teknologiateollisuuden / suomen talousnäkymät · 2020. 11. 27. · teknologiateollisuuden /...

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymätMarraskuu 2020

Jukka PalokangasJohtava [email protected]

127.11.2020 Teknologiateollisuus

Koronapandemia aiheutti maailmantalouden taantuman, ainakin lyhyeksi aikaa


BKT-ennusteita vuodelle 2020 on alennettu

tuntuvasti

327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics

-11

-10

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 2020, %

Itäinen Eurooppa

Suomi

Ruotsi

Venäjä

Ranska

Saksa

Italia

Ennusteajankohta

BKT-konsensusennusteita vuodelle 2020 Bkt:n kehitys 2020 / 2019, %

427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, September/October 2020

Pohjois-Amerikka: -4,1 %USA -4,0 %Kanada -5,8 %

Etelä- ja Väli-Amerikka: -8,0 %Brasilia -5,7 %Meksiko -9,9 %Argentiina -11,7 %Venezuela -26,8 %Kolumbia -6,8 %Chile -5,9 %Peru -12,6 %

Länsi-Eurooppa: -7,9 %Saksa -5,5 %Iso-Britannia -10,1 %Ranska -9,5 %Italia -9,9 %Espanja -12,1 %Alankomaat -4,9 %Sveitsi -4,6 %Ruotsi -3,9 %Belgia -7,9 %Norja -3,9 %Itävalta -6,6 %Tanska -4,3 %Kreikka -8,2 %Suomi -4,3 %Portugali -9,1 %Irlanti -5,4 %

Lähi- ja Keski-ItäSaudi Arabia -5,5 % Israel -5,9 %

Aasia: -1,6 %Kiina +2,3 %Japani -5,7 %Intia -9,7 %Australia -3,8 %Etelä-Korea -1,3 %Indonesia -2,3 %Taiwan +1,0 %Thaimaa -7,9 %Malesia -6,3 %Singapore -6,2 %Uusi Seelanti -5,3 %Filippiinit -8,0 %Vietnam +2,4 %

AfrikkaEtelä-Afrikka -8,9 %Nigeria -3,4 %Egypti +2,1 %

Keski- ja Itä-Eurooppa: -4,4 %Venäjä -4,5 %Turkki -3,3 %Puola -3,8 %Tšekki -6,6 %Romania -5,3 %Ukraina -5,7 %Unkari -5,5 %Slovakia -7,4 %Slovenia -7,5 %Liettua -2,9 %Latvia -5,4 %Viro -6,0 %

Euromaissa BKT elpyi uudelleen heinä-syyskuussa

527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Lähde: Macrobond

Koronakriisi romahdutti bruttokansantuotteen,

mutta elpyi uudelleen heinä-syyskuussa

627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond


Kiinassa talous supistui voimakkaasti tammi-

maaliskuussa, mutta elpyi jo huhti-kesäkuussaKiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %

Suomella on selkeä takamatka viennin kasvussa

suhteessa euromaihin

827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Vienti ja yksityinen kulutus käänsivät Suomen

talouden alamäkeen tammi-kesäkuussa

927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Yritysten ostopäälliköiden mukaan BKT:n kasvu

euromaissa lopahti uudelleen loka-marraskuussa

1027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Markit

Teollisuustuotanto on elpynyt uudelleen erityisesti

Kiinassa, mutta myös maailmanlaajuisesti

1127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Suomessa teollisuustuotanto ei romahtanut

keväällä kilpailijamaiden tavoin


Suomessa teollisuustuotanto on sinnitellyt

paremmin kuin useimmissa muissa EU-maissa


Teollisuuden ostopäällikköindeksit kertovat

kasvun palautumisesta useimmissa maissa



Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto on päässyt

uuteen reippaaseen kasvuunTeollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto globaalisti on päässyt uuteen

kasvuun


Teollisuustuotanto kasvoi lokakuussa kaikissa

suurissa kehittyvissä maissa, paitsi Venäjällä


Palvelualojen yrityksissä kasvu on notkahtanut

toistamiseen useissa maissa


Rakennusalan yrityksissä kasvu jatkui lokakuussa

Isossa-Britanniassa


Suomen tärkeimmissä vientimaissa yrityssektorin

tilanne oli epäyhtenäinen marraskuussa

2027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond. Markit

Euroalueella kuluttajien luottamus romahti

keväällä ja heikkeni uudelleen syksyllä


Kuluttajien luottamusindeksit ovat taittuneet

uudelleen alaspäin



Maailmankauppa on elpynyt uudelleen kevään

romahduksestaViennin määrän kehitys

Kiinan tuonti väheni keväällä, mutta on elpynyt

uudelleen


Kiinan tuonti USA:sta on vähentynyt enemmän

kuin vienti USA:han



Rakentaminen romahti Kiinassa helmikuussa,

mutta on toipunut uudelleen sen jälkeenKiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %


Kiinteät investoinnit Brasiliassa ja Venäjällä

romahtivat huhti-kesäkuussa 2020Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle polkee paikallaan


Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen

viennistä on pudonnut noin 5 prosenttiin

2927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.Lähde: Tulli

02468

1012141618202224262830323436384042

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020(1

-8)

%

Asuntomarkkinat USA:ssa ovat sinnitelleet

koronakriisin aikana


Taantumat USA:ssa

Valuuttakursseja (kun käyrä nousee, euron arvo

vahvistuu suhteessa ko. valuuttaan)


Öljyn ja maakaasun hinta USA:n dollareina

3327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, EIA, Brent

Osakekurssit ovat kertoneet lyhytkestoisesta

maailmantalouden taantumasta


3527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (June 2020)

Maailmantalouden ennustetaan supistuvan 4,4 %

vuonna 2020, mutta kasvavan 5,2 % vuonna 2021 Bkt:n kasvu 2020/2019, %

-11

-10

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani

Kiina

IntiaMuu it.

Euro

oppa

Venäjä

Bra

silia

Meksik

oM

uu L

at.

Am

.

Lähi-

itä

jaAfr

ikka

Kasvu keskimäärin: -4,4 %

Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2019, %

Muu Aasia

3627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (June 2020)

Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä

vähenee 6,5 % vuonna 2020 Bkt:n kasvu 2020/2019, %

-11

-10

-9

-8

-7

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani

KiinaIntia

Muu it.

Euro

oppa

Venäjä Bra

silia

Meksik

oM

uu L

at.

Am

. Lähi-

itä

jaAfr

ikka

Kasvu keskimäärin: -6,5 %

Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2019, %

Muu Aasia

Teknologiateollisuus Suomessa- Tilausten lasku pysähtynyt- Liikevaihto ei enää vähene

syksyllä 2020


Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa

kasvoi 6 % vuonna 2019 ja oli 83 miljardia euroa

3827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry

Liikevaihdon kasvu 2019, %:Kone- ja metalli +3 %Elektroniikka- ja sähkö +15 %Metallien jalostus -4 %Suunnittelu- ja konsultointi +4 %Tietotekniikka +10 %

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden liikevaihto Suomessa

3927.11.2020 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatLähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Suomessa

4027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa

päätoimialoittain

4127.11.2020 TeknologiateollisuusKausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatOsuudet liikevaihdosta 2019: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 18 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Tuottajahinnat teollisuudessa ovat elpyneet hieman keväästä

4227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tuottajahintaindeksit)

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa

4327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2020.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Muutos: III/2020 / III,2019 III,2020 / II,2020

Vientiin: -8 % +13 %

Kotimaahan: -24 % -4 %

Yhteensä: -12 % +8 %

*) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa

4427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.9.2020.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

24 000

26 000

28 000

Vientiin

Kotimaahan

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20


Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020

Vientiin: -4 % -1 %


Yhteensä: -4 % -1 %


Yhteensä

Teknologiateollisuuden* tilauskehityksen mukaan

liikevaihdon lasku Suomessa on taittunut

4527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksi), Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2020. Liikevaihdon kasvuennuste joulukuulle 2020 asti.

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

Liikevaihto

Liikevaihto,arvio

Uudet tilaukset

Tilauskanta

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

2 kvartaalin liukuva keskiarvo, indeksi 2008=100


Teknologiateollisuuden* uusien tilausten arvon

kehitys taantumissa

4627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Mukana toimialat: kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuusLähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

405060708090

100110120130140150160170180190200210220230240

1990 lama(1989=100)

2008finanssikriisi(2008=100)

2020 koronakriisi(2019=100)

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

2 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo, indeksit

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

2019 2020

Teknologiateollisuuden* tilauskannan arvon

kehitys taantumissa

4727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Mukana toimialat: kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuusLähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

1990 lama(1989=100)

2008finanssikriisi(2008=100)

2020 koronakriisi(2019=100)

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

2 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo, indeksit

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

2019 2020

Teknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt Suomessa*

4827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2020.

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Saldoluku

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20


Muutos: III,2020 / III,2019 III,2020 / II,2020

Vientiin: -5 % +6 %



Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta

Suomessa


0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 5006 0006 5007 0007 5008 0008 500

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020

Vientiin: -4 % +3 %



Yhteensä

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20



Vientiin: -12 % +27 %

Kotimaahan: -44 % +10 %

Yhteensä: -21 % +23 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta

Suomessa


0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020

Vientiin: -4 % -2 %



Yhteensä

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset

Suomessa


0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20



Vientiin: -30 % +10 %

Kotimaahan: +5 % -22 %


Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta

Suomessa


050

100150200250300350400450500550600650700750800

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020

Vientiin: -3 % -8 %

Kotimaahan: +12 % -1 %

Yhteensä: +10 % -2 %

Yhteensä

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20




*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa


0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

2 200Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Muutos: 30.9.2020 / 30.9.2019 30.9.2020 / 30.6.2020

Yhteensä: +2 % +2 %

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Teknologiateollisuuden henkilöstö

5727.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

Henkilöstöstä lähes 40 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.9.2020

30.9

Uusien rekrytointien määrä

teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin

5827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3 2020Q1 2020Q3

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja

loppuvuoden 2020 näkymistä Suomessa


• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä noin 83 miljardia euroa vuonna 2019. Kasvua edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta 6 %. Tammi-elokuussa 2020 liikevaihto oli hieman suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 8 % enemmän kuin huhti-kesäkuussa, mutta 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

• Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin kesäkuun lopussa ja 4 % pienempi kuin vuoden 2019 syyskuussa.

• Teknologiateollisuuden liikevaihdon väheneminen Suomessa on pysähtynyt loppukesällä, mutta jää loppuvuonna hieman pienemmäksi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

• Henkilöstömäärä Suomessa oli syyskuun lopussa 1,1 prosenttia pienempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 309 400 eli noin 3 500 vähemmän kuin viime vuonna. Henkilöstöstä lomautusjärjestelyjen piirissä oli lähes 40 000 henkilöä syyskuun lopussa.

• Uuden henkilöstön rekrytoinnit ovat vähentyneet koronapandemian aikana. Heinä-syyskuussa niitä oli yhteensä 5 500.

Teknologiateollisuuden yritysten kannattavuus Suomessa parani ennen koronakriisiä, mutta ei yltänyt 2006-2008 tasolle



Kannattavuus (mediaani) teknologiateollisuuden

yrityksissä Suomessa parani korkeasuhdanteessa

2015 jälkeen

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kaikki alan yrityksetSuomessa (vuonna2019: noin 26 500yritystä, 319 000työntekijää)

Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri

Matalasuhdanne teknologiateollisuudessa

Liiketulos/liikevaihto (mediaani), %

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketulos Suomessa 2019 Liiketulos-% = liiketulos / liikevaihto *100 Kuvaa varsinaisen toiminnan tulosta ennen veroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja

6227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto, Teknologiateollisuus ry:n jäsenrekisteri

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(Mediaani: 4,6 %)

Hyvä (26 %)

Tyydyttävä (23 %)

Heikko (29 %)

Tappiollinen (22 %)

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten nettotulos Suomessa 2019 Nettotulos -% = nettotulos / liikevaihto *100 (verojen sekä rahoitustuottojen ja –kulujen jälkeen)


-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(Mediaani: 3,9 %)

Tappiollinen (24 %)

Hyvä (21 %)

Tyydyttävä (21 %)

Heikko (34 %)


Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sijoitetun pääoman tuotto Suomessa 2019 Sijoitetun pääoman tuotto -% = (nettotulos+rahoituskulut+verot) / (sijoitettu pääoma tilikaudella) *100 Mittaa yrityksen tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle


-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(Mediaani: 11,0 %)

Hyvä (42 %)

Tyydyttävä (11 %)

Välttävä (28 %)

Heikko (19 %)


Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten omavaraisuusaste Suomessa 2019 Omavaraisuusaste -% = (oma pääoma yhteensä + tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä) / oikaistu tase *100Mittaa yrityksen vakavaraisuutta vertaamalla taseen omia pääomia taseen loppusummaan


05

101520253035404550556065707580859095

100(Mediaani: 42,6 %)

Hyvä (53 %)

Tyydyttävä (24 %)

Heikko (23 %)


6627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014

Teknologiateollisuuden tuotteita ja palveluja

käytetään paljon välituotteina* eri toimialoilla

24,35

5,17

5,82

1,03

9,91

2,42

15,18

0,72

0,77

4,92

5,79

2,98

0 5 10 15 20 25 30

Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelutyhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,asennuspalvelut

Terästuotteet, värimetallit, valut

Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa

Miljardia euroa

6727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2014

Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa

puolet suuntautuu alihankintaanSuomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa

150 982

46 530

34 920

3 654

61 038

4 840

0 50 000 100 000 150 000 200 000

Teknologiateollisuuden tuotteet japalvelut yhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot,asennuspalvelut

Terästuotteet, värimetallit, valut

Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys Suomessa ja maailmalla


Teknologiateollisuuden henkilöstö


Henkilöstöstä lähes 40 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.9.2020

30.9

Uusien rekrytointien määrä

teknologiateollisuudessa vuosineljänneksittäin


-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2014Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 2019Q1 2019Q3 2020Q1 2020Q3

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

päätoimialoittain


30.9

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla päätoimialoittain

7227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond


ulkomailla alueittain



ulkomailla maittain


Kiina, 45 832, 15 %

Intia, 29 658, 10 %

Yhdysvallat, 28 391, 10 %

Saksa, 19 701, 7 %

Puola, 18 522, 6 %Meksiko, 14 365, 5 %

Ruotsi, 14 192, 5 %

Ranska, 11 313, 4 %

Iso-Britannia, 8 204, 3 %

Venäjä, 7 096, 2 %

Italia, 6 780, 2 %

Brasilia, 6 490, 2 %

Kanada, 5 171, 2 %

Muut maat, 81 921, 27 %

Tiedot vuodelta 2019

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö


30.9

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

tytäryrityksissä ulkomailla


Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö


30.9

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö



Metallien jalostuksen henkilöstö


30.9

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö


30.9

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö



Tietotekniikka-alan henkilöstö


30.9

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Teknologiateollisuuden henkilöstön

eläkkeelle siirtyminen Suomessa

8627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen

Toimihenkilöt

Työntekijät

Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden

(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen Suomessa

8727.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Henkilöä / vuosi Arvioitu eläköityminenToteutunut eläköityminen

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset 2019

8827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

250–499 henkilön yritykset

72 75538 %

32 55417 %

27 55514 %

59 43531 %

1 44990,1 %

91 kpl5,7 %

41 kpl2,5 % 27 kpl

1,8 %

Yritysten lukumäärä / 1 608 Henkilöstön määrä / 192 299

1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset

1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuus ry:n pk-jäsenyritykset 2019

8927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

482 kpl33,3 %

470 kpl31,5 %

288 kpl19,8 %

209 kpl14,4 %

Yritysten lukumäärä / 1 449 Henkilöstön määrä / 72 755

5 1407,1 %

15 83221,8 %

20 09227,6 %

31 69143,5 %





Suomen talouskasvu on vakaalla pohjalla, jos myös vienti kasvaa


Suomen viennin arvo notkahti tammi-kesäkuussa

2020


Suomen viennissä on tuntuva takamatka

verrattuna muihin euromaihin


Suomen vienti oli kilpailijamaita jäljessä jo ennen

koronakriisiä



Koronakriisi vaikutti voimalla maailmankauppaanViennin määrän kehitys

Suomen viennistä runsas 70 % on tavaroita, vajaa

30 % palveluja


9627.11.2020 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto syyskuu 2020Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)

Suomen tavaraviennin euromääräinen arvo on kääntynyt uudelleen kasvuun

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Viennin suhde bkt:hen on Suomessa selvästi

pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa


Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on

Suomessa historiallisen matalalla tasolla

9827.11.2020 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

9927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on

vähentynyt 20 prosentilla vuoden 2007 jälkeen

5000

5200

5400

5600

5800

6000

6200

6400

6600

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Vähintään viiden henkilön yritykset


Valtion ja kuntien velkamäärä oli korkealla tasolla jo ennen koronakriisiä

10127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD

Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla

muiden pohjoismaiden tavoin

10227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2020)

Suomessa julkisen sektorin bkt-suhteen

tervehdyttäminen edellyttää vahvaa talous- ja

työllisyyskasvua

38

40

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020e 2021e

Suomi Tanska Ruotsi Euroalue Saksa OECD-maat

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %


Suomen vaihtotase on tasapainottunut


*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettavaErikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2017

5% 5% 6% 4%15% 16% 15%

6% 6%

18%6% 6%9% 8%

9% 9% 12%

16% 18%

18%

11% 13%

19% 24%

18% 16%21% 27%

29%

40%77% 77%

67% 63%58% 59%

52% 51% 47%

24%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Ranska Saksa Puola Suomi Ruotsi UK Itävalta Tanska Italia Viro

250+

50-249

10-49

0-9

Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %


*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroaPieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroaKeskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroaSuuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

Pk-yritysten osuus tavaraviennissä on kasvanut

hieman Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Suuri yritys

Keskisuuri yritys

Pieni yritys

Mikroyritys

Tuottavuus ja investoinnit ovat keskeisiä kilpailukyvyn kannalta


10727.11.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts

Suomen tuottavuus on jäänyt jälkeen muista EU- ja

euromaista Bruttokansantuote kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit

82

84

86

88

90

92

94

96

98

100

102

104

106

108

110

112

114

Euromaat

Ruotsi

Suomi

Saksa

Indeksi 2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)


Teollisuuden tuottavuuskehityksessä Suomella on

edelleen takamatkaa verrattuna kilpailijamaihin Teollisuuden arvonlisäys kiintein hinnoin / tehdyt työtunnit

60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

Euromaat

Ruotsi

Suomi

Saksa

2008=100 (Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetin romahdusta edeltävä vuosi)

Tuottavuuskehitys* Suomessa

10927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.Lähde: Tilastokeskus

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on selvästi

suurempi kuin palveluyrityksissä

11027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä

Euroa/työntekijä

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden

päätoimialoilla

11127.11.2020 Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä) nousee jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.Lähde: Tilastokeskus

Teollisuuden aineellisten investointien kasvu

Suomessa on jäänyt jälkeen useista kilpailijoista

11227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

Unkari

Puola

Alankomaat

Itävalta

Saksa

Tsekki

Ruotsi

Belgia

Suomi

Euroina, kiintein 2015 hinnoin, indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineellisissa

investoinneissa on Suomessa matalalla tasolla

11327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Unkari

Puola

Alankomaat

Itävalta

Saksa

Tsekki

Ruotsi

Belgia

Suomi

Aineelliset investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineettomat investoinnit* Suomessa

ovat lähes puolittuneet vuoden 2005 jälkeen

11427.11.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu tammikuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2019-2020)

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260Unkari

Puola

Alankomaat

Itävalta

Saksa

Tsekki

Ruotsi

Belgia

Suomi, pl.

elektroniikkateollisuusSuomi

Euroina, kiintein 2015 hinnoin, indeksi 2005=100

Teollisuuden investointiaste aineettomissa

investoinneissa* on pudonnut tuntuvasti Suomessa

11527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Aineettomiin investointeihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämis- sekä tietokoneohjelmistoinvestoinnit.Lähde: Eurostat (Kansantalouden tilinpito)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Unkari

Puola

Alankomaat

Itävalta

Saksa

Tsekki

Ruotsi

Belgia

Suomi pl.

elektroniikkateollisuusSuomi

Aineettomat investoinnit / jalostusarvo, %

Teollisuuden aineelliset ja aineettomat investoinnit

Suomessa eivät ole yltäneet 2007/2008 tasolle

11627.11.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnitLähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2020)

0

1

2

3

4

5

6

7

Aineelliset investoinnit

Aineettomat investoinnit

Aineettomat investoinnit (pl.elektroniikkateollisuus)*

Miljardia euroa, kiintein 2015 hinnoin

Teollisuuden kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat

nyt pääomien kulumisen tasolla

11727.11.2020 Teknologiateollisuus *) Sisältää ohjelmistoinvestoinnitLähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2020)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Aineelliset jaaineettomatinvestoinnit*

Kiinteän pääomankuluminen


Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa

ovat nyt pääomien kulumisen tasolla

11827.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu kesäkuu 2020 (yritysten suunnitelmat 2020)

0

1

2

3

4

5

Aineelliset investoinnit

Aineellisen pääomankuluminen*


Teollisuuden aineellista pääomaa on hävinnyt

Suomesta merkittävästi, erityisesti 2008 jälkeen

11927.11.2020 Teknologiateollisuus *) Tiedot aineellisen pääoman kulumisesta ovat vuoden 2010 hinnoin Lähde: Eurostat, Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Aineellisen pääomankuluminen kumulatiivisesti*

Aineelliset investoinnitkumulatiivisesti

Miljardia euroa, kiintein 2015 hinnoin=6,4 mrd. €

12027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), Tilastokeskus (Tutkimus- ja kehittämistoiminta), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2020)

Teknologiateollisuuden investointiaste Suomessa

putosi finanssikriisin jälkeen Aineelliset ja aineettomat investoinnit Suomessa

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019e

Aineelliset investoinnit Aineettomat investoinnit

Investointiaste, aineelliset Investointiaste, aineettomat

Investoinnit, miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Investointiaste (investoinnit / arvonlisäys), %

Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit

ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin

vuonna 2008

12127.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2020)

80859095

100105110115120125130135140145150155160165170175

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020e 2021e

Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 2005=100

USA

Ruotsi

Sveitsi

Belgia

Saksa

Suomi

Yritysten investoinnit notkahtivat uudelleen 2019 Aineelliset ja aineettomat investoinnit Suomessa

12227.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Miljardia euroa, viitevuoden 2019 hinnoin

Yritysten aineelliset ja aineettomat investoinnit

vähenivät jonkin verran 2019


0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

AineellisetinvestoinnitSuomessa

AineettomatinvestoinnitSuomessa


Yritykset investoivat nyt Suomessa enemmän kuin

pääomia kuluu


20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Aineelliset ja aineettomat investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen


Pk-yritysten* osuus yritysten investoinneista on

ollut keskimäärin 66 % vuosina 2006-2017 %-osuus yritysten aineellisista nettoinvestoinneista 2017

12527.11.2020 Teknologiateollisuus *) Alle 250 henkilöä työllistävät yritykset SuomessaLähde: Tilastokeskus (yritysten tilinpäätöstilasto)

Alle 10 hlöä5,52 mrd.€

30 %

10-49 hlöä

2,83 mrd.€

15 %50-249 hlöä

3,72 mrd.€

20 %

250-499 hlöä

1,65 mrd.€

9 %

500-999 hlöä

1,75 mrd.€9 %

Vähintään 1000 hlöä

3,25 mrd.€17 %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%-osuus yritysten aineellisista nettoinvestoinneista

12627.11.2020 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020.Lähde: Eurostat

Yritysten investointiaste on Suomessa selvästi

alempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa

18

20

22

24

26

28

30

Ruotsi

Itävalta

Belgia

Tanska

Suomi

Yritysten kiinteät aineelliset investoinnit suhteessa jalostusarvoon (pl. rahoituslaitokset), %

Yritysten saama TKI –tuki on Suomessa vain 37 %

Ruotsin tasosta


0,0000

0,0500

0,1000

0,1500

0,2000

0,2500

0,3000

0,3500

0,4000

0,4500

2016 2006

Julkinen tuki yritysten T&K toimintaan suhteessa bruttokansantuotteeseen (suorat tuet ja verotuet)Lähde: OECD

Prosenttia suhteessa BKT:hen

Suomi ei ole ollut erityisen houkutteleva maa

ulkomaisille investoinneille ja yrityksille Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja koko elinkeinoelämässä (pl. finanssisektori)


12%

19%

24%27%

29% 30% 31% 31%

35% 36% 37%

42%

8%11%

17%

21% 20%18% 19%

17%

22%

16%

22%

18%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

Teollisuus Koko elinkeinoelämä

Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2015)

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Kirittävää on kuitenkin edelleen. Talouden avoimen sektorin tuotannon ja työllisyyden edellytyksissä on kohentamisen varaa.


Jos ennusteet toteutuvat, Suomen kustannus-

kilpailukyky heikkenee

13027.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Suomen Pankin ennuste 9.6.2020

• Ennuste kertoo riskistä, jonka toteutumista syytä seurata

• Epävarmuus tulevasta nyt suuri:

• Miten palkkakehitys sopeutuu muissa maissa?

• Miten nopeasti taloudet elpyvät?

• Vuodenvaihteessa näkymät olivat kokonaan toisenlaiset

• Jos kustannuskilpailukyky uhkaa heikentyä, löytyykö sopimusjärjestelmän kautta helpotusta?

13127.11.2020 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020. Lähde: Euroopan keskuspankki

Suomen kustannuskilpailukyvyssä on edelleen

parantamisen varaa Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit

94

96

98

100

102

104

106

108

110

112

2000=100

2005=100

2008=100

Suomenhinta-ja kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomenhinta-ja kustannus-kilpailukykyparanee

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

13227.11.2020 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020, tavaraviennin heinä-syyskuu 2020. Lähde: Euroopan keskuspankki, Tullihallitus

Suomen kustannuskilpailukyvyn ja tavaraviennin

välinen yhteys Suomen kansantalouden yksikkötyökustannukset suhteessa euromaiden keskiarvoon = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

96

98

100

102

104

106

108

110

Yksikkötyö-

kustannukset,

vas.ast.

Tavaraviennin

arvo, 4

kvartaalin

liukuva

keskiarvo,

oik.ast.

05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Indeksi, 2005=100 Indeksi, 2005=100

Suomentavara-vientikasvaa

Suomenkustannus-kilpailukykyparanee

13327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut

2000-luvulla noin 100 000 Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista


Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 2000-

luvulla eniten pohjoismaissa

65

70

75

80

85

90

95

100

105

Saksa

Itävalta

Alankomaat

EU-maat

Ruotsi

Tanska

Suomi

Teollisuuden työpaikat, indeksi 2000=100

Koko kansantalouden työllisyys on vähentynyt

koronapandemian aikana

13527.11.2020 Teknologiateollisuus Source: Macrobond, Eurostat (kansantalouden tilinpito)

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa on

kääntynyt laskuun kevään jälkeen

13627.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

TES-korotusten ja toteutuneiden

palkankorotusten muutos Suomessa

13727.11.2020 Teknologiateollisuus *) EnnakkotietoLähde: Tilastokeskus, TUKUSETO

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

11,0

12,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti

%-yksikköä


palkankorotusten muutos Ruotsissa

13827.11.2020 Teknologiateollisuus *) EnnakkotietoLähde: Medlingsinstitutet

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti

%-yksikköä


palkankorotusten muutos Saksassa

13927.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti

%-yksikköä

14027.11.2020 Teknologiateollisuus *) EnnakkotietoLähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten

muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*

Suomi Saksa

TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2018, %-yksikköä

15 %-yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset

ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012

14127.11.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

18,517,7 17,6

14,813,4

12,711,9 11,8 11,6

10,1 9,98,9

7,1

1,1

-0,7 -3,2

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla

teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012

14227.11.2020 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

42,541,540,638,5

37 36,335,633,2

31,930,9

27,527,3

23,422,9

14,714,612,411,8

10,29,3 9,1 8,7 7,9 7,4 6,5 6,34,5 3,3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Euroa/tunti

Teollisuuden työn hinta

14327.11.2020

Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Norja

Tanska

Islanti

Belgia

Saksa

Ruotsi

Ranska

Itävalta

Suomi

Luxemburg

Euro alue

Irlanti

Italia

EU27

Iso-Britannia

Espanja

Slovenia

Kreikka

Malta

Tsekki

Slovakia

Viro

Portugali

Unkari

Kroatia

Puola

Latvia

Liettua

Bulgaria

Palkat

Sivukulut

Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja)

Teollisuuden työn hinta eri Euroopan maissa 2019, euroa per tunti

14427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2019

36

38

40

42

44

46

48

Tanska

Ranska

Norj

a

Suom

i

Ruots

i

Belg

ia

Italia

Euro

alu

e

Espanja

EU

27

Unkari

EU

15

Kro

atia

Slo

vakia

Tsekki

Irla

nti

Lie

ttua

Puola

Port

ugali

Slo

venia

Kypro

s

Latv

ia

Itävalta

Hollanti

Bulg

aria

Viro

Saksa

Kre

ikka

Luxem

burg

Malta

Iso-B

rita

nnia

Rom

ania

Pohjo

is-M

akedonia

Isla

nti

Sveitsi

Serb

ia

Monte

negro

Turk

ki

Tuntia

14527.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, Labour Force Survey

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä Kokoaikatyössä olevien teollisuuden palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika 2019

36

38

40

42

44

46

48

50

Ranska

Tanska

Norj

a

Ruots

i

Suom

i

Belg

ia

Tsekki

Kro

atia

Slo

vakia

Kypro

s

Unkari

Itävalta

EU

27

Euro

alu

e

Saksa

Slo

venia

EU

15

Puola

Hollanti

Port

ugali

Bulg

aria

Espanja

Latv

ia

Italia

Lie

ttua

Viro

Kre

ikka

Irla

nti

Luxem

burg

Rom

ania

Iso-B

rita

nnia

Malta

Pohjo

is-M

akedonia

Sveitsi

Serb

ia

Isla

nti

Monte

negro

Turk

ki

Tuntia

Koko vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa

- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen

kautta tulevat vaikutukset


Vientiteollisuus - mukana olevat toimialat


• B Kaivostoiminta ja louhinta

• C Teollisuus (mm. teknologia-, metsä-,kemian- ja elintarviketeollisuus)

• 62-63 Tietotekniikkapalvelut

• 71 Suunnittelu ja konsultointi

➢Osuus Suomen tavara- ja palveluviennistä 85 %

Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

14827.11.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018; sis. vientiteollisuuden suoran, välillisen ja yksityisen kulutuksen kautta syntyvän vaikutuksen.

15227.11.2020 Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Vientiteollisuuden kokonaisvaikutus arvonlisään oli viime vuonna 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä, joka oli 193,3 miljardia euroa vuonna 2017.

Gaia Consulting Oy (2019): Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Energia ja ilmastonmuutos Energian tuottavuus

Uusiutuvien osuus

Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina

Ilma

Toiminta-ympäristö

Luonnonvarat

CO2-päästöt

Sähkönpäästökerroin

Hiilinielut

Happamoittavat päästöt

Pienhiukkaspäästöt

Ilmanlaatu

Vedenkäytön intensiteetti

Metsävarojen käytön intensiteetti

Metsäpinta-alan osuus

Maankäytön muutos

Cleantech-innovaatioympäristö

Ympäristöjohtamisjärjestelmät

Ympäristöpolitiikan tiukkuus

Vedenlaatu, ekologinen

Vedenlaatu, kemiallinen

Vertailumaiden keskimmäisessä

kolmanneksessa

Vertailumaiden heikoimmassa

kolmanneksessa

Vertailumaiden parhaassa

kolmanneksessa

Maa ei ole mukana

tilastossa

Suomalainen teollisuus on ekoteko

Vientiteollisuuden luoma arvonlisä talouteen on 90

miljardia euroa eli yli 46 % BKT:sta*


44,8; 50 %

29,6; 33 %

15,2; 17 %

Yhteensä 89,7 mrd. €

Vientiteollisuus (välitön)

Vaikutus muilla toimialoilla(välillinen)

Vaikutus yksityiseen kulutukseen(tulovaikutus)

*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017.Lähde: Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Vientiteollisuus synnyttää Suomessa lähes 1,1

miljoonaa työpaikkaa (43 % kaikista työllisistä)


466 700; 43 %

444 700; 41 %

171 200; 16 %

Yhteensä 1 082 600 työllistä




10 työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muualle talouteen


Jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää

enemmän kuin yhden työpaikan palveluissa


502 300; 82 %

82 200; 13 %

31 400; 5 %

Välillinen ja tulovaikutustentyöllisyysvaikutus:

615 900 työllistä

Palvelut*

Alkutuotanto

Jalostus*

*) Pl. vientiteollisuuteen lukeutuvat alatoimialatLähde: KPMG, Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa, 28.11.2018

Vientiteollisuus tuo Suomeen yli 28 miljardin

euron verotulot vuosittain


14,1; 50 %

7,7; 27 %

6,6; 23 %






Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa

- Mukana jatkuva toiminta ja investoinnit- Välittömät, välilliset ja yksityisen kulutuksen

kautta tulevat vaikutukset


Teknologiateollisuus - mukana olevat toimialat


• 07 Metallimalmien louhinta

• 24 Metallien jalostus

• 25 Metallituotteiden valmistus

• 26 Elektroniikkateollisuus

• 27 Sähkölaitteiden valmistus

• 28 Koneiden ja laitteiden valmistus

• 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus

• 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus

• 325 Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja –tarvikkeiden valmistus

• 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

• 62-63 Tietotekniikkapalvelut

• 71 Suunnittelu ja konsultointi

Lähde: Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä talouteen

on 55 miljardia euroa eli yli 28 % BKT:sta*


28,8; 53 %

15,6; 29 %

10,1; 18 %


Teknologiateollisuus (välitön)



*) BKT:n arvonlisäys oli 193,3 mrd. euroa vuonna 2017. Lähde: Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Teknologiateollisuus synnyttää Suomessa lähes

650 000 työpaikkaa (yli 25 % kaikista työllisistä)


304 600; 47 %

225 800; 35 %

114 600; 18 %

Yhteensä 644 900 työllistä




10 työpaikkaa teknologiateollisuudessa luo 11 työpaikkaa muualle talouteen


Jokainen teknologiateollisuuden työpaikka

synnyttää lähes toisen työpaikan palveluissa


295 100; 87 %

12 200; 3 %

33 100; 10 %

Välillinen ja tulovaikutustentyöllisyysvaikutus:

340 300 työllistä

Palvelut*

Alkutuotanto

Jalostus*

*) Pl. teknologiateollisuuteen lukeutuvat alatoimialatLähde: Teknologiateollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 11/2018

Teknologiateollisuus tuo Suomeen yli 18 miljardin

euron verotulot vuosittain


9,2; 50 %

4,3; 24 %

4,7; 26 %






Taustatietoa teknologiateollisuudesta sekä koko vientiteollisuudesta


Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,

Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon,

Vaisala…

METALLIEN JALOSTUS

Boliden, Componenta, Kuusakoski,

Luvata, Outokumpu, Outotec,

Ovako, Sacotec, SSAB …

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

Abloy, Cargotec, Prima Power, Fiskars,

Glaston, Kone, Konecranes, Metso,

Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,

Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,

Valtra, Wärtsilä…

TIETOTEKNIIKKA-ALA

Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,

Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu

Finland, IBM, Innofactor, Knowit,

Microsoft, Nixu, Tieto…

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,

Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,

Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,

terveysteknologia

• liikevaihto (2019): 18 mrd euroa

• henkilöstö (2019): 37 600

METALLIEN JALOSTUS

• terästuotteet, värimetallit, valut,

metallimalmikaivokset

• liikevaihto (2019): 10,7 mrd euroa

• henkilöstö (2019): 16 700

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot


• henkilöstö (2019): 133 600

TIETOTEKNIIKKA-ALA

• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot


• henkilöstö (2019): 72 300

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

• teollisuuden, yhteiskunnan

ja rakentamisen asiantuntijapalvelut


• henkilöstö (2019): 52 700

Teknologiateollisuus Suomessa

– Suomen suurin elinkeino


• Noin 50 % koko viennistä.

• Työllisyysvaikutus suoraan noin 310 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 650 000 ihmistä.

• Vaikutus arvonlisään yhteensä 57 mrd. € eli 28 % BKT:n arvonlisäyksestä.

• Tuo Suomeen 18 mrd. €:n verotulot vuosittain.

• Investoinnit vuosittain 5 mrd. €.

• 70 % elinkeinoelämän t&k -investoinneista.

Toimialakohtaisia asioita yhdistyksissä ja ryhmissä

Viiden toimialan

kokonaisuus

Liikevaihto teknologiateollisuudessa:

Toimialakohtaiset

Tuotekohtaiset Alihankkijat, alumiinituotteet, lämpökäsittely ja takomot, metallintyöstökonevalmistajat, ohutlevy, teollisuusovet, teräspalo-ovet, perävaunut ja päällirakenteet, polttomoottorit, puuntyöstökonevalmistajat, rakennuskonevalmistajat, työvälinevalmistajat, valaisinvalmistajat, voimansiirto, ydinenergia-alan toimittajat

SUUNNITTELU JA

KONSULTOINTI

8%

KONE- JA METALLI-

TUOTETEOLLISUUS

41%

ELEKTRONIIKKA-

JA SÄHKÖTEOLLISUUS

20%

TIETOTEKNIIKKA-ALA

17%

METALLIEN JALOSTUS

14%

Poikkitoimialaiset

Tietotekniikka

Suomalaisten teknologiateollisuuden

pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,

13 % Suomessa (2018)


87 %

13 %

HENKILÖSTÖSTÄTytäryrityksissä ulkomailla Suomessa

Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset ja teknologiateollisuus ry:n henkilöstökyselyt

17027.11.2020 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä alustavien tietojen mukaan 14-15 miljardia euroa.Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta

alueittain 2019 Tavaravienti yhteensä 34,2 mrd. euroa*

Pohjois-Amerikka3,15 mrd. €9,2 %

Länsi-Eurooppa18,23 mrd. €53,3 %

Etelä- ja Väli-Amerikka0,99 mrd. €2,9 %

Keski- ja Itä-Eurooppa5,94 mrd. €17,4 %

Afrikka0,45 mrd. €1,3 %

Lähi- ja Keski-Itä0,51 mrd. €1,5 %

Aasia4,93 mrd. €14,4 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloistaTavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2017

17127.11.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia.Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuus;

43,6; 51 %

Metsäteollisuus;

12,9; 15 %

Kemianteollisuus;

13; 15 %

Muut toimialat; 16,1;

19 %

17227.11.2020 Teknologiateollisuus Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot ovat alustavia. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)

Koneet ja laitteet, 7,8

Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5,1

Terästuotteet, 4,2

Pelit ja ohjelmistot, 4,1

Sähkökoneet ja -laitteet, 3,8

Autot ja autonosat, 3,5

Värimetallit, 3,4

Koneteollisuuden palvelut, 2,8

Tietoliikennelaitteet, 2,7

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1,9

Lääkintäkojeet ja laitteet, 1,6

Metallituotteet, 1,3Metallien jalostuksen palvelut, 0,6

Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0,4

Metallimalmit, 0,4

Paperi, kartonki, pahvi, 7,1

Sahatavara, 2,8

Massa, 2,0

Metsäteollisuuden palvelut, 1,0

Dieselpolttoaineet, 4,5

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3,5

Kumi- ja muovituotteet, 2,6

Kemianteollisuuden palvelut, 1,5

Lääkkeet, 0,9

Muut tavarat ja palvelut, 16,1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat

91 % Suomen tavaraviennin tuloistaTavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2019

17327.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus

Teknologiateollisuus34,2 mrd.€

53 %

Metsäteollisuus

12,3 mrd.€

19 %

Kemianteollisuus

12,4 mrd.€

19 %

Muut toimialat

6 mrd.€

9 %

17427.11.2020 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden

tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2017)

Koneet ja laitteet, 7,8

Terästuotteet, 4,2

Sähkökoneet ja -laitteet, 3,8

Autot ja autonosat, 3,5

Värimetallit, 3,4

Tietoliikennelaitteet, 2,7

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1,9

Lääkintäkojeet ja laitteet, 1,6

Metallituotteet, 1,3Metallimalmit, 0,4

Paperi, kartonki, pahvi, 7,1

Sahatavara, 2,8

Massa, 2,0

Dieselpolttoaineet, 4,5

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3,5

Kumi- ja muovituotteet, 2,6

Lääkkeet, 0,9

Muut tavarat , 5,5


Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus

tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloistaErityisesti peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Teknologia-, metsä-ja kemianteollisuudenpalveluvientiSuomesta (ml.peliteollisuus)

Muiden toimialojenpalveluvientiSuomesta

Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2017 ovat alustavia.Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa), Teknologiateollisuus ry

Pidemmällä aikajänteellä Suomi tarvitsee yritysten kasvua tukevaa talous- ja veropolitiikkaa


Uudelta hallitukselta kaivataan rohkeita tekoja

investointien vauhdittamiseksi


• Yritysten aineellisia ja aineettomia investointeja on kannustettava verotuksellisin keinoin

• Vientiteollisuuden ja koko kansantalouden heikko tuottavuuskehitys kertoo yritysten investointien vaisusta kehityksestä.

• Hallituksen päätökset investointikannusteista ovat hyvä alku tarvittaville uudistuksille.

• Tuplapoisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille 2020-2023. Tulisi ulottaa koskemaan myös käytettynä hankittavia koneita ja laitteita.

• Ylimääräinen (esim. 50%) verovähennys yritysten toteuttamille, yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtäville TKI-hankkeille 2020-2023.

• Seuraavassa vaiheessa aineelliset investoinnit tulisi voida poistaa vapaasti, jopa kerralla kokonaan.

• Suomen TKI-intensiteettiä on nostettava

• Julkisen sektorin tuen osuus yritysten TKI-investoinneista on Suomessa vain puolet OECD-keskiarvosta.

• Julkisen sektorin tuki toimii vipuvartena yritysten omien TKI-panostusten ja tutkimusyhteistyön lisäämiseksi.

• Yrityksille suunnattuja TKI-avustuksia tulisi lisätä pysyvästi 100 milj. € / vuosi vuoteen 2023 mennessä ja suuntaus yritysvetoisille, tutkimuslaitosten/yliopistojen kanssa yhdessä toteutettaville innovaatiokumppanuuksille.

• Yritysten TKI-investoinneille kaavailtu ylimääräinen verovähennys tulisi toteuttaa selkeillä säännöillä ja koskemaan laajasti yrityskenttää. Verovähennys auttaa TKI-intensiteetin nostoa.

teknologiateollisuuden / suomen talousnäkymät · 2020. 11. 27. · teknologiateollisuuden /...

Documents