teollisuuden varautuminen ympÄristÖmuutoksiin
DESCRIPTION
TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN. KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni. Raisio Oyj. Raisio lyhyesti. Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN
YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni
21.04.23
Raisio Oyj
• Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys
• Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä
• Raisio valmistaa elintarvikkeita, rehuja, maltaita ja Benecol-tuotteissa käytettävää kasvistanoliesteriä
• Olemme edelläkävijä tuotteet hiili- ja vesijalanjäljen kertovissa merkinnöissä
• Päämarkkina-alueemme ovat Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola, Venäjä ja Ukraina
• Raisio on ekologisen, kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä ja erityisosaaja johtavilla tuotemerkeillä
Raisio lyhyesti
Raisio-konsernin rakenne
Raisio Oyj
Brändit• Kansainväliset (Benecol)• Paikalliset
Business to Business• Rehu• Mallas• Kasviöljy
Ympäristömuutoksiin varautuminen
• Kuluttajille tietoa valintojen tueksi
• Tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista
6
Kuluttajien ympäristötietoisuus
7
Ympäristötietoisuus noussut tärkeäksi kuluttajavalintoja ohjaavaksi trendiksi
Terveellisyys
Helppous
Mielihyvä
8
Kuluttajat ja ilmastonmuutos
Tutkimukset:
• Ilmastotalkoot-tutkimus, Suomi
• Europeans´attitudes towards the issue of sustainable consumption and production
• Climate Focus, Pohjoismaat
Lähteet:Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009, N=1078 Flash Eurobarometer, huhtikuu 2009, N= 26500Climate Focus Nordic, lokakuu 2009, N= 1552
9
Noin 15% on muuttanut käytöstään ympäristöystävällisemmäksi
Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009
10
Ylimääräistä ruokaa ei osteta pois heitettäväksi, mutta ekologiset ruokavalinnat ovat vielä “iso” kysymysmerkki
Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009
?
11
Hiilijalanjälki pakolliseksi!
• 70 % eurooppalaisista haluaisi tehdä hiilijalanjälkimerkinnästä pakollisen ympäristömerkinnän tuotteisiin.
• 60 % EU-väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen.
• Kierrätys ja jätemäärän minimoiminen koetaan tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa.
Lähde: Flash Eurobarometri, huhtikuu 2009
12
Climate Focus – suomalaiset segmentit
Kaikkien on toimittava
heti nyt
Huolestunuthakee
ratkaisuja, vastauksia
Totuus on usein ikävä
tai ”epä-mukava”
Nuori ja huoleton, vaivatto-
muus etusijalla
Ei ole minun ongelma,
muut hoitakoot…
En usko, pelkkää viher-
piipertäjien propagan-
daa
Ei segmen-toitavissa
ekologisuu-den pohjalta
Valmiita toimimaan 35%Valmiita toimimaan 35% Passiiviset 47%Passiiviset 47%
8%8% 14%14% 13%13% 9%9%19%19%
14%14%23%23%
?
Committed Concerned Flexible Unmotivated Irresponsible Skeptics No Fit Cluster
Lähde: Climate Focus Nordic 2009
13
Suomi vs Nordic, ekosegmenttien koot
8
14
13
9
19
14
23
10
10
11
10
19
19
22
0 5 10 15 20 25
CommitedConcerned
Flexible
UnmotivatedIrresponsible
SkepticNo Fit
Suomi Pohjoismaat (k.a.)
Lähde: Climate Focus Nordic 2009
14
Ympäristömerkit tuotteissa
Raisio on edelläkävijä ekologiassa
2008
CO2e merkki
2009
H2O merkki
Raision CO2e-merkki perustuu elinkaariarviointiin
• Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta
• Raision CO2e-merkki kertoo tuotteen elinkaarenaikaisen ilmastokuorman pellolta kaupan varastoon
• Palaute kuluttajilta ollut positiivista, tietoa halutaan lisää!
17
Hiilijalanjälkilaskenta Raisiossa
• Aloitettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa
• Diplomityö, jossa selvitetty suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjäljen muodostuminen
• Työssä esimerkkituotteina Raision aterialisäkkeinä käytettävät ohratuotteet:– Torino Täysjyväohra
– Torino Ohrahelmi
Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
Hiilidioksidiekvivalentin muodostuminen ohratuotteiden tuotejärjestelmässä
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Täy
sjyv
äohr
a
Ohr
ahel
mi
Täy
sjyv
äohr
a
Ohr
ahel
mi
Täy
sjyv
äohr
a
Ohr
ahel
mi
Täy
sjyv
äohr
a
Ohr
ahel
mi
Maanviljely Prosessointi Pakkaukset Kuljetukset
Hiil
idio
ksid
iekv
ival
entt
i (g
CO
2e /
100
g t
uo
tett
a)
N2O
CH4
CO2
Tuotteiden hiilijalanjäljet
0
50
100
150
200
250
300
350
Täysjyväohra Ohrahelmi
Hiil
idio
ks
idie
kv
iva
len
tti
(gC
O2
e /
10
0 g
tu
ote
tta
)
CO2eq
N2O
CH4
CO2
Tuotteiden hiilijalanjäljet
290
0
50
100
150
200
250
300
350
Täysjyväohra Ohrahelmi Riisi*
Hiil
idio
ks
idie
kv
iva
len
tti
(gC
O2
e /
10
0 g
tu
ote
tta
)
CO2eq
N2O
CH4
CO2
Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
110
195
* Blengini & Busto (2009)
Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki
Kohti kestävää ruokaketjua
Kuluttaja
Pakkaukset
LogistiikkaKauppa
Tuotekehitys
Raaka-aineetTuotanto
CO2e
• Kuluttajat avainasemassa• Tietoa valintojen tueksi
• Profiloidut tuotteet• Tuotevertailu
• Alkutuotannon ohjaus• Raaka-aineiden valinta
• Prosessikehitys• Tuotannon ohjaus
• Pakkaus- suunnittelu
• Kuljetusvälineet• Reititys• Varastointi
Prosessoinnin saannon vaikutus Ohrahelmen CO2e-arvoon
170
175
180
185
190
195
200
205
210
215
29 % 32 % 35 %
g C
O2e
/100
g t
uo
tett
a
215 g
195 g
185 g
Hiilijalanjälkilaskenta osana kestävää kehitystä
Hiilijalanjälkilaskennan avulla
– Koko toimintaketjun tuntemus paranee
– Ketjun kriittiset parannuskohdat saadaan esille
– Vertailtavuus mahdollistuu
Jatkuva parantaminen
24
Vesi
Grönroos et al. (2006) Life Cycle Assessment of Finnish Cultivated Rainbow Trout. Boreal Environment Research 11: 401-414
Fytaasilisäyksellä rehujen fosforitasoja voidaan laskea
• Fytaasi on entsyymi joka vapauttaa kasviin sidotun fytiinifosforin eläimelle käyttökelpoiseen muotoon
• Rehuraision broiler-, kanan- ja sianrehuissa käytetään fytaasia
• Fytaasilisäyksen ansiosta fosfaattifosforin ja rehuseoksen kokonaisfosforimäärä on voitu laskea eläinten hyvinvoinnin tai kasvun kärsimättä
Fytaasi toimii myös kalanrehuissa
0
1
2
3
4
5
Vertailurehu
4.04 4.02
FytaasirehuLopp
upai
no/a
lkup
aino
Lähde: Vielma ym., 2009
Vertailurehu Fytaasirehu0
2
4
6
8
Ku
orm
itu
s, k
g P
per
tn
lis
äkas
vua
Fytaasi pienentää fosforipäästöjä
Lähde: Vielma ym., 2009
Fytaasi toimii myös kalanrehuissa
• Vähäfosforinen fytaasirehu pienensi fosforikuormitusta 26 %
• Kalat kasvoivat ja niiden luusto kehittyi yhtä hyvin kuin normaalilla tuotantorehulla
• Noin 0.5 kg:n painosta alkavalla viimeisellä kasvukaudella rehun fosforipitoisuutta voidaan pienentää 9 7 g/kg
Lähde: Vielma ym., 2009
30
Vesijalanjälki ja vesikriisi
• Vain 1 % kaikesta vedestä on juomakelpoista.
• 70 % tästä vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin.
• Suomessa sadevesi riittää viljelyiden kastelemiseen.
• Jokaisen suomalaisen vesijalanjälki on 4700 litraa/päivä. 41 % tästä määrästä tulee tuontituotteista.
Vesikriisistä tulee maailmassa suurempi ongelma kuin hiilidioksidipäästöistä.
Lähde: Vesitalous 1/2008
4700 litraa /vrk
Vesijalanjälki
• SININEN VESI– Makeaa pinta- ja pohjavettä
– 15 % globaalista viljelyalasta kastellaan
– Kasteltu viljelyala tuottaa noin 40 % globaalista sadosta
• VIHREÄ VESI– Maaperässä oleva vesi, joka haihtuu takaisin ilmakehään kasvien kautta
– Suurin osa globaalista viljelystä käyttää vihreää vettä
• HARMAA VESI– Likainen/jätevesi
Suurin osa veden käytöstä on piilossa tuotteissa.
32
KU
LU
TT
AJA
Elovena-kaurahiutaleen kokonaisvedenkulutus
99,3 %
Sadanta
Haihdunta
Veden käyttö hiutalointiprosessissa
HöyrytysEnergia
Veden käyttöpakkausmateriaalien
valmistuksessa
PAKKAUSMATERIAALIT0,16 %
KAURAN VILJELY PROSESSOINTI0,57 %
“Pellolta valmiiksi tuotteeksi ”
Yhteenveto
• Varautuminen ympäristömuutoksiin– Tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille valintojen tueksi
– Tietoa koko toimintaketjun ympäristövaikutuksista
• Hiilijalanjälki on vain yksi muuttuja, tarvitaan laajempi mittari kokonaisympäristövaikutuksille
• Vesijalanjälki?– Vaikutusarviointi puuttuu
– Laskentatavat kehitysvaiheessa