TeknologiabaromeTri 2012

TekBARO2012

Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnansuuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

TorsTi loikkanen mika nieminen Toni ahlqvisT olavi lehToranTa

TekBARO2012

JULKAISIJA Tekniikan Akateemiset TEK ryULKOASU Kirsi Pääskyvuori ja Mari LohisaloKANSI Helena HagbergPAINOPAIKKA Esa Print, LahtiISBN 978-952-5633-76-4

© TEK 2012

TorsTi loikkanen mika nieminen Toni ahlqvisT olavi lehToranTa

TekBARO2012Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan

suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

6TekBARO 2012

Sisältö1. Johdanto 6

2. Teknologiabarometrin keskeiset tulokset 72.1. Barometrin rakenne 7

2.1.1. Indikaattorivalinta, laskentamenetelmä ja tulosten luotettavuus 92.1.2. Kyselyaineisto 13

2.2. Keskeiset tulokset 14

2.3. Keskustelua 16

3. Indikaattorit 183.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen 18

3.1.1. Peruskoulutus 193.1.2. Yleissivistys ja osaaminen 223.1.3. Tieteellis-teknologinen osaaminen 253.2.1. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen 303.2.2. Tieto- ja viestintäteknologia 333.2.3. Uuden tiedon soveltaminen 41

3.3. Innovatiivinen yhteiskunta 44

3.3.1. Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 443.3.2. Yrittäjyys ja uusiutuminen 493.3.3. Verkottuneisuus ja kansainvälisyys 52

3.4. Kestävä kehitys 56

3.4.1. Sosiaalinen koheesio 563.4.2. Ympäristön suojelu 663.4.3. Ympäristön tila 70

4. Kysely 764.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen 76

4.1.1. Tieteellis-teknologisen osaamisen näkymät 764.1.2. Nuorten kiinnostus tiettyjä ammatteja kohtaan 774.1.3. Nuorten kiinnostus yhteiskuntaan, tieteeseen ja teknologiaan 80

7 TekBARO 2012

4.2. Tietoyhteiskunnan kehittyminen 82

4.2.1. Suhtautuminen tutkimustoiminnan ja teknisen kehityksen tasoon Suomessa 824.2.2. Suhtautuminen tieteellis-teknologisiin instituutioihin ja organisaatioihin 844.2.3. Näkemyksiä tiedon ja tekniikan roolista suomalaisessa yhteiskunnassa 864.2.4. Näkemyksiä informaatioteknologian vaikutuksista työelämässä 914.2.5. Näkemyksiä julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisestä 92

4.3. Innovatiivinen yhteiskunta 93

4.3.1. Investointien suuntautuminen 934.3.2. Teknologian kehityksen potentiaaliset vaikutukset elämänlaatuun 95

4.4. Kestävä kehitys 974.4.1. Ympäristön uhkatekijät 974.4.2. Ympäristön tila ja viranomaistoiminta 99

Liite 100

8TEKBARO 2012

1. Johdanto Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perus-tuvaa suorituskykyä.

Teknologiabarometrin yksittäisiin ja yhdistettyihin indikaattoreihin perustuva osa vertaa Suomen kehitystä valittuihin vertailumaihin pidemmällä aikavälillä. Barometrin kyselyosa kartoittaa tulevaisuussuuntautuneesti eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Indikaattoriosan yksittäiset ja yhdistetyt indikaattorit on koottu neljän aihealueen alle, jotka kuvaavat nyky-yhteiskunnan tyypillisiä kehitys- ja siirtymävaiheita: informaa-tioyhteiskuntaa, tietoyhteiskuntaa, tietämysyhteiskuntaa ja lopulta kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa. Ky-selyosa noudattelee pääosin indikaattoriosan rakennetta antaen yhteiskunnan kehitysnäkymistä tulevaisuussuuntautu-neita näkemyksiä.

Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden tietojen ja keskustelujen perusteella tukea opetus- ja tutkimusvoimavaro-jen suuntaamista koskevaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioita ja osaamisia koskevassa suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Teknologiabarometrin indikaattoriosa yhdistää talous-, innovaatio- ja yhteiskuntateorioiden perusteella kehitetyn mal-lin avulla tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. Kyselyosa antaa indikaattoritietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa tietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda indeksilukuja, jotka kertovat millainen kansakunnan tieteellis-teknologinen tila ja yhteiskunnallinen kehitys ovat suhteessa vertailuryhmään. Indikaattorivertailuryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja Japanista.

Kohderyhmäkyselyt tuottavat tietoa eri väestöryhmien arvoista, asenteista ja näkemyksistä suhteessa tieteellis-teknolo-giseen kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä tieteellisteknillisen tutkimuksen asemaan, tasoon ja vaikutuksiin maassamme. Kohderyhmäkyselyjen antama tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on se mikä se on. Kyselyn kohderyhminä ovat nuoret, Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, poliittiset päättäjät sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajat.

9 TEKBARO 2012

2. Teknologiabarometrin keskeiset tulokset1 2.1. Barometrin rakenneTeknologiabarometrin indikaattorit on koottu neljän teema-alueen alle, joilla pyritään kuvaamaan nyky-yhteiskun-nan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia. Valittuja kohdemaita vertaillaan neljällä ulottuvuudella, joita nimitetään raportissa informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityk-sen yhteiskunnaksi. Monien talouksien ja kansakuntien kohdalla nämä ulottuvuudet ovat seuranneet toisiaan vaiheina, mutta eivät suoraviivaisesti tai lineaarisesti, koska moderni yhteiskunta kussakin tapauksessa sisältää samanaikaisesti elementtejä useista näistä ulottuvuuksista. Myös eri kansakuntien ja talouksien rakenteelliset ominaisuudet, dynamiikka ja osaamisintensiivisyys ovat erilaisia, ja teknillistaloudellisten järjestelmien eri osien kehitysvaiheet poikkeavat toisis-taan. Kehitys voi viedä useisiin eri suuntiin, myös negatiiviseksi tai ”taantumiseksi” ymmärrettävään suuntaan. Ajatus kehityksestä informaatioyhteiskunnasta kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa pitää sisällään myös näkemyksen kehi-tyksen toivottavasta suunnasta.

Tilastollisista ja muista tietolähteistä on saatavissa näille ulottuvuuksille ominaisia ja niiden tilaa kuvaavia ja niitä luon-nehtivia indikaattoreita. Näiden kehitysulottuvuuksien mukaisesti ryhmiteltynä teknologiabarometrin indikaattorit ja niiden yhdistelmät antavat mahdollisuuden tarkastella ja vertailla teknillistaloudellisia sekä sosioekonomisia muutoksia ja dynamiikkaa eri maissa. Kukin teknologiabarometrin neljä osakokonaisuutta sisältää kolme indikaattorirypästä, joita kuvataan Kuviossa 1.

Tieto-yhteiskunta!

Tietämys-yhteiskunta!

Ympäristönhallinta

Yrittäjyys!

Tieto- javiestintäteknologian

käyttö

Yleissivistysja osaaminen

Kestävä yhteiskunta!

Ympäristöntila!

Verkottuneisuusja

kansainvälisyys

Tiedon ymmärtäminen

ja hallinta!

Uuden tiedon soveltaminen

Tieteellis-teknillinenosaaminen!

Tutkimus- ja tuotekehitys-

investoinnit

Peruskoulutus!

Kuvio 1. Teknologiabarometrin sisältö.

Kuvio 1:ssä lähdetään liikkeelle paljolti yhteiskunnan osaamispanostuksia kuvaavasta ulottuvuudesta, jota nimitämme informaatioyhteiskunnaksi. Informaatioyhteiskunta ymmärretään yhteiskuntana, jossa informaation tuottamisella,

1 Teknologiabarometrin sisältö on tässä julkaisussa sama kuin julkaisuissa TEKBARO (2004), TEKBARO2005, TEKBA-RO2007 ja TEKBARO2010. Käytetyt indikaattorit on lueteltu Taulukossa 1 aihealueittain. Joitakin indikaattoreita on vaihdettu lähinnä aineistojen saatavuussyistä.

10TEKBARO 2012

käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja tätä ulottuvuutta kuvaavia indikaattoreita ovat mm. väestön koulutus- ja sivistyspanostukset, niiden vaikutuksia kuvastavat peruskoulu-tuksen ja yleissivistyksen taso sekä tutkimus- ja kehitysinvestointien taso.

Tietoyhteiskunnaksi nimittämäämme ulottuvuutta kuvaavat indikaattorit liittyvät tieteellisteknilliseen osaamiseen, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä tiedon ymmärtämiseen ja hallintaan. Osaamisen ja erityisesti tieto- ja vies-tintätekniikan mahdollisuuksien ymmärtämisellä ja niiden soveltamiskyvyllä on tärkeä merkitys niin yksityisen sektorin kuin koko yhteis-kunnan toimivuuden, tehokkuuden, suorituskyvyn ja tuottavuuden kannalta. Suomen vuoden 1998 kansallisessa tietoyhteis-kuntastrategiassa tietoyhteiskunta määriteltiin yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavut-tamista. Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli. Vuosille 2007–2014 laaditun uusitun tietoyhteiskuntastrategian mukaan teknologia on sitten 1990 lopun kypsynyt laajojen yhteiskunnallisten muutosten mahdollistajaksi, joiden toteuttaminen edellyttää rakenteiden ja toimintamallien uudistamista teknologian käyttöön-oton rinnalla. Tiedolla on entistä suurempi merkitys yhteiskunnan keskeisenä voimavarana, jota teknologian avulla voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Strateginen painopiste onkin siirtynyt tieto- ja viestintä-tekniikkaa hyväksikäyttävästä yhteiskunnasta tietoperusteiseen kasvuun suuntautuvaan yhteiskuntaan. Teknologiaba-rometrissa informaatioyhteiskunnan muovautumista tietoyhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näi-den kohdentumisella tieteellis-teknologisen osaamisen kehittämiseen, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan.

Seuraavaa ulottuvuutta kutsumme tietämysyhteiskunnaksi ja tätä kuvaavat indikaattorit liittyvät uuden tiedon sovel-tamiskykyyn, yrittäjyyteen sekä verkottuneisuuteen ja kansainvälistymiseen. Tietämysyhteiskuntaa määrittelevät siis korostetusti uuden tiedon soveltaminen, yrittäjyys ja talouden kyky uusiutua sekä kansalaisten, yritysten ja julkisyhtei-söjen verkottuneisuus ja toimintojen kansainvälisyys. Käsityksemme mukaan menestyneimmät innovaattorit kykenevät ongelmiensa ratkaisemiseksi parhaiten hyödyntämään erilaisia asiantuntemuksen ja osaamisen lähteitä sekä toteutta-maan tavoitteensa tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Neljättä yhteiskuntakehitystä kuvaavaa ulottuvuutta nimitämme kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävää kehitystä kuvaa-vat indikaattorit liittyvät laadullista hyvinvointia heijastavaan ympäristön tilaan ja sen hallintaan sekä monipuolisesti yhteiskunnan ja väestön koheesiota kuvaaviin tietoihin kuten tulonjako, sukupuolten välinen tasa-arvo tai työllisyysti-lanne.

Teknologiabarometrin käyttämä modernin yhteiskunnan ulottuvuuksia kuvaava jaottelu on samansuuntainen kuin Ilk-ka Niiniluodon pohdinta tietoon perustuvien yhteiskuntajärjestysten kehityskulusta. Tietotekniikkayhteiskunnassa tietokoneet ja uudet sähköiset viestintävälineet mahdollistavat datan ja informaation yhä lisääntyvän käsittelyn ja siirtä-misen. Taitotietoyhteiskunnaksi voidaan kutsua yhteisöä, jossa on runsaasti taitoon ja osaamiseen liittyvää tietoa. Kol-mantena, ymmärrysyhteiskunnaksi tai valistusyhteiskunnaksi voidaan nimittää sivistyksen tai viisauden yhteiskuntaa, jossa tiedolla on välinearvon ohella myös itseisarvo ja jossa tiedon hallintaan ja soveltamiseen liitetään lisäksi moraalinen näkemys hyvän elämän päämääristä. Kestävän kehityksen vaihe sisältää kaikki tämän käsitteen kolme pilaria eli sosiaa-lisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden.

Teknologiabarometrin tarkastelukehys mahdollistaa rakenteellisia vertailuja niin kokonaistalouden kuin yksittäisillä teollisuuden tasoilla, esimerkiksi innovaatiotoiminnan intensiteetistä, sekä vastaavista sosioekonomisista muutoksista. Kehitysulottuvuuksien sisällyttäminen vertailevaan tarkasteluun lisää ymmärrystämme talouksien ja innovaatiojärjes-telmien pitkän aikavälin muutoksista ja niiden dynamiikasta. Lisäksi useat nykyiset suorituskykyvertailut perustuvat pääosin innovaatiojärjestelmien kehittämiseen käytettyihin panostietoihin kuten yksityiset ja julkiset tutkimus- ja ke-hitysinvestoinnit, vaikka olennaisinta on tieto näiden panostusten tuloksista ja vaikutuksista maiden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kannalta pidemmällä aikajaksolla, esimerkiksi tietotekniikan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden kasvuun. Teknologiabarometrin indikaattori- ja kyselyosion rakenne ja sisältö pyrkivätkin painottamaan talouden ja innovaatiojärjes-telmän panostustietojen ohella monipuolisesti niillä aikaansaatuja tuotoksia ja vaikutuksia.

Tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittymisen rinnalla barometrista voidaan erottaa myös taustalla

11 TEKBARO 2012

olevien toimijoiden, organisaatioiden sekä koko yhteiskunnan tasoja kuvaavia mittareita. Jotkut indikaattorit kuvaavat yksittäisten kansalaisten tilaa ja heidän arvomaailmaansa ja ratkaisujaan (peruskoulutus, yleissivistys ja osaaminen, ar-vopohja), jotkut organisaatioiden toimintaa (t&k-investoinnit, tieto- ja viestintäteknologian käyttö, uuden tiedon sovel-taminen, ympäristön hallinta) ja jotkut koko yhteiskunnan tilaa, toimintatapoja ja arvostuksia (tiedon ymmärtäminen ja hallinta, yrittäjyys ja uusiutuminen, verkottuneisuus ja kansainvälisyys, ympäristön tila). Arvopohjalla tarkoitetaan yksilöiden, talouselämän vaikuttajien, poliittisten päättäjien ja koko yhteiskunnan arvovalintoja. Nämä heijastuvat mm. kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Arvovalinnat vaikuttavat myös ympä-ristön suojeluun ja viimein ympäristön tilaan. Arvovalinnat, eri ammattien nauttima arvostus ja kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan ammattina tai yleensäkin uuden tiedon soveltamiseen vaikuttavat myös teknologian kehitykseen ja vii-mein myös talouden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Näitä kysymyksiä tarkastellaan barometrin kyselyosiossa.

Teknologiabarometri mittaa lukuisia yhteiskunnallisen kehityksen osatekijöitä, joista hahmottuu yleiskuva vertailta-vien maiden kehityksestä toisiinsa nähden. Tätä kehitystä kuvataan yhteiskuntien neljää ulottuvuutta (informaatio-, tieto, tietämys- ja kestävän kehityksen yhteiskunta) kuvaavien indikaattoriryppäiden avulla. Teknologiabarometri kuvaa valittujen kohdemaiden keskinäistä sijoittumista ja tapahtuneita muutoksia käytettävissä olevien tilastollisten ja myös muiden käytettävissä olevien relevanttien tutkimusten tms. tietojen valossa.

Tiivistetysti

• Informaatioyhteiskunnan tilaa kuvataan barometrissa nuorten lukutaitoa, matemaattista ja luonnontieteellis-tä osaamista (PISA vertailut) sekä koulutus- ja t&k-panostuksia kuvaavilla indikaattoreilla. (Kuvio 1, valkoinen alue). • Tietoyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät korkea-asteen koulutukseen, korkean teknologian ja osaa-misintensiivisten palvelujen osuuteen, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön, patentointiin, tieteellisten julkai-sujen osuuteen ja bruttokansantuotteeseen (BKT) työtuntia kohti. (Kuvio 1, vaalean sininen alue).• Tietämysyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät yrittäjyysaktiivisuuteen, aloittavien yritysten osuu-teen, innovatiivisten ja innovaatioyhteistyötä tekevien pk-yritysten osuuteen, riskipääomasijoituksiin, yksityi-sen sektorin investointeihin, ulkomaisiin suoriin sijoituksiin sekä ulkomaankaupan BKT-osuuteen. (Kuvio 1, tumman sininen alue).• Kestävän kehityksen yhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät ympäristön tilaan, ympäristön hallintaan sekä laajasti yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon ja väestön arvopohjaan, joita kuvaavat mm. tulonjakoa, suku-puolten välistä tasa-arvoa tai työllisyystilannetta koskevat indikaattorit.

Indikaattorivertailun lisäksi teknologiabarometri sisältää neljälle eri vastaajaryhmälle suunnatun kyselyn. Nämä ryhmät ovat Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, lukiolaisnuoret, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat. Kyselyn tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa indikaattorivertailun tuloksia vertailemalla näiden neljän vastaajaryhmän näkemyksiä keskenään sekä vertailemalla niitä vuoden teknologiabarometrin tuloksiin.

Kysely on jaettu indikaattoritarkastelun mukaisesti neljään osaan: osaaminen ja tiedon tuottaminen, tietoyhteiskunnan kehittyminen, innovatiivinen yhteiskunta ja kestävä kehitys. Ensimmäisessä osassa esitetään vastaajaryhmien arviot tie-teellis-teknologisen osaamisen näkymistä sekä nuorten kiinnostuksessa tiettyjä ammatteja kohtaan. Kyselyn toisessa osassa ”Tietoyhteiskunnan kehittyminen” esitetään vastaajaryhmien arvioita suomalaisen tutkimustoiminnan ja tekni-sen kehityksen tilasta sekä erilaisista yhteiskunnallisista instituutioista, jotka vaikuttavat sekä tutkimustoiminnan että yleensä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kyselyn kolmas osa tarkastelee innovatiivista yhteiskuntaa. Innovatiivisen yh-teiskunnan mittareina arvioidaan investointeja ja yritysaktiivisuutta sekä teknologian kehityksen vaikutuksia elämän-laatuun. Kyselyn neljännessä osassa esitetään arvioita kestävästä kehityksestä, erityisesti ympäristön uhkatekijöistä että ympäristön tilasta ja viranomaistoiminnasta.

2.1.1. Indikaattorivalinta, laskentamenetelmä ja tulosten luotettavuusTilastoindikaattoreiden tiedot kerätään Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Pääasiallisena aineistolähteenä on Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat. Kustakin osaindikaattorista kerätään viimeisin saatavissa oleva kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastotieto. Joistakin maista, esimerkiksi Japanista, tämä tieto saattaa kertyä huomattavasti hitaammin kuin toisista. Tällä on vaiku-tusta siihen, minkä vuoden tietoihin vertailu perustetaan.

12TEKBARO 2012

Tekbaro2012:ssa yli puolet tilastotiedoista on peräisin vuosilta 2010 tai 2009, noin kolmannes vuosilta 2008 tai 2007 ja noin 10 prosenttia sitä aikaisemmilta vuosilta. Tuoreimpia tietoja ovat taloudelliset tiedot, kun taas ympäristön tilaa kuvaavia tiedot päivittyvät hitaammin.

Pääsääntöisesti maiden suhteellinen sijoittuminen käyttäytyy varsin vakaasti vertailussa mukana olevien tilastoindikaat-torien valossa. On tietysti eri asia, kuvaako tämä sijoittuminen riittävästi niitä osatekijöitä, jotka muuttuneessa tilanteessa tulisi ottaa huomioon. Kyse on indikaattorivalinnasta. Talouden rakennetta kuvaavat makrotaloudelliset indikaattorit, kuten koulutusmenojen, tutkimus- ja kehittämismenojen, tietotekniikkamenojen, kiinteiden investointien, korkean tek-nologian tuotannon ja viennin, suorien sijoitusten, ulkomaankaupan, energian kulutuksen ja ympäristönsuojelumenojen osuudet bruttokansantuotteesta ovat varsin kattavasti mukana tarkastelussa. Mukana on lisäksi myös osuuksia väestöstä tai kotitalouksista kuten työllisyys- ja työttömyysaste, uusien yrittäjien osuus, korkeasti koulutettujen osuus, tieteellisten julkaisujen määrä tuhatta asukasta kohti ja laajakaistayhteyksien yleisyys, tai osuuksia yrityksistä tai palveluista kuten aloittavien yritysten osuus, innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus, verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus ja peruspalveluiden saatavuus verkossa.

Tilastoindikaattoreiden pohjalta lasketaan maiden suhteellista sijoittumista toisiinsa nähden kuvaavat indeksit jakamalla maakohtaiset luvut niiden keskihajonnalla tarkasteltavassa vertailuryhmässä. Yhdistelmäindeksin arvona käytetään näi-den ns. normalisoitujen lukujen painottamatonta aritmeettista keskiarvoa yli kaikkien käytettyjen osaindikaattorien. Yh-distelmäindeksissä keskimääräinen taso verrokkimaiden ryhmässä antaa tulokseksi nolla. Keskimääräistä parempi luku tuottaa positiivisen indeksiarvon ja keskimääräistä huonompi negatiivisen indeksiarvon. Mitä suurempi indeksiarvo on puoleen tai toiseen, sitä suurempi ero keskiarvoon on.

Yhdistelmäindeksit kuvaavat siis maiden suhteellista asemaa muihin vertailuryhmän maihin verrattuna. Tässä indeksis-sä Suomen sijoittuminen riippuu:

1. Maaryhmästä. Muutoksia arvioitaessa on tärkeää, että maaryhmä pysyy samana eli tietoja on samoista maista kuin viimeksi. Joskus voi tosin sattua, että maaryhmällä ei ole suurta vaikutusta.2. Maiden tiedoista ja niissä tapahtuneista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavista muutoksista. Näiden arviointi on kuiten-kin jossakin määrin vaikeaa. Siksi tarvitaan myös erillistä arviota maiden keskinäisestä sijoituksesta. 3. Indikaattorikorista eli siitä, mitä mittareita laskennassa käytetään. Kaikilla käytetyillä, myös “samaa asiaa kuvaavilla” indikaattoreilla on yhdistelmäindeksissä sama paino. Indeksien painorakenne ei siis muutu.

Tuloksia arvioitaessa on syytä huomata, että vaikka Suomen kehitys olisi myönteistä kaikilla käytetyillä mittareilla, voi muiden maiden vielä parempi kehitys aiheuttaa Suomen suhteellisen sijoituksen putoamisen. Indeksin tulos hei-jastaakin usein sitä, kuinka hitaasti tai nopeasti Suomessa edetään suhteessa vertailuryhmän maihin. Joskus jopa yhden maan nopea hyppäys jättää varjoonsa muiden maiden suotuisan kehityksen. Tällöin oletetaan, että tämä hyppäys ei ole mittausvirhe. Mittausvirheiden mahdollisuus herättää kysymyksen teknologiabarometrin tilastollisen kuvauksen luotettavuudesta ja sen herkkyydestä virheellisille havainnoille. Usein virheelliset tai epäluotettavat havainnot paljas-tuvat vertailemalla yksittäisten indikaattorien aikasarjoja maiden kesken. Valitettavasti kaikista teknologiabarometrissa käytetyistä tiedoista ei kuitenkaan ole kattavaa tai sisällöllisesti muuttumatonta aikasarjaa olemassa, pikemminkin vain yksittäisiä mittauksia. Tällaisia indikaattoreita ovat mm. PISA-vertailut, GEM-tutkimukset, monet ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit sekä useat muualta kuin Eurostatista kerättävät tiedot (OECD, YK, jne.).

Tässä Tekbaro2012:ssa muutamia osaindikaattoreita on vaihdettu aineistojen saatavuussyistä. Myös aineistojen sisältö on saattanut muuttua edellisistä kierroksista, esimerkiksi Eurostat on muuttanut takautuvasti useita aikasarjoja. Maini-tuista syistä myös kahden edellisen kierroksen yhdistelmäindeksit päätettiin tällä kertaa laskea uudelleen. Toisin kuin aikaisemmissa barometreissa edellisiin indeksin arvoihin ei nyt viitata käyttämällä barometrin nimeä vaan viitevuosia. Poikkeuksen tässä tekevät kuvion 2 indeksit, vaikka myöskään niiden pistearvot eivät täysin vastaa edellisten kierrosten tuloksia. Tekbaro2012:n yhdistelmäindeksit perustuvat tyypillisesti vuosien 2010 tai 2009 havaintoihin ja edellisen kier-roksen − nyt uudelleen lasketut − indeksit vuosien 2008 tai 2007 havaintoihin. Puuttuvat havainnot on joissakin kohdin korvattu aikaisempien vuosien mittaustiedoilla. On nimittäin helppo havaita, että valitulla indikaattorikorilla tiettyjen hitaasti muuttuvien tietojen pitämisellä ennallaan on laskentateknisesti pienempi vaikutus maiden keskinäiseen sijoi-tukseen kuin sillä, että indikaattori pudotettaisiin pois korista, kun uutta tietoa ei ole saatavilla. Näin menetellen mini-moidaan pelkän laskentatekniikan vaikutus vertailutuloksiin.

13 TEKBARO 2012

Kuitenkin kaikissa, niin yhdistelmäindekseihin kuin niiden osaindikaattoreihin perustuvissa vertailuissa on syytä muis-taa indikaattoriarvoihin liittyvä mahdollinen mittausvirhe. Tästä syystä lukijaa kehotetaan tutustumaan myös osaindi-kaattorien aikasarjoihin eikä pelkästään yhden tai kahden piste-estimaatin pohjalta laskettuihin maiden suhteellisiin sijoituksiin tai muutoksiin niissä. Katsomme kuitenkin, että sekä nämä sijoitukset että muutokset niissä ovat käytettyjen indikaattorien ja niiden viitevuosien osalta todellisia muutoksia kuvaavia.

Peruskoulutus •Nuortenlukutaito•Nuortenmatemaattinenosaaminen•Nuortenluonnontieteellinenosaminen

Yleissivistys ja osaaminen •Aikuistenasiatekstienlukutaito•Aikuistendokumenttienlukutaito•Aikuistenkvantitatiivinenlukutaito•KoulutusmenojenosuusBKT:sta(%)•Osallistuminenelinikäiseenoppimiseen(%25–64ikäluokasta)

T&k-investoinnit •Yritystent&k-menojenosuusBKT:sta(%)•Julkistent&k-menojenosuusBKT:sta(%)•Julkisenrahoituksenosuust&k-menoista(%)

Tieteellisteknologinen osaaminen •Korkea-asteenkoulutuksensaanutosa(%25–64ikäluokasta)•Uudettiede-jateknologia-alankorkea-asteentutkinnot(%25–29ikäluokasta)•Tiede-jateknologia-alantohtorintutkinnot(%25–34ikäluokasta)•Tutkimus-jakehittämistoiminnanhenkilöstönosuus(%työvoimasta)•Naistenosuustutkijoista(%)•Työvoimakorkeanjakeskikorkeanteknologianteollisuudessa(%työvoimasta)•Osaamisintensiivistenpalvelualojentyöllisyys(%työvoimasta)

Tieto- ja viestintäteknologia •TietotekniikkamenojenosuusBKT:sta(%)•ViestintätekniikkamenojenosuusBKT:sta(%)•Internet-yhteydenyleisyyskotitalouksissa(%kotitalouksista)•Internetinkäyttöastekokoväestönkeskuudessa(%)•Kotitalouksienlaajakaistayhteyksienyleisyys(%kotitalouksista)•Matkapuhelintenyleisyyskokoväestönkeskuudessa, liitty-miä per 100 asukasta•Lähipuhelujenhinnat(10min3km)•Kaukopuhelujenhinnat(10min200km)•Yrityksilläverkkosivut(%kaikistayrityksistä)•Peruspalveluidensaatavuusverkossa(%20peruspalveluista)•Verkko-ostoksiatehneidenInternet-kättäjienosuusväestöstä(%)•Sähköisestiostavienyritysten(pl.mikroyritykset)osuus(%yrityksistä)•Sähköisenmyynninosuusyritystenliikevaihdosta(%)

INFO

RM

AATI

OTI

ETO

14TEKBARO 2012

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta •EPO:ontehdytpatenttihakemuksetmiljoonaaasukastakohti•UPSTO:nmyöntämätkorkean teknologianpatentitmiljoo-naa asukasta kohti•Tieteellistenartikkelienmäärätuhattaasukastakohti•Työntuottavuus(BKTtyötuntiakohti)•Korkeanteknologianalojentuotannonarvo,osuusBKT:sta(%)•Korkeanjakeskikorkeanteknologianalojenarvonlisäys,osuusBKT:sta(%)•Korkeanteknologianvienti,osuuskokoviennistä(%)•Markkinaehtoisetosaamisintensiivisetpalvelut,osuusBKT:sta(%)

Uuden tiedon soveltaminen •Pk-yritystenosuus julkista t&k-rahoitusta saaneistayrityk-sistä(%)•Innovaatiotoimintaaharjoittaneidenpk-yritystenosuuskai-kistapk-yrityksistä(%)• Innovaatioyhteistyötä tehneidenpk-yritystenosuuskaikistainnov.pk-yrityksistä(%)

Yrittäjyys •Yrittäjyysaktiivisuus,osuusaikuisväestöstä(%)• Yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitukset, osuus BKT:sta(%)•Yritysenkelienosuusaikuisväestöstä(%)•Aloittavienyritystenosuusaktiivisistayrityksistä(%)•Yksityisensektorininvestointiaste(%)

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys •Maahantulevienjamaastalähtevienulkomaistensuoriensi-joitustenosuusBKT:sta(%)•Maasta lähtevien suorien sijoitustenkannanosuusBKT:sta(%)•Maahan tulevien suorien sijoitustenkannanosuusBKT:sta(%)•Ulkomaisenrahoituksenosuusyrityssektorint&k-menoista,osuusBKT:sta(%)•Avoimuuskansainvälisellekaupalle,tavarat•Avoimuuskansainvälisellekaupalle,palvelut

Terveys •Elinajanodote,miehet•Elinajanodote,naiset•Terveenelinajanodote,miehet•Terveenelinajanodote,naiset

Tulonjako •Tulonjaonsuhdeluku•Köyhyysriskiennensosiaalisiatulonsiirtoja(%)•Köyhyysriskisosiaalistentulonsiirtojenjälkeen(%)

Työllisyys •Työllisyysaste(%15-64ikäluokasta)•Ikääntyneidentyöllisyysaste(%55-64ikäluokasta)•Työttömyysaste(%)•Nuorisotyöttömienosuus(%)•Pitkäaikaistyöttömienosuus(%)•Ansiotulojenveroaste(%)

Sukupuolten välinen tasa-arvo •Naistenosuuskansanedustuslaitoksessa(%)•Naistenosuuskansallisessahallituksessa(%)•Naistentyöllisyysaste(%)•Sukupuoltenvälinenpalkkaero(%)

TIET

ÄMYS

KES

TÄVÄ

KEH

ITYS

15 TEKBARO 2012

Ympäristön suojelu •Sijoituksetympäristönsuojeluun,euroahenkilöäkohden•Sijoituksetympäristönsuojeluun,osuusBKT:sta(%)•Kasvihuonekaasupäästöjenmäärähenkilöäkohden•Energiaintensiteetti, energialähteiden kokonaiskulutus suh-teessa BKT:seen•Uusiutuvienenergialähteidenosuuskokonaisenergiantuotannosta

Ilmanlaatu •RikkidioksidipäästötsuhteessaBKT:seen•TyppioksidipäästötsuhteessaBKT:seen•HaihtuvienorgaanistenyhdisteidenpäästötsuhteessaBKT:seen• Alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden päästötsuhteessa BKT:seen

Veden laatu •Torjunta-aineidenkäyttöpinta-alaakohden,tonnia

Biologinen monimuotoisuus •Uhanalaisten nisäkäslajien osuus (% tunnetuista nisäkäsla-jeista)•Uhanalaistenpesivienlintujenosuus(%tunnetuistapesivistälintulajeista)•Luonnonsuojelualueidenosuuskokonaispinta-alasta(%)

Taulukko 1. Teknologiabarometrin indikaattorit aihealueittain

2.1.2. KyselyaineistoNyt käsillä oleva julkaisu edustaa teknologiabarometrien viidettä sukupolvea. Aiemmat versiot ovat ilmestyneet vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2010 2. Kaikki neljä aiempaa teknologiabarometriä on toteutettu jotakuinkin kahden vuoden välein. Instrumentin perusarkkitehtuuri on koko ajan pyritty pitämään ennallaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi, sisällön yksityiskohtia on sen sijaan päivitetty vastaamaan toimintaympäristössä ja lähdeaineistossa tapahtuvia muutoksia.

Tämän tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin lokakuun 2011 ja joulukuun 2011 välisenä aikana. Edellisen barometrin tapaan kyselytutkimuksen aineiston käsittely on raportissa erotettu omaksi itsenäiseksi kokonaisuudekseen.

Kyselytutkimus on kohdistettu neljälle yhteiskunnan kehityksen kannalta avainryhmäksi arvioidulle vastaajajoukolle: Tekniikan Akateemiset TEKin jäsenille, nuorille, poliitikoille ja elinkeinoelämän edustajille.

Ensimmäinen vastaajaryhmä ”TEKin jäsenet” muodostuu järjestön luottamushenkilöistä, valtuuston, hallituksen ja va-liokuntien jäsenistä. Tässä vastaajaryhmässä on 81 vastausta.

Toinen vastaajaryhmä on ”nuoret”, ja otos kerättiin kuudesta lukiosta eri puolilta Suomea. Lukiot olivat: Savonlinnan lyseonlukio,Eurajoenlukio,Nastolanlukio,Lahdenyhteiskoulunlukio,Maunulanyhteiskoulunlukio(Helsinki) jaLaurin lukio (Salo). Oppilaitokset ovat samat kuin viime kyselyssä, ja vastaajat olivat lukioikäisiä opiskelijoita ja abitu-rientteja. Kysymyksiin vastasivat tämän otoksen kaikki vastaajat. Ryhmän ”nuoret” vastauksia oli yhteensä 282 kappa-letta. Vuosiluokkien vaihtumisesta johtuen vastanneet nuorisoa edustavat henkilöt eivät olleet samoja kuin edellisillä teknologiabarometrin kyselykierroksilla.

2 Naumanen (2004). TEKBARO. Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suhtautumisesta tietoon pe-rustuvaanyhteiskuntaan.97s.TekniikanAkateemistenLiittoTEKry,Helsinki. Naumanen (2005). TEKBARO2005. Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suhtautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan.46s.TekniikanAkateemistenLiittoTEKry,Helsinki. Lehtoranta, Pesonen, Ahlqvist, Mononen & Loikkanen (2007). TEKBARO2007. Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansa-kunnansuuntautumisestatietoonperustuvaanyhteiskuntaan.80s.TekniikanAkateemistenLiittoTEKry,Helsinki. Lehtoranta, Ahlqvist, Loikkanen & Eivola (2010). TEKBARO2010. Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suun-tautumisestatietoonperustuvaanyhteiskuntaan.99s.TekniikanAkateemistenLiittoTEKry,Helsinki.

16TEKBARO 2012

Kolmas ryhmä on ”poliitikot”, jonka perusjoukko muodostuu eduskunnan jäsenistä, maakuntaliittojen johdosta ja seit-semän suurimman kaupungin valtuustojen jäsenistä. Kyselyyn vastasi 28 poliitikkojen ryhmän edustajaa. Kyselyn neljäs vastaajaryhmä on ”elinkeinoelämän edustajat”. Elinkeinoelämän edustajien perusjoukko muodostuu tuotekehitysinves-toinneilla mitattuna sadasta suurimmasta suomalaisesta yrityksestä. Yrityksestä kyselyyn on vastannut kehitys- ja inno-vaatiotoiminnastavastaavajohdonedustaja.Näistäsaatiin61yrityksenotos.

Eri vastaajaryhmille osoitettiin omat kysymyssarjansa. Aineiston runsauden vuoksi keskitymme tässä esittelemään vas-taajaryhmien väliset näkemyserot ja muutokset suhteessa edellisen Teknologiabarometrin tuloksiin. Kuvioissa vastaaja-ryhmien keskimääräisen vastauksena esitetään keskiarvo.

2.2. Keskeiset tulokset Teknologiabarometrin indikaattorivertailun päätuloksia on koottu kuvioihin 2 ja 3. Kuvio 2 kuvaa maiden sijoittumista neljän nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavan teema-alueen alle, joita nimitäm-me informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteiskunnaksi.

Informaatioyhteiskunnan mittareissa (koulutus, t&k-investoinnit) Suomi sijoittuu edelleen kärkeen. Tietoyhteiskunnan mittareilla (tiede- ja teknologiaosaaminen, tietotekniikan käyttö, tietotuotokset) Suomi sijoittuu toiseksi Ruotsin jälkeen. Tietämysyhteiskunnan mittareilla (innovaatiotoiminta, yrittäjyys, kansainvälisyys) mitattuna Suomi on parantanut si-joitustaan ja on lähestynyt Tanskan ja Yhdysvaltojen tasoa, mutta on selvästi jäljessä Ruotsia ja Alankomaita. Ruotsin vahva kehitys on seurausta yritysenkelien osuuden kasvusta, Suomessa tässä on pikemminkin tapahtunut vähennystä, mutta ennen muuta maahan tulevien suorien sijoitusten kannan voimakkaasta kasvusta. Suomessa ulkomaisten sijoi-tusten kannan BKT-osuus on noin puolet Ruotsin tasosta. Näillä perinteisillä kansainvälisyyden mittareilla mitattuna Suomi on kaukana Ruotsin ja Alankomaiden tasosta, ja pysynyt barometrista toiseen lähes paikallaan. On huomattava, että osassa tietämysyhteiskunnan mittaristoa on mittausongelmia, jotka heijastuvat maavertailuissa suhteellisen suurina muutoksina mittauksesta toiseen.

Kestävää kehitystä mittaavassa indikaattorikokonaisuudessa Suomi on edelleen vertailumaiden keskitasoa. Ruotsi on ylivoimainen ykkönen.Vuonna 2010Ruotsissa,Tanskassa jaHollannissa työllisyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköäkorkeampikuinSuomessa.Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysasteoli noin70prosenttia kun seSuomessaoli 56prosenttia. Nämä osuudet heijastavat väestön terveen elinajan odotetta vuosissa. Vuonna 2009 Ruotsissa väestön terveen elinajan odote oli noin 70 vuotta, Suomessa yli 10 vuotta lyhyempi, 58 vuotta. Suomen energiaintensiteetti on vertailu-ryhmän korkein. Suomen ympäristön suojelun alhainen indeksiarvo selittyneekin maamme energiavaltaisella tuotanto-rakenteella, vaikka Suomi on selvästi vähentänyt varsinkin rikki- ja typpioksidipäästöjä. Uusiutuvien energialähteiden osuudessa energian tuotannosta Suomi on savuttanut Tanskan tason mutta on selvästi jäljessä Ruotsia.

Kyselyn mukaan vastaajatahot ovat huolissaan mm. innovaatiojärjestelmän kehitysnäkymistä, tietoyhteiskuntakehityk-sen verkkaisuudesta erityisesti julkisella sektorilla sekä mm. kansallisten viranomaisten toiminnasta kansainvälisellä tasolla. Indikaattori- ja kyselyosien keskeisiä tuloksia peilataan toisiinsa yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa 2.3.

17 TEKBARO 2012

Tietämys

Tieto

Kokonaisindeksi

Kestävä kehitys

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

Informaatio

TEKBaro 2007

TEKBaro 2010

TEKBaro 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

TEKBaro 2007

TEKBaro 2010

TEKBaro 2012

TEKBaro 2007

TEKBaro 2010

TEKBaro 2012

TEKBaro 2007

TEKBaro 2010

TEKBaro 2012

TEKBaro 2007

TEKBaro 2010

TEKBaro 2012

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 2. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatioyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan, tietämysyhteiskunnan sekä kestävän kehityksen yhteiskunnan ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavien indeksien3 mukaan.

3 Indices of information society, knowledge society, knowledge value society and sustainable development, produced and developed by the Finnish Association of Graduate Engineers TEK together with the VTT Technical Research Centre of Finland.

18TEKBARO 2012

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Peruskoulutus

Yleissivistys ja osaaminen

Investoinnit tutkimukseenja tuotekehitykseen

Tieteellis-teknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Uuden tiedonsoveltaminen

Yrittäjyys ja uusiutuminen

Verkottuneisuusja kansainvälisyys

Kestävä yhteiskunta

Ympäristön suojelu

Ympäristön tila

TEKBaro 2010 TEKBaro 2012

Kuvio 3. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna

2.3. Keskustelua

Suomen innovaatiojärjestelmässä on joitakin vahvuuksia…

Vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa Suomi on edelleen ylivoimainen. Myös esimerkiksi tiede- ja teknologia-alan tutkin-tojen osuudessa 20–29-vuotiaiden ikäluokasta Suomi on vertailun ykkönen eli koulutusperusta näyttäisi siten olevan kilpailukykyinen. T&k-menojen BKT-osuudessa Suomi on edelleen huippua. Suomi on edelleen myös leimallisesti korkeaan teknologiaan nojaava talous monin mittarein. Elinkeinoelämä uskoo t&k-investointien suuntautuvan erityi-sesti valmistus- ja ympäristöteknologioihin sekä uusiin materiaaleihin. Eniten kasvua vuodesta 2009 on elektroniikassa sekä tietokoneissa ja viestintäteknologiassa. Myös julkisen sektorin t&k-investointien BKT-osuudessa Suomi on kär-kimaita. T&k-toiminnan työvoimaosuus on Suomessa pysynyt vertailumaista korkeimpana. Yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen indeksissä Suomi on kakkonen USA:n, mutta yrittäjyysaktiivisuus mitattuna Yritysenkelien osuudella aikuisväestöstä on Suomessa laskenut. Aloittavien yritysten määrä toiminnassa olevista yrityksistä on Suomessa kuiten-kin vertailumaiden korkein.

…mutta järjestelmä on mittavien haasteiden edessä

Kyselyssä oltiin huolissaan innovaatiojärjestelmän kehityksestä. TEKin jäsenten arvio suomalaisen tieteen ja teknolo-gisen tutkimuksen tulevista kehitysnäkymistä on heikentynyt merkitsevästi ja myös esimerkiksi elinkeinoelämän arvi-ot tieteellis-teknologisen tutkimuksen hyödyllisyydestä yhteiskunnan ja talouden kannalta ja samoin tieteestä ja sen tuloksista tiedottamisessa kansalaisille ovat merkitsevästi heikenneet. Elinkeinoelämä myös arvioi t&k-investointiensa alenevan seuraavan vuoden aikana. TEKin jäsenten ja elinkeinoelämän näkemykset ovat muuttuneet merkitsevästi kriit-tisemmiksi myös korkeakoulujen yhteistyön vaikutuksesta Suomen tutkimustoiminnan kehitykselle. Arvioiden taustalla vaikuttanevat - taloudellisten ohella - mm. Nokia-johtoisen ICT-klusterin laaja-alaiset muutokset, Suomen Akatemian tutkimuksen laatua ja kansainvälistymistä sekä Suomen innovaatiojärjestelmän arviointia koskevat tulokset ja kriittiset päätelmät, Tekesin rahoituksesta käytävä keskustelu samoin kuin epäusko Aalto-yliopiston tulevaan kehitykseen sekä SHOKkienkykyynvastatataloudenrakenteidenuudistamiseen.Suomionlisäksiedelleensilmiinpistävänheikkover-kottuneisuudessa ja kansainvälistymisen mittareissa erityisesti Ruotsiin verrattuna. Suorissa sijoituksissa ulkomailta ja yrityssektorin t&k -investoinneissa Ruotsi on selkeästi Suomen edellä samoin kuin maasta lähtevissä suorissa ja yritys-ten t&k-investointien ulkomaisessa rahoitusosuudessa.

19 TEKBARO 2012

Suomen tietoyhteiskuntakehitys edelleen verkkaista…

Suomen tietoyhteiskuntakehitys aikaisempien teknologiabarometrien mukaan hiipunut vertailumaihin nähden ja Suo-mi sijoittuu nyt vertailumaiden keskitason alapuolelle. Taustalla ovat mm. Internetin ja laajakaistayhteyksien muita vä-häisempi levinneisyys kotitalouksissa, kaukopuhelujen suhteellinen kalleus sekä ennen muuta sähköisen kaupankäynnin alhainen taso muihin nähden. Suomi on kuitenkin hieman parantanut asemaansa, kun mm. peruspalvelujen saatavuus verkossa on lisääntynyt. Tietoyhteiskuntakehityksellä on merkitystä erityisesti julkisen sektorin tehostamistarpeiden osaltajakiintoisastiliki60prosenttiapoliitikoistanäkeekintietotekniikanjasähköistenpalveluidenlisäämisenjulkispal-veluissa tehokkaimpana keinona julkissektorin tuottavuuden parantamisessa. Poliitikoista pääosa, 82 prosenttia, arvioi hallinnonalojen yhteistyön esteiden poistamisen ja yhteistyön tehostamisen kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi julkissek-torin tuottavuuden parantamiseksi ja runsas puolet arvioi kuntien yhdistämisen olevan tehokas keino. Julkistaustaisten sektorikohtaisten organisaatioiden yhdistämistä ja organisaatioiden siirtoa paikkakunnalta tuki vain alle 20 prosenttia poliitikoista.

…ja sillä on kytkentänsä myös sosiaaliseen koheesioon

Julkisen sektorin kehityksellä on läheinen yhteys sosiaalisen koheesion kehitykseen, jota koskevassa vertailussa Suomi sijoittuu alle keskitason vaikka sijoitus on hieman parantunut. Kansalaisten terveydessä ja työllisyydessä Suomi sijoittuu keskiarvon alapuolelle ja erityisesti väestön elinajan ja terveen elinajan odote miesten kohdalla on Suomessa edelleen selvästi useimpia muita maita alhaisempi. Nuorisotyöttömien osuus oli vuonna 2010 Suomessa edelleen toiseksi korkein Ruotsin jälkeen.

Energia- ja ympäristövertailussa vaihtelua ja petrattavaa

Ympäristökysymyksissä energiaintensiteetti on Suomessa vuonna 2009 edelleen vertailumaista korkein, mutta uusiu-tuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiatuotannosta on korkea, yli 30 prosenttia. Ruotsissa se on kuitenkin mm. vesivoiman takia noin 56 prosenttia. Biodiversiteettiä koskevassa vertailussa (mitattuna uhanalaisten nisäkäslajien japesivien lintulajien määrällä sekä luonnonsuojelualueiden laajuudella) Suomi kuuluu vertailumaiden kärkeen. Ympä-ristösuojelun kokonaisindeksissä Suomi sijoittuukin alle keskitason.

Poliitikoiden huolestuneisuus ympäristökysymyksistä kehityksestä oli merkitsevästi kasvanut uhanalaisten eläinten ja kasvilajien häviämisen osalta ja jonkin verran muidenkin ympäristökysymysten osalta. Yhtenä vakavimmista ympäris-töuhkista poliitikot pitivät öljyn ja kivihiilen käyttöä polttoaineena, vaikka arvio oli merkitsevästi parantunut. Merien ja järvien saastumisen osalta poliitikkojen arvio oli edellistä merkitsevästi myönteisempi. Vakavana uhkana he pitävät myös kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, joskin arviot olivat merkitsevästi aiempaa parempia. Myös autojen tuottamien ympäristösaasteiden osalta poliitikkojen arviot olivat merkitsevästi aiempaa myönteisempiä. Poliitikkojen usko viranomaisten toimintaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on selvästi palautunut sit-ten edellisen kyselyn. TEKin jäsenten usko puolestaan on pysynyt ennallaan tai erityisesti sekä EU:n että maailmanlaa-juisella tasolla heikentynyt vieläpä merkitsevästi.

Muutoksia ammatti- ja kiinnostuspreferensseissä kiintoisia muutoksia…

Nuoria kiinnostavat eniten liikemiehen tai -naisen, lääkärin ja insinöörin ammatit, mikä johtuu sekä mielenkiinnosta että hyvästä palkasta. Mielenkiinto toimittajan ja sisällöntuottajan ammattiin on kasvanut merkitsevästi ja taiteilijan ammattiin merkitsevästi vähentynyt. Vaikka nuoret arvioivat työskentelyn itsenäisenä yrittäjänä edelliskierroksen ta-paan vähiten työalan valintaan vaikuttavana seikkana, sen suosio kasvoi merkitsevästi. Ammatteja priorisoidaan ehkä enemmän mielikuvien ja palkan kuin työolosuhteissa vaikuttavien tekijöiden perusteella.

Nuorten luottamus tiedeyhteisöihin ja Suomen Akatemiaan on lisääntynyt merkitsevästi. Myös luottamus poliittisiin puolueisiin on kasvanut merkitsevästi, vaikka poliisiin taas merkitsevästi vähentynyt. Nuorten mielenkiinto talouteen ja yrityksiin sekä Euroopan yhteisöön sekä työhön on kasvanut merkitsevästi, mihin on saattanut vaikuttaa mediaa näkyvästi hallinnut Eurooppaa uhkaava talouskriisi. Sanoma- ja yleisaikakauslehtien merkitys nuorten tietolähteenä on lisääntynyt merkitsevästi. Elinkeinoelämä ja poliitikot uskovat, että nuorten vähäinen kiinnostus tekniikkaan uhkaa yhteiskunnan ja talouden kehitystä, mutta nuoret eivät jae tätä käsitystä. Samoin kiinnostavasti nuorten usko tieteen

20TEKBARO 2012

kykyyn ratkaista demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kysymyksiä on kasvanut merkitsevästi samoin kuin heidän uskonsa tieteen ja teknologian kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Toisaalta nuorten usko tieteen ja teknologian kykyyn hidastaa ilmastonmuutosta on heikentynyt merkitsevästi.

…samoin jäsenten luottamuksessa instituutioihin

Kysely tuotti myös muita kiintoisia tuloksia kuten TEKin jäsenten luottamuksen merkitsevä väheneminen puolustus-voimiin mikä palautunee jo pidempään käytyihin ja viime aikoina konkretisoituneihin keskusteluihin puolustusvoimien resurssien vähentämissuunnitelmista. Samoin jäsenten luottamus kirkkoon on alentunut merkitsevästi mihin on saatta-nut vaikuttaa kirkkoa koetelleet separatistiliikkeet. Jäsenten luottamus mediaan on alentunut merkitsevästi.

3. Indikaattorit3.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen Koulutuksen merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeisiä koulutukseen vaikuttavia muu-tostrendejä ovat globalisaatio, työelämän muutos sekä samanaikaisesti tapahtuva väestön demografinen muutos. (Kou-lutus ja tutkimus 2007-2012, Kehittämissuunnitelma). Taloudellinen globalisaatio vaikuttaa elinkeinorakenteeseen mm. siten, että osa tuotannosta siirretään halvempien tuotantokustannusten maihin. Tämä muuttaa puolestaan kotimaisen työn luonnetta ja organisointitapoja. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi yritykset organisoivat uudelleen toimintojaan, jol-loin myös ammattira-kenteet, toimenkuvat ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Samanaikaisesti työelämästä poistuvien ikäluokkien koko on ollut jo vuodesta 2005 suurempi kuin työelämään tulevien ikäluokkien. Myös koulutukseen siir-tyvien ikäluokkien koko pienenee. Kaikki nämä tekijät asettavat haasteita sekä koulutuksen laadulle että mitoitukselle. Osaamisen tasoa on nostettava ja samalla osaamisen ja työpaikkojen kohtaanto pyrittävä varmistamaan, jotta työvoiman saatavuusongelmista ei muodostu estettä talouden kilpailukyvylle ja julkisten palveluiden järjestämiselle. Sekä perus-koulutukselle että ammatilliselle koulutukselle asettuu näin merkittäviä kehittämishaasteita tulevina vuosina.

Suomalaisen koulutuksen tasoa on viime vuosien kansainvälisten vertailujen valossa totuttu pitämään erinomaisena. Äskettäisessä Opetusministeriön kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni-telma, luonnos 13.9.2011) on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että kaikilta osin käsitys ei pidä paikkansa. Suun-nitelmassa todetaan, mm. että suomalaiset nuoret aikuiset olivat vuonna 1991 OECD-maiden kärjessä korkea-asteen tutkinnonsuorittaneissa,muttavuonna2001sijalla6javuonna2009vastasijalla18.Niinikäänvuosina1999–2009työ-ikäisen suomalaisen korkeakoulutetun väestön kasvuprosentti on ollut keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa kun suurim-massa osassa vertailumaita koulutustason nousu on ollut nopeampaan kuin Suomessa. Kaiken kaikkiaan OECD maiden keskinäisessä vertailussa Suomi sijoittuu perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudella mitattuna vasta sijalle9yhdessäItävallanjaIsraelinkanssa(82%25-64vuotiaista)(EducationataGlance2011:OECDIndicators).

Haasteisiinpyritäänvastaamaanmerkittävilläjokäynnissäolevillajasuunnitteillaolevillakokokoulutusjärjestelmäänkohdistuvillakehittämistoimenpiteillä.Hallitusohjelmassakeskeisenätavoitteenaonväestönkoulutustasonnosto.Erää-nä konkreettisena päämääränä on, että vuoteen 2020 mennessä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus nouseelähes10prosenttiavuoden2009tasosta(79,5prosentista88prosenttiin25–64-vuotiaista).Osaavantyövoimansaatavuutta pyritään parantamaan myös koulutusjärjestelmän toimintaa tehostamalla ja koulutustarjontaa suuntaamalla. Tavoitteena on mm. se, että koulutukseen käytettävä kokonaisaika ja tutkinnon suorittamisikä laskee ja että koulutuksen läpäisy ja koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaanto paranee. (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-nitelma, luonnos 13.9.2011)

Jo käynnissä olevia merkittäviä hankkeita ovat mm. lukiokoulutuksen kehittäminen, perusopetus paremmaksi -ohjelma sekä korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja yliopistolaitoksen uudistaminen. Lukiokoulutusta on tarkoitus ke-hittää laaja-alaisesti niin rakenteellisesti kuin sisällöllisesti ja pedagogisesti. Vuosina 2008-11 käynnissä olleen perusope-tus paremmaksi ohjelman puitteissa on suunnattu voimavaroja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen ja yliopistojen kehittäminen on puolestaan tähdännyt korkeakoulujen toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen mm. yhdistämällä korkeakouluyksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2010

21 TEKBARO 2012

alussa voimaan tulleella uudella yliopistolailla ja yliopistouudistuksella pyritään parantamaan mm. yliopistojen rea-gointikykyä toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan niiden rahoituspohjaa sekä mahdollisuuksia resurssien kohdentamiseen strategisiin paino-aloihin. (Opetusministeriö, www.minedu.fi) Kuten aiemmissa teknologiabarometreissa, koulutus muodostaa erään keskeisen ulottuvuuden tässäkin barometrissa. Jo 2000-luvun alusta kertynyt vertailukelpoinen aineisto mahdollistaa nyt ensimmäisen kerran myös mielenkiintoisen pidemmän aikavälin trenditiedon tarkastelun.

3.1.1. PeruskoulutusPeruskoulutus luo pohjan myöhemmin tapahtuvalle koulutukselle ja oppimiselle, mikä korostaa sen roolia tietoyhteis-kunnan perusvalmiuksien antajana. Peruskoulutuksen tason arviointi perustuu teknologiabarometrissa kansainväliseen PISA-tutkimusohjelmaan (Programme for International Students Assessment). PISA on OECD:n jäsenmaiden yhtei-nen tutkimus-ohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä (www.minedu.fi).

Mekaanisen osaamisen sijaan PISA korostaa taitojen soveltamista erilaisissa arkielämän tilanteissa ja lukemisen erilaisia tarkoituksia. Lukutaito on PISAssa määritelty seuraavasti: ”Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien ke-hittämiseksi sekä yhteiskunta- elämään osallistumiseksi”. On hyvä huomata, että vuoden 2009 lukutaidon määritelmää on muutettu aiemmista lisäämällä siihen lukemiseen sitoutuminen. Tällä on haluttu korostaa sitä, että lukeminen on oleellinen osa henkilön elämää ja arkipäivää. Vuoden 2009 PISAssa myös sähköisten tekstien lukeminen oli arvioinnin kohteena, mutta Suomi ei osallistunut tähän valinnaiseen osioon. (Sulkunen ym. 2010)

Vastaavasti matematiikan testi korostaa tiedon soveltamista: ”Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä havaita ja ymmärtää matematiikan merkitys ympäröivässä maailmassa, tehdä perusteltuja matemaattisia päätelmiä sekä käyt-tää ja soveltaa matematiikkaa tarpeidensa mukaan elämässään osallistuvana, vastuullisena ja ajattelevana kansalaisena.” Luonnontieteelliseen osaamiseen kuuluu puolestaan olennaisesti tieteellisen ajattelun perustaitojen hallinta. Kyse on kansalaistaidosta tieteellis-teknologisessa yhteiskunnassa: ”Luonnontieteellinen osaaminen määritellään yksilön kyky-nä hyödyntää tieteellistä tietoa, hankkia uutta tietoa, selittää luonnontieteellisiä ilmiöitä, määrittää kysymyksiä ja tehdä todistusaineistoon perustuvia johtopäätöksiä luonnollisen maailman sekä siihen liittyvien, ihmistoiminnasta aiheutuvi-en muutosten ymmärtämiseksi ja näitä asioita koskevan päätöksenteon edistämiseksi. Tällöin yksilön tulee myös tietää luonnontieteiden rooli tieteen ja tutkimuksen kehittymisessä, ja ymmärtää, miten luonnontieteet ja teknologia muovaa-vat aineellisia, älyllisiä ja kulttuurillisia ympäristöjä.” (Sulkunen ym. 2010)

Suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa. Vuoden 2009 uudessa PISA-tutkimuksessa Suomi oli toiseksi paras OECD-maa Korean jälkeen ja kolmanneksi paras, jos tutkimukseen osallistunut OECD:n ulkopuolinen Sanghain alue huomioidaan. Suomessa lukutaito on myös hyvin tasa-arvoista, koska suoritusten keskihajontaoliselkeästipienempikuinOECD-maissakeskimäärin.AinoastaanSanghaissa,KoreassajaHongkongissakeskihajontaoliSuomeapienempi.HeikkojalukijoitaSuomessaolivain8%testatuistakunesimerkiksimuissaPohjois-maissavastaavalletasollesijoittuneitalukijoitaoli15-18%.(Sulkunenym.2010)

Sen sijaan muutosten tarkastelu vuodesta 2000 vuoteen 2009 aiheuttaa huolestumista. Lukutaidon kansallisessa kes-kiarvossa on tapahtunut 10 pisteen lasku ja erinomaisten lukijoiden osuus on laskenut kahdeksastatoista viiteentoista prosenttiin (tilastollisesti merkittävä ero). PISAn suomalaistutkijat toteavatkin, että ”tapahtuneet muutokset suomalais-nuorten lukutaidon tasossa on otettava vakavasti, vaikka kansallisen keskiarvon muutos onkin vielä vähäinen. Erityisesti erinomaisten lukijoiden määrän väheneminen sekä tiedonhaun osa-alueella heikkojen lukijoiden lisääntyminen ovat merkkejä siitä, ettemme voi olettaa hyvän suoritustason pysyvän ennallaan itsestään.” (Sulkunen ym. 2010, 23-25)

Tämä lasku suomalaisten nuorten lukutaidon keskiarvopisteissä näkyy myös Tekbaron vertailumaita tarkasteltaessa. Vastaavaa laskua on tapahtunut myös Ruotsissa ja vähäisemmässä määrin Englannissa. Suomessa ja Ruotsissa lasku joh-tuu siitä, että sekä parhaiten että heikoimmin lukemisessa suoriutuvat oppilaat menestyvät testissä aiempaa heikommin (PISA 2009 Results : Learning Trends, Vol 5, 45). Kiinnostavaa on huomata, että lukutaidon lasku näyttäisi olevan pi-dempiaikainen trendi Ruotsissa. Muissa maissa ja erityisesti Japanissa lukutaitoa kuvaava pisteytys on kasvanut vuodesta 2006.MyösAlankomaissaontapahtunuthienoistanousuavuosina2003-6tapahtuneenlaskunjälkeen.

22TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2009

400

420

440

460

480

500

520

540

560

Kuvio 4. Nuorten lukutaito PISA-tutkimuksessa (Pisa 2009, Volume 9)

Matematiikan osaamisen taso on sen sijaan säilynyt samana (ei tilastollisesti merkitsevää eroa) Suomessa verrattaessa vuoden 2009 tasoa vuoteen 2003 (lukutaidosta poiketen vuosi 2003 muodosti vertailuvuoden, koska tuolloin matema-tiikkaolivertailunpääalue).Vuoden2009PISAssaSuomioli65osallistujamaastakuudenneksiparasSanghain,Sin-gaporen,Hongkongin,Korean jaTaiwanin jälkeen.OECD-maistaSuomentulosoli toiseksiparas.Merkillepantavaaon myös, että matematiikan osaamisen vaihtelu oppilaiden keskuudessa on Suomessa suhteellisen vähäistä ja heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa OECD-maiden pienin. (Sulkunen ym. 2010)

Toisin kuin Suomessa monissa aiemmin hyvin matematiikassa menestyneissä OECD-maissa osaaminen laski varsin merkittävästi. Tämä näkyy myös Tekbaron vertailumaita tarkasteltaessa. Jos vuotta 2003 käytetään vertailupisteenä ainoastaan Saksassa ja Yhdysvalloissa matematiikan osaamisen taso nousi. Lasku on ollut selkeä trendi jälleen Ruotsissa mutta myös Alankomaissa.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2009

400

420

440

460

480

500

520

540

560

Kuvio 5. Nuorten matematiikkaosaaminen PISA-tutkimuksessa (Pisa 2009, Volume 1)

23 TEKBARO 2012

Niin ikään luonnontieteellisessä osaamisessa vuoden 2009 PISAssa suomalaiset opiskelijat pärjäsivät erinomaisesti. Suomi oli OECD-maiden ykkönen ja toisella sijalla jos Sanghai otetaan mukaan vertailuun. Kuten lukutaidossa ja ma-tematiikassa luonnontieteellisen osaamisen vaihtelu oppilaiden keskuudessa on varsin vähäistä ja luonnontieteelliselle osaamiselleasetetunperustasonallejäivain6prosenttiaoppilaista–luvunollessaOECD-maidenpienin.VaikkaSuomion yksi luonnontieteellisen osaamisen huippumaista, sen osaamista kuvaava pistemäärä kuitenkin laski tilastollisesti merkittävästiaiemmastavertailukelpoisestatutkimuksestavuodelta2006.SuomalaisetPISA-tutkijatovatkuitenkinke-hottaneet suhtautumaan tähän trenditietoon varovaisesti mm. siksi, että vain pieni osa tehtävistä ja koeajasta kohdistui luonnontieteisiin.

Laskua tapahtui myös muissa Tekbaron vertailumaissa. Silmiinpistävää on jälleen Ruotsin suoriutumispisteiden vä-häinen, mutta tästä huolimatta trendinomainen lasku. Varsin selkeä nouseva trendi on ollut sen sijaan Tanskassa ja Saksassa.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2009

400

420

440

460

480

500

520

540

560

580

Kuvio 6. Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISA-tutkimuksessa (Pisa 2009, Volume 1)

Näiden osatutkimusten pohjalta tuotettu yhdistelmäindeksi kuvaa vertailtavien maiden sijoittumista toisiinsa perus-koulutuksessa. Edellä todettu suomalaisten nuorten osaamisen lievä lasku näkyy myös yhdistelmäindeksissä. Laskusta huolimatta Suomi on kuitenkin edelleen ylivoimainen vertailumaihin nähden. Silmiinpistävimmin suhteellista sijoit-tumistaan ovat parantaneet Japani ja Yhdysvallat. Yhdysvalloissa tilanteen parantuminen liittyy kaikkiin osaamisaluei-siin, Japanissa lähinnä lukutaitoon. Vastaavasti Ruotsin nuorten osaamisen lasku kaikilla osaamisalueilla näkyy selvästi vertailussa.

24TEKBARO 2012

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2009

Kuvio 7. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen perustuen.4

Vaikka tiedollisesti suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti, jossakin määrin tämän kanssaristiriidassaoleviajakysymyksiäherättäviätuloksiasisältyykouluviihtyvyyttäkoskeneisiintutkimuksiin.WHO:nepätasa-arvoa käsittelevään kyselytutkimukseen sisältyy myös kouluviihtyvyysosio, jossa suomalaiset nuoret ovat osoit-tautuneetolevaneräitävähitenkoulussaviihtyviäoppilaita.Vuonna2006toteutetussatutkimuksessa41maanjoukostasuomalaiset 15-vuotiaat oppilaat pitivät koulusta kuudenneksi vähiten. Vastanneista tytöistä vain 11 ja pojista 9 prosent-tia ilmoitti pitävänsä koulusta paljon. Vertailun huippumaa oli Makedonia, jossa vastaavat luvut olivat 52 ja 44 prosenttia. (Currie ym. 2008) Tulokset ovatkin herättäneet runsaasti keskustelua mm. koulun luonteesta ja asiaan on kiinnitetty huomioita myös koulutuspolitiikassa (Koulutus ja tutkimus 2007-2012).

3.1.2. Yleissivistys ja osaaminenTeknologiabarometrissa kansalaisten yleissivistystä ja osaamista mitataan viidellä indikaattorilla. Kolme näistä indikaat-toreista kuvaa aikuisten lukutaitoa ja perustuu OECD:n toiseen kansainväliseen aikuisten lukutaitotutkimukseen (The Second International Adult Literacy Survey, SIALS) vuosilta 1997−2000. Aikuisten lukutaidon lisäksi yhdistelmäin-deksissä on mukana koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus ja elinikäiseen oppimiseen osallistuminen.

Kansainvälisessä lukutaitotutkimuksessa lukutaitoa tarkastellaan monipuolisena taitona käyttää painettua tekstitietoa, kuvioita tai lukuja, jotta henkilö voi suoriutua tehtävistä, joita opiskelu, työ tai aktiivinen osallistuminen yhteiskunnal-liseen toimintaan vaatii. Koska aikuisten lukutaitotutkimusta ei ole tehty uudelleen vuoden 2000 jälkeen, ei indeksi ole tältä osin muuttunut. Vertailun kärjessä on Ruotsi kansalaistensa hyvän lukutaidon ansioista. Suomi on kolmas Tanskan jälkeen, vain hieman vertailumaiden keskiarvon yläpuolella. Suhteellisesti heikoimmin mainituilla mittareilla mitattuna sijoittuvat Iso Britannia ja Yhdysvallat. Japanin tiedot puuttuvat.

Yleissivistystä ja osaamista mitataan välillisesti myös julkisten koulutusmenojen osuudella bruttokansantuotteesta. Yh-teiskunnallinen ja yksilötason kehitys edellyttää panostuksia koulutukseen. Koulutusmenot muodostuvat kokonaisuu-dessaan julkisista ja yksityisistä koulutusinvestoinneista, joita tekevät niin valtio, yritykset kuin opiskelijat ja heidän per-heensä. Selkeästi suurin osa koulutusmenoista katetaan kuitenkin julkisella rahoituksella. Vuonna 2008 OECD-maissa julkistenrahoituksenosuusolikeskimäärin5%BKT:stajayksityisenrahoituksen0,9%.Yksityisenrahoituksenosuusvaihtelee kuitenkin järjestelmästä riippuen merkittävästi. Tekbaron vertailumaista vuonna 2008 Suomessa yksityisten rahoituslähteidenosuuskaikestakoulutuksestaoli0,1%,Ruotsissa0,2%,Tanskassa0,6%,Alankomaissa0,8%,

4 Yhdistelmäindeksissä pisteluku 0 kuvaa keskiarvoista suoriutumista. Mitä positiivisempi/negatiivisempi maan indeksiarvo on, sitä paremmin/heikommin se suhteutuu muihin vertailtaviin maihin.

25 TEKBARO 2012

Saksassa0,7%,Englannissa0,6%,Yhdysvalloissa2,1%jaJapanissa1,7%.(EducationataGlance2011:OECDIn-dicators)

Tekbaron vertailussa käytetään vertailtavuuden vuoksi julkisia koulutusinvestointeja, mutta on hyvä pitää mielessä, että yksityisten investointien huomioiminen kasvattaisi etenkin Yhdysvaltojen ja Japanin koulutusmenojen BKT-osuutta.

Oheisesta taulukosta käy selville kuinka etenkin Pohjoismaissa koulutusmenojen BKT-osuus on trendinomaisesti laske-nut2000-luvunalustaalkaen.Vertailunainoamaa,jossakoulutusmenojenosuusonkasvanutvuodesta2006,onSaksa.Koska kaikissa muissa maissa paitsi Japanissa tarkastelujakson aikana koulutuksen rahamääräiset investoinnit kuitenkin lisääntyivät (OECD.Stat), vaihtelua selittää lähinnä BKT:n vaihtelu ja inflaatio. Jos BKT kasvaa nopeammin kuin kou-lutusinvestoinnit ja/tai koulutusinvestointeihin ei tehdä täysimääräisiä inflaatiotarkistuksia, suhdeluku on laskeva. Suo-messaBKTkasvoivielävertailunviimeisenämittausvuonna2008(0,3%)jakääntyimiinusmerkkiseksivastavuonna2009(-8,4%).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2008

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Kuvio 8. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia (Eurostat).

Koulutusmenoihin vaikuttavat myös ikäluokkien koko, opettajien määrä ja palkkataso. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä myös siihen paljonko opettajia on per opiskelija ja paljonko opettajilla on potentiaalisesti aikaa käytettävissä oppilasta kohden (tähän vaikuttaa myös opettajien muihin tehtäviin, kuten hallintoon käyttämä aika). Vertailumaista Ruotsissa opettajia per opiskelija kuvaava suhdeluku oli vuonna 2009 alhaisin niin peruskoulutuksessa, toisen asteen koulutuk-sessa kuin korkeakoulutuksessa (12,1/12,3/8,8). Korkeimmat luvut peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa löytyivät Englannista(19,9/16,5)jatoisenasteenkoulutuksessaAlankomaista(16,1).Suomisijoittuutässätarkastelussatoiseksiperuskoulutuksessa(13,6),kolmanneksitoisenasteenkoulutuksessa(13,6)janeljänneksikorkeakoulutuksessa(14,9).Ai-noastaanperuskoulutuksessaSuomisijoittuuselvästiOECD:nkeskiarvonalapuolelle(16,0),toisenasteenkoulutuksessa(13,5) ja korkeakoulutuksessa (14,9) keskiarvon tuntumaan. (Education at a Glance 2011: OECD Indicators)

Viides teknologiabarometrissa käytetty yleissivistyksen ja osaamisen osaindikaattori on osallistuminen elinikäiseen op-pimiseen. Elinikäisestä oppimisesta on tullut olennainen osa jatkuvasti muuttuvien työelämätaitojen päivittämistä ja kilpailukyvyn ylläpitämistä. Samalla elinikäisen oppimisen avulla voidaan vastustaa työttömyyttä ja sosiaalista syrjäy-tymistä.OECD-maissakeskimäärin40%aikuisistaosallistuuvuodenaikanajokokoulutusjärjestelmänpiirissätaisenulkopuolella annettavaan koulutukseen. Osuus vaihtelee Ruotsin 70 prosentista noin 10–15 prosenttiin aikuisväestöstä Kreikassa ja Unkarissa. Suomessa koulutukseen osallistuu OECD:n tilastojen mukaan vuoden aikana noin 55 prosenttia väestöstä. (Education at a Glance 2011: OECD Indicators)

Tekbarossa indikaattorina käytetään Eurostatin kyselytietoa. Osallistumista koulutukseen kysytään neljää viikkoa ennen kyselyä edeltävältä ajalta. Tästä syystä luvut ovat OECD:n tilastolukuja alhaisemmat. Vertailun perusteella Suomessa

26TEKBARO 2012

osallistuminen on pysynyt jotakuinkin aiemmalla tasolla, pientä vaihtelua on, mutta ei kovin merkittävässä määrin. Suhdeluvunmuutokseenvaikuttaahieman25–64-vuotiaidenikäluokankoko,jokakasvoivähäisessämäärinSuomessavuodesta2007vuoteen2010(0,5%).SilmiinpistävimmätmuutoksetovattapahtuneetyhtäältäRuotsissajaTanskassa,joissa osallistuminen on selvästi lisääntynyt ja Englannissa, jossa trendi on ollut vuodesta 2005 laskeva, suurimman muutoksen tapahduttua vuosien 2005 ja 2007 välillä.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2010

0

5

10

15

20

25

30

35

Kuvio 9. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen, prosenttia 25–64-vuotiaiden ikäluokasta (EU Labour Force Survey, Eu-rostat).

Näiden vertailuiden perusteella tuotettu yhdistelmäindikaattori ei osoita kovin merkittäviä muutoksia maiden välisissä suhteellisissa eroissa. Ruotsi ja Tanska ovat edelleen Suomea edellä yleissivistystä ja osaamista mittaavilla indikaatto-reilla. Kokonaisuudessaan Pohjoismaat muodostavat vertailussa muita paremmin suoriutuvan ryhmän. Ruotsin aseman suhteellinen paraneminen johtuu erityisesti aikuiskoulutukseen osallistumisen kasvusta. Suhteellisesti heikoimmin käy-tetyillä mittareilla selviytyy Japani.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2007

2009

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kuvio 10. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa aikuisten lukutaitotutkimuksen, koulutusmenojen BKT-osuuden ja elinikäisen oppimisen mittareihin perustuen.

27 TEKBARO 2012

3.1.3. Tieteellis-teknologinen osaaminenTeknologiabarometrissa kansalaisten tieteellis-teknologista osaamista mitataan seitsemällä indikaattorilla. Ensimmäi-nennäistäonkorkea-asteenkoulutuksensaaneenväestönosuus25–64-vuotiaista.Indikaattoriaeiolerajoitettutieteenja tekniikan aloihin, sillä innovaatioiden käyttöönotto edellyttää entistä enemmän laaja-alaisuutta. Teknologioihin liit-tyy esimerkiksi erilaisia palveluita ja yritykset tarvitsevat toimiakseen monialaista osaamista taloudesta ja juridiikasta käyttäytymistieteisiin. Kaksi tätä seuraavaa indikaattoria mittaa lähemmin uusien tiede- ja teknologia-alan korkea-as-teen tutkinnon sekä tohtorin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuutta 20–29- sekä 25–34-vuotiaista. Seuraavat indikaattorit tarkastelevat t&k-toiminnan henkilöstön osuutta työvoimasta sekä naisten osuutta tutkijoista. Viimeiset kaksi indikaattoria tarkastelevat sitä, miten suuri osa kansalaisista työskentelee korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa.

Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa on yleinen indikaattori erikoisosaamista omaavan koulutetun työvoiman tarjonnasta ja saatavuudesta. Tämän lisäksi sen ajatellaan usein heijastavan laajemmin kansakunnan kilpailukykyä tie-tointensiivisessä taloudessa ja innovaatiotoiminnassa. Maiden välisiin eroihin koulutusmäärissä vaikuttavat mm. koulu-tusjärjestelmän rakenne, korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä ja koulutukseen käytettävissä olevat resurssit. OECD -maiden keskiarvo korkeakoulutetun väestön osuudessa vuonna 2009 oli 30 prosenttia. Korkein osuus löytyy Kanadasta, jossa50prosentilla25–64-vuotiaastaväestöstäonjokinkorkeakoulututkinto.Muitakorkeanosuudenmaitaovatmm.Japani(44%),Israel(45%)Yhdysvallat(41%)jaUusi-Seelanti(40%).Alhaisimmanosuudenmaitaovatpuolestaanmm. Italia, Portugali ja Turkki. (OECD Education at a Glance 2011)

Tekbaron vertailumaissa korkeakoulutettujen osuus väestössä on tasaisessa nousussa. Ilmiö ei ole maaspesifi, vaan hei-jastaamitäilmeisimminglobaaliakorkeakoulutuksenlaajentamispyrkimystä.HienoisenapoikkeuksenaonRuotsi,jonkaosuudessa tapahtui alenemista 2000-luvun alkupuolella. Vertailun huippumaat ovat Japani ja USA, joiden asema selittyy mm. sillä, että näissä maissa korkeakoulutuksen laajentaminen aloitettiin aiemmin kuin muissa maissa. Yleisenä trendinä on kuitenkin se, että erot korkeakoulutettujen osuuksissa maiden välillä ovat pienenemässä. Suomessa korkeakoulutet-tujenosuuson jatkanut selkeästikasvuaanvaikkavuosina2003–2009myösvertailuikäluokan (25–64-vuotiaat)kokokasvoi(noin2%kasvu).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2006

2009

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Kuvio 11. Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa, prosenttia 25–64 –ikäluokasta (OECD Education at a Glance 2011, OECD Factbook 2010).

Teknis-luonnontieteellisten tutkintojen osuus kuvaa lähemmin yritysten saatavilla olevan työvoiman saatavuutta näil-lä aloilla sekä kansakunnan potentaalia teknistieteellisiin innovaatioihin. Teknis-luonnontieteellisen alan tutkintoihin lasketaan kuuluvan tässä kaikki korkea-asteen koulutuksen tutkinnot biologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tilastotie-teessä, tietotekniikassa, tekniikassa ja teknisillä aloilla, tuotannossa ja käsittelyssä sekä arkkitehtuurissa ja rakentamisessa.

28TEKBARO 2012

Suomessa on perinteisesti ollut näillä aloilla korkea aloittajamäärä korkea-asteella. Vuonna 2009 uusien aloittavien tek-niikan alan opiskelijoiden osuus oli OECD-maiden korkein Suomessa. Samana vuonna tutkinnon suorittaneiden tiede- ja teknologia-alan opiskelijoiden osuus kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli puolestaan OECD-maiden kolmanneksikorkein(28,2%).KorkeammatosuudetolivatvainKoreassa(32,4%)jaSaksassa(28,7%)OECD-maidenkeskiarvonollessa21,2%.(OECDEducationataGlance2011)

Suomen vahvuus näillä aloilla näkyy myös Tekbaron vertailussa, jossa tarkastellaan tiede- ja teknologia-alan tutkintojen osuutta 20–29-vuotiaiden ikäluokasta. Suomi on vertailun ykkönen ja Saksan ohella ainut maa, jossa osuus on tasaisesti kohonnut(Suomessa20–29-vuotiaidenikäluokankokomyöskasvoivuosina2004–2009noin0,7%).Englantipärjäätässävertailussaparemminkuinpelkästäänkorkea-asteentutkintojatarkasteltaessa(Englannissavuonna2009noin23%korkea-asteen tutkinnoista tehtiin näillä aloilla) ollen Suomen kanssa lähes tasoissa. Mielenkiintoisin kehityskulku löytyy ehkä kuitenkin Ruotsista, jossa osuus on selvästi pudonnut 2000-luvun alkupuolelta. Ruotsin kehitystä selittää yhtäältä tekniikan alan valmistuneiden absoluuttisen määrän lasku ja toisaalta joillakin muilla aloilla tapahtunut samanaikainen valmistuneiden määrän lisääntyminen (OECD.Stat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Kuvio 12. Uudet tiede- ja teknologia-alan tutkinnot, promillea 20–29 –ikäluokasta (Eurostat).

Vastaava suuntaus näkyy myös teknis-luonnontieteellisten alojen tohtorintutkintojen osuudessa 25–34-vuotiaiden ikä-luokassa. Ruotsissa osuus on laskeva, joskin osuus on edelleen vertailumaiden korkein. Myös Suomessa osuus on laske-nut. Sen sijaan muissa vertailumaissa osuus on lisääntynyt tai pysynyt samana. Mikäli kehitys jatkuu samankaltaisena, on mahdollista, että erot maiden välillä vähitellen tasoittuvat kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomen varsin näkyvää laskua selittää tässä tapauksessa lähinnä ikäluokan koon kasvu vuosina 2005–2009, mikä oli lähes 7 prosenttia. Tämä heikentää suurella volyymillaan suhdelukua, vaikka tohtorintutkintojen määrässä tapahtui samanaikaisesti tekniikan alallanoin20%jaluonnontieteissä10%kasvu.

29 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

Kuvio 13. Tiede- ja teknologia-alan tohtorintutkinnot, promillea 25–34-ikäluokasta (Eurostat).

Mikäli tarkastellaan lähemmin sitä, kuinka paljon työvoimasta työskentelee korkeaa osaamista vaativassa ja tietointen-siivisen talouden erääksi peruskiveksi mielletyssä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, Suomessa luku on pysynyt vertai-lumaista korkeimmalla tasolla, noin hieman yli kahden prosentin tuntumassa. Mielenkiintoista kyllä suuntaus näyttäisi olevan jossakin määrin laskeva kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa ja Saksassa verrattaessa tilannetta vuoteen 2005. Jossakin määrin suuntaukseen on saattanut vaikuttaa vuonna 2008 alkanut laskusuhdanne, joskaan tulkinta ei ole yk-siselitteinen johtuen mm. Tanskan osuuden merkittävästä kasvusta. Tavanomaisesti yritykset leikkaavat t&k-menojaan laskusuhdanteessa, mikä heijastuu myös työllisyyteen. Tanskassa kokonaistyöllisyys kääntyikin laskuun vuosina 2008-2009, mutta sen sijaan kokonaistyövoiman määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta (UNECE Statistical Divisi-on Database; OECD.Stat), joten on pääteltävissä, että t&k-henkilöstöä leikkaukset eivät tuolloin koskeneet. Suomessa vuosina 2005-2009 sekä työvoiman määrä, että tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä kasvoivat. Työvoiman määrä noin2,2%,t&k-henkilöstönpuolestaan2,8%.Yritystent&khenkilöstönmääräkasvoikyseisellävälillänoin1,1%.Tarkastelussa näkyvä lasku palautuu siis työvoiman määrässä tapahtuneeseen t&k-henkilöstöä absoluuttisesti suurem-paan kasvuun, mikä heikentää suhdelukua.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2009

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Kuvio 14. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta, prosenttia (Eurostat).

30TEKBARO 2012

Naisten osuus tutkijoista ei sen sijaan ole vertailumaissa merkittävästi muuttunut tarkastelujakson aikana. Korkeimmat osuudet löytyvät Pohjoismaista, alhaisin osuus puolestaan Japanista. Selkeimmin tasaista naisten osuuden kasvua osoit-tavat Saksa ja Alankomaat.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Kuvio 15. Naisten osuus tutkijoista, prosenttia (Eurostat).

Korkean ja korkean keskitason teknologian teollisuuden osuus kokonaistyövoimasta heijastaa puolestaan tutkimus- ja kehitysintensiivisten teknologiayritysten osuutta taloudellisesta toiminnasta. Keskeisiä tähän kategoriaan kuuluvia aloja ovat kemialliset tuotteet, koneet ja laitteet, tieto- ja konttorikoneet, sähkölaitteet, tietoliikennelaitteet, tarkkuuskojeet, autot sekä ilma-alukset ja muut kulkuneuvot. Muutokset ovat olleet tarkastelujaksolla verrattain vähäisiä, joskin osuu-den kasvu näyttää tasaantuneen ja kääntyneen jopa laskuun muissa maissa paitsi Saksassa, jossa osuus on muutenkin vertailumaidenkorkein.Suomenhienoistalaskuaselittääkokonaistyövoimanmäärässätapahtunut1%kasvu,koskasa-manaikaisestiko.alojentyövoimassatapahtuimyösnoin0,3%kasvu.Kokonaistyövoimankasvuheikentääsuhdelukua.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2008

0

2

4

6

8

10

12

Kuvio 16. Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa, prosenttia kokonaistyövoimasta. (EU Labour Force Survey (Eurostat).

31 TEKBARO 2012

Eräs keskeisistä osaamisintensiivisen talouden piirteitä on ollut osaamisintensiivisten palveluiden merkityksen kasvu. Suomessa palveluiden merkityksen kasvu oli huomattavaa erityisesti 1990-luvulla, jolloin havaittiin myös niiden yhteys talouskasvuun. Tavanomaisesti tietointensiivisiin palveluihin sisällytetään mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut, rahoituspalvelut, koulutus, mainos- ja konsulttipalvelut sekä tekniset palvelut. Kaikki liike-elämän palvelut eivät kuitenkaan ole osaamisintensiivisiä.

Vertailussa osaamisintensiiviset palvelut sisältävät korkean teknologian palvelut sekä palvelut, joissa suhteellisen suuri osuus työvoimasta on korkeasti koulutettua. Vertailumaissa noin 35−50 prosenttia työvoimasta sijoittuu osaamisinten-siivisiin palveluihin. Ruotsi on tässä vertailussa kärjessä lähes 50 prosentin osuudella, Suomen, Tanskan, Alankomaiden ja Englannin jäädessä noin 40 prosentin osuuteen. Merkillepantavaa on, että osaamisintensiivisissä palveluissa ei ole tapahtunut juurikaan kasvua tarkastelujakson aikana. Suomessa kasvua tapahtui jossakin määrin ottaen huomioon, että kokonaistyövoimanmäärässätapahtuivuosina2005-2008noin3%kasvu.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2008

0

10

20

30

40

50

60

Kuvio 17. Osaamisintensiivisten palvelualojen työllisyys, prosenttia kokonaistyövoimasta (EU Labour Force Survey. Eu-rostat).

Kun edellä esitellyistä indikaattoreista lasketaan vertailumaiden sijoittumista tieteellis-teknologisessa osaamisessa ku-vaava yhdistelmäindeksi, havaitaan, että Suomi on edelleen vertailumaiden ykkönen tieteellis-teknologisessa osaami-sessa, joskin Suomen suhteellinen asema on hieman heikentynyt. Tilanteeseen vaikuttavat mm. Suomen tutkimus –ja kehittämishenkilöstön sekä tiede- ja teknologialojen tohtorintutkinnon suorittaneiden osuuden lasku. Lisäksi Tanskan ja Saksan vahvistuminen usealla ulottuvuudella vaikuttaa Suomen asemaa heikentävästi.

32TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2009

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 18. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa korkeakoulutettujen osuu-della sekä korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluiden työvoimaosuudella mitattuna.

3.2. Tietoyhteiskunnan kehittyminen

3.2.1. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseenJo 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla alkanut ja pitkälle 2000-luvun loppupuolelle kantanut taloudellinen nousu-kausi on vaikuttanut myös tutkimuksen ja tuotekehityksen panostuksiin globaalilla tasolla. Maailman yhteenlasketut investoinnit t&k-toimintaan kasvoivat 2000-luvulla jopa nopeammin kuin BKT. Samalla tapahtui kuitenkin myös muu-toksia maiden välisissä voimasuhteissa. Erityisesti Kiina, Intia ja Korea nousivat nopeasti uusiksi merkittävästi t&k-toimintaan investoiviksi maiksi. Vuosina 2002–2007 Aasian osuus maailman t&k:sta nousi 27 prosentista 32 prosenttiin. Samanaikaisesti kehittyneiden ja kehittymässä olevien maiden välinen ero tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kapeni. Vielä vuonna 1990 yli 95 prosenttia t&k-toiminnasta tehtiin ns. kehittyneissä maissa, mutta vuoteen 2007 mennessä lukuoli laskenut76prosenttiin. Tämänäkyymm.siten,ettävuosina2002–2007Euroopanosuusmaailmant&k:stalaski noin 30 prosentista 27 prosenttiin. Osin ilmiö johtuu siitä, että monikansalliset yritykset hajauttavat tutkimus- ja kehittämistoimintaansa entistä enemmän globaalisti ja tätä on tapahtunut erityisesti Aasian maihin. Samanaikaisesti kui-tenkin myös kehittyvien maiden omat t&k-investoinnit ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen merkittävästi erityisesti suu-rissa maissa kuten Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa. Eräs esimerkki maiden käytössä olevista resursseistajatavoitteistaonIntia, jollaonollutsuunnitelmanakasvattaayliopistojensisäänottojanoin6miljoonallaopiskelijalla vuosina 2007–2012 mm. perustamalla 30 uutta yliopistoa. (Unesco Science Report 2010)

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on globaalin tason muutoksessa ja se merkitsee myös maiden välisen kilpailun kiris-tymistä osaajista, yritysten t&k-investoinneista ja sijoittumispäätöksistä. Tämä muutos on myös Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tehtyjen linjausten taustalla, joilla pyritään Suomen tieteellisen ja teknologisen kilpailukyvyn kasvattamiseen (esim. Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015). Tutkimustoiminnan intensiteettiä mita-taan teknologiabarometrin vertailuissa kolmella indikaattorilla. Näistä kaksi ensimmäistä ovat yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta. Kolmas indikaattori tarkastelee julkisen rahoi-tuksen osuutta t&k-menoista.

Yritysten t&k-menot ovat pääsääntöisesti olleet kasvussa 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vuosikymmenen puo-livälissä monissa maissa tapahtuneen tasaantumisen tai jopa notkahduksen jälkeen. Korkeimmat yritysten t&k-menojen osuudet löytyvät Suomesta, Ruotsista ja Japanista.

33 TEKBARO 2012

Yritysten t&k-menojen osuus on Suomessa korkea myös laajemmassa kansainvälisessä tarkastelussa. OECD-maista vain Israelissa (3,42%)yritysten t&k-toiminnanBKT-osuusonSuomeakorkeampi (vuonna2009).OECD-maidenkeskiarvoolipuolestaan1,62prosenttia.Ulkomaistenyritystenosuustästäluvustaoli2000-luvunloppupuolellasel-västi korkein Irlannissa, jossa se nousi peräti 72 prosenttiin. Suomessa osuus jäi 17 prosenttiin ollen OECD-maiden neljänneksi pienin. OECD-maiden keskiarvo oli noin 35 prosenttia. Kansainvälisten investointien sijaan suomalaisten yritysten korkeaa t&k-menojen osuutta selittää erityisesti elektroniikkateollisuuden suuri t&k-intensiivisyys. Vuonna 2010 elektroniikkateollisuuden osuus kaikista teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli noin 73 pro-senttia.Koostaanhuolimattasent&k-menotmyöskasvoivat2000luvullanopeammin(48%vuosina2000–2007)kuinkeskimäärinteollisuudessa(41%em.vuosina).VaikkaTekbaronvertailuunkäytettävissäolleissaluvuissavuonna2008alkanuttaantumaeivielänäykään(myösBKTjatkoiedelleenkasvuaan,joskinhitaasti(0,3%),vuonna2008,jotenseeisellaisenaan selitä suhteellista kasvua), Tilastokeskuksen ajantasaisemmista tilastoista selviää, että vuosina 2008–2010 suomalaisen teollisuuden t&k-investoinnit vähenivät noin viidellä prosentilla. Elektroniikkateollisuudessa pudotus oli noin 4 prosentin luokkaa. Kaikilla toimialoilla taantuma ei kuitenkaan näkynyt. Etenkin rakentamisessa ja infrastruktuu-ritoiminnoissa t&k-investoinnit lisääntyivät.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2008

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

Kuvio 19. Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Kun yksityiset t&k-investoinnit ovat olleet kasvussa, julkisten investointien suhteellinen BKT-osuus on puolestaan ol-lut hienoisessa laskussa. Julkisen sektorin suhteelliset investoinnit ovat vertailumaista edelleen korkeimmalla tasolla Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. On hyvä kiinnittää huomiota Yhdysvaltojen julkisen t&k-rahoituksen korkeaan osuuteen. Usein ajatellaan, että Yhdysvaltojen t&k-rahoitusta hallitsee selvästi yksityinen rahoitus. Vaikka sen osuus onkin suurempi kuin julkisen rahoituksen – kuten muissa tarkastelluissa maissa – on merkillepantavaa, että sen BKT-osuus on varsin lähellä Suomen ja Ruotsin tasoa.

34TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

Kuvio 20. Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta (Eurostat).

Kaiken kaikkiaan julkisen rahoituksen osuus t&k-menoista on ollut hienoisessa laskussa lähes kaikissa vertailumaissa 2000-luvulla. Julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on kuitenkin pysynyt 2000-luvulla Suomessa noin 25−24 prosentissa. Osuus on korkein Alankomaissa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa se on noin36−28prosenttia.

Viimeisimpien Suomesta käytössä olevien tilastojen mukaan julkinen rahoitus on kuitenkin kasvanut absoluuttisesti peräti noin 54 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2010. Jos tarkastellaan edelleen lähemmin vuonna 2008 alkaneen taan-tuman jälkeistä tilannetta, vuosina 2008–2010 julkisen sektorin rahoitus kasvoi noin 19 prosenttia, kun yksityisen sek-torin t&k-rahoitus puolestaan väheni noin viidellä prosentilla. Tämä puolestaan heijastui selkeästi vuosina 2008–2010 julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusosuuksiin t&k-menoista. Yksityisen sektorin osuus laski kun julkisen sektorin osuus nousi. Muutos merkitsi kuitenkin lähinnä vain paluuta vuoden 2005 tilanteeseen. Alla olevissa luvuissa julkisen sektorin osuuden laskua selittää siis vielä tuolloin käynnissä ollut yksityissektorin t&k-menojen kasvu.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Kuvio 21. Julkisen rahoituksen osuus t&k-menoista, prosenttia (Eurostat).

35 TEKBARO 2012

Kun edellä kuvattujen indikaattoreiden pohjalta lasketaan vertailumaiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan suhteel-lista intensiteettiä kuvaava yhdistelmäindeksi, havaitaan Suomen aseman hieman heikentyneen ja erityisesti Ruotsin vahvistuneen. Mistään yksittäistä selitystä tilanteelle ei ole mahdollista antaa. Lievä lasku useilla osaulottuvuuksilla ja samanaikainen muiden maiden suhteellinen vahvistuminen vaikuttavat kokonaistulokseen. Kokonaisuudessaan Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin tutkimuksen ja tuotekehityksen investoinneissa ylivoimaisia suhteessa vertailumaihin.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 22. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen julkisten ja yksi-tyisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä julkisella rahoitusosuudella mitattuna.

3.2.2. Tieto- ja viestintäteknologia Teknologiabarometrissa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä mitataan kolmella indikaattorilla: tieto- ja viestintä-tekniikkamenojen osuudella bruttokansantuotteesta, tieto- ja viestintätekniikan käytöllä sekä sähköisen kaupankäynnin laajuudella.

Tieto- ja viestintätekniikkamenot

Tieto- ja viestintätekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus mittaa mainittujen tekniikoiden merkitystä investointien ja välituotekäytön näkökulmasta. Tieto- ja viestintätekniikkaan sisältyvät toimistokoneet, tiedonkäsittelylaitteet ja tie-toliikennelaitteet sekä näihin liittyvät ohjelmistot ja tietoliikennepalvelut.

Vuonna 2009 Iso-Britannia on tietotekniikkamenojen BKT-osuudessa ensimmäisenä, Ruotsi toisena ja Suomi kolman-tena yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Tietotekniikkamenojen BKT-osuus on Suomessa 3,2 prosenttia. Erityisesti Isos-sa-Britanniassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa tietotekniikkamenojen osuus BKT:sta on vuonna 2009 kasvanut vuodesta2006.

Viestintätekniikkamenojen BKT-osuudessa Iso-Britannia on ensimmäisenä 3,7 prosentilla, Japani toisena 3,5 prosentilla ja Yhdysvallat kolmantena 3,3 prosentilla. Suomi on Saksan jälkeen jaetulla viidennellä sijalla 2,5 prosentin osuudella. Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Tanskassa BKT-osuus on kasvanut vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2006.

Tarkasteltaessa maiden välisiä suhteellisia eroja tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudessa havaitaan, että tie-totekniikkamenoissa Suomi on jonkin verran vertailumaiden keskitason yläpuolella, kun taas viestintätekniikkamenois-sa jonkin verran keskitason alapuolella. Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kummankin tekniikan osuus BKT:sta on kasvanut vertailumaista selkeimmin.

36TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2009

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

Kuvio 23. Tietotekniikkamenot, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2009

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

Kuvio 24. Viestintätekniikkamenot, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä mitataan useilla indikaattoreilla: Internet-yhteyden yleisyydellä kotitalouksissa, In-ternetin käyttöasteella, matkapuhelinten ja laajakaistayhteyksien yleisyydellä, lähi- ja kaukopuheluiden edullisuudella, yritysten verkkosivujen yleisyydellä sekä viranomaispalvelujen saatavuudella verkossa.

Kotitalouksien mahdollisuutta käyttää Internetiä kotonaan mitataan niiden kotitalouksien osuudella kaikista kotita-louksista, joilla on Internet-yhteys. Internetin levinneisyys on kasvanut viime vuosina vertailumaiden kotitalouksissa. Vuonna200665prosenttiakotitalouksistakäyttiInternetiä.Vuonna2007tämäosuusnousi69prosenttiinjavuottamyö-hemmin 72 prosenttiin, mutta on edelleen Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Saksan vastaavan osuuden alapuolella, kuitenkin hieman Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen edellä.

37 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2007

2008

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 25. Internet-yhteyden yleisyys kotitalouksissa, prosenttia kotitalouksista (OECD Factbook 2010).

Internetinkäyttöastekokoväestönkeskuudessaonkorkeampikuinsenlevinneisyyskotitalouksissa.Vuonna2006hie-manyli70prosenttiasuomalaisista(16–74vuotiaista)käyttiInternetiävähintäänkerranviikossa.Vuonna2010vastaavaosuus oli yli 80 prosenttia. Osuus on alhaisempi kuin vastaava osuus Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Erot ovat kuitenkin suhteellisen pienet. Erityisesti Isossa-Britanniassa käyttöaste on noussut huomattavasti, yli 20 prosenttia vuo-sien2006ja2010välillä.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 26. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia (Eurostat).

Internetin hitaus on merkittävä este sen hyödyntämiselle. Yksi indikaattoreista mittaa niiden kotitalouksien osuutta kaikista kotitalouksista, joissa laajakaistayhteys mahdollistaa nopean Internet-yhteyden. Kotitalouksien laajakaistayhte-yksien yleisyydessä Suomi sijoittui vuonna 2010 neljänneksi Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden jälkeen. Vielä vuonna 2006RuotsiolihiemanSuomen jäljessä,muttaon sittemminselvästipanostanutyhteyksien rakentamiseen.Vuonna2010Suomessanoin76prosentillakotitalouksistaolilaajakaistayhteys.Ruotsissavastaavalukuolinoin82prosenttia,TanskassajaAlankomaissanoin80prosenttia.HuomattavaaonmyöskotitalouksienlaajakaistayhteyksienyleisyydenkasvuSaksassajaIso-Britanniassa.Saksassalevinneisyysonkasvanutvuoden2006noin34prosentista75prosenttiin

38TEKBARO 2012

vuonna2010.SamatenIso-Britanniassa levinneisyydenkasvuvuosien2006 ja2010välilläonollutyli20prosenttia.Yhdysvaltojen ja Japanin tiedot puuttuvat.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Kuvio 27. Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys, prosenttia kotitalouksista (Eurostat).

Henkilökohtaisenkommunikaationmahdollisuuksiamitataanmatkapuhelintenkäytön laajuudella.Matkapuhelintenkäytön laajuus on merkittävää myös siksi, että ne tarjoavat kehitys- ja kasvualustan erilaisille mobiiliin tietoliikenteeseen tukeutuville lisäarvopalveluille. Matkapuhelinpenetraatio on ollut Suomessa perinteisesti korkea. Vuonna 2010 se on kasvanutselvästisuhteessavertailumaihinjalähestyy160prosenttia.SeuraavinaovatIso-Britannia,SaksajaTanskayli120 prosentin penetraatioilla. Sadan prosentin ylittäminen on mahdollista, koska henkilöillä voi olla useampia kuin yksi matkapuhelinliittymä.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2008

2010

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Kuvio 28. Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia (ITU (ICT-Eye) 2010).

EU:n selvitysten mukaan kotitalouksiin sovellettavien telepalveluhintojen taso vaikuttaa kielteisesti Internet-yhteyksi-en määrään kotitalouksissa. Yritysten Internet-yhteyksien määrä ei riipu yhtä voimakkaasti käyttökustannuksista.Telepalveluiden hintataso kuvastaa myös toimialan kilpailutilannetta maassa ja operaattoreiden valmiutta tarjota uusia

39 TEKBARO 2012

kuluttajatuotteita ja -palveluita. Kaksi käytetyistä indikaattoreista tarkasteleekin lähi- ja kaukopuheluiden kustannuksia. LähipuheluidenosaltahinnatovatnousseetSuomessa,SaksassajaIsossa-Britanniassavuosina2006–2008.Kaukopuhe-lujenhinnoissakasvuvuosina2006–2008onollutpientä.Vuonna2008Suomionkaukopuhelujenhinnoissavertailuryh-män maista toiseksi kallein Japanin jälkeen. Kaukopuhelujen hinnat olivat vuonna 2008 Suomessa selvästi korkeammat kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa Saksassa tai Isossa-Britanniassa.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2008

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

Kuvio 29. Lähipuhelujen (10 min) hinnat euroissa (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2008

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

Kuvio 30. Kaukopuhelujen (10 min) hinnat euroissa (Eurostat).

Yritysten verkkosivujen yleisyydessä Suomi sijoittuu kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen vuonna 2010. Ruotsin, Tanskan ja Suomen yrityksistä lähes 90 prosentilla on verkkosivut. Suomen osuus on kasvanut noin 5 prosenttia vuosina 2006–2008.

40TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 31. Yrityksellä verkkosivut, prosenttia kaikista yrityksistä (Eurostat).

Viranomaispalvelujen tuominen verkkoon hyödyttää sekä kuluttajia että hallintoa. Kuluttajille se tarjoaa parempia tie-donsaantimahdollisuuksia ja vähentää aikaa, joka kuluu viranomaisasioiden hoitoon. Viranomaiset hyötyvät palvelujen alhaisemmista kustannuksista. Peruspalveluiden saatavuutta verkossa kuvaavana indikaattorina käytetään niiden palve-luiden osuutta 20 peruspalvelusta, jotka ovat online-pohjaisesti täysin saatavissa verkossa.

Kaikissavertailumaissaperuspalveluidensaatavuusverkossaonkasvanutvuosien2006–2008välillä,erityisennopeastiSuomessa, Tanskassa ja Alankomaissa. Vertailumaiden erot ovat tasoittuneet: Ruotsissa peruspalveluiden saatavuus on 100 prosenttia, Isossa-Britanniassa lähes 99 prosenttia ja Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa noin 95 pro-senttia. Tiedot Yhdysvalloista ja Japanista puuttuvat.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2007

2008

0

20

40

60

80

100

120

Kuvio 32. Peruspalveluiden saatavuus verkossa, prosenttia 20 peruspalvelusta (Eurostat).

41 TEKBARO 2012

Sähköinen kaupankäynti

Sähköisenkaupankäynninlaajuuttamitataankolmellamittarilla:verkko-ostoksiatehneiden16−74-vuotiaidenInternet-käyttäjien osuudella, Internetissä tai muussa verkossa ostavien yritysten osuudella kaikista yrityksistä sekä sähköisen myynnin osuudella yritysten liikevaihdosta. Nämä kaksi viimeksi mainittua indikaattoria kuvaavat yritysten sähköistä kaupankäyntiä.

Suomi sijoittuu verkko-ostoksien tekemisessä viimeiseksi vertailumaiden joukossa. Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjienosuusonSuomessakuitenkinkasvanutvuosien2006ja2010välilläyli10prosenttiajavuonna2010seoli41prosenttia.Verkko-ostoksiatehneidenInternet-käyttäjienosuusonkorkeinIsossa-Britanniassa:vuonna2010seoli60prosenttia. Tanska on toisena noin 54 prosentin osuudella. Alankomaissa osuus oli 52, Ruotsissa 50 prosenttia ja Saksassa 48 prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Kuvio 33. Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus, prosenttia (Eurostat).

Vuonna 2010 Ruotsi oli kärjessä sähköisesti ostavien yritysten osuudessa kaikista yrityksistä yli 50 prosentin osuudella. Tanskan osuus oli selkeästi kasvanut vuodesta 2008 ja vuonna 2010 oli noin 48 prosenttia. Ison-Britannian osuus oli vuosien2006–2010laskenutreilut5prosenttia,vuoden2010osuudenollessa45prosenttia.Suomionvertailumaistaviimeisellä sijalla alle 30 prosentin osuudella.

42TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

Kuvio 34. Sähköisesti ostavien yritysten osuus pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia yrityksistä (Eurostat).

Vuonna 2010 sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta yli 10 hengen yrityksissä (pl. rahoituspalvelut) oli Suo-messa, Ruotsissa ja Saksassa noin 17–18 prosenttia. Tanskan vuonna 2007 mitattu 22 prosentin osuus oli vuonna 2010 pudonnut16prosenttiin.MyösIsossa-Britanniassaprosenttiosuusolivuonna2010laskenuthiemanvuoden2007osuu-desta. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa osuudet olivat vuonna 2010 hieman nousseet.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2007

2010

0

5

10

15

20

25

Kuvio 35. Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia (Eurostat).

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen

Yhdistetyn indeksin mukaan Suomi on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä jonkin verran keskitason alapuo-lella vertailumaihin verrattuna. Ruotsi on selkeästi kärjessä, Tanskan suhteellinen sijoitus on toinen ja Ison-Britannian kolmas. Suomen heikohko sijoittuminen johtuu Internetin ja laajakaistayhteyksien muita maita vähäisemmästä levinnei-syydestä kotitalouksien keskuudessa, kaukopuhelujen suhteellisesta kalleudesta sekä ennen muuta sähköisen kaupan-käynnin vertailumaita vähäisemmästä yleisyydestä.

43 TEKBARO 2012

Yhdysvaltojen ja Japanin tiedot perustuvat tässä ainoastaan tieto- ja viestintätekniikkamenojen BKT-osuuteen, Interne-tin ja matkapuhelinten yleisyyteen sekä lähi- ja kaukopuhelujen hintoihin eikä niiden sijoitusta siksi voi täysin verrata muihin maihin. Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa on Yhdysvalloissa ja Japanissa alle keskiarvon. Vastaavasti kaukopuhelujen hinnat ovat Yhdysvalloissa ja Japanissa yli keskiarvon, kuten Suomessakin.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2007

2009

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 36. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa tieto- ja viestintätekniikan menojen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä mitattuna.

3.2.3. Uuden tiedon soveltaminenTeknologiabarometrin uuden tiedon soveltamisen mittaristo rakentuu kolmen indikaattorin varaan. Nämä ovat pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista keskisuurista yrityksistä ja innovaatioyhteistyöhön osallistuneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista keskisuurista yrityksistä. Yhteistyöindikaattorit keskittyvät pk-yrityksiin, koska lähes kaikki suuret yritykset osallistuvat innovaatiotoimintaan, toimivat globaalisti ja niiden toimintatavat suuresti kopioituvat maasta toiseen. Pk-yritysten ko-konaismäärää ei ole julkaistu innovaatiotutkimuksen toimialoilla vuodelta 2008. Tästä ja aineistojen luotettavuussyistä innovaatiotoimintaa ja innovaatioyhteistyötä harjoittavien osuutta tarkastellaan seuraavassa ainoastaan keskisuurten, 50–249 henkilöä työllistävien yritysten osalta.

Vuoden 2008 tietojen mukaan pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä on Suomessa neljänneksi suurin Tanskan, Alankomaiden ja Saksan jälkeen. Vuonna 2008 pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneissa yrityksissä on kasvanut erityisesti Saksassa, ja jonkin verran myös Suomessa, vuodesta 2004. Eurostatin tiedot puuttuvat Ruotsin, Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Japanin kohdalla.

44TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2008

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 37. Pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, prosenttia (Eurostat).

Euroopan yhteisön innovaatiotutkimuksen CIS 2008 mukaan innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritys-ten osuus kaikista keskisuurista yrityksistä on korkein Alankomaissa ja toiseksi korkein Suomessa, kummassakin maassa yli 50 prosenttia. Muissa vertailumaissa, paitsi Saksassa ja Isossa-Britanniassa, keskisuurten yritysten osallistuminen innovaatioyhteistyöhön on CIS 2008:n mukaan lisääntynyt edellisestä mittauksesta. Erityisen suuri lisäys on ollut Alan-komaissa,jossalisäysvuoden2006mittauksestaonollutliki20prosenttia.TaasenSaksassakeskisuurtenyritystenosal-listuminen innovaatioyhteistyöhön on vuosien 2004 ja 2008 mittauksissa vähentynyt lähes 20 prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2008

0

10

20

30

40

50

60

70

Kuvio 38. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista keskisuurista yrityksistä, prosenttia (Community Innovation Surveys CIS 2004, CIS 2006, CIS 2008, Eurostat)

Samaisen CIS 2008:n mukaan mitattaessa innovaatioyhteistyötä tehneiden keskisuurten yritysten osuutta kaikista inno-vaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä selvästi ensimmäiseksi nousee Tanska, jonka osuus on kasvanut vuodesta2006noin20prosenttia.SuomionAlankomaidenjälkeenjaetullakolmannellasijallayhdessäRuotsinkanssa.Suomenosuusonlaskenutvuosien2006ja2008mittaustenvälillänoin18prosenttia.MyösRuotsinosuusonsamanaajanjaksona laskenut hieman.

45 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2008

0

10

20

30

40

50

60

70

Kuvio 39. Innovaatioyhteistyötä tehneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista innovaatiotoimintaa harjoittaneista kes-kisuurista yrityksistä, prosenttia (Community Innovation Surveys CIS 2004, CIS 2006, CIS 2008, Eurostat).

Seurattaessa uuden tiedon soveltamisen yhdistettyä indeksiä, voi tehdä seuraavat havainnot: ensimmäisellä ja toisella sijalla olevien Tanskan ja Alankomaiden suhteellinen osuus on kasvanut huomattavasti. Suomi on kolmantena, joskin Suomensuhteellinenosuusvuonna2008onlaskenutverrattaessavuoden2006osuuteen.Ruotsionneljäntenä.Saksaon viides ja Iso-Britannia kuudes. Tiedot puuttuvat Yhdysvalloista ja Japanista.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2008

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

Kuvio 40. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella jul-kista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudella keskisuurista yrityk-sistä sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden osuudella innovatiivisista keskisuurista yrityksistä.

46TEKBARO 2012

3.3. Innovatiivinen yhteiskunta

3.3.1. Tiedon ymmärtäminen ja hallintaTeknologiabarometrissa tiedon ymmärtämistä ja hallintaa lähestytään kahdesta eri näkökulmasta: tutkimus- ja kehittä-mistoiminnan aikaansaannosten näkökulmasta sekä huipputeknologian näkökulmasta. T&k-toiminnan tuotoksia mita-taan kolmella indikaattorilla. Näitä ovat Euroopan patenttivirastoon (European Patent Office, EPO) jätetyt patenttiha-kemukset ja Yhdysvaltojen patenttiviraston (United States Patent and Trademark Office, USPTO) myöntämät korkean teknologian patentit miljoonaa asukasta kohti sekä tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti. Edellisessä barometrissä käytettiin indikaattorina Yhdysvaltojen patenttiviraston myöntämiä kaikkia patentteja miljoonaa asukasta kohti. Mukana oli silloin myös laajasti viitatut artikkelit tuhatta henkeä kohti. Näissä viittauksissa Suomi oli kolmantena Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Toinen huomion kohde on kansakuntien suuntautuminen osaamisintensiivisiin palveluihin sekä korkean teknologian tuotantoon ja vientiin. Näkemyksemme mukaan tietoon rakentuvassa yhteiskunnassa tiedon ymmärtämisen ja hallinnan pitäisi näkyä paitsi korkeana työn tuottavuutena myös osaamisintensiivisten palveluiden ja huipputeknologian tuotan-non korkeana BKT-osuutena. Korkean teknologian aloihin lasketaan kuuluvaksi lääketeollisuus, tieto- ja konttorikoneet, tietoliikenne ja siihen liittyvät laitteet sekä ilmailuteollisuus. Keskikorkean teknologian aloihin kuuluvat kemikaalit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot, sähkölaitteet ja instrumentit.

Patenttihakemusten ja myönnettyjen korkean teknologian patenttien määrä miljoonaa asukasta kohti täydentää yksityi-sen sektorin tutkimus- ja tuotekehityspanostusta, sillä patentointi kuvastaa uutta osaamista paremmin kuin t&k-panok-set. Tosin patentointi ei ole ainoa teollisten oikeuksien suojaamiskeino eikä kaikkia keksintöjä patentoida. Lisäksi Eu-roopan patenttitoimiston (EPO) patenttihakemuksia mittaava indikaattori on eurooppalaisille yrityksille suotuisampi kuin amerikkalaisille tai japanilaisille yrityksille.

Vuonna 2008 Ruotsilla oli EPO:ssa 319 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohti, Saksalla 299 ja Suomella 250.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2008

0

50

100

150

200

250

300

350

Kuvio 41. EPO: n patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti (Eurostat).

Vuonna2005Yhdysvaltainpatenttitoimisto(USPTO)myönsiYhdysvalloille96,Japanille85jaSuomelle47korkeanteknologian patenttia miljoonaa asukasta kohti. Korkean teknologian patenttien osuudessa muut vertailumaat jäävät sel-västi Suomen jälkeen. Vuonna 2005 myönnetyt patentit ovat kaikissa vertailumaissa laskeneet vuoden 2003 tilanteesta.

47 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Kuvio 42. USPTO:n myöntämät korkean teknologian patentit miljoonaa asukasta kohti (Eurostat).

OECD:n tietojen mukaan vuonna 2007 tieteellisten artikkelien määrä 1000 asukasta kohti Suomessa oli 0,97. Määrä on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2003. Vuonna 2007 tieteellisten artikkelien määrä 1000 asukasta kohden oli korkein Ruotsissa, toiseksi korkein Tanskassa ja kolmanneksi korkein Suomessa.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

Kuvio 43. Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti (OECD Factbook 2010, National Science Foundation 2010, Science and engineering indicators). Työn tuottavuuden indikaattorina teknologiabarometrissa käytetään ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta tehtyä työtuntia kohden (EU15 = 100). Vuonna 2010 työn tuottavuus oli korkein Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2010 Suomi oli viidennellä sijalla vertailumaiden joukossa. Viimeisenä oli Iso-Britannia, jossa työn tuottavuus on hienoisesti laskenut vuodesta 2004 alkaen.

48TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2010

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Kuvio 44. Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), EU15 = 100 (Eurostat).

Teknologiabarometrissa on mukana myös indikaattori, joka mittaa korkean teknologian alojen tuotannon osuutta brut-tokansantuotteesta.Suomiontässämittarissaselvästikärjessä.Vuonna2006korkeanteknologianalojentuotannonar-vonosuusBKT:staoliSuomessa13,5prosenttia,Ruotsissa8,8prosenttia,Saksassa6,5jaTanskassa5,8prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2006

2008

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Kuvio 45. Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Vuonna 2007 korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäyksen osuus BKT:sta on vertailumaiden korkein Sak-sassa, noin 13,8 prosenttia. Tämä johtuu lähinnä autoteollisuudesta. Suomi on arvonlisäyksessä toinen noin 11 prosentin osuudella. Ruotsi on kolmas noin 9,9 prosentin osuudella. Saksassa ja Suomessa arvonlisäys on jonkin verran kasvanut vuonna 2007 vuoteen 2004 verrattuna.

49 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2004

2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Kuvio 46. Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, prosenttia BKT:sta (OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2005, 2007, OECD STAN Database).

Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa yli neljännes viennistä suuntautuu korkeaan teknologiaan. Japanissa korkean tek-nologianvientiäolivuonna2006noin20prosenttia.Alankomaatonvertailumaidenkolmasnoin18,4prosentinosuu-della. Suomi on neljäs noin 18,1 prosentin osuudella. Erityisesti Isossa-Britanniassa korkean teknologian prosenttiosuus onkasvanutselvästivuosina2004–2006.MyösSuomessaosuusonhiemankasvanutsamallaajanjaksolla.Muissavertai-lumaissavuosina2004–2006onollutpientälaskua.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

0

5

10

15

20

25

30

Kuvio 47. Korkean teknologian vienti, prosenttia koko viennistä (Eurostat).

Palvelutoiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä, mikä osaltaan merkitsee kovenevaa kilpailua ja kasvavia tuotta-vuus- ja laatuvaatimuksia. Suomessa erityisesti osaamisintensiiviset palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut ja tietoliikennepalvelut, ovat lisääntyneet nopeasti. Tässä osaamisintensiivisin palveluihin luetaan posti ja tele (toimiala 64),rahoitus-javakuutus(65−67),tutkimus-jakehittämispalvelut,tietoliikennepalvelutsekämuutliike-elämänpal-velut.

50TEKBARO 2012

Markkinaehtoisten osaamisintensiivisten palvelujen BKT-osuus oli vuonna 2007 korkein Isossa-Britanniassa, noin 14 prosenttia.ToiseksikorkeinseoliTanskassa,noin13prosenttia,jakolmanneksikorkeinAlankomassa,noin11,6pro-senttia.Suomiolivuonna2007neljäsnoin7,6prosentinosuudella.Ruotsinvuoden2007tietojaeiolesaatavilla.Tietojaei ole saatavilla Saksan, Yhdysvaltojen ja Japanin osalta.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2004

2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Kuvio 48. Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta -yhdistelmäindeksin mittarin kärjessä on Yhdysvallat. Ruotsi on toinen, Saksa kol-mas ja Suomi neljäs. Iso-Britannia ja Japani ovat hienoisesti menettäneet suhteellista sijoitustaan muihin vertailumaihin nähden, kun taas Tanska ja Yhdysvallat ovat hienoisesti nostaneet suhteellista sijoitustaan.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2009

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 49. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian ja osaamisintensiivisten alojen arvonlisäyksen osuudella ja korkean teknologian viennin osuudella mitattuna.

51 TEKBARO 2012

3.3.2. Yrittäjyys ja uusiutuminenInnovatiivista yrittäjyyttä ja talouden uusiutumista mitataan teknologiabarometrissa viidellä indikaattorilla. Näitä ovat kansakunnan yrittäjyysaktiivisuus, ts. halukkuus yrityksen perustamiseen joko omaan tai työnantajan lukuun sekä yrit-täjäriskin kantamiseen, yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitusten BKT-osuus, yritysenkelien osuus, uusien yritysten osuus sekä kiinteiden investointien BKT-osuus. Indikaattoreiden tietolähteitä ovat sekä yksityisten yritysten keräämät tiedot että julkiset tiedot. Ensiksi mainittujen luotettavuudesta ja laadusta tiedetään varsin vähän. Monet indikaattorit perustuvat kuitenkin näihin tietoihin, koska vastaavia julkisia tietoja ei ole saatavilla.

Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -konsortio tutkii eri kansantalouksien kykyä synnyttää uusia yrityksiäjatukeanäidenkasvua.Yrittäjyysaktiivisuusasteellatarkoitetaansitäosuuttaaikuisväestöstä(16–64vuotiaista),joka pyrkii aktiivisesti aloittamaan tai jatkamaan aloittamaansa liiketoimintaa.

Vuoden 2010 GEM-tutkimuksen mukaan Suomen työikäisestä aikuisväestöstä noin 5,7 prosenttia oli vuonna 2008 ak-tiivisesti aloittamassayritystoimintaa.Yhdysvalloissavastaava lukuoli 7,6prosenttia,Alankomaissa7,2prosenttia jaIsossa-Britanniassa6,4prosenttia.Alankomaissayrittäjyysaktiivisuusonnoussut selvästivuosina2003,2008 ja2010.Samaten Saksassa ja Isossa-Britanniassa voi vuonna 2010 havaita hienoista nousua vuoteen 2008 verrattuna. Sen sijaan Yhdysvalloissa yrittäjyysaktiivisuus on vuonna 2010 selvästi laskenut vuodesta 2008, samaten Suomessa, Japanissa ja Tanskassa.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2008

2010

0

2

4

6

8

10

12

14

Kuvio 50. Yrittäjyysaktiivisuus, prosenttia aikuisväestöstä (Global Entrepreneurship Monitor, GEM, 2004, 2008, 2010).

Yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitukset (venture capital investments) -indikaattori mittaa kaikkiin aloittaneisiin yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten osuutta BKT:sta. Pääomasijoitus kattaa tässä pelkästään siemen- ja aloitusrahoi-tuksen (alkupääoman).

Vuonna 2009 yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitusten BKT-osuudessa Suomi oli vertailumaiden neljäs Yhdysvalto-jen, Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Vuosina 2007–2009 yritysten alkuvaiheen pääomasijoitukset ovat laskeneet erityisesti Ruotsissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja Alankomaissa. Sen sijaan Isossa-Britanniassa ja Saksassa ne ovat vas-taavalla ajanjaksolla nousseet.

52TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2009

0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

0,08

Kuvio 51. Yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitukset, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Mitattaessa yritysenkeleiden osuutta aikuisväestöstä Suomi on vuoden 2010 GEM-mittauksessa vertailumaiden kol-manneksi viimeinen. Osuus on laskenut lähes puolitoista prosenttia vuoden 2003 mittauksesta. Myös toiseksi viimeisenä olevan Tanskan osuus on hieman laskenut. Sen sijaan merkillepantavaa on se, että vertailumaista toisena olevan Ruotsin prosenttiosuus on vuosien 2003–2010 välillä yli kaksinkertaistunut vuoden 2003 2,3 prosentista vuoden 2010 noin 5,9 prosenttiin. Sama kehitys on tapahtunut Alankomaissa. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa yritysenkeleiden osuus aikuisväestöstä on kasvanut samana ajanjaksona yli prosentilla, ja myös Saksassa jonkin verran.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2010

0

1

2

3

4

5

6

7

Kuvio 52. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä, prosenttia (GEM 2003, 2010).

Uusien yritysten perustamisaste -indikaattori mittaa aloittavien yritysten prosenttiosuutta toiminnassa olevien yritys-ten lukumäärästä. Teknologiabarometrissa tällä indikaattorilla kuvataan talouden uusiutumiskykyä. Yrityssektorin dy-naamisuutta voidaan pitää keskeisenä osana vahvaa taloutta.

53 TEKBARO 2012

Vuonna 2007 uusien yritysten osuus toiminnassa olevista yrityksistä oli Suomessa vertailumaiden korkein, 13,3 prosent-tia. Saksan osuus oli lähes sama, 13,2 prosenttia. Ruotsissa vastaava osuus oli 10,1 prosenttia, Tanskassa 9,1 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 7,4 prosenttia. Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa uusien yritysten osuus on kasvanut hieman vuosien 2005–2007 välillä. Tiedot puuttuvat Alankomaiden, Yhdysvaltojen ja Japanin kohdalta.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kuvio 53. Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä, prosenttia (Eurostat).

Investointiastetta mitataan teknologiabarometrissa yksityisen sektorin kiinteiden investointien bruttokansantuoteosuu-della.

Vuonna 2010 Suomi sijoittui kiinteiden investointien BKT-osuudessa vertailumaiden toiseksi Saksan jälkeen. Kaikissa vertailumaissa yksityisen sektorin investointiaste on vuosien 2008–2010 välillä laskenut: Tanskassa lasku oli yli 4 pro-senttia, Suomessa ja Alankomaissa noin 3 prosenttia, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa yli 2 prosenttia ja Saksassakin yli prosentin.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2008

2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Kuvio 54. Yksityisen sektorin investointiaste, prosenttia (Eurostat).

54TEKBARO 2012

Vuoden 2012 yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen yhdistelmäindeksissä Yhdysvallat on ensimmäinen, Suomi toinen ja Ruotsi kolmas. Erityisesti Tanskan ja Alankomaiden suhteellisissa sijoituksissa on tapahtunut jonkin verran muutosta. Japanin, Iso-Britannian ja Tanskan suhteelliset sijoitukset ovat kauimpana keskiarvosta.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2009

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kuvio 55. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa GEM-tutkimuksen mu-kaan sekä aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella ja kiinteiden investointien BKT-osuudella mitattuna.

3.3.3. Verkottuneisuus ja kansainvälisyysVerkottuneisuutta ja kansainvälisyyttä mitataan teknologiabarometrissa kuudella indikaattorilla. Näitä ovat maasta läh-tevien ja maahan tulevien ulkomaisten investointien bruttokansantuoteosuus sekä näiden rajat ylittävien investointien kokonaiskanta, ulkomaisten tutkimus- ja tuotekehityspanostusten bruttokansantuoteosuus sekä avoimuus kansainväli-selle kaupalle niin tuotteiden kuin palveluidenkin osalta.

Maahan tulevien suorien ulkomaisten sijoitusten määrä voisi olla Suomessa suurempikin. Käytännöllisesti katsoen joka vuosi aina 1980-luvun puolivälistä alkaen suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ovat huomattavasti ylittäneet vastak-kaiseen suuntaan kulkeneet sijoitukset. Maahan tulevien suorien ulkomaisten investointien osuudessa Suomelle häviä-vät vain suuret kansantaloudet, Japani ja Yhdysvallat.

Vuonna 2009 maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten keskiarvon BKT-osuus oli korkein Ruotsissa, 5,3 prosenttia, toiseksi korkein Alankomaissa, 3,9 prosenttia, ja kolmanneksi korkein Isossa-Britanniassa, 2,4 prosenttia.Suomessatämäosuusoli0,8prosenttia,jaonpudonnutvuodesta2006yli2prosenttia.Kaikkienmaidenke-hitysvuosina2006–2008olilaskeva:suurinlaskuosuiIsolle-Britannialle2,6prosenttia.MyösRuotsinjaAlankomaidenlasku on ollut noin 1,5 prosenttia.

55 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2009

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Kuvio 56. Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta, prosenttia (Eurostat).

Vuonna 2009 maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuudessa Alankomaat oli selvästi kärjessä, 115,5 pro-senttia.Ruotsissa vastaavaosuusoli 82,9prosenttia, Isossa-Britanniassa 74,0prosenttia,Tanskassa 65,0prosenttia jaSuomessa 51,4 prosenttia. Kaikissa vertailumaissa osuus oli kasvanut vuosien 2004–2009 välillä.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

20

40

60

80

100

120

140

Kuvio 57. Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia (Eurostat).

Vuonna 2009 maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuudessa Ruotsi oli kärjessä, 79,1 prosenttia, ja Alan-komaat toisena, 79,0 prosenttia. Tanska, 47,8 prosenttia, ja Iso-Britannia, 47,0 prosenttia, sijoittuvat Suomen edelle. Vuonna 2009 Suomeen tulleiden suorien sijoitusten kannan BKT-osuus oli 34,3 prosenttia. Erityisesti Ruotsiin tulleiden suorien sijoitusten BKT-osuus oli kasvanut yli 20 prosenttia vuosien 2007–2009 välillä.

56TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2007

2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 58. Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia (Eurostat).

Ulkomaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien osuudella yrityssektorin t&k-investoinneista pyritään mittaamaan kansakunnan menestymistä kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Vuonna 2008 Ruotsi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa. Toisena oli Iso-Britannia. Suomi ja Tanska jakoivat kolman-nen sijan. Ruotsissa osuus on kasvanut vuosien 2005–2008 välillä 9 prosenttia. Suomessa vastaava kasvu on ollut 4 prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2008

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

Kuvio 59. Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Kansakunnan avoimuutta kansainväliseen kauppaan mitataan kahdella indikaattorilla. Nämä tarkastelevat ulkomaan-kaupan eli viennin ja tuonnin keskiarvon suhdetta bruttokansantuotteeseen. Toinen indikaattori tarkastelee tavaroiden kauppaa, toinen palveluiden kauppaa. Mikäli ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa ajan myötä, voi-daan sen tulkita merkitsevän, että kansakunnan talous on entistä integroituneempi maailmantalouteen.

57 TEKBARO 2012

Tavarakaupan avoimuudessa Alankomaat on vertailuryhmä selkeä ykkönen. Suomi on vertailumaiden keskiarvoa yh-dessä Saksan, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Vuonna 2010 tavaroiden ulkomaankaupan BKT-osuus oli Suomessa 28,1 pro-senttia. Vuonna 2010 Suomi oli palvelujen avoimuudessa vertailumaiden neljäs 9,7 prosentin osuudella. Tanska oli selvästi kärjessä 17,8 prosentin BKT-osuudella, Ruotsi toinen ja Alankomaat kolmas.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Kuvio 60. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – tavarat (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Kuvio 61. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – palvelut (Eurostat).

Yhdistetyn verkottuneisuus ja avoimuus -indeksin kärjessä on niukasti Ruotsi, joka on ohittanut Alankomaat. Seuraavina ovat Tanska ja Iso-Britannia. Suomi on vertailuryhmän viides. Japani, Yhdysvallat ja Saksa muodostavat ryhmän häntä-pään. Ruotsi on vertailuryhmän ainoa, joka on kasvattanut suhteellista sijoitustaan.

58TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2009

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kuvio 62. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, ulkomaisten t&k-menojen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella mitattuna.

3.4. Kestävä kehitys

3.4.1. Sosiaalinen koheesio Sosiaalista koheesiota mitataan teknologiabarometrissa väestön terveydellä, tulonjaolla, työllisyydellä ja sukupuolten tasa-arvolla. Terveyden mittareina käytetään elinajan odotetta ja terveen elinajan odotetta. Tulonjakoa mitataan kolmel-la indikaattorilla. Näitä ovat: tulonjaon suhdeluku, joka määritellään väestön suurituloisimman viidenneksen ja pieni-tuloisimman viidenneksen saamien tulojen väliseksi suhteeksi sekä köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja ja niiden jälkeen.

Työllisyyttä mitataan kahdella työllisyysasteen ja kolmella työttömyyden indikaattorilla. Työllisyysaste tarkastelee työllisten15–64-vuotiaittenosuuttaväestönkaikista15–64-vuotiaista,jatoisaaltaikääntyneidentyöllisyysastetyöllis-ten55–64-vuotiaittenosuuttaväestönkaikista55–64-vuotiaista.Työttömienosaltatarkastellaansekäkokonaistyöttö-myysastetta että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyysastetta. Työnteon mielekkyyttä mitataan keskituloisen palkansaajan ansiotulojen veroasteella.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa mitataan neljällä indikaattorilla. Ensimmäiset kaksi kuvaavat naisten osallistumista pää-töksentekoon. Tätä mitataan naisten osuudella kansallisissa kansanedustuslaitoksissa ja hallituksissa. Kolmas indikaatto-ri kuvaa naisten työllisyysastetta ja neljäs sukupuolten välisiä palkkaeroja, ts. naisten keskimääräisen tuntiansion osuutta miesten keskimääräisestä tuntiansiosta.

Terveys

Vuonna2009elinajanodotesyntymähetkelläoliSuomessamiehillä76,6janaisilla83,5vuotta.MiestenelinajanodoteSuomessa on vertailuryhmän alin, naisten elinajan odote sen sijaan oli Japanin jälkeen Suomessa Ruotsin kanssa korkein (83,5vuotta).Miestenterveenelinajanodotevuonna2009olivertailumaistaalhaisinSaksassa(56,7vuotta)jaSuomessatoiseksialhaisin(58,1vuotta).EroerityisestiRuotsiin(70,5vuotta)olimerkittäväjasuurimyösIso-Britanniaan(65,5).Naisten kohdalla terveen elinajan odote vuonna 2009 oli Suomessa toiseksi alhaisin (58,4 vuotta) ja Saksalla myös naistenkohdallaalhaisin(57,7).NaistenkohdallaterveenelinajanodotekinolikorkeinRuotsissa(69,5vuotta).Suomisijoittuu siis kansalaisten terveydentilassa edelleen selvästi vertailumaiden keskiarvon alapuolelle.

59 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Kuvio 63. Elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2006

2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kuvio 64. Elinajan odote vuosissa, naiset (Eurostat).

60TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2007

2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kuvio 65. Terveen elinajan odote vuosissa, miehet (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2007

2009

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kuvio 66. Terveen elinajan odote vuosissa, naiset (Eurostat).

Tulonjako

Erot heikoiten ja parhaiten toimeentulevien välillä ovat EU:n sisällä vuonna 2009 pienimmät Ruotsissa ja Suomessa (3,7),seuraavaksipienemmätAlankomaissa(4,0)jasuurimmatIsossaBritanniassa(5,2),Tanskassa(4,6)jaSaksassa(4,5).Tuloerot ovat kasvaneet vertailumaissa eniten Tanskassa ja Ruotsissa ja kaventuneet niin Saksassa kuin Isossa Britan-niassakin.

61 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

1

2

3

4

5

6

Kuvio 67. Tulonjaon suhdeluku (Eurostat).

Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja on vertailuryhmän maista suurin Tanskassa ja sen jälkeen Isossa Britannias-sa, sekä pienin Alankomaissa ja Saksassa. Sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen tilanne muuttuu siten, että köyhyysriski on suurin Iso-Britanniassa ja Saksassa, ja pienin Alankomaissa. Kaikkien Pohjoismaiden kohdalla köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen tarkasteltuna on kasvanut vuoden 2007 jälkeen.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

5

10

15

20

25

30

35

Kuvio 68. Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, prosenttia (Eurostat).

62TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Kuvio 69. Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia (Eurostat).

Työllisyys

Saksaalukuunottamatta15–64-vuotiaidentyöllisyysasteheikentyivuodesta2007vuoteen2010kaikissavertailumaissa.Suomentyöllisyysastealentui73prosentista68,1prosenttiinjaSuomeaalempanavertailumaistaolivainYhdysvallat(67,6prosenttia).Ikääntyneiden(55–64-vuotiaiden)työllisyysasteSuomessaolivuonna2010vertailumaidenheikoim-pia(keskiarvo70,9,Suomen56,2).Seolikuitenkinhiemanparantunutvuodesta2007.Saksaalukuunottamattatyöt-tömien osuus kasvoi kaikissa vertailumaissa vuodesta 2008 vuoteen 2010 mennessä, ja Suomi palasi vuoden 2005 työt-tömyysasteeseen (8,4). Työttömyysasteen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2010 oli suurin Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Nuorisotyöttömien osuus nousi Suomessa jälleen yli vuoden 2004 tason (8,4 prosenttia vuonna 2010), mutta Ruotsissa nuorisotyöttömien osuus nousi vuonna 2010 Suomeakin korkeammalle eli 25,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 2010 oli edelleen korkein Saksassa, joskin sillä on ollut vertailuvuosina selvästi aleneva trendi. Useimmissa vertailumaissa pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Keskituloisen palkansaajan ansiotulojen veroasteessa Suomi oli vuonna 2010 vertailuryhmässä neljäntenä Saksan, Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Useimmissa vertailumaissa ansiotulojen veroaste on vertailuvuosina laskenut.

63 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2010

58

60

62

64

66

68

70

72

74

76

78

80

Kuvio 70. Työllisyysaste, prosenttia 15–64-vuotiaista (EU Labour Force Survey, Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kuvio 71. Ikääntyneiden työllisyysaste, prosenttia 55–64-vuotiaista (EU Labour Force Survey. Eurostat).

64TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2008

2010

0

2

4

6

8

10

12

Kuvio 72. Työttömyysaste, prosenttia (EU Labour Force Survey, Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2008

2010

0

5

10

15

20

25

30

Kuvio 73. Nuorisotyöttömien osuus, prosenttia (EU Labour Force Survey. Eurostat).

65 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2010

0

1

2

3

4

5

6

Kuvio 74. Pitkäaikaistyöttömien osuus, prosenttia (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2010

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Kuvio 75. Ansiotulojen veroaste, prosenttia (Eurostat).

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Naistenosuuskansanedustajienmäärästäolivuonna2010Suomessa40prosenttiajaministereidenmäärästä63,2pro-senttia.Naistentyöllisyysasteolivuonna2008Suomessa69prosenttia,Ruotsissa71,8prosenttiajaTanskassa73,9pro-senttia. Yleisesti ottaen naisten työllisyysaste on korkein Pohjoismaissa ja Alankomaissa ja se on ollut nousussa useim-missa vertailumaissa.

66TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2009

2010

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Kuvio 76. Naisten edustus kansanedustuslaitoksissa, prosenttia. (United Nations Statistics Division. Demographic and Social Statistics.)

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2008

2010

0

10

20

30

40

50

60

70

Kuvio 77. Naisten edustus kansallisissa hallituksissa, prosenttia (IPU, United Nations).

67 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2008

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kuvio 78. Naisten työllisyysaste, prosenttia (EU Labour Force Survey, Eurostat).

Naisten keskimääräinen tuntiansio on Suomessa noin 80 prosenttia miesten keskimääräisestä tuntiansiosta ja Suomi edustaa tässä edelleen vertailumaiden keskitasoa. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat vertailumaissa suurimmat Saksas-sa, Isossa Britanniassa ja Alankomaissa, joskin kahden viimemainitun kohdalla erot ovat kaventuneet.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2007

2009

0

5

10

15

20

25

30

Kuvio 79. Sukupuolten väliset palkkaerot, prosenttia miesten keskimääräisestä tuntiansiosta (Eurostat).

Kokonaisindeksin mukaan Ruotsi on vertailun kärjessä ja kasvattanutkin etumatkaansa. Alankomaat, Japani ja Tanskakin niukastiovatsäilyttäneetasemansakeskiarvonyläpuolella.HeikoitenovatsijoittuneetSaksa,IsoBritanniajaYhdysval-lat. Suomi sijoittuu vuonna 2012 teknologiabarometrin sosiaalista koheesiota mittaavassa indeksissä alle vertailumaiden keskitason ja on hieman parantanut sijoitustaan. Kaikkien vertailumaiden tarkastelua rajoittaa tälläkin kertaa se, että aineistoa ei ole kattavasti saatavilla erityisesti Yhdysvalloista ja Japanista.

Kansalaisten terveydessä ja työllisyydessä Suomi sijoittuu vertailumaiden keskiarvon alapuolelle. Erityisesti väestön elinajan sekä erityisesti terveen elinajan odote miesten kohdalla on Suomessa edelleen selvästi useimpia muita maita

68TEKBARO 2012

alhaisempi. Miesten terveen elinajan odotteessa on Suomessa tapahtunut hienoista myönteistä kehitystä vuodesta 2003. Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa kehitys on taas ollut kielteinen erityisesti vuodesta 2007 vuoteen 2009.

Samoin kuin vuonna 2008, nuorisotyöttömien osuus oli vuonna 2010 Suomessa edelleen toiseksi korkein Ruotsin jäl-keen.

Sukupuolten välisessä tasa-arvovertailussa Suomi ja muut pohjoismaat sijoittuvat vertailumaiden joukossa hyvin. Tans-kan asema vertailussa on silmiinpistävästi heikentynyt minkä taustalla ovat mm. tuloerojen kasvu, työttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden kasvu.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2006

2008

2010

-1,0

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Kuvio 80. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa.

3.4.2. Ympäristön suojeluKestävän kehityksen periaatteiden saavuttamisessa toimenpiteitä mitataan teknologiabarometrissa kuuden eri indi-kaattorin avulla. Nämä ovat sijoitukset ympäristön suojeluun, kasvihuoneilmiön voimistumista ja ilmastonmuutoksen etenemistä heijastava kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä ja bruttokansantuotetta kohden, talouden yleinen ym-päristötehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Myös ympäristönsuojelumenot suhteutetaan sekä bruttokansantuotteeseen että väkilukuun. Talouden ympäristötehokkuudella tarkoitetaan talouden energian kulutusta öljyn ekvivalenttikiloiksi laskettuna bruttokansantuotetta kohti.

Vertailussa käytetään Eurostatin yhteenlaskettuja yksityisen ja julkisen sektorin ympäristönsuojelumenoja henkilöä kohti. Alankomaiden sijoitukset ympäristönsuojeluun ovat niin vuonna 2004 kuin vuonna 2006 kertaluokkaamuitavertailumaita korkeammat sekä bruttokansantuotetta että väkilukua kohden laskettuna. Suomen sijoitukset molempina tarkasteluvuosina ovat toiseksi korkeimmat. Useiden vertailumaiden tiedot kuitenkin puuttuvat.

69 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2004

2006

0

100

200

300

400

500

600

700

Kuvio 81. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohti (Eurostat).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2004

2006

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

Kuvio 82. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, prosenttia BKT:sta (Eurostat).

Vuonna 2007 Suomen kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden ovat vertailumaista toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen jälkeen. Useimmissa maissa Yhdysvaltoja ja Japania lukuun ottamatta kasvihuonekaasupäästöjen määrä niin henkilöä kuin BKT:takin kohden on laskussa, Yhdysvalloissa ja Japanissa päästöjen määrä BKT:ta kohti on jopa nousussa. Ruot-sissa päästöt ovat huomattavan alhaiset muihin maihin verrattuna.

70TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2006

2007

0

5

10

15

20

25

30

Kuvio 83. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden (United Nations, Framework Convention on Climate Chan-ge, UNFCC 2009, OECD 2010).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2006

2007

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

Kuvio 84. Kasvihuonekaasupäästöt BKT:ta kohden (United Nations, Framework Convention on Climate Change, UNFCC 2009, OECD 2010).

Kestävään energiatalouteen kuuluu energian tehokas käyttö, energian säästö ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen. Teollisuudessa avainkäsite on ympäristötehokkuus eli taloudellisen tuotoksen suhde ympäristöpaineisiin, joita mitataan joko saastepäästöinä tai resurssien käyttönä. Japanissa, jossa luonnonvaroista on aina ollut pulaa ja asukas-tiheys on suuri, teollisuustuotanto on suuntautunut vähän energiaa kuluttaviin toimintoihin. Lisäksi maan energiainten-siivistä tuotantotoimintaa on sijoitettu mm. Aasian kehittyviin maihin.

71 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

0

50

100

150

200

250

300

Kuvio 85. Energiaintensiteetti, energialähteiden kokonaiskulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen (Eurostat).

Suomen energiaintensiteetti on vuonna 2009 aiempien vertailuvuosien tapaan tarkasteltujen maiden korkein, toise-na ovat Yhdysvallat ja kolmantena Alankomaat. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiatuotannosta on selvästisuurinRuotsissa:noin56prosenttiaRuotsinenergiatuotannostatuotetaanuusiutuvillaenergialähteilläkutenvesivoimalla. Suomessa vastaava osuus on runsaat 30 prosenttia ja Tanskassa vajaa 30 prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2008

0

10

20

30

40

50

60

Kuvio 86. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiantuotannosta (Eurostat).

Kokonaisindeksin mukaan Suomi sijoittuu ympäristön suojelussa alle vertailumaiden keskitason ja sen asema on hieman parantunut vuodesta 2007 vuoteen 2009. Japani, Ruotsi ja Tanska ovat kärjessä. Yhdysvallat on selvimmin keskiarvon alapuolella korkeiden kasvuhuonekaasupäästöjensä takia.

72TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kuvio 87. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa ympäristönsuojelumenojen osuudella, kas-vuhuonekaasupäästöjen osuudella, ympäristötehokkuudella ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotan-nosta mitattuna.

3.4.3. Ympäristön tila Teknologiabarometrissa ympäristön tilaa arvioidaan kolmella indikaattorilla. Nämä ovat ilman ja veden laatu sekä bio-loginen monimuotoisuus.

Ilman laatu

Fossiilisia polttoaineita käyttävä energiantuotanto, teollisuus ja liikenne aiheuttavat päästöjä, jotka ovat haitallisia ter-veydelle ja ympäristölle. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon rikkidioksidin, typpioksidin, haihtuvien or-gaanisten yhdisteiden ja alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden päästöt. Päästöt suhteutetaan kunkin maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen ilmanlaatu on vuonna 2009 rikki- ja typpipäästöjen BKT-osuudella mitattuna vertailuryhmän heikoin. Iso Britanniaontoiseksiheikoinniinrikkidioksidipäästöjenkuintyppioksidipäästöjenkinosalta.Haihtuvienorgaanistenyhdisteiden päästöt BKT:ta kohden ovat suurimmat Suomessa, lähes yhtä suuret Ruotsissa, jota seuraa Iso-Britannia. Alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden osalta suurimmat päästöt BKT:ta kohti olivat vuonna 2003 Tanskassa ja tältä osin Suomen tiedot puuttuvat.

73 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2009

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

Kuvio 88. Rikkioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden (European Environment Agency, EEA).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2005

2009

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Kuvio 89. Typpioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden (European Environment Agency, EEA).

74TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2003

2009

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

Kuvio 90. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt bruttokansantuotetta kohden (European Environment Agency, EEA).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2002

2003

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Kuvio 91. Alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden (tropospheric ozone precursors) päästöt bruttokansantuo-tetta kohden (Eurostat).

Veden laatu

Veden laatua mitataan Tekbaro2012:ssä ainoastaan torjunta-aineiden käytöllä viljelyalaa kohden. Maatalouden ja teol-lisuuden orgaanisten aineiden päästöistä, lannoitteiden käytöstä sekä vesistöihin liuenneen fosforin määrästä ei ole saa-tavilla kattavasti päivitettyä vertailutietoa. Torjunta-aineiden käyttö viljelyalaa kohti on suurinta Alankomaissa, sitten Iso-Britanniassa ja Tanskassa..

75 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2001

2003

2006

0

1

2

3

4

5

6

Kuvio 92. Torjunta-aineiden käyttö viljelyalaa kohden, tonnia/1000 ha (Eurostat, OECD).

Biologinen monimuotoisuus

Maapallon biologisen monimuotoisuuden (biodiversiteetin) köyhtymisprosessia pidetään eräänä vaikeimmista ympä-ristöongelmista. Biologiseen monimuotoisuuteen sisältyvät eliölajien perinnöllinen muuntelu, eliölajien lukumäärä sekä eliölajien ja niiden elottoman ympäristön muodostamien elinympäristöjen monipuolisuus. Käsitteeseen sisältyvät luonnonvaraisten eliölajien lisäksi myös viljelykasvilajikkeet ja kotieläinkannat sekä ekosysteemien toimintaan liittyvät luontaiset prosessit.

Teknologiabarometrissa biodiversiteettiä mitataan kolmella indikaattorilla, joista on saatavissa kansainvälisesti vertailu-kelpoista tietoa. Nämä ovat uhanalaisten nisäkäslajien ja pesivien lintulajien määrä sekä luonnonsuojelualueiden laajuus. Suomi kuuluu kullakin biodiversiteetin mittarilla vertailumaiden kärkeen. Vain luonnonsuojelualueiden laajuudessa Suomi häviää Ruotsille. Vertailumaista eniten uhanalaisia nisäkkäitä on Saksassa ja uhanalaisia pesiviä lintulajeja Sak-sassa ja Alankomaissa. Uhanalaisten nisäkäslajien osuus on Suomessa vertailumaiden alhaisin.

76TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2008

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Kuvio 93. Uhanalaisten nisäkäslajien osuus, prosenttia tunnetuista nisäkäslajeista (OECD).

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2008

0

5

10

15

20

25

30

35

Kuvio 94. Uhanalaisten pesivien lintulajien osuus, prosenttia tunnetuista pesivistä lintulajeista (OECD).

77 TEKBARO 2012

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2005

2007

2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Kuvio 95. Luonnonsuojelualueiden osuus, prosenttia kokonaispinta-alasta (Eurostat).

Suomi sijoittuu ympäristön tilan vertailussa keskimääräistä heikommin lähinnä ilman laatua kuvaavien tietojen pe-rusteella, vaikka maa on biodiversiteettia koskevassa vertailussa kärkeä. Suomen asema ympäristön tilan vertailussa on kuitenkin hieman parantunut. Kärkisijoja pitävät Yhdysvallat ja Ruotsi, joista Ruotsin tilanne on kuitenkin hieman heikentynyt ja Yhdysvaltojen pysynyt samana aiempaan vertailuvuoteen verrattuna.

Suomi

Ruotsi

Tansk

a

Alanko

maat

Saksa

UK

Yhdy

svalla

t

Japa

ni

2004

2007

2009

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

Kuvio 96. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ilman ja veden laadussa sekä biologisessa monimuotoisuudessa.

78TEKBARO 2012

4. Kysely

4.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen

4.1.1. Tieteellis-teknologisen osaamisen näkymätKeskeinen tulevaisuuden tieteelliseen ja teknologiseen osaamiseen ja osaajapotentiaaliin vaikuttava asia on nuorten kiinnostus ja suuntautuminen tieteeseen ja teknologiaan. Aiempien barometrien tapaan kaikilta neljältä vastaajaryhmäl-tä pyydettiin jälleen arvioita nuorten tiede- ja tekniikkakiinnostuksesta. (kuvio 97).

Ensimmäisessä väitteessä arvioitiin suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin tieteen harjoittajiin ja tutkijoihin. Väit-tämä mittaa vastaajien suhtautumista tiede- ja teknologiainstituutioidemme kansainvälistymiseen sekä kansainvälisten tutkijoiden potentiaaliin täydentää kotimaista osaamistamme. Kuten aiemminkin vastaajaryhmistä TEKin jäsenet, po-liitikot ja elinkeinoelämän edustajat olivat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Sen sijaan nuorten arvio oli, kuten vuoden 2009 mittauksessa, hieman muita alhaisempi. Vastaukseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, että nuoret vastaajat ovat vähemmän tietoisia tiede- ja teknologiajärjestelmään kohdistuvista kansainvälistymistarpeista, tai se että heidän mielestään tutkimusjärjestelmämme on jo nyt kansainvälisesti avoin (ts. kysymyksen muotoilu on saattanut vaikuttaa vastaukseen), ja vastauksilla saattaa olla yhteyttä myös käytävään ulkomaalaiskeskusteluun. Vastaajaryhmien sisällä ei oletapahtunutmerkittäviämuutoksiaverrattunaaiempaan.Havaittavissaolevatvähäisetsiirtymätvoivatjohtuasatun-naisesta vaihtelusta vastaajajoukossa.

Toisessa väitteessä puolestaan etsittiin vastaajien näkemyksiä tutkimusmaailman tasa-arvoisuuteen ja erityisesti sen nai-sille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kysymyksessä pyydettiin arvioimaan, tulisiko naisia enemmän rohkaista tieteellisiin opintoihin ja työuriin. Asiassa on vastaajien mielestä edelleen parannettavaa, koska kaikki vastaajaryhmät olivat jokseen-kin samaa mieltä väitteen kanssa.

Kolmannessa väitteessä pyrittiin arvioimaan vastaajien arvomaailmaa ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ku-luneiden vuosien aikana: Onko yksilön valinnanvapaus tärkeämpi kuin laajemmin yhteiskunnan tai teollisuuden tarpeita painottava lähtökohta tieteessä ja teknologiassa? Vastaajaryhmistä TEKin jäsenet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ovat väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä, nuorten vastaajaryhmä arvioi yksilönvapauden puolestaan tärkeämmäksi yh-teiskunnalliseksi painopisteeksi kuin yhteiskunnan tai teollisuuden tavoitteet. Yhtäältä vastaus voi heijastaa laajempaa nuorempien sukupolvien arvomaailman eroa edeltäviin sukupolviin, mistä on esitetty vastaavia tutkimustuloksia mm. nuorten työelämäasenteiden ja -odotusten kohdalla. Toisaalta tulos voi liittyä yksinkertaisesti myös nuorten elämän-vaiheeseen ja -tilanteeseen. Annetut vastaukset ovat kiintoisia erityisesti nuorten osalta. Uusien diplomi-insinöörien suhtautuminen työelämään poikkeaa aikaisemmasta. Kaikinpuolinen sitoutumisessa työnantajaan ja organisaatioon näyttäisi heikenneen ja henkilökohtainen kiinnostus ja omaehtoisuus ovat nousseet tärkeämmiksi seikoiksi, samoin työ-suhdettakin vaihdetaan useammin.

Seuraava väite oli kytketty edelliseen. Tässä väitteessä esitettiin ajatus, että viranomaisten tulisi pyrkiä ratkaisemaan yk-silöiden oikeuden sekä yhteiskunnan ja teollisuuden intressien välinen mahdollinen ristiriita. Kaikissa vastaajaryhmissä vastausten keskiarvot tulevat lähelle mitta-asteikon kesipistettä. Yhtäältä tämä johtuu vastausten hajoamisesta mitta-asteikon ääripäihin ja toisaalta siitä, että vastaajat ovat kokeneet kysymyksen vaikeaksi vastata.

Viidennessä väitteessä esitettiin, että ”yritykset löytävät aina tarvitsemansa pätevät henkilöt”. Myös tässä kysymyksessä kaikkien vastaajaryhmien keskiarvot tulevat lähelle toisiaan ja asteikon ”vaikea sanoa” ulottuvuutta. Elinkeinoelämän vastaajat ovat kuitenkin vuodesta toiseen olleet muita enemmän sitä mieltä, että yritykset eivät aina löytäisi tarvitsemi-aan päteviä henkilöitä.

Seuraavalla väittämällä tavoiteltiin nuorten tekniikkakiinnostuksen oletetun vähäisyyden asettamaa uhkaa yhteiskun-nan ja talouden kehitykselle. Vuoden 2011 kyselyssä tämän näkivät selkeimmäksi uhaksi TEKin jäsenistö sekä poliitikot, vähiten uhaksi sen kokivat nuoret.

Seitsemäs väite on ollut mukana vasta vuodesta 2009. Väite koskee käyttäjien tarpeiden roolia innovaatiotoiminnassa.

79 TEKBARO 2012

Kysymys esitettiin vuonna 2009 ainoastaan TEKin jäsenille, nuorille ja poliitikoille. Oletuksena oli se, että elinkeino-elämän vastaajien kanta asiaan on kohtuullisen selvä. Vuoden 2011 kyselyssä kysymys esitettiin tästä poiketen myös elinkeinoelämän edustajille. Vuoden 2011 kyselyssä kaikki vastaajaryhmät olivat jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Elinkeinoelämän edustajat hieman muita enemmän ja nuoret vähemmän. Tulos kertoo joka tapauksessa siitä, että käyttäjälähtöisyyttä pidetään kaikissa ryhmissä innovaatiotoiminnalle suotavana lähtökohtana.

0 1 2 3 4 5

Käyttäjien tarpeet pitäisi ottaalähtökohdaksi innovaatioissa

Se on suuri uhka tulevaisuudenyhteiskunnalle ja taloudelliselle

kehitykselle

Yritykset löytävät aina tarvitsemansa pätevät henkilöt

Viranomaisten pitäisi yrittää ratkaista tämä ongelma

Mitään ei tarvitse tehdä: yksilöiden oikeus valita on

tärkeämpi kuin yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeet

Tyttöjä ja naisia tulisi enemmänrohkaista tieteellisiin opintoihin

ja työuraan ryhtymiseen

Suomen ja suomalaisten pitäisisuhtautua avoimemmin

ulkomaalaisiin tieteenharjoittajiin (tutkijoihin)

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Kuvio 97. Arviot nuorten tiede- ja tekniikkakiinnostuksesta. (Esitetty kysymys: Kertoisitteko, oletteko seuraavien väit-tämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä, kun puhutaan siitä, että nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita tieteestä ja teknologiasta? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä).

4.1.2. Nuorten kiinnostus tiettyjä ammatteja kohtaanKuviossa 98 vertaillaan lukiolaisten kiinnostusta eri ammatteja kohtaan. Kysymyksessä lukiolaisia pyydettiin kertomaan, mitkä aloista olisivat yhtäältä sellaisia, joilla he työskentelisivät mieluimmin, ja toisaalta sellaisia, jotka kiinnostivat heitä vähiten. Vuoden 2011 tuloksia on kuviossa verrattu vuoden 2009 ja 2007 tuloksiin. Selkeimmät muutokset kyselyiden toteutusajanjaksona (2007-2011) ovat tapahtuneet insinöörin liikemiehen- tai naisen työtehtäviin sekä taiteilijan am-mattiin kohdistuvassa mielenkiinnossa. Näistä kahta ensimmäistä kohtaan koettu mielenkiinto on kasvanut, jälkimmäis-tä kohtaan puolestaan vähentynyt.

80TEKBARO 2012

-20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 %

Tuomari

Lääkäri

Asianajaja(juristi)

Poliitikko

Tieteen harjoittaja(tutkija)

Liikemiestai –nainen

Toimittaja,sisällön tuottaja

Taiteilija

Insinööri

Urheilija

2011 %ei kiinnosta 2011 % kiinnostaa 2009 % ei kiinnosta 2009 % kiinnostaa 2007 % ei kiinnosta 2007 % kiinnostaa

Kuvio 98. Kiinnostus eri ammattiryhmiä kohtaan. Vastaajaryhmänä nuoret. Prosenttiosuudet kuvaavat vastausten osuut-ta kyselyn kokonaisvastauksista. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eri ammatteja ja työtehtäviä. Mitkä näistä aloista ovat sellaisia, joilla työskentelisitte mieluiten? Mainitse kahdesta neljään alaa. Entä mitkä alat kiinnostavat Teitä vähiten?).

Vuoden 2011 kyselyssä kiinnostavimmiksi ammateiksi nousivat liikemies tai -nainen, lääkäri sekä insinööri. Näistä liikemies- tai nainen oli säilyttänyt asemansa verrattuna aiempaan kyselyyn, lääkäri noussut muutaman pykälän ja in-sinööri puolestaan laskenut yhtä alemmalle sijoitukselle. Vähiten kiinnostusta koettiin poliitikon, taiteilijan ja tuomarin tehtäviä kohtaan. Näistä taiteilijan ammattia kohtaan koettu kiinnostus on laskenut tasaisesti vuodesta 2007 alkaen.

2011 arvostus parantunut/heikentynyt

edellinen sijoitus 2009

1 1 Liikemies tai -nainen

2 p 4 Lääkäri

3 q 2 Insinööri

4 p 5 Asianajaja (juristi)

5 q 3 Tieteen harjoittaja (tutkija)

6 p 7 Urheilija

7 p 9 Toimittaja, sisällön tuottaja

8 8 Tuomari

9 q 6 Taiteilija

10 10 Poliitikko

Taulukko 2. Ammattien arvostus lukiolaisten keskuudessa. Arvostus on laskettu vähentämällä ei-kiinnostuneiden valin-tojen määrä mieluisien vastaavasta ja järjestämällä tulokset.

81 TEKBARO 2012

Työalojen ohella on kiinnostavaa, miksi juuri nämä alat tulivat valituiksi. Kuvio 99 esittää nuorten valintojen taustalla vaikuttavat tekijät: Mistä syystä juuri nämä alat valittiin mieluisimmiksi? Kysymys lisättiin vasta vuoden 2009 kyselyyn, joten vertailupisteitä aiempiin vuosiin ei ole.

Kolme keskeisintä valintojen taustalla vaikuttavaa syytä olivat edellisen kyselyn tapaan se, että työ on ylipäätään mielen-kiintoista, se on miellyttävää ja työstä saa hyvää palkkaa. Vähiten valintaan vaikuttivat mahdollisuus työskennellä itse-näisenä yrittäjänä, paikkakunnan valinnanvapaus, hyvä työturvallisuus ja työtilanne sekä miellyttävät työajat. Tuloksen perusteella voinee ajatella, että nuoret tekevät ammatinvalintojaan enemmän yleisen mielikuvan ja palkkauksen kuin erilaisten työolosuhteissa vaikuttavien tekijöiden perusteella.

0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 %

Hyvä palkka

Varma työpaikka

Hyvä työturvallisuus

Työ miellyttävää

Eteenpäinpääsymahdollisuudet

Voi itse valita paikkakunnan, jolla työskentelee

Miellyttävät työajat

Työssä voi oppia uutta

Mielenkiintoinen työ

Hyvä työtilanne ja työllisyys

Työssä voi viihtyä

Työskentely itsenäisenä yrittäjänä Nuoret % 2011

Nuoret % 2009

Kuvio 99. Työalan valintaan vaikuttavat syyt nuorilla. (Esitetty kysymys: Mistä syystä valitsitte mieluisimmiksi aloiksi juuri nämä? Kysymykseen vastattiin antamalla 2 pistettä tärkeimmällä syylle ja 1 piste toiseksi tärkeimmälle. Kuvassa esitetty yhteenlasketut pisteet.)

Vastaajille esitettiin lisäksi väittämiä teknologia-alalla työskentelystä sekä insinöörin ja arkkitehdin työstä. Kuviossa 100 esitetään vastaajien arviot vuoden 2007 kyselystä alkaen. Merkittäviä muutoksia nuorten arvioissa ei kuluneina vuosina ole tapahtunut. Kyselyajankohtien välillä olevat erot jäävät loppujen lopuksi varsin pieniksi ja johtunevat todennäköisesti satunnaisesta vaihtelusta.

Nuoret olivat eniten samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa: diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on kor-kea, työ teknologia-alalla tarjoaa hyviä mahdollisuuksia oppimiseen ja työ tekniikan parissa sekä diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutus tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Kaksi alimmin arvioitua väitettä olivat: teknologia-alalla työntekijöiden ja työnantajien suhteet ovat paremmat kuin muilla aloilla sekä teknologia-alan työpaikat ovat viihtyisiä.

82TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Työ tekniikan parissa on mielenkiintoista

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on korkea

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työ on itsenäistä

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutus tarjoaa hyvät

työnsaantimahdollisuudet

Teknologia-alalla työntekijöiden jatyönantajien suhteet ovat paremmat

kuin muilla aloilla

Teknologia-alan työpaikat ovat viihtyisiä

Työssä teknologia-alalla voi toteuttaa omia ajatuksiaan

Työ teknologia-alalla tarjoaahyviä mahdollisuuksia

uuden oppimiseen

Teknologia-ala on tulevaisuudessahoukutteleva työpaikka

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtienosaaminen on Suomessa

kansainvälistä huippuluokkaa

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Kuvio 100. Nuorten näkemyksiä teknologia-alan ja insinöörityön piirteistä. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu väittämiä koskien työntekoa teknologia-alalla sekä insinöörityön ominaispiirteitä. Mitä mieltä olet kustakin esitetystä väitteestä? 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä).

4.1.3. Nuorten kiinnostus yhteiskuntaan, tieteeseen ja teknologiaanMonille nuorille tiede- ja teknologia ovat vain yksi kiinnostuksen kohde monien muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden sekä taiteen, urheilun ja viihteen ohella. Seuraavassa kuviossa 101 tarkastellaan nuorten kiinnostusta näitä asioita kohtaan. Kaiken kaikkiaan tiedettä ja teknologiaa kohtaan tunnettu mielenkiinto nousee vertailussa korkealle. Vuodesta toiseen eniten kiinnostusta on kohdistunut taiteisiin sekä viihteeseen, työhön, kotielämään, mutta myös tie-teeseen, tutkimukseen ja teknologiaan.

Vähiten kiinnostusta koettiin vuoden 2011 kyselyssä Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaa kohtaan. Sen sijaan talouteen ja yrityksiin sekä Euroopan yhteisöön kohdistuva mielenkiinto on jonkin verran kasvanut aiemmasta kyselystä. Tähän on saattanut vaikuttaa vuonna 2011 voimakkaasti tiedotusvälineissä esillä ollut Eurooppaa uhkaava talouskriisi. Myös muissa kiinnostuksen kohteissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Ehkä silmiinpistävimpänä on keskeisimpiä kiin-nostuksen kohteita (taiteet ja viihde, kotielämä) kohtaan tunnetussa kiinnostuksessa tapahtunut trendinomainen lasku vuodesta 2007 alkaen.

83 TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Tiede, tutkimus, teknologia

Maamme sisä- ja ulkopolitiikka

Urheilu

Erilaiset vakavat sosiaaliset ongelmat, kuten ihmisoikeudet ja köyhyys

Taiteet, viihde kuten teatteri, musiikki, elokuvat

Kotielämä

Jonkin tai joidenkin maamme alueiden tavat, murteet ja kulttuuri

Ympäristöasiat, luonnonsuojelu, ekologia

Ns. kolmas maailma ja alikehittyneisyys-ongelmat

Työ

Euroopan yhdentymiseen ja Euroopan yhteisöön liittyvät asiat

Talous, yritykset, pörssi

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Kuvio 101. Nuorten kiinnostus erilaisia yhteiskunnallisia asioita kohtaan. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu asioita, jotka saattavat kiinnostaa eri ihmisiä. Kuinka kiinnostunut itse olette näistä asioista? Kiinnostuneisuus voi olla esimerkiksi sitä, että seuraatte aihepiiriä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. 5 = hyvin kiinnostunut, 4 = melko kiinnostunut, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin kiinnostunut, 1 = ei lainkaan kiinnostunut)

Kiinnostavaa on myös se, mistä lähteistä nuoret saavat tietoa tieteen ja teknologian kehityksestä. Kuviossa 102 esitetään nuorten arvioita eri tietolähteistä. Tärkeimmiksi tiedonlähteiksi vuoden 2011 mittauksessa nuoret arvioivat internetin, television ja radion, oman työn ja/tai koulutuksen sekä sanomalehdet. Näistä internet on kasvattanut merkitystään trendinomaisesti vuodesta 2007.

Ehkä hieman ristiriitaisesti oman työn ja/tai koulutuksen keskeisen aseman kanssa nuoret arvioivat seuraavansa vähiten yleisötapahtumien ohella (luennot, seminaarit) ammatti- ja tietokirjallisuutta sekä tieteellisiä julkaisuja. Kovin mer-kittäviä muutoksia aiempaan kyselyyn verrattaessa ei ole tapahtunut. Merkillepantavaa on kuitenkin, että lehdistön (sekä sanoma- että aikakauslehdet) merkitys on aiemman vuosien 2007-2009 välillä tapahtuneen laskun jälkeen jälleen lisääntynyt.

0 1 2 3 4 5

Sanomalehdet

Televisio, radio

Ns. yleisaikakauslehdet

Tieteen saavutuksia esittelevätaikakauslehdet (kuten Tiede)

Ammatti- ja tietokirjallisuus

Tieteelliset julkaisut, tieteellinen kirjallisuus

Internet, tietoverkot

Yleisötapahtumat, seminaarit, luennot

Oma työ ja/tai koulutus

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Kuvio 102. Nuorten arvioita tieteen ja teknologian kehityksen seuraamisesta eri tiedonlähteistä. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu joitain tieteellisestä ja teknologisesta kehityksestä kertovia tiedonlähteitä. Kuinka tärkeitä ne ovat Teille tie-dettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäjinä? 5 = hyvin tärkeä, 4 = melko tärkeä, 3 = vaikea sanoa, 2 = ei kovin tärkeä, 1 = ei lainkaan tärkeä).

84TEKBARO 2012

Tiedotusvälineiden seuraamiseen vaikuttaa myös se, minkälaiseksi tieteestä ja teknologiasta uutisoiminen koetaan. Ku-viossa 103 esitetään nuorten arvioita tieteen ja teknologian uutisoinnista eri tietolähteissä. Nuoret katsovat mieluummin tiede- ja teknologiauutisointia televisiosta kuin lukevat siitä tehtyjä uutisia. Lisäksi he arvioivat, että monilla toimittajilla ei ole sopivaa taustaa tai koulutusta tieteestä ja teknologiasta uutisointiin. Toisaalta nuoret kokevat, ettei tiedettä ja tek-nologiaa koskevaa uutisointia ole liikaa, mutta tieteen ja teknologian kehitys esitetään usein liian kielteisesti. Arvioissa ei ole tapahtunut vuosina 2007–2011 merkittäviä muutoksia.

0 1 2 3 4 5

Tiedettä ja teknologiaa koskevia lehtiartikkeleita ja ohjelmia on liikaa

Tieteen ja teknologian kehityksetesitetään usein liian kielteisesti

Useimmilla tieteellisen aihepiirin toimittajilla ei olesopivaa taustaa tai koulutusta näihin aiheisiin

Mieluummin katson tv-ohjelmia tieteestä ja teknologiasta kuin luen siitä lehtiartikkeleita

Luen harvoin lehtiartikkeleitatieteestä ja teknologiasta

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Kuvio 103. Nuorten arvioita tiedotusvälineiden tiedettä ja teknologiaa koskevasta uutisoinnista (Kertoisitteko, oletteko seuraavien väittämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä siitä, kuinka tiedotusvälineet uutisoivat tieteestä ja teknolo-giasta. 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä).

4.2. Tietoyhteiskunnan kehittyminen

4.2.1. Suhtautuminen tutkimustoiminnan ja teknisen kehityksen tasoon SuomessaKuvioissa 104 ja 105 tarkastellaan vastaajaryhmien näkemyksiä suomalaisen tieteen ja teknologian tutkimukseen liitty-vistä asioista vuoden 2011 mittauksen mukaan. Kuvioissa esitetään myös vastaajaryhmien aiemmat vastaukset vuoden 2007 ja 2009 mittauksessa.

Suomalaisen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tulevien kehitysnäkymien kohdalla vastaajaryhmät olivat suhteellisen samoilla linjoilla vuoden 2009 ja vuoden 2007 mittausten kanssa (kuvio 104). Positiivisimmin asiaan suhtautuivat polii-tikot ja kriittisimmin TEKin jäsenet ja elinkeinoelämä. Erot ovat kuitenkin melko pienet.

Vastausten taustalla vaikuttanee Nokia-johtoisen ICT-klusterin laaja-alaiset muutokset. Tieteestä ja tieteen tuloksista tiedottamisen merkityksen kansalaisille vastaajaryhmät arvioivat nuoria lukuun ottamatta hieman alemmaksi kuin edel-lisessä tutkimuksessa. Nuoret arvioivat väitteen positiivisimmin vastaajaryhmistä myös aiemmissa mittauksissa.

Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyydestä kansalaisten arkielämän ja hyvinvoinnin kannalta vastaajaryhmät ovat jota-kuinkin samaa mieltä sekä nyt toteutetussa että aiemmissa mittauksissa. Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyydestä yh-teiskunnan ja talouden kannalta vastaajaryhmät olivat vielä selkeämmin positiivisella kannalla. Kaikkien positiivisimmin asiaan suhtautuvat jäsenet, mutta politikkojen ja elinkeinoelämän näkemykset olivat muuttuneet edellisestä kyselystä kielteisimmiksi –mistä syystä? Tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia suhtauduttiin yleisesti melko positiivisesti edellisen kyselyn tapaan. Positiivisimmin asiaan suhtautuivat TEKin jäsenet ja negatiivisimmin nuoret, mutta erot jäi-vät kuitenkin marginaalisiksi. Arvosanat alenivat ja samoin vastaajaryhmien väliset erot korostuivat kahden viimeisen

85 TEKBARO 2012

kysymyksen, tutkimuksen suuntautumisen ja tutkimusrahoituksen riittävyyden, kohdalla. Tutkimuksen suuntautumi-sen arviot olivat kaikilla ryhmillä verrattain alhaiset ja kriittisimmin kehityksen arvioivat TEKin jäsenet, poliitikot ja elinkeinoelämä.

Tutkimusrahoituksen riittävyyden TEKin jäsenet arvioivat edelliskierroksen tavoin negatiivisimmin. Samaten elinkei-noelämän arviot olivat kohtuullisen negatiivisia. Myös politiikkojen arviot olivat jälleen laskeneet edellisvuosien tapaan. Taustalla saattaa olla mm. Tekesin rahoituksesta käytävä keskustelu.

1 2 3 4 5

Tutkimusrahoituksen riittävyys

Tutkimuksen suuntautuminenolennaisiin/tärkeisiin asioihin

Tieteen kyky tuottaa luotettavia/paikkansa pitäviä tuloksia

Tieteellisen ja teknologisentutkimuksen hyödyllisyys

yhteiskunnan/talouden kannalta

Tieteellisen tutkimuksenhyödyllisyys kansalaisten

arkielämän/hyvinvoinnin kannalta

Tieteestä ja sen tuloksistatiedottaminen kansalaisille

Suomalaisen tieteen jateknologisen tutkimuksen

tulevat kehitysnäkymät Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Kuvio 104. Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi, osa 1. (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seu-raavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä).

Kuviossa 105 esitetään toinen osa suomalaisen tieteen ja teknologian arvioinnista. Tieteen ja tutkijoiden etiikan ja mo-raalin arvioissa elinkeinoelämä ja TEKin jäsenet olivat edelliskierroksen tavoin positiivisimpia. Myös nuorten ja polii-tikkojen arviot olivat parantuneet. Tutkimuksen puolueettomuuden ja riippumattomuuden suhteen arviot erityisesti poliitikkojen, mutta myös jäsenten, käsitykset ovat heikentyneet. Maamme tutkimustoiminnassa viime vuosina tapah-tuneen kehityksen suhteen positiivisimmin suhtautuivat nuoret ja poliitikot, negatiivisimmin edelliskierroksen tapaan TEKin jäsenet ja elinkeinoelämä. Vastauksiin ovat saattaneet vaikuttaa mm. Suomen Akatemian tutkimuksen laatua ja kansainvälistymistä sekä Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa esiin nostetut kriittiset päätelmät.

Tieteen kansainvälisen tason näkivät positiivisimpana nuoret ja poliitikot ja negatiivisimpana TEKin jäsenet. Elinkei-noelämän arvio oli hieman laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Lääketieteen tason kaikki vastaajaryhmät arvioivat melko korkeaksi, mutta jäsenet näkivät sen laskeneen vuoden 2009 mittauksesta. Teknologian taso yleisesti arvioitiin samoin melko hyväksi ja vain jäsenten arvio oli hieman alentunut. Maamme tieteen ja tutkimuksen laadun ja tason vas-taajaryhmät näkivät kohtuullisen hyvänä, erityisesti jäsenet ja lievemmin elinkeinoelämä arvioivat sen heikentyneen.

86TEKBARO 2012

1 2 3 4 5 6

Maamme tieteen ja tutkimuksenlaatu ja taso yleisesti ottaen

Teknologian taso

Lääketieteen taso

Tieteemme tasokansainvälisesti vertaillen

Maamme tutkimustoiminnassaviime vuosina tapahtunut kehitys

Tutkimuksen riippumattomuus,puolueettomuus

Tieteen/tutkijoidenetiikka ja moraali

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Kuvio 105. Suomalaisen tieteen ja tutkimuksen arviointi, osa 2. (Esitetty kysymys: Kuinka hyvin tai huonosti näette seu-raavien tieteeseen ja teknologiseen tutkimukseen liittyvät asiat olevan maassamme nykyisin, koetteko tilanteen olevan hyvän vai huonon? 1 = Erittäin huono, 2 = Melko huono, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvä, 5 = Erittäin hyvä).

4.2.2. Suhtautuminen tieteellis-teknologisiin instituutioihin ja organisaatioihinKuvioissa106ja107esitetäänvastaajaryhmienarviotlueteltujeninstituutioidentoiminnasta.Vastaajaryhmiäpyydettiinkysymyksen muotoilussa arvioimaan instituutioiden toimintaa yleisen hyvän, oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden nä-kökulmista. Aiempien teknologiabarometrien perusteella yleisesti tarkastellen arvioiduista instituutioista erottuu kaksi ryhmää.

Ensimmäistä ryhmää voidaan nimittää vaikkapa ”selkeästi luottamusta herättäviksi” instituutioiksi ja toista ”vaikeammin arvioitaviksi” instituutioiksi. Selkeästi luottamusta herättävistä instituutioista keskeisimpiä ovat puolustusvoimat, polii-si, yliopistot ja oikeuslaitos. Näiden lisäksi luottamusta herättäviin instituutioihin voidaan laskea VTT, Tekes, Suomen Akatemia,yliopistot jakorkeakoulutsekätiedeyhteisö.Hiemanvaihtelevinarajatapauksinaerottuvatkirkko jaedus-kunta.

”Vaikeammin arvioitavia” instituutioita näyttäisivät olevan suomalainen yritysinstituutio Nokia sekä yleisemmin suur-yritykset, tiedotusvälineet, Euroopan unioni, poliittiset puolueet sekä ammattiyhdistysliike.

On huomattava, että luonnollisesti arvioihin vaikuttaa kysymyksen muotoilu, joka painottaa instituutioiden yhteiskun-nallisia koheesiotekijöitä, jotka eivät välttämättä yhdisty liikevoittoa tavoitteleviin organisaatioihin ja instituutioihin.

87 TEKBARO 2012

Puolustusvoimat

Suuryritykset

Nokia Oyj

Tiede ja tutkimus,tiedeyhteisö

(yleisesti ottaen)

Yliopistot ja korkeakoulut

Suomen Akatemia

Tekes (Teknologian kehittämiskeskus)

VTT (Valtion teknillinen tutkimuskeskus)

0 1 2 3 4 5

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Kuvio 106. Luottamus instituutioihin, osa 1. (Esitetty kysymys: Kuinka luottavaisia olette siihen, että alla lueteltujen yhteiskunnallisten instituutioiden toiminta on yhteiseen hyvään tähtäävää, sidosryhmiinsä nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä eettisesti kestävää? 1 = Hyvin vähäistä, 2 = Melko vähäistä, 3 =Vaikea sanoa, 4 = Melko suurta, 5 = Hyvin suurta).

Kuvissa106ja107nuortenarviotovatkaikistavastaajaryhmistäedellisenkyselyntapaanselkeästikriittisimpiäseuraavi-en instituutioiden kohdalla: VTT, Tekes, Suomen Akatemia, tutkimus- ja tiedeyhteisö, puolustusvoimat (kasvanut hie-man vuoden 2009 mittauksesta), poliisi, oikeuslaitos ja tuomioistuimet, kirkko ja eduskunta (parantunut hieman vuoden 2009 mittauksesta). Nyt tehdyn, kuten aiempienkin mittausten suhteen, voidaan pohtia, miten paljon lukiovaiheessa olevien nuorten arvioihin vaikuttaa se, että esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian kaltaisista organisaatioista ei vielä vastaajaryhmän elämänvaiheessa ole varsinaista käytännön kokemusta. Arviot kuvaavat siten ennen muuta näiden instituutioiden viestinnällistä imagoa nuorten suuntaan. Muita vastaajaryhmiä positiivisemmat arviot nuoret antoivat aiempaan tapaan tiedotusvälineistä ja ammattiyhdistysliikkeestä.

Poliitikkojen luottamus sekä VTT:hen, Suomen Akatemiaan sekä yliopistoihin ja korkeakouluihin on kasvanut. Jäsen-ten, poliitikkojen ja elinkeinoelämän luottamus Nokiaan on alentunut. Samoin jäsenten ja poliitikkojen luottamus myös suuryrityksiin on heikentynyt. Nokiaa koskeva luottamuksen heikentyminen palautuu sen viimeaikaisiin haasteisiin ja tällä saattaa olla vaikutuksensa myös suuryritysten luottamusta koskevaan arvioon.

Poliitikot luottavat poliittisiin puolueisiin selvästi enemmän kuin muut vastaajaryhmät ja samoin poliitikkojen luotta-mus eduskuntaan on korkein. Merkillepantavaa poliittisten puolueiden luottamuksessa on elinkeinoelämän arvioiden kohtuullisen alhainen taso sekä vuoden 2009 että 2007 mittauksissa. Elinkeinoelämän alhainen luottamus poliittisiin puolueisiin näyttää jatkuvan aiemmalla tasolla.

88TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Eduskunta

Kirkko

Oikeuslaitos, tuomioistuimet

Ammattiyhdistysliike

Poliittiset puolueet

Euroopan unioni, EU

Tiedotusvälineet, media

Poliisi

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Nuoret 2011

Nuoret 2009

Nuoret 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Kuvio 107. Luottamus instituutioihin, osa 2. (Esitetty kysymys: Kuinka luottavaisia olette siihen, että alla lueteltujen yhteiskunnallisten instituutioiden toiminta on yhteiseen hyvään tähtäävää, sidosryhmiinsä nähden oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä eettisesti kestävää? 1 = Hyvin vähäistä, 2 = Melko vähäistä, 3 =Vaikea sanoa, 4 = Melko suurta, 5 = Hyvin suurta).

4.2.3. Näkemyksiä tiedon ja tekniikan roolista suomalaisessa yhteiskunnassaKuviossa 108 esitetään vastaajaryhmien keskiarvotulokset tieteellistä ja teknologista tutkimuksen koskeviin väitteisiin. Kysymyksessä esitettiin viisi väitettä ja vastaajat arvioivat, ovatko väitteen kanssa täysin samaa mieltä (5) vai täysin eri mieltä (1). Nuorten käsitykset ovat silmiinpistävästi muita ryhmiä kriittisempiä kaikkien kysymysten kohdalla neljättä kysymystä lukuun ottamatta.

Ensimmäinen väite koskee tiedon roolia yksittäisten kansalaisten ja yhteiskunnan menestyksen voimavarana. Erityisesti elinkeinoelämän edustajat, poliitikot ja TEKin jäsenet ovat väitteen kanssa pitkälti samaa mieltä, mutta nuoret ovat varauksellisempia. Vastaajaryhmien arviot ovat vuonna 2011 samansuuntaisia kuin vuoden 2009 ja 2007 mittauksessa, ja lisäksi nuorten suhtautuminen on lievästi parantunut.

Toinen väite koskee korkeakoulujen yhteistyön vaikutusta Suomen tutkimustoiminnan kehitykselle. Elinkeinoelämän ja TEKin jäsenten näkemykset ovat muuttuneet kriittisemmiksi. Nuoret olivat tämänkin väitteen kanssa vastaajaryhmistä vähiten samaa mieltä. Näihin muutoksiin on saattanut vaikuttaa Aalto-yliopistossa tapahtuneiden muutosten aiheutta-ma epävarmuus ja sen toimintakyvyn mahdollinen heikkeneminen.

Kolmas väite koskee perustutkimuksen ja teknologioiden kehittämisen välistä suhdetta. Väitteen kanssa eniten samaa mieltä ovat aiempien kyselyjen tapaan TEKin jäsenet ja lähestulkoon samoissa oli myös poliitikot ja elinkeinoelämä. Nuorten vastaajaryhmä arvioi olevansa väitteen kanssa eniten eri mieltä.

Neljäs väite koskee tutkimusvarojen suuntaamista ainoastaan taloudellisesti parhaiten kannattaville ja sovellettaville tieteenaloille. Tämän väitteen osalta kiintoisaa on TEKin jäsenten ja poliitikkojen asenteiden muuttuminen aiempaa kielteisemmäksi.Näidenmuutosten taustalla saattaa olla kriittinen näkemys SHOKkien kyvystä uudistaa taloudenrakenteita, mikä oli esillä myös Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnin yhteydessä, samoin viime aikoina esitetyt kriittiset käsitykset Tekesin toiminnan vaikutuksista sekä elinkeinoelämän näkemysten muuttuminen päinvastoin po-sitiivisemmaksi.

Viides väite koskee näkemyksiä yhteiskunnan tieteelliseen tutkimustoimintaan keskittämien suurten panosten tuotosta. TEKin jäsenet, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ovat väitteen kanssa pitkälti samaa mieltä ja poliitikkojen usko on jopa parantunut suurten tutkimuspanostusten tuotoksiin. Nuorten usko sen sijaan on jonkin verran kriittisempi.

89 TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Vaikka tieteellinentutkimustoiminta vaatii

paljon taloudellisia voimavaroja,siihen panostaminen antaa

yhteiskunnalle korkean koron

Tutkimusvarat pitäisi kohdentaavain taloudellisesti parhaiten

kannattaville/hyödynnettävilletieteenaloille

Perustavaa laatua olevatieteellinen tutkimus on

olennaista uusienteknologioiden kehittämiseksi

Korkeakoulujen lisääntynytyhteistyö yritysten kanssa

on antanut voimakkaankehityssysäyksen maamme

tutkimustoiminnalle

Tieto on tulevaisuudessayhä tärkeämpi voimavara

niin koko yhteiskunnankuin yksittäisten kansalaistenkin

menestyksen kannalta

Jäsenet 2011 Jäsenet 2009 Jäsenet 2007

Nuoret 2011 Nuoret 2009 Nuoret 2007

Poliitikot 2011 Poliitikot 2009 Poliitikot 2007

Elinkeinoelämä 2011 Elinkeinoelämä 2009 Elinkeinoelämä 2007

Kuvio 108. Tutkimuksen merkitys talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. (Esitetty kysymys: Mitä mieltä olet-te seuraavista tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen liittyvistä väittämistä, oletteko niiden kanssa samaa vai eri mieltä? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.)

Kuviossa 109 esitetään kahden vastaajaryhmän, TEKin jäsenten ja poliitikkojen, arviot teknologisen menestyksen ase-masta nyky-Suomessa. Ensimmäisessä väitteessä esitetään, että Suomen menestys globaalitaloudessa perustuisi maas-samme annettavan koulutuksen korkeaan tasoon ja tasa-arvoisuuteen. Kummatkin vastaajaryhmät ovat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Poliitikkojen arvio vuonna 2011 on palannut vuoden 2007 mittauksen tasoon, joka on hieman jäseniä korkeampi. Toisen väitteen kohdalla arvioidaan tieteen hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Vastaajaryh-mät ovat väitteen kanssa jotakuinkin samaa mieltä, mutta jäsenten näkemykset ovat muuttuneet aiempaa kielteisemmik-si ja poliitikkojen aiempaan myönteisimmiksi.

Kolmannessa väitteessä esitetään, että ainoastaan kaikkein edistyneimmän teknologian soveltaminen voi edistää Suo-men talouden kilpailukykyä. Kumpikin vastaajaryhmä on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä, mutta TEKin jäsen-ten arviot ovat vuoden 2011 mittauksessa jälleen laskeneet vuoden 2009 mittaukseen verrattuna Tähän tulokseen ovat ilmeisesti vaikuttaneet Nokian tilanne ja muutokset, innovaatiopoliittinen keskustelu mm. sen laaja-alaisuudesta sekä kriittinenSHOK-keskustelujasamoinpoliitikkojenarviotovatlaskeneet,muttavainhieman.

Neljäs väite koskee tieteen ja teknologian asemaa teollisessa kehityksessä. Kumpikin vastaajaryhmä on väitteen kanssa samaa mieltä, joskin hienoisia muutoksia asenteiden heikkenemisestä on nähtävissä.

Viidennessä väitteessä esitetään, että huipputeknologian tuotteet ovat vain vähäistä käyttöarvoa omaavia ”vekottimia”. TEKin ja poliitikkojen vastaajaryhmien usko väitteeseen on melko alhainen ja erityisesti poliitikkojen näkemys väitteen pitävyyteen on heikentynyt. Kuudes väite koskee Internetin vaikutusta uusien taloudellisten toimintojen kehitykselle. Sekä TEKin jäsenet että poliitikot ovat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä ja poliitikkojen näkemys myös tämän väitteen pitävyyteen on heikentynyt.

90TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Internet on tärkeäuusien taloudellisten

toimintojen kehitykselle

Monet high tech -tuotteet(huipputeknolgian tuotteet)

ovat vain ”vekottimia”

Tieteellä ja teknologiallaon tärkeä asema

teollisessa kehityksessä

Vain soveltamalla kaikkeinpisimmälle edistynyttä teknologiaa

taloutemme voi tullakilpailukykyisemmäksi

Tieteen hyödyt ovat suurempiakuin mitkään haitalliset

vaikutukset,joita sillä voi olla

Suomen viime vuosien huikeamenestys maailmalla perustuu

ennen muuta maassammeannettavan koulutuksen

korkeatasoisuuteenja tasa-arvoisuuteen

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009 Poliitikot 2007

Kuvio 109. Teknologian asema nyky-Suomessa. (Esitetty kysymys: Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä, oletteko niiden kanssa samaa vai eri mieltä? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.)

Kuviossa 110 esitetään väitteitä, jotka kuvaavat tieteen ja tekniikan vaikutuksia elämänlaatuun. Esitetyt väitteet on puet-tu uhkien muotoon. Tarkasteltavana vastaajaryhmänä ovat TEKin jäsenet. Kaikkien väitteiden trendi on samansuuntai-nen: TEKin jäsenet olivat väitteiden kanssa jotakuinkin eri mieltä tai näkivät ne keskimäärin vaikeaksi arvioida.

Verrattaessa vuoden 2007 mittaukseen TEKin jäsenten arviot ovat vuoden 2011 mittauksessa korkeampia kolmen ky-symyksen kohdalla ja noin samalla tasolla kahden kysymyksen kohdalla. Jäsenet uskovat aiempaa enemmän tieteen kehityksen johtavan teknokratian kasvuun yhteiskunnassa, samoin he uskovat aiempaa enemmän tieteen kehityksen ja uusien keksintöjen käyttöönoton luovan ongelmia yhtä paljon kuin ratkaisevan niitä, ja edelleen he uskovat aiempaa enemmän tieteen ja tekniikan kehityksen muuttavan ihmisten elämää ja elämäntapaa liian nopeasti.

91 TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Tieteen ja tekniikan kehitysmuuttaa ihmisten elämää

ja elämäntapaa liian nopeasti

Tieteen kehitys ja uusienkeksintöjen käyttöönottoluo ongelmia yhtä paljon

kuin ratkaisee niitä

Tiede ja teknologia ovatnousemassa ihmisen palvelijasta

ihmisen herraksi

Tieteen kehitys sisältääsuuria riskejä, joista voi

seurata hallitsematonta tuhoa

Tieteen kehitys johtaa teknokratian(asiantuntijavallan)

kasvuun yhteiskunnassa Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Kuvio 110. Tekniikan kehityksen vaikutus elämänlaatuun. (Esitetty kysymys: Kertoisitteko, oletteko seuraavien väittämi-en kanssa samaa mieltä vai eri mieltä siitä, kuinka tieteen ja teknologian kehitys on yhteydessä yhteiskunnan kehityk-seen? 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Vaikea sanoa, 4 =Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.)

Kuvioissa 111 ja 112 esitetään TEKin jäsenten, nuorten ja poliitikkojen arviot tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Kuvioissa esitetään arviot vuoden 2007, 2009 ja 2011 mittauksista. Kuviossa 111 esitetään ensimmäi-nen osa arvioista. Ensimmäisessä kohdassa arvioidaan ympäristön tilan parantamista. Kaikki vastaajaryhmät arvioivat vuoden 2011 mittauksessa tieteen ja teknologian kyvyt melko hyviksi. TEKin jäsenten ja nuorten arviot ovat hieman alentuneet edellisestä mittauksesta ja poliitikkojen arviot ovat palanneet vuoden 2007 tasolle.

Elämän turvallisuuden kohdalla tilanne nähtiin kohtuullisen vaikeana arvioida. Nuoret olivat tälläkin kertaa optimisti-simpia ja poliitikkojen arviot edelliseen kyselyyn hieman parantuneet. Tieteen vaikutuksia onnellisuuden ja henkisen hyvinvoinnin lisäämisessä kaikki vastaajaryhmät pitivät vaikeina arvioida. Poliitikkojen ja nuorten arviot olivat kuiten-kin hieman parantuneet edellisen kyselyn tasosta. Aineellisen hyvinvoinnin ja elintason parantamisessa kaikki vastaa-jaryhmät arvioivat tieteen vaikutukset melko hyviksi eivätkä muutokset edelliseen kyselyyn olleet olennaisia. Tieteen kyky ihmisten eliniän pidentämiseen nähtiin melko hyvänä kaikkien vastaajaryhmien kesken, ja poliitikkojen arviot olivat parantuneet selvästi aiemmasta kyselystä. Kaikki vastaajaryhmät näkivät tieteen mahdollisuuden myös sairauksien voittamisessa hyvinä.

92TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Sairauksien (kuten syöpä, aids ja BSE)

voittaminen

Ihmisten eliniän pidentäminen

Aineellisen hyvinvoinnin/elintason parantaminen

Henkisen hyvinvoinnin/onnellisuuden lisääminen

Elämän turvallisuuden lisääminen

Ympäristön saastumisen estäminen/tilan parantaminen

Jäsenet 2011 Jäsenet 2009 Jäsenet 2007

Nuoret 2011 Nuoret 2009 Nuoret 2007

Poliitikot 2011 Poliitikot 2009 Poliitikot 2007

Kuvio 111. Näkemykset tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan ongelmia, osa 1. (Esitetty kysymys: Millaisiksi arvioitte tieteen ja teknologian kyvyn ratkaista ongelmia ja tuoda ihmiskunnalle merkittävää apua eri asioissa? 1 = Ei kykene lainkaan, 2 = Ei kovin hyvät, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvät, 5 = Erittäin hyvät.)

Kuviossa 112 esitetään tieteen kykyä koskevien arvioiden toinen osa. Ensimmäinen kohta kuviossa 112 koskee rauhan edistämistä sekä sotien ja kriisien estämistä. Vastaajaryhmien mukaan tieteen mahdollisuudet eivät näyttäisi tässä yleen-sä kovin hyviltä. Sama tilanne toistui arvioitaessa tieteen kykyä ratkaista demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kysymyksiä. Nuorten vastausten keskiarvo on kuitenkin palautunut vuoden 2007 mittauksen tasolle.

Työelämän, työolojen ja työturvallisuuden parantamisen arvioissa ryhmät ovat jotakuinkin melko samaa mieltä. TEKin jäsenten usko tässä suhteessa on kuitenkin heikentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna.

Kohdan ravinnontuotanto ja nälän poistaminen maailmasta nuoret ja poliitikot arvioivat melko samansuuntaisesti ja TEKin jäsenet näkevät tämän asian muita myönteisemmin.

Arviot tieteen mahdollisuuksista ratkaista energiantuotannon kysymyksiä ja energiaongelmia olivat vuoden 2011 mit-tauksessa nousseet poliitikkojen kohdalla, mutta nuorten kohdalla lievästi laskenut. Mahdollisuudet arvioitiin yleensä melko hyviksi.

Viimeisessä arvioidussa kohdassa, joka koski tieteen ja teknologian kykyä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vastaaja-ryhmien arviot ovat vuoden 2011 mittauksessa nuoria lukuun ottamatta melko muuttumattomat. Nuorten arviot ovat vuoden 2011 mittauksessa laskeneet edellisestä mittauksesta. Nuorilla saattaa olla muita vastaajaryhmiä enemmän vai-keuksia hahmottaa tieteen ja teknologian ratkaisukykyä ihmiskunnan ongelmiin.

93 TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Ilmastonmuutoksenpysäyttäminen/jarruttaminen

Energiantuotanto,energiaongelmien

ratkaiseminen

Ravinnontuotanto, nälän poistaminen maailmasta

Työelämän, työolojen ja-turvallisuuden parantaminen

Demokratian, ihmisoikeuksienja tasa-arvon edistäminen

Rauhan edistäminen,sotien/kriisien estäminen

Jäsenet 2011 Jäsenet 2009 Jäsenet 2007

Nuoret 2011 Nuoret 2009 Nuoret 2007

Poliitikot 2011 Poliitikot 2009 Poliitikot 2007

Kuvio 112. Näkemykset tieteen kyvystä ratkaista ihmiskunnan ongelmia, osa 2. (Esitetty kysymys: Millaisiksi arvioitte tieteen ja teknologian kyvyn ratkaista ongelmia ja tuoda ihmiskunnalle merkittävää apua eri asioissa? 1 = Ei kykene lainkaan, 2 = Ei kovin hyvät, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko hyvät, 5 = Erittäin hyvät.)

4.2.4. Näkemyksiä informaatioteknologian vaikutuksista työelämässä Kuvassa 113 esitetään TEKin jäsenten arvioita informaatioteknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. Kuvassa on esitetty vuosien 2011, 2009 ja 2007 mittaukset. TEKin jäsenet olivat jokseenkin samaa mieltä vuonna 2011 uutena esitetystä väittämästä ”työn kuormittavuus (infoähky) on lisääntynyt”. Tämä väittämän kanssa TEKin jäsenet olivat vuonna 2011 eniten samaa mieltä, joskin osuus oli hieman pudonnut vuodesta 2009.

Jokseenkin samaa mieltä oltiin myös seuraavista väittämistä: suoritatte enemmän tehtäviä päivän aikana; on helpompaa yhdistää työ ja yksityiselämä; sekä tarvitsette työssänne enemmän ammattitaitoa.

Vähiten samaa mieltä oltiin seuraavien väittämien kanssa: työnne on helpompaa; työnne kannalta merkittävää tietovirtaa on helpompi hallita; ja teillä on työssänne enemmän vastuuta.

94TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Tarvitsette työssänne enemmän ammattitaitoa

Teillä on työssänne enemmän vastuuta

Suoritatte enemmän tehtäviä päivän aikana

On helpompaa yhdistää työ ja yksityiselämä

Työnne on helpompaa

Työnne kannalta merkittävää tietovirtaa on helpompi hallita

Työn kuormittavuus(infoähky) on lisääntynyt

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Kuvio 113. TEKin jäsenten arvioita informaatioteknologian aiheuttamasta muutoksesta työtapoihin. (Esitetty kysymys: Kun ajatellaan informaatio- ja viestintätekniikan, kuten tietokoneen, internetin tai sähköpostin käyttöä niin, millä tavoin se on muuttanut työtapojanne? Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa? 5 = täysin samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = vaikea sanoa, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä).

4.2.5. Näkemyksiä julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisestäKuviossa 114 esitetään poliitikkojen arvioita julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseksi. Kysymys oli uusi vuoden 2010 teknologiabarometrissä, ja vuonna 2012 kysymykseen on lisätty kolme uutta vastausvaihtoehtoa. Kysymys esitet-tiin kohtuullisen suoraviivaisella tavalla: vastausvaihtoehtoina annettiin viisi väittämää sekä kaatoluokka ”muuta”, johon voitiin antaa useita vaihtoehtoja. Vuonna 2009 esitettyjen vaihtoehtojen merkityksen arvioitiin entisestään kasvaneen.

Vuonna 2011 yli 82 prosenttia vastanneista poliitikoista oli sitä mieltä, että eri hallinnonalojen yhteistyön esteiden pois-taminen ja yhteistyön tehostaminen on tehokkainta julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Lähes 59 prosenttia poliitikoista oli sitä mieltä, että tietotekniikan ja sähköisten palveluiden lisääminen julkispalveluissa on tehokkainta julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

Vuonna 2011 esitetyistä kolmesta uudesta vaihtoehdosta erityisesti kuntien yhdistämisen arvioitiin olevan erityisen tarvittava toimenpide: lähes 52 prosenttia vastaajista arvioi sen olevan tehokas keino julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseksi. Kaksi muuta uutta vaihtoehtoa – julkistaustaisten sektorikohtaisten organisaatioiden yhdistäminen ja organisaatioiden siirto paikkakunnalta toiselle – jäivät kumpikin selvästi alle 20 prosenttiin. Vuoden 2011 kierroksella vain noin 7 prosenttia poliitikoista näki jonkun muun toimenpiteen olevan tehokkainta, kun taas edellisellä kierroksella tämän vastausvaihtoehdon osuus oli yli 20 prosenttia.

95 TEKBARO 2012

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

Muuta

Kuntien yhdistäminen

Organisaatioiden siirtopaikkakunnalta toiselle

Julkistaustaisten sektorikohtaistenorganisaatioiden yhdistäminen

Tietotekniikan(sähköiset palvelut)

käytön lisääminen julkispalveluissa

Eri hallinnonalojen yhteistyönesteiden poistaminen ja

yhteistyön tehostaminen

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Kuvio 114. Poliitikkojen arvioita julkisen sektorin tuottavuuden edistämiseksi. (Esitetty kysymys: Julkisen sektorin tuot-tavuuden parantaminen on yksi yhteiskuntamme keskeisistä haasteista. Mitkä keinot seuraavista ovat tehokkaimpia tuottavuuden parantamiseksi?).

4.3. Innovatiivinen yhteiskunta

4.3.1. Investointien suuntautuminenElinkeinoelämän edustajilta tiedusteltiin, mihin teknologioihin heidän yrityksensä investoi vuonna 2011. Tulokset on esitetty kuviossa 115.

Vertailtaessa vuosia 2009 ja 2011 voi havaita, että vuonna 2011 kaikkein muiden teknologia-alueiden, paitsi raken-nustekniikan, energiateknologioiden ja liikenne- ja kuljetusteknologioiden, investointien arvioidaan nousevan. Tutki-mus- ja kehitysinvestointien uskotaan suuntautuvan erityisesti kolmelle teknologia-alueelle eli valmistusteknologioihin, ympäristöteknologioihin ja uusiin materiaaleihin ja aineisiin.

Eniten kasvua vuodesta 2009 on elektroniikassa sekä tietokoneissa ja viestintäteknologiassa. T&k-investointien arvioi-daan pysyvän lähes entisellä tasolla liikenne- ja kuljetusteknologioissa, maa- ja metsätalouden teknologioissa, avaruus-tutkimuksessa, televiestinnässä sekä bio- ja lääketeknologiassa.

96TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5 6

Energiateknologiat

Tietokoneet javiestintäteknologia

Bio- jalääketeknologia

Televiestintä

Uudet materiaalitja aineet

Avaruustutkimus

Liikenne- jakuljetusteknologiat

Ympäristöteknologiat

Valmistusteknologiat

Elektroniikka

Maa- jametsätalouden

teknologiat

Rakennustekniikka

Genetiikka eliperinnöllisyystiede Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Kuvio 115. Tuotekehitysinvestointien suuntien kehitys. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan ke-hitetään uutta teknologiaa. Miten uskotte yrityksenne tutkimus ja tuotekehitysinvestointien kehittyvän kullakin alueella seuraavan puolen vuoden aikana suhteessa yrityksenne tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien yleiseen kehitykseen? 1 = Emme toimi kyseisessä teknologiassa, 2 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti vähemmän, 3 = Sijoitetaan keskimääräistä vähemmän, 4 = Vaikea sanoa, 5 = Sijoitetaan keskimääräistä enemmän, 6 = Sijoitetaan keskimääräistä huomattavasti enemmän).

Kuviossa116esitetäänelinkeinoelämännäkemyksiätutkimus-jatuotekehityspanostustentulevastakehityksestäseu-raavan puolen vuoden sekä seuraavan vuoden aikana. Vastaajat arvioivat t&k-panostusten alenevan molempina tulevina aikajaksoina. Tuotekehityspanostusten arvioitiin 2011 hieman nousevan nousevaan 2009 mittauksena tasosta, mutta olevan kuitenkin 2007 mittauksen alapuolella.

0 1 1 2 2 3 3 4 4

Puolenvuodenaikana

Vuodenaikana

Elinkeinoelämä 2011

Elinkeinoelämä 2009

Elinkeinoelämä 2007

Kuva 116. Tuotekehityspanostusten kehitys. (Esitetty kysymys: Mikä on näkemyksenne siitä, miten yrityksenne investoin-nit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kehittymään seuraavan puolen vuoden aikana? Entä vuoden kuluessa? 1 = pienenevät huomattavasti, 2 = pienenevät, 3 = vaikea sanoa, 4 = lisääntyvät, 5 = lisääntyvät huomattavasti).

97 TEKBARO 2012

4.3.2. Teknologian kehityksen potentiaaliset vaikutukset elämänlaatuunKuvioissa 117 ja 118 esitetään kahden vastaajaryhmän – TEKin jäsenten ja poliitikkojen – arviot eri tekniikan alojen vai-kutuksista elämänlaatuun pitkällä 20 vuoden aikavälillä. Kuviossa esitetään vuosien 2011, 2009 ja 2007 mittaukset (kuvio on tilasyistä jaettu kahteen osaan). Nuorille tätä kysymystä ei vuosina 2011 ja 2009 tehty, mutta heidän vastauksensa on jätetty kuvioihin muihin ryhmiin tehtäviä vertailuja varten.

Eniten eri teknologioista elämänlaatua uskottiin parantavan erityisesti energiateknologioiden, ympäristöteknologioi-den ja bio- ja lääkintäteknologioiden sekä uusien materiaalien ja aineiden. Arviot muiden teknologioiden vaikutuksista olivat hieman alemmat, mutta avaruustutkimusta lukuun ottamatta niiden kuitenkin uskotaan vaikuttavan jotakuinkin elämänlaatua parantavasti. Jäsenten ja poliitikkojen arviot teknologioiden elämänlaatua parantavasta vaikutuksesta ovat yhdensuuntaisia vuonna 2011, paitsi rakennustekniikan ja ympäristöteknologian kohdalla. Poliitikot arvioivat rakennus-tekniikassa olevan erityisiä vaikutuksia elämänlaatuun, kun taas TEKin jäsenten arvioissa korostuivat ympäristötekno-logiat.

Ensimmäinen arvioitu teknologia-ala on genetiikka eli perinnöllisyystiede. Vastaajat uskovat genetiikan parantavan elämänlaatuaan tulevaisuudessa, mutta sekä TEKin jäsenien että poliitikkojen arvioissa usko genetiikan elämänlaatua parantavaan vaikutukseen on vuosien 2007 huippuarvioista laskenut sekä vuosien 2009 että 2011 mittauksissa.

Toinen arvioitu teknologia-ala on rakennustekniikka, jota sekä TEKin jäsenten että poliitikkojen mielestä parantaa elä-mänlaatua tulevaisuudessa. Poliitikot uskovat rakennustekniikan elämänlaatua parantavaan vaikutukseen vuoden 2011 melko selvästi enemmän kuin vuoden 2009 mittauksessa. TEKin jäsenten arvioissa rakennustekniikan elämänlaatua parantavat vaikutukset ovat hienoisesti laskeneet sekä vuosina 2009 että 2011.

Kolmas arvioitu teknologia-ala on maa- ja metsätalouden teknologiat. Vastaajaryhmät näkivät tämän teknologia-alan keskimäärin parantavan elämänlaatua tulevaisuudessa. TEKin jäsenten arviot ovat hienoisesti laskeneet vuodesta 2009. Politiikkojen arviot ovat vuodesta 2009 taas jonkin verran nousseet.

Elektroniikka on neljäs arvioitu teknologia-ala. Vastaajaryhmät arvioivat elektroniikan parantavan elämänlaatua tu-levaisuudessa. Sekä poliitikkojen että TEKin jäsenten arviot parantavasta vaikutuksesta ovat pysyneet vuoden 2011 mittauksessa lähestulkoon samalla tasolla vuoden 2009 mittaukseen verrattuna.

Valmistusteknologia on viides arvioitu teknologia-ala. TEKin jäsenten ja poliitikkojen vastaajaryhmät arvioivat alan parantavan elämänlaatua tulevaisuudessa. TEKin jäsenten arvio valmistusteknologian parantavasta vaikutuksesta on vuonna 2011 hieman noussut vuoteen 2009 verrattuna, samaten poliitikkojen.

Kuudes teknologia-ala on ympäristöteknologiat. TEKin jäsenet ja poliitikot arvioivat ympäristöteknologioiden selvästi parantavan elämänlaatua. TEKin jäsenten arvio on vuonna 2011 hieman noussut alentunut vuoden 2009 mittaukseen verrattuna. Poliitikkojen arvio on vuosien 2007 ja 2009 korkeista arvioista laskenut jonkin verran ollen kuitenkin edel-leen korkealla tasolla.

Seitsemäs teknologia-ala on liikenne- ja kuljetusteknologiat. Molemmat vastaajaryhmät arvioivat tämän alan vaikut-tavan parantavasti elämänlaatuun 20 vuoden sisällä. Poliitikkojen arvio oli hieman noussut edelliskierrokselta, TEKin jäsenten taas hivenen alentunut.

98TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Liikenne- ja kuljetusteknologiat

Ympäristöteknologiat

Valmistusteknologiat

Elektroniikka

Maa- ja metsätalouden teknologiat

Rakennustekniikka

Genetiikka eli perinnöllisyystiede Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Kuvio 117. Tekniikan kehitys ja elämänlaatu, osa 1. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehite-tään uutta teknologiaa. Uskotteko kullakin alueella tapahtuvan kehityksen parantavan elämänlaatuamme seuraavan 20 vuoden aikana, eikö sillä ole mitään merkitystä vai viekö se asiat huonompaan suuntaan? 5 = parantaa huomattavasti, 4 = parantaa, 3 = vaikea sanoa, 3 = huonontaa, 1 = huonontaa huomattavasti).

Avaruustutkimus on kahdeksas arvioitu teknologia-ala. Avaruustutkimus saa esitetyllä kolmella kierroksella molemmil-ta vastaajaryhmiltä varauksellisimmat arviot muihin arvioituihin teknologia-aloihin verrattuna. Vaikutuksia pidettiin keskimäärin melko vaikeina arvioida. Poliitikkojen arviot ovat vuonna 2011 jonkin verran laskeneet vuoteen 2009 ver-rattuna, TEKin jäsenten arviot taasen hivenen nousseet.

Uudet materiaalit ja aineet on yhdeksäs arvioitu teknologia-ala. Sekä TEKin jäsenet että poliitikot arvioivat uusilla materiaaleilla ja aineilla olevan selvästi elämänlaatua parantavia vaikutuksia. TEKin jäsenten arviot ovat vuonna 2011 hieman nousseet verrattuna vuoden 2009 kierrokseen. Poliitikkojen arviot ovat hienokseltaan laskeneet.

Kymmenes arvioitu teknologia-ala on televiestintä. TEKin jäsenten arviot vuonna 2011 ovat pysyneet samalla tasolla vuoden 2009 mittaukseen verrattuna, poliitikkojen arviot vuonna 2011 ovat jonkin verran laskeneet vuoteen 2009 ver-rattuna.

Yhdestoista arvioitu teknologia-ala on bio- ja lääkintäteknologia. Vastaajaryhmät arvioivat bio- ja lääkintäteknologi-oiden vaikutusten elämänlaatuun olevan selkeästi parantavia. TEKin jäsenten arviot ovat vuoden 2011 mittauksessa hivenen laskeneet. Poliitikkojen arvot ovat samalla ajanjaksolla hivenen nousseet.

Tietokoneet ja viestintäteknologia oli kahdestoista arvioitu teknologia-ala. TEKin jäsenten arviot ovat vuonna 2011 hieman nousseet. Poliitikkojen arviot ovat vuonna 2011 jonkin verran laskeneet vuoteen 2009 verrattuna.

Kolmastoista ja viimeinen arvioitu teknologia-ala on energiateknologiat. Energiateknologian vaikutukset elämänlaa-tuun arvioitiin kohtuullisen korkeiksi. TEKin jäsenten arvio energiateknologioiden vaikutuksista on vuonna 2011 jon-kin verran noussut vuoteen 2009 verrattuna. Poliitikkojen arviot ovat vuonna 2011 taas hieman laskeneet vuoteen 2009 verrattuna.

99 TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Energiateknologiat

Tietokoneet ja viestintäteknologia

Bio- ja lääkintäteknologia

Televiestintä

Uudet materiaalit ja aineet

Avaruustutkimus Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Poliitikot 2007

Kuvio 118. Tekniikan kehitys ja elämänlaatu, osa 2. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu alueita, joilla parhaillaan kehite-tään uutta teknologiaa. Uskotteko kullakin alueella tapahtuvan kehityksen parantavan elämänlaatuamme seuraavan 20 vuoden aikana, eikö sillä ole mitään merkitystä vai viekö se asiat huonompaan suuntaan? 5 = parantaa huomattavasti, 4 = parantaa, 3 = vaikea sanoa, 3 = huonontaa, 1 = huonontaa huomattavasti).

4.4. Kestävä kehitys

4.4.1. Ympäristön uhkatekijätKuvio 119 kuvaa suhtautumista ympäristön uhkatekijöihin, joita edellisen barometrikierroksen tapaan myös tällä kier-roksellatiedusteltiinvainpoliitikoilta.Heidänarvionsavaihtelivatjonkinverrankunkinarvioitavanteemankohdalla.

Poliitikkojen huolestuneisuus oli vähentynyt viiden ympäristökysymyksen kehityksestä verrattuna vuoden 2009 vasta-uksiin (Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, meriveden pinnan nousu ja myrskyjen lisään-tyminen; öljyn ja kivihiilen käyttö polttoaineena; autojen tuottamat ympäristösaasteet; merien ja järvien saastuminen; ilmansaasteista johtuva metsäkuolemien uhka).

Muiden ympäristöuhkien kohdalla heidän huolestuneisuutensa oli lisääntynyt (avohakkuut ja metsämaan muokkaus; uhanalaisten eläinten ja kasvilajien häviäminen; ydinenergian aiheuttamat jäteongelmat) tai pysynyt ennallaan (maata-loudessa käytetyt torjunta-aineet ja lannoitteet).

Vakavimpina ympäristöuhkina poliitikot pitivät tällä kierroksella öljyn ja kivihiilen käyttöä polttoaineena ja merien ja järvien saastumista. Öljyn ja kivihiilen käyttöä polttoaineena poliitikot pitivät ympäristöuhkana merkitykseltään vaka-vana asiana, mikä vaatii välittömiä toimenpiteitä. Nyt poliitikkojen huolestuneisuus on tästä kysymyksestä suhteessa muihin ympäristöuhkiin edelleen korostunut, mihin on saattanut vaikuttaa yhä näkyvämpi ilmastomuutoksen hillin-tää koskeva toiminta ja ohjelmat niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin politiikassa. Merien ja järvien saastumisen poliitikot arvioivat vaativan enemmän huomiota ja välittömiä toimenpiteitä. Tähän ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa Itämeren vesien tilaa ja käyttöä koskevat viimeaikaiset ratkaisut.

100TEKBARO 2012

0 1 2 3 4 5

Ilmansaasteista johtuvametsäkuolemien uhka

Ydinenergian aiheuttamat jäteongelmat

Uhanalaisten eläinten jakasvilajien häviäminen

Maataloudessa käytetyttorjunta-aineet ja lannoitteet

Merien ja järvien saastuminen

Autojen tuottamat ympäristösaasteet

Öljyn ja kivihiilen käyttö polttoaineena

Avohakkuut ja metsämaan muokkaus

Kasvihuonekaasupäästöjenaiheuttama ilmaston lämpeneminen,

meriveden pinnan nousu jamyrskyjen lisääntyminen

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009

Kuvio 119. Suhtautuminen ympäristön uhkatekijöihin. (Esitetty kysymys: Alla on lueteltu eräitä ympäristökysymyksiä. Ilmoittakaa jokaisen kohdalla, miten vakavana ongelmana pidätte asiaa maassamme. Valitkaa esitetyistä vaihtoehdosta mielipidettänne lähinnä vastaavan vaihtoehdon numero. 1 = Asia ei ole nykyisin tärkeä, 2 = Asia on tärkeä, mutta se on hallinnassa niin ettei siitä aiheudu haittoja, 3 = Asia on merkitykseltään ongelma ja siihen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, 4 = Asia on vakava ja vaatii välittömiä toimenpiteitä, 5 = Asia on niin vakava, että voidaan puhua katastrofista.)

Kolmanneksi vakavaksi ympäristöuhkaksi poliitikot arvioivat kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset ilmaston lämpene-miseen. Neljänneksi vakavaksi ympäristöuhkaksi nähtiin maataloudessa käytetyt torjunta-aineet ja lannoitteet. Poliiti-kot arvioivat tämän ympäristöuhkan ongelmaksi, johon tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Kehitys maata-loudessa käytettyjen torjunta-aineiden ja lannoitteiden muodostaman ympäristöuhkan osalta pysynyt samana vuoden 2009 kyselyyn verrattuna.

Viidenneksi vakava ympäristöuhka poliitikkojen mielestä on uhanalaisten eläinten ja kasvilajien häviäminen. Vuoden 2009 kyselyssä poliitikot arvioivat uhanalaisten eläin- ja kasvilajien häviämisen ongelmaksi johon tulisi kiinnittää ny-kyistä enemmän huomiota. Tällä kierroksella poliitikkojen huoli eläin- ja kasvilajien häviämisestä on lievästi kasvanut. Muutokseen on saattanut vaikuttaa mm. ilmastomuutoksen vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin niin globaalisti sademet-sissä kuin vastaavat vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin Suomessakin.

Kuudenneksi tärkein ympäristöuhka poliitikkojen näkemyksen mukaan on autojen tuottamat ympäristösaasteet. Tämä kysymys palautuu ilmastomuutosta hillitseviin toimenpideohjelmiin ja niistä käytäviin energia- ja ympäristöpoliittisiin keskusteluihin. Seitsemänneksi tärkein ympäristöuhkista kyselyn mukaan on ydinenergian aiheuttamat jäteongelmat. Poliitikkojen mielestä ydinenergian tuottamat jätteet muodostavat ongelman, johon tulisi kiinnittää enemmän huomio-ta. Tähän ympäristöuhkaan liittyvät asenteet ovat vakavammat vuoden 2009 kyselykierrokseen verrattuna. Tähän on saattanut vaikuttaa uusien ydinvoimaloiden rakennusluvista käytävä keskustelu sekä puolueiden väliset erilaiset näke-mykset tarvittavien ydinvoimaloiden määrästä.

Kahdeksanneksi tärkeimmäksi ympäristöuhkaksi poliitikot arvioivat avohakkuut ja metsämaan muokkaus. Yhdeksän-neksi tärkeimpänä ympäristöuhkana poliitikot pitävät ilmansaasteista johtuvaa metsäkuolemien uhka. Tähän ympäris-töuhkaan tulisi poliitikkojen mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja tällä kierroksella heidän huolensa tästä asiasta on edelleen kasvanut vuoden 2007 kyselyyn verrattuna.

101 TEKBARO 2012

4.4.2. Ympäristön tila ja viranomaistoimintaKuviossa 120 esitetään vastaajaryhmien arviot ympäristön suojelusta päättävien suomalaisten viranomaisten toiminnan tehokkuudesta paikallisella, alueellisella, kansallisella sekä Euroopan unionin ja maailmanlaajuisella tasolla. Kysymyk-sen vastaajaryhminä ovat tällä kertaa TEKin jäsenet ja poliitikot.

Vuoden 2007 kyselyn mukaan TEKin jäsenet ja poliitikot arvioivat suomalaisten julkisten viranomaisten toimivan te-hokkaimmin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla ja jonkin verran tehottomammin EU:n ja erityisesti maa-ilmanlaajuisella tasolla.

Vuoden 2009 kyselyn tulokset toivat mielenkiintoisen muutostrendin kehitykseen: sekä TEKin jäsenet että poliitikot arvioivat suomalaisten julkisten viranomaisten toimivan edelleen tehokkaimmin paikallisella, alueellisella ja kansalli-sella tasolla, mutta viranomaistoiminnan ympäristönsuojelussa arvioidaan kääntyneen tehottomampaan suuntaan näillä kolmella tasolla vuoden 2007 kyselyyn verrattuna.

Vuoden 2011 kyselyssä poliitikkojen usko viranomaisten toimintaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on selvästi palautunut, mutta TEKin jäsenten usko puolestaan joko pysynyt ennallaan tai hieman heikentynyt. Lisäksi sekä poliitikkojen että TEKin jäsenten 2011 vastausten perusteella viranomaisten toiminta on lähtökohtaisesti verrattain tehotonta Euroopan unionin ja erityisesti maailmanlaajuisella tasolla. Lisäksi se on muuttunut yhä tehottomampaan suuntaan TEKin jäsenten mielestä niin Euroopan Unionin tasolla kuin myös maailmanlaajuisella tasolla. TEKin jäsen-ten arvioiden muutosten syyt saattavat palautua mm. kriittisiin näkemyksiin viimeaikaisten kansainvälisten ympäristö-kokousten (Kööpenhamina 2009, Durban 2011) saavutuksista.

Kuten TEKbaron aiemmilla kierroksilla, tälläkään kertaa vastauksista ei voine tehdä kovin jyrkkiä johtopäätöksiä, koska kaikki arviot ovat tehokkuuden suhteen kohtuullisen matalalla tasolla. Julkisten viranomaisten toiminta eri aluetasoilla ei ilmeisesti edelleenkään ole kovin näkyvää eikä sitä siten pidetä kovin tehokkaanakaan.

0 1 2 3 4 5

Paikallisellatasolla

Alueellisellatasolla

Kansallisellatasolla

Euroopan unionintasolla

Maailmanlaajuisellatasolla

Jäsenet 2011

Jäsenet 2009

Jäsenet 2007

Poliitikot 2011

Poliitikot 2009 Poliitikot 2007

Kuvio 120. Arviot suomalaisten viranomaisten toiminnasta ympäristönsuojelussa eri aluetasoilla. (Esitetty kysymys: Toi-mivatko julkiset viranomaiset seuraavilla alueellisilla tasoilla mielestänne tehokkaasti ympäristön suojelun hyväksi vai ei? 1 = Tehottomasti, 2 = Melko tehottomasti, 3 = Vaikea sanoa, 4 = Melko tehokkaasti, 5 = Tehokkaasti.)

102TEKBARO 2012

Liite Teknologiabarometrin tilastoindikaattorit sekä niistä rakennetut indeksit ryhmiteltynä osaamista ja tiedon tuotantoa, tietoyhteiskunnan kehittymistä, innovatiivista yhteiskuntaa sekä kestävää kehitystä kuvaaviin indikaattoreihin ja indek-seihin.

Kuvioiden 1- 96 selitteet:

Kuvio 1. Teknologiabarometrin sisältö.

Kuvio 2. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatioyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan, tietämysyhteiskun-nan sekä kestävän kehityksen yhteiskunnan ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavien indeksien mukaan.

Kuvio 3. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna.

OSAAMINEN JA TIEDON TUOTTAMINEN

Peruskoulutus

Kuvio 4. Nuorten lukutaito PISA-tutkimuksessa (PISA 2009, Volume9).

Kuvio 5. Nuorten matematiikkaosaaminen PISA-tutkimuksessa (PISA 2009, Volume 1).

Kuvio 6. Nuorten luonnontieteellinen osaaminen PISA-tutkimuksessa (PISA 2009, Volume 1).

Kuvio 7. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen peruskoulutuksessa PISA-tutkimukseen perustuen. Teknologia-barometri 2012.

Yleissivistys ja osaaminen

Kuvio 8. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia.SpendingonHumanResources.PublicexpenditureoneducationasapercentageofGDP,Eurostat.

Kuvio 9. Osallistuminenelinikäiseenoppimiseen,prosenttia25–64-ikäluokasta.Life-longlearning(adultparticipationineducationandtraining),percentageofthepopulationaged25-64participa-ting in education and training over the four weeks prior to the EU Labour Force Survey.

Kuvio 10. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yleissivistyksessä ja osaamisessa aikuisten lukutaitotutkimuksen, koulutusmenojen BKT-osuuden ja elinikäisen oppimisen mittareihin perustuen. Teknologiabarometri 2012.

Tieteellis-teknologinen osaaminen

Kuvio 11. Korkea-asteenkoulutuksensaanutväestönosa,prosenttia25–64-ikäluokasta.Thosewhohavecompletedtertiaryeducationaged25-64asapercentageofthepopulationofthatagegroup.Tertiaryeducation includes both tertiary-type “A programmes”, which are largely theoretically-based and designed to provide qualifications for entry to advanced research programmes and professions with high skill requirements, as well as tertia-ry-type “B programmes” which are classified at the same level of competencies as tertiary-type A programmes but are more occupationally-oriented and lead to direct labour market access. OECD Education at a Glance, OECD Factbook 2010: Economic, Environmental and Social Statistics.

103 TEKBARO 2012

Kuvio 12. Uudet tiede- ja teknologia-alan tutkinnot, promillea 20–29-ikäluokasta. Tertiary graduates in science and technology per 1 000 of population aged 20-29 years. The levels and fields of educa-tion and training used follow the 1997 version of the International Standard Classification of Education (ISCED97) and the Eurostat Manual of fields of education and training (1999). Eurostat.

Kuvio 13. Tiede- ja teknologia-alan tohtorintutkinnot, promillea 25–34 -ikäluokasta. Graduates (ISCED6) from science,mathematics, computing, engineering,manufacturing&constructionfieldsper1000 of the population aged 25-34. Eurostat.

Kuvio 14. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta, prosenttia.Shareofresearchanddevelopmentpersonnel,headcount(%ofthelabourforce).R&Dpersonnelincludeallpersonsemployed directly on R&D, plus persons supplying direct services to R&D, such as managers, administrative staff and officestaff.Headcount(HC)datameasurethetotalnumberofR&DpersonnelwhoaremainlyorpartlyemployedonR&D.R&DpersonnelinHCareexpressedasapercentageofthelabourforce(comprisesofpopulationaged15andover who are employed or unemployed but not inactive). Eurostat.

Kuvio 15. Naisten osuus tutkijoista, prosenttia.The share of women researchers among total researchers in head count in all institutional sectors. Researchers are professionals engaged in the conception or creation of new knowledge, products, processes, methods, and systems and in management of projects. Eurostat.

Kuvio 16. Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa, prosenttia kokonaistyövoimasta.Employmentinhigh-andmedium-high-technologymanufacturingsectors,Shareoftotalemployment(%).EULa-bour Force Survey. The definition of high- and medium-high technology manufacturing sectors is based on the OECD definition(itselfbasedontheratioofR&DexpendituretoGDP).Eurostat.

Kuvio 17. Osaamisintensiivisten palvelualojen työllisyys, prosenttia kokonaistyövoimasta.Employmentinknowledge-intensiveservicesectors,shareoftotalemployment(%).EULabourForceSurvey.Thedefinition of knowledge-intensive services including high-technology services used by Eurostat is based on a selection of relevant items of NACE Rev. 1 on 2-digit level and is oriented on the ratio of highly qualified working in these areas. Eurostat.

Kuvio 18. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieteellis-teknologisessa osaamisessa korkeakoulutettujen osuu-della sekä korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden ja osaamisintensiivisten palveluiden työvoimaosuudella mitattuna. Teknologiabarometri 2012.

TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN

Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Kuvio 19. Yritysten t&k-menot, prosenttia BKT:sta. Researchanddevelopmentexpenditurebybusinesssector.R&DexpendituresincludeallexpendituresforR&Dper-formed within the business enterprise sector (BERD) on the national territory during a given period, regardless of the source of funds. Eurostat. Kuvio 20. Julkiset t&k-menot, prosenttia BTK:sta.GrossdomesticexpenditureonR&D(GERD)bysourceoffunds,government,asapercentageofGDP.Researchandexperimentaldevelopment(R&D)comprisecreativeworkundertakenonasystematicbasisinordertoincreasethestock of knowledge, including knowledge of man, culture and society and the use of this stock of knowledge to devise newapplications(FrascatiManual,2002edition,§63).Eurostat.

104TEKBARO 2012

Kuvio 21. Julkisen rahoituksen osuus t&k-menoista, prosenttia. GrossdomesticexpenditureonR&D(GERD)bysourceoffunds,government,percentageofGERDfinancedbygo-vernment. Eurostat.

Kuvio 22. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen julkisten ja yk-sityisten t&k-menojen BKT-osuudella sekä julkisella rahoitusosuudella mitattuna. Teknologiabarometri 2012.

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintätekniikkamenot

Kuvio 23. Tietotekniikkamenot, prosenttia BKT:sta. ITexpenditure,asapercentageofGDP.Eurostat.

Kuvio 24. Viestintätekniikkamenot, prosenttia BKT:sta.Telecommunicationsexpenditure,asapercentageofGDP.Eurostat.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Kuvio 25. Internet-yhteyden yleisyys kotitalouksissa, prosenttia kotitalouksista.Computer and Internet access by households, percentage of households who have Internet access at home. All forms of Internetuseareincluded.Thepopulationconsideredisaged16to74.OECDFactbook2010.

Kuvio 26. Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa, prosenttia.Shareof individualsregularlyusingtheInternet.This indicatorcoversall individualsaged16to74whoaccesstheInternet, on average, at least once a week, within the last three months before the survey. Use includes all locations and methods of access. Eurostat.

Kuvio 27. Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys, prosenttia kotitalouksista.Householdshavingabroadbandconnection.TheavailabilityofbroadbandismeasuredbythepercentageofhouseholdsthatareconnectabletoanexchangethathasbeenconvertedtosupportxDSL-technology,toacablenetworkupgradedfor Internet traffic, or to other broadband technologies. It covers all households having at least one member in the age group16to74years.Eurostat.

Kuvio 28. Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, prosenttia.Mobile phone subscriptions (per 100 inhabitants). The indicator of mobile phone penetration shows the number of subscriptions to public mobile telecommunication systems using cellular technology in thousands of subscriptions. Active pre-paid cards are treated as subscriptions. One person may have more than one subscription. ITU (ICT-Eye) 2010.

Kuvio 29. Lähipuhelujen (10 min) hinnat euroissa. The indicator gives the price in Euro of a 10 minute call at 11 am on a weekday (including VAT) for a local call (3 km). The prices refer to August each year. Eurostat.

Kuvio 30. Kaukopuhelujen (10 min) hinnat euroissa.The indicator gives the price in Euro of a 10 minute call at 11 am on a weekday (including VAT) for a national call (200 km). The prices refer to August each year. Eurostat.

Kuvio 31. Yrityksellä verkkosivut, prosenttia kaikista yrityksistä.Percentage of enterprises having website/homepage. Eurostat

Kuvio 32. Peruspalveluiden saatavuus verkossa, prosenttia 20 peruspalvelusta.E-government on-line availability, percentage of online availability of 20 basic public services.The indicator shows the percentage of the 20 basic services which are fully available online i.e. for which it is possible to carryoutfullelectroniccasehandling.Forexampleifinacountry13ofthe20servicesweremeasuredasbeing100%

105 TEKBARO 2012

availableon-lineandoneservicewasnotrelevant(e.g.doesnotexist),theindicatoris13/19whichis68.4%.Measure-ment is based on a sample of URLs of public web sites agreed with Member States as relevant for each service.The20basicpublicservices,Citizens:IncomeTaxes,JobSearch,SocialSecurityBenefits,PersonalDocuments.CarRegistration, Application for Building Permission, Declaration to the Police, Public Libraries, BirthandMarriageCertificates,EnrolmentinHigherEducation,AnnouncementofMoving,Health-relatedServices;Businesses:SocialContributionforEmployees,CorporateTax,VAT,RegistrationofaNewCompany,SubmissionofData to the Statistical Office, Custom Declaration, Environment-related Permits, Public Procurement. Eurostat.

Sähköinen kaupankäynti Kuvio 33. Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus, prosenttia.Percentage of individuals having ordered/bought goods or services for private use over the Internet in the last three months. Eurostat.

Kuvio 34. Sähköisesti ostavien yritysten osuus, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia. Enterprises purchasing via Internet and/or networks other than Internet. Percentage of enterprises having purchased on-line over the last calendar year. All, without financial sector (10 employed persons or more). Eurostat.

Kuvio 35. Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut, prosenttia. Value of purchases and sales by Internet and/or networks other than Internet. Percentage of enterprises’ total turnover from e-commerce over the last calendar year. All, without financial sector (10 employed persons or more). Eurostat

Kuvio 36. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tieto- ja viestintäteknologiassa tieto- ja viestintätekniikan meno-jen BKT-osuudella, tieto- ja viestintäteknologian käytöllä ja sähköisellä kaupankäynnillä mitattuna. Teknologiabaro-metri 2012.

Uuden tiedon soveltaminen

Kuvio 37. Pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, prosenttia.Publicfundingofinnovation.Enterprisesthatreceivedanypublicfunding,SMEs,%ofallenterprises.AllNACE-Core NACE (NACE sections C, D, E, I and J and NACE divisions 51, 72, 74.2 and 74.3). Eurostat.

Kuvio 38. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista keskisuurista yrityksistä, prosent-tia.Product and process innovation. Medium size enterprises (50-249 employees). Percentage of enterprises with innova-tingactivities.(CommunityInnovationSurveysCIS2004,CIS2006,CIS2008).Eurostat.

Kuvio 39. Innovaatioyhteistyötä tehneiden keskisuurten yritysten osuus kaikista innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, prosenttia. Innovation co-operation. Medium size enterprises (50-249 employees) having innovation co-operation, percentage of allmediumsizeenterprises(CommunityInnovationSurveysCIS2004,CIS2006,CIS2008).Eurostat.

Kuvio 40. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen uuden tiedon soveltamisessa mitattuna pk-yritysten osuudella julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä, innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudella keskisuurista yri-tyksistä sekä innovaatioyhteistyötä tehneiden osuudella innovatiivisista keskisuurista yrityksistä. Teknologiabarometri 2012.

INNOVATIVINEN YHTEISKUNTA

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta

Kuvio 41. EPO: n patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti. Number of patent applications to the European Patent Office (EPO) per million inhabitants. Data refer to applications filed directly under the European Patent Convention or

106TEKBARO 2012

to applications filed under the Patent Co-operation Treaty and designated to the EPO (Euro-PCT). Patent applications are counted according to the year in which they were filed at the EPO and are broken down according to the Inter-national Patent Classification (IPC). They are also broken down according to the inventor’s place of residence, using fractional counting if multiple inventors or IPC classes are provided to avoid double counting. Eurostat. Kuvio 42. USPTO:n myöntämät korkean teknologian patentit miljoonaa asukasta kohti.High-techpatentsgrantedbytheUSPTObypriorityyearatthenationallevel.Patentspermillioninhabitants.Euros-tat.

Kuvio 43. Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti.S&E articles, by region and country/economy per thousand people. Article counts, per thousand inhabitants, from set ofjournalsclassifiedandcoveredbyScienceCitationIndex(SCI)andSocialSciencesCitationIndex(SSCI).Articlesassigned to region/country/economy on basis of institutional address(es) listed on article. Articles on fractional-count basis, i.e., for articles with collaborating institutions from multiple countries/economies, each country/economy re-ceives fractional credit on basis of proportion of its participating institutions. OECD Factbook 2010, National Science Foundation 2010, Science and engineering indicators.

Kuvio 44. Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohden), EU 15 = 100.Labour productivity per hour worked. GDP in Purchasing Power Standards (PPS) per hour worked relative to EU-15 (EU-15 = 100). Eurostat.

Kuvio 45. Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, prosenttia BKT:sta. Manufacture of pharmaceuticals, medicinal chemicals and botanical products (NACE Rev 1.1: 24.4), office machinery and computers (NACE Rev 1.1: 30), radio, television and communication equipment and apparatus (NACE Rev 1.1: 32), medical, precision and optical instruments, watches and clocks (NACE Rev 1.1: 33) and aircraft and spacecraft (NACE Rev 1.1: 35.3), Production value. Share of total gross value added. Eurostat.

Kuvio 46. Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, prosenttia BKT:stä Highandmedium-hightechnologymanufactures,shareoftotalvalueadded.OECDScience,TechnologyandIndustryScoreboard 2005, 2007, OECD STAN Database.

Kuvio 47. Korkean teknologian vienti, prosenttia koko viennistä.High-techexports.Exportsofhigh technologyproducts as a shareof totalexports.HighTechnologyproducts aredefined as the sum of the following products: Aerospace, computers, office machinery, electronics, instruments, pharma-ceuticals,electricalmachineryandarmament.ThetotalexportsfortheEUdonotincludetheintra-EUtrade.Euros-tat. Kuvio 48. Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, prosenttia BKT:sta. Knowledge-intensivemarketservices(exceptfinancialintermediationandhigh-technologyservices),Valueaddedatfactor cost, share of total value added. Eurostat.

Kuvio 49. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa patentoinnin ja tieteellisten artikkelien osuudella, työn tuottavuudella, korkean teknologian ja osaamisintensiivisten alojen arvonlisäyksen osuudella ja korkean teknologian viennin osuudella mitattuna. Teknologiabarometri 2012.

Yrittäjyys ja uusiutuminen

Kuvio 50. Yrittäjyysaktiivisuus, prosenttia aikuisväestöstä.TotalEntrepreneurialActivityTEA,%tryingtostartorrunninganewbusiness.TheTotalEntrepreneurialActivityrate (TEA) represents the sum of nascent (1) and new entrepreneurs (2) as a proportion of the adult population. (1) Thelevelofstart-upactivityismeasuredastheproportionoftheadultpopulation(16-64yearsold)whoareactivelyattempting to start a business, such persons are called nascent entrepreneurs. (2) The new business prevalence rate is measured as the proportion of adult population who are currently active in running a new business (a business that is up to 42 months old). Those who reported both trying to start a new business and running a new business have been counted only once to obtain this measure. Global Entrepreneurship Monitor, GEM, 2004, 2008, 2010.

107 TEKBARO 2012

Kuvio 51. Yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitukset, prosenttia BKT:sta.Venture capital investments, early stage, as a percentage of GDP. Venture capital investment is defined as private equity raised for investment in companies; management buyouts, management buyins and venture purchase of quoted shares areexcluded.Dataarebrokendownintotwoinvestmentstages:Earlystage(seed+start-up)andexpansionandrepla-cement(expansionandreplacementcapital).Eurostat.

Kuvio 52. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä, prosenttia.Businessangelprevalencerate,%investinginotherpeople’sbusiness.Themicroangelprevalencerateismeasuredasthe proportion of adult population who has provided funding for entrepreneurial start-up firms. The respondent had, in the past 3 years, personally provided funds for a new business started by someone else –publicly traded shares or mutual fundsexcluded.GEM2003,2010. Kuvio 53. Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä, prosenttia. Business demography: Birth rate of enterprises. Real enterprise births of year n, as a percentage of the population of active enterprises of year n. A birth amounts to the creation of a combination of production factors with the restriction that no other enterprises are involved in the event. Births do not include entries into the population due to mergers, break-ups, split-off or restructuring of a set of enterprises. It does not include entries into a sub-population resulting only from a change of activity. A birth occurs when an enterprise starts from scratch and actually starts activity. An enterprise creation can be considered an enterprise birth if new production factors, in particular new jobs, are created. If a dormant unit is reactivated within two years, this event is not considered a birth. Eurostat.

Kuvio 54. Yksityisen sektorin investointiaste, prosenttia. The ratio gives the share of GDP that is used by the private sector for investment (rather than being used for e.g. con-sumptionorexports).Grossfixedcapitalformation(GFCF)consistsofresidentproducers’acquisitions,lessdisposalsoffixedassetspluscertainadditionstothevalueofnon-produced(usuallynatural)assetsrealisedbyproductiveactivity.GFCFincludesacquisitionlessdisposalsof,e.g.buildings,structures,machineryandequipment,mineralexploration,computer software, literary or artistic originals and major improvements to land such as the clearance of forests. The private sector consists of non-financial corporations, financial corporations, households and non-profit organisations serving households. Eurostat.

Kuvio 55. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen yrittäjyydessä ja talouden uusiutumisessa GEM-tutkimuksen mukaan sekä aloittavien yritysten pääomasijoitusten BKT-osuudella, uusien yritysten osuudella ja kiinteiden inves-tointien BKT-osuudella mitattuna. Teknologiabarometri 2012.

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys

Kuvio 56. Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta, prosenttia. Average of inward and outward Foreign Direct Investment (FDI) flows divided by gross domestic product (GDP). The indexmeasurestheintensityofinvestmentintegrationwithintheinternationaleconomy.Thedirectinvestmentrefersto the international investment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity ope-rating in an economy other than that of the investor (direct investment enterprise). Direct investment involves both the initial transactions between the two entities and all subsequent capital transactions between them and among affiliated enterprises,bothincorporatedandunincorporated.DataareexpressedaspercentageofGDPtoremovetheeffectofdifferences in the size of the economies of the reporting countries. Eurostat.

Kuvio 57. Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia. Directinvestmentstocksas%ofGDP,abroad,totaldirectinvestment.Foreigndirectinvestment(FDI)isthecategoryof international investment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity operating inaneconomyotherthanthatoftheinvestor(directinvestmententerprise).Thelastinginterestisdeemedtoexistiftheinvestoracquiresatleast10%oftheequitycapitaloftheenterprise.FDIstocksarethevalueofFDIassets(foroutwardFDI stocks) and of FDI liabilities (for inward FDI stocks) at the end of the reference period. Eurostat.

Kuvio 58. Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan BKT-osuus, prosenttia. Directinvestmentstocksas%ofGDP,inbound.Foreigndirectinvestment(FDI)isthecategoryofinternationalinvest-ment made by a resident entity (direct investor) to acquire a lasting interest in an entity operating in an economy other

108TEKBARO 2012

thanthatoftheinvestor(directinvestmententerprise).Thelastinginterestisdeemedtoexistiftheinvestoracquiresatleast10%oftheequitycapitaloftheenterprise.FDIstocksarethevalueofFDIassets(foroutwardFDIstocks)andofFDI liabilities (for inward FDI stocks) at the end of the reference period. Eurostat.

Kuvio 59. Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin t&k-investoinneista, prosenttia BKT:sta.BusinessEnterpriseExpenditureonR&D(BERD)financedbyabroadas%ofGDP.Researchandexperimentaldeve-lopment (R&D) comprise creative work undertaken on a systematic basis in order to increase the stock of knowledge, including knowledge of man, culture and society and the use of this stock of knowledge to devise new applications (FrascatiManual,2002edition,§63).Eurostat.

Kuvio 60. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – tavarat.TradeintegrationofgoodsasapercentageofGDP(grossdomesticproduct).AverageofimportsandexportsoftheitemgoodsofthebalanceofpaymentsdividedbyGDP.Iftheindexincreasesovertimeitmeansthatthecountry/zoneisbecoming more integrated within the international economy. Eurostat.

Kuvio 61. Avoimuus kansainväliselle kaupalle – palvelut. TradeintegrationofservicesasapercentageofGDP(grossdomesticproduct).AverageofimportsandexportsoftheitemservicesofthebalanceofpaymentsdividedbyGDP.Iftheindexincreasesovertimeitmeansthatthecountry/zone is becoming more integrated within the international economy. Eurostat.

Kuvio 62. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä ulkomaisten suorien sijoitusten BKT-osuudella, ulkomaisten t&k-menojen BKT-osuudella ja kaupan avoimuudella mitattuna. Teknologia-barometri 2012.

KESTÄVÄ KEHITYS

Sosiaalinen koheesio

Terveys

Kuvio 63. Elinajanodote vuosissa, miehet.Lifeexpectancyinabsolutevalueatbirth–males,Eurostat.

Kuvio 64. Elinajanodote vuosissa, naiset. Lifeexpectancyinabsolutevalueatbirth–females,Eurostat.

Kuvio 65. Terveen elinajan odote vuosissa, miehet.HLYisahealthexpectancyindicatorwhichcombinesinformationonmortalityandmorbidity.Thedatarequiredarethe age-specific prevalence (proportions) of the population in healthy and unhealthy conditions and age-specific morta-lity information. A healthy condition is defined by the absence of limitations in functioning/disability. Eurostat.

Kuvio 66. Terveen elinajan odote vuosissa, naiset. HLYisahealthexpectancyindicatorwhichcombinesinformationonmortalityandmorbidity.Thedatarequiredarethe age-specific prevalence (proportions) of the population in healthy and unhealthy conditions and age-specific morta-lity information. A healthy condition is defined by the absence of limitations in functioning/disability. Eurostat.

Tulonjako

Kuvio 67. Tulonjaon suhdeluku.Theratiooftotalincomereceivedbythe20%ofthepopulationwiththehighestincome(topquintile)tothatreceivedbythe20%of thepopulationwiththe lowest income(lowestquintile). Incomemustbeunderstoodasequivaliseddisposable income. Eurostat.

109 TEKBARO 2012

Kuvio 68. Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, prosenttia.The share of persons with an equivalised disposable income, before social transfers, below the risk-of-poverty threshold, which is set at 60%of the nationalmedian equivalised disposable income (after social transfers).Retirement andsurvivor’s pensions are counted as income before transfers and not as social transfers. Eurostat.

Kuvio 69. Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen, prosenttia. Theshareofpersonswithanequivaliseddisposableincomebelowtherisk-of-povertythreshold,whichissetat60%ofthe national median equivalised disposable income (after social transfers). Eurostat

Työllisyys

Kuvio 70. Työllisyysaste,prosenttia15–64vuotiaista.Theemploymentrateiscalculatedbydividingthenumberofpersonsaged15to64inemploymentbythetotalpopula-tion of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. The survey covers the entire popula-tionlivinginprivatehouseholdsandexcludesthoseincollectivehouseholdssuchasboardinghouses,hallsofresidenceand hospitals. Employed population consists of those persons who during the reference week did any work for pay or profit for at least one hour, or were not working but had jobs from which they were temporarily absent. Eurostat.

Kuvio 71. Ikääntyneidentyöllisyysaste,prosenttia55–64vuotiaista.Theemploymentrateofolderworkersiscalculatedbydividingthenumberofpersonsaged55to64inemploymentbythe total population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. Eurostat.

Kuvio 72. Työttömyysaste, prosenttia. Unemployment rates represent unemployed persons as a percentage of the labour force. The labour force is the to-tal number of people employed and unemployed. Unemployed persons comprise persons aged 15 to 74 who were: a. without work during the reference week, b. currently available for work, i.e. were available for paid employment or self-employment before the end of the two weeks following the reference week, c. actively seeking work, i.e. had taken specific steps in the four weeks period ending with the reference week to seek paid employment or self-employment or who found a job to start later, i.e. within a period of, at most, three months. Eurostat.

Kuvio 73. Nuorisotyöttömien osuus, prosenttia.Unemploymentrates-yearlyaveragesbysexandagegroup(%), less than25years,Notseasonablyadjusteddata.Eurostat.

Kuvio 74. Pitkäaikaistyöttömien osuus, prosenttia. Long-term unemployed (12 months and more) persons are those aged at least 5 years not living in collective households whoarewithoutworkwithinthenexttwoweeks,areavailabletostartworkwithinthenexttwoweeksandwhoareseeking work (have actively sought employment at some time during the previous four weeks or are not seeking a job because they have already found a job to start later). The total active population (labour force) is the total number of the employed and unemployed population. Eurostat.

Kuvio 75. Ansiotulojen veroaste, prosenttia. Taxrateonlowwageearners:Taxwedgeonlabourcost%.Thetaxwedgeonthelabourcostmeasurestherelativetaxburden for an employed person with low earnings. Eurostat.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Kuvio 76. Naisten edustus kansanedustuslaitoksissa, prosenttia. Percentage of parliamentary seats in Single or Lower chamber occupied by women, United Nations Statistics Division. Demographic and Social Statistics.

Kuvio 77. Naisten edustus kansallisissa hallituksissa, prosenttia. WomenintheNationalGovernments(%),EuropeanDatabase:WomeninDecision-making.IPU,UnitedNations.

110TEKBARO 2012

Kuvio 78. Naisten työllisyysaste, prosenttia. Thefemaleemploymentrateiscalculatedbydividingthenumberofwomenaged15to64inemploymentbythetotalfemale population of the same age group. The indicator is based on the EU Labour Force Survey. Employed population consists of those persons who during the reference week did any work for pay or profit for at least one hour, or were not working but had jobs from which they were temporarily absent. Eurostat.

Kuvio 79. Sukupuolten väliset palkkaerot, prosenttia miesten keskimääräisestä tuntiansiosta.Gender pay gap is given as the difference between average gross hourly earnings of male paid employees and of female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees. The population consists of all paidemployeesaged16-64thatare‘atwork15+hoursperweek’.Eurostat.

Kuvio 80. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuol-ten tasa-arvossa. Teknologiabarometri 2012.

Ympäristön suojelu

Kuvio 81. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohti. EnvironmentalprotectionexpenditureinEurope-indicators:totalindustrypluspublicsector.Europercapita.Envi-ronmentalprotectionexpenditure(EPE)includeallpurposefulactivitiesdirectlyaimedattheprevention,reductionand elimination of pollution or any other degradation of the environment resulting from the production process or fromtheconsumptionofgoodsandservices.Dataonenvironmentalprotectionexpenditureandrevenue(EPER)arecollectedfromtheEuropeancountriesevery2yearssince1996throughtheJointOECD/EurostatQuestionnaireonEPER based on a Gentlemen’s Agreement. The EPER data covers four economic sectors (public sector, business sector, specialized producers and households), several economic variables (EPE, investments for environmental protection, pollutiontreatmentinvestments,pollutionpreventioninvestments,internalcurrentexpenditureforenvironmentalpro-tection, fees and purchases, receipts from by-products, subsidies/transfers and revenues) and the nine environmental domains mentioned above. Eurostat.

Kuvio 82. Sijoitukset ympäristönsuojeluun, prosenttia BKT:sta.EnvironmentalprotectionexpenditureinEurope,(%)ofGDP,totalindustrypluspublicsector.Environmentalexpen-dituremeanshowmuchhasbeenspenttoprotecttheenvironment.Itincludesbothinvestmentsandcurrentexpendi-ture. Eurostat.

Kuvio 83. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden.Emission of Greenhouse gases (Global warming potential, CO2 equivalent, 1000 Tonnes) per person, United Nations, Framework Convention on Climate Change, UNFCC 2009, OECD 2010.

Kuvio 84. Kasvihuonekaasupäästöt BKT:ta kohden.Emission of Greenhouse gases (Global warming potential, CO2 equivalent, 1000 Tonnes) per GDP, United Nations, Framework Convention on Climate Change, UNFCC 2009, OECD 2010. Kuvio 85. Energiaintensiteetti, energialähteiden kokonaiskulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen.This indicator is the ratio between the gross inland consumption of energy and the gross domestic product (GDP) for a given calendar year. It measures the energy consumption of an economy and its overall energy efficiency. The gross inland consumption of energy is calculated as the sum of the gross inland consumption of five energy types: coal, elect-ricity, oil, natural gas and renewable energy sources. The GDP figures are taken at constant prices to avoid the impact of the inflation. The energy intensity ratio is determined by dividing the gross inland consumption by the GDP. Since gross inland consumption is measured in kgoe (kilogram of oil equivalent) and GDP in 1 000 EUR, this ratio is measured in kgoe per 1 000 EUR. Eurostat. Kuvio 86. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiantuotannosta.This indicator is the ratio between the electricity produced from renewable energy sources and the gross national electricity consumption for a given calendar year. It measures the contribution of electricity produced from renewable energy sources to the national electricity consumption. Electricity produced from renewable energy sources comprises theelectricitygenerationfromhydroplants(excludingpumping),wind,solar,geothermalandelectricityfrombiomass/

111 TEKBARO 2012

wastes. Gross national electricity consumption comprises the total gross national electricity generation from all fuels (includingautoproduction),pluselectricityimports,minusexports.Eurostat.

Kuvio 87. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ympäristön suojelussa ympäristönsuojelumenojen osuudella, kas-vuhuonekaasupäästöjen osuudella, ympäristötehokkuudella ja uusiutuvien energialähteiden osuudella energiantuotan-nosta mitattuna. Teknologiabarometri 2012. Ympäristön tila

Ilman laatu

Kuvio 88. Rikkioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden.Sulphuroxides(1000tonnes)perGDP,EuropeanEnvironmentAgency,EEA.

Kuvio 89. Typpioksidipäästöt bruttokansantuotetta kohden.Nitrogenoxides(1000tonnes)perGDP,EuropeanEnvironmentAgency,EEA.

Kuvio 90. Haihtuvienorgaanistenyhdisteidenpäästötbruttokansantuotettakohden.Non-methane volatile organic compounds (1000 tonnes) per GDP, European Environment Agency, EEA..Kuvio 91. Alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden päästöt bruttokansantuotetta kohden.Emission of tropospheric ozone precursors (Tropospheric ozone formation potential (TOFP) equivalent, 1000 tonnes) per GDP, Eurostat.

Veden laatu

Kuvio 92. Torjunta-aineiden käyttö viljelyalaa kohden.Consumption of pesticides (tonnes of active ingredient per 1000 ha) (Eurostat, OECD).

Biologinen monimuotoisuus

Kuvio 93. Uhanalaisten nisäkäslajien osuus, prosenttia tunnetuista nisäkäslajeista.Threatenedmammalsasa%ofmammals.The“threatened”categoryreferstothesumofspecies“criticallyendange-red”, “endangered” and “vulnerable” (new IUCN categories), or to the sum of species “endangered” and “vulnerable” (old IUCN categories). OECD.

Kuvio 94. Uhanalaisten pesivien lintulajien osuus, prosenttia tunnetuista pesivistä lintulajeista.Threatenedbirdsasa%ofbirds.The“threatened”categoryreferstothesumofspecies“criticallyendangered”,“en-dangered” and “vulnerable” (new IUCN categories), or to the sum of species “endangered” and “vulnerable” (old IUCN categories). OECD.

Kuvio 95. Luonnonsuojelualueiden osuus, prosenttia kokonaispinta-alasta.ProtectedAreasforbiodiversity:HabitatsDirective.TheindicatorisbasedonnationalterritoriesproposedbycountriesundertheHabitatsDirectiveasapercentageoftotalarea.TheEUpolicyonnatureconservationispartoftheEUbio-diversity strategy. Mainly, it is based on the implementation of the two directives: Council Directive 92/43/EEC of 21 May1992(HabitatDirective)ontheconservationofnaturalhabitatsandofwildfaunaandfloraandCouncilDirective79/409/EEC of 2 April 1979 (Birds Directive) on the conservation of wild birds. Eurostat.

Kuvio 96. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen ilman ja veden laadussa sekä biologisessa monimuotoisuudessa. Teknologiabarometri 2012.

Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnansuuntautumisesta tietoon perustuvaanyhteiskuntaan

Tekniikan akateemiset Tek ja vTT ovat kehittäneet teknologiabarometrinmittaamaan suomen teknis- tieteellistä tilaa ja sen kehitystä. instrumentti antaa aiempaa syvällisemmän kuvan tieto- yhteiskuntakehityksentilasta eri maissa.

aiemmat, vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2010 julkaistut tekno-logiabarometrit ovat avanneet uusia näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan tilaa koskevaankeskusteluun. käsillä olevan viidennen teknologiabarometrin tuloksista voidaan hahmottaa indikaattorien uudet tunnusluvut ja näiden muutossuunnatvuoden 2012 alussa.

TekBARO2012