terve-sos 2013 tarja heino ja reija paananen: miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia?
DESCRIPTION
16.5.2013 Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia?TRANSCRIPT
1
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia
TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013
Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto
Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Teemaseminaarille asetettuja tehtäviä
• Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välinen kuilu syventynyt ja väestön väliset erot kasvaneet > miten kääntää kehityksen suuntaa, miten vahvistaa hyvinvointia?
• Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu?
• Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu, miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja käytetään hyväksi?
3
Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan varhain
Syrjäytymisestä ja selviytymisestä
• Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden tai selviytyneiden ryhmää
• Suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä. Todennäköisyydet selviytymiseen ovat paremmat niillä, joilla on alun perin paremmat lähtökohdat
• Syrjäytyminen tai selviytyminen ei ole ennalta määrättyä. Erilaisia riskejä ja niiden voimakkuuksia on tutkimuksissa paikannettu.
5
Seuranta 1987 syntyneiden elämästä
• Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta
• Seurattu sikiökaudelta 21-vuotiaiksi
• Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta
”Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”
-Kalevala
6
Ikäluokka 1987 > seuranta 21-vuotiaaksi
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%pojat tytöt
Ei peruskoulun psyk esh toimeen- tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle
10 984 11 981 13 629 5 215 1 900
7
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille
psyk esh tuomittu toimeen- Psyk esh tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70% vain peruskoulu
keskiasteen tutkinto
lukio tai korkeakoulututkinto
Pojat Tytöt
Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea
8
Riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. YP 1/2012, 43-44)
Riskitekijän riskitiheyssuhde (HR) Coxin
regressioanalyysin päävaikutusmalleissa
(MO)
tytöillä Esim.
Pienipainoisuus 2,24 x
Äidin tupakointi raskauden aikana 5,20 x
Äiti alle 20 v syntymähetkellä 3,62 x
Isä alle 20 v syntymähetkellä 4,09 -
Äiti yksinhuoltaja syntymähetkellä 4,11 -
Äidin korkein koulutus perusaste 11,60 x
Äidin ammattiasema työntekijä 4,58 x
Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki 8,31
Vanhempien avioero 1,61 x
Äidin psykiatrinen osastohoito 4,30
Isän psykiatrinen osastohoito 2,17
Äidin kuolema 3,44
Mielenterveysongelmien riskitekijöitä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
äiti alle 20 v avioero,vanhemman
kuolema
äidinraskaudenaikainen
tupakointi
lapsen sijoitus taihuostaanotto
vanhemmilla vainperuskoulutus
vanhemmatsaaneet
toimeentulotukea
vanhemmanpsykiatrinen hoito
lapsella ei psykiatrista diagnoosia
lapsella psykiatrinen diagnoosi
11
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidilläaivovamma
isälläaivovamma
Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa
Niemelä et al. Int J Cancer 2012
12
Vanhempien ongelmat – lasten murheet
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe
kaikki
lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg
lapsella tuomio
lapsella vain peruskoulu
lapsella toimeentulotukea
lapsella käytöshäiriödg
lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle
13
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille
Ei ttt 1 kk 2 - 6 kk 6 – 12 kk 1 – 2 v 2 - 5 v yli 5 v
Vanhempien saama toimeentulotuki
Lapsella
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu
14
Lähde: THL / Sotkanet
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990–2010
Lastenneuvolakäynnit
15
Lähde: Sotkanet
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit 1994–2010
Lähde: THL / Sotkanet
16
1 800
1 900
2 000
2 100
2 200
2 300
2 400
2 500
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010
Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7–18 -vuotiasta
Miten koululaiset voivat, KT-kysely 2011
17
0 5 10 15 20 25
Ei yhtään läheistä ystävää
Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi taihuonoksi
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus
Lähde: THL SOTKAnet
Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2011, %
21.5.2013 Tarja Heino 18
Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat
19
Lähde:Sotkanet
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina 1996–2011
21.5.2013 Tarja Heino 20
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Asiakkaat niistä uusia asiakkaita
Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa
21.5.2013 Tarja Heino 21
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
19
91
19
93
19
95
19
97
19
99
20
01
20
03
20
05
20
07
20
09
20
11
Lasten lkm
Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät vuosittain 18-vuotta täyttäneet
17-vuotiaat
16-vuotiaat
15-vuotiaat
14-vuotiaat
13-vuotiaat
12-vuotiaat
11-vuotiaat
10-vuotiaat
9-vuotiaat
8-vuotiaat
7-vuotiaat
6-vuotiaat
5-vuotiaat
4-vuotiaat
3-vuotiaat
2-vuotiaat
1-vuotiaat
alle 1-vuotiaat
Kiireelliset toimet
kohdentuneet 13
vuotta täyttäneisiin
Psykiatrian potilaat vuoden aikana ikäryhmittäin tuhatta asukasta kohti
23
Lähde: Psykiatrian erikoisalan laitoshoito, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
24
Tilanne tänä päivänä
• Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu
• Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt
• Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut
• Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia)
– Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetukseen, lastensuojeluun ja sijaishuoltoon, psykiatriseen hoitoon)
• Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä
Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu (kuntien hyvinvointisuunnitelmat)?
21.5.2013 Tarja Heino 25
13
10
12
45
45
43
25
45
3
4
4
16
30
38
50
64
0 10 20 30 40 50 60 70
Yhteistyökumppanien näkemykset
Asiakkaan/lapsiperheiden näkemykset
Tutkimus- tai muu tieto
Työntekijöiden näkemykset
Valtakunnalliset ohjeet, suositukset ym.
Ylimmän ja keskijohdon näkemykset
Luottamushenkilöiden näkemykset
Kunnan taloudellinen tilanne
vastaukset: paljon painoarvoa, %
Päätöksenteossa Suunnittelussa ja kehittämisessä
Miten lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan?
• Miten kuntalaisten käsitykset ja tarpeet saadaan esiin?
• Miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja miten sitä käytetään hyväksi?
• Pahoinvointitiedosta hyvinvointitietoon
• Huolesta voimavaroihin ja mahdollisuuksiin
• Paniikista toivoon
14.6.2012 27
’Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet’
• Riskitekijöillä ei saa leimata
• Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus
• Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan
• Hyvinvointi luodaan arjessa, kehitysympäristöt hyvinvoinnin tukena