1

TEKIN HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2014

TEKIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014Toimitus: Kati JohanssonTaitto: Helena HagbergKuvat: TEKin kuva-arkistoPaino: ESA Print Oy, Lahti

SisältöHenkilöstö lukuina 4

Vaihtuvuus ja rekrytointi 4

Henkilöstökulut 5

Yhdessä tekemistä 6

Toimiston hyvä arki 6

Johtamisen kehittäminen 9

Osaamisen kehittäminen 9

Terveys ja hyvinvointi 10

Työkyvyn tunnuslukuja 10

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 11Johtaminen ja esimiestyö 11

Rekrytointi ja osaamisen kehittäminen 11

Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen 11

Palkkaus 11

Sukupuolisen häirinnän ehkäisy 11

Työsuojelu 12

Fyysinen työympäristö 12

Henkinen työympäristö 12

Sosiaalinen työympäristö 12

Palkkaus ja palkitseminen 14

Henkilöstöedut 14

Tulospalkkio 15

Tulospalkkiokriteerit ja niiden painoarvot: 15

Opiskelijatoimijat 15

Ylityöt ja matka-aika 15

Rakentavaa yhteistoimintaa 17

TEKin toimihenkilöt TET 17

Virkistystoiminta 17

Huomionosoitukset 17

4

TEKin palveluksessa oli vuodenvaihteessa kaik-kiaan 75 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa ole-vassa työsuhteessa oli 63 henkilöä. Toimintavuo-den aikana tehtiin yhteensä 70 henkilötyövuotta.

Koko henkilöstön keski-ikä oli runsaat 42 vuotta. Henkilöstöstä naisia oli 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia.

Vaihtuvuus ja rekrytointi

Henkilöstöön kuuluvalla oli takanaan keskimää-rin runsas kymmenen palvelusvuotta. Työsuhteen keston mediaani oli hieman alle seitsemän vuot-ta. Vuoden aikana vakinaisen työsuhteensa päätti kaksi henkilöä. Lähtövaihtuvuus oli näin ollen ai-noastaan 2,5 prosenttia. Eläkkeelle jäi yksi hen-kilö, jonka tilalle nimitettiin henkilö talon sisältä. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla kes-kimääräinen eläköitymisikä on ollut 63 vuotta.

TEK rekrytoi toimintavuoden ai-kana henkilöstöä sekä vakinaisiin että määräaikaisiin tehtäviin. Rekry-toinneissa pyrittiin siihen, että tulevat kollegat ovat muka-na valintaprosessis-sa. Avoimesta teh-tävästä ilmoitettiin positiosta riippuen intrassa, lehdissä ja www-sivuilla sekä

verkkokanavien kautta. Rekrytoineissa hyödyn-nettiin myös kampusalueilla toimivia rekrytoin-tipalveluita.

Harjoittelupaikkoja tarjottiin toimintavuoden aikana tavallista useammalle opiskelijalle ja vas-tavalmistuneelle. Näin saatiin toteutettua erilaisia projekteja ja tarjottiin samalla nuorille mahdolli-suus työkokemuksen hankkimiseen. Kesätöinä työstettiin TEKille englanninkielistä verkkoaineis-toa, tehtiin tutkimuksia ja selvityksiä ja laadittiin tutkimusdatasta yhteenvetoja.

Uusille työntekijöille nimettiin TEK-kummi, jonka tehtävänä on opastaa tulijaa toimistolla ensimmäisinä päivinä. Uudet ja pitkiltä vapail-ta palanneet työntekijät perehdytettiin tehtäviin-sä, organisaatioon, henkilöstöasioihin, toimiston turvallisuuteen, it-ohjelmiin ja toimiston ympä-ristöperiaatteisiin. Perehdytyksessä hyödynnet-tiin YTN:n ja Akavan uusille työntekijöille suun-nattuja koulutustilaisuuksia.

Vuokratyövoimaa käytettiin TEKin puhelinkes-kuksen hoitamisessa. Puhelinvaihteen hoitajan tehtäviin kuuluu myös avustavia toimistotehtäviä.

Henkilöstö lukuina

0

20

40

60

80

100

120

€

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Henkilöstökulut

Henkilöstökulut/vuosijäsen Palkat/vuosijäsen Henkilöstökulut/jäsen Palkat/jäsen

5

Henkilöstökulut

Kokonaishenkilöstökulut vuoden aikana olivat 5 755 492 € (edellisenä vuonna 5 414 983 €) Hen-kilöstön koulutuksiin käytettiin 129 476 € (100 154 € vuonna 2013). Kokonaishenkilöstökulut olivat 110 € jäsentä kohden (31 % jäsenmaksusta) ja palkkakulut 81 € vuosijäsentä kohden (23 % jä-senmaksusta)

Viestintä

Työsuhteiden muoto yksiköittäin 31.12.2014

Hallinto

Kenttä ja järjestö

Urapalvelut

Tekniikka jayhteiskunta

Talous jatoimistopalvelut

Oikeudellisetpalvelut

Neuvottelu

Koulutus- jatyövoimapolitiikka

vakituinen määräaikainen projekti

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

%

vakituinen määräaikainen projekti

Työsuhteiden laatu 31.12.2014 (koko henkilöstö)

Työsuhteen kesto 31.12.2014 (koko henkilöstö)

11–15 v6–10 v2–5 v0–2 v

30

25

20

15

10

5

0

%

15–20 v 21–25 v yli 26 v

6

Henkilöstöhallinnon toimilla tuettiin TEKin stra-tegisten päätavoitteiden sekä strategiaan kirja-tun henkilöstötavoitteen saavuttamista: ”TEK on vetovoimainen työpaikka, jossa osaaminen ja yh-teistyö näkyvät onnistumisina jäsenten hyväksi.”

Henkilöstöstrategiassa on kahdeksan paino-pistealuetta. Niiden avulla rakennetaan edelly-tyksiä TEKin strategian toteuttamiseksi. Hen-kilöstöstrategialla varmistetaan myös se, että johtamiskäytännöt ja organisaatiokulttuuri ovat linjassa TEKin arvojen kanssa.

Toimiston hyvä arki

Töiden sujuvuus ja työyhteisön toimivuus ovat tu-loksekkaan työpaikan tärkeitä ominaisuuksia.

TEKissä sujuvuutta yritettiin edistää toimin-tavuoden aikana muun muassa seuraavilla toi-menpiteillä:

• Parantamalla sisäistä tiedonkulkua aktiivisel-la tiedottamisella.

• Laatimalla yhdessä henkilöstön kanssa uu-det pelisäännöt etätyölle. Myös toimiston pu-helinjärjestelmä uudistettiin, mikä helpottaa etätyön tekemistä.

• Toiminnan kehittämiseksi ja jäsenpalvelun pa-rantamiseksi järjestettiin Aloitteiden aarreark-ku -kampanja. Aloitteita saatiin runsaasti – noin 50 kappaletta. Ne koskivat muun muassa jäsentilaisuuksia, julkaisuja, paperinkulutusta, kokouksien ja projektitoiminnan kehittämistä.

Työyhteisön toimivuutta mitattiin Työterveyslai-toksen Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyllä. Ky-selyn lähtökohtana on hyvän työyhteisön kritee-rit: 1) organisaatiolla on selkeä perustehtävä, 2) tieto kulkee riittävästi, 3) vuorovaikutus on avointa, 4) ongelmat ratkaistaan, 5) johtaminen tukee hyvää työyhteisöä, 6) osataan muuttaa toi-mintaa ja 7) oma työ sekä yhteistyö sujuvat.

TEKin tulokset olivat sekä parantuneet että heikentyneet viime kerrasta. Avainlukujen sum-ma oli noussut (14,9 -> 15,1). Tämä oli reilusti korkeampi kuin vertailuryhmissä. Hyvää kehitystä oli oman yksikön toiminnassa, ja esimiestyö sai korkeat arviot. Tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä oli parantunut. Koettiin, että toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Epäta-sa-arvoisen kohtelun tunne oli vähentynyt. Oma työkyky arvioitiin erittäin hyväksi ja omaan työhön

oltiin tyytyväisiä. Myös työn kuormitus ja stressi olivat vähentyneet.

Sen sijaan tiedonkulku oman yksikön sisällä oli heikentynyt. Myös keskinäinen arvostus ja halu auttamiseen olivat hieman laskeneet. Kehityskes-kusteluita oli käyty aikaisempaa vähemmän. Lie-vää heikentymistä koettiin myös vaikutusmahdol-lisuuksissa omaan työmäärään sekä oman työn kannalta tärkeisiin päätöksiin.

Kyselyn tulokset käsiteltiin yhdessä henkilös-tön kanssa (17.12.) ja samalla ideoitiin kehittämis-toimia. Todettiin, että pyritään yhdessä tunnista-maan, vahvistamaan ja hyödyntämään vahvuuksia – toisaalta puututaan aktiivisesti epäkohtiin. Pää-tettiin tehostaa kehityskeskusteluprosessia, millä pyritään parempaan oman työn tavoitteiden tun-temukseen sekä työkuormien arviointiin. Otetaan arvostava ote tekemiseen ja vuorovaikutukseen. Päätettiin pyrkiä yhä enemmän yhteisöllisyyteen ja lisätä myös keskustelua tavoitteista, tekemi-sestä ja valinnoista.

Yhdessä tekemistä

7

Oma arvio työkyvystä (1–10)

7,6

7,8

8,0

8,2

8,4

8,6

2010 2012 2014 Järjestöt

Terveys ja työkyky (%–osuudet myönteisistä vastauksista)

0

20

40

60

80

100

%

Kuinka hyvin työpaikkasi työterveyshuolto mielestäsi toimii?

Oletko viime aikoina ollut poikkeuksellisen väsynyt? (Alhainen luku = parempi tulos)

Minkälainen on terveydentilasi ikäisiisi verrattuna?

2010 2012 2014 Järjestöt

1 2 3

1

2

3

Lähimmän esimiehen toiminta

0

20

40

60

80

100

%

Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi työtehtäviesi hoitamiseen?

Kohteleeko esimiehesi kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti?

Huomioiko esimiehesi työntekijöiden mielipiteet tärkeissä asioissa?

2010 2012 2014 Järjestöt

1 2 3 4 5

1

2

3

Saatko esimieheltäsi selkeää ja rakentavaa palautetta siitä, miten olet onnistunut työssäsi?4

Kannustaako esimiehesi sinua kehittymään työssäsi?5

8Insinöörit-Ekonomit -talon liikuntatila Monttu tarjoaa vastapainoa istumatyölle.

9

Johtamisen kehittäminen

Toimintavuonna jatkettiin syväjohtamisen kehi-tysohjelmaa Deep Lead Oy:n kanssa. Syväjohta-misen prosessilla tähdätään osallistujien kehit-tymiseen tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa, vaikuttamisessa sekä johtamisessa erilaisissa toimintaympäristöissä. Syväjohtamisen keskei-siä teemoja ovat luottamus, arvostus, innostus ja oppiminen. Kunkin osallistujan ohjenuorana oli edellisen vuoden lopussa kiteytetty henkilö-kohtainen kehittymislause. Suosituksena oli, et-tä kukin julkistaa oman kehittymislauseensa vä-hintäänkin omassa yksikössään.

Syväjohtamisesta käynnistettiin toimintavuon-na toinen aalto. Se suunnattiin niille asiantunti-joille, joiden työtehtävät edellyttävät tavoitteellista vuorovaikutusta tai ihmisten johtamista.

Esimiehille tarjottiin myös muita kouluttau-tumisvaihtoehtoja sekä mahdollisuutta työnoh-jaukseen.

Esimiestyötä tuettiin sparraamalla ja tarjo-amalla johtamisen tueksi mahdollisimman pitkäl-le yhtenäistettyjä prosesseja ja käytäntöjä. Muun muassa varhaiseen välittämiseen, rekrytointei-hin, kehityskeskusteluihin ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointeihin on laadittu proses-sikuvaukset ja yhtenäiset työkalut.

Johtoryhmässä käytiin keskustelua johtoryh-män tehtävästä ja tavoitteista. Johtoryhmän ko-kouksiin rytmitettiin teemakeskusteluita, joissa tiettyä ajankohtaista teemaa päästään käsittele-mään tavallista perusteellisemmin.

Osaamisen kehittäminen

Strategian edellyttämiä osaamisia vahvistettiin. Koko henkilöstö kokoontui tammikuussa ”Kohti parasta palvelua” -koulutuspäivään, jossa pohdit-tiin jäsenkokemusta eri näkökulmista. Valmen-nusryhmiä tarjottiin vuoden aikana myös haas-taviin asiakastilanteisiin ja virtuaalifasilitointiin.

Panostamista kielitaitoon jatkettiin; toimistol-la kokoontui viikoittain englannin ja ruotsin kie-len oppimisryhmiä.

Henkilökohtaisia koulutuksia suunnattiin ja hankittiin strategian asettamien tarpeiden mu-kaisesti. Henkilöstöä koulutettiin muun muassa projektinhallintaan, sosiaalisen median hyödyn-tämiseen, kansainväliseen edunvalvontaan ja työ-oikeuteen. Lisäksi hyödynnettiin aktiivisesti Aka-va-akatemian monipuolista tarjontaa.

Keväällä käytiin strategisiin tavoitteisiin ja tuloksiin painottuva kehityskeskustelukierros. Keskustelun yhteydessä tarkastettiin jokaisen

tehtävänkuva ja laadittiin kehittymissuunnitelma. Apuna oli strategiaan pohjautuva osaamiskartta, joka on ennakoivassa osaamisen kehittämisessä keskeinen väline. Osaamiskartta kuvaa kaikille yhteiset perusosaamiset, läpileikkaavat osaamis- alueet sekä strategian alatavoitteiden edellyttä-mät osaamiset.

Toimistolla jatkettiin tiedon ja osaamisen ak-tiivista jakamista. Toimintavuonna järjestettiin useita TEKin töissä -tilaisuuksia sekä info-/kes-kustelutilaisuuksia. Henkilöstölle esiteltiin myös useiden eri tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Huhtikuussa järjestettiin kevään ajankohtaiskat-saus, jossa esiteltiin TEKin toimintojen ajankoh-taiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavutta-miseksi.

Korkeakoulututkinnot 31.12.2014

DI 46 %

KTM / Ekonomi 16 %

OTK / varatuomari 32 %

KM 8 %

FM 8 %

VTM 19 %

HTM 3 %

PsM 3 %

Tradenomi 3 %

Ins. (amk) 3 %

Medianomi 3 %

LuK 3 %

10

Henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista välit-täminen on yksi henkilöstöhallinnon keskeisistä painoalueista. Hyvinvointia tukevia toimia tehtiin monella tasolla.

Työterveyden kehittämiseksi tehtiin laaja sel-vityshanke ja terveyskysely. Tulosten perusteel-la TEKin henkilöstön työkyky on hyvällä tasolla. Lyhyen aikavälin riskit olivat alhaisemmat kuin Suomessa keskimäärin. Vastaajista 94 prosent-tia koki itsensä täysin työkykyiseksi. Tutkimuksen mukaan henkilöstön mieliala on hyvä ja liikun-taa harrastetaan terveyden kannalta riittävästi.

Kyselyyn osallistuneilla tunnistettiin kuitenkin myös riskitekijöitä. Siksi tulosten pohjalta käyn-nistettiin Hyvä Startti -pienryhmä, joka suunnat-tiin erityisesti kohonneessa terveysriskissä oleville työntekijöille. Prosessiin kuuluvat arjen aktiivi-suuden monitorointi sekä ryhmätapaamiset eri-laisten hyvinvointiteemojen ja liikuntaharjoitusten ympärillä. Hyvän Startin tarkalla kohdentamisel-la ja sisällön suunnittelulla pyritään toimenpitei-den ja käytetyn panoksen hyvään vaikuttavuuteen.

Toimintavuoden aikana investoitiin tavallista enemmän sähköisiin työpöytiin. Tavoitteena oli er-gonomian parantaminen ja istumatyön haittojen

vähentäminen.Istumatyön vastapainoksi henkilöstöllä oli

mahdollisuus käyttää omalla ajallaan Pasilan toi-mitalon kuntosali- ja liikuntatilaa Monttua. Siel-lä järjestettiin henkilöstölle ilmaisia ryhmäliikun-tatunteja viikoittain. Lajeina olivat muun muassa body, functional training, kuntonyrkkeily ja kah-vakuula. Tämän lisäksi toimistolla järjestettiin lyhytkestoisia omaehtoisia taukojumppia. TEKin toimisto osallistui myös erilaisiin liikuntakam-panjoihin. Merkittävin tempaus oli akavalaisten liittojen yhteinen Kunnon päivä, jolloin tutustut-tiin erilaisiin liikuntalajeihin ja osallistuttiin liit-tojen väliseen jalkapalloturnaukseen.

Syyskaudella järjestettiin myös näköergono-miapäivä. Sen aikana saatiin tietoa silmien ja näön työergonomiasta sekä tehtiin näköseula-tarkas-tuksia.

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tuettiin tarjoamalla henkilökunnalle myös liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Henkilökunnan käytettävis-sä olivat lisäksi psykologipalvelu ja työnohjaus.

Työkyvyn tunnuslukuja

Sairauspoissaoloprosentti oli 2,9 (edellisenä vuonna 3,2). Sairauspäiviä oli henkeä kohden 7,3 (edellisenä vuonna 8,1). Sairauspoissaolojen määrässä oli näin ollen kehitystä hyvään suuntaan. Vuoden aikana ei sattunut yhtään työtapaturmaa.

Terveys ja hyvinvointi

Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 (pl. vapailla olevat)

%

35

30

25

20

15

10

5

0

20–29 v 30–39 v 40–49 v 50–59 v yli 60 v

11

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan perustilastoinnin lisäksi joka toinen vuosi tehtävän laajan henkilöstökyselyn avulla. Vuoden 2014 kyselyn mukaan henkilöstöllä ei ole juurikaan tunnetta epätasa-arvoisesta kohtelus-ta – tässä oli huomattavaa positiivista kehitystä edelliseen kyselyyn nähden. Tasa-arvoa ja yhden-vertaisuutta pyrittiin ylläpitämään ja edistämään TEKin toimistolla eri keinoin. Alla kuvatut peri-aatteet ohjasivat toimintaa vuoden 2014 aikana.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusJohtaminen ja esimiestyö

Henkilökohtaiset toiminnalliset tavoitteet ase-tettiin siten, että ne riippuvat henkilön asemas-ta, työtehtävien vaativuudesta, kyvyistä ja osaa-misesta.

Rekrytointi ja osaamisen kehittäminen

Organisaatiossa kaikilla asematasoilla työsken-teli miehiä ja naisia. Rekrytoinneissa toimittiin ta-sa-arvon periaatteiden mukaisesti. Tiedot avoi-miin tehtäviin hakeneiden sukupuolesta, iästä ja koulutuksesta tilastoitiin. Työhaastatteluissa ky-syttiin vain sellaisia kysymyksiä, jotka eivät aset-taneet miehiä ja naisia eriarvoiseen asemaan.

Kehityskeskusteluissa käsiteltiin jokaisen työntekijän tavoitteita. Samassa yhteydessä laa-dittiin osaamisen kehittämissuunnitelma.

Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen

Työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen käy-tettiin joustavia työaikajärjestelyitä. Tällaisia ovat muun muassa liukuva työaika ja työaikapankki. Periaatteena oli, että jos kaikkia toiveita vuosilo-mien ajankohdista ei pystytä toteuttamaan, pyri-tään lomat limittämään tasapuolisesti.

Koulutustasorakenne 31.12.2014

Tieteellinenjatkotutkinto

Ylempi kk-tutkinto

Alempikk-tutkinto

Opisto-taso

2. aste

25

20

15

10

5

0

Miehet Naiset

Asiantuntija

Asemataso, miehet ja naiset 31.12.2013

ToimihenkilöJohto

Miehet Naiset

30

25

20

15

10

5

0

Palkkaus

Palkkauksessa, tehtävien vaativuuden arvioin-nissa sekä henkilökohtaisen suoriutumisen ar-vioinneissa seurattiin tasa-arvon toteutumista. Miesten ja naisten palkkaerot kirjataan vuosit-tain henkilöstösuunnitelmaan ja -kertomukseen.

Sukupuolisen häirinnän ehkäisy

Sukupuolisen häirinnän varalta oli olemassa oh-jeistus. Häirintää ei ole ollut.

12

Työsuojelun tavoitteena on edistää työpaikan tur-vallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä. TEKissä on toimiva työsuojeluorgani-saatio, joka toimii yhteistoimintaneuvottelukun-nan yhteydessä. Syksyllä 2013 tehtiin työsuoje-luriskien kartoitus, jonka pohjalta laadittiin toi-menpideohjelma kahdeksi vuodeksi.

Käytännön toimenpiteet liittyivät niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen työympäristöön.

Fyysinen työympäristö

• Työtilojen riittävyys ja asianmukaisten, turval-listen työskentelypaikkojen sekä työvälineiden olemassaolo varmistettiin.

• Työasennon vaihtelun ja seisten työskente-lyn mahdollistamiseksi työpöytiin vaihdettiin sähköjalkoja.

• Ergonomiatarkastus tehtiin uusien työnteki-jöiden työpisteissä. Talossa jo työskentelevien työpisteet tarkistettiin, mikäli työpiste vaihtui.

• Työhuoneiden lämpötilaa sekä ilmanvaihdon toimivuutta seurattiin.

• Työterveyshuoltoa ylläpidettiin aikaisem-massa laajuudessa: yleislääkäritasoinen

avosairaanhoito, minkä lisäksi erikoislääkä-rimääräraha muun muassa erikoislääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin sekä lääkärin mää-räämiin fysikaalisiin hoitoihin ja lääkkeisiin.

• Henkilöstön sairauspäivien määrää seurat-tiin. Jatkettiin alle kolme päivää kestäneiden poissaolojen syiden raportointia työterveys-huoltoon. Lapsen sairaudesta johtuvat pois-saolot tilastoitiin erikseen.

• Henkilökunnan vakuuttamista jatkettiin va-paaehtoisilla vakuutuksilla.

• Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden mää-rää seurattiin.

• Näköergonomiapäivä järjestettiin.

Henkinen työympäristö

• Työaikajoustoja käytettiin työn ja yksityiselä-män yhteensovittamiseen.

• Tarjottiin haastaviin tilanteisiin prosessimal-leja ja työkaluja, muun muassa varhaisen vä-littämisen malli, päihdeohjelma ja periaatteet epäasiallisen kohtelun varalta.

• Työnohjausta tarjottiin tilanteissa, joissa työn

Työsuojeluhenkinen kuormittavuus on noussut.

• Työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää työter-veyshuollon psykologipalvelua elämän henki-sissä kuormitustilanteissa (maksimi 10 ker-taa/vuosi).

• Käytiin henkilökohtaiset kehityskeskustelut, joissa käsiteltiin muun muassa työkuormien jakautumista.

• Lomamökkien vuokraamista henkilökunnan käyttöön jatkettiin.

• Tarjottiin työntekijöille sairaan lapsen hoi-topalvelu, jota käytetään yhdessä esimiehen kanssa sovituissa tilanteissa.

Sosiaalinen työympäristö

• Ajankohtaisista teemoista järjestettiin useita info- ja keskustelutilaisuuksia.

• Kokouskäytäntöjen kehittämiseksi pidettiin toiminnanjohtajan Kokouskapinaksi nimet-ty tilaisuus.

• Työyhteisön virkistykseksi ja yhteishengen ko-hottamiseksi järjestettiin TEKin kesäpäivä. Li-säksi osallistuttiin akavalaisten liittojen yhtei-seen liikuntapäivään.

13

Kalliokiipeilyyn valmistautumista henkilöstön kesäpäivänä Nuuksiossa.

14

Palkkauksessa ja henkilöstöeduissa tavoiteltiin kilpailukykyisyyttä yksityisiin sektoriin ja muihin järjestöihin nähden. Henkilökunnan palkkata-son määrittelyssä käytettiin alakohtaisia tilastoja, palkkavaakavertailun tuloksia ja esimiesten laa-timia suoriutumisarviointeja. Palkkojen kilpailu-kykyisyyttä arvioitiin Palkkavaaka-tarkastelulla.

Palkkojen yleiskorotusten suhteen noudatet-tiin työehtosopimusneuvottelujen raamiratkaisua soveltavaa palkkapöytäkirjaa.

TEKin vakinaisen henkilökunnan peruskuu-kausipalkat vuoden 2014 lopussa on esitetty ohei-sessa taulukossa (vuoden 2013 luvut suluissa):

Asiantuntijoilla miesten mediaanipalkka oli 4 582 €/kk ja naisten 4 520 €/kk. Keskiarvopalk-ka oli asiantuntijamiehillä 4 602 €/kk ja -naisil-la 4 698 €/kk.

Henkilöstöedut

TEK pyrkii tarjoamaan kilpailukykyiset henkilös-töedut. TEKin puheenjohtajisto vahvistaa henki-löstöedut vuosittain. Henkilökunnalle tarjottiin seuraavia henkilöstöetuja:

Työntekijöillä oli mahdollisuus lunastaa lii-kunta- ja kulttuuriseteleitä, joissa oli 25 prosentin

omavastuuosuus. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä lunastettiin vuoden aikana noin 2 400 kappalet-ta, mikä oli noin 100 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yleislääkäritasoisen työterveyshuollon lisäksi henkilökunnan käytettävissä oli määräraha eri-koislääkäripalveluita ja reseptilääkkeitä varten (500 €/henkilö, yli 60-vuotiailla ja sairauskuluva-kuutuksen ulkopuolelle jääneillä 600 €/henkilö). Henkilöstöllä oli mahdollisuus käyttää myös psy-kologipalveluita 10 kertaa vuoden aikana.

Toimihenkilölainojen myöntämistä jatkettiin erillisen ohjesäännön mukaan. Toimihenkilöitä muistettiin palvelusvuosipäivinä, merkkipäivinä sekä perhetapahtumien yhteydessä TEKin huo-mionosoitusohjesäännön mukaisesti.

Lakisääteisten vakuutusten lisäksi työnantaja

tarjosi työntekijöille vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten henkivakuutus, sairaanhoitovakuutus ja matka- ja tapaturmavakuutus. Toimintavuoden aikana tehtiin päätöksiä henkilöstön vakuutusten suhteen. Vakuutusyhtiön lopettamien tuotteiden tilalle päätettiin henkilöstölle ottaa ryhmävakuu-tuksina uudet matka- ja vapaa-ajan tapaturma-vakuutukset.

Henkilöstön autoetu uudistettiin siten, että uusissa autoeduissa päätettiin luopua omista-misesta ja siirtyä leasing-autoihin. TEK suosii vähäpäästöisiä autoja, mistä syystä autoja, jois-sa CO2-päästöt ovat yli 120 g/km ei hankita kuin erittäin perustellusta syystä.

Ravintoetukäytännöt pysyivät toimintavuoden aikana ennallaan.

Palkkaus ja palkitseminen

Palkat (€) keskiarvo mediaani

toimihenkilöt 3 277 (3 249) 3 285 (3 241)

asiantuntijat 4 654 (4 541) 4 537 (4 476)

johtoryhmä 7 360 (7 224) 7 363 (7 276)

toiminnanjohtaja 9171 (9171)

15

Tulospalkkio

TEKin puheenjohtajiston tekemän päätöksen mu-kaisesti henkilöstön tulospalkkio määräytyi kori-mallina. Kriteerit oli valittu siten, että ne tukevat TEKin strategiaa ja toimintasuunnitelman laadu-kasta läpivientiä.

Tulospalkkiokriteerit ja niiden painoarvot:

1. Jäsenpito ja edustavuus (0–60 %): Jäsenpito: Jos jäsenpito pysyy ennallaan (97,25 %), niin se kerryttää 10 %. Jos jäsenpito nousee 98 %:iin, niin kertymä on 25 %. Tällä välillä kertymä nou-see lineaarisesti.

Vastavalmistuneiden jäsenyysaste: jos vuonna 2013 valmistuneista jäseninä on 31.1.2015 vähin-tään 60 %, niin se kerryttää 10 %, jos jäsenyys-aste nousee 80 %:iin, niin kertymä on 25 %. Täl-lä välillä kertymä nousee lineaarisesti.

MALU-vuosijäsenmäärän nettokasvu: jos kas-vu on vähintään 3 %, niin se kerryttää 5 %. Jos kasvu on vähintään 4 %, niin kertymä on 10 %. Tällä välillä kertymä nousee lineaarisesti.

2. Toimintasuunnitelma (0–40 %):Puheenjohtajisto arvioi missä määrin laadulli-set tavoitteet (toimintasuunnitelma) ovat täyt-tyneet. Tulospalkkion maksamisen edellytykse-nä on, että jokin kynnysarvo jäsenpitoon/edus-tavuuteen liittyen täyttyy. Tulospalkkio on mak-simissaan 40 prosenttia joulukuun 2014 perus-kuukausipalkasta.

Opiskelijatoimijat

Opiskelijatoimijoiden palkkioperuste muodostui vain fuksirekrytoinnin onnistumisesta eli sen pai-noarvo on 100 prosenttia. Fuksiliittymisaste mää-riteltiin seuraavasti: ”TEKiin liittyneiden opiskeli-jajäsenten osuus tarkasteluvuonna ensimmäistä kertaa opintonsa aloittaneista teekkareista vuo-den lopussa.” Jokaisella teekkariyhdysmiehellä oli oma tavoitearvonsa. Henkilöstökertomuksen kirjoittamisvaiheessa opiskelijatoimijoiden osal-ta tulospalkkion toteutumista koskeva päätös oli vielä tekemättä.

Ylityöt ja matka-aika

Toimintavuoden aikana ylitöitä tehtiin yhteensä 2 150 tuntia (2013: 2 253 tuntia, 2012: 2 028 tun-tia, 2011: 2 295 tuntia. Ylitöitä kirjattiin 43 hen-kilölle, joista 36 oli asiamiehiä ja seitsemän toi-mihenkilöitä.

Ylitöiden tekeminen edellytti esimiehen hyväk-syntää. Esimiesten tuli arvioida alaistensa työ-kuormia ja levon tarvetta. Tehdyt ylityöt korvat-tiin joko rahana tai vapaa-aikana. Tunteja pystyi tallettamaan vaihtoehtoisesti myös työaikapank-kiin. Vapaa-aikana matkustaminen korvattiin ra-hana tai vapaana paikallisen sopimuksen mu-kaisesti. Korvattavaa matka-aikaa syntyi vuoden aikana kaikkiaan 1492 tuntia (2013: 1550 tuntia, 2012: 1272 tuntia, 2011: 1460 tuntia). Vuoden ai-kana neuvoteltiin henkilöstön kanssa rajat työ-aikapankin talletuksille.

Jaakko Haapakoski aloitti vs. IT-asiantuntijana 9.9.

Hanna Huotari aloitti asiamiehenä 5.5.

Laura Huuri aloitti vs. ura- ja rekryasiamiehenä 10.4.

Simo Kokko aloitti ura- ja rekryasiamiehenä 5.5.

Kirsi Widgén aloitti lakimiehenä 3.3

Mikko Grönlund aloitti teekkariyhdysmiehenä Tampereella 1.1.

Ida Rantanen aloitti teekkariasiamiehenä 7.1.

Otto Kanervo aloitti vs. tutkijana 17.9.

Antti Mattila oli projektityöntekijänä 21.4.-31.12.

Tuunia Keränen aloitti palkkatutkijana 18.8.

Jukka Koivisto aloitti teekkariyhdysmiehenä Turussa 1.1.

Tytti Niemi aloitti teekkariyhdysmiehenä Vaasassa 1.1.

Verneri Ruohoranta oli Teekkarin Työkirjan päätoimittaja 9.4.–19.12.

Valle Uimonen aloitti vs. teekkariasiamiehenä 1.5.

Liisa Salminen aloitti teekkariyhdysmiehenä Lappeenrannassa 1.1.

Uudet toimihenkilöt 2014

17

Rakentavaa yhteistoimintaa

Henkilö TEKin palveluksessa

Joel Salminen 20 vuotta

Maritta Rantala 25 vuotta

Ralf Forsén 25 vuotta

Yrjö Taivainen 30 vuotta

Sari Taukojärvi 20 vuotta

Pirkko Karlsson 35 vuotta

Daniel Valtakari 10 vuotta

TEKin toimistolla kokoontuu yhteistoimintaneu-vottelukunta, joka toimii myös työsuojelutoimi-kuntana sekä käsittelee työntekijöiden tekemät aloitteet. Yhteistoimintaneuvottelukunnan jäseni-nä jatkoivat samat henkilöt kuin edellisenä vuon-na; Heikki Kauppi (toiminnanjohtaja), Ralf Forsén (johtoryhmän edustaja), Kati Johansson (henki-löstöpäällikkö), Seppo Järvenpää (ylempien toi-mihenkilöiden edustaja), Daniel Valtakari (TE-Kin toimihenkilöt TETin puheenjohtaja), Juha Fa-gerström (työsuojeluvaltuutettu) ja Anne Wikman (toimihenkilöiden edustaja).

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui vuo-den aikana kuusi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa henkilöstösuunnitelmaa, työaika-pankin muutosta, etätyön pelisääntöjä, autoedun muutosta, vakuutusten uudistamista, palkkaus-asioita sekä työhyvinvoinnin ja terveyden edistä-mistä. Neuvottelukunta esikäsitteli myös Aloittei-den aarrearkku -kampanjassa saadut aloitteet.

TEKin toimihenkilöt TET

TEKin Toimihenkilöt TET ry on TEKin henkilös-töyhdistys. Toimintavuonna hallituksen puheen-johtajana toimi Daniel Valtakari. Muut hallituksen

jäsenet olivat Mia Adolfsson, Maritta Jalo, Salla Lindholm, Maritta Rantala, Jaana Sääksberg ja Björn Wiemers. Asiamiesten luottamusvaltuutet-tuna toimi Seppo Järvenpää ja toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna Anne Wikman. Työsuoje-luvaltuutettuna toimi Juha Fagerström.

TETin hallitus käsitteli toimintavuoden aika-na muun muassa tulospalkkiojärjestelmän uu-distamista. TETin hallitus järjesti myös yhteisiä tapaamisia ja keskusteluja TEKin toiminnanjoh-tajan ja henkilöstöpäällikön kanssa.

Virkistystoiminta

Virkistystoimikunta järjesti vuosittaisen kesäpäi-vän ja pikkujoulun.

TEKin henkilöstö vietti kesäpäivää Tekniikan Museossa sekä Nuuksion Haltiassa luontoreiteil-lä kisaten. Päivän päätteeksi henkilöstö tutustui Gumbölen kartanoon ja sai tietoa innovaatioiden edistämisestä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän vieraana.

Henkilökunnan pikkujoulua vietettiin Suomen-linnassa. Joulun hyväntekeväisyyskohteeksi hen-kilöstö äänesti Hyvä joulumieli -keräyksen vä-hävaraisten kotimaisten lapsiperheiden hyväksi.

Huomionosoitukset

Toimintavuoden aikana muistettiin palvelusvuosi-lahjoin pitkään TEKissä työskennelleitä. Työnte-kijä saa palvelusvuosilahjana työnantajalta huo-mionosoitusohjesäännön mukaisen lahjan. An-siomerkin hallitus myöntää hakemuksesta an-siomerkkiohjesäännön mukaisesti.

Pitkäaikainen neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen jäi eläkkeelle. Läksiäisiä vietettiin TEKin toimistolla elokuussa.

20

TEKNIIKAN AKATEEMISET TEKRATAVARTIJANKATU 2FIN-00520 HELSINKIWWW.TEK.FI(09) 229 121