Miten Suomen kilpailukyky sopeutetaan?Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013

Terhon työryhmän raportin analyysiKauppat.tri Kai Järvikare

Raportin peruslähtökohta

Valtion menojen 3 tasoa:

1. Yövartijatehtävät

2. Hyvinvointipalvelut

3. Maailmanparannus

Hyvinvointi syntyy yksityissektorista, erityisesti vientiteollisuudesta

EU-jäsenyys avasi taloutemme lopullisesti, mikä johti osin verorakenteen ja koko yhteiskunnan murrokseen

”Maailma muuttuu. Menneisyyteen ei voi palata. Suomen on väistämättä sopeuduttava tulevaisuuden vaatimuksiin.”→

Taloutemme karmea tila

• Keskeiset tunnusluvut osoittavat, että olemme täysin pudonneet Saksan kelkasta. • Lähestymme Italian ja Ranskan lukuja, kahta euromaata, jotka ovat luottoluokitusten

laskun myötä lähellä kriisiä.

• Julkiset menot ovat tällä hetkellä Suomessa noin 57% BKT:sta ja voivat viimeisimpien ennusteiden mukaan nousta pian 60 prosenttiin.

• Julkisen ja yksityisen sektorin jakauma Suomessa on taloudellisesti kestämätön (mm. Koskenkylä)• Saksa on hyvä vertailukohta, Saksassa samainen suhdeluku on noin 43%.

• Lukujen laskennassa maittain voi toki olla eroja mutta ne kertovat suuruusluokan.

Julkisen sektorin osuus Suomessa pitäisi saada selvästi alemmaksi

→

Kilpailukyvyn romahdus

Työllisten määrän kehitys Suomessa 2000–2012- julkisen sektorin osuus työpaikoista kasvaa kiihtyvää tahtia

Raportin ydinviesti

Kilpailukykyä haittaavat poliittiset päätökset korjattava päättäväisesti

Ilman vahvaa vientiä ei budjettia saada tasapainoon ja hyvinvointiyhteiskunta kaatuu

Talouden rakenneuudistuksen tavoitteet Suomessa voidaan saavuttaa ainoastaan edellyttäen, että julkisen sektorin osuus saadaan kestävälle pohjalle suhteessa yksityiseen sektoriin, se samalla määritelmällisesti korjaa muita tavoitteita:

paranevan tuottavuuskehityksen

paranevan työllisyyden

paranevan viennin kautta

julkisen sektorin supistaminen antaa mahdollisuuden alentaa kokonaisveroastetta, mikä edistää kasvua.

Tämä on toimivan rakenneuudistuksen kova ydin→

Työllisyyden rakenne kuntoon

20-20-20 -malli kestämätön

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%

uusiutuvan energian osuus 20 %; Suomessa 38 %

energiatehokkuuden parantaminen 20 %

Työuria saatava pidennettyä molemmista päistä

Työllisyysaste nostettava lyhyellä aikavälillä 72 %:iin, pitkällä aikavälillä 75 %:iin. Työllisyysaste 2013 lokakuussa oli 68,1 %

Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden lokakuusta 0,3 prosenttiyksikköä 69,2 prosenttiin

Naisten työllisyysaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin.

Työllistymisen tapahduttava ensisijaisesti yksityissektorille

Julkisen sektorin tehtävien priorisointi ja neutraali verojärjestelmä

Julkisen sektorin tehtävät tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen

Tosiasioiden tunnustaminen verotuksen osalta on edellytys toimivalle rakenneuudistukselle, koska

Verotus lähes poikkeuksetta vaikuttaa käyttäytymiseen.

Verotus aiheuttaa väistämättä vääristymiä ja luo siten hyvinvointitappioita.

vääristymät haittaavat talouskasvua ja työllisyyttä ohjaamalla talouden resursseja tehottomaan käyttöön

Verojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman tehokas (= vääristävä vaikutus pyritään minimoimaan)

Tavoitteena neutraalisuus eli verotuskohteiden yhtäläinen kohtelu. Tällöin:

Verotus ei vaikuta sijoitusten ja investointien kohdentumiseen, vaan valikointi tapahtuu puhtaasti liiketaloudellisin perustein

Verosuunnittelu on vähäisempää, koska sillä ei pääse alempaan verorasitukseen ja

eri toimijoiden kohtelu on yhdenvertaista

verotuksen neutraalisuudesta poikkeamiselle pitää olla erittäin hyvät perusteet

Neutraali verotus ja arvonlisäverotus

Verotuksen yksinkertaistamisen ja läpinäkyvyyden parantamiseksi alv-kantojen yhtenäistäminen järkevää:

Suora tuki lähes poikkeuksetta tehokkaampi keino halutun kohderyhmän tukemiseen.

Alennettujen alv-kantojen hyöty valuu myös niille tahoille, jotka eivät tukea tarvitse

Jos verojärjestelmä on tehoton:

Verotusta joudutaan kiristämään, mikä heikentää talouden toimintaa entisestään Suomessa suhteessa kilpailijamaihin

Paha kierre on valmis.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin jaettavissa oleva kakku pienenee

Budjetin sopeutustoimien järjestys:

Julkisen puolen sopeuttamistoimien keskeisin ongelma:

Poliitikkojen prioriteetti-järjestys leikkauksissa päinvastainen kansalaisten prioriteetteihin nähden

Perinteiset puolueet leikkaavat eniten kansalaisten tärkeimpinä pitämistä kohteista ja vähiten toisarvoisista

Poliitikkojen tulisi leikata kansalaisten mielestä tässä järjestyksessä

1. Maailmanparannus

2. Hyvinvointipalvelut

3. Yövartijatehtävät

Kahden lompakon politiikalta puuttuu tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus -> Tämä näkyy myös hallituspuolueiden kannatuksessa

→

Konkreettisia toimia budjetin sopeuttamiseksi

Esitettyjä sopeutuskohteita (s. 35-36) Kehitysapu eettiselle pohjalle: 1100 miljoonaa

EU:n nettomaksut kuriin: n. 300 miljoonaa

ALV-kantojen tarkistuksia: 1050 miljoonaa

Muita verovähennysten poistoja: 435 miljoonaa

Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvausten poisto: 250 miljoonaa

Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen: n. 200 miljoonaa

Korkeakoulutuksen omavastuuosuus: 200 miljoonaa

Suuryritysten yritystukien leikkaus: 100 miljoonaa

Puoluetukien puolittaminen: 15 miljoonaa

Yrittäjyyttä kannustavat verohelpotukset, veronkorotusten kompensointi vähävaraisille, työttömyysturvauudistus: -500 miljoonaa

3,15 mrd € vuodessa

Yhteenveto: 10 teesiä sammon taontaan (s.68)

1. Budjettia leikattava erityisesti valtion kolmannen kerroksen menoista (1965 miljoonaa)

2. Veroja korotettava erityisesti alennettuja verokantoja normalisoimalla (1665 miljoonaa)

3. Vientiteollisuuden kilpailuhaitat torjuttava määrätietoisesti

4. Työmarkkinoille osallistumisen oltava aina kannattavaa

5. Kilpailukyky kuntoon, palkkakehitys sidottava alakohtaiseen tuottavuuden kasvuun

6. Koulutusputket lyhemmiksi, työurat pitemmiksi

7. Yrittäjyyteen koulutettava ja yrittäjyyttä tuettava

8. Ideoiden muuttumista yrityksiksi helpotettava

9. Viennin painopistettä siirrettävä kasvaviin talouksiin

10. Viennissä erikoistuttava valikoituihin korkean jalostusasteen menestystuotteisiin, palvelujen vientiä kehitettävä