita, jotka auttavathavaitsemaan kosteus- ja homevauriot nykyistäparemmin.

Valiokunta kiinnittää huomiota laajaan TOX-TEST-tutkimushankkeeseen, jossa pyrittiin ke-hittämään sisäilman pölynäytteille soveltuvaatoksisuuden arviointimenetelmää. Kolmivuoti-sen tutkimushankkeen tulosten mukaan huone-pölyn kokonaistoksisuutta mittaamalla ei voidavarmuudella tunnistaa tai luokitella sellaisiakosteusvaurioituneita rakennuksia, joissa ihmi-set oireilevat. Valiokunnan näkemyksen mu-kaan johtavien mikrobiologien ja toksikologianasiantuntijoiden ristiriitaiset näkemykset tarkoi-tuksenmukaisista menetelmistä hankaloittavatmenetelmien kehittämistä ja käyttöä. Valiokun-ta pitää perusteltuna, että Suomessa ilmenneitä

20

näkemyseroja selvitetään alan ulkomaistenasiantuntijoiden toimesta.

Vireillä olevan terveydensuojelulain sekäasumisterveysohjeen uudistamisen yhteydessätulee parantaa terveyshaittojen syiden etsimi-sessä käytettävien menetelmien laatua ja sel-keyttää ohjearvojen käyttöä. Samalla tulee päi-vittää 10 vuotta vanha asumisterveysohje vas-taamaan paremmin tämänhetkistä tilannetta.Asumisterveysohjeen velvoittavuus paranee, josse muutetaan asetustasoiseksi. Valiokunta kiin-nittää huomiota terveydensuojelulain 32 §:ään,jonka mukaan STM:n asetuksella voidaan antaatarkempia säännöksiä terveydellisin perusteinfysikaalisista, kemiallisista ja biologisista teki-jöistä asunnossa tai muussa oleskeluun tarkoite-tussa tilassa. Valiokunta pitää myös tarpeellise-na, että YM päivittää vuonna 1997 antamansaoppaat kosteus- ja homevaurioituneen rakennuk-sen kuntotutkimuksesta ja korjaamisesta (Ympä-ristöoppaat 28 ja 29). Samalla on syytä tarkastel-la, antavatko oppaat riittävän tarkkoja ja helpos-ti omaksuttavia ohjeita kosteus- ja homeongel-mien hallintaan.

Viranomaisten toiminta ja ulkopuoliset asian-tuntijatRakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvit-tämisessä ja jatkotoimien onnistumisessa kun-tien terveydensuojeluviranomaisten asiantunte-muksella ja toiminnalla on tärkeä merkitys.Kuntien terveydensuojeluviranomaiset käsitte-levät vuosittain noin 4 000—6 000 asuntojen jamuiden oleskelutilojen terveellisyyden valvon-taan liittyvää tapausta. Valiokunta pitää tärkeä-nä, että kuntien terveystarkastajien asiantunte-musta parannetaan, jotta terveyshaitan epäilyti-lanteessa kyetään toimimaan mahdollisimmanammattimaisesti. Valiokunta pitää hyvänä edis-tysaskeleena sitä, että Kosteus- ja hometalkoi-den yhteydessä on nyt laadittu kuntien terveys-tarkastajille ohje piilevien kosteusvaurioidenselvittämiseen.

Kuntien terveydensuojeluviranomaisten työ-määrän keventämiseksi terveydensuojelulakiamuutettiin vuonna 2001 niin, että heillä on mah-dollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

asunnon ja muun oleskelutilan terveyshaittojenselvittämisessä. Kuntien terveydensuojeluviran-omaisten kokemuksia ulkopuolisten asiantunti-joiden käytöstä on selvitetty vuosina 2002 ja2009. Vuonna 2002 valvontayksiköistä 20 % javuonna 2009 40 % oli käyttänyt ulkopuolisiaasiantuntijoita. Syinä ulkopuolisten asiantunti-joiden käyttöön olivat olleet viranhaltijoidentyöajan vähyys ja terveyshaittojen selvittämi-seen tarvittavan asiantuntemuksen puute. Val-vontayksiköillä oli myös vain yksinkertaisiinmittauksiin tarvittavaa mittauslaitteistoa. Selvi-tysten mukaan kunnissa ei useinkaan ole resurs-sien tai asiantuntemuksen puutteen vuoksi mah-dollisuuksia arvioida ulkopuolisten asiantunti-joiden pätevyyttä ja tutkimusmenetelmien luo-tettavuutta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkopuolistenasiantuntijoiden käyttö on harkittua ja siinä onhuomioitu käytettävissä olevat voimavarat.Asiantuntijoilla voi olla kuntien terveydensuoje-luviranomaisia syvällisempää ja kokemukseenperustuvaa aihealueen tietoa, mikä parantaa tut-kimusten laatua. Riskinä puolestaan on, ettäkunnissa aihealueen asiantuntemus entisestäänkapenee ja edellytykset arvioida asiantuntijoi-den osaamista sekä käytettävien menetelmienluotettavuutta heikkenevät.

Hometalkoiden toimenpideohjelman mukaanvauriokohteiden teknisten tutkijoiden osaami-nen on keskimäärin heikkotasoista ja tutkijatovat keskenään erimielisiä. Sisäilman huononlaadun perussyy tai osa syistä jää usein selvittä-mättä ammattitaidon puuttuessa joko tekijältä taitilaajalta tai molemmilta. Koska markkinoilla onmonenlaisia selvitysmenetelmiä ja toimintamal-leja, on tilaajan vaikea hahmottaa, mitä tutki-muksia tarvitaan ongelmien selvittämiseksi. Va-liokunta on huolestunut siitä, että osa käytössäolevista menetelmistä on puutteellisesti testattu-ja eikä niiden antamia tuloksia kyetä kunnollatulkitsemaan. Valiokunta pitää tärkeänä, ettävaurioiden tutkijoiden toimintaa valvotaan kun-nissa jatkossa nykyistä paremmin ja että erilais-ten selvitysmenetelmien ja toimintatapojen vai-kuttavuudesta saadaan asianomaisten ministe-riöiden myötävaikutuksella luotettavaa tietoa.

Ajantasainen tieto parhaimmista menetelmistäon saatava laajalti eri toimijoiden käyttöön. Va-liokunnan mielestä on tarpeen harkita, pitäisikövaurioiden tutkimustulokset ja niiden perusteel-la tehdyt toimenpiteet kirjata valtakunnalliseenrekisteriin.

Valiokunta kiinnittää huomiota analyysejä te-kevien laboratorioiden työn laatuun ja siinä ha-vaittuihin puutteisiin. Valiokunnan saamien tie-tojen mukaan mikrobioanalytiikkaa tehdäänSuomessa monessa laboratoriossa hyvin vaihte-levalla pätevyydellä ja menetelmillä. Ongelmal-lisena valiokunta pitää sitä, että osa laborato-rioista antaa mittaustuloksista johtopäätöksettuntematta kohdetta tai kohteesta tehtyjä havain-toja.

Koska vaurioista aiheutuvien terveyshaitta-epäilyjen jälkeen prosessissa voi olla omista-jien, tilojen käyttäjien ja alan yritysten lisäksimukana monet tahot (mm. perusterveydenhuol-to, kuntien terveydensuojeluviranomaiset, työ-terveyshuolto, kouluterveydenhuolto, työsuoje-luviranomaiset, sosiaalitoimi, rakennusvalvon-ta, kansalaisjärjestöt), valiokunta pitää tärkeä-nä, että mukanaolijoiden moniammatillista osaa-mista hyödynnetään sekä yhteistyötä ja tietojen-vaihtoa kehitetään. Valiokunnan arvion mukaanesim. perus- ja erikoissairaanhoidon ja kunnalli-sen terveysvalvonnan, kuntien viranomaisten jatoimipaikkojen (esim. koulut ja päiväkodit) sekätyöterveyshuollon ja kouluterveydenhuollon yh-teistyön ja tietojen vaihdon parantaminen lisäisiedellytyksiä sisäilmaongelmien ratkaisemiseenja parempaan hallintaan. Tärkeää on hyödyntäämyös alan kansalaisjärjestöjen hyvää asiantunte-musta.

Valiokunnan mielestä on tärkeää pohtia, onkosisäilmakysymysten kokonaisuus hallinnassakoko prosessin ajan ja ovatko kaikkien osapuol-ten toimivaltakysymykset selviä. Esimerkiksikuntien terveydensuojeluviranomaisten toimi-valta ja asiantuntemus eivät riitä ihmisten ter-veysoireiden arviointiin ja terveyshaittojen pois-tamiseksi tehtävien korjausten valvontaan. Ho-metalkoiden yhteydessä vuoden 2011 lopullavalmistuneen selvityksen mukaan kuntien ra-kennusvalvonnan mielestä terveydensuojeluval-

21

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

vonnan henkilöstö on asiantuntevampaa kos-teus- ja homevaurioasioissa ja terveydensuojelu-lainsäädäntö antaa paremman toimintamahdolli-suuden rakennusterveysasioissa. Terveysval-vonnan edustajat ovat puolestaan kokeneet, ettärakennusvalvonnan asiantuntemusta tarvittai-siin enemmän. Selvityksen mukaan terveyshai-tan vuoksi tehtävät korjaushankkeet tulevat har-voin edes rakennusvalvonnan tietoon.

Useaan kuntaan (n. 70 %) on perustettu ns. si-säilmatyöryhmä, joka tarjoaa hyvän mahdolli-suuden yhteistyölle. Kosteus- ja homevaurioistaaiheutuvien terveyshaittaepäilyjen selvittämi-seen liittyvien ongelmien runsaus ja tarvittavientoimien aikaansaamisen vaikeudet osoittavat,että sisäilmatyöryhmien toiminnassa on vieläkehittämistarpeita. Valiokunta on erityisen huo-lestunut homeasiaa koskevan julkisen keskuste-lun ja tiedottamisen puutteista. Marras-joulu-kuussa 2012 toteutetun kyselyn mukaan läheskolmannes opettajista oli saanut työnantajaltaankirjallisen tai suullisen kiellon, ettei päiväkodintai koulun asioista saa puhua vanhemmille taitiedotusvälineille. Eniten oli kielletty puhumas-ta sisäailmaongelmista. Kyselyyn vastasi 585opettajaa eri puolelta maata.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työpaikkojenkosteus- ja homevaurioiden hallintaan saadaanpikaisesti parannusta. Valiokunnan arvion mu-kaan työntekijöiden oireita ja sairastumisia eiaina oteta riittävän vakavasti. Toimenpiteissä onviivytelty, ja toimenpiteet ovat olleet myös riit-tämättömiä. Valiokunnan arvion mukaan työpai-koilla ilmenevät epäselvyydet ja tulkintaerimie-lisyydet oireilujen tai sairastumisten syistä ve-rottavat työpanosta ja tulehduttavat ilmapiiriä.

Valiokunta pitää yhtenä ongelmana sitä, ettei-vät työsuojeluviranomaiset saa sisäilman aiheut-tamasta terveysvaarasta riittävän kattavasti tie-toa todettujen ammattitautien tai ammattitauti-epäilyjen kautta. Tämä johtuu siitä, että aluehal-lintovirastoihin toimitetaan tieto vain osasta näi-tä tapauksia. Laissa työsuojelun valvonnasta jatyöpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta(44/2006) kuitenkin määrätään (46 §), että joslääkäri perustellusti epäilee ammattitautilaissa(1343/1988) tarkoitettua ammattitautia tai työs-

22

tä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen onviipymättä tehtävä salassapitosäännösten estä-mättä asiasta ilmoitus aluehallintovirastolle.

Valiokunnan mielestä asianomaisten ministe-riöiden tulee harkita rakennusten terveellisyyttäkoskevien asioiden uudelleenorganisoinnin jakeskittämisen tarvetta. Sisäilma-asioihin liitty-vän ohjauksen ja neuvonnan pitkään jatkuneetpuutteet ja hajanaisuus ovat vaikuttaneet nykyi-seen epätyydyttävään tilanteeseen. Lisätiedontarpeet ovat edelleen merkittäviä. Keskeistä onjärjestää ohjaus ja neuvonta siten, että se on riit-tävää, asiantuntevaa, ajantasaista ja valtakunnal-lisesti yhtenäistä. Valiokunnan arvion mukaantällä hetkellä ollaan vielä kaukana kuvatusta ti-lanteesta.

Valiokunta ei pidä mahdollisena, että raken-nusten elinkaariohjauksen tai rakennusten ter-veellisyyttä koskevien asioiden uudelleenjärjes-telyjen yhteydessä aluehallinnon asiantuntijoi-den kokonaismäärä kasvaa. Sen sijaan erikoistu-misella voidaan saavuttaa parempia tuloksia.Myös kuntien viranomaisten edellytyksiä tarkoi-tuksenmukaiseen ohjaukseen ja neuvontaan pa-rantaisi nykyistä selvempi erikoistuminen. Esi-merkiksi jokaisella ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueella voisi olla vähintään yksiviranhaltija, joka olisi erikoistunut rakennustenterveyshaitta-asioihin.

Myös erilaiset neuvonta- ja tiedotuskampan-jat ovat hyviä sisäilma-asioiden tietoperustan li-säämiseksi. Tältä osin Kosteus- ja hometalkoi-den yhteydessä on tehty ansiokasta työtä.

Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen

Homekorjausten laatuValiokunta edellyttää, että kosteus- ja homevau-rioiden korjaamisen laatua parannetaan merkit-tävästi. Sen lisäksi, että tarvittavia korjauksia eiole tehty ollenkaan tai korjaustoimiin on ryhdyt-ty liian myöhään, myös itse korjaukset ovat epä-onnistuneet liian usein. Lisäksi osaamisessa jakorjausmenettelyissä on ilmennyt puutteita. Va-liokunnan tietoon on tuotu useita tapauksia, jois-sa terveyshaitat eivät ole vähentyneet korjaus-ten jälkeen, minkä vuoksi vaurioita on yritetty

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

korjata moneen kertaan. Korjausten epäonnistu-miset ovat tuoneet merkittäviä lisäkustannuksiasekä lisänneet tilojen käyttäjien terveysriskejä.

Valiokunnan arvion mukaan korjausrakenta-misen laadun parantamiseksi viime vuosikym-meninä tehdyissä kehittämistoimissa ei ole on-nistuttu. Korjausrakentamisen suurta kansanta-loudellista merkitystä ei ole riittävästi huomioi-tu säädöksissä, määräyksissä, panostuksessa,osaamisessa ja viranomaisten toiminnassa.

Erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitet-ty lukuisia esimerkkejä korjausrakentamisenpuutteista. On huolestuttavaa, että niihin näyttääolevan vaikeaa saada parannusta aikaan. Muunmuassa korjausrakentamisessa on todettu käytet-tävän liian usein uudisrakentamisen ratkaisuja jamateriaaleja, vaikka niiden tiedetään voivan ai-heuttaa ongelmia. Merkittäväksi ongelmaksi onkoettu se, että korjausten yhteydessä rakennuk-siin sisällytetään sinne soveltumattomia tekni-siä järjestelmiä tai rakennuksen ominaisuuksillevieraita materiaaleja. Epäonnistumisen riskiä onlisännyt myös tekijöiden kokemattomuus kor-jaushankkeissa. Valiokunta pitää perusteltunaselvittää tarkemmin korjausrakentamisen epäon-nistumisia sekä niiden syitä ja seurauksia.

Valiokunnan arvion mukaan kosteus- ja ho-mekorjausten epäonnistumisia on tapahtunutkaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksestaja omistuspohjasta riippumatta. Useissa selvi-tyksissä ja arvioissa on kiinnitetty huomiotakuntien rakennusten korjausten epäonnistumi-siin ja niiden syihin. Esimerkiksi hometalkoidenyhteydessä vuoden 2011 kesällä valmistuneessaselvityksessä havaittiin ongelmia kaikissa kun-tien rakennusten korjausprosessin vaiheissa.Muun muassa vaurioselvitysten ja kuntotutki-musten tulokset eivät välity riittävän hyvin kor-jausten suunnittelijoille ja toteuttajille, ja kor-jausten yhteydessä korjataan vain osa vaurioitu-neista rakenteista. Selvityksen mukaan puutteel-listen kuntotutkimusten vuoksi korjauskustan-nukset ja aikataulu ylittyvät eikä suunnitelmissaoteta huomioon aiemmissa vaiheissa tehtyjä kor-jauksia eikä tilojen toiminnallisuutta.

Valiokunta on huolestunut siitä, että viran-omaiset eri puolella maata perustelevat päätök-siään korjaustarpeesta eri tavoin ja yhtenäisetmenettelyt puuttuvat. Valiokunta pitää tärkeänä,että erilaisten oirekyselyjen sisältöä ja luotetta-vuutta kehitetään ja tuodaan nykyistä selvem-min esille, minkälainen painoarvo kyselyn tu-loksille voidaan antaa.

Valiokunnan arvion mukaan vauriokorjaus-ten epäonnistumisiin on vaikuttanut keskeisestiosaamattomuus, pätevien erikoisosaajien vä-hyys sekä vaikeus tunnistaa asiantuntijoita. Käy-tössä olevien pätevyysrekisterien puutteet ja ni-mikkeistön runsaus hankaloittavat asiantuntijanlöytämistä. Esitetyn karkean arvion mukaan vii-den vuoden sisällä päteviä rakennusterveys-asiantuntijoita, rakennuksen kuntotutkijoita,korjaussuunnittelijoita, työnjohtajia/valvojiatarvitaan tuhansia. Korjaustyön tekijöitä tarvit-taisiin vielä merkittävästi enemmän.

Valiokunta pitää kiireellisenä toimenpiteenäparantaa kosteus- ja homevaurioituneiden raken-nusten korjaamisen osaamista. Korjausproses-sin onnistuminen edellyttää erikoisosaamista jamoniammatillista yhteistyötä. Osaamisen nopeaparantaminen on haasteellista, sillä pelkästäänkosteusvauriokorjausten kanssa työskenteleekarkean arvion mukaan vuosittain noin 25 000rakennusalan ammattilaista. Kaikkiaan korjaus-rakentamisen parissa työskentelee yhden asian-tuntija-arvion mukaan 100 000 henkilöä vuodes-sa. Koulutustarvetta lisää se, että monet alallatällä hetkellä työskentelevistä ovat ikääntymi-sen myötä siirtymässä eläkkeelle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tietoperustaakosteus- ja homevaurioituneiden rakennustenkorjauksissa käytettävien menetelmien ja toi-mintatapojen toimivuudesta ja terveysvaikutuk-sista parannetaan. Valiokunta on huolestunut sii-tä, että joidenkin menetelmien teho on asetettukyseenalaiseksi tai menettelyjen on epäilty ai-heuttavan jopa lisääntyviä terveysriskejä (esim.homeentorjuntakemikaalien käyttö).

Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennustenkosteus- ja homevauriokorjauksia suunniteltaes-sa niitä koskevat suunnitelmat ja kustannuslas-kelmat tehdään tarkasti ja että ne perustuvat to-

23

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

dellisiin, odotettavissa oleviin kustannuksiin.Hometutkimuksen mukaan riittämättömät esi-selvitykset ja alimitoitetulla budjetilla toteutetutkorjaukset ovat yleisin syy julkisten sisäilmaon-gelmaisten rakennusten korjausten epäonnistu-miseen. Valiokunta pitää tärkeänä tietoperustanparantamista rakennusten korjauskustannuksis-ta verrattuna uudisrakentamiseen, koska vanhankorjaaminen voi olla kalliimpaa kuin uuden ra-kentaminen. Esimerkiksi korjausrakentamisenuusimpia energiavaatimuksia ei aina ole talou-dellisesti järkevää tai ylipäätään mahdollista to-teuttaa vanhoissa rakennuksissa.

Kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaa-minenRakennuksia suojellaan yleisemmin kuntien jakuntayhtymien vastuulla olevalla MRL:iin pe-rustuvalla kaavoituksella. Rakennuksia suojel-laan myös erityislainsäädännön perusteella, ku-ten lailla rakennusperinnön suojelemisesta(498/2010). Museoviraston asiantuntijat ja maa-kunnallisten museoiden rakennusasiantuntijatantavat vuosittain neuvoja ja ohjeita usean tu-hannen kulttuurihistoriallisesti merkittävän ra-kennuksen korjaamiseen. Museoviraston valvo-mat restaurointityöt painottuvat valtakunnalli-sesti merkittäviin kohteisiin.

Kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaa-minen on haasteellista ja vaatii erityisosaamista.Riskejä aiheutuu osaamattomuuden ohella mm.liian tiivistä aikatauluista sekä siitä, että kulttuu-rihistoriallisten rakennusten korjaamisessa käy-tetään usein uudisrakentamisen ratkaisuja ja ma-teriaaleja, jotka voivat kuitenkin aiheuttaa enna-koimattomia ongelmia vanhoissa rakennuksis-sa. Toisaalta korjauksista huolimatta rakentei-siin voi jäädä riskirakenteita. Myös korjauskus-tannukset voivat kulttuurihistoriallisten raken-nusten korjauksissa muodostua varsin korkeik-si. Valiokunta pitää perusteltuna, että uudem-man rakennuskannan (esim. 1960-luvulla tai senjälkeen rakennettujen rakennusten) suojelupe-rusteista sekä korjaustarpeista ja -mahdollisuuk-sista tehdään valtakunnallinen kokonaiskartoi-tus.

24

Koulutuksen ja pätevöitymisen kehittäminenValiokunta pitää Kosteus- ja hometalkoiden laa-jaa koulutuksen ja pätevöitymisen kehittämis-hanketta erittäin tarpeellisena. Hankkeen ehdo-tuksissa pyritään puuttumaan niihin useisiin kes-keisiin ongelmakohtiin, jotka hometutkimukses-sa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa onnostettu esille. Valiokunnan arvion mukaan on-nistuessaan hankkeen ehdotusten toteuttaminenpienentää selvästi rakennusten korjausvelkaa jakosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveys-haittoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että asian-omaiset ministeriöt tukevat hankkeen ehdotus-ten toteuttamista. Hankkeen loppuraportti val-mistui keväällä 2013 (Terveiden talojen erikois-joukot, kosteus- ja homevaurio- sekä muiden si-säilmaongelmien asiantuntijoiden koulutuksenja pätevöitymisen kehittäminen ja synkronoin-ti). Hankkeessa on työskennellyt kahden vuodenaikana yli 100 eri alojen asiantuntijaa.

Hankkeessa on laadittu yhteinen koulutus- japätevöintisuunnitelma kaikille kosteus- ja ho-mevaurioiden korjausprosessissa mukana olevil-le toimijoille. Valiokunta kiinnittää huomiotasiihen, että hankkeessa keskitytään juuri kor-jausten onnistumisten kannalta keskeisten toimi-joiden eli kuntotutkijoiden, korjaussuunnitteli-joiden, työnjohtajien ja valvojien osaamisen pa-rantamiseen ja pätevöitymisen kehittämiseen.

Valiokunta edellyttää, että käynnissä oleviinMRL:n ja rakentamismääräyskokoelman muu-tosten valmisteluun tulee sisältyä selkeät raken-nusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla pa-rannetaan alan osaamista ja lisätään pätevienasiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimustentulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuoje-lua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa.Uusia pätevyyksiä voitaisiin hyödyntää myösvaltion tuen ehdoissa. Aiemmin kosteusvaurio-korjausalan asiantuntijoiden koulutus on perus-tunut vapaaehtoisiin pätevöinteihin ja maksulli-seen täydennyskoulutukseen. Tällä tavalla eikuitenkaan ole saatu riittävästi päteviä toimijoi-ta laajalle työkentälle. Lisäksi koulutus on olluthajanaista ja päällekkäistä.

Tarvittavaa erikoisosaamista voidaan koulut-taa eri oppilaitoksissa yhteisten osaamistavoit-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

teiden ja moduulien pohjalta. Hankkeen suunni-telman mukaan siirtymävaiheessa laaditaan py-syvät koulutusohjelmat eri oppilaitoksiin. Sa-malla täydennyskoulutetaan rakennusalan hen-kilöitä kuntotutkimuksen ja korjausrakentami-sen alalla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että alan koulutuk-sen kehittämiseen, organisointiin ja toteutuk-seen ohjataan riittävästi resursseja. Kehittämi-seen ja organisointiin tarvitaan myös verkostoi-tunut yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyös-sä kyseisiin koulutuksiin keskittyvien ammatti-ja aikuisopistojen, ammattikorkeakoulujen jayliopistojen sekä alan jäsenjärjestöjen ja teolli-suuden kanssa. Hankkeen oma arvio koulutus-ten organisoinnin, suunnittelun ja toteutuksenrahoitustarpeesta on 50 milj. euroa viiden vuo-den aikana.

Valtion tuki kuntien rakennusten korjauksiin

Valiokunnan on ollut vaikea saada kokonaiskä-sitystä rakennusten kosteus- ja homeongelmienkorjauksiin myönnetyn valtion tuen suuruudes-ta, koska seurantatiedot asiasta puuttuvat. Ho-metutkimuksen mukaan valtionhallinnossa onviime vuosina myönnetty julkisten rakennustenkorjaushankkeisiin noin 50 milj. euroa vuodes-sa. Tämä arvio perustuu OKM:n ja STM:n hal-linnonaloilla kuntien kiinteistöjen perustamis-hankkeisiin myönnettyihin määrärahoihin jaavustuksiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että asianomaisetministeriöt ja kunnat löytävät yhteistyössä kos-teus- ja homeongelmaan sellaisia kustannuste-hokkaita ratkaisuja, jotka eivät lisää vaan vähen-tävät pitkällä ajalla kuntien ja valtion menoja.Valiokunnan arvion mukaan kunnat tarvitsevatnykyisestä tilanteesta ja suuresta korjausvelastaselvitäkseen valtion nykyistä suurempaa tukea,mutta valiokunta edellyttää muutoksia tuen pe-rusteisiin.

Hometutkimuksen mukaan valtion tukijärjes-telmät eivät saa tukea korjausvelvoitteitaan lai-minlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtä-neitä tahoja. Valiokunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin valtion tukiehtojen muut-

tamiseksi siten, että ne ohjaavat ja kannustavatkuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja enna-koivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elin-kaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi hal-lituksen tulee selvittää tukiasioiden keskittämi-nen yhdelle viranomaistaholle. Valiokunnan ar-vion mukaan kuntien rakennusten korjauksiinmyönnettävän valtion tuen äkillinen lopettami-nen tai tiukempi sanktiointi olisi riski kuntien ra-kennusten kunnolle. Sopivan siirtymäajan jäl-keen valtion tuki tulee kuitenkin suunnata vainkuntien suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseentoimitilojen tarpeeseen. Valtion tuen ehtona onsilloin, että kunnan rakennuskannan kunto jakorjaustarve on selvitetty ja kuntaan on laadittutoimitilastrategia, jossa on arvioitu kunnan tule-vat palvelutarpeet, toiminnot ja niihin perustu-vat tilatarpeet.

Tuen myöntämisperusteiden muuttaminen onperusteltua myös nykyiseen järjestelmään liitty-vien ongelmien vuoksi: valtion avustuksilla ontehty epäonnistuneita korjaushankkeita ja val-tion tuen odottaminen on osaltaan viivästyttänytkorjauksia. Valiokunta kiinnittää huomiota sii-hen, että vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalous-arviossa myönnetyn valtion tuen kohdentamisentarkoituksenmukaisuus varmistettiin ensimmäis-tä kertaa erillisessä arviointiryhmässä. Tässä ar-vioinnissa kävi ilmi, että kuntien hakemuksetolivat usein puutteellisia. Pyydettyjen lisäselvi-tysten jälkeen esim. suunniteltu korjaustapamuuttui kokonaan. Kunnat eivät olleet selvittä-neet kiinteistöjensä kuntoa etukäteen, vaan tut-kimuksiin ryhdyttiin usein vasta tuen myötä. Va-liokunta korostaa sitä, että tätä ennen ei valtiontuen ehtona ollut rakentamisen laatuun kohdistu-via vaatimuksia. Asiantuntija-arvion mukaanavustuksia on myös myönnetty huonosti valmis-telluille hankkeille, jotka ovat epäonnistuneet jaaiheuttaneet hakijalle vielä lisäkustannuksia uu-sittavina korjauksina. Myös valtioneuvoston10.5.2010 antaman periaatepäätöksen perustelu-muistion mukaan valtion varoja voi ohjautua jaon tiettävästi ohjautunut kohteisiin, joissa sisäil-maongelmat jatkuvat korjausten jälkeen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että asian-omaiset ministeriöt tiukentavat valtion tuen saa-

25

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

misen edellytyksiä siten, että korjaustarve jakorjauksen onnistuminen tulee varmennetuksinykyistä tarkemmilla menetelmillä ja asiantun-temuksella. Tämä edellyttää tuen ehtojen tiuken-tamista, kuntien avustushakemusten tason nosta-mista sekä ehtojen täyttymisen varmistamista.Nykyisen tukijärjestelmän riskikohdat ovat liit-tyneet myös siihen, ettei tuen hakemisen ja koh-dentamisen harkinnassa ole ollut riittävästi ra-kennusalan asiantuntemusta. Valiokunta edellyt-tää, että jatkossa valtion tuella toteutettujen kor-jaushankkeiden epäonnistuessa ehtojen rikkomi-sen vuoksi valtionavustus on perittävä takaisin.

Valiokunta edellyttää, että valtion tuki kun-tien rakennusten korjauksiin on jatkossa nykyis-tä suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää.Nyt ennakoimattomat muutokset sekä lyhyet javaihtuvat hakuajat ovat heikentäneet hankkei-den valmistelua ja korjausten järkevää toteutta-mista. Kiireelliset aikataulut ovat vaikeuttaneetvalmistelua erityisesti niissä kunnissa, joissahankkeiden toteuttaminen on ollut täysin riippu-vainen saatavasta valtion avustuksesta. Pikaises-ti valmistelluissa korjaushankkeissa korjaustoi-met ovat voineet kohdistua rakennuksiin, jotkaeivät ole kunnalle enää tulevaisuudessa tarpeel-lisia esim. kouluverkon kehittämisen tai sosiaa-li- ja terveydenhuollon tilatarpeiden muuttues-sa. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, ettävaltion tuen kohdentaminen perustuu jatkossakorjaustarpeiden kokonaisarviointiin.

Valiokunta toteaa, että kehysrahoitus kunnil-le rakennusten korjauksiin on ollut tempoilevaaja myös tuloksiltaan puutteellista. Tästä esi-merkkinä ovat valtion tuen muutokset oppilai-tosrakentamisessa. Vuosien 2012—2015 yleissi-vistävän koulutuksen perustamishankkeiden ra-hoitussuunnitelmaa valmisteltiin OKM:ssä val-tioneuvoston 23.3.2011 antaman kehyspäätök-sen 36 milj. euron vuotuisen myöntövaltuudentasoon ELY-keskusten esitysten ja maakunnal-listen liittojen asettamien kiireellisyysjärjestys-ten pohjalta. Eduskuntavaalien jälkeen uusi hal-litus sopi hallitusohjelmassa menosäästöistä,joista oppilaitosrakentamisen määrärahoihinkohdistettiin 20,3 milj. euroa vuoteen 2015 men-nessä. Hallituksen 5.10.2011 antaman kehyksen

26

mukaan rahoitussuunnitelman kaikilta vuosiltapoistettiin hankkeita ja muutama hankkeistajaettiin erillisiin toteutusvaiheisiin, joista kaikkieivät mahtuneet rahoitussuunnitelman vuosille.Lopputuloksena vuoden 2012 talousarviossamyöntövaltuus kutistui 8 milj. euroon, kun vuo-sille 2011—2014 vahvistettuun rahoitussuunni-telmaan vuodelle 2012 sisältyvien hankkeidenvaltionavustukset olivat olleet arviolta 34,3 milj.euroa. Tämän lisäksi kustannusarvioiden tarkis-tuksiin oli varattu 1,7 milj. euroa. Talousarvionmääräraha oli 28 miljoonaa euroa pienempi kuinedellisessä rahoitussuunnitelmassa. Tämän jäl-keen kevään 2012 lisätalousarviossa osoitettiin20 milj. euroa vuonna 2012 aloitettaviin kos-teus- ja homevaurioituneiden koulujen hankkei-siin. Kunnat joutuivat hakemaan erittäin pikai-sesti toteutetulla haulla rahoitusta home- ja kos-teusvaurioituneiden koulujen korjaushankkei-siin.

Eduskunta on vuoden 2013 talousarvioesityk-sestä antamassaan lausumassa (EK 36/2012 vp)edellyttänyt, että hallitus turvaa koulurakennus-ten kasvavan korjausvelan ja homehaittojenpoistamiseen tähtäävän kokonaisohjelman puit-teissa riittävän valtion rahoitusosuuden.

Valiokunta edellyttää, että hallitus laatii päi-väkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuol-lon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshait-tojen vähentämiseksi pitkän tähtäimen suunni-telman, jonka toteuttamista tuetaan nykyistäsuuremmalla valtion tuella. Valiokunta pitää hy-vänä lähtökohtana OKM:n, STM:n ja Kuntalii-ton vuoden 2011 lopulla valmistelemaa suunni-telmaa, jossa ehdotettiin koulujen ja sosiaali- jaterveydenhuollon rakennusten kosteus- ja home-korjauksiin seuraavan 10 vuoden ajalle vuosit-tain jaettavaa 100 milj. euron määrärahaa. Kun-taliitto esitti puolestaan 8.2.2013 julkistetussakuntatalouden sopeuttamisohjelmassa, että val-tion tulisi myöntää vuosille 2014—2017 kun-tien rakennusten peruskorjauksiin sekä kosteus-ja homekorjauksiin 200 milj. euroa vuodessa.Tuki kohdistettaisiin ensisijaisesti päiväkotien,koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon raken-nusten korjauksiin.

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

Sivistysvaliokunta on tarkastusvaliokunnalleantamassaan lausunnossa (SiVL 14/2012 vp) to-dennut, että koulujen peruskorjaustarve on mo-ninkertainen siihen verrattuna, mitä valtio voiperustamiskustannuksia tukea. Sivistysvalio-kunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaankoulurakennusten korjausvelka on jopa 2,9 mrd.euroa, jonka poistaminen 10 vuoden ajalla tar-koittaa 440 milj. euron vuosittaisia investointe-ja. Ilman näitä investointeja homeongelmat jat-kuvat.

Oireilevien ja sairastuneiden ihmisten hoitoja tuki

Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-menpiteisiin huonosta sisäilmasta oireilevien jasairastuneiden ihmisten tutkimusten, hoidonsekä viranomaisten antaman tuen parantamisek-si. Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshai-toista kärsivät pääsevät asianmukaisiin tutki-muksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatkohe työelämässä tai missä päin Suomea asuvat.Myös silloin, kun oireiden ja sairauksien lääke-tieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tulee käy-tettävissä olevin keinoin varmistaa, että potilassaa hoitoa mahdollisimman hyvin. Ristiriitati-lanteissa potilaan tarve saada hoitoa painaa va-liokunnan mielestä enemmän kuin oireiden jasairauden lääketieteellisten syiden tarkka selvit-täminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että samalla kunuusien tutkimusten myötä lisätään tietämystä oi-reita ja sairastumisia aiheuttavista tekijöistä,STM ryhtyy lisätoimenpiteisiin lääkäreiden jahoitajien osaamisen parantamiseksi. Lääkäreil-le suunnattu ja vuonna 2006 alan asiantuntijoi-den päivittämä ns. Majvik II -suositus kosteus-vaurioiden terveyshaittojen tutkimisesta ei oleriittävästi tavoittanut lääkärikuntaa. Valiokuntapitää tärkeänä, että valtion viranomaiset yhteis-työssä alan asiantuntijoiden kanssa päivittävätMajvik II -suosituksen. Nykyisen tilanteen epä-selvyyttä kuvastavat tutkijoiden ja lääkärikun-nan ristiriitaiset näkemykset ongelman vakavuu-desta ja terveyshaittojen syistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että terveyshaitois-ta kärsivät pääsevät tutkimuksiin ja saavat hoi-toa riippumatta siitä, ovatko he työelämässä jamissä päin Suomea ihmiset asuvat. Valiokuntapitää huolestuttavina niitä näkemyksiä, joidenmukaan lasten oireilujen määrän ja vakavuudenarviointiin ei ole välineitä tai että asiallisiin tut-kimuksiin pääsevät vain ammattitautipotilaat taiammattitautitutkimuksiin tulevat ihmiset.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettähometutkimuksessa on esitetty useita hyviä ke-hittämisehdotuksia kosteus- ja homevaurioistakotona tai työpaikalla sairastuneiden tutkimi-sen, hoidon sekä sosiaali- ja vakuutusturvan pa-rantamiseksi. Näitä ovat mm. ammattitautien jatyöperäisten sairauksien tutkimuskäytäntöjenkehittäminen sekä vakuutusjärjestelmän ja kun-toutuksen korvausjärjestelmän kehittäminen ta-pauksissa, joissa ei ole kysymys ammattitaudis-ta vaan muusta sairaudesta tai työkyvyn alene-masta.

Asiantuntijakuulemisessa ammattitautitutki-muksiin on koettu liittyvän monenlaisia tutki-muksiin pääsyyn, tutkimuksen laatuun, itse rat-kaisuun ja valitusten kestoon liittyviä ongelmia.Osalla ammattitautitutkimuksiin tulevista poti-laista ei todeta ammattitautia, vaikka oireet liit-tyvät kosteusvauriorakennuksessa toimimiseen.Jos vaurio on merkittävä niissä tiloissa, joissatämä työntekijä työskentelee ja hänen työkykyn-sä on altistumiseen liittyvän oireilun vuoksialentunut eikä hänelle voida osoittaa tässä työ-paikassa korvaavaa työtilaa, on tärkeää löytääratkaisu, jolla voidaan tukea työntekijää hänentyökykynsä palauttamiseksi kuntoutuksen jamuiden järjestelyjen kautta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien viran-omaiset tukevat sairastuneita arjen selviytymi-sessä ja että konkreettista apua ja tukea on saata-vissa läheltä. Sairastuminen voi pahimmillaanaiheuttaa terveyden menettämisen ohella muitainhimillisiä kärsimyksiä ja taloudellisia mene-tyksiä, kuten työpaikan ja asunnon menettämi-nen, lasten kohdalla päiväkotien ja koulujenvaihtaminen, sosiaalisen elämän vaikeutumi-nen. Epätietoisuus sekä hoidon ja tuen puutteel-lisuus vaikeuttavat osaltaan jaksamista ja lisää-

27

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

vät sairastuneiden ja heidän läheistensä huolta.On tärkeää, että asianomaiset ministeriöt ryhty-vät yhdessä kuntien kanssa toimenpiteisiin kun-tien viranomaisten asiantuntemuksen ja yhteis-työn sekä sosiaalityön auttamismahdollisuuk-sien lisäämiseksi ja parantamiseksi.

Valiokunta korostaa, että vastuullisten viran-omaisten on kerrottava ja tiedotettava kansalai-sille, mitä tällä hetkellä tiedetään kosteus- ja ho-mevaurioiden terveyshaitoista ja niiden syistä.Yhtä tärkeää on myös kertoa, mikä on vielä epä-selvää ja mitä ei tiedetä. Aihealueeseen pitkäänliittyneet epäselvyydet ja ihmisten epätietoisuusovat oire huonosta hallinnosta ja tilanteen hallit-semattomuudesta.

Valiokunnan arvion mukaan viranomaiset ei-vät aina ole suhtautuneet riittävällä vakavuudel-la ns. ympäristöyliherkkien ihmisten tilanteenselvittämiseen ja parantamiseen. Valiokunta pi-tää huolestuttavana esitettyjä arvioita ympäris-töyliherkkien määrän kasvusta. Ongelmana on,että tietämys ympäristöyliherkkyyksien syistäon tällä hetkellä vähäistä eikä terveydenhoito-alan henkilöstölle ole ohjeistusta ympäristöyli-herkkyyksien tutkimisesta tai hoidosta. Oireetovat hyvin yksilöllisiä, eikä niihin ole useinkaanlöydetty lääketieteellistä syytä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristöyli-herkkyyksien syntymekanismista ja ehkäisy- jahoitokeinoista saadaan lisätietoja, jotta oireistakärsiviä voidaan jatkossa tukea ja auttaa. Valio-kunta kiinnittää huomiota siihen, että sairastu-neet ovat pitäneet diagnoosinumeron puuttumis-ta merkittävänä heidän asemaansa vaikeuttava-na ja asianmukaista tukea heikentävänä tekijänä.

Valiokunta pitää hyvänä, että STM on koon-nut ympäristöyliherkkyyksiin perehtyvän yh-teistyöverkoston. Verkoston tarkoituksena onselvittää ministeriön ja sen hallinnonalan näke-myksiä yliherkkyyksistä, joiden koetaan aiheu-tuvan ympäristöstä. Verkostossa selvitetäänmm., kuinka yleistä ympäristöyliherkkyyden ko-keminen on ja kuinka usein se rajoittaa merkittä-västi yksilön toimintakykyä. Verkostossa poh-ditaan myös, mitkä toimet ehkäisevät ja paranta-vat koettuja ympäristöyliherkkyysoireita, kuin-ka ympäristöyliherkkyyksien potilastutkimusta

28

voitaisiin kehittää, kuinka paljon osallistujia onerilaisista ympäristöyliherkkyysoireista kärsi-vien järjestäytyneissä verkostoissa sekä mitäWHO:n ylläpitämän ICD-10-tautiluokituksenkoodia muissa maissa käytetään ympäristöyli-herkkyyden luokittelussa.

PäätösehdotusEdellä esitetyn perusteella tarkastusvaliokuntaehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannan-oton,

1. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen oh-jauksen ja neuvonnan uudistamiseksi,koska nykyinen ohjausjärjestelmä eitoimi. Tässä yhteydessä tulee saada ai-kaiseksi toimiva rakennusten elinkaa-ren aikainen ja rakentamisen kosteu-denhallintaa koskeva keskitetty valtionohjaus- ja neuvontajärjestelmä. Nykyi-sistä viranomaisista tehtävän hoitoonsoveltuisivat esimerkiksi ARA tai yksiELY-keskuksista.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitusvalmistelee vuoden 2013 loppuun men-nessä valtakunnallisen rakennustervey-den koulutuksen kehittämissuunnitel-man. Suunnitelmasta tulee käydä aika-tauluineen ilmi, mikä on opetuksen tasoja määrä eri puolilla maata ja mitenkoulutuksen suunnitelmallisuutta jakoordinointia parannetaan. Suunnitel-maan tulee sisällyttää myös konkreetti-set ehdotukset siitä, miten lisä- ja täy-dennyskoulutuksen edellytyksiä paran-netaan ja miten homevaurioiden kor-jausprosessissa mukana olevien päte-vöitymistä kehitetään.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus ot-taa jo nyt käynnissä olevassa maankäyt-tö- ja rakennuslain sekä rakentamis-määräyskokoelman muutosten valmis-telussa rakennusten terveellisyyden pa-remmin huomioon. Valmisteluun tuleesisältyä myös selkeät rakennusalan pä-

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

tevyysvaatimukset, joiden avulla paran-netaan alan osaamista ja lisätään päte-vien asiantuntijoiden määrää. Päte-vyysvaatimusten tulee olla myös yhden-mukaisia terveydensuojelua ja työsuo-jelua koskevien säädösten kanssa.

4. Eduskunta edellyttää, että hallituslöytää tosiasialliset keinot rakennustenterveellisyyttä koskevien säädösten jamääräysten noudattamiseksi. Rakenta-mista on pystyttävä valvomaan nykyistäparemmin, ja valvonnan on oltava oi-kea-aikaista. Tärkeää on parantaa ra-kennushankkeen vaihekohtaista doku-mentointia mietinnössä esitetyllä taval-la ja tarkastusasiakirjamenettelyä, jot-ta reaaliaikaisesti voidaan todentaa,kuka on rakennushankkeen eri vaiheis-sa tehnyt, mitä ja miten. Tämän lisäksitulee rakennuksesta näkyä, esim. kyltis-sä, mikä taho on toiminut pääsuunnitte-lijana, pääurakoitsijana ja valvojana.

5. Eduskunta edellyttää hallituksen ryh-tyvän toimenpiteisiin rakennustyömai-den kosteudenhallinnan parantamisek-si. Vaativille kohteille tulee nimetä kos-teuden ja puhtauden hallinnasta vastaa-va asiantuntija. Muissa kohteissa vas-taavan työnjohtajan vastuuta työmaankosteudenhallinasta tulee lisätä. Halli-tuksen on luotava ohjeistus rakennus-hankekohtaiselle kosteudenhallinta-suunnitelmalle, jonka liittämisestäosaksi rakennushankkeen tarjouspyyn-töä muodostuisi luonteva ja vakiintunutkäytäntö.

6. Eduskunta edellyttää hallituksen ryh-tyvän toimenpiteisiin rakennushankkei-den vahingonkorvaus- ja rikosoikeudel-lisen vastuun sekä takuuaikojen riittä-vyyden selvittämiseksi. Uudistuksissaon löydettävä keinot, joissa vastuita ny-kyistä selvemmin sälytetään niille toi-mijoille, jotka tosiasiassa ovat vahin-gon aiheuttaneet.

7. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin, jotta toimintata-vat ja menetelmät kosteus- ja homevau-rioiden selvittämiseksi ovat nykyistäluotettavampia. On käynyt ilmi, ettäkosteus- ja homevauriokorjaukset ovatusein epäonnistuneet. Vireillä olevanterveydensuojelulain sekä asumister-veysohjeen uudistamisen yhteydessä tu-lee parantaa terveyshaittojen syiden et-simisessä käytettävien menetelmien laa-tua ja selkeyttää ohjearvojen käyttöä.Lisäksi kansalaisille on kerrottava,mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tut-kimustiedonkaan perusteella tiedetä.

8. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mm.antamalla ohjeita ja tiedottamalla hy-vistä käytänteistä, jotta ihmisten altis-tumisaika kosteus- ja homevaurioitu-neissa rakennuksissa saadaan mahdol-lisimman lyhyeksi.

9. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin valtion tukiehto-jen muuttamiseksi siten, että ne ohjaa-vat ja kannustavat kuntia rakennustensuunnitelmalliseen ja ennakoivaan kun-nossapitoon sekä rakennusten elinkaa-ren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksihallituksen tulee selvittää tukiasioidenkeskittäminen yhdelle viranomaistahol-le.

Eduskunta edellyttää, että hallituksentulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotta jat-kossa valtion tuella toteutettujen kor-jaushankkeiden epäonnistuessa ehtojenrikkomisen vuoksi valtionavustus on pe-rittävä takaisin.

Edelleen hallituksen on tiedotettavakunnille eduskunnan apulaisoikeusasia-miehen päätöksestä (dnro 2822/4/10) il-menevä selkeä periaate, että kunnan ta-loudelliset syyt eivät poista julkisen val-lan velvoitetta huolehtia työvoiman

29

TrVM 1/2013 vp — M 5/2013 vp

suojelusta, väestön terveyden edistämi-sestä eikä vastuuta huolehtia oppilai-den opiskeluympäristön turvallisuudes-ta.

10. Eduskunta edellyttää, että hallituslaatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali-ja terveydenhuollon rakennusten kun-nostamiseksi ja terveyshaittojen vähen-tämiseksi pitkän tähtäimen suunnitel-man, jonka toteuttamista tuetaan ny-kyistä suuremmalla valtion tuella.

11. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin huonosta sisäil-masta oireilevien ja sairastuneiden ih-misten tutkimusten, hoidon sekä viran-omaisten antaman tuen parantamiseksimietinnössä ehdotetulla tavalla. Tär-keää on huolehtia, että kaikki terveys-haitoista kärsivät pääsevät asianmukai-siin tutkimuksiin ja saavat apua riippu-matta siitä, ovatko he työelämässä taimissä päin Suomea asuvat. Myös sil-loin, kun oireiden ja sairauksien lääke-tieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tu-lee käytettävissä olevin keinoin varmis-taa, että potilas saa hoitoa mahdolli-simman hyvin.

30

12. Eduskunta edellyttää, että Kosteus-ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014jälkeen ja että kehittämishankkeen toi-mintaedellytyksiä parannetaan turvaa-malla hankkeelle riittävät voimavaratsekä mahdollisuudet pitkäjänteiseen ke-hittämistyöhön.

13. Eduskunta edellyttää, että hallitusryhtyy toimenpiteisiin rakennusalantutkimus- ja kehittämistoiminnan edel-lytysten parantamiseksi, jotta rakennus-ten suuri merkitys ihmisten hyvinvoin-nille ja kansantaloudelle otetaan pää-töksenteossa nykyistä paremmin huo-mioon.

14. Eduskunta edellyttää hallituksen ra-portoivan kannanoton kohdissa 1—13edellytettyjen toimenpiteiden toteutta-misesta ensimmäisen kerran vuodelta2013 annettavassa hallituksen vuosi-kertomuksessa. Tässä yhteydessä tuleeselvittää, miten uudis- ja korjausraken-tamisen sekä rakennusten ylläpidonlaatua voidaan parantaa merkittävästija mikä taho ottaa tarkastusvaliokun-nan mietinnössä esille otettujen puuttei-den korjaamisesta kokonaisvastuun.

Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tuija Brax /vihrvpj. Matti Saarinen /sdjäs. Sirkka-Liisa Anttila /kesk

Susanna Huovinen /sdOlli Immonen /psMika Lintilä /kesk

Pirkko Ruohonen-Lerner /psKari Tolvanen /kokAnu Urpalainen /kokErkki Virtanen /vas (osittain)Kauko Tuupainen /ps (osittain).

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Nora Grönholm valiokuntaneuvos Matti Salminen.