Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti 3/2010

Ten sivu 10

Tuovi Päiviö-Leppänen ja Koit Tsefels esitelmöivät talvihoidosta sivu 6

Väylät ja Liikenne 2010 - Esitelmäehdotukset 12.3. mennessä!

sivu 4

Talvitiepäivät Lahdessasivut 6-17

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

Nynas ilmo 15.2.2010 09:18 Sivu 1

6 Talvihoidon asiantuntijat koolla Lahdessa

9 Hoken muki Timo Paavilaiselle 13 Opiskelijoilla oma tilaisuus Talvitiepäivillä 14 Talvitiepäivien työnäytökset vaativissa talvioloissa

17 Venäläisiä tiealan asiantuntijoita seminaarimatkalla

18 Auttaako rengaspainetekniikka kelirikkoisilla teillä?

22 Suuria tiehankkeita paljon käynnissä 26 Joukkoliikenteen kehittämisessä ohjelmasta tekoihin

30 Ruralia-instituutti kehittää myös yksityistieasioita

32 Uusi opaskirja yksityisteiden parantamisesta

34 Tieisännöitsijöiden kurssi syksyllä 2010

JulkaisijaSuomen TieyhdistysKansainvälisen Tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

PäätoimittajaJaakko Rahja020 786 1001jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

Julkaisupäällikkö, ilmoituksetLiisi Vähätalo020 786 1003liisi.vahatalo@tieyhdistys.fi

ToimittajaJouko Perkkiö020 786 1002jouko.perkkio@tieyhdistys.fi

ErikoistoimittajaElina Kasteenpohja020 786 1004elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi

Tilaukset, osoitteenmuutoksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys.fi

Talousasiat, Pitkospuun varauksetTanja Pietarila-Juntunen020 786 1005tanja.pietarila-juntunen@tieyhdistys.fi

AsiantuntijakuntaMiia ApukkaVesa JussilaMarit KålaJyrki PaavilainenArto TevajärviJarkko Valtonen

Ulkoasu/taittoFKP Oy:n Taittopalvelu

PainopaikkaForssan Kirjapaino Oy, Forssa

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessa pyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat Kestotilaus 50 eVuosikerta 60 e

Ilmoitushinnat 1.1.2010 alkaen e

Mv. 2-väri 4-väri1/4 s. 450 650 10501/2 s. 650 850 12501/1 s. 1000 1200 16002/1 s. 1600 1800 2200

Liitehinnat2-sivuinen 1000 e4-sivuinen 1600 e

ISSN 0355-785580. vuosikerta

5 Pääkirjoitus – Kunnossapito kaipaa kehitystyötä

29 Yksityistietolaari – Talvi tuli

35 Kolumni – Eero Lehtipuu: Tieinsinöörin integraalit

36 Toimitusjohtajalta lyhyesti

38 Lukijoilta – Mauri Tuominen: Havaintoja Espanjan tieliikenteessä

39 Henkilöuutisia

40 Uutisia

45 Liikehakemisto

Kannen iso kuva: Liisi Vähätalo,pikkukuvat Pasi Leppäaho

Sisältö 3/2010

Yksityistiet

Väyläinvestoinnit - julkinen liikenne

Palstat - kolumnitTalvihoito

s. 18

s. 28

Kuuden vuoden tauon jälkeen ripustetaan VÄYLÄT JA LIIKENNE -tapahtuman banderolli Jyväskylä Paviljongin seinälle 13.-14.10.2010

Esitelmäehdotuksesi ehtii vielä

Suomen Tieyhdistyksen kotisivulla www.tieyhdistys.fi voit ehdottaa esitelmää Väylät ja Liikenne 2010 tapahtuman ohjelmaan. Sivulta löytyy alustava luettelo tapahtuman istuntojen otsikoista.

Ehdotuksen tekijä valitsee niistä sopivimman, täyttää nettilomakkeen ja liittää mukaan lyhennelmän ehdotetusta esitelmästä.

Pidä kiirettä: esitelmäehdotusten jättämisaika umpeutuu 12.3.2010

Väylät ja Liikenne on suurin tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenteen yhteinen kotimainen kongressi.

Osanottajia odotetaan nytkin 800-900. Esitelmiä kaksipäiväisen tilaisuuden ohjelmaan mahtuu satakunta. Ohjelmaa täydentää liikenneinfra-alan ja liikenteen erikoisnäyttely TransInfra. Myös

muuta oheisohjelmaa on jälleen luvassa.

Uusia ajatuksia – verkottumista – tapaamisia – uusinta tietoa

Olethan mukana Väylät ja Liikenne- tapahtuman ainutlaatuisessa tunnelmassa Jyväskylä Paviljongissa 13.-14.10.2010?

53/2010

K unnossapidon tutkimus- ja kehitystoimin-ta oli vilkasta 1970-luvulla ja sen jälkeen ai-nakin parikymmentä vuotta. Impulssina oli tietenkin havainto, että yhteiskunnan toi-

mintaedellytysten takaamisessa ei riitä, että vain ra-kennetaan uutta. Täytyy myös ylläpitää rakennettua omaisuutta.

”Vanha kunnon TVH” teki 1970-luvulla aikamoisen asiantuntijajoukon toimesta oppaan teiden kunnossa-pidosta. Tuo paksu käsikirja oli monen nuoren am-mattilaisen kirjahyllyssä, aivan siinä käden ulottuvil-la. 1980-luku puolestaan oli katukunnossapidon kehi-tystoiminnan kulta-aikaa. Sitran rahoittamana tehtiin selvityksiä ja tutkimuksia kunnossapidon ja koneiden käytön kehittämiseksi. Tulokset ovat perustana nyky-käytännöissä.

Seuraava tutkimusaalto keskittyi maanteiden talvi-kunnossapitoon. Haluttiin ja myös saatiin vastauksia muun muassa siihen, kannattaako teitä pitää paljaa-na suolan avulla. Väittelyä synnytti myös nastarenkai-den käyttö. Vaakakupeissa olivat liikenteen sujuvuus ja turvallisuus, kunnossapidon kustannukset, ihmis-ten mieltymykset ja ympäristötekijöistä eritoten poh-javeden suojaaminen. Tutkimuksista oli hyötyä. Tievi-ranomainen sai strategiaansa varten tarvittavat vasta-ukset ja suuntaviivat toimenpideohjeisiinsa, jotka ovat pitkälti pohjana tämän päivän talvikunnossapidossa.

Vuosikymmenten saatossa on eri toimijoiden kes-ken yhteisesti tehty tutkimus- ja kehitystoiminta laan-tunut, vaikka erilaiset vaatimukset ovat lisääntyneet sekä liikenne ja muut olosuhteet muuttuneet.

Tämän ajan haasteista ovat esimerkkeinä ajoneu-votekniikka sekä tietotekniikka ja sen poikkitieteelli-nen käyttö kunnossapidossa. Samoin arvellun ilmas-ton muutoksen vaikutukset itse kunnossapidon teke-miseen ovat vielä läpikäymättä. Eräs, ehkä voimak-kaimmin viime vuosina kasvanut tietoisuus koskee hengitysilman laatua.

Ilmassa olevat pienihiukkaset tiedetään keholle haitallisiksi. Tiedetään myös, että mikrohiukkasten syntyä edistävät katuhiekoitus ja toisaalta nastaren-kaat. Mutta mikä ratkaisuksi? Vähennetäänkö kunnos-

sapitoa ylipäätänsä, vai ai-noastaan hiekan käyttöä samalla lisäten suolaus-ta? Kielletäänkö nastaren-kaat kokonaan vai rajoi-tetaanko niiden käyttöä Tukholman malliin. Naa-purimaan pääkaupungis-sa on perin kummallisel-la tavalla kielletty parilla yksittäisellä kadulla nas-tarenkaiden käyttö. Tuon-kaltainen rajoituspolitiik-kahan lisää täysin tarpeet-tomasti liikennettä ja ym-päristöön kohdistuvia ko-konaishaittoja.

Kone- ja laitekehittelyt sekä katupöly ovat esimerk-kejä, jotka mietityttävät. Onko viisasta jättää toimijoi-ta painiskelemaan kunnossapidon ongelmiensa ja ke-hittämistarpeittensa kanssa yksin. Olisiko paikallaan käynnistää laajat tutkimus- ja kehityshankkeet niin ka-tujen kuin maanteidenkin kunnossapitoon? Onhan tu-loksekkainta ja voimavarojen tehokkainta käyttöä ha-kea ajankohtaisiin kunnossapidon haasteisiin ratkai-suja yhteisrintamalla.

KYMMENEN SANAAKunnossapidon ympärillä tapahtuu, joten tarve olisi laajaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.

Kunnossapito kaipaa kehitystyötä

10.2.2010

6 3/2010

Teiden, katujen ja kiinteistöalueiden talvikunnossapidon kansainvälinen ammattitapahtuma Talvitiepäivät – Vintervägdagarna – Winter Road Congress in Finland 2010 järjestettiin Lahden Messukeskuksessa 27.–28.1.2010. Tapahtuman seminaariin osallistui yli 300 ammattilaista kuudesta eri maasta. Näyttelyyn kävi tutustumassa yhteensä noin 3 500 henkilöä. Kongressin yhteydessä oli muutakin oheisohjelmaa, mm erityistilaisuus opiskelijoille ja yksityisteiden tiekuntien vastuunkantajille.

Talvihoito

Liikenneväylien talvihoidon asiantuntijat koolla talvisessa Lahdessa

Teiden ja katujen kunnossapidossa otetaan liikenneturvallisuus vakavastiTeksti: Jaakko Rahja, Jouko Perkkiö, Liisi VähätaloKuvat: Kirjoittajat, Pasi Leppäaho

T alvitiepäiville valtio-vallan tervehdyksen esitti liikenneminis-teri Anu Vehviläi-

nen. Hänen muistutti, että hallitus antoi pari vuotta sit-ten liikennepoliittisen selon-teon, jossa linjataan maam-me liikennettä ja liikenne-väylien investointeja useam-maksi vuodeksi eteenpäin. Vehviläisen mukaan selonte-on linjaukset ja vuoden vaihteessa tapahtunut val-tion liikennehallinnon uu-delleenorganisoituminen edesauttavat kaikkien liiken-nemuotojen yhteistoimintaa.

Ministeri Vehviläinen ko-rosti, että liikenne- ja väylä-sektorinkin osalta on seu-raavaankin hallituskauteen syytä valmistautua samalla pitkäjänteisyyden periaat-teella.

Talvitiepäivien avajaisti-laisuudessa Liikenneviraston

ja valtion aluehallinnon uu-distuksista ja niiden vaiku-tuksista tienpitoon kertoi lii-kenneviraston pääjohtaja Ju-hani Tervala. Vuoden vaih-teessa tapahtuneen uudis-tuksen jälkeen vastuu maan-tieverkosta on Liikenneviras-tolla, mutta käytännön tiepi-don alueilla hoitavat maa-

kuntajakoon perustuvat Elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukset.

Talvihoidon laatu ratkaisevan tärkeä

Monet uudet asiat ja muu-tokset, kuten ilmastomuu-tos, ovat tuoneet tullessaan aivan uusia haasteita katujen ja teiden talvihoitoon. Esi-merkiksi turvallisuuden ta-kaaminen talvioloissa vaatii väylien talvihoidossa yhä enemmän täsmällisyyttä ja toimenpiteiden ennakointia.

Tienkäyttäjiä on monen-tyyppisiä ja siksi liikkujien tarpeet ovat kovin kirjavat. Odotukset korkealle laadul-le korostuvat erilaisissa sää- ja kelitilanteissa. Siksi Talvi-tiepäivien pääteemaksi oli valittu ”Talvihoidon laatu - liikenteen turvallisuus”.

Liikenneviraston Tuovi Päiviö-Leppänen totesi esi-tyksessään, että talvihoidon laatu on pääteillä useimmi-ten riittävää, ei kuitenkaan joka tilanteessa eikä kaikista näkökulmista. Pienemmillä

teillä tienkäyttäjien mielestä hoidon tasossa on enemmän kiinni kurottavaa. Kaiken kaikkiaan talvihoito on tien-käyttäjien mielestä tärkein liikkumisen palvelutasoon vaikuttava tekijä, täydensi

Liikenneviraston Tuovi Päiviö-Leppänen puhui talvihoi-don laadusta. Taustalla seminaarin puheenjohtajat Mauri Pukkila ja Ari Simonen.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen toi talvitiepäi-ville valtiovallan terveh-dyksen ja toimi samalla tapahtuman avaajana.

Liikenneviraston pääjohta-jan Juhani Tervalan ava-jaisesitelmän aiheena oli Liikennevirasto ja valtion aluehallinnon uudistus.

3/2010 7

Liikenneväylien talvihoidon asiantuntijat koolla talvisessa Lahdessa

Teiden ja katujen kunnossapidossa otetaan liikenneturvallisuus vakavasti

Pirkanmaan ELY-keskuksen Janne Lintilä.

Geometrialtaan poikkea-vat tieosuudet ovat haasteel-lisia myös talviliikenteessä, totesi Jaakko Dietrich Pöy-ry Finland Oy:stä. Mäet, seu-tuteiden kaarteet ja muuten huono geometria vaativat

talvihoidolta erityisohjeistus-ta ja toimenpiteitä. Tehok-kaampi tapa on korjata on-gelmakohtien sivukaltevuus-puutteita ylläpitotoimenpi-teiden yhteydessä ja mm. ra-kentamalla ohituskaistoja.

Laatuistunnossa oli erää-nä näkökulmana riskit talvi-

kunnossapidossa. Aiheeseen johdatteli Pohjois-Savon ELY-keskuksen Pasi Patri-kainen. Hän totesi talvihoi-toon liittyvien riskien kulmi-noituvan sääolosuhteiden muutoksiin, jotka aiheutta-vat erilaisia ja yllätyksellisiä kelejä. Destia Oy:n Kalevi Katko pohdiskeli samaa ai-hetta urakoitsijan näkökul-masta. Hän tähdensi, että riskejä voidaan pienentää, jos tilaaja ja urakoitsijakunta yhdessä löytävät sellaiset laatuvaatimukset, jotka ovat toteutuskelpoisia. Kirjoitetul-la laadulla ei ole niinkään merkitystä.

Viron tielaitoksen Koit Tsefels totesi, että laatua voidaan tarkastella tienkäyt-täjien, poliitikoiden, urakoit-sijoiden tai tilaajien näkö-kulmasta. Yhteenvetona hän totesi, että ihannetilantee-seen, jossa kaikilla osapuo-lilla olisi asiasta yhdenmu-kainen käsitys ja kaikki tien-käyttäjät olisivat tyytyväisiä talvikeliin, tuskin päästään.

Talviliikenne turvallisemmaksi

Markus Pöllänen Tampe-reen teknillisestä yliopistosta totesi, että kelin onnetto-muusriski on sitä suurempi, mitä harvinaisempaa kelin

Seminaarin ilmoittautumistiskin eteen kertyi avajaispäi-vänä ajoittain jonoa.

Avajaisten musiikkitarjonnasta vastasi Panssarisoitto-kunta.

Pasi Patrikainen Pohjois-Savon ELY:stä ja Olavi Marti-kainen vaihtavat ajatuksia seminaarin tauolla.

Koit Tsefels on kunnossapi-don erityisasiantuntija ja myös Viron Tielaitoksen varapääjohtaja.

3/2010

esiintyminen on. Alku- ja lopputalvi ovat riskialttiim-pia kuin keskitalvi, samoin jäinen ja sohjoinen keli. Plaana Oy:n Aini Sarkki-nen raportoi Lapissa toteu-tetuista ammattiautoilijoiden ryhmäkeskusteluista. Am-mattiautoilijat katsovat, että talvikunnossapito on viime vuosina pääasiassa huonon-tunut, varsinkin pienemmillä teillä.

Liikenneturvan Toni Vuo-riston esitelmän aiheena olivat vaikeat olosuhteet kuljettajaopetuksessa. Esi-tyksessä keskityttiin pimeäl-lä ja liukkaalla ajamisen opettamisen esittelyyn. Pi-meällä ajamisen opetus on nykyään mahdollista suorit-taa myös simulaattorilla, mistä on todettu olevan mo-nia etuja.

Sää, keli ja tiedotusForeca Consulting Oy:n Pirkko Saarikivi esitteli IR-WIN-tutkimushanketta, jon-ka tavoitteena on laatia pa-rannettu talvi-indeksi tiesää-asemien lähtötietojen poh-jalta. Näin saadaan paikalli-sesti ja ajallisesti nykyistä tarkempi arvio tiestön ilmas-to-oloista.

Ilmastonmuutoksen vai-kutuksia väylien hoitoon tar-kasteli Destia Oy:n Olli Mä-kelä. Talvimyrskyjen lisään-tyminen lisää auraustarvetta, myös liukkaita kelejä on odotettavissa nykyistä enem-män. Kelirikot pahenevat, päällysteet urautuvat jne. Kaiken kaikkiaan vaikutuk-set tienpitoon ovat suuria, tähdensi Mäkelä.

Liikenneviraston Jorma Helin kertoi, että hyvällä kelitiedotuksella arvioidaan voitavan välttää vuosittain satakunta maanteiden hen-kilövahinko-onnettomuutta ja tuhatkunta liikennevakuu-tuksesta korvattua vahinkoa.

Kelitiedotusta ollaan tehos-tamassa. Helin totesi, että merillä liikkuville on itses-tään selvää tietää olosuhteet, joihin on varauduttava. Sa-maan pyritään tieliikentees-säkin.

Tekniikalla turvallisuutta Vaisala Oy:n Mikko Siito-nen käsitteli esitelmässään kitkan merkitystä liikenne-turvallisuuden parantami-seksi sekä tiesäänmittaus-konseptia, jonka avulla kau-pungit ja kunnat voivat te-hostaa ja parantaa tiestönsä talvikunnossapitoa säätietoja hyväksikäyttäen.

Automaattista liukkau-dentorjuntajärjestelmää esit-teli Destia Oy:n Ilmari Si-kander. Järjestelmä sovel-tuu erityisesti kriittisimpien ja vaarallisimpien kohtien, kuten tunnelien ja siltojen päiden turvallisuuden pa-rantamiseen.

Liukastumiset aiheuttavat vuodessa jopa 2,4 miljardin euron hyvinvoinnin mene-tykset. Lahdessa on talvikau-della 2007–2008 kokeiltu ja-lankulkijoiden varoittamista liukkaudesta tekstiviesteillä. Asiasta esitelmöi Jukka Pahkamäki SVA-Konsul-tointi Oy:stä. Nykyään varoi-tusviestejä lähetetään kuu-dessa kaupungissa noin 6 000 henkilölle. Kokemuk-set ovat olleet myönteisiä.

Talvihoito

8

Seminaaritilojen aulassa oli hyvä mahdollisuus verkos-toitua kahvittelun lomassa.

Seminaarin puheenjohta-juus oli Mauri Pukkilan viimeisimpiä työtehtäviä ennen vapaaherraksi siir-tymistä.

Kysymykset ja kokemusten vaihto ovat olennainen osa seminaaria. Puheenvuoro Helsingin rakennusviraston Matti-Pekka Rasilaisella.

Hoken mukin saaja vuosimallia 2010 Timo Paavilainen ja vuosimallia 2002 Ilkka Ristkari.

Suomalaiset ja venäläiset tieviranomaiset neuvonpidossa.

3/2010 9

Näyttelyssä esillä talvikunnossapidon kotimaista – ja myös ulkomaista – osaamistaNäkyvin osa Talvitiepäivien ohjelmaa on alan erikoiskonei-den, laitteiden ja menetelmien näyttely. Yleismaailmallisen laman seuraukset tuntuvat monella tapaa myös liikenteen ja liikenneinfran alueilla. Siihen nähden Lahden näyttely oli laajuudeltaan ja osanotoltaan lupauksia antava.

Näyttelyssä oli näytteilleasettajia yhteensä 56, joista kaksi Ruotsista, yksi Virosta ja yksi Italiasta. Näyttelyn pinta-ala oli 3 000 m2 sisä- ja 200 m2 ulkoaluetta. Lahden Messukeskuk-sen sekä A- että C-hallit olivat lähes täynnä.

Seuraavalla sivulla kuvakavalkadi näyttelystä.

Liikenneturva halusi dramaattisella tavalla muistuttaa

näkymisen tärkeydestä pimeällä. Tieisännöitsijä Pertti Rasila oli saapunut Talvitiepäivien

näyttelyyn Kangasalta.

Vuoden 2010 HOKEn muki on myönnetty insinööri Ti-mo Paavilaiselle. Hän sai tämän tunnustuksen Lahdes-sa pidetyn Talvitiepäivät 2010 -tapahtuman avajaisissa.

Timo Paavilainen toimi pitkään katukunnossapidon parissa Helsingin kaupungin palveluksessa. Sen jälkeen Paavilainen siirtyi yksityisel-le sektorille YIT Rakennus Oy:öön, jossa hän oli ensin kunnossapitopäällikkönä ja on nyt kunnossapitoyksikön johtaja.

Paavilaisen ovat kollegat oppineet tuntemaan tarkka-na ja aikaansaavana ammat-tilaisena. Hänellä on esimer-killinen suhtautuminen muun muassa katujen ja tei-den kunnossapidon kehittä-

Tie- ja katukunnossapidon tunnustuspalkinto

HOKEN muki yksikön johtaja Timo Paavilaiselle

miseen ja uusien toimintata-pojen käyttöönottoon. Hän on jo vuosien ajan ollut pi-detty luennoitsija monissa ammattitilaisuuksissa.

Tunnustuspalkintoon kuu-luvat kiertopalkinto HOKEn muki ja kunniakirja sekä saa-jalle omaksi jäävä niin sanottu pikkumuki. Tunnustuspalkin-non luovutti Suomen Tieyh-distyksen puheenjohtaja Ola-vi Martikainen yhdessä Suomen Tieyhdistyksen toi-mitusjohtaja Jaakko Rahjan kanssa.

HOKEn muki on erityi-sesti aurojen legendaarisen kehittäjän Holger Träskma-nin (84) lahjoittama tunnus-tuspalkinto. Tekniikan toh-tori Träskman on teiden ja katujen talvikunnossapitäji-

en keskuudessa tunnettu tuote-kehittäjä. Hän on tutkinut erit-täin paljon lun-ta ja sen omi-naisuuksia ja siksi häntä kut-sutaan lempini-mellä ’Lumi-mies Hokke’.

’Hokke’ Träskman lahjoit-ti lempinimeään kantavan tunnustuspalkinnon vuonna 1992, jonka jälkeen se on myönnetty kahden vuoden välein henkilölle, joka on elämäntyökseen ottanut tei-den ja katujen kunnossapi-don ja erityisesti talvikun-nossapidon kehittämisen. Tunnustuspalkinto myönne-tään joka toinen vuosi pidet-

tävän Talvitiepäivät -kon-gressin yhteydessä.

Timo Paavilainen palkit-tiin ansiokkaasta toimin-nasta talvikunnossapidon kehittämiseksi. Hoken mu-kin luovuttivat Tieyhdis-tyksen puheenjohtaja Ola-vi Martikainen ja toimi-tusjohtaja Jaakko Rahja.

Näyttelyssä nähtyä...

Talvihoito

3/201010

113/2010

12 3/2010

kehittymistä, mikä on kau-pungille ja koko seutukun-nalle tavattoman tärkeä asia, sanoo Timo Ahonen.

Tieyhdistys ja kaupunki kaipaavat nyt periaatepää-töstä kehätien toteuttamisen aikataulusta. Niiden mielestä rakentaminen tulisi aloittaa vuonna 2012. Rahoitustarve tälle 13 kilometrin tiejaksolle on noin 160 miljoonaa eu-roa, josta osan maksavat Lahti ja Hollola.

Itse asiassa rahasta ei tie-olojen korjaamisessa ole ky-symys, sillä tieliikenteeltä perittävistä veroista ja vero-luonteisista maksuista vain reilu kymmenys palautuu tienpitoon, huomauttaa Tie-yhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja. Hän muistut-taa, että kunnossa olevat tiet ja kadut ovat kansallisomai-suus.

vaikka lainarahalla.Lahden kaupungin toimi-

alajohtaja Timo Ahonen laskee, että Lahden eteläi-nen kehätie vähentäisi liki 20 000 ajoneuvoa vuorokau-dessa tiiviin kaupunkiraken-teen sisältä.

Tavoitteenamme on toimi-va ja viihtyisä kaupunkiraken-ne, jossa muun muassa pyri-tään liikennettä ohjaamaan turvallisille pääväylille, visioi toimialajohtaja Ahonen.

Kaupunki pitää tärkeänä sitä, että kehätien toteutta-minen mahdollistaa nykyi-sen valtatien kehittämisen maankäytön ehdoilla eikä päinvastoin. Elinkeinoelä-mällä pitää olla riittävän hy-vät toimintaedellytykset myös liikenneolojen osalta.

Sujuvat sisääntulo- ja ohi-tustiet myös lisäävät maan-käytön mahdollisuuksia ja edesauttavat yritystoiminnan

hätie. Valtatien vaikutuspii-rissä olevan elinkeinoelä-män toimintaedellytykset vaativat tätä.

Lahden kehätie on kii-reellinen esimerkkikohde monista kaupunkiemme si-sääntulo- ja ohitusteistä, joi-den kehittäminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Kasvavissa seutukunnissa pääteiden liikenteen suju-voittaminen parantaa yritys-ten kuljetusten toimintavar-muutta ja liikenteen turvalli-suutta sekä vähentää liiken-teen haittoja, painottaa Tie-yhdistyksen toimitusjohtaja Rahja.

Tieyhdistyksen mukaan useimpien tieyhteyksien pa-rantamisessa kustannusten takaisinmaksun aika on vain muutama vuosi.

Yritysmaailmassa tällaisil-la kannattavuuksilla olevia hankkeita laitetaan liikkeelle

Suomen Tieyhdistys ja Lahden kaupunki kiirehtivät valtatien 12 parantamista kokonaisuudessaan Lahden ja Kouvolan välillä ja erityisesti eteläisten kehätien rakentamista Lahden kohdalla.

T ieyhdistyksen toimi-tusjohtaja Jaakko Rahja muistutti Tal-vitiepäivillä, että val-

tatie 12 on Suomen tiever-kon yksi merkittävä selkä-ranka Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Valtatie on kokonaisuudes-saan kiireellisen kehittämi-sen tarpeessa, mutta etusijal-la on Lahden eteläinen ke-

Kaupunkien sisääntulotiet parantamisen tarpeessaLahden eteläistä kehätietä kiirehditään

Kävijöiden kesken arvottiin palkintojaTalvitiepäivillä asiakaskortin täyttäneiden kävijöiden kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon, minitietokoneen, voitti Marko Viitasalo Ikaalisista. Ammatiltaan hän on kau-pungin tiehöylänkuljettaja. Onnittelut!

Erilaisia palkintoja voittivat myös seuraavat kävijät: Juk-ka Hämäläinen Arctic Machine Oy:stä, Kari Haapaniemi Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta, Matti Nikka-nen Kuopion kaupungilta, Karl-Erik Skog Solfista ja Rai-mo Makkonen Näsäkän yksityistiehoitokunnasta.

Näyttelyyn osal-listuja saattoi asiakaskortin palauttamalla osallistua kävijä-arvontaan.

Näyttelyvieraiden kesken arvotun pääpalkin-non, minitietokoneen, voitti Marko Viitasalo Ikaalisista.

Talvihoito

133/2010

kaikki tienkäyttäjät sitoutu-vat sääntöjen noudattami-seen ja huolehtivat niin omasta ajokunnostaan kuin ajoneuvonsa kunnosta. Kun-nossapitopäällikkö Heikki Ikonen ELY:stä korosti opis-kelijoille, että tien päällä työskentely edellyttää Tie-turva-kurssin läpäisyä ja muistutti lopuksi, että autoi-lijoiden edesottamuksiin tie-työmailla ei pidä koskaan luottaa.

Tiivistahtisen ja uutuusar-voltaan ajankohtaisen mini-seminaarin päätteeksi opis-kelijat siirtyivät seuraamaan työnäytöksiä ja tutustumaan konenäyttelyyn. Opettavai-sen Talvitiepäivän päätteeksi bussikuljetukset lähtivät ai-nakin Lappeenrannan, Tam-pereen, Turun ja Hämeen-linnan suuntaan.

toihin älyliikennevalmiuden muodossa, ennusti Sampo Hietanen Helpten Oy:stä. Älyliikennevalmius tulee li-säämään omalta osaltaan lii-kenneturvallisuutta ja ajami-sen helppoutta.

Kunnossapitokalusto ke-hittyy ja mainiona vähälii-kenteisten teiden hoitajana tulevat mm. liikennetraktorit yleistymään, kuten ELYn aluevastaava Antti Piirai-nen opiskelijoille ennusti. Maataloustraktorin alustaan perustuvaa työkonetta voi-daan käyttää myös tiekar-hun korvikkeena sorateiden muokkaustöissä sopivilla li-sävarusteilla maustettuna.

Liikenneturvallisuus ja työturvallisuus ovat alan yri-tyksissä todellinen megat-rendi. Satu Tuomikoski Lii-kenneturvasta esitteli liiken-neturvallisuuden nollavisi-on; nollavisio toteutuu, kun

K aupunkialueiden talvikunnossapi-don haasteista ja trendeistä alustivat

Mika Lastikka Lahden ja Jyrki Vättö Helsingin kau-pungista. Vaikka esimerkiksi auraustöiden työnjako ton-tin omistajan ja kunnan vä-lillä onkin laissa tarkkaan määritelty, ei jako silti ole ai-na maallikkokuntalaiselle it-sestään selvä. Lisäksi selvisi, että keväinen kadun pesu talven hiekoista on logisti-sesti haastava prosessi, joka onnistuakseen vaatii hyvien työvälineiden lisäksi myös aktiivista yhteistyötä ja yhte-ydenpitoa niin kiinteistöjen hoitajien kuin asukkaiden-kin kesken.

Tietotekniikkaa on hyö-dynnetty mm. liukkauden-torjuntatöiden ajoituksen optimoinnissa ja tulevaisuu-den trendi on, että tietotek-niikka tulee ammattilaisten lisäksi myös yksittäisiin au-

Talvitiepäivien opiskelijatilaisuusJari MustonenHämeen ammattikorkeakouluKuvat: Elina Kasteenpohja

Lahden Wanhaan Teatteriin kokoontui lähes 200 eteläsuomalaista infrarakentamisen opiskelijaa Talvitiepäivien opiskelijatilaisuuteen.

Talvitiepäivien opiskelijatilaisuuden kuulijakuntaa.

14 3/2010

T ällä kertaa työnäytök-siin riitti hyvin lunta ja keli oli erittäin talvinen

- toisin kuin työnäytöksissä kaksi vuotta aiemmin Turus-sa. Työnäytösten käytännön valmistelut hoiti mallikkaasti työnjohtaja Seppo Tuulivir-ta Lahden Seudun Kuntatek-niikka Oy:stä, josta oli myös kymmenkunta ahkeraa apu-laista ja erinäisiä koneita

työnäytösalueen valmiste-luun.

Työnäytökset järjestettiin Lahden Messukeskuksen paikoitusalueella, jossa riitti erinomaisesti tilaa kaikkiin työnäytöksiin. Kuuluttajana kunnostautui Destia Oy:n Rauno Kuusela, jolta tai-puivat myös englanninkieli-set kuulutukset.

Ensimmäisessä työnäy-

töksessä koneiden toimintaa arvosteltiin ja parhaista suo-rituksista myönnettiin diplo-mit. Arvostelulautakunnan puheenjohtajana toimi TkT

Jarkko Valtonen Aalto-Yli-opistosta ja sihteerinä Kari Jääskeläinen Destia Kalus-to Oy:stä.

Arvostelulautakunnan teh-

Talvihoito

Teksti: Ville Alatyppö, HKR, työnäytösryhmän sihteeriKuvat: Liisi Vähätalo, Jaakko Rahja

Lahdessa 27.–28.1.2010 pidettyjen Talvitiepäivien perinteiseen työnäytökseen osallistui yhteensä 17 erilaista työlaitetta tai -konetta kahdeksalta työkoneiden valmistajalta tai maahantuojalta. Työnäytökset perustuivat talvihoidon perinteisiin osa-alueisiin: auraukseen, polanteen poistoon, hiekoitukseen ja kerralla valmiiksi -menettelyyn.

Talvitiepäivien työnäytökset

Työnäytösten diplomit jaettiin kaupungin vastaanotolla Sibeliustalossa. Kuvassa lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Valtonen, sihteeri Kari Jääskeläinen sekä tunnus-tukset saaneiden yritysten edustajat.

Kova pakkanen ja erityisesti paksu lumikerros tekivät työnäytöksestä haasteellisen sekä koneille että kuljettajille.

153/2010

let. Yleisölläkin oli tänä vuonna ääriolot ja kylmä vii-ma verotti ulkona seisovien katsojien määrää varsinkin työnäytösten loppupuolella.

Ensimmäisen työnäytök-sen tulosten perusteella ar-vostelulautakunta jakoi Lah-den Sibelius-talolla pidetys-sä iltagaalassa kolme diplo-mia ja yhden kunniamainin-nan. Arctic Machine Oy sai palkinnoista kaksi ja yhden palkinnon saivat Hilltip Oy sekä virolainen Meiren Engi-neering OÜ.

men liki polanteen veroisek-si, joten auroilla ja niiden kuskeilla oli täysi työ päästä kunnialla työnäytösalueen lä-pi. Vaikka koneet ja laitteet olivat voimakkuudeltaan ja tekniikaltaan erittäin kehitty-neitä, tarvittiin paksun lumi-kerroksen siirtämiseen myös kuljettajalta paljon malttia ja ammattitaitoa.

Toisen päivän työnäytök-seen lumikerrosta ohuennet-tiin ja tulikokeesta rentoutu-neet kuljettajat näyttivät täl-löin koneiden parhaat puo-

20 senttimetriä. Kova pakka-nen (noin -25 Celsius-astetta) holvaannutti aurattavan lu-

tävä muodostui haasteelli-seksi, sillä arvosteltavassa työnäytöksessä oli lumen ja polanteen paksuus noin 15–

Kalusto ja kuljettajat valmiina työnäytökseen.

Työnäytösten arvostelulautakunnan edustajia näytöksen alkua odottelemassa.

16 3/2010

Yksityistien perusparanta-mishankkeeseen liittyviä vinkkejä antoivat lähialueen tieisännöitsijät Ilkka Nikki-lä ja Antti Pärssinen. Lo-puksi Elina Kasteenpohja Tieyhdistyksestä kertasi ly-hyesti tiekunnan hallintome-nettelyä sekä toimivaltakysy-myksiä. Loppupuolella alus-tajat vastasivat yleisön esittä-miin kysymyksiin, joita tuli-kin runsaasti.

Tilaisuuden yhteydessä yleisön oli mahdollista ostaa myös uusi Yksityistien pa-rantaminen -kirja varustettu-na kirjailija Esko Hämäläi-sen omakätisellä signeera-uksella.

Lyhyt tietoiskumainen ti-laisuus oli kuulijoiden mie-lestä hyvä ja sellaisia toivot-tiin jatkossakin järjestettä-vän.

tällä hetkellä on tapahtunut entisen Tiehallinnon ja tie-piirien osalta. Vuoden 2010 alusta tiepiirit ovat liittyneet ELY-keskuksiin ja Tiehallin-to on osa uutta Väyläviras-toa. Tästä uudistuksesta se-kä valtion avustuksista yksi-tyisteille oli kertomassa Ant-ti Haikka Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

saan Rahja kertoi yksityistie-alan viimeisimmissä tapah-tumista. Merkittävin muutos T ilaisuuden avasi toimi-

tusjohtaja Jaakko Rah-ja. Avauspuheenvuoros-

Talvihoito

Talvitiepäivien yksityistietilaisuusTeksti: Elina KasteenpohjaKuva: Jaakko Rahja

Yksityistietilaisuus pidettiin 28.1.2010 Lahden AMK:n tiloissa. Aamupäivän tilaisuuteen osallistui noin 90 henkeä, joista suurin osa oli tiekuntien toimitsijamiehiä ja muita asiasta kiinnostuneita.

Yksityistietilaisuudessa ai-heina olivat valtionapu, tien parantaminen ja tie-kunnan hallinto.

P ihallaan kinosten keskellä kamppailevan kannattaa muistaa, että kotitalousvähennys koskee myös piha-alueen koneellisia töitä kuten lumenaurausta, liuk-

kauden torjuntaa ja muuta pihanhoitoa. Koneyrittäjät tarjoavat talvikunnossapitoa kuten lumen

aurausta ja liukkauden torjuntaa myös kotitalouksille. Ko-titaloudet saavat vähennyksen piha-alueen töistä, mutta esimerkiksi pihan ulkopuolelle ulottuvan yksityistien au-rauskustannukset eivät kuitenkaan oikeuta vähennyk-seen.

Konetöitä tilaavan kuluttajan tulee selvittää palvelua ostaessaan, että työn tekevä yrittäjä tai yritys on merkitty

Lumenaurauksesta saa kotitalousvähennystäennakkoperintärekisteriin. Tällöin työn teettäjä voi vähen-tää 60 % ostetun työn kustannuksesta.

Vähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa ja sen omavastuu on 100 euroa vuodessa. Vähennys on henki-lökohtainen, joten puolisot voivat saada vähennystä yh-teensä jopa 6000 euroa vuodessa. Vähennyksen voi saada myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen puoli-sonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, ottovan-hempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylene-vässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnos-sa tai vapaa-ajan asunnossa.

3/2010 17

Talvihoito

Tienpidon haasteet lähialueilla yhteisiä

Rahat ovat hupenemassa sa-maan aikaan kun vaatimuk-set kasvavat: siinä yhtälö, jo-ta tiesektorilla koetetaan rat-kaista sekä Suomessa että Venäjällä. Niinpä tienpidon rahoitus ja kustannuslasken-ta sekä urakkamuodot ja kil-pailuttaminen kiinnostivat venäläiskollegoja. Esitysten pohjalta virinneistä keskus-teluista tuli ammatillisesti antoisia, kiitos dialogin, jos-sa kokemuksia vaihdettiin

venäläisten ja suomalaisten ammattilaisten kesken.

Talvihoitoaiheita oli poi-mittu Talvitiepäivien ohjel-masta, esimerkiksi uudet toi-mintatavat maanteiden kun-nossapidossa, keliolot ja henkilöautoliikenteen tur-vallisuus sekä automaattinen liukkauden torjuntajärjestel-mä. Liikenne- ja viestintämi-nisteriön edustajien aiheina olivat liikenneturvallisuus ja älyliikenne. Esityksissä käy-tetyt kalvot oli käännetty ve-näjäksi ja esitykset myös tul-kattiin venäjäksi. Monelle

puhujista tulkin välityksellä esiintyminen oli uusi koke-mus, ja viestin perillemeno varmistui välittömästi kuuli-joiden kysymysten ja kom-menttien kautta.

Ennen siirtymistä Helsin-kiin, ryhmä vieraili Destian Lahden tukikohdassa. Neli-päiväisen seminaarin pää-töspäivä pidettiin pääkau-punkiseudulla, jossa ohjel-ma jatkui vierailuilla Liiken-nekeskuksessa Pasilassa ja Vaisalassa Vantaalla.

Arvovaltainen osallistujaryhmä

Venäläisdelegaatiota johti hoidon ja ylläpidon johtaja Igor G. Astakhov Venäjän liikenneministeriön federa-

Teksti: Eeva Nikulainen, projektipäällikköRamboll Finland OyKuvat: Outi Jokela

Rinnakkaisseminaari venäläisille tiealan asiantuntijoille

Talvitiepäivien yhteydessä järjestettiin rinnakkaisseminaari Venäjän tiealan asiantuntijaryhmälle. Seminaari on osa Liikenneviraston tiealan lähialueyhteistyötä ja vastuullisina järjestäjinä toimivat Ramboll Finlandin IHME koulutustiimi ja Venäjän alueellisten tiehallintojen keskusjärjestö RADOR.

Arctic Machine Venäjän toimitusjohtaja Sergei Lobov (toinen vasemmalta) esitteli aurauskalustoa Talvitiepäi-vien näyttelyssä. Delegaatiota johti Venäjän liikennemi-nisteriön federatiivisen tiehallinnon hoidon ja ylläpidon johtaja Igor G. Astakhov (neljäs vasemmalta).

tiivisesta tiehallinnosta ja tie-alan kattojärjestön RADORin uusi toimitusjohtaja Igor I. Starygin. Muut delegaation jäsenet edustivat lähialuei-den tiehallintoja mm. Luo-teis-Venäjää ja Muurmans-kia, sisäasiainministeriön poliisiosastoa ja tiealan tut-kimuslaitoksia. Dorogi (tiet) -lehden päätoimittaja oli ryhmän mukana Talvitiepäi-vien ajan.

Venäläiskollegat olivat tyytyväisiä seminaarin antiin ja puhujina toimineiden am-mattilaisten asiantuntemuk-seen ja kokemukseen sekä erityisesti esityksistä heijas-tuneeseen sitoutuneisuuteen omaan työhön, ja ylipäätään intohimoiseen suhtautumi-seen tiealaan.

Liikennevirasto tarjosi illallisen Wanhassa Walimossa, josta oheinen ryhmäkuva.

18 3/2010

misilla. Kevääksi asetettavat painorajoitukset pidentävät päällysteen käyttöikää, mut-ta samalla painorajoitustoi-menpiteet aiheuttavat mer-kittäviä lisäkustannuksia ras-kaita kuljetusajoneuvoja käyttäville teollisuudenaloil-le. Ongelmia aiheutuu Suo-messa etenkin metsäteolli-suudelle, jolle kelirikosta ai-heutuvien lisäkulujen on laskettu olevan 100 M€, jois-ta 65 M€ aiheutuu julkisista teistä. Ja vaikka valtio on osoittanut viime vuosina

ria ongelmia korkeilla ylän-göillä lämpimämmän ilmas-ton maissa. Yhdysvalloissa tiejärjestö AASHO (Ameri-can Association of State Highway Officials) tutki päällystevaurioiden esiinty-mistä eri vuodenaikoina ja tulosten mukaan yli 80 % tien vaurioista syntyi talvella ja keväällä, jolloin liikenteen suhteellinen määrä oli sel-västi alle 50 %.

Kelirikkovahinkoja ovat pyritty estämään painorajoi-tuksilla tai jopa teiden sulke-

vimpiä kylmien ilmastoalu-eiden tieverkkoihin vaikutta-via tekijöitä Euroopassa, Aa-siassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta jäätymis-sulamispro-sessit aiheuttavat myös suu-

V uodenaikaisvaih-telut, routaantumi-sen ja sulamisen vuorottelu ja nii-

den aiheuttamat ongelmat, eli kelirikko, ovat merkittä-

Timo Saarenketo, FT, toimitusjohtajaRoadscanners Oy

TPCS-tekniikalla on huomattavia hyötyjä koko kuljetusketjulle. Hyötyjiä ovat tienpitäjä, kuljetusliikkeet, kuljettajat sekä metsäteollisuus ja muut teollisuudenalat. Hyötyihin nähden on hämmästyttävää, ettei tekniikka ole Suomessa laajemmassa käytössä.

Auttaako CTI/TPCS-rengaspainetekniikka kelirikkoisilla teillä?

193/2010

kaita, jotka eivät levene vaan ilmanpaineen alentuessa kosketuspinta alustaan pite-nee.

Tällä hetkellä TPCS-järjes-telmät ovat yleisessä käytös-sä Kanadassa ja Yhdysvalto-jen pohjoisosissa ja niiden käyttö on kasvanut voimak-kaasti Ruotsissa ja Skotlan-nissa, joissa niitä on käytetty erityisesti puutavara-ajoneu-voissa. Käyttöönottoa on edistetty Skotlannissa mm. sillä, että Forest Enterprise on tukenut kuljetusyrittäjiä järjestelmien hankinnassa ja keskittää kuljetustilaukset yrittäjille, joilla on tällaiset ajoneuvot.

Ruotsissa järjestelmän käyttöä on edistänyt etenkin se, että CTI-ajoneuvoilla saa ajaa myös painorajoitetuille teillä. Mutta vaikka tukea ei maksettaisikaan, ROADEX projektin laskelmat ovat osoittaneet, että kuljetusyrit-täjä saa muutenkin CTI-in-vestointinsa maksettua alle kolmessa vuodessa. Puuta-vara-autojen lisäksi TPCS-järjestelmiä on käytetty maa-talouskuljetuksissa, louhok-sissa, paloautoissa sekä be-toniautoissa. Suomessa CTI:stä olisi suuria hyötyjä mm. maitoautoissa.

tö. Ensimmäisen kerran tek-niikkaa käytettiin toisessa maailmansodassa General Motorsin kehittämänä mm. Italian maihinnousussa käy-tetyssä ”Duck” amfibioajo-neuvossa. Toisen maailman-sodan jälkeen tekniikka siir-rettiin Yhdysvalloista Neu-vostoliittoon ”Lend-Lease” ohjelman kautta ja Neuvos-toliitto aloitti Studebakker kuorma-autoihin perustuvan massiivisen CTI-autojen massatuotannon. Tämän jäl-keen 1950-luvun alusta alka-en CTI-tekniikkaa on käytet-ty sekä Naton että Varsovan liiton kuorma-autoissa.

CTI-tekniikan siviilisovel-lukset lähtivät liikkeelle 1980-luvun alussa kun Stan-ford University kehitti mene-telmää puutavara- ja maa-ai-nesajoneuvoille, jotka teki-vät töitä USDA Forest Servi-celle. Laitteiden laajemman käytön estivät kuitenkin tuolloin tekniset ongelmat sekä kaluston paino. Varsi-nainen käytön yleistyminen alkoi vasta 1996 kun erilai-siin raskaisiin ajoneuvoihin asennettava TPCS-järjestel-mä (TireBoss) tuotiin mark-kinoille. Tällöin markkinoil-le tulleiden järjestelmien komponentit olivat luotetta-vampia ja halvempia ja nii-den paino on huomattavasti keveämpi. Merkittävä edis-tysaskel oli kun järjestelmä liitettiin autojen ajoneuvotie-tokoneisiin. Myös rengaste-ollisuus on kehittänyt CTI-ajoneuvoihin soveltuvia ren-

vuosittain noin 30 M€ eritys-määrärahoja kelirikosta kär-sivien yleisten teiden korja-ukseen, tämä ei poista sitä ongelmaa, että metsäautotiet eivät kestä raskaiden puuta-vara-ajoneuvojen rengas-kuormia.

EU:n Northern Periphery Programmen rahoittamissa Roadex I-III projekteissa 1998–2008 on haettu vaihto-ehtoisia ratkaisuita kelirik-ko-ongelmille ja yhdeksi erittäin lupaavaksi menetel-mäksi on todettu tietokone-ohjattujen rengaspaineiden käyttöönotto vähäliikenteisiä ja heikkorakenteisia teitä käyttävissä raskaissa ajoneu-voissa. Tätä tekniikkaa kut-sutaan yleisnimellä CTI (Central Tyre Inflation) tai TPCS (Tire Pressure Control System) ja siinä auton ren-gaspaine optimoidaan auton kuorman, nopeuden sekä keliolosuhteiden mukaan. Menetelmää on käytetty Pohjois-Amerikassa sekä vii-me vuosina yhä enemmän mm. Skotlannissa ja Ruotsis-sa. Suomeen ensimmäinen CTI-puutavara-auto saatiin käyttöön talveksi 2008–2009 ja toistaiseksi käyttökoke-mukset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Ensimmäiset Metsätehon toimesta tehdyt tutkimukset asiasta ovat myös valmistuneet.

CTI/TPCS historiaaSäädettävä rengaspainejär-jestelmä ei ole uusi keksin-

Talvihoito

Suomen ensimmäisen TPCS-ajoneuvon omistaa Kuljetusliike JVS Niinikoski Oy.

Kuva 1. TPCS-järjestelmä ruotsalaisessa puutavara-au-tossa. (Kuva Svante Johansson)

Kuva 2. Käytettyjen rengaspaineiden historia puutava-ran hakureitillä Inverness – Syre – Inverness Skotlannis-sa.

Mitä CTI/TPCS-tekniikka on ja miten se toimii

Säädettävien rengaspainei-den idea perustuu sille tosi-asialle, että vakioidut ren-gaspaineet on mitoitettu käytettäväksi raskaassa ajo-neuvossa maksimikuormalla (12 tn akselipaino) ja maksi-minopeudella (80–100 km/h). Kuitenkin todellisuu-dessa esimerkiksi puutava-rakuljetuksissa tällainen ti-lanne on vain korkeintaan 30–50 % kuljetusajasta, muulloin rengaspaineet voi-vat olla, ja niiden tulisi olla, huomattavasti alhaisemmat. Kuvassa 2 on esitetty puuta-vararekassa käytetyt rengas-paineet Skotlannissa, kun sillä on haettu kuorma In-vernesin tehtaalle Syren alu-eella olevalta hakkualueelta.

Kuvassa 3 on esitetty sää-dettävien rengaspaineiden perusidea: suurempi kon-taktipinta-ala jakaa kuormi-tusta laajemmalle alueelle ja pudottaa sitä kautta tien pin-taosissa vallitsevien jännitys-tilojen määrää ja edelleen vähentää tien urautumista ja vaurioitumista. Tietokone-ohjatut rengaspaineet kulut-tavat renkaita tasaisemmin sekä parantavat ajoneuvon

20 3/2010

vetokykyä ja kitkaominai-suuksia.

Kuvassa 4 on esitetty TPCS-järjestelmän kompo-nentit. Järjestelmään kuuluu tehokas ilmakompressori ja siihen liittyvät venttiilijärjes-telmät, paineilmaputkistot sekä rengasventtiilijärjestel-mät sekä ohjaamossa oleva tietokoneohjattu säätöyksik-kö. Järjestelmät voidaan asentaa eri ajoneuvoihin jäl-kiasennuksella.

CTI-tekniikan käyttöönotossa voittavat kaikkiTietokoneohjattujen rengas-paineiden käyttöönotolla on merkittäviä etuja useille eri tahoille, koska alennettu rengaspaine parantaa auton pitoa ja vetokykyominai-suuksia, ajo-ominaisuuksia, tärinää sekä vähentää mer-kittävästi raskaanyhdistel-män tierakenteisiin kohdis-tuvaa rasitusta ja sitä kautta teiden urautumista ja pääl-lystetyillä teillä päällystevau-rioita (kuva 5). Kanadassa on myös todettu, että CTI-tekniikan on todettu vähen-tävän sorateiden höyläys- ja sorastustarvetta.

Yhteiskunnalle kohdistu-vat edut liittyvät yleisten tei-den vaurioitumisnopeuden pienenemiseen ja kelirikko-haittojen merkittävään pie-nenemiseen. CTI-järjestel-män käyttöönotolla voitaisiin luopua suurimmasta osasta painorajoituksista ja etenkin syksyn ja keskitalven keliri-kot eivät enää aiheuttaisi on-gelmia tiestölle ja kuljetuksil-le. Tierakenteen kestämisen kannalta tärkeää olisi myös, että CTI-tekniikka saataisiin käyttöön puutavarakuljetus-ten lisäksi myös muissa vä-häliikenteistä tiestöä käyttä-vissä raskaissa ajoneuvoissa, kuten tieverkon kunnossapi-tokalustossa, maitoautoissa ja koulubusseissa.

Merkittävä etu sekä tien-pitäjälle että tienkäyttäjille on myös se, että vähäliiken-teisen tiestön talvihoitoon liittyvät kitkaongelmat vä-henisivät CTI-tekniikan käyt-töönototon myötä. Esimer-

kiksi Suomessa ensimmäistä CTI-rekkaa kuljettanut Veik-ko Niinikoski Kuljetusliike JVS Niinikoski Oy:stä kertoi CTI-seminaarissa Tampe-reella 2009, että ”CTI teknii-kan käyttöönoton jälkeen ketjuja ei ole tarvinnut käyt-tää talvella lainkaan ensim-mäistä kertaa 35 vuoden mittaisella kuljettajaurallani. Suurimmat edut olivat veti-sellä jäätiköllä, jossa kitka oli yllättävän hyvä”.

Metsäteollisuudelle CTI-menetelmän käyttöönotto toisi myös merkittäviä etuja. Koska CTI-tekniikkaa paran-taa kuljetusvarmuutta eten-kin heikoilla metsäautoteillä, paranee tuoreen puun saata-vuus merkittävästi ja väliva-rastojen määrä voidaan pie-nentää. Muusta teollisuudes-ta hyvänä esimerkkinä on betoniteollisuus, jolle Kana-dassa on tullut huomattavas-ti vähemmän valituksia ai-heutetuista tievaurioista sen jälkeen kun yhtiöt ovat otta-neet CTI-autot käyttöön.

Kuljetusyrityksille suu-rempana taloudellisena etu-na ovat olleet käyttövarmuus heikoillakin pohjamailla ja si-tä kautta kaluston käyttöaste on noussut. Liikenneturvalli-suus myös paranee koska renkaiden ilmanpaineet ovat aina tasaiset ja kitka on opti-moitu kaikissa kuljetusolo-suhteissa. Jarrutusmatkojen on todettu lyhentyvän sora-teillä ja kuivalla päällysteellä, mutta ei kosteilla päällysteil-lä. Erityistä säästöä on todet-tu saatavan rengaskuluissa ja esimerkiksi Skotlannissa ren-kaiden käyttöikä tasaisem-man kulumisen vuoksi on noussut 60.000 km:stä aina 90.000 km:iin (Munro and MacCucloch 2007). Kanadas-sa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että polttoaineku-lut pienenevät hieman sora-tiestöllä, mutta päällystetyillä teille eroja ei ole havaittu.

Erittäin merkittävän etuna on myös ajoneuvon vähen-tynyt tärinä, minkä ansiosta esimerkiksi auton elektro-niikkaosien huoltotarve on radikaalisti pienentynyt. Tär-keintä lienee kuitenkin, että CTI:n käyttö tuntuu kuljetta-

jille parantuneena ajomuka-vuutena ja vähentyneinä tä-rinästä johtuvina terveyson-gelmina. Asiaa on tutkittu useissa maissa ja tulosten mukaan kuljettajien koke-man tärinän väheneminen on ollut huomattavasti suu-rempaa verrattuna mitattu-jen tärinöiden vaimennuk-seen. Tätä seikkaa tutkitaan ruotsalaisten toimesta juuri alkaneessa osittain EU:n ra-hoittamassa ROADEX IV projektissa, jossa projekti-konsulttina toimii Roadscan-ners Oy. ROADEX-projektis-sa tutkitaan lisäksi Tampe-reen teknillisen yliopiston toimesta CTI-tekniikan vai-kutusta tierakenteiden jänni-tystiloihin sekä kuinka pal-jon ajoneuvon vetokyky pa-ranee kun alennetut rengas-paineet otetaan käyttöön.

CTI/TPCS-tekniikka ja kelirikko-ongelmat

CTI-tekniikan käyttöönotto ei tule ratkaisemaan kaikkia kelirikko-ongelmia, mutta suurimmasta osasta ongel-mia päästäisiin eroon. Koska CTI vähentää ennen kaikkea jännitystiloja tierakenteen yläosassa, päästäisiin mene-telmän käyttöönotolla eroon syksyn ja alkutalven ongel-mista, koska tuolloin vain tien pintaosat ovat pehmeät ja syvemmällä ei ole kanta-vuusongelmia.

Kelirikkokauden alkuvai-heessa, eli pintakelirikkovai-heessa CTI:stä ei liene apua muuten kuin että tierakenne ei muutu niin herkästi plasti-seksi. Yhdysvalloissa on ar-

vioitu, että parhaimmat edut saavutetaan jos tiet rauhoi-tettaisiin noin kahdeksi vii-koksi kelirikkokauden alus-sa. Tällöin tien pintaan ehtii muodostua kuivakuoriker-ros, joka sitten kestää CTI-auton tuottamia jännitystilo-ja. Tätä menetelmää käyttä-mällä on arvioitu, että pai-norajoituskausi saataisiin ra-joitettua vain 2–3 viikoksi ja tiestölle kelirikkoaiakaan syntyvät vauriot putoaisivat jopa 80–90 %. Tärkeää on, että kelirikkoaikana tien kunnossapidosta vastaavien ajoneuvojen tulisi siirtyä no-peasti käyttämään TPCS-jär-jestelmiä.

Miksi Suomessa ei nähdä enempää TPCS-autoja

Kun tiedetään kelirikon vuo-sikustannukset metsäteolli-suudelle ja tienpitäjälle ja

Talvihoito

Kuva 4. TPCS-järjestelmän komponentit. (Lähde TPCS International)

Kuva 3. TPCS-järjestelmän vaikutus renkaan ja tien kontaktipintaan. (Lähde TPCS International)

213/2010

land, Scotland. ROADEX III re-port. www.roadex.org

Oksanen, M. ja Rytkönen, E. 2009. Rengaspaineiden vaiku-tuspuutavara-auton tärinään. Metsätehon raportti 209.

Rieppo, K. 2006. Rengaspai-neen säädön merkitys puutava-ran kuljetuksissa. Kirjallisuus-katsaus. Metsätehon raportti 192.

Vuorimies, N., Matintupa, A. ja Luomala, H. CTI Puutavara-au-tossa. Keuruun metsätien syk-syn 2008 ja Vesilahden maan-tien kevään 2009 mittausten tu-lokset. Metsätehon raportti 2007.

Artikkeli perustuu kirjoitta-jan Talvitiepäivillä 2010 pi-tämään alustukseen.

set raskaan ajoneuvon kul-jettajat, joille voitaisiin taata turvallisempi, terveellisempi ja viihtyisämpi työympäristö.

Kirjallisuutta

Johansson, S. 2005. Fältförsök med CTI under 2005. Vägver-ket, Roadscanners, Skogsforsk, Roadscanners Sweden AB Re-port 2007.

Munro, R. and MacCulloch, F. 2007. Tyre Pressure Control on Timber Haulage Vehicles. Some observations on a trial in High-

män kuin Tiehallinnon vuo-sittain käyttämät varat keliri-kon korjaamiseen.

TPCS-järjestelmän laaja-mittainen käyttöönotto olisi todellista win-win politiik-kaa. Siinä voittajina olisivat kaikki kuljetusketjun osa-puolet alkaen yleisten tei-den, yksityisteiden ja metsä-autoteiden omistajista, met-säteollisuudesta ja muista vähäliikenteisiä teitä käyttä-vistä teollisuusaloista ja pää-tyen yksittäisiin kuljetusyrit-täjiin. Erittäin tärkeä hyötyjä-ryhmä olisi edelleen yksittäi-

kun tiedetään TPCS-teknii-kan tuomat edut, on häm-mästyttävää, että Suomessa ollaan niin pahasti jälkiju-nassa TPCS-tekniikan käyt-töönotossa. Kun TPCS-järjes-telmä jälkiasennettuna mak-saa noin 15.000 € voitaisiin 100 miljoonalla eurolla va-rustaa noin 6.500 raskasta ajoneuvoa, millä ongelma olisi pääosin jo ratkaistu. To-dettakoon, että Suomessa tällä hetkellä on vajaa 3.000 raskasta puutavararekkaa ja näiden varustaminen mak-saisi noin 27 M€ eli vähem-

Kuva 5. Esimerkkikuvia soratien urautumisesta Ruotsin CTI-kuromituskokeissa 2005. (Kuva Svante Johansson)

Yksityisteiden hoito ja hallinto

Maaseudun yksityistiet kuntoon -hanke

15.3. Salo, Turun ammattikorkeakoulu16.3. Turku, Kongressikeskushotelli Linnasmäki17.3. Eura, Euran urheilutalo18.3. Pomarkku, Hakalinna

Osallistumismaksu on 30 e + lounas 6-8 e. Ilmoittautumiset Lounais-Suomen metsäkeskukseen: www.metsakeskus.fi -> Koulutus ja tapahtumattai puhelimitse 020 772 6428.

Tietoiskuja kaikilta yksityisteiden hoidon ja hallinnon osa-alueilta. Pääesiintyjänä on yksityistieasian- tuntija Esko Hämäläinen.

Lisätietoja: Petri Lähteenmäki puh. 020 772 6319

Ohjelma:7.40 Aamukahvit8.15 Yksityistiehankkeen esittely, Metsäkeskus8.20 Kunnossapito ja perusparantaminen, Destia Oy9.15 Valtion avustukset yksityisteille, Tiehallinto9.45 Valtion avustukset metsäteille, Metsäkeskus 10.20 Yksityistielaki, tiekunnan hallinto ja kokoukset, Esko Hämäläinen12-13 Lounas13.00 Tieyksiköinti ja käyttömaksut, Esko Hämäläinen14.40 Yksityistietoimitukset, Maanmittauslaitos15.30 Yleisökysymykset asiantuntijoille

22 3/2010

Nykyisen hallituksen liikennepoliittinen selonteko ja sitä seurannut kehyspäätös keväällä 2008 saivat paljon kiitosta siitä syystä, että koko hallituskautta koskevasta suurten väylähankkeiden ohjelmasta tehtiin yhdellä kertaa päätös. Kehyspäätös kohdisti kuitenkin huomattavan osan hankkeista hallituskauden viimeisenä vuonna 2011 alkavaksi, mikä aiheutti huolta tavoitteena olleen tasaisen työkannan osalta.

aikaistamisten ansiosta vii-me vuonna poikkeukselli-sen laaja, kymmenen erillis-tä urakkaa, kun määrä kol-mena edellisenä vuonna oli ollut vain 2–4 urakkaa. Useista urakkakilpailuista huolimatta tarjoajamäärä oli selvästi aikaisempaa korke-ampi: keskimäärin 4,5 tarjo-ajaa sen oltua 2006–2008 2,5–3,3 tarjoajaa. Osallistu-misen huippu saavutettiin Kilpilahden urakassa, jossa tarjoukset saatiin 11 urakoit-sijalta.

Laaja urakkamuotojen käyttö

Tiehallinnon hankintastrate-giassa on korostettu viime

vuosikymmenellä laajojen kokonaisuuksien hankintaa osasuoritusten sijaan. Inves-tointihankkeissa tämä on merkinnyt sitä, että urakka-sopimuksiin on sisällytetty pelkän rakentamissuorituk-sen lisäksi yksityiskohtainen suunnittelu, pidempi takuu-aika ja joissakin tapauksissa myös pitkä hoito- ja/tai yllä-pitovastuu. Tavoitteena on ollut alan kehittäminen ja in-novaatiomahdollisuuksien lisääminen.

Suurten investointihank-keiden pääurakkamuodoksi painottui perinteisen koko-naisurakan (KU) sijasta ST (suunnittele ja toteuta) -urakka ja kokeiltavaksi pää-tettiin ottaa ns. käyttöikä-

Väyläinvestoinnit–julkinen liikenne

K esällä 2008 asiaan reagoitiin niin, et-tä tarjottiin kunnil-le mahdollisuutta

aikaistaa hankkeiden aloi-tusta ns. jälkirahoitusmallil-la. Siinä kunnat vastaavat ra-kentamisen aikaisesta rahoi-tuksesta ja valtio maksaa hankkeen valmistuttua kun-nalle takaisin maksuosuu-tensa.

Mallia oli sovellettu aiem-min Oulussa Kuusamontien hankkeessa ja Espoossa Ke-hän I Turunväylä–Vallikallio -hankkeessa. Uusiksi tämän mallin toteuttajiksi tulivat 2009 Vantaan kaupunki koh-teessa Kehä III Vantaankos-ki–Lentoasemantie sekä laa-ja rahoittajajoukko, Neste Oil Oyj eräiden muiden yri-tysten sekä Porvoon ja Si-poon kuntien kanssa, Kilpi-lahdentien hankkeessa. Sa-

Suuria tiehankkeita paljon käyntiin 2009 – vuonna 2010 ei uusia rakenteilleJohtaja Matti VehviläinenLiikennevirasto, Tieosasto

mantyyppistä rahoitusratkai-sua on käytetty Pohjois-Suo-men kaivoshankkeiden kul-kuyhteyksien järjestämisessä ja Vaasan radan sähköistyk-sessä.

Talouskriisin vuoksi ra-kennusalaa uhkaavan voi-makkaan työttömyyden eh-käisemiseksi hallitus päätti alkuvuodesta 2009 elvytys-tarkoituksessa aikaistaa pää-tettyjä suuria tiehankkeita seuraavasti: ● Savonlinnan ohikulkutien 1. vaihe (Kyrönsalmen silta)● valtatie 9 välillä Päiväran- ta–Vuorela (Kallan sillat, Kuopio ja Siilinjärvi)● kantatie 51 välillä Kirkko- nummi–Kivenlahti● valtatie 6 Joensuun koh- dalla.

Suurten tiehankkeiden kilpailuttamisohjelma olikin

Kuva 1. Kilpailutettujen suurten tieurakoiden ja keski-määrin saatujen tarjousten määrät 2006–2009.

urakka STY (suunnittele, to-teuta ja ylläpidä). Laajin si-sältö on ollut hoito-, ylläpi-to- ja rahoitusvastuun sisäl-tävässä elinkaarimallissa, jonka käyttö edellyttää eril-listä poliittista päätöstä ja jo-ta on toistaiseksi käytetty kahdessa hankkeessa.

Vuonna 2007 urakoiden kilpailutuksessa ongelmaksi tuli se, että urakkahinnat ylittivät huomattavasti joissa-kin kohteissa kustannusarvi-ot ja tarjouksia saatiin vä-hän. Syitä tarkasteltiin liiken-neministerin asettaman sel-vitysmies Haapamäenkin voimin. Tiehallinto teki sa-maan aikaan oman sisäisen selvityksensä, jonka tulokse-na löydettiin runsaat kaksi-kymmentä kehittämistoi-menpidettä. Tämän jälkeen kustannusarvioiden laatuun ja riskivarauksiin sekä kus-tannustason muutosten en-nakointiin on panostettu ai-kaisempaa enemmän.

Urakkamuotojen käytössä on lähtökohdaksi otettu eri urakkamuotojen laajempi käyttö kiinnittäen huomiota markkinatilanteeseen ja koh-teen ominaisuuksiin. Seu-rauksena onkin ollut se, että 2009 kilpailutetuista urakois-ta noin puolet oli tilaajan erikseen teettämään raken-nussuunnitelmaan pohjautu-vaa ja pelkkää rakentamista sisältävää kokonaisurakkaa. Loput hankkeet olivat tarjo-ajien omille ratkaisuille enemmän tilaa antavia ST-urakoita lukuun ottamatta Kirkkonummi–Kivenlahti -hanketta, jossa kokeillaan 15 vuoden ylläpitovastuun sisäl-tävää STY-urakkamuotoa.

Laaja vuoden 2009 ura-koiden kilpailutus onnistui

3/2010 23

laajuutta ei jouduttu karsi-maan eivätkä tarjouskilpai-

niin, että kustannusarvioissa pysyttiin hyvin, hankkeiden

luun osallistuneet yritykset tehneet markkinaoikeusvali-tuksia. Talouskriisi ja matala kustannustaso ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Käynnissä olevat suuret tiehankkeet on esitetty ohei-sessa taulukossa. Nämä ja hallituskaudella alkaviksi päätetyt hankkeet on lisäksi esitetty kuvan 2 kartassa.

Taulukosta ilmenevät ura-

Kuva 2. Käynnissä olevat ja päätetyt suuret tiehankkeet.

3/2010

koiden toteuttamisesta vas-taavat palveluntuottajat, jot-ka ovat muodostuneet osin työyhteenliittymien kautta kahdeksasta erillisestä yri-tyksestä. Markkinoiden toi-mivuuden kannalta tämä on ollut hyvä muutos verrattu-na aikaisempaan tilantee-seen, jossa käytännössä vain neljä suurinta toimijaa osal-listui kilpailuihin. Tämä on luonnollisesti näkynyt myös edellä todetussa lisäänty-neessä tarjoajamäärässä.

Talousarvioesityksessä 2010 vain yksi uusi käynnistettävä hankeNykyisessä vaikeassa talous-tilanteessa on lähtökohtana jo päätettyjen hankkeiden loppuunsaattaminen. Ta-lousarvioesitys vuodelle 2010 sisältää vain yhden yk-sityisrahoitteisella elinkaari-mallilla toteutettavan hank-keen: E18 välillä Koskenky-lä–Kotka. Vuosina 2011–2012 käynnistyvät karttaku-vassa 2 esitetyt loput 5 se-lonteon yhteydessä päätet-tyä hanketta. Varmuutta sii-tä, alkaako nykyisen halli-tuskauden jälkeisinä vuosina 2012–2014 uusia hankkeita, ei ole.

Liikennepoliittisen selon-teon mukaan liikennever-kon kehittämisen haasteita ovat 2010-luvulla kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantami-nen, arjen liikkumisen hel-pottaminen, alueiden tasa-painoisen kehityksen edistä-minen, liikenneturvallisuu-den parantaminen ja ympä-ristöhaittojen vähentäminen. Tieverkolla tarvittavia toimia ovat erityisesti kapeiden ja suuntaukseltaan huonojen päätiejaksojen parantaminen sekä kaupunkiseutujen lii-kenneyhteyksien kehittämi-nen.

Kuvassa 3 on esitetty pää-tettyjen suurten tiehankkei-den volyymi lähivuosina ra-kennuskustannuksina il-maistuna. Tavoitteellisesta vuosivolyymistä on nyt jääty jonkin verran jälkeen. Siksi ja myös tasaisen työkannan näkökulmasta olisi uusia

hankkeita hyvä saada käyn-tiin vuodesta 2013 lähtien.

E18 välillä Koskenkylä–Kotka elinkaarimallilla

Suomi jatkaa EU:lle anta-mansa lupauksen täyttämistä E18-tien osalta. Tavoitteena on saavuttaa koko tien pi-tuudelta vuoteen 2015 men-nessä moottoritietaso. To-teutukseen on seuraavana lähdössä vielä puuttuvista neljästä hankkeesta kallein, osuus Koskenkylä–Kotka.

Hankintamuodoksi on va-littu elinkaarimalli siksi, että aikaisempien kokemusten perusteella mallilla on suu-rissa hankkeissa päästy no-peaan ja kustannustehok-kaaseen toteutukseen ja sa-manaikaisesti mahdollistettu muiden budjettirahoitteisten hankkeiden nopeampi aloi-tus. Todettakoon vielä, että EU:n komissio on viime vuoden lopulla erityisesti kehottanut jäsenmaita suosi-maan tämän hankintamuo-don käyttöä elvytykseen ja pitkän aikavälin rakenne-muutokseen.

Suurimman haasteen mal-lin käytölle muodostaa nyt rahoituksen järjestämisen vaikeutuminen ja aikaisem-paa korkeampi rahoituksen hinta talouskriisin vuoksi. Tä-män vuoksi on tarpeen sel-vittää ennen varsinaisen kil-pailutuksen aloittamista on-gelman ratkaisuun soveltuvia keinoja. Onnistunut kilpailu edellyttää myös riittävää tar-joajajoukkoa, minkä vuoksi

tavoitteena on herättää kan-sainvälinen kiinnostus.

Hankintamenettelyjen käyn-nistymistä ja etenemistä sää-telee osaltaan tiesuunnitel-man hallinnollinen valmius. Loviisan ja Kotkan välinen tiesuunnitelma on valmistu-massa maaliskuussa. No-peimmillaan elinkaarisopi-musta koskevat tarjouspyyn-nöt saadaan liikkeelle kulu-van vuoden syksyllä, mitä ennen on valittava esivalin-nalla kilpailuun osallistuvat yritykset ja konsortiot. Han-kintamenettelyjen onnistu-essa rakennustyöt pääsevät käyntiin syksyllä 2011. Kil-pailutuksen ajoitukseen voi olla vaikutusta hieman aikai-semmin kilpailutettavalla ra-taelinkaarihankkeella Kok-kola–Ylivieska.

Talousarvioesitys 2010 si-sältää 650 miljoonan euron suuruisen sopimusvaltuuden Koskenkylä–Kotka -hanketta varten rajaamatta sopimus-kauden pituutta. Solmittavan elinkaarisopimuksen koh-teena on yksityiskohtaisen suunnittelun, rakentamisen, pitkän hoito- ja ylläpitovas-tuun sekä rahoituksen katta-va kokonaispalvelu. Raken-nuskustannusarvio on riski-varauksineen 285 miljoonaa euroa ja hyötykustannussuh-de 1,2. Hankkeen tekninen sisältö ilmenee kuvasta 4.

Elinkaarisopimuksen kan-nalta tärkeä ominaisuus hankkeessa on mahdolli-suus avata tie liikenteelle vaiheittain ja siten nopeuttaa tieyhtiön kassavirran alkua.

Edelliseen Muurla–Lohja -elinkaarihankkeeseen ver-rattuna tekniset riskit ovat selvästi pienemmät. Hankin-ta-asiakirjoja laadittaessa otetaan huomioon Muurla–Lohja -hankkeessa saadut kokemukset.

2011–2012 käyntiin viisi hanketta

Vuosina 2011 ja 2012 käyn-nistyvistä viidestä suuresta tiehankkeesta merkittävim-mät ovat E18 Haminan ohi-kulkutie ja Tampereen ran-taväylä. Kilpailuttamisohjel-man yksityiskohtaisessa suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon todennäköi-sesti kesällä 2011 ratkeava Koskenkylä–Kotka -hank-keen kilpailu.

Seuraavassa on lyhyet hankekuvaukset jo pääte-tyistä viidestä hankkeesta.

Haminan ohikulkutie (180 M€). E18-tiellä on Ha-minan kohdalla liikenteelli-nen pullonkaula. Se on laatu-tasoltaan E18-tien huonoin jakso, koska liikenne joutuu kulkemaan katuverkossa. Lii-kennemäärä on 5.500–15.000 autoa/vrk, josta raskaan lii-kenteen osuus on yli 20 %. Liikenneturvallisuustilanne on huono. Liikenteen suju-vuusongelmat kärjistyvät keskustan kohdan tasoliitty-missä, jotka ajoittain ruuh-kautuvat. Vilkas läpikulkulii-kenne ja erityisesti raskas lii-kenne aiheuttaa Haminan keskustassa paljon melu-, päästö- ja viihtyvyyshaittoja.

Väyläinvestoinnit–julkinen liikenne

24

Kuva 3. Tiehankkeiden rakennustöiden volyymi TAE 2010:n mukaan.

3/2010

vuudeltaan vaarallinen. Kaupungin sisääntulo- ja

läpiajoliikenne ohjataan uu-delle keskustan pohjoisran-nalle rakennettavalle valta-tielle (3,5 km). Parannetta-van tieosuuden pituus Sa-vonlinnan keskustassa on yhteensä noin 7 km, kun ny-kyinen valtatie nelikaistais-tetaan osuuden itä- ja länsi-päässä (3,5 km). Vesiliiken-teen osalta hanke sisältää uuden syväväylän rakenta-misen Laitaatsalmeen. Rau-tatie siirretään keskustan kohdalla uuden valtatien varteen ja ratapiha keskus-tan itäpuolelle Pääskylah-teen.

Hankkeen 1. urakkaosa (20 M€) käynnistettiin yhte-nä vuoden 2009 elvytyskoh-teista. Se sisältää Kyrönsal-men toisen sillan rakentami-sen ja tien nelikaistaistami-sen osuuden itäpäässä välil-lä Ruislahti–Miekkoniemi (1,7 km). Hanke valmistuu vuonna 2011.

Hankkeen 2. urakkaosas-sa valtatie parannetaan neli-kaistaiseksi osuuden länsi-päässä välillä Mirrilä–Savon-tien liittymä (1,7 km) ja kes-kustan pohjoisrannalle ra-kennetaan uusi 2-kaistainen valtatie katujärjestelyineen (3,5 km).

Hankkeen 2. urakkaosa sisältää myös edellä mainitut rata- ja vesiväyläjärjestelyt. Toisen urakkaosan kustan-nusarvio on 110 M€, josta syväväylä-hankkeen osuus on noin 40 M€.

Hanke poistaa pääväylien ruuhkat ja raskaan liiken-teen ongelmat Savonlinnan keskustasta, parantaa liiken-neturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Keskus-taan vapautuu uusia alueita maankäyttöä varten. Myös alusliikenteen turvallisuus paranee. Hankkeen hyödyt saadaan suurelta osin vasta, kun koko hanke on toteutet-tu. Koko hankkeen H/K-suhde on 2,3.

Paasikiventiellä 30.000–45.000 ajon/vrk ja liikenne ruuhkautuu säännöllisesti työmatkaliikenteen aikana.

Valtatie siirretään osalla matkaa tunneliin (2,3 km) ja loput parannettavasta tie-osasta levennetään (noin 3 km). Hankkeen kustannus-ennuste on noin 140 M€. Tampereen kaupunki mak-saa pääosan hankkeen kus-tannuksista ja se toteutetaan ns. aikaistamislainalla. Kau-punki maksaa hankkeen en-si vaiheessa ja valtio maksaa oman osuutensa (alustavasti 45 M€) myöhemmin takai-sin. Tiesuunnitelman laati-minen on käynnissä.

Savonlinnan keskusta. 1.osa (20 M€) ja 2.osa (110 M€). Nykyinen valta-tieyhteys kulkee Savonlin-nan keskustan läpi katuver-kon kautta, mikä muodostaa turvallisuusongelman ja tuo liikenteen ympäristöhaitat kaupungin keskustaan. Lii-kennemäärä on 14.000–23.000 autoa/vrk. Liikenne ruuhkautuu pahoin etenkin kesällä mm. Kyrönsalmen sillan avausten aikana (550 kertaa/vuosi). Vesiliikenteen osalta nykyinen Kyrönsal-men syväväylä on navigoita-

tämisen Sepänkylässä ja pa-rantaa työ- ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta sekä rauhoittaa Sepänkylää tur-vallisemmaksi ja viihtyisäm-mäksi. Hankkeen kustan-nusarvio on 55 M€ ja H/K-suhde on 1,6.

Seinäjoen itäinen ohi-kulkutie (63 M€). Seinäjo-en itäinen ohikulkutie on osa valtatietä 19 ja käsittää 18,5 km pituisen tieosuuden Seinäjoen eteläpuolelta Ren-gonkylästä Nurmoon. Tie-osuus korvaa nykyisen Sei-näjoen keskustan katuver-kon kautta kulkevan tieyhte-yden. Tieosuus on suunni-teltu keskikaiteelliseksi ohi-tuskaistatieksi, jolle toteute-taan 5 eritasoliittymää. Yleis-suunnitelman mukainen kustannusarvio 63 M€ ja H/K-suhde on 1,8. Tiesuun-nitelman laatiminen on käynnissä.

Tampereen rantaväylä (140 M€, valtio noin 45 M€). Valtatie 12 eli Paasiki-ventie–Kekkosentie–Teis-kontie toimii Tampereen merkittävänä sisääntulo-väylänä sekä pitkämatkaisen ja seudullisen liikenteen lä-pikulkuväylänä. Tieosuuden nykyiset liikennemäärät ovat

Rakennetaan uusi moot-toritiejakso (15 km), joka ohittaa Haminan keskustan pohjoispuolelta. Hanke si-sältää neljä uutta eritasoliit-tymää ja tarvittavat rinnak-kaistiet. Keskeiset vaikutuk-set kohdistuvat elinkeinoelä-män kilpailukykyyn ja lii-kenneturvallisuuteen. Hank-keen kustannusarvio on 180 M€ ja H/K-suhde 1,1.

Sepänkylän ohikulku-tie (55 M€). Nykyinen val-tatie läpäisee Sepänkylän taajaman (Mustasaaren kun-nan keskus Vaasan pohjois-puolella), mikä muodostaa turvallisuusongelman, tuo melun ja päästöt taajaman keskelle ja on uhka pohjave-sialueelle. Liikennemäärä on 9.000–15.000 autoa/vrk. Osuudella on seitsemät lii-kennevalot ja noin puolella osuudesta on 60 km/h:n no-peusrajoitus. Maankäyttö li-sääntyy edelleen, eikä valta-tietasoisia ratkaisuja voida tehdä nykylinjalle.

Sepänkylän taajaman kohdalle rakennetaan 7,5 km:n pituinen ohikulkutie. Tien poikkileikkaus on neli-kaistainen ja se sisältää neljä eritasoliittymää. Hanke mah-dollistaa maankäytön kehit-

25

Kuva 4. E18 välillä Koskenkylä – Kotka.

26 3/2010

Liisi

Vähä

talo

Väyläinvestoinnit – julkinen liikenne

L iikenne- ja viestintä-ministeriön viime ke-väänä julkaisema joukkoliikenteen ke-

hittämisohjelman vuosille 2009–2015 käsittää 10 kärki-toimenpidettä, joilla ministe-riö pyrkii yhdessä muiden joukkoliikenteen toimijoi-den kanssa parantamaan matkustajille tarjottavaa pal-velutasoa.

Samaan aikaan julkaistiin liikenteen hallinnonalan il-mastopoliittinen ohjelma vuosille 2009–2020, jolla ta-voitellaan liikenteen aiheut-tamien kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämistä mm. lisäämällä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn mat-koja sekä vastaavasti vähen-tämällä henkilöautoliiken-teen suoritetta.

Tavoitteena on, että vuon-na 2020 tehdään 100 miljoo-naa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä. Joukko- ja kevyen liikenteen

Joukkoliikenteen kehittämisessä on aika siirtyä ohjelmasta tekoihinMarja Rosenberg, DI, julkishallinnon asiantuntijaKPMG Julkishallinnon Palvelut Oy

Valtakunnallisella päätöksentekotasolla osoitettu vahva tahto kehittää joukkoliikennettä ei riitä. Alan toimijoiden tulee tehdä yhdessä työtä kehittämisohjelmaan valittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja olla myös aktiivisia toimenpiteiden toteuttamisen käynnistämisessä. Työhön olisi syytä tarttua nyt, kun uusi joukkoliikennelaki on tullut voimaan ja uudet liikenteen hallinnonalan virastot ovat organisoituneet uudelleen.

suosiota kasvatetaan erityi-sesti kasvavilla kaupunki-seuduilla, joilla joukkolii-kenteellä on parhaat toimin-taedellytykset ja joilla väli-matkat ovat kävelyä ja pyö-räilyä ajatellen kohtuullisia.

Näiden julkistusten pe-rusteella voisi päätellä, että valtakunnallisella päätök-sentekotasolla vallitsee vah-va tahto kehittää joukkolii-kennettä ja vaikuttaa alan toimintaan myönteisesti.

Vuosi julistusten jälkeen on valitettavasti todettava, että konkreettisiin toimenpi-teisiin ei ole ryhdytty siitä huolimatta, että kehittämis-ohjelmassa osoitettiin vas-tuutahot asioiden edistämi-seksi ja toteuttamiseksi. Myös taloudellinen taantu-ma on vetänyt valtion ja kuntien lisärahoitusta varti-oivien tahojen nyörit tiukoil-le, mikä ei helpota tavoitel-tujen toimenpiteiden toteu-tusta suunnitellussa aikatau-lussa. Virkamiesten aikaa ovat vieneet lisäksi virasto- ja aluehallinnon uudistukset.

Joukkoliikenteen rahoitus vähäistä väyläinvestointeihin verrattuna

Jos kokonaisuutta tutkii tar-kemmin, voi kiinnittää huo-miota joukkoliikenteen ke-hittämistoimenpiteiden suh-teellisen alhaiseen lisärahoi-tustarpeeseen. Toki suurille ja keskisuurille kaupunkiseu-duille esitetään aluksi 5 ja 10 miljoonaa euron valtion lisä-rahoitusta ja vastaavaa pa-nostusta kaupungeilta ja kau-punkiseutujen kunnilta.

Keskisuurilla kaupunki-seuduilla on valmistunut tammikuussa 2010 KETJU -hanke, jossa laadittiin kehit-tämisohjelmat 15 kaupunki-seudun joukkoliikenteelle ja arvioitiin valtion ja kuntien mahdollisuuksia palveluta-son parantamiseen sekä lisä-rahoitustarvetta.

Raportissa esitetään jatko-toimenpiteinä joukkoliiken-teen kehittämisen organisoi-mista valtakunnan tasolla yh-teen vastuuorganisaatioon kaupunkiseutujen yhteisten kehittämistehtävien osalta, yh-teistyön tiivistämistä kaupun-kiseutujen ja valtionhallinnon kesken joukkoliikenteen sään-nösten ja rahoituksen suunnit-telussa ja toteuttamisessa.

Matkustajapalvelun kannalta tärkeää on, että toimivaltainen viranomainen koordinoi koko alueensa liikennepalvelujen jär-jestämisen ja tarkistaa säännöl-lisin väliajoin palvelutasotavoit-teet ottaen huomioon eri käyt-täjäryhmien tarpeet.

Jatkoselvitystä kaipaa rahoi-tuksen jakaminen peruspalve-lun turvaamiseen ja erikseen seuduille, joilla joukkoliiken-teen palvelutasoa halutaan nostaa kehittämisohjelman toimenpiteillä. Valtion ja kau-punkiseutujen kuntien välille esitetään solmittavaksi aieso-pimuksia niillä seuduilla, joi-den kehittämisohjelmat täh-täävät joukkoliikenteen kilpai-lukyvyn ja käytön lisäämi-seen.

Suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kehittämis-suunnitelmia on varastossa monin verroin suuremmille ra-hoitustarpeille kuin kehittä-misohjelmassa esitetään, mutta pienemmilläkin tuilla voidaan matkustajapalveluja parantaa tai hillitä lippujen hintojen nousua. Tästä esimerkkinä on valtion Helsingin seudulle vii-me vuonna ensimmäistä ker-taa osoittama joukkoliikentee-seen kohdennettu tuki, jonka turvin esim. Helsingin sisäisen liikenteen tariffeja oli mahdol-lista alentaa kesken budjetti-vuoden ja josta matkustajat saivat suoran hyödyn.

Kehittämisohjelmassa vuo-delle 2015 esitetyillä noin 35 miljoonan euron vuosittaisilla lisäpanoksilla matkustajat huomaisivat parannukset vä-littömästi niin omassa matka-korttikukkarossaan kuin pa-rantuneina palveluinakin. Vaikkei tulevien vuosien ra-hoitustasosta tällä hetkellä ko-vin ruusuisia odotuksia ole-kaan, voidaan kehittämistoi-miin ryhtyä myös jo ennen valtion budjettiin esitetyn lisä-rahoituksen toteutumistakin.

3/2010 27

Liisi

Vähä

talo

Kehittämisohjelman Top-Ten-listalla 7 kärkitoimenpi-dettä vaativat aluksi yhteensä vain noin 0,6–1,2 miljoonan euron käynnistämisselvitykset ja investointimenotkin valtion osalta ovat 6 miljoonan euron vuositasoa. Se ei väyläverk-koinvestointeihin verrattuna ole suurikaan ponnistus, sillä se vastaa alle prosenttia rata- ja tieverkkoon vuosittain käy-tetyistä valtion investoinneista.

Tehtävien selvitysten pe-rusteella saadaan arvioitua myöhemmät rahoitustarpeet tarkemmin ja sovittua vastuut eri osapuolten välillä. Kärki-toimenpiteistä yrittäjien vas-tuulle kuuluvat ensisijaisesti markkinointi, tiedotus ja lip-pujärjestelmien yhteensovitta-minen, kun taas kaupungeilla ja kunnilla on suurin vastuu kaupunkiseutujen joukkolii-kenteen kehittämisessä.

Yhteistyöstä enemmän hyötyä kuin lisärahasta

Joukkoliikenteen kehittämis-ohjelman TopTen-listalla on useita ideoita, jotka vaativat enemmänkin yhteistä tah-

donilmaisua ja tekoja kuin lisää julkista rahaa matkusta-jia helpottavien palvelujen aikaansaamiseksi. Tästä esi-merkkinä vaikkapa joukko-liikenteen yhteinen tietopor-taali tai yhteensopivat lippu-järjestelmät. Molempiin on alan avaintoimijoilla hyvät ja kehittyneet järjestelmät, mut-ta oman edun valvonta on tähän asti kulkenut valitetta-vasti matkustajia hyödyttä-vän yhteistyön edellä.

Kehittämisohjelman laa-dintaprosessi osoitti kuiten-kin, että haluja yhteistyöhön löytyy ja kaikki ymmärtävät myös matkustajien tarpeet. Valitettavasti neuvottelut toi-menpiteiden toteuttamiseksi ovat käynnistyneet hitaasti ja uhkana on, että jälleen ker-ran joukkoliikenteen kehit-tämisohjelma jää vain julki-lausutuiksi toiveiksi.

Liikenne- ja viestintämi-nisteriön tuoreessa hallin-nonalan toiminta- ja talous-suunnitelmassa vuosille 2011–2014 tyydytään totea-maan, että joukkoliikenteen kehittämisohjelman toimen-piteitä viedään tehokkaasti

käytäntöön. Nähtäväksi jää ovatko tulokset lähelläkään ilmastostrategiassa esitettyjä tavoitteita.

KETJU-hankkeessa määri-teltiin joukkoliikenteen toimi-valtaisten viranomaisten teh-täviä kaupunkiseutujen jouk-koliikenteen järjestämisessä. Uusilla virastoilla (Liikennevi-rasto ja ELY-keskukset) on merkittävä rooli liikennejär-jestelmän kehittämisessä ja si-ten joukkoliikenteen toimin-taedellytysten luomisessa mm. joukkoliikenteen ja sitä palvelevan väyläverkon ja lii-kennepalvelujen investointien osalta. Toimintojen uudelleen organisointi tarjoaa herkulli-sen tilaisuuden pohtia jouk-koliikenteen viranomaisten resurssien riittävyyttä, osaami-sen kehittämistä sekä uusien yhteistyömallien kehittämistä.

Haastavinta, mutta erittäin merkityksellistä tulee ole-maan se, miten liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön yhteis-vastuulle osoitettu kaupun-kiseutujen joukkoliikenne-vyöhykeajattelu kaavoituk-sessa lyö itsensä läpi. Kuopi-

on kaavoitustoimi on ollut tässä edelläkävijänä ja toimii hyvänä esimerkkinä muille, mutta ministeriöiltä odote-taan ohjeistusta siitä, miten vyöhykeajattelu ajetaan si-sään maankäytön suunnitte-lun rutiineihin kaupunkiseu-duilla, joilla joukkoliiken-teen käyttäjäpotentiaalia on olemassa.

Täsmällisyys nousee kilpailutekijäksi

Täsmällinen ja sujuva jouk-koliikennepalvelu on saanut oman korttinsa kärkitoimen-piteiden joukossa. Sen to-teuttamisessa on suuri jouk-ko vastuutahoja, joiden yh-teispelin soisi alkavan jo kaupunkiseutujen liikenne-politiikan määrittelyssä. Täs-mällisyyden parantaminen on kehittämisohjelman toi-menpiteistä ainoa, jossa vii-tataan erityisesti kilpailevan kulkutavan eli henkilöauto-liikenteen asemaan liikenne-järjestelmässä.

Kaupunkikeskustojen ja muuten hyvin joukkoliiken-teellä tavoitettavien alueiden

Helsingin seutu sai viime vuonna valtiolta ensimmäistä kertaa tukea joukkoliikenteeseen.

3/2010

pysäköintipolitiikassa olisi syytä antaa riittävä painoar-vo joukkoliikenteelle niin mitoituksessa kuin hinnoit-telussakin. Suurimmilla kau-punkiseuduilla mainitaan myös ruuhkamaksujen tuo-ma mahdollisuus kehittää joukkoliikennepalveluja.

Joukkoliikenne-etuisuu-det liikennevaloissa ja kais-toilla kaupunkikeskustoihin johtavilla väylillä ovat suosi-teltava keino parantaa bussi-liikenteen kilpailukykyä. Lii-tyntäpysäköinnin ja vaihto-paikkojen järjestäminen ti-heän vuorovälin asemilla ja pysäkeillä helpottaa siirty-mistä joukkoliikenteeseen.

Jos henkilöautoille tarjo-taan keppejä, joukkoliiken-teen tulee huolehtia porkka-nastaan ja tarjota nykyistä täs-mällisempää ja luotettavam-paa palvelua, jonka matkusta-jat kokevat tärkeäksi palvelu-tasotekijäksi. Tämä on kärki-toimenpiteissä osoitettu lii-kenteenharjoittajien vastuulle erityisesti paikannus- ym. ajo-neuvolaitteiden osalta. Niillä mahdollistetaan ajantasaisen informaation tuottaminen matkustajille ja kuljettajille se-kä liikennevaloetuudet.

Kansalliseen älyliikenteen strategiaan sisältyvät vastaa-van tyyppiset toimenpiteet koskien joukkoliikenteen maksujärjestelmiä ja lippu-tuotteita, ajantasaista joukko-liikenteen pysäkki-informaa-tiota keskeisillä joukkoliiken-teen laatukäytävillä ja suurilla kaupunkiseuduilla sekä jouk-koliikenteen liikenneva-loetuuksia.

Vastuu on nyt alan toimijoilla

Joukkoliikenteen kehittämis-ohjelman laatimista olivat edesauttamassa kaikki alan vaikuttajat ja sidosryhmät. Laajan työpajatyöskentelyn pohjalta toimenpiteiksi vali-koituivat ne ratkaisut, jotka yhteisesti nähtiin keinoina, joilla voidaan parhaiten vai-kuttaa matkustajien koke-maan palvelutasoon ja näin houkutella lisää käyttäjiä joukkoliikenteeseen.

Vaikka toimenpiteiden

ten onkin helppo ryhtyä ar-vostelemaan.

Työhön olisi syytä tarttua nyt, kun uusi joukkoliiken-nelaki on tullut voimaan ja uudet liikenteen hallin-nonalan virastot ovat organi-soituneet uudelleen.

Lähteet: Arki paremmaksi – joukkolii-kenne toimivaksi, Joukkolii-kenteen kehittämisohjelma 2009–2015. Liikenne- ja viestin-täministeriön julkaisu 19/2009.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen

ohjelma 2009–2020. Liikenne- ja viestintäministeriö 17.3.2009.

Liikenne ja viestintä 2014. Lii-kenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja ta-loussuunnitelma vuosille 2011–2014. Liikenne- ja viestintäminis-teriön julkaisu 2 / 2010.

Kansallinen älyliikenteen strate-gia. Selvitysmiehen ehdotus. Lii-kenne- ja viestintäministeriön julkaisu 5 / 2009.

KETJU yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliiken-neuudistus. Liikenne- ja viestin-täministeriön julkaisuja 39/2009.

28

käynnistämisessä ministeri-ön rooli nähtiinkin merkittä-vänä, on selvää, että alan toimijoiden tulee tehdä yh-dessä työtä kehittämisohjel-maan valittujen toimenpitei-den toteuttamiseksi ja olla myös aktiivisia toimenpitei-den toteuttamisen käynnis-tämisessä. Tässä voisi kukin taho osoittaa kykynsä edis-tää matkustajapalvelujen ke-hittymistä vastaamaan myös potentiaalisten matkustajien tarpeisiin sen sijaan, että jää-dään odottelemaan muiden osapuolien tekoja, joita sit-

Täsmällinen palvelu on tärkeä kilpailutekijä.

Liisi

Vähä

talo

Väyläinvestoinnit – julkinen liikenne

293/2009

Yksityistietolaari

Miten pitää menetellä, kun tiekuntamme jäsenet kolaavat lumet pihaltaan tien ojiin. Keväällä lumen sulaessa tielle nousee vettä ja tien kuivatus kärsii. Voiko tiekunta kieltää lumen kasaamisen ojiin?

Toimitsijamiehen tai hoito-kunnan tulee yksityistielain mukaan huolehtia siitä, että tie pidetään kunnossa. Mikä-li ojiin kasatusta lumesta katsotaan olevan selvästi haittaa tienpidolle, hoito-kunta voi kieltää osakkaita kasaamasta lunta ojiin. Jos tästä huolimatta lunta edel-leenkin ajetaan ojiin, hoito-kunta ajattaa lumen pois. Lasku lähetetään sitten niil-le, jotka ovat ojat tukkineet.

Kun kerran lunta ei saa ajaa tienvarren ojiin, niin minne sen voi viedä?Kuluva talvi on ollut poikke-uksellisen luminen ja tiet ovat kaventuneet paikoitel-len kapeiksi ränneiksi, joissa on ajourat. Aurattavan lu-men sijoitus onkin paikoitel-len iso ongelma.

Yleensä yksityistien var-rella löytyy paikkoja, johon aurauslumi voidaan sijoittaa ilman, että keväinen sula-misvesi valuu tielle tai tukkii rumpuja. Maanomistajan lu-valla lunta voi ajaa jonnekin joutomaalle. Mikäli tällaista paikkaa ei ole, lumi joudu-taan kuljettamaan pois. Jo-kaisessa kunnassa, yleensä taajamien lähellä on lumen-kaatopaikkoja, johon lunta voidaan viedä.

Lumen poisviennin mak-

saa tiekunta. Luonnollisesti tämä lisää talvikunnossapi-tokustannuksia. Kapeat ja mutkaiset tiet voidaan myös puhdistaa lumesta linko-amalla. Jos talot ovat hyvin lähellä tietä ja välissä ei ole suoja-aitaa, voi lingotessa lentää tienpinnasta hiekoi-tushiekkaa ja kiviä tuhoisin seurauksia. Linkous on myös kallista verrattuna aurauk-seen.

Koska tien pitää olla aurattu?

Mitään tarkkaa sääntöä ei ole, koska tien pitäisi olla

aurattu. Tien pitää kuitenkin olla ajettavissa, siiloin siellä on tarkoitus kulkea. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä, että aamuauraus suoritetaan siinä klo 6-7 välillä ja illalla viimeisin auraus klo 21 maissa.

Paljonko pitää olla lunta, jotta aura lähtee liikkeelle? Pääsääntönä voidaan pitää, että tie on aurattava viimeis-tään silloin, kun irtolunta on 10 cm tai sohjoa 5 cm.

Yksityistiet ovat hyvin eri-laisia ja siksi onkin hyvä so-

Talvi tuli

Tällä palstalla Suomen Tieyhdistyksen yksityistie-asiantuntija Elina Kasteenpohja käsittelee vastaan tulleita yksityistieasioihin liittyviä kysymyksiä.

Elina Kasteenpohja

pia tiekunnan kokouksessa aurauskäytännöstä. Viimeis-tään hoitokunnan täytyy tehdä selvät pelisäännöt, koska ja miten auraus suori-tetaan. Urakoitsijan kanssa asia on myös muistettava so-pia huolellisesti.

Mistä löytyy aurausohjeita?

Tiehallinto on julkaissut vuonna 1999 ohjeen ”Yksi-tyisten teiden kunnossapi-to”. Julkaisu on edelleenkin varsin käyttökelpoinen ja sii-tä löytyy hyvin seikkaperäi-set ohjeet aurauksen suorit-tamiseen

Katso: www.tiehallinto/yksityistiet hakusanaksi jul-kaisun nimi

Riittäisikö tällainen?

3/2010

mässä maaseudun elinoloja jo yli kaksikymmentä vuotta. Ruralia-instituutti on Helsin-gin yliopiston erillislaitos, jonka yksiköt sijaitsevat Mik-kelissä ja Seinäjoella. Osaa-misaloja ovat:- luomu, luonnonvarat, elin-tarvikkeet- maaseutu ja yhteiskunta - yrittäjyys ja osuustoiminta

Keskeinen osa toimin-taamme on yliopistollinen tutkimustyö, jonka tuloksista hyötyvät sekä maaseutu että koko yhteiskunta. Tutkimme mm. maaseudun maanomis-tusrakenteen muutoksia, maaseudun vapaa-ajan asu-tuksen kehittymistä, palvelu-tarpeita sekä väestöraken-netta. Saatua tietoa voivat hyödyntää kaikki kansalai-set, kylien asukkaat, valtio, palvelujen tuottajat ja tieten-kin maaseudun yrittäjät.

Vuoden 2009 tutkimuk-sessa selvitimme vapaa-ajan asukkaiden nykyistä ja tule-vaa, yksityiseen sektoriin kohdistuvaa palvelukysyn-tää Etelä-Savossa. Samalla si-vuttiin muuttuvan kesämök-kikulttuurin muita ilmiöitä, kuten mökkeilyn ja mökki-en sijainnin ekologisia vai-kutuksia.

Mökkien määrän kasvun lisäksi monet vapaa-ajan asumisen muutostrendit vai-kuttavat maaseudun tuottei-den ja palvelujen kysyntään. Kaikilla muutoksilla on vai-kutus myös teillä tapahtu-vaan liikkumiseen.

Ruralia-instituutilla on myös oma tuotekehityskeit-tiö, jossa kehitämme yhteis-työssä paikallisten elintarvi-keyritysten kanssa uusia jat-kojalosteita kuluttajille ja am-mattikeittiöille. Ilahduttavaa on ollut todeta, että maaseu-dulla kasvatettujen ja tuotet-tujen elintarvikkeiden kysyn-tä on kasvanut voimakkaasti. Lähellä tuotetun ja puhtaan ruoan arvostus on huomattu sekä matkailijoiden että mat-kailupalveluja tuottavien yri-tysten keskuudessa.

Russia Services -hanke edistää yhteistyötä

Etelä-Savoon virtaa runsaasti matkailijoita idästä. Alueella on koettu tarpeelliseksi lisä-tä venäläisille suunnattua neuvontaa työskentelyyn, asumiseen ja vapaa-ajanviet-toon liittyvissä asioissa. Vuonna 2008 käynnistyneen 3-vuotisen Russia Services -hankkeen Reception-osios-sa olemme koonneet hank-keen verkkosivuille käytän-nönläheisen ja monipuoli-sen tietopaketin. Neuvon-nan tarkoitus on edistää suomalaisten ja venäläisten välistä yhteistyötä. Toiminta-kulttuurimme ja -tapamme ovat erilaiset ja perustietoa tarvitaan.

Verkkosivujen yhtenä tär-

Yksityistiet

30

Ruralia-instituutti kehittää myös yksityistieasioitaSeija Paksu, projektipäällikköHelsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

E telä-Savo ympäristöi-neen ja Saimaan ran-toineen on yksi suo-situimmista mökki-

maakunnista, mikä tarkoit-taa myös vilkasta liikennettä yksityisteillä. Etelä-Savossa on yli 40 000 kesämökkiä. Alueen mökkimäärä on li-sääntynyt viimeisen kymme-nen vuoden aikana lähes 11 000 mökillä.

Alue on kiinnostanut myös venäläisiä, jotka ovat-kin ostaneet itselleen vapaa-ajan asuntoja erityisesti itäi-sestä Suomesta. Tosin ta-louskriisi ja kovat pakkaset ovat hieman jähmettäneet ostointoa.

Useimmille mökin osta-neille kaupan tekeminen varsinkin kiinteistönvälittä-jän avulla on ollut helppoa, mutta esimerkiksi tieasioi-den hoito ei olekaan enää niin yksinkertaista. Tämä on huomioitu myös Ruralia-ins-tituutissa, jossa parhaillaan kehitetään hanketoiminnan avulla neuvontaa tieasioissa.

Ruralia-instituutti kehittää maaseudun oloja

Ruralia-instituutti on ollut aktiivisesti mukana kehittä-

Vuonna 2008 käynnistyneen kolmivuotisen Russia Services -hankkeen verkkosivuille on koottu käytännönläheinen ja monipuolinen tietopaketti edistämään suomalaisten ja venäläisten välistä yhteistyötä. Verkkosivujen yhtenä tärkeänä teemana on yksityistie. Sisältö koostuu yksityisteitä käsittelevistä perusasioista ja -käsitteistä.

Ruralia-instituutin projektipäällikkö Seija Paksu antaa lisätietoja Russian Services –hankkeesta, puh. 050 390 2450 tai sähköposti: seija.paksu@helsinki.fi, www.helsinki.fi/ruralia.

Har

ri H

akal

a

3/2010 31

keänä teemana on yksityis-tie. Sisältö koostuu yksityis-tietä käsittelevistä perusasi-oista ja -käsitteistä. Se on laadittu yhteistyössä Laatutie Oy:n toimitusjohtaja Olli Miettisen kanssa, jolla on vahva osaaminen yksityistie-asioissa. Aikaisemman kiin-teistönvälitystyön ja tielauta-kunnan jäsenyyden myötä ja hankkeen projektipäällikkö-nä olen myös itse perehty-nyt tieasioihin.

Yksityistie kätkee sisäl-leen paljon asioita ja tie on aina ollut kiinnostusta herät-tävä puheenaihe suomalais-ten keskuudessa. Neuvontaa tarvitsevat kansalaisuudesta riippumatta kaikki, joille yk-sityistie on uusi käsite peli-sääntöineen. Kun on tietoa, niin on myös helpompi so-pia yhteisen tien hoidosta.

Muita hankkeen verkkosi-vuilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuolto, joka-miehen oikeudet ja velvolli-suudet, rakentaminen, kalas-taminen ja suomalaisen työ-elämän pelisäännöt. Sivus-

ton sisältö on vierekkäin se-kä suomeksi että venäjäksi. Näin sivuston antia voi hyö-dyntää myös sellainen luki-ja, joka ei osaa venäjän kiel-tä. Aineistoon voi siis tutus-tua yhdessä vaikkapa venä-läisen tieosakkaan kanssa.

Hanke vastaa verkkosivu-jen sisällöstä ja päivityksestä tämän vuoden loppuun asti. Luotamme siihen, että sivus-ton päivitys jatkuu myös Russia Services -hankkeen päättymisen jälkeen.

Verkkosivujen osoite: www.russiaservices.fi (Re-ception-osio)

Tutustukaa sivustoon! Otamme vastaan palautetta ja kehittämisideoita.

Hanketta rahoittaa Euroo-pan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ruralia-instituutti Mikkelissä.

Tiekunta tutuksi ja toimivaksiSuomessa on yksityisteitä noin 350 000 kilometriä, josta noin 90 000 kilometriä palvelee vakituista asutusta. Teitä ylläpitää noin 75 000 tiekuntaa. Valtaosan tiekuntien osakkaista muodostavat tavalliset ihmiset, joiden tietämys yksityisteistä saattaa olla puutteellista.

Tiekunta tutuksi ja toimivaksi -esite on tar-

koitettu jokaiselle yksityistien varrel-la asuvalla. Esit-teestä saa perus-tietoa siitä, kuin-ka tiekunta toimii ja mihin yksityis-tielaki velvoittaa.

Esitteen ovat tehneet yhteis-työssä Maanmit-tauslaitos, Lii-kennevirasto ja Suomen Tieyh-distys. Esite jul-kaistaan kol-mella kielellä: suomeksi, ruot-siksi ja englan-niksi. Esitteen näytekappaleet (5) lä-hetetään tieisännöitsijöille sekä kunnille.

Esite on tulostettavissa www.tieyhdistys/yksityistiet -si-vustolta. Myöhemmin esite tulee myös maanmittauslaitok-sen sivuille www.maanmittauslaitos.fi

Venäjäksi yksityistietoa tarjoaa Ruralia-instituutti osoit-teessa www.russiaservices.fi

TIEKUNTA tutuksi ja toimivaksi

Tiekunta ylläpitää yksityisteitäYksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa. Ne välittävät liikennettä valtion ylläpitämiltä maanteil-tä ja kuntien kaduilta yksittäisille kiinteistöille. Yk-sityisteiden käyttöoikeuden perusteena on yleensä kiinteistön hyväksi toisen kiinteistön alueelle perus-tettu tieoikeus. Tietä käyttävien kiinteistöjen omis-tajat ovat kyseisen yksityistien tieosakkaita. Tieosakkaat ovat velvollisia vastaamaan omalla kus-tannuksellaan yksityistien rakentamisesta ja kunnos-sapidosta eli tienpidosta. Tienpidon kustannusten kattamiseksi peritään tiemaksuja. Tiemaksut jaetaan tieosakkaiden kesken kiinteistöjen liikennetarpeiden perusteella tieyksiköiden mukaan.

Tieosakkaat vastaavat tienpidosta yhdessä. He voi-vat toimia joko järjestäytymättömänä tai järjestäy-tyä tiekunnaksi. Järjestäytymättömänä tieosakkai-den on oltava yksimielisiä ja sovittava tienpidosta keskenään.Tiekunta puolestaan on järjestäytynyt tapa hoitaa tienpitoa. Tiekunta valitsee asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa varten toimielimen, useimmiten kolmijäsenisen hoitokunnan, mutta toimielimenä

Tieosakkaat vastaavat tienpidosta yhdessä.

Moni suomalainen joutuu omalla kustannuksellaan pitämään yllä kotiin, mökille, metsä- tai peltopalstalle vievää yksityistietä. Yksityistien varrella maata omistavien niin sanottujen tieosakkaiden kannattaa järjestäytyä ja perustaa tiekunta etenkin silloin, kun tietä käyttää moni ja tien pitää pysyä hyvässä kunnossa.

voi olla myös toimitsijamies. Tiekunta päättää tienpitoa koskevista asioista säännöllisesti pi-dettävissä kokouksissa, tarvittaessa enemmis-töpäätöksillä, jolloin ne sitovat jokaista tieosa-kasta.

Tiekunta kannattaa perustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöllistä kunnossa-pitoa. Tieosakkaat eivät voi perustaa tiekuntaa keskinäisellä sopimuksella. Tiekunta peruste-taan yksityistietoimituksessa tai kunnan tielau-takunnan toimituksessa.

Väglaget underhåller enskilda vägar

De enskilda vägarna är en viktig del av Finlands

vägnät. De förmedlar trafik från landsvägar, som

underhålls av staten, och från kommunernas gator

till privata fastigheter. Grunden för nyttjanderätt till

enskilda vägar är oftast en för fastigheten beviljad

vägrätt över en annan fastighet. De fastighetsägare

som använder vägen är den berörda vägens vägdel-

ägare.

Vägdelägarna är skyldiga att med egna medel svara

för byggnad och underhåll av den enskilda vägen,

detta kallas för väghållning. För att täcka väghåll-

ningens kostnader uppbärs vägavgifter. Vägavgifter-

na fördelas mellan vägdelägarna enligt vägenheter

vilka grundar sig på trafikbehovet till fastigheterna.

Vägdelägarna ansvarar för väghållningen tillsam-

mans. De kan fungera antingen som ett icke konsti-

tuerat väglag eller konstituera sig i ett väglag. Som

icke konstituerade bör vägdelägarna vara enhälliga

och tillsammans komma överens om väghållningen.

Väglaget är ett organiserat sätt att sköta väghåll-

ningen. För att förbereda och verkställa ärenden

väljer väglaget ett organ, oftast en bestyrelse på tre

Vägdelägarna ansvarar

för väghållningen tillsammans.

Många finländare är tvungna att på

egen bekostnad underhålla en enskild

väg som leder hem, till stugan, skogs-

eller åkerskiftet. Dessa, så kallade

vägdelägare, vilka äger mark invid

den enskilda vägen, har nytta av att

konstituera sig och bilda ett väglag,

speciellt då många använder vägen

och den bör bibehållas i gott skick.

medlemmar, men organet kan också vara en

syssloman. Väglaget bestämmer om ärenden

gällande väghållningen vid regelbundet hållna

möten, vid behov genom majoritetsbeslut, var-

vid besluten binder varje delägare.

Det lönar sig att grunda ett väglag om antalet

vägdelägare är stort och vägen kräver regel-

bundet underhåll. Vägdelägarna kan inte grun-

da ett väglag genom ett ömsesidigt avtal. Ett

väglag grundas antingen vid en enskild väg-

förrättning eller vid en förrättning av kommu-

nens vägnämnd.

VÄGLAGET

bekant och fungerande

32 3/2010

Yksityistiet

S uomen Tieyhdistyk-sen yksityisteitä kä-sittelevässä julkaisu-sarjassa on aiemmin

ilmestynyt tiekuntien hallin-toa käsittelevä Tiekunta ja tieosakas -kirja, josta on otettu jo useita päivitettyjä painoksia. Nyt julkaisusarja on saanut jatkoa teiden pa-rantamista käsittelevällä kir-jalla.

Yksityistien parantaminen -opaskirja kokoaa yhteen tä-hän asti hajallaan olleita tei-den parantamisen suunnitte-lu- ja toteutusohjeita. Kirja sisältää käytännön läheisellä tavalla kaikille tiekunnille ja tieosakkaille tarpeellista pe-rustietoa yksityistien paran-tamisesta – riippumatta siitä, onko hanketta vireillä juuri nyt vai vasta tulevaisuudes-sa.

Yksityisteiden kunto on heikentynyt huolestuttavalla tavalla. Raskaiden kuljetus-ten määrät ja ajoneuvopai-not ovat kasvaneet ja osal-taan lisänneet teiden kuor-mitusta ja rakenteiden pa-rantamistarvetta. Eikä ilmas-to-olojen muutokset näyttäi-si kehityksen suuntaa muut-tavan. Onneksi valtio on ha-vainnut asiantilan ja suun-nannut avustuksiaan nimen-omaan teiden rakenteiden korjauksiin.

Hajallaan ollut tieto nyt yksissä kansissa

Erilaisia tien parantamiseen liittyviä suunnittelu- ja toteu-

Uusi opaskirja yksityisteiden parantamiseenPerusteita suunnitteluun ja toteutukseen

tusohjeita on toki olemassa, mutta tieto on varsin hajal-laan. Esimerkiksi maanteitä varten on ohjeita, jotka osit-tain soveltuvat myös yksi-tyisteiden parantamistöihin. Liikenneviraston sivulta löy-tyy ohjekortteja yksityistei-den parantamiseen, kirja kunnossapidosta ja ohje yk-sityisteiden silloista. Myös metsäteiden suunnittelusta ja osin myös parantamisesta on ohjeet verkkojulkaisuina.

Uusimman oppaan tavoit-teena on koota tietoa yksiin kansiin ymmärrettävässä muodossa. Kirja ei ole kai-

ken kattava, mutta toivotta-vasti ohjaa laajan lähdeluet-telon avulla tarkemman tie-don ääreen.

Tiekunta yleensä toteut-taa pienet parantamishank-keet itse omin voimin. Uusi julkaisu antaa entistä var-memman tietopohjan tällais-tenkin hankkeiden toteutta-miseen. Suuremmissa hank-keissa tarvitaan jo enemmän suunnittelua ja tutkimuksia. Ja mikäli aikomus on hakea avustusta esimerkiksi valtiol-ta, tarvitaan siihenkin riittä-vän hyvät asiakirjat. Se vaatii jo hiukan perehtyneempää

asiantuntijaa, jolle julkaisus-ta löytyy koottua ja ehkä uuttakin tietoa.

Kirjaan on koottu perus-tietoa myös hankkeen to-teuttamisvaiheesta. Kilpailut-taminen, sopimusten laati-minen ja työn valvonta ovat nekin osaamista ja ymmär-rystä vaativia tehtäviä.

Kirjan käsikirjoittajana ja laajan aineiston kokoajana on toiminut diplomi-in-sinööri Esko Hämäläinen. Tekemisessä on ollut muka-na laaja asiantuntijajoukko. Liikennevirasto myönsi op-paan tekemiseen taloudellis-ta tukea.

Kirjassa on liitteineen 140 sivua, 30 valokuvaa ja yli 60 piirrosta.

Kirjan hinta on 48 euroa (sis.alv), Tieyhdistyksen jä-senille 40 euroa (sis.alv) + postikulut.

Kirjaa voi tilata Suomen Tieyhdistyksestä toimisto@tieyhdistys.fi tai 0207 861  000 tai www.tieyhdis-tys.fi.

3/2010 33

T ieyhdistyksen julkaise-ma uusi kirja Yksityis-teiden parantaminen

esiteltiin ensimmäistä kertaa medialle ja kirjan tekemi-seen osallistuneille taustaor-ganisaatioille helmikuun alussa kirjan julkistustilai-suudessa.

Opaskirjan taustoista, tar-peesta ja tekemisestä kertoi-vat kustantajan, tekijän, ra-hoittajan ja käyttäjän näkö-kulmasta Tieyhdistyksen toi-mitusjohtaja Jaakko Rahja, kirjan kirjoittaja Esko Hä-mäläinen, Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualu-een (entinen Keski-Suomen tiepiiri, jonne yksityistieasiat on vastuutettu) johtaja Sep-po Kosonen sekä tieisän-nöitsijä Olli Ylinen.

Vapaamuotoisessa kes-

Uusi kirja lanseerattiin julkistustilaisuudessa

Seppo Kosonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta edustaa julkaisun tärkeää taustaorga-nisaatiota, jonka vastuualueella yksityistieasiat ovat samoin kuin ennen Tiehallinnon aikana.

Kirjailijan omistus-kirjoituksilla oli kysyntää.

kustelussa todettiin yksityis-teiden hyvän hoidon tärkeys sekä tulossa olevan yksityis-tielain uudistamisen tarpeel-lisuus.

34 3/2010

Yksityisteiden tieisännöitsijäkoulutus jatkuu vuonna 2010 yhdellä kurssilla. Uusi kurssi pidetään syksyllä ja hakuaika siihen on käynnistynyt. Tieyhdistyksen TIKO -koulutusohjelmalla tarkoituksena on luoda nykyisen talkootyötyyppisen yksityistieasioiden hoidon rinnalle uusi toimintatapa – ammattimainen tieisännöinti. Siinä sivutoimiset tieisännöitsijät tarjoavat palvelujaan tiekunnille. Monet kunnat käyttävät myös tieisännöitsijöitä asiantuntijoina lautakunnan toimitusten valmistelijoina.

Yksityistiet

Y ksityisteiden tiei-sännöitsijä on hen-kilö, joka ensisijai-sesti hoitaa tiekun-

tien hallinnolliset tehtävät, ti-laa ja valvoo työt, seuraa tei-den kuntoa, jne. Hän toimii joko hoitokuntien apuna tai tiekuntien toimitsijamiehenä. Myös kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän palveluita muun muassa toimitusten ja avustuspäätösten valmiste-lussa.

Tieisännöitsijöitä on tähän mennessä koulutettu vajaat 200. Tuoreimmat tieisännöitsi-jät valmistuivat joulukuussa 2009. Kaikilla jo toimivilla tiei-sännöitsijöillä on ollut todella hyvin kysyntää. Tiekunnissa on tarvetta ulkopuoliselle toi-mitsijamiehelle tai hoitokun-nan työrukkaselle. Toki mo-nessa tiekunnassa asiat hoitu-vat edelleen tieosakkaiden omin voimin ja talkoohenges-sä. Mutta nämäkin tiekunnat saattavat tarvita ja voivat käyt-tää tieisännöitsijän ammatti-apua esim. tieyksiköinnissä ja perusparannushankkeissa.

Koulutus järjestettiin en-simmäisen kerran vuonna 2003, jolloin kyse oli kokei-lusta. Tuolloin saadut koke-mukset ylittivät huomattavas-

Tieisännöitsijöiden kurssi syksyllä 2010Hakuaika on alkanut

ti etukäteisodotukset. Niinpä seuraavina vuosina viime syksyyn saakka on pidetty reilun 20 hengen kursseja säännöllisesti yksi tai kaksi vuodessa.

Kurssin käyneiden tieisän-nöitsijöiden yhteystietoja löy-tyy Tieyhdistyksen nettisivulta www.tieyhdistys.fi/yksityistiet.

Kuinka syksyn 2010 kurssille voi hakea

Vuonna 2010 toteutetaan yksi kurssi, johon periaatteessa voi hakeutua kaikkialta maasta. Kattavan palvelutarjonnan ta-

kaamiseksi syksyn kurssille kannattaa hakea erityisesti niiltä alueilta, joissa ei nyt ole toimivaa tieisännöitsijää paik-kakunnalla eikä aivan lähi-seudullakaan. Tavoitteena on siis paikata tieisännöitsijäkart-taan jääneitä ’tyhjiä’ aukkoja. Paikoitellen myös kaikki tä-hän mennessä kurssin käy-neet eivät ole aloittaneet var-sinaista tieisännöintitoimintaa tai sitten he ovat syystä tai toi-sesta joutuneet luopumaan siitä. Tämä antaa tilaa uusille koulutettaville.

Hakijoilta toivotaan perus-tietämystä yksityistieasioista. Toimitsijavuodet tai hoitokun-nan jäsenyydet jo antavat pe-ruslähtökohdan. Tämä etukä-teiskokemus helpottaa huo-mattavasti uusien asioiden omaksumista.

Kurssilla käydään perus-teellisesti läpi yksityistielaki ja muu yksityistienpitoon liittyvä lainsäädäntö. Tiekuntahallinto kokousmenettelyineen ja ta-loushallinnon tehtävineen on kurssin jälkeen hallussa. Tie-kuntien vastuukysymykset tu-levat tutuksi. Tieyksiköinnistä tehdään laskutehtäviä Kun-

nossapitotöiden teettäminen on tieisännöitsijän päätehtäviä ja siihen kurssilla paneudu-taan perusteellisesti. Peruspa-rannushankkeen suunnittelu, rahoittaminen ja toteuttami-nen ei kurssin jälkeen tuota ylipääsemättömiä ongelmia.

Kurssijaksoja tullaan pitä-mään kolme, jotka kukin ovat kolmipäiväisiä. Koulutusjak-son alussa ja jaksojen välissä tehdään erilaisia kotitehtäviä. Kurssilaiset osallistuvat kaikil-le jaksoille.

Kurssijaksoista ensimmäi-nen on suunniteltu pidettävän 21.–23.9. Jyväskylän seudulla ja 2. jakso 26.–28.10. Tampe-reen seudulla. Viimeinen eli 3. jakso pidetään 8.12.–10.12. paikassa, joka ratkeaa sen mu-kaan, mistä päin kurssilaiset pääosin ovat kotoisin. Päivä-määrät ovat alustavia ja muu-tokset ovat vielä mahdollisia.

Tarkemmat ohjeet ja haku-lomake löytyvät yhdistyksen kotisivulta osoitteessa www.tieyhdistys.fi/yksityistiet. Ha-kulomakkeen voi myös tilata soittamalla Tieyhdistyksen toimistoon puh. 0207 681 000.

TIKO tieisännöitsijäkurssiin kuuluu myös loppukoe. Koetta suorittamassa syksyn 2009 kurssilaisia.

353/2010

Kolumni

Ammattinimike insinööri tarkoitti Suomen tekniikan historiassa lähinnä rakennusinsinööriä ja tämän alan si-sällä painopiste oli pitkälle 1900-lukua tie- ja vesirakentamisessa. Perinteitä ja itseluottamusta siis löytyy.

Teknillisen korkeakoulun raken-nusosaston komea historiateos (Jutta Julkunen 2008) kuvaa, kuinka beto-nitekniikan läpimurto, kärkinimenään professori Jalmar Castrén (1873–1946) toi statiikan ja konstruktiot insi-nöörien suunnittelupöydälle. Sillat oli-vat ennenkin tarvinneet laskelmansa, mutta vasta teräsbetonin yleistyminen talopuolellakin siirsi rakennusinsinöö-rien julkista kuvaa lujuusopin ja statii-kan suuntaan.

Rakennusosaston legendaarinen johtaja ”Hermanni” eli rakennuskonst-ruktioiden statiikan professori H. O. Hannelius intoutui, pilke silmässä kuuleman mukaan, vertailemaan dip-lomi-insinöörien ja rakennusmestarei-den koulutusta ja ammattitaitoa. Mikä näitä ryhmiä erottaa? Hermanni vastasi itse: erona on rakennusstatiikka! Muu-ta olennaista eroa ei sen mukaan pal-joa olisi.

Hanneliuksen korostama sta-tiikka laskentamenetelmineen – jotka tietysti nekin ovat huimasti kehittyneet – on jättänyt tieinsinööreihin eräänlai-sen matematiikkavajeen. Kun jo oma-kotitalon rakennesuunnittelija käyttää monia laskukaavoja, isonkin tien ra-kenteesta selviää lujuusopillisesti vä-hällä, useimmiten valmiita taulukoita lukemalla. Nykyvuosien laskentaohjel-mat liittyvät tyypillisemmin geometri-aan, maastomittauksiin ja monenlai-siin yhteensovituksiin.

Kyllä tierakenteeseenkin saa integ-raaleja mahtumaan, mutta käytännön merkitystä esim. päällystekerroksen paksuutena tai sen vaihtoehtoisina

ominaisuuksina ei teorioilla kovin pit-källe ole. Vuonna 1967 osallistuin USA:n Ann Arborissa suureen asfalttipäällysteiden rakenteellisen suunnittelun kongres-siin, toiseen sitä lajia. Avajaispuhuja tervehti erityisesti suomalaisia, heitä kun ilmaantui paikalle parikymmentä eli suurin ryhmä jenkkien itsensä ja kanadalaisten jälkeen. Seuraavana aa-muna jäljellä oli enää neljä tai viisi. ”Kyllä Chicagon näyttely on enemmän meitä varten kuin nämä integraalit”, arveli eräs kelpo asfalttimies – ja oli mielestäni aivan oikeassa.

Asfalttipäällysteiden lujuus-opillista teoriaa – kuten muutakin tien rakenteellista suunnittelua – on meillä Suomessa korostettu tutkimus-foorumeilla melkoisen yksipuolisesti. Mielenkiintoisia osa-aiheita, mutta vie-vät helposti panoksia monelta tär-keämmältä. Tieinsinöörin olisi osatta-va myös liikennesuunnittelua, maise-ma-arkkitehtuuria, ympäristönsuoje-lua, geotekniikkaa tietysti, vesiraken-tamista ja -huoltoa, hyvä annos silto-jen suunnittelua, unohtamatta käytän-nön maarakentamista ja lainkäyttöä. Vuorovaikutustaidot ovat nekin infra-alalla välttämättömiä hankkeiden läpi-viemiseksi.

Ei lujuusopin integraalien perään ole aihetta haikailla, kun haasteet ja kehittämistarpeet ovat muualla. Missä viipyy suomalaisen tiearkkitehtuurin kehittäminen ja innovaatiot? Tutki-muksia ja väitöskirjoja tehdään haluk-kaasti sellaisilta aloilta, joissa on pal-jon mittausaineistoa, kuten juuri tien tai kadun rakenteellisissa kysymyksis-sä. Mutta kuka mittaa tai edes arvioi liikenneympäristön näkymiä ja muuta laatua? Siinä ympäristössä elää autoili-joiden lisäksi jossain määrin jokainen suomalainen.

Uskaltaisiko olla optimisti siinä, et-tä uusi Aalto-yliopisto antaisi piristystä myös Teknillisen korkeakoulun laitok-sille yhdyskunta- ja ympäristötekniik-kaa myöten. Kun perinteitäkin on, tie-tekniikka voisi löytää omat oikeat ky-symyksensä ja niihin vielä vastauksia-kin.

* * *Kirjoittaja, tekniikan tohtori Eero

Lehtipuu on tie- ja katutekniikan kon-sultti. Häntä askarruttaa mm. liiken-neväylien ja muun rakennetun ympä-ristön toiminnallinen ja esteettinen laatu.

Tieinsinöörin integraalit

Eero Lehtipuu

36 3/2010

Toimitusjohtajalta lyhyesti

Jukka Karjalainen varapuheenjohtajaksiTieyhdistyksen hallitus piti normaaliin tapaan järjestäytymis-kokouksensa tammikuussa. Kokous voitiin pitää tällä kertaa Lahdessa Talvitiepäivien yhteydessä, sillä tapahtuma pidet-tiin poikkeuksellisesti tammikuun puolella. Normaalistihan Talvitiepäivät on helmikuussa.

Järjestäytymiskokoukseen liittyy useita henkilövalintoja. Varapuheenjohtajaksi vuodelle 2010 hallitus valitsi keskuu-destaan Jukka Karjalaisen Liikennevirastosta. Puheenjoh-tajaksi oli vuosikokous viime kesäkuussa jo valinnut Olavi Martikaisen.

Työvaliokunnan jäseninä ovat sääntöjen mukaan pu-heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hei-dän lisäkseen työvaliokuntaan valittiin Kari Kotro, Matti Peltola, Harri Kallberg ja Vesa Jussila. Hallituksen muut jäsenet ovat Anders Portin, Erkki Peltomäki, Matti Ruottu, Kari Hartikainen, Pasi Nieminen ja Jari Mus-tonen.

Vaikuttamistyötä tekevään Auto- ja Tieforumiin yhdistyk-sen edustajaksi nimettiin toimitusjohtaja.

Kavo Käyhkön rahaston hallituksen vuonna 2010 muo-dostavat yhdistyksen puheenjohtaja ja Erkki Peltomäki. Sih-teerinä toimii pääsihteeri Jouko Perkkiö.

Kiinteistö Oy Levin Pitkospuun yhtiökokousedustajaksi nimettiin Kari Kotro. Tie ja Liikenne- lehden asiantuntija-kuntaan hallitus valtuutti kutsumaan Miia Apukan Destias-ta, Marit Kålan Tetra Chemicals Europesta, Jyrki Paavilai-sen Rambollista, Arto Tevajärven Liikennevirastosta, Jark-ko Valtosen Aalto-yliopistosta, Vesa Jussilan SMKJ:sta. Pu-heenjohtajana toimii päätoimittaja Rahja ja sihteerinä toimi-tuspäällikkö Vähätalo.

Väylät ja Liikenne -kongressin 2010 järjestelytoimikun-nassa yhdistystä edustavat toimitusjohtaja toimikunnan pu-heenjohtajana ja Liisi Vähätalo sihteerinä sekä Jouko Perk-kiö asiantuntijajäsenenä.

Tampereella pidettävän Talvitiepäivät 2012 -kongressin järjestelytoimikuntaan nimettiin Tieyhdistyksen edustajina Liisi Vähätalo ja Jaakko Rahja.

Yhdyskuntatekniikka 2011 -näyttelyn (Turku) näyttelytoi-mikuntaan nimettiin Perkkiö ja Rahja ja varajäseneksi Vähä-talo. Muutoin eri yhteistyötahot nimeävät omat edustajansa.

✽ ✽ ✽

Hallitus hyväksyi uusia jäseniäTammikuun kokouksessaan hallitus hyväksyi jälleen liudan uusia jäseniä. Tuoreimmat henkilöjäsenet ovat Hurme OlliKorkeamäki HeikkiPulkkinen SimoTilli Antti ja Tullila Timo sekä

Uusin opiskelijajäsen on Seppo Kaappola.Uusimmat yhteisöjäsenet ovat ne ELY-keskukset, joissa

on liikenne- ja infrayksiköt eli Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-

Suomen, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Poh-janmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

Muita yhteisöjäseniä ovat Liikennevirasto, Loviisan kau-punki (kuntaliitoksen jälkeen jatkaa Pernajan kunnan jäse-nyyttä) sekä Metsäpalvelu Eerola Oy

Jäseniä ovat myös seuraavat yksityisteiden tiekunnatKeulaan yksityistieRetken-Korpiniityn yksityistieSahan tieSuontaan yksityistieRauhamäen yksityistie jaValkjärven metsätie

✽ ✽ ✽

Talvitiepäivät Lahden pakkasessaMinisteri Vehviläinen avasiTalvihoidon suurkatselmus Talvitiepäivät pidettiin Lahden Messukeskuksessa 26–28.1.2010.

Varsinaista kongressia edeltävänä tiistaina 26.1 oli muuta-malla kymmenellä ensiksi ilmoittautuneella mahdollisuus vierailla Hartwallin panimolla ja samalla matkalla katsella Kariston uutta asuinaluetta oppaana arkkitehti Päivi Airas Lahden kaupungilta. Illalla oli tervetuloiltama hyppyrimäki-en juurella Voitto-ravintolassa, jonne oli kokoontunut toista sataa kongressivierasta lähinnä ulkomaista. Lahden Hiihto-seuran juniorit järjestivät hyppynäytöksen Tommi Nikusen johdolla.

Keskiviikkona ja torstaina 27.–28.1. pidettiin kolmikieli-nen seminaari. Pääteemana on ”Talvihoidon laatu – lii-kenteen turvallisuus”. Aihetta käsiteltiin seminaarissa, jo-hon osallistui 300 osanottajaa. Esitelmät tulkattiin kolmella kielellä suomi, ruotsi ja englanti.

Kongressin avajaisissa tupa oli täpösen täynnä. Tapahtu-man avasi ja valtiovallan tervehdyksen esitti liikenneminis-teri Anu Vehviläinen. Avajaisesitelmän piti Liikenneviras-ton pääjohtaja Juhani Tervala.

Kaupunki kutsui seminaarin osanottajat ja näytteilleaset-tajien edustajat tervetulovastaanotolle keskiviikkoiltana hie-noon Siebliustaloon. Isäntä toimi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Talvitiepäivien näyttely oli avoinna molempina päivinä. Uutuusasiana oli se, että näyttelyssä kävijöiden kesken ar-vottiin useita kävijäpalkintoja kuten miniläppäri, DVD-soi-tin, grillisetti, pihviveitsisarja ym. Arvontaan osallistuminen edellytti asiakaskortin täyttämistä ja palauttamista sisääntu-lon yhteydessä olevaan laatikkoon. Näyttelyssä kävijöiden määrää ei laskettu, mutta palautuneiden asiakaskorttien pe-rusteella on arvioitu kävijämäärän olleen vajaat 4 000, mikä kapea-alaiselle ammattinäyttelylle on hyvä määrä.

Infratekniikan sekä autojen ja työkoneiden kuljettajaopiske-lijoille oli Lahden AMK.n tiloissa avajaisten jälkeen oma erityis-ohjelmansa. Opiskelijoita oli noin 160, mikä on Talvitiepäivien selkeä ennätysmäärä. Erityistä kiitosta saivat tilaisuuden esitel-mänpitäjät esitystensä sisällöstä ja esitystaidoistaan.

Koulutustilaisuus pääasiassa Lahden lähiseudun yksityis-teiden tiekunnille pidettiin sekin Lahden AMK:n tiloissa torstaina. Aiheina olivat valtionapu (Antti Haikka Pirkan-

373/2010

● ilmastomuutoksen vaikutukset liikenneinfraan ja liikenteeseen● tulevaisuuden näkymät: energiakysymykset ja tekniset innovaatiot● liikenneväylien rakentamiseen ja hoitoon liittyvät kysymykset● elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka

✽ ✽ ✽

16th IRF World Road Meeting 2010 PortugalissaJärjestyksessään 16. IRF World Road Meeting pidetään Portugalin Lissabonissa 25.-28. toukokuutta 2010. IRF on Kansainvälinen Tieliitto eli International Road Federation, jonka jäsen on muun muassa Suomen Tieyhdistys.Kongressin pääotsikoksi on valittu Sharing the Roads. Kongressissa on jälleen muutama suomalaisesitys.

Lisätietoa sivulta www.irf2010.com. Lisätietoa antaa myös Tieyhdistyksen toimitusjohtaja, jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

✽ ✽ ✽

maan ELY), tiekunnan hallinto (Elina Kasteenpohja Tie-yhdistys) sekä vinkit teiden parantamisesta (tieisännöitsijät Ilkka Nikkilä ja Antti Pärssinen). Läsnä oli noin 90 tie-kuntaihmistä.

✽ ✽ ✽

Väylät ja Liikenne 2010 – Call for Papers päättyy maaliskuussaVäylät ja Liikenne 2010-kongressissa ensi lokakuussa haluk-kailla on jälleen oiva mahdollisuus välittää tutkimusten ja hankkeiden tuloksia, oivalluksia, keksintöjä, sovelluksia ja uusia ajatuksia asiantuntijoiden kuultavaksi ja arvioitavaksi.

Tapahtuman Call for Papers on menossa ja se päättyy 12. maaliskuuta. Esitettä on laajasti postitettu, mutta sen saa myös Tieyhdistyksen kotisivulta.

Kunkin istunnon alussa on tälläkin kertaa tasokas avaine-sitelmä yleisenä johdantona aihepiiriin. Avainesitelmä vali-taan ensisijaisesti saapuneista ehdotuksista, mutta voidaan myös pyytää.

Järjestelytoimikunta korostaa uuden tiedon painoarvoa. Tulevaisuuteen tähtäävä ja tietysti korkeatasoinen ehdotus läpäisee valintaseulan muita helpommin. Teknisten istunto-jen teemat ovat tällä kertaa;

A Väylät ja terminaalit1 Väyläpalvelujen tuottaminen2 Väylien rakenteiden ja rakentamisen kehittäminen3 Hoidon ja ylläpidon tekniikka ja kehitys4 Väyläsuunnittelun haasteet5 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen6 Liikenneinfrahankkeet ja niiden rahoitus7 Väyläomaisuuden hallinta ja elinkaaritarkastelut

B Liikkuminen ja logistiikka1 Liikennepolitiikka ja liikenteen hinnoittelu2 Liikennejärjestelmän palvelutaso ja käyttäjien tarpeet3 Turvallinen liikkuminen4 Kevyt liikenne5 Joukkoliikenteen näkymät6 Pysäköinnin järjestelyt7 Haja-asutusalueiden erityiskysymykset8 Liikenteen hallinta9 Elinkeinoelämän kuljetustarpeet 10 Liikennemallit

C Tutkimus, koulutus, osaaminen

D Kansainvälinen näkökulma väyliin ja liikenteeseen

E Ympäristö, energia, ilmastonmuutos

F Liikennevälineet ja niiden tekninen kehitys

Esitelmäänsä tarjoavaa pyydetään sijoittamaan ehdotuksen-sa yhden yllämainitun otsikon alle.

Järjestelytoimikunta toivoo, että nyt saataisiin runsaasti esi-telmäehdotuksia muun muassa seuraavista teemoista:

Out

i Jok

ela

Talvitiepäivillä järjesti kaupunki seminaariväelle ja näytteilleasettajille vastaanoton Sibeliustalolla kaupun-ginjohtaja Jyrki Myllyvirran toimiessa isäntänä. Illan antimista nauttimassa kaupunginjohtajan seurassa Tie-yhdistyksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Diplomaatti on mies, joka muistaa naisen syntymä-päivän, mutta ei koskaan hänen ikäänsä.

Englantilainen sananlasku

3/2010

Lukijoilta

38

Suomen liikennekäyttäytymiseen verrattuna ajetaan Espanjassa huolettomasti, ajoittain jopa vaarallisesti. Muutoinkin teillä ja kaduilla liikkumisessa on eroavuuksia Suomeen verrattuna, kirjoittaa Espanjassa asuva Tie ja liikenne -lehden lukija.

R attijuopumusten takia on Espanjassa alettu viime aikoina puhalluttaa kuljettajia systemaattisesti. Sa-malla yritetään kitkeä liikenteen seasta huumeiden ja alkoholin sekakäyttäjät. Esimerkiksi yökerhojen

sulkeuduttua on lähistön kaduille järjestetty liikenneratsioi-ta, joiden avulla karsitaan pois ajokuntonsa puolesta sopi-mattomat kuljettajat.

Nopeusrajoituksia on sopeutettu ajokeliin. Jos kuivalla kelillä suurin sallittu nopeusrajoitus on 120 km/h, se voi ol-la sateella esimerkiksi 80 tai 90 km/h.

Ajonopeuksien valvontaa on lisätty huomattavasti, mutta kuitenkin niin, että ylinopeuksiin puuttumisen raja on tie-dotettu julkisesti. Esimerkiksi nopeusrajoitusalueella 120 km/h sakkoa ruvetaan kirjoittamaan vasta nopeudesta 140 km/h. Mikäli ylinopeus aiheuttaa välitöntä vaaraa, on puut-tumiskynnys alhaisempi.

Espanjassa sakko ei ole progressiivinen niin kuin Suo-messa. Kuljettajan ajokorttiin tulee sakon lisäksi merkintä pisteiden menetyksestä. Ajokortissa on pisteitä 12. Liikenne-rikkomusten seurauksena pistemäärä vähenee. Kun kaikki pisteet on menetetty, otetaan kortti kuivumaan ja kuljettaja joutuu uudelleen ajo-opetukseen. Koulutuksen jälkeen saa kortin takaisin ja aloituspisteitä siinä silloin on vain 8.

Erikoisuutena sakotuksessa on käytäntö, että sakosta saa 50 % alennusta, jos sen maksaa 30 päivän kuluessa.

Erikoisuus on myös se, että autovakuutukseen voidaan li-sähinnasta liittää ehto, jonka perusteella voi saada vakuu-tusyhtiön asianajaja-apua rikkomusasiassaan.

Auton hinaaminen, raskaita ajoneuvoja lukuun ottamatta, on lähtökohtaisesti kiellettyä. Vakuutuksiin liittyy nk. grua klausuuli. Sen mukaan ajoneuvon pysähtyminen esimerkik-si moottorivian vuoksi edellyttää soittoa hinausautolle (grua), joka vetää ajoneuvon kuljetuslavalle ja toimittaa lä-himmälle korjaamolle.

Grualla on myös toinen tehtävä. Varsin yleisenä tapana on pysäköidä auto kielletylle paikalle ja jättää hätävilkut päälle. Tämä toiminta on vähentynyt, kun ajoneuvon omis-taja saattaa nyt palatessaan havaita autonsa hävinneen. Au-to on kuljettajan poissaollessa gruan toimesta viety kaupun-gin säilytykseen. Jalkakäytävän reunaan on liimattu pieni

Havaintoja Espanjan tieliikenteessäMauri Tuominen

vihreä lappu, jossa poisviennistä ilmoitetaan ja kehotetaan noutamaan auto pois säilytyksestä. Lunastus onnistuu vasta maksamalla sakko sekä hinauksen ja säilytyksen kustan-nukset.

Ilmoitus nopeuden tutkavalvonnasta.

Varoitus hitaista ajo-neuvoista.

Ilmoitus väärin pysäköidyn auton poisviennistä.

Nopeusrajoitus sateen aikana on kuivan kelin rajoitusta alhaisempi.

3/2010 39

Henkilöuutisia

Destia OyDestia Oy:n lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 15.3.2010 alkaen varatuomari Aki Markkola. Hän raportoi toimitusjohtaja Hannu Leinoselle.

Vuonna 1966 syntynyt Markkola on viimeksi toiminut EADS-konsernin Senior Legal Counselina vuosina 2006–2010.

Ramboll

DI Jari Nauska on nimitetty yksikön-päälliköksi Oulun Infrayksikössä 1.1.2010 alkaen.

DI Mervi Harju on nimitetty ryhmä-päälliköksi Infran hallinta -yksikössä Tampereella 1.1.2010 alkaen.

DI Lotta-Maija Salmelin on nimitet-ty suunnittelijaksi Espoon Liikenne-väylät-yksikköön 4.1.2010 alkaen.

FM Asko Ijäs on nimitetty suunnitteli-jaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön toimipisteenä Jyväs-kylä 1.1.2010 alkaen. 

RI Ismo Läspä on nimitetty Geo, TKA ja jätehuolto -yksi-kössä Hollolassa Geo ja Jätehuolto-ryhmän ryhmäpäällikök-si 23.11.2009 alkaen.

RI Esko Kääriäinen on nimitetty Geo, TKA ja jätehuolto -yksikössä Hollolassa Geo- ja ympäristögeotekniikan alalle projektipäälliköksi 23.11.2009 alkaen. 

Ins. AMK Satu Orho on nimitetty Geo, TKA ja jätehuolto -yksikössä Hollolassa suunnittelijaksi 13.1.2010 alkaen. 

Ramboll Analytics OyFT Ulla Lignell on nimitetty sisäilma- ja työhygieniamittausten tutkimuspäälli-köksi 4.1.2010 alkaen.

Veho HyötyajoneuvotVeho Hyötyajoneuvo-jen Itä-Suomen alue-johtajaksi on nimitetty 4.1.2010 alkaen Paul (Petteri) Puurtinen, vastuualueenaan Kuo-pion (Siilinjärvi) ja Var-kauden korjaamo-, va-raosamyynti- ja auto-myyntitoiminnot.

Veho Hyötyajoneu-vojen Itä-Suomen kuorma-automyyjäksi on nimitetty Mark-ku Partanen asemapaikkanaan Varkaus. Markku Partasen myyntialue kattaa Joensuun- ja Varkauden talousalueet.

WSP Finland OyDI Pasi Kråknäs on nimitetty uuden WSP Finland Oy:n tutkimustoimialaan kuuluvan mittausyksikön päälliköksi. Mittausyksikön johtavaksi asiantuntijaksi on nimitetty DI Tauno Suominen.

DI Miia Lehmuskoski on nimitetty WSP Finland Oy:n henkilöstöjohtajaksi. Lehmuskoski on aiemmin toiminut yri-tyksen henkilöstöpäällikkönä. TkL Harri Kuula on nimitetty kalliosuunnitteluyksikön päälliköksi Helsinkiin. Kuula on aiemmin toiminut projektipäällikkönä WSP Gridpointissa. DI Stefan Forstén on nimitetty taloyksikön päälliköksi Hel-sinkiin. Hän on aiemmin toiminut projektipäällikkönä WSP:n talotoimialalla. DI Emmi Lehto on nimitetty infratoi-mialan tie- ja ratayksikön päälliköksi Helsinkiin.

DI Kalle Nikula on nimitetty suunnittelijaksi siltatoimi-

Kalle Nikula Jorma Jurmu

Harri Kuula Stefan Forstén Emmi Lehto

Pasi Kråknäs Tauno Suominen Miia Lehmuskoski

Paul Puurtinen Markku Partanen

Jari Nauska Mervi Harju Lotta-Maija Salmelin

Asko Ijäs Ismo Läspä Esko Kääriäinen

Satu Orho

Ulla Lignell

40 3/2010

Henkilöuutisia Uutisia

Esa Nyrhinen

Minna Raatikka Timo Mouhu Jouni Valli

Pekka Turunen Jani Heikura Katariina Leinonen

Timo Kivelä Teuvo Holappa Vesa Kallio

Sirpa Lavila

alalle Helsinkiin. RI Jorma Jurmu on nimitetty tutkimusinsi-nööriksi tutkimustoimialalle Helsinkiin. Tekn.yo Minna Raatikka on nimitetty suunnittelijaksi liikennesuunnittelu-yksikköön Helsinkiin. FM Timo Mouhu on nimitetty paikka-tietoasiantuntijaksi liikenteen konsultointiyksikköön. FM Jouni Valli on nimitetty geologiksi kalliosuunnitteluyksik-köön Helsinkiin. Tekn. yo Pekka Turunen on nimitetty suunnittelijaksi talotoimialalle Helsinkiin.

Ins. (AMK) Jani Heikura ja ins. (AMK) Katariina Leino-nen on nimitetty projekti-insinööreiksi infratoimialan katu- ja alueyksikköön Tampereelle. 

DI Timo Kivelä on nimitetty suunnittelijaksi siltatoimialal-le Ouluun. DI Teuvo Holappa ja DI Vesa Kallio on nimitetty projektipäälliköiksi infratoimialalle Ouluun. Ins. Esa Nyrhi-nen on nimitetty projektipäälliköksi ja ins. Sirpa Lavila suunnittelijaksi infratoimialalle Ouluun.

Taideteollisen korkea-koulun ympäristötaiteen opiskelijoiden toisen työ-pajan voittajaehdotus va-laisisi seitsemän siltaa enti-sessä ratakuilussa, joka yh-distää Ruohonlahden ja Finlandiapuiston Helsin-gissä. Kuilusta suunnitel-laan reittiä kävelijöille ja kevyelle liikenteelle. Rau-tatieliikenne kuilussa on loppunut ja se avataan kulkijoille vuonna 2011. Voittajaehdotuksessa jo-kainen silta saisi oman vä-rinsä; kullankeltainen, si-ninen, pinkki, vihreä, oranssi, punainen ja lila. Jokainen maalattu silta va-laistaan voimakkaasti omanvärisellään LED-va-lolla.

Ehdotuksen on tehnyt taiteiden maisteri Kaisa Salmi. Suunnitelmassa va-lo suunnataan sekä siltaan että kulkijaan, jolloin tulee illuu-sio väriin sukeltamisesta, värissä liikkumisesta. Pisimpien siltojen valaistusta tuetaan valkoisella valolla. Kävely- ja pin-tamateriaali sillan kohdalla sävytetään mahdollisesti samalla sävyllä.  Salmen mukaan väri- ja valosillat auttavat alueen hahmottamisessa ja luovat turvallisen ja elämyksellisen mat-kan.

Ensimmäisen työpajan parhaaksi työksi valittiin Opinto-polku - Learning Curve -teos, jossa Helsingin ensimmäisen luokan oppilaat jättäisivät kädenjälkensä suomalaiseen punasavilaattaan, joka kiinnitettäisiin ratakuilun kivimuu-riin. 

Taideopiskelijat ehdottavat ympäristötaidetta Baanaan:

Seitsemän siltaa rytmittää entisen ratakuilun

Sitolle toimisto Ouluun

S ito on vahvistanut aluetoimintaansa perustamalla toimiston Ouluun. Sito Oulun päätoimialoina ovat teiden, katujen ja siltojen esi- ja hankesuun-

nittelu sekä erilaiset liikenneselvitykset. Toimiston ve-täjäksi on kutsuttu insinööri Kari Kuvaja. Toiminta on käynnistynyt tammikuussa 2010.

Sito-yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Espoossa ja aluetoimistot Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannas-sa, Rovaniemellä, Tampereella ja nyt myös Oulussa.

413/2010

Vuoden Logistikko -tunnustus on tänä vuonna myönnetty VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundille. Valinnalla haluttiin tuoda esiin myös logistiikan merkitystä ympäristöalalle. Tutkijana ja professorina Nylund on ylitse muiden, kun kyseessä on raskaan tieliikenteen päästöjen hallinta.

Valinnasta päättänyt Suomen Logistiikkafoorum kiittää professori, TkT Nils-Olof Nylundia siitä aktiivisuudes-ta, jolla hän olla mukana kehittämässä Suomessa ai-

nutlaatuista raskaan tieliikenteen energiankulutuksen tutki-muslaitteistoa ja siihen liittyvää energiansäästön tutkimusta.

Tässä yhteydessä hän on vuosina 2003-2008 johtanut kahta raskaan liikenteen energiatehokkuuteen liittyvää tut-kimusohjelmaa HDEnergia ja RASTU sekä valmistellut viime vuonna alkaneen TransEco-tutkimusohjelman, jonka joh-dossa hän nyt toimii. Tutkimusohjelmassa tehostetaan tielii-kenteen energiankäyttöä, kehitetään liikenteen päästöjä vä-hentävää teknologiaa ja kaupallistetaan kehitystyön tulok-sia.

Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund on vuoden logistikko

Vuoden Logistikko -tunnustus myönnettiin tä-nä vuonna VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundille.

Jakk

e N

ikka

rinen

/STT

Info

Kuv

a

EU on käynnistänyt tutkimusprojektin, jossa arvioidaan äärimmäisten sääilmiöiden aiheut-tamat vaikutukset liikenteen turvallisuuteen ja luotettavuuteen. VTT:n koordinoimassa EWENT-projektissa arvioidaan myös häiriöiden aiheut-tamat kustannukset yhteiskunnalle. Projektin taus-talla on huoli ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä.

EWENT-projekti tukee toimenpiteitä, joilla voidaan lieven-tää äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia henkilö- ja tava-raliikenteeseen. Tarkastelun kohteina ovat lentoliikenteen, maakuljetusten ja meri- ja vesiväyläliikenteen turvallisuus ja luotettavuus sekä häiriöistä aiheutuvat kustannukset.

Projektissa määritellään vaaralliset sääilmiöt ja arvioidaan niiden todennäköisyys ja seuraukset. Lisäksi arvioidaan häi-riöiden aiheuttamat kustannukset, jotka aiheutuvat esimer-kiksi henkilö- ja materiaalivahingoista ja hankintaketjun ja teollisen toiminnan häiriintymisestä.

”Sääilmiöiden vaikutuksista on runsaasti tietoa, mutta tut-kimusta, jossa olisi määrätietoisesti arvioitu vaikutusten kus-tannuksia, ei ole aiemmin tehty”, toteaa EWENT-projektin johtaja Pekka Leviäkangas VTT:ltä.

Tutkimus äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksista EU-alueen liikenne-järjestelmiin käynnistyi

Projektin tavoitteet tukevat ensisijaisesti sopeutumista il-mastonmuutokseen. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää vi-ranomaisten lisäksi yritykset, hankerahoittajat ja vakuutus-yhtiöt. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi infrastruk-tuurirakenteiden mitoitusperusteiden laadinnassa, viran-omaisten välisen yhteistyön kehittämisessä ja varautumises-sa poikkeustilanteisiin.

 VTT:llä on koordinoinnin lisäksi projektissa vahva tutki-musrooli. VTT:n tehtäviin kuuluu mm. haitallisten ilmiöiden määrittely ja vaikutusten arviointi, haittojen kustannusvaiku-tusten arviointi sekä EU:n laajuisen ja kansallisten riskien-hallintamenetelmien ja -prosessien suunnittelu.

Projekti toteutetaan vuosina 2010–2012. Sen kokonais-budjetti on noin 2 miljoonaa euroa.

Projektiin osallistuu VTT:n lisäksi seuraavat organisaatiot: German Aerospace Center (Saksa), Institute of Transport Economics (Norja), Foreca Consulting Ltd (Suomi), Ilmatie-teen laitos (Suomi), Meteorological Service in Cyprus (Kyp-ros), Österreichische Wasserstrassen GmbH (Itävalta), Euro-pean Severe Storms Laboratory (Saksa) ja World Meteorolo-gical Organisation (YK).

Projektin asiantuntijaneuvostoon kuuluvat edustajat Suo-men liikenne- ja viestintäministeriöstä, Euroopan investoin-tipankista, OECD:stä, vakuutusyhtiö Allianzista sekä Tori-non teknillisestä korkeakoulusta.

Taideopiskelijat ehdottavat ympäristötaidetta Baanaan:

Seitsemän siltaa rytmittää entisen ratakuilun

42 3/2010

Uutisia

Autoistuminen on yksi sodan jälkeisen Suomen keskei-simpiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Se kertoo ihmisten vaurastumisesta ja elämäntavan muuttumisesta. Yh-

teiskunnallisesta merkittävyydestään huolimatta historiatie-teilijät ovat tutkineet autoistumista ja sen vaikutuksia erittäin vähän.

Mobilia pyrkii aktiivisesti lisäämään autoistumiseen ja tie-

liikenteeseen liittyvää historiatutkimusta. Museolla on yh-teistyösopimus Tampereen yliopiston historiatieteen ja filo-sofian laitoksen kanssa alan opinnäytetöiden lisäämiseksi. Lisäksi museo jakaa joka toinen vuosi Tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon ansiokkaalle auto- ja tiehistorialliselle julkaisulle. Merkittävä osa historiatutkimuksen edistämistä on aineistojen saatavuuden parantaminen. Tässä tehtävässä tärkeintä on internetin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Ensimmäisenä keskeisenä lähdemateriaalikokonaisuute-na Mobilia on avannut e-palveluihinsa tilastot autojen ensi-rekisteröinneistä ja autokannan kehittymisestä vuodesta 1956 vuoteen 1999 saakka. Autohistorian tutkijoiden lisäksi tilastot ovat keskeistä materiaalia alue- ja kuntahistorioiden tutkijoille sekä taloustieteilijöille. Vastaavia tilastoja ei ole saatavissa muista arkistoista tai kirjastoista.

Tilastot sisältävät noin 35 000 digitoitua sivua. Materiaali julkaistaan Autotuojat ry:n ja Mobilian yhteistyönä. Lisäksi opetusministeriö on ollut merkittävä rahoittaja hankkeessa. Materiaaleihin voi tutustua eMobiliassa Autotuojien doku-menttikokoelmissa osoitteessa http://www.vision.fi/mobi-lia/.

* Sodankylässä oli vuonna 1956 yhteensä 169 autoa. Niistä henkilöautoja oli 95. Henkilöautoista yli kolmannes oli rekisteröity taksiksi. Suosituin henkilöautomerkki oli Pobeda. Kuorma-auto-suosikki oli GAZ. Koko maassa autoja oli vuonna 1956 yhteensä 171 347. Ammattikäytössä eli takseja, linja-autoja ja kuorma-au-toja näistä oli reilu neljännes.

Paljonko Sodankylässä oli autoja vuonna 1956?* – Mobilia avasi tilastot nettiin

A -Katsastus on koonnut toisena vuonna peräkkäin malli- ja merkkikohtaisen tilaston katsastuksessa hylätyistä henkilöautoista. Tilastossa ovat luetel-

tuna yleisimmät hylkäykseen johtaneet syyt. Tilastoista käy ilmi myös autojen keskimääräinen kilometrilukema, joka on saatu katsastuksen yhteydessä tallennetuista tie-doista.

Nyt julkaistuun tilastoon on kerätty A-Katsastus -kon-sernin vuonna 2009 Suomessa katsastamat henkilöautot, jotka on otettu käyttöön vuosina 1998–2004 tai 2006, ja joiden mallista on katsastettu vähintään sata kappaletta. Yleisimmissä vioissa on huomioitu viat, joita on esiinty-nyt vähintään kymmenessä ko. mallisessa autossa. Kaik-kiaan erilaisia vikoja havaittiin 108 kappaletta jokaista sataa katsastusta kohti. Näistä jälkitarkastukseen tai suo-

raan ajokieltoon johtaneita vakavia vikoja havaittiin 49 jokaista sataa katsastusta kohti.

A-Katsastus katsasti Suomessa vuonna 2009 yhteensä 1,1 miljoonaa henkilöautoa, joista ensimmäisellä katsas-tuskerralla hylättiin 24,8 %. Yleisimmät viat liittyivät vii-me vuonna jälleen jarruihin, pakokaasupäästöihin, etu-akselistoon ja alustaan.

Teknisen johtajan Hannu Pellikan mukaan malli-kohtaiset erot pysyvät hylkäyksissä suurina. - Lisäksi huomionarvoista on myös, että uusien autojen hylkäys-prosentit ovat vuodesta toiseen suhteellisen korkeita. Ajoneuvoilla on pitkät takuuajat ja niitä varmasti myös huolletaan, mutta silti luvut yllättävät. Toisaalta on hyvä muistaa, että eräiden tutkimusten mukaan ennen katsas-tusta korjaamolla huolletuista autoista hylätään katsas-tuksessa jopa 20 %, hän toteaa.

Katsastettujen suomalaisautojen hylkäysperusteet julkisiksi toista kertaa

433/2010

T änä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Infrarakenta-ja-lehden edeltäjän Maansiirto-lehden perustamises-ta.

Vuodesta 1960 ilmestyneen lehden julkaisija oli alkuun Suomen Maansiirtourakoitsijoiden Liitto. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1964, liiton nimeksi tuli Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry. Seuraava merkittävä askel otettiin vuonna 2007, kun liiton nimi muuttui Infra ry:ksi ja samassa yhteydessä Maansiirto-lehden nimeksi tuli Infrarakentaja.

Perustamisestaan lähtien lehdellä on ollut viisi päätoi-mittajaa: Jukka Luoma, Kaarlo Mala, Kauko Maijala, Osmo Mettänen ja Jukka Lyytinen.

- Ensimmäisissä lehdissä korostettiin liiton edunvalvon-tatoiminnan tärkeyttä ja perättiin ponnistuksia yhteiseksi

Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet vähenivät viime vuonna kaikissa onnettomuustyypeissä. Kehitys oli erityisen hyvä jalankulkijaonnettomuuksissa, jotka

puolittuivat edellisvuodesta. Tieliikenteessä menehtyi viime vuonna 26 jalankulkijaa. Moottoriajoneuvojen välisiä yhtee-najoja tapahtui 28 onnettomuutta edellisvuotta vähemmän, ilmenee liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien en-nakkoraportista.

Moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttajien määrä vä-heni kaikissa muissa ikäluokissa paitsi nuorimmassa alle 21-vuotiaiden ryhmässä, jossa onnettomuusmäärä pysyi en-nallaan.

Kuolemaan johtaneita nokkakolareita ajettiin viime vuon-na 70. Määrä on 2000-luvun pienin. Myös suistumisonnetto-muudet vähenivät jonkin verran; viime vuonna niitä kirjat-tiin 97 tapausta, joka on 43 prosenttia kaikista moottoriajo-neuvo-onnettomuuksista. Suistumisonnettomuuksista lähes joka viidennen ja kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuk-sista noin 13 prosentin taustalla epäillään kuljettajan saamaa sairauskohtausta.

Joka neljäs ajoi humalassaTutkijalautakuntien alustavien selvitysten mukaan moottori-ajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista joka neljännen (54 henkeä) epäillään olleen humalassa. Ratti-juoppoepäiltyjä oli 10 henkeä edellisvuotta vähemmän, mutta niiden osuus kokonaismäärästä pysyi ennallaan. Kymmenen aiheuttajakuljettajan epäiltiin olleen huumausai-neiden vaikutuksen alainen.

Menehtyneistä 26 jalankulkijasta 9 ja menehtyneistä 23 polkupyöräilijästä 5 epäiltiin olleen onnettomuushetkellä humalassa. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuoli aino-

Tutkijalautakuntien viime vuoden ennakkoraportti

Nokkakolarit ja jalankulkijoiden kuolinonnettomuudet vähenivät eniten

astaan yksi alle 15-vuotias lapsi. Jalankulkuonnettomuuksis-ta 6 tapahtui suojatiellä. Kuolleista polkupyöräilijöistä (23) vain 3 käytti kypärää.

Raskas ajoneuvo oli neljänneksen aikaisempaa harvem-min yhteenajon vastapuolena, yhteensä 49 onnettomuudes-sa. Moottoripyöräilijät aiheuttivat 19 kuolinonnettomuutta. Lisäksi onnettomuuden vastapuolena heitä menehtyi 9 hen-keä. Mopo-onnettomuuksissa menehtyi yhteensä 13 hen-keä. Niistä 9 tapauksessa onnettomuuden aiheutti mopoilija.

Tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 277 kuolinonnettomuutta, joissa menehtyi 301 henkeä. Tässä lu-vussa on mukana 31 epäiltyä sairauskohtaustapausta. Tilas-tokeskuksen julkaisemiin tilastoihin eivät sisälly ne liiken-nekuolemat, joiden kuolinsyynä on sairauskohtaus.

VALT-ennakkoraportti 2009 kokonaisuudessaan www.lvk.fi

Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvojen yhteenajot ja yksittäisonnettomuudet sekä kevyen liikenteen onnetto-muudet vuosina 2005–09. (Ennakkotieto vuodelta 2009)

hyväksi. Liiton piiriyhdistystoiminta käynnistyikin pääosin vuoden 1960 kuluessa. Keskustelua herätti alkuvuosina tuolloisen tie- ja vesirakennushallituksen työnteettämis-muodot. Tietyöt teetettiin suurelta osin työllisyysmäärära-hoin miestyönä, mutta työmailla oli myös tuntitaksalla urakoitsijoiden koneita. Urakoitsijoiden toiveena olikin, että enenevässä määrin siirryttäisiin osa- ja kokonaisura-kointiin, nykyinen päätoimittaja Jukka Lyytinen sanoo.

- Koneiden ylikapasiteetti ja konevuokrauksen alhai-nen hintataso olivat jo tuolloin ongelmana. Vaikka maail-ma ympärillä on muuttunut, painii ala vieläkin samojen ongelmien kanssa.

Uusien työmenetelmien ja innovaatioiden sekä kone-uutuuksien esittely ovat asiantuntija-artikkeleiden ohella olleet aina lehden tärkeintä sisältöä.

Infrarakentaja-lehti 50 vuotta

44 3/2010

Uutisia

Uusi verotililaki koskee kaikkia niitä tiekuntia, jotka maksavat veronalaisia palkkoja ja palkkioita toi-mihenkilöilleen. Uudistus perustuu eduskunnan

hyväksymään verotililakiin ja siihen liittyvien verolakien muutoksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että jo tammikuun 2010 arvon-lisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätyk-set, lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero il-moitetaan ja maksetaan uuden menettelyn mukaan.

Kausiveroilmoitus ja verotiliVerotilimenettelyyn kuuluvat oma-aloitteiset verot ilmoi-tetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella verotilin kautta. Verotili on kooste veronmaksajan oma-aloitteisis-ta veroista. Verotiliä ylläpitää Verohallinto ja se on ve-ronmaksajakohtainen.

Verotilille Verohallinto merkitsee verot, jotka veron-maksaja on ilmoittanut kausiveroilmoituksella ja maksut, joita maksaessaan veronmaksaja on käyttänyt verotilivii-tettä. Tilille merkitään myös Verohallinnon maksuunpa-nemat ja palauttamat oma-aloitteiset verot sekä korot.

Verotilille ei merkitä tuloveroja, kiinteistöveroja, pe-rintöveroja, metsänhoitomaksuja eikä varainsiirtoveroja.

IlmoitusjaksoPienyritys esim. tiekunta on oikeutettu pidennettyyn il-moitus- ja maksujaksoon, jos sen

● liikevaihto on enintään 25 001–50 000 euroa. Täl-löin kausiveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain).

● liikevaihto on enintään 25 000 euroa. Tällöin ar-vonlisäveron kausiveroilmoitus annetaan ja maksu suo-ritetaan kalenterivuosittain. Muut oma-aloitteiset verot il-moitetaan ja maksut suoritetaan kolmen kuukauden vä-lein (neljännesvuosittain).

Pidennetyn menettelyn edellytyksenä on lisäksi, että yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi tai sään-nöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi. Siten sa-tunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi kuulua pi-dennettyyn menettelyyn vain, jos se on myös arvonlisä-verovelvollinen.

Tiedot voidaan ilmoittaa kausiveroilmoituksella nel-jännesvuosittain tai kalenterivuosittain vain, jos Verohal-linto on lähettänyt pidennetystä ilmoitusjaksosta erilli-sen ilmoituksen tai päätöksen.

Tiekuntien erityisesti muistettavaaTiekunta voi itse hoitaa verotilin vaatimat ilmoitukset Verohallintoon. Mikäli tilitoimisto hoitaa ilmoitukset, tie-kunnan tulee huolehtia siitä, että tilitoimistolla on valta-kirja ja tunnukset sähköisen ilmoituksen jättämiselle. Jos ilmoitus jätetään postitse, tulee huolehtia siitä, että pa-perit ovat ajoissa tilitoimistossa ja Verohallinnolla.

Lisätietoja:www.vero.fi/verotiliohjeet

Uusi verotilimenettely 1.1.2010 alkaen

Tieliikennehistorian Mobilia-palkinto Korsisaari-yhtiöiden historialle

Vuoden 2010 palkinnon hakuun osallistui kaikkiaan viisi kirjaa, yksi dokumenttielokuva ja yksi TV-ohjel-masarja. Palkintolautakunnan arvion mukaan parhai-

ten hyvän historian kriteerit täytti kirja Yhtä matkaa. Korsi-saari-yhtiöiden 80-vuotishistoria. Kirjan tekijä on Eva Kor-sisaari.

Kirjan erityisiksi vahvuuksiksi todettiin, että se on mie-lenkiintoinen yrityshistoria, jossa lähdetyö on onnistunutta, tutkimus suhteuttaa esitettyjä tietoja toimintaympäristöön ja tutkimuksellinen aikajänne ulottuu nykyaikaan. Lisäksi kirja on hyvin kirjoitettu, kirjan taitto ja muu ulkoasu on onnis-tunut, kerronnan ote on ihmisläheinen ja tarinanomainen. Kirjassa on hyvä sisällöllinen ja visuaalinen rytmitys, jonka ansioista esimerkiksi aiheiden avaus on onnistunutta. Kirja täydentää arvokkaasti institutionaalisen tutkimusotteeseen painottuvaa historiatarjontaa.

FT Eva Korsisaari toimii tutkijatohtorina ja tuntiopettajana Helsingin yliopistossa Filosofian, historian, kulttuurin ja tai-teiden tutkimuksen laitoksella. Päätyönään laatimiensa filo-sofisten, kirjallisuustieteellisten ja feminististen tutkimusten lisäksi hän on innostunut joukkoliikenteen ja varsinkin lin-ja-autoliikenteen historiasta. Ensimmäinen tähän aihepiiriin syventyvä hanke, Yhtä matkaa. Korsisaari-yhtiöiden 80-vuo-tishistoria, on erityisen tähdellinen työ kirjoittajalleen, koska se tarjosi hänelle mahdollisuuden kartoittaa oman suvun yritystoiminnan kasvua ja kehitystä 1920-luvulta 2000-luvul-le saakka.

Tietokirjan ilmeen suunnitteli ja taiton laati graafinen muotoilija Aleksi Salokannel.

Henkilöautokauppa piristyi loppuvuonna

V iime vuonna rekisteröitiin 90 574 uutta henkilöau-toa. Taloustaantuman seurauksena henkilöauto-kauppa sujui alkuvuonna selvästi edellisvuotta

verkkaisemmin, mutta kesällä tilauskanta alkoi elpyä. Marras- ja joulukuussa päästiin jo lähelle edellisvuoden lukemia. Joulukuussa rekisteröitiin 4 124 uutta henkilö-autoa.

Henkilöautojen tilauskannat ovat nyt huomattavasti korkeammalla tasolla (noin 20 %) kuin viime vuonna vastaavana aikana.  Autoalan ennusteryhmä arvioi jou-lukuussa, että alkaneena vuonna myydään 100 000 uut-ta henkilöautoa.

453/2010

Liikehakemisto

LiikenneturvalaitteitaAjoratamerkintää

Pysäköinti-järjestelmiä

www.swarco.fi

Älykkäät liikenteen ohjaus-ja valvontajärjestelmät

Åkerlundinkatu 3, 33100 Tamperemyynti@fi nnpark.fi , www.fi nnpark.fi

Tekniikka

KATTAVAT RATKAISUT PYSÄKÖINNIN

HALLINTAAN JA KULUN OHJAUKSEEN

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYManttaalitie 7 D01530 Vantaap. 09 - 870 1144f. 09 - 870 1201www.elpac.fi

Liikehakemisto-ilmoittajamme

edustavatalansa

korkeaaasiantuntemusta

Konsultointipalveluja

Strategista liikenteen

suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

INFRASUUNNITTELUA JA -RAKENNUTTAMISTA

Tiet ja kadutSillat ja taitorakenteetLiikenne ja ympäristöProjektinjohtotehtävätSuunnitelmien tarkastusHankinta ja kilpailuttaminenValvonta ja raportointi

••••••

•

Suunnittelu, puh. 0207 911 777Rakennuttaminen, puh. 0207 911 666

www.a-insinoorit.fi

Kumitehtaankatu 5, 04260 Keravainfo@cleanosol.fi

www.cleanosol.com

.Liikehakemisto 2010 15.2.2010 11:14 Sivu 45

väheni eniten Kaakkois-Suomen tiepiirissä (-3,0 %). Raskas liikenne väheni kaikissa tiepiireissä, tuntuvimmin Kaakkois-Suomessa (-21,2 %).

Pääteiden liikenne on normaalisti lisääntynyt 1–4 pro-senttia vuodessa. Suomessa on noin kolme miljoonaa autoa, joilla ajetaan pääteitä pitkin keskimäärin 58 miljoonaa kilo-metriä vuorokaudessa, mikä on kolmannes kaikesta autolii-kenteestä. Tieliikenteen tavarankuljetuksista noin 80 pro-senttia ajetaan pääteillä. Päätieverkon pituus, 13 300 kilo-metriä, on vain kolme prosenttia koko tieverkostosta eli maanteistä, kaduista ja yksityisteistä.

Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen auto-maattisilta mittausasemilta (LAM). Mittausasemilta kertyy yhden vuorokauden aikana 3–4 miljoonaa havaintoa.

3/2010

Liikehakemisto

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Maailmanlaajuista osaamista, yksilöllisiä ratkaisuja

Kaupunki ja liikenne www.poyry.fi

Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG – Hyvän elämän tekijät

www.fcg.fi

Konsultointipalveluja

LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIKENNEJÄRJESTELMÄLIIKENTEEN HALLINTA LIIKENNETURVALLISUUSJOUKKOLIIKENNELOGISTIIKKA PROJEKTINJOHTO

Hallituskatu 36 A, 90100 Oulu

Pasilanraitio 9, 00240 Helsinki

www.plaana.fi

LIIKENNESUUNNITTELU HANKINTAPALVELUT

TIE- JA KATUSUUNNITTELU ALUESUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

.Liikehakemisto 2010 13.1.2010 09:34 Sivu 46

Raskas liikenne pääteillä väheni vuonna 2009 kaikkiaan 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Joulukuussa raskaan liikenteen kesästä 2008 jatkunut väheneminen näyttää kuitenkin taittuneen, sillä liikenne lisääntyi silloin puoli prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna.

L iikenne kokonaisuudessa väheni pääteillä viime vuonna 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilö- ja paketti-autoliikenne kuitenkin lisääntyi 0,9 prosenttia.

Alueellisesti tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi vii-me vuonna selvimmin Keski-Suomen tiepiirissä (+1,6 %) ja

Pääteiden raskaan liikenteen väheneminen taittumassa

46

47

Apulainen lumentuprutukseen KUNGS Autoilijan lu-milapio on pieni, mut-ta jämäkkä työkalu lu-menpoistoon auton ympäriltä. Lapiossa on tilava pesä, joka on val-mistettu kestävästä HD-polyeteenistä. Lapion kevyt alumiinivarsi ja reilunkokoinen kahva takaavat sen, että lapio-ta on helppo käyttää. Lapio painaa 500 g.

  Tämä näppäränko-koinen tuote (69 cm) sopii hyvin autossa säi-lytettäväksi. Tuote on suunniteltu Suomessa ja sille on myönnetty Avainlippu-merkki.

3/2010

Tie- ja katuvalaistusta

www.slo.fi

SLO:n tuotteistossa on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. Selke-ästi ympäristöystävälliset tuotteet nimeämme BlueWay-tuotteiksi, joiden valinnassa huomioitavat seikat ovat energian säästö, kierrä-tettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit ja tuotteen elinkaari. BlueWay-tuotteiden ansiosta asiakkaasi säästää energiaa sekä ympäristöä. Lisää BlueWay-tuotteista osoitteessa www.slo.fi

.Liikehakemisto 2010 11.1.2010 12:42 Sivu 47

Talouden taantuma vähensi öljytuotteiden myyntiä viime vuonna

Talouden taantuma vähensi ennakoidusti öljytuot-teiden myyntiä viime vuonna. Bensiiniä myytiin lähes kaksi ja puoli prosenttia vähemmän kuin

edellisenä vuonna ja dieselpolttoainetta kolme pro-senttia edellisvuotta vähemmän, kerrotaan Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta.  Kaikkien öljytuotteiden yhteenlaskettu myynti koti-maahan oli viime vuonna vajaat kahdeksan ja puoli miljoonaa tonnia, mikä on runsaat kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lukuun lasketaan energia-tuotteiden lisäksi bitumit ja voiteluaineet sekä petroke-mianteollisuuden raaka-aineet.

Moottoribensiiniä myytiin viime vuonna noin 2 300 miljoonaa litraa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Bensiinin myynti on ollut laskusuunnassa jo pitempään. Henkilöautojen tekninen kehitys on pie-nentänyt niiden ominaiskulutusta, ja yhä suurempi osa uusista henkilöautoista on dieselkäyttöisiä.

 Autoverotuksella suositaan vähäpäästöisiä autoja, ja dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus autokannasta kasvaa koko ajan. Dieselautojen osuus oli viime vuo-den lopussa vajaat 19 prosenttia henkilöautokannasta. Luku on runsaat puolitoista prosenttiyksikköä vuoden takaista suurempi. Bensiinikäyttöisten autojen määrä väheni viime vuonna noin kaksi prosenttia edellisvuo-desta.

  Dieselhenkilöautojen lisääntymisestä huolimatta dieselöljyn myynti väheni viime vuonna kolme pro-senttia edellisvuodesta. Talouden taantuma vähensi raskaan liikenteen kuljetuksia, ja erityisen paljon vähe-nivät rakennustoiminnan ja raskaan teollisuuden kul-jetukset. Dieselöljyä myytiin vajaat 2 600 miljoonaa lit-raa.

Oikaisu

T ie ja Liikenteen numerossa 1-2/2010 olleessa artikkelis-sa "Ympäristökysymykset ohittavat liikenneturvallisuu-den Ruotsissa" esitettiin, että Ruotsissa olisi nastaren-

gaskielto pohjoisia kuntia lukuun ottamatta. Tosiasiassa Ruotsissa kunnille on tullut mahdollisuus kieltää nastojen käyttö joillakin keskustakaduilla. Toimitus pahoittelee artik-kelin väärinkäsityksiä.

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, levin.matkailu@levi.fi, www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1005.

Kausi Viikot €/vko (PP2/PP1) €/vko (PP2/PP1) €/vko (PP2/PP1)

A 8–16,

Korkea sesonki 51–52 840 / 1280

B 1–7, 17–18, 35–38

Lumiaika ja ruska 44–50 570 / 850 255 / 370 130 / 185

C 19–34

Alennettu hintakausi 39–43 370 / 500 175 / 245 90 / 130

Suomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna. Sopiva 7–10 hengelle.

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna. Sopiva 3–6 hengelle.

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri,

tilava ja lämmin varasto, autopistokkeet. Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas.

Mökit ovat vuokrattavissa yhdessä tai erikseen.

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi.Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p. 020 786 1001.

Majoitushinnat

Lomaile Levillä Tieyhdistyksen mökillä