teema - smith & nephew · 2017. 1. 27. · bakteereita asettumasta eri pinnoille? entä kuinka...

Januar 2013 smith-nephew.dk 03

teema: Vaikeasti paraneVat haaVat

– huomio biofilmissä

maaliskuu 2015

pohJoismainen Verkostoitumis-päiVä

biofilmin merkillinen maailma

haaVoJen tehokkaampi hoito

16 Vuotta haaVan kanssa

Jytte madsen, business unit manager, awm nordic

näin osuvasti ja ytimekkäästi asian ilmaisi smith & nephew’n Ceo olivier bohuon englannissa viime

keväänä toteutetussa tiedotuskampanjassa.täällä pohjoismaissa voimme joka päivä todistaa lää-käreiden ja sairaanhoitajien erinomaisia työpanoksia, ja me todellakin arvostamme heidän kanssaan teke-määmme tiivistä yhteistyötä. pyrimme yhdessä tarjo-amaan yksittäisille haavapotilaille parasta mahdollista hoitoa. kehitämme yhteistyössä uusia innovatiivisia tuotteita sekä järjestämme koulutusta ja levitämme tietoa.

tällä tavalla toimimalla me pyrimme koko ajan tuke-maan hoitohenkilöstöä heidän työssään. Järjestimme esimerkiksi viime vuoden lokakuussa kööpenhaminas-sa pohjoismaisen verkostoitumispäivän.

”You can have the best products in the world but they are nothing without the right pair of hands to use them”

lehti nro 6tässä nordic wound life -lehden numerossa tutustu-tamme lukijamme biofilmin merkilliseen maailmaan. ta-pasimme asiaa tutkivan bispebjerg hospital -sairaalan ylilääkärin bo Jørgensenin. keskustelimme haavahoita-ja Jane hamptonin kanssa siitä, miten piCo nopeuttaa haavojen paranemista kuntapuolella. raportoimme myös verkostoitumispäivästä ja kerromme muun muas-sa, mitä päivä antoi haavahoitajalle. lopuksi kerromme göteborgilaisesta andreasista, jolle työtapaturma aihe-utti 16 vuotta vaivanneen haavan.

aloituksen tapaan päätän kirjoitukseni englanniksi: ”sometimes the best treatment wears a uniform and a smile”

oikein mukavia lukuhetkiä!

Vastaava julkaisija ja toimitus:

slotsmarken 14, dk-2970 hørsholm trine Gram & Carina ekbladh

Layout ja tuotanto:langberg-design.dk

Painos: 13.000 kpl

smith & nephew julkaisee nordic wound life -lehteä yhteistyössä Copenhagenwindowsin kanssa. artikkelit eivät välttämättä heijasta smith & nephew’n mielipiteitä. smith & nephew pidättää kaikki oikeudet. mahdolliset kommentit voi lähettää osoitteeseen [email protected]

sisältÖ

biofilmi haaVoissa 3

biofilmi lYhYesti 6

pohJoismainen VerkostoitumispäiVä 2014 8

haaVoJen tehokkaampi hoitokuntapuolella 12

”ei kai haaVa Voi olla koVin Vaarallinen” 14

02 smith-nephew.Com maaliskuu 2015

pääkirJoitus

maaliskuu 2015 smith-nephew.Com 03

haastattelu

kun biofilmin herättämää kiinnostusta mitataan asiasta julkaistujen artikkeleiden määrällä, ei jää epäilystäkään siitä, etteikö tämä asia olisi kliinisesti hyvin tärkeä. tärkeintä on kuitenkin pohtia, millainen merkitys biofilmillä on haavoille ja niiden paranemiselle. mitä sano-vat tutkijat?

biofilmi haaVoissa

mitä biofilmi oikeastaan on?biofilmiä voidaan yksinkertaistetusti kuvata sokereis-ta ja proteiineista koostuvaksi bakteereja sisältäväksi paksuksi limakerrokseksi, jossa bakteerit ovat suojassa ulkopuolisilta uhkilta.3

biofilmin Vaikutuksettanskalaisen bispebjerg hospital -sairaalan haavakes-kuksen ylilääkäri bo Jørgensen selittää, että biofilmi on bakteerien keino pysyä hengissä piiloutumalla suojaa-van massan sisään.

toisaalta biofilmi estää henkilön omaa immuunijärjes-telmää ”tappamasta bakteereja”, koska valkoiset veri-solut eivät pääse hyökkäämään bakteerien kimppuun. biofilmi myös estää antibioottien ja antiseptisten ai-neiden toiminnan. Vaikeasti paraneville haavoille tämä merkitsee sitä, että haava pysyy kroonisena. sen vuok-si biofilmi aiheuttaa suuria haasteita haavanhoidossa.

jatkuu seuraavalla sivulla...

Ylilääkäri bo Jørgensen,haavakeskus,

bispebjerg hospitalTarkemmin sanottuna biofilmiä voitaisiin kuvata proteiineis-ta, polysakkarideista ja DNA:sta koostuvaan solunulkoiseen polysakkaridikerrokseen (glykokalyksi) koteloiduksi moni-mutkaiseksi mikrobiyhdyskunnaksi. Polysakkaridit muodos-tavat bakteerien ympärille suojakilven, jonka läpi valkoiset verisolut sekä erilaiset desinfiointiaineet tai antibiootit eivät pääse tunkeutumaan.


haastattelu

sama ilmiö on havaittavissa kroonisten haavojen lisäksi myös esimerkiksi katetrien ja piilolinssien käytössä sekä potilailla, joilla on erilaisia implantteja, kuten polvi-proteesi tai keinotekoiset sydänläpät. biofilmiä esiintyy yleisesti myös luonnossa, esimerkiksi liukkailla rantakivillä, levän seassa tai puutarhaletkuissa.

biofilmi ei ole uusi ilmiÖ– biofilmi on luultavasti ominaisuus, jonka bakteerit ovat kehittäneet evoluutiossa sel-vitäkseen vaaroista, joille ne joutuvat alttiiksi. kyseessä ei siis ole mikään uusi ilmiö, vaan asia, josta opimme koko ajan lisää, bo Jørgensen kertoo.

– uutta ja kiinnostavaa ei siis ole itse ilmiö, vaan tällä alueella koko ajan hankkimamme uusi tieto, jonka avulla voimme käsitellä bakteerien meille asettamia haasteita. uudet tiedot koskevat biofilmin kliinisiä vaikutuksia, esimerkiksi antibioottien puutteellista te-hoa. implantti voidaan joutua poistamaan biofilmin vuoksi, haavapohja saatetaan jou-tua revidoimaan tai ongelmana ei välttämättä ole haavan pinnalla oleva biofilmi vaan se voi olla myös kudoksessa.

– on mielenkiintoista nähdä, miten joillakin potilailla kudokseen muodostuu toistuvis-sa tulehduksissa pieniä kalkkimuodostumia ja kuinka bakteerit sen jälkeen asettuvat kalkkiin ja muodostavat biofilmiä tehden haavasta kroonisen.

– bakteerit ja biofilmi eivät siis ole mikään uusi ilmiö, mutta uutta on aiheen herättä-mä suuri kiinnostus ja intensiivinen tutkimus. tämän alueen kehitystä on kiinnostavaa seurata. opimme lisäksi koko ajan lisää syy-yhteyksistä, reaktioista sekä siitä, mitkä hoitomenetelmät toimivat hyvin ja mitkä olisi syytä lopettaa.

onko haaVaan muodostunut biofilmi nähtäVissä?– suurin ongelma juuri nyt on ehkä se, miten biofilmin esiintyminen haavassa voi-daan havaita. bakteerien esiintyminen tarkastetaan useimmiten tekemällä viljely pumpulipuikolla. silloin saadaan kuitenkin tietää vain, mitä bakteereja haavan pin-nalla on (normaalisti stafylokokkeja), ja haavaa hoidetaan sillä perusteella.

haavanhoidon asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että biofilmillä on tärkeä merkitys vaikeasti paranevien kroonisten haavojen hoidossa.7 Vaikka taustasyyt poistetaan (esimerkiksi jakamalla jalkapohjaan kohdistuva paine eri tavalla neuropaattisten diabeettisten jalkahaavojen hoidossa sekä vähentämällä turvo-tusta sopivalla kompressiohoidolla laskimoperäisissä sairauksissa), monet haavat paranevat hitaasti ja niissä esiintyy toistuvia tulehduksia.8

”Keskustelemme parhaillaan kii-vaasti siitä, voiko hoitohenkilöstö luottaa kliinisiin indikaatioihin määrittääkseen, onko haavassa biofilmiä.”8

”Haavan revisiota pidetään tärkeimpänä menetelmänä biofilmin ehkäisemisessä ja seurannassa.”8

”Haavanhoidon asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että biofilmillä on tärkeä merkitys vaikeasti paranevien kroonisten haavojen hoidossa.”8

AAmaaliskuu 2015 smith-nephew.Com 05

– biofilmiä tutkittaessa ei kuitenkaan riitä, että katsotaan haavan pintaa, koska biofil-miä ei muodostu vain haavan pinnalle. biofilmi elää pienissä rykelmissä haavan alla olevassa kudoksessa. biopsia on välttämätön, jos halutaan päästä käsiksi biofilmin sisältämiin bakteereihin, jollaisia ovat esimerkiksi pseudomonas aeruginosa.Viljely, biopsia ja dna-tekniikka antavat yhdessä kattavamman kuvan, mutta se on sekä aikaa että rahaa vaativa prosessi. uudet tutkimustulokset ovat sen vuoksi kiin-nostavia ja tärkeitä sekä ammatillisesti että taloudellisesti.

– bakteerien ymmärtämisessä on alkamassa uusi aikakausi. tiedämme nykyään, että bakteerit piiloutuvat biofilmiin, ja meillä on sen vuoksi mahdollisuus ajatella uudella tavalla ja asettaa uudenlaisia kysymyksiä. miten esimerkiksi voimme estää bakteereita asettumasta eri pinnoille? entä kuinka voimme lähettää signaaleja, jot-ka estävät nk. ”quorum sensing” -mekanismin, jolla bakteerit viestivät keskenään? nämä asiat tulevat yhä ajankohtaisemmiksi sitä mukaa kuin opimme uutta bakteeri-en torjumisesta ja biofilmistä, toteaa bo Jørgensen lopuksi.

Quorum sensing: bakteerien kyky viestiä keskenään signaa-limolekyylien välityksellä. bakteerit voivat siten toimia moni-soluisena organismina, jota kutsutaan biofilmiksi.Bo Jørgensen

mahdolliset tulevat toimenpiteet:• diagnostiset kokeet biofilmin löytämiseksi• biofilmiä ehkäisevien revisiomenetelmien parempi ymmärtäminen• biofilmiä estäviä aineita sisältävät sidokset• quorum sensingiä ja siten biofilmin kasvua ehkäisevät hoitomuodot8

Viitteet1. James Ga et al (2008) wound repair regen 16(1): 37–44 2. bjarnsholt tet al (2008) wound repair regen 16(1): 2–10 3. phillip-pspl et al (2010) biofilms made easy. saatavilla osoitteessa: http://bit. ly/1l638Vx (noudettu 23.4.2014) 4. attinger C, wolcott r (2012) adv wound Care (new rochelle) 1(3): 127–32 5. fazli m et al (2009) J Clin microbiol 47(12): 4084–9 6. fazli m et al (2011) wound repair regen 19(3): 387–91 7. edwards-JonesVetal(2013)the significance of biofilms in wound infections. saatavilla osoit-teessa: www.woundinfection-institute.com [suojattu salasanalla] 8. Clinical update, ten top tips understanding and managing wound biofilm

Vuodesta 2008 lähtien monet tutki-jaryhmät ovat edistyksellisten mikro-skooppitekniikoiden avulla pystyneet osoittamaan, että biofilmiä esiintyy 60–90 %:ssa4 kaikista kroonisista haa-voista.1-2,5,6

rubrikkenfaktaa


BiofiLmi Lyhyesti

Biofilmin ja kroonisten/pitkäaikaisten tulehdusten välillä on vahva yhteys2

• Biofilmi on lääketieteellisestä näkökulmasta tärkeä ilmiö, koska se on osallisena yli 80 %:ssa kaikista pitkäaikaisista mikrobi-infektioista.3

• Arvion mukaan 65 % kaikista hoitoon liittyvistä infektioista on biofilmin aiheuttamia, mikä merkitsee 1 miljardin dollarin seurannaiskustannuksia vuodessa pidempien sairaalassaolojen ja antibioottiresistenssin vuoksi.4

• Biofilmi muodostaa kasvualustan uusille infektioille.• Vähän hoitovaihtoehtoja – EPS-kerros

suojaa bakteereita antibiooteilta ja kehon immuunijärjestelmältä.

Krooniset haavat• Kliinisissä tutkimuksissa biofilmiä on todistettu esiintyvän 60 %:ssa kroonisista haavoista.5,6

• Toistuvien bakteeri-infektioiden aiheuttamat krooniset tulehdukset ja immuunisolujen hajoaminen vaikuttaa paranemiseen.6

biofilmillä tarkoitetaan bakteereja ja/tai sieniä, jotka tarttuvat erilaisille pinnoille ja toisiinsa tuottamalla ympärilleen solunulkoisista polysakkarideista (eps) koostuvan limakerroksen. Yhteisön bakteerit voivat viestiä keskenään ja auttaa toisiaan hajottamaan ravintoa. lisäksi niitä ympäröivä limakerros suojaa niitä antibiooteilta1 (kuva 1).

kuva 1. muodostamalla limakerroksen bakteerit voivat pysyä yhdessä.

AA

Yksittäiset bakteerit ovat alttiina antibiooteille.

löytäessään pinnan, johon ne voivat kiinnittyä, bakteerit alkavat tuottaa eps:ää/limaa ja lisääntyä.

Yhteisöön liittyy lisää bakteereja, jotka jakavat keskenään ravintoa ja viestivät toisilleen limakerroksen alla. tänä aikana antibioottihoidot ovat tehottomia eikä kehon immuunijärjestelmä pääse toimimaan.

Viitteet: 1. donlan rm, Costerton Jw (2002) biofilms: survival mechanisms of clinically relevant microorganisms. Clin microbiol rev. 15: 167-193. 2. Costerton Jw, stewart ps, Greenberg ep (1999) bacterial biofilms; a common cause of persistent infections. science. 284: 1318-1322. 3. national institutes of health. minutes of the national advisory dental and Craniofacial research Council – 153rd meeting 1997. report. 4. percival sl, bowler pG (2004) biofilms and their potential role in wound healing. wounds. 16: 234-240. 5. James Ga, swogger e, wolcott r et al., (2008) biofilms in chronic wounds. wound rep regen. 16: 37-44. 6. bjarnsholt t, kirketerp-møller k, Østrup Jensen p et al., (2008) why chronic wounds will not heal: a novel hypothesis. wound rep regen. 16:2-10.

maJ 2013 smith-nephew.Com 07

kroonisista haavoista 60 %:ssa esiintyy biofilmiä, joka voi viivästyttää paranemista.1

iodosorbin ainutlaatuisen "4 in 1" -toiminnan on osoitettu häiritsevän ja huomattavasti hävittävän kypsää p. aeruginosa (in vitro)2,3 biofilmiä ja myös nopeuttavan haavan paranemista.4,5

toisin kuin biofilmistä, tulokset ovat selvästi nähtävissä.

Bye

Bye

Biofilm

Viitteet: 1. James, Garth a et al., biofilms in chronic wounds, wound repair and regeneration (2007). 2. smith & nephew research Centre work report #wrp-tsG015-07-003. 3. phillips, p. l. et al., effects of anti-microbial agents on an (in-vitro) biofilm model of skin wounds. adVanCes in wound Care (2010) 1: 299-304. 4. sundberg J and meller r. a retrospective review of the use of cadexomer iodine in the treatment of chronic wounds. wounds (1997), 9(3): p 68-86. 5. drosou a, falabella a, kirsner md. antiseptics on wounds: an area of controversy. wounds (may 2003), Vol 15 no 5, p149-166.


reportaasi

pohJoismainen VerkostoitumispäiVä Yli 100 innokasta haavoista kiinnostunutta hoitajaa kokoontui hotel Crowne plazassa kööpenhaminassa 2. lokakuuta 2014 pidettyyn pohjoismaiseen verkostoitumispäi-vään. päivän aiheena olivat vaikeasti paranevat haavat ja niiden aiheuttamat suuret haasteet. tapahtumassa tarkasteltiin sekä yksittäisten haavapotilaiden tilannetta että haavanhoidon taloudellista puolta – aikaa ja resursseja.päivän antia olivat ammatilliset keskustelut, uusi tietous ja mahdollisuus verkostoitua mukavien pohjoismaisten kollegoiden kanssa.


jatkuu seuraavalla sivulla...

huomio potilaissa Ja Vaikeasti paraneVissa haaVoissamillaisena potilaat kokevat vaikeasti paranevien haa-vojen hoidon ja miten se voidaan optimoida? miten vaikeasti paranevat haavat luokitellaan? miten hoito voidaan järjestää, jotta se hyödyttää parhaiten potilai-ta, haavojen paranemista ja resurssien käyttöä? miten terveystaloudellinen näkökulma voidaan optimoida ja sisällyttää hoitoon aktiivisesti?muun muassa näihin kysymyksiin verkostoitumispäi-vän aikana haluttiin saada vastaus. odotuksiin vastat-tiin päivän juontajan professori emerita Christina lind-holmin asiantuntevalla opastuksella.

hän luotsasi kuulijoita taitavasti monien mielenkiin-toisten esitysten lomassa. hän myös kyseenalaisti yleisen suhtautumisen vaikeasti paraneviin haavoihin toteamalla, että alussa määrätty virheellinen hoito ei

ole pelkästään vaarallinen, vaan saattaa jopa johtaa kuolemaan. lindholm otti esille myös potilaskontaktit ja potilaiden kunnioittavan kohtelun sekä kysyi mm. ”when shall we intervene – before the wound appears or at least as early as possible?”, ja paljon muuta.

Vieraita enGlannistaChristina lindholmin lisäksi verkostoitumispäivän oh-jelmassa oli monia mielenkiintoisia luennoitsijoita. Yksi heistä oli tri Caroline dowset, joka kertoi laskimohaa-vojen järjestelmällisestä hoidosta englannissa. hän kertoi siitä, miten tärkeää on aloittaa oikea hoito mah-dollisimman aikaisin, kuinka haavan alipaineimuhoito (npwt) kiihdyttää haavan paranemista, miten tärkeää on asettaa osatavoitteita ja suuntaviivoja sekä luoki-tella haavat helposti ja vaikeasti paraneviin. luento sai kuulijoiden keskuudessa paljon vastakaikua, ja monet alkoivat miettiä, miten he voisivat soveltaa kuulemaan-sa omalla työpaikallaan.


reportaasi

Vaikka asumme kaikki pohjoismaissa ja olemme melko samanlai-sia, jokaisen arki on erilainen. Voimme oppia paljon muunmaalai-silta kollegoiltamme. on erittäin jännittävää tavata kollegoita poh-joismaisissa yhteyksissä.Sairaanhoitaja Karen Haga Vange, Stavangerin yliopistosairaalaninfektio-osasto

opettaVainen päiVäteemme asioita eri tavalla, joten verkostoitumispäivä on erinomainen tilaisuus saada inspiraatiota, oppia uusia asioita ja jakaa omaa osaamista muiden kanssa. kohtaamme päivittäisessä työssämme erilaisia haasteita. on todella antoisaa kuulla toisten työstä ja nähdä uusia mahdollisuuksia. esimerkiksi Caroline dowsettin antamat ohjeet olivat varsin konkreettisia ja saivat minut ajattelemaan: ”Jes, tätä me tarvitsemme.” aion ottaa vaarin hänen neuvoistaan ja optimoida niiden avulla oman järjestelmämme.

esikuVaJa ajatella, että saimme kuunnella Christina lindholmia livenä niin monta tuntia – aivan upeaa! hän on meille kaikille todellinen esikuva ja inspiraation lähde, joka on edelleen alan kärkinimiä. hänellä oli valtavasti hyviä pointteja. hän pystyi kiteyt-

VerkostoitumispäiVä erään osanottaJan silmin

kysyimme haavahoitaja henriette neubertin mielipidet-tä verkostoitumispäivästä: ”ruotsin kansallisessa haava-yhdistyksessä voimme tavata toisiamme, kun haluamme saada asiantuntevaa tietoa eri asioista… meillä on toki mahdollisuus ilmoittautua ewmaan, mutta kun työskente-let kuntapuolella, osallistuminen ei ole niin yksinkertaista. pohjoismaisen verkostoitumispäivän kaltaiset tapahtumat ovat sen vuoksi fantastisia.”


tämään kunnolla ongelma-alueemme eli vaikeasti paranevat haavat, mikä on todella tärkeää. päivittäisessä työssämme meillä on tapana pitää kymmenen palloa ilmassa yhtä aikaa sen sijaan, että katsoisimme tarkemmin yhtä asiaa kerrallaan. työkiireiden keskellä ei ole aina helppoa keskittyä oleelliseen, ja sen vuoksi on hyvä saada välillä muistutus siitä, miten tärkeää on joskus pysähtyä ja tehdä asiat valmiiksi asti.

tarkkaa tietoa Ja kYlmiä totuuksiakuinka usein voimmekaan saada saman päivän aikana näin paljon mielenkiintois-ta tietoa, oppia uusissa tutkimuksissa esiteltyjä asioita ja tavata samalla mukavia kollegoita eri ammattiryhmistä? se onnistuu vain kokoamalla suuren ja innokkaan ammattiverkostomme yhteen kuuntelemaan monia kiinnostavia luentoja. puhumme esimerkiksi usein nk. ”sängyttömistä sairaaloista” – ne ovat monille jo arkipäivää – mutta monikaan meistä ei tainnut aikaisemmin tietää, mitä tämä käsite oikeastaan tarkoittaa. tryghedsfondenin tutkimusjohtaja anders hede valaisi asiaa huippuhy-vässä esitelmässään, jossa hän myös mainitsi monia tilastotietoja. täytyy tunnustaa, että minua ihan hirvitti, kun sain kuulla, että sairaaloissa on enää 1,1 sänkyä tuhatta potilasta kohti. on erittäin mukavaa saada faktatietoa, jota voi käyttää apuna oman arjen haasteissa.

kokemukseen perustuVaa tietoaon myös upeaa saada jakaa kokemukseen perustuvia tietojaan muiden kanssa. asioita on helpompi käsitellä, kun saa kuulla muiden konkreettisista kokemuksista. Århusin kunnan haavahoitaja Jane hampton, joka kertoi piCo-järjestelmän käytöstä kunnassaan, on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten voimme välittää toisillemme käyt-tökelpoisia tietoja, joita jokainen voi hyödyntää omalla työpaikallaan.

Verkosto toimii piristysruiskeena itselle ja myös kollegoille, joille voi välittää oppimi-aan tietoja – innostus kasvaa ja yhteistyö paranee.Sairaanhoitaja Jeanette Nordstedt, Skånen yliopistosairaalan kirurgian vastaanotto, Malmö

saamme suurissa pohjois-maisissa verkostoitumistilai-suuksissa mahdollisuuden kuunnella todella hyviä luen-noitsijoita.Sairaanhoitaja Tiina Pukki, verisuonikirurgia, HYKS Meilahden sairaala

Verkosto on fantastinen inspiraationlähde.Sairaanhoitaja Hanne Gravdal, uusi lääke-tieteellisen endokrinologian-immunologian osasto, Stavangerin yliopistosairaala

tiedonvälityksen perustervey-denhuollon ja erikoissairaanhoi-don välillä on toimittava potilai-den eduksi. Verkosto on siinä tärkeässä asemassa.Haavahoitaja Marianne Mols, Herlev Hospital -sairaalan ortopediakirurgian osasto


haastattelu

tilastojen mukaan noin neljännes kotisairaanhoitajien työajasta kuluu potilaiden haavojen hoitamiseen. monilla kuntalaisilla on ollut vaikeasti paranevia haavoja useiden kuukau-sien tai vuosien ajan. se on vaikuttanut merkittävästi yksittäisten henkilöiden elämään ja aiheuttanut suuria kustannuksia kunnalle. haavanhoidon tehostaminen on sen vuoksi erittäin tärkeää.

haava-asiantuntija Jane hampton on tutkinut, voiko uuden hoitomuodon (piCo) käyttöön-otto kunnassa nopeuttaa kroonisten haavojen paranemista perinteisiin haavanhoitome-netelmiin verrattuna, ja voidaanko piCo-järjestelmällä saavuttaa taloudellisia säästöjä.

tutkimukseen osallistui kymmenen potilasta, joilla oli kroonisia haavoja. ensin käytettiin piCo-järjestelmää kahden viikon ajan ja sen jälkeen perinteistä hoitomenetelmää neljän viikon ajan. haavahoitaja vaihtoi kaikki sidokset. haavat mitattiin koko prosessin ajan ja valokuvattiin joka seitsemäs päivä. tutkimuksessa käytettiin samaa verkkopohjaista haa-vojen kirjaamisjärjestelmää kuin telelääketieteessä.

hoidon taVoitteet Ja tulokset kirJattiin JärJestelmään– kun halutaan ottaa käyttöön uusi piCon tapainen hoitomuoto, pelkät kauniit sanat eivät riitä, tarvitaan faktoja. hoidon tehokkuus ja taloudellinen merkitys on tärkeää dokumen-toida kunnolla. Verkkopohjaisesta kirjaamisjärjestelmästä on tällöin paljon apua, koska dokumentointi voidaan tehdä sen avulla varsin systemaattisesti. se oli minun hankkees-sani ratkaisevaa, koska halusin verrata piCo-hoitoa perinteiseen haavanhoitoon. syste-maattinen dokumentointi on a ja o kuvien keräämisessä sekä haavojen mittaamisessa ja vertailussa. tutkiessani haavojen paranemista kuntapuolella saatoin todeta, että vaikeasti paranevien haavojen hoitaminen piCo-järjestelmällä nopeutti haavan paranemista ja ly-hensi siten hoitoaikaa. kotisairaanhoitajan käynnit vähenivät ja lyhenivät, kertoo haava-asiantuntija Jane hampton.

– tutkimus osoitti, että piCo-hoito merkitsi taloudellisia säästöjä verrattuna perinteiseen haavanhoitoon. kun halutaan löytää nopeampia, parempia ja tehokkaampia hoitomuoto-ja, piCo-hoito on varteenotettava vaihtoehto.

Århusin kunnassa panostetaan innovaatiohankkeisiin, joilla voidaan lisätä toiminnan te-hokkuutta, vähentää kustannuksia ja luoda uusia hyviä palveluja kaupungin asukkaille. Yksi Århusin kunnan yhteisen innovaatiorahaston rahoittamista hankkeista on Jane hamptonin ”haavojen tehokkaampi hoito kuntapuolella”.

haaVoJen tehokkaampi hoito kuntapuolella


14 päivää piCo-hoitoa

piCon käyttö lyhensi paranemisaikaa noin 12 viikkoa

haavan arvioidaan paranevan viikolla

15 perinteisellä hoidolla

haava parantunutviikolla 3haavan koko cm2

Viikko 40

10

5

50 10 20

haa

van

koko

(cm

2 )

2013 2014

arvioitu paranemisaika perinteistä hoitoa käytettäessä

Potilastapaus 1: Arvioitu paranemisaika verrattuna PiColla saavutettuun paranemisaikaan

turVallisuutta asukkaille– minulle haavojen kirjaaminen tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden dokumentoida tiedot järjestelmällisemmin. tutkimukseen osallistuneet potilaat pystyivät myös seuraa-maan itse hoidon edistymistä. he alkoivat ottaa enemmän vastuuta hoidostaan ja tunsivat saavansa hyvää hoitoa, Jane hampton kertoo.

tietoJen Jakaminen– haavojen kirjaaminen on myös ainutlaatuinen mahdollisuus jakaa tietoja, hyödyntää toisten kokemuksia sekä kehittää edelleen monia jo olemassa olevia hyviä ideoita ja konkreettisia hankkeita. oma haavojen paranemista kunnallisessa kotisairaanhoidossa kartoittanut tutkimukseni on esimerkiksi vapaasti käytettävissä, toteaa haava-asiantuntija Jane hampton lopuksi.

“Kun halutaan ottaa käyttöön uusi PICOn tapainen hoitomuoto, pelkät kauniit sanat eivät riitä, tarvitaan faktoja.”

PiCo-hoitoa on annettu tähän mennessä kahdeksalle potilaalle. yhteensä on hoidettu kolme jalkahaavaa ja viisi painehaavaa. PiCo-hoidon tulokset:

haavan koko pieneni keskimäärin 42 % 14 päivässä, verrattuna 2–7 %:n pienenemiseen perin-teistä hoitomenetelmää käytettäessä

Vähemmän hoitokäyntejä viikossa (1–2 käyntiä) kuin perinteisessä hoidossa (3–7 käyntiä) ja lyhyemmät käynnit (15–20 minuuttia) kuin perinteisessä hoi-dossa (20–50 minuuttia)

aikainen analyysi osoit-taa, että piCo-järjes-telmä tuottaa hoidossa taloudellista säästöä.

potilastapaus


andreasilla on ollut haava jalassaan jo 16 vuoden ajan. hän on yksi niistä nuorista po-tilaista, jotka eivät hakeudu hoitoon vaan luulevat haavojen paranevan itsestään. aivan liian usein potilaat eivät ymmärrä saamiensa haavojen vakavuutta. kahdeksan vuotta sitten andreasin haava paheni, kun hän satutti jalkansa uudelleen. Liza Egbuna

”ei kai haaVa Voi olla niin Vaarallinen”

mo

del

foto

: ist

oCk

pho

to


andreas nauraa paljon. ehkä hän on selvinnyt traumas-taan niin hyvin juuri myönteisen asenteensa ansiosta. 16 vuotta sitten andreas oli töissä tavalliseen tapaan. hän huoltaa työkseen säiliöautoja ja -aluksia Göteborgissa. andreas oli tuolloin 24-vuotias. kun hän oli irrottamassa säiliöauton letkun liitäntää, hänen jalalleen roiskui nestet-tä. Yleensä letkut oli pesty vedellä.– en reagoinut sen kummemmin. neste näytti vedeltä, ja siihenhän minä olin tottunut. Jonkin ajan kuluttua sormet alkoivat kuitenkin tuntua karheilta, ja silloin tuli kiire, hän kertoo. andreas huuhteli itsensä vedellä, mutta silloin neste oli ehtinyt olla iholla jo jonkin aikaa. letkussa olikin ollut lipeää.– näytti siltä kuin olisin saanut lievän palovamman. ha-keutuiko andreas lääkäriin?– en, koska vamma ei tuntunut kovin vakavalta. en yleensä juokse lääkärissä turhan päiten, hän sanoo.erään tutkimuksen3 mukaan jopa 50 % sääri- tai jalkahaa-van saaneista ei hakeudu haavan vuoksi lääkäriin.1

punoitus ei tahtonut hellittää. Välillä toinen sääri punoitti enemmän ja välillä toinen. myös andreasin jalkoja kuu-motti, mutta hän jatkoi työtään tavalliseen tapaan.

trauma naarmusta– 7–8 vuotta sitten haava ärtyi pahasti. satuin astumaan lahonneen maihinnoususillan läpi ja sain naarmun va-sempaan sääreen. siihen saakka andreas oli saanut kor-tisonihoitoa, joka oli mm. ohentanut ihoa. avohaava näytti pahalta.– menin terveyskeskukseen, kun haava ei tahtonut paran-tua. sain penisilliinikuurin ja kortisonivoidetta, jota minun piti käyttää kuurin jälkeen.

tulehdus laski ja andreas käytti voiteen loppuun asti. sen jälkeen hän kävi terveyskeskuksessa vielä kaksi kertaa. toisella kerralla hän sai uuden penisilliinikuurin ja toisella kerralla häntä kehotettiin syömään särkylääkkeitä.– sen jälkeen en enää viitsinyt mennä sinne, vaan yritin hoitaa haavaa itse parhaani mukaan.

lopullinen käänneandreas on hoitanut haavaansa itse ihan viime aikoihin saakka. mutta kun hän oli ulkomaanmatkalla erään ys-tävänsä kanssa, tämä huomautti, että haava näytti tosi pahalta ja että se kannattaisi käydä tarkistuttamassa. suh-teidensa kautta andreas sai kuulla haavan alipaineimuhoi-dosta. Viime aikoina hän on saanut tätä hoitoa yhdessä bakteereja tappavien hopeasidosten kanssa.– haava paranee nyt paljon paremmin, hän kertoo.

Vaikuttaa arkeenandreas ei ole koskaan ollut haavansa vuoksi sairauslo-malla, mutta totta kai se on vaikuttanut hänen arkeensa.– haavan puhdistaminen ja sidosten vaihtaminen joka päivä on rankkaa. Joskus olisi kiva vain päästä heti liik-keelle tai nukkua aamulla pidempään, hän naurahtaa. hän muuttuu kuitenkin vakavaksi, kun kysyn, olisiko hän voinut tehdä jotain toisin.– Vaikea sanoa. Jos olisin saanut lähetteen ihotautiklini-kalle, ongelma olisi saattanut ratketa jo 15 vuotta sitten. mutta siinä tapauksessa minun olisi pitänyt tarttua asiaan heti. haava olisi myös voitu luokitella työtapaturmaksi, jol-loin olisin saanut hoitoa nopeammin vakuutuksen kautta. mutta se on nyt liian myöhäistä. andreasin pohdinnat osoittavat selvästi, millaisia ongelmia vaikeasti paranevien haavojen hoidossa ilmenee. haava olisi luultavasti parantunut, jos hän olisi saanut oikean diagnoosin heti alussa. tai jos hän olisi itse todennut, että paraneminen vie aikaa, ja vaatinut lähetteen erikoislääkä-rille.– nyt toivon vain, että haava häviää. uuden hoidon ansios-ta ennuste on oikein hyvä!

Viitteet:1. Vowden p. hard-to-heal wounds made easy. wounds international 2011; 2(4) 2. forssgren et al. leg ulcer point prevalence can be decre-ased by broad-scale intervention: a follow-up Cross-sectional study of a definedGeographical population. acta derm Venereol 2008; 88: 252–256 3. nelzen et al.

mo

del

foto

: ist

oCk

pho

to

mikä on vaikeasti paraneva haava?• Vaikeasti paranevaksi haavaksi määritellään

haava, joka ei parane odotetussa ajassa tavanomaisilla hoitomenetelmillä.

• Määritelmää voidaan soveltaa sekä akuut-teihin että kroonisiin haavoihin eikä se ole riippuvainen haavan tyypistä tai taustalla olevasta syystä.1 (haavat, jotka eivät ole parantuneet 6 viikossa.2)

suhteidensa kautta andreas sai kuulla haa-van alipaineimuhoidosta. Viime aikoina hän

on saanut tätä hoitoa yhdessä bakteereja tappavien hopeasidosten kanssa.

– haava paranee nyt paljon paremmin, hän kertoo.

02 smith-nephew.dk Januar 2012

rubrikken rubrikken

smith & nephew tarjoaa täydellisen valikoiman tehokkaita haavanhoitotuotteita sekä tietoa ja osaamista vaikeasti paranevien haavojen hoi-don parhaista käytännöistä. näiden tietojen avulla kehitämme innovatiivisia ja uudenlaisia ratkaisuja, jotka parantavat haavanhoidon tuloksia potilailla sekä optimoivat resurssien käytön hoitoalalla.

Smith & Nephew Oy • Äyritie 12 C • 01510 Vantaa • Puh. 0207 866 300 • [email protected] • www.smith-nephew.fi

PiCo multisite auttaa hyödyntämään sekä potilaiden että budjetin täyden potentiaalin

• PICO Multisite* helpottaa hankalissa paikoissa olevien haavojen hoitoa1

• ainulaatuisella tavalla muotoiltu sidos istuu hyvin ja tiiviisti myös hankalissa paikoissa, kuten kantapäässä1

Viite1. or dof 42 a Volunteer trial to assess dressing performance

of piCo multisite vs. Control. palmer s, april 2014.

*Kiinnityskaistaleet kiinnitetään viimeiseksi.

www.smith-nephew.com/wound

trademark of smith & nephewsmith & nephew tammikuu 201555463

105980

teema - smith & nephew · 2017. 1. 27. · bakteereita asettumasta eri pinnoille? entä kuinka...

Documents