tervetuloa mal 2019 -esittelytilaisuuteen! · 2018-11-20 · samaan aikaan lausunnoilla mal 2019...

TERVETULOA MAL 2019

-ESITTELYTILAISUUTEEN!20.11.2018

Ohjelma

#MAL2019

14 Tilaisuuden avaus

14.05 MAL 2019: lähtökohdat

14.15 MAL 2019:n keskeinen sisältö

15.20 Yhteiskeskustelu

15.40 Keskustelua teemoittain

16.00 Tilaisuus päättyy

MAL 2019 -lähtökohdat

Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL

MAL 2019 – mikä se on?

Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio

Maankäytön, asumisen ja

liikenteen kokonaisuuden

suunnitelma vuosille 2019–2050.

Lähtökohta kuntien ja valtion

MAL-sopimukselle 2020-2023.

Helsingin seutu varautuu

väestönkasvuun

Nyt

• 1 478 000 asukasta

• 709 000 työpaikkaa

2050

23

45

50

55

61

61

65

67

67

68

69

71

75

79

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Helsinki

Hyvinkää

Espoo

Vantaa

Mäntsälä

Vihti

Nurmijärvi

Järvenpää

Kirkkonummi

Sipoo

Kerava

Tuusula

Pornainen

Kauniainen

%

Seutu on yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus

Osuus muussa kuin

kotikunnassaan työssä

käyvistä

Kuinka paljon pitäisi panostaa

eri kulkumuotoihin?

enemmän

vähemmän

Lähde: MAL-barometri 2018, N=2802

65 % 47 % 37 % 26 %

1 % 4 % 2 % 15 %

Miten suunnittelu on organisoitu?

Valtio HSLKunnat

Miten suunnittelu on organisoitu?

Valtio

Osallistuu

suunnitteluun,

erityisesti

liikennejärjestel-

mätyön ja MAL-

projektiryhmän

kautta

HSL

vastaa

lakisääteisen

liikennejärjestel-

mäsuunnitelman

laatimisesta ja

vaikutusten

arvioinnista

Kunnat

osallistuvat

liikennejärjestel-

mäsuunnitteluun

ja vastaavat

yhteistyössä

maankäytön ja

asumisen

suunnittelusta

Valmistelu perustuu monipuoliseen

vuoropuheluun eri sidosryhmien

kanssa

Kokoukset

Kyselytutkimukset

Seminaarit

MAL-uutiskirje

Tiedotteet

Lausuntokierrokset

Verkkosivut, Twitter #MAL2019

Valmistelu perustuu monipuoliseen

vuoropuheluun eri sidosryhmien

kanssa

Muut kokoukset ja työpajat

3/2018 6/2018 12/2018 3/2019

Suunnitelman

2. versio

Lausuntojen

käsittely

ja suunnitelman

viimeistely

12/2017

Suunnitelman

1. versio

MAL 2019 -suunnitelman valmistelu

9/2018

Suunnitelma-

luonnos

3 x

3/2018 6/2018 12/2018 3/2019

Suunnitelman

2. versio

Lausuntojen

käsittely

ja suunnitelman

viimeistely

12/2017

Suunnitelman

1. versio

MAL 2019 -suunnitelman valmistelu

9/2018

Suunnitelma-

luonnos

Lausuntoaika:

14.11.2018-

18.1.20193 x

Mikä kiinnostaa sinua eniten MAL

2019 -luonnoksessa?

www.screen.io/akordi

Kysymyksiä maankäytöstä,

asumisesta, liikenteestä ja

päästövähennyksistä


MAL 2019:n keskeinen sisältö

1. Visio, tavoitteet ja mittarit

2. Kärkikeinot

3. Vaikutusten arviointi

Sisältö

1. Visio, tavoitteet ja mittarit

19

Vetovoimainen metropolialue

Monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kestävä liikenne

Tiivis ydinalueOmailmeisten keskusten verkostoLuonnonläheisyys

MAL 2019 -visio

MAL 2019 -tavoitteet

Vähäpäästöinen

Seutu kasvaa kestävästi

ja vähentää päästöjä

tehokkaasti

Houkutteleva Kansainvälinen seutu

houkuttelee yrityksiä ja asukkaita

Hyvinvoiva Terveellinen ja

turvallinen

elinympäristö mahdollistaa

kaikille aktiivisen arjen

Elinvoimainen

Taloudellinen tehokkuus

takaa seudun kehittämisen

ja toimivuuden

MAL 2019 -päämittarit

tavoitetasoineen

Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus

Tavoite 1,0

Työvoiman

saavutettavuus

Tavoite +10 %

Alueiden

väliset erot

pienenevät ja

sosiaalinen

eriytyminen ei

kasva

Asunto-

tuotannon

kohdistuminen

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Tavoite 90 %

Väestö

sijoittuminen

kestävän

liikkumisen

vyöhykkeillä

Tavoite 85 %

Kestävien

kulkutapojen

osuus

Tavoite 70 %

Liikenteen

kasvihuone-

kaasupäästöt

Tavoite -50 %

Työvoiman

saavutettavuus

Tavoite +10 %

Alueiden

väliset erot

pienenevät ja

sosiaalinen

eriytyminen ei

kasva


Tavoite > 1,0

Asunto-

tuotannon

kohdistuminen

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Tavoite 90 %

Kestävien

kulkutapojen

osuus

Tavoite 70 %

Väestö

sijoittuminen

kestävän

liikkumisen

vyöhykkeillä

Tavoite 85 %

2. Kärkikeinot

23

Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään

tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella

Seudun kasvu

ohjataan nykyiseen

rakenteeseen

ja joukkoliikenteen

kannalta

kilpailukykyisille

alueille

Vähintään 90 %

asunnoista

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Raideliikenteeseen

ja pyöräliiken-

teeseen vahvat

panostukset,

tieliikenne tavara- ja

joukkoliikenne-

lähtöisesti

Investoinnit :

joukkoliikenne 1,8Mrd€

pyöräliikenne 0,3Mrd€

tieliikenne 0,3Mrd€

Uusia asuntoja

rakennetaan

riittävästi ja

elinympäristön

laadusta

huolehditaan

16 500 asuntoa

vuodessa

Päästöjä vähenne-

tään liikenne-

suoritetta

pienentävin

tiemaksuin sekä

ajoneuvokantaa

uudistaen

Suunnitelma vähentää

liikenteen kasvihuone-

kaasupäästöjä 50 %

Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola, Vantaa

Maankäyttö

Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin

saavutettaville alueille ja mahdollistetaan

täydennysrakentaminen nykyisessä

kaupunkirakenteessa

Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan

rakentamisen ja elinympäristön laadusta

Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

Maankäytön ensisijaiset

vyöhykkeet on määritelty

• Kuntien aineistojen pohjalta

• Yhteismitallisesti samoilla

kriteereillä: mm. saavutettavuus ja

riittävää intensiteetti.

• Kahteen tasoon: nykyiseen infraan

tukeutuvat ja joukkoliikenne-

investointeja edellyttävät.

Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset

toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun

keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä.

Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa,

houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee

kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan

sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.

Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös

käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu

osan matkastaan jalan.

Helsingin seutu tiivistyy

30

Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja

liikenneinvestoinnit

Edellytyksenä kasvulle

ovat oikea-aikaiset

liikenneinvestoinnit.

Niillä generoidaan uutta

maankäyttöä, ohjataan

täydennysrakentamista ja

varmistetaan

kasautumisetujen

saavuttaminen.

Samaan aikaan lausunnoilla

MAL 2019 -suunnitelma

Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi)

Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja

erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa

Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta

Ei juridista sitovuutta

Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia

Helsingin seudun vaihemaakuntakaava

Pitkä aikatähtäin (2050)

Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen

Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma

Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen

Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi

Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla

2020 2030 2040 2050

Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki

Asuminen

Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja

kohtuuhintaisuus

Edistetään asuntotuotannon

monipuolisuutta

Vahvistetaan elinympäristöjen laatua

Huolehditaan asuntokannan laadusta

Edistetään rakennuskannan

energiatehokkuutta

Vuosittain 16 500 uutta

asuntoa, joista pitkäaikaisesti

kohtuuhintaista asumista

- PKS 30 %

- KUUMA 20 %

Varmistetaan

asuntotuotannon riittävyys

ja kohtuuhintaisuus

Asuntorakentamisen mahdollistava

ennuste 2018-2029

Tavoite

2016 2017 2018 2019 KA(2020-2024) KA(2025-2029) Yht. 2018-2029 2019

Espoo 2 474 3 269 3 688 4 079 3 303 3 160 40 080 3 300 Espoo

Helsinki 4 395 4 890 4 274 6 020 6 989 6 979 80 137 6 600 Helsinki

Kauniainen 27 187 15 102 154 107 1 424 80 Kauniainen

Vantaa 2 943 3 289 4 530 4 043 3 042 2 100 34 281 2 640 Vantaa

Pk-seutu 9 839 11 635 12 507 14 244 13 489 12 346 155 922 12 620 Pk-seutu

Hyvinkää 288 365 204 283 328 493 4 591 396 Hyvinkää

Järvenpää 721 1 023 575 760 735 610 8 058 566 Järvenpää

Kerava 354 314 703 753 501 278 5 351 514 Kerava

Kirkkonummi 345 298 400 435 426 453 5 230 434 Kirkkonummi

Mäntsälä 165 134 50 150 133 177 1 749 212 Mäntsälä

Nurmijärvi 355 356 464 376 313 300 3 901 434 Nurmijärvi

Pornainen 18 14 35 35 35 35 420 80 Pornainen

Sipoo 344 170 368 637 559 554 6 569 434 Sipoo

Tuusula 357 282 62 373 476 429 4 960 462 Tuusula

Vihti 140 184 193 299 164 209 2 359 344 Vihti

Kuuma-kunnat 3 087 3 140 3 054 4 101 3 670 3 537 43 188 3 876 Kuuma-kunnat

Helsingin seutu 12 926 14 775 15 561 18 345 17 158 15 882 199 110 16 496 Helsingin seutu

Valmistunut Ennuste

Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille

ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä 200 000 uutta asuntoa

Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja

hallintamuotojakauma ja asuntojen

huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!)

Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen

konseptit (esim. pientalotuotannon

uudenlaiset konseptit, yhteisölliset

kerrostaloasumisen konseptit jne.)

Edistetään asuntotuotannon

monipuolisuuttaa ja vahvistetaan

elinympäristön laatua

Vahvistetaan elinympäristön

laatuaKeskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun

heikompien alueiden vahvistaminen

MAL-keinoja:

Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen

Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen

Liikenneyhteyksien parantaminen

Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä

huolehtiminen

Osallisuuden vahvistaminen

Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma

yhdessä sovittaville alueille

Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille

Huolehditaan asuntokannan

laadusta

Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan

vetovoimaisuuden ylläpitäminen

Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa

pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta

Valtio tukee mm. avustuksin

peruskorjauksia, hissien rakentamista ja

energiasaneerauksia

Uudistuotannon energiatehokkuus

varmistetaan lainsäädännöllä

Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia

kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja

(esim. puun käyttöä rakentamisessa)

Olemassa olevan kannan

energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion

avustuksin

Edistetään rakennuskannan

energiatehokkuutta

Kysymyksiä maankäytön ja

asumisen osalta


Liikennesuunnittelija Heikki Palomäki, HSL

Liikenne

Tehot irti nykysysteemistä

Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää

Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina

Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla

Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää

liikkumista

Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä

Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin

Investointikustannukset

n. 1300 M€

Tehot irti

nykysysteemistä

• Pasila–Riihimäki, 2. vaihe

• Espoon kaupunkirata Leppävaara–Espoo

• Helsinki–Pasila ja rautatiejärjestelmän

kehittäminen• liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus

• lähijunien varikot

• ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä

-> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen

• Metron kapasiteetin varmistaminen• kääntöraide Matinkylässä

• automatisointi

• KUHA-hankkeet

Uudet verkostomaiset yhteydet

kestävän kasvun mahdollistajina

Investointikustannukset

n. 1000 M€

Esimerkkejä

•Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi

aloitetaan:• Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema

• Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan

• Viikin-Malmin pikaraitiotie

• Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle

• Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara

•Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä

•Bussien runkoyhteydet koko seudulle

•Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma

Kustannukset n. 300 M€

Pyöräliikenteen osuus

kasvuun vahvoilla

yhteisillä panostuksilla

•Autoliikenteelle kilpailukykyinen

seudullinen pyöräliikenteen pääverkko

(yht. 900 km)

•Pilotti: pyöräilyn ketterien kokeilujen

nelivuotinen ohjelma

•Edistetään sähköpyörien yleistymistä

•Kaupunkipyöräjärjestelmien

laajentaminen seudulla

Tieliikenneverkkoa kehitetään

tavara- ja joukkoliikenne edellä

• Päätieverkon ja logistiikan

toimintavarmuuden vahvistaminen, esim.

• Logistiikan poikittaisyhteyksien

kehittäminen valtateiden 3 ja 4 välillä

(1.vaiheessa Järvenpää– kt 45)

• Kehä III parantaminen ja lisäkaistat Vt4

• Raskaan liikenteen palvelualueet ja

niiden vastuunjakomalli

• Pääväylien liikenteenhallinta

Jatkuvat kehittämisohjelmat

Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA)

Pyöräliikenteen pääverkko

Helsingin raitioliikenteen kehittämisohjelma

Helsingin seudun pääväylien liikenteenhallinta

Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma

Meluntorjunnan toimenpidepaketti

Raskaan liikenteen palvelualueet

* Voivat toteutua osittain tai kokonaan KUHA-kokonaisuudessa

300 M€ (30 M€/vuosi)

200 M€ *

60 M€

20 M€

80 M€ *

67 M€ *

20 M€

2030 mennessä aloitettavat

liikennehankkeet 1/4

Raskas raideliikenne

Rautatieliikenteen toimintamallit ja pienet infratoimet

Pisararadan liikennöintisuunnitelman ja ratasuunnitelman tarkistus

Metron kapasiteetin varmistaminen

• Metron kääntöraide Matinkylässä

• Metron automatisointi

Espoon kaupunkirata Leppävaara-Espoo

Pasila - Riihimäki kapasiteetin parantaminen 2. vaihe

Lähijunaliikenteen seisontavarikot (Päärata ja Rantarata)

Vyöhykeliikenteen kalustoratkaisut (LVM)

Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmä ERTMS taso 2

Valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen

100 M€

226-277 M€

230 M€

273 M€

50 M€



Pikaraitiotieverkon kehittäminen

Mellunmäki–Tikkurila–Aviapolis–

Lentoasema

Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan

Viikin-Malmin pikaraitiotie

Tuusulanväylän pikaraitiotie

Käskynhaltijantielle

Matinkylä–Suurpelto–Kera–Leppävaara

260 M€

48 M€

200 M€

25 M€

182 M€

Yht. 715 M€



93 M€

45 M€

46 M€

Yht. 184 M€ +

Hagalundin tunneli

Liittymät, jotka edellytyksenä

maankäytön kehittymiselle

Malmin lentokenttäalueen yhteydet

(Tattarisilta, Kehä I:n ja

Lahdenväylän liittymäalue)

Kuninkaantammen eritasoliittymä ja

Hämeenlinnanväylän lisäkaistat

Kehä I Maarinsolmu ja Hagalundin

tunneli

Lisäksi pienempiä liittymiä KUHA-

hankkeina

Tieverkon kehittäminen

Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet

• 1. vaihe Järvenpää-kt 45 40 M€

• Kehä IV –tason yhteyden (mt 152) suunnitteluvalmiutta edistetään

Kehä III

• Välillä Askisto-Pakkala 40 M€

Vt 4 (Lahdenväylä)

• lisäkaistat Kehä III-Koivukylänväylä 15 M€

• lisäkaistat Koivukylänväylä-Kulomäentie 18 M€



Yht. 113 M€

2030 jälkeen

Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan

edelleen siten, että Helsingin seutu on

hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä

Varmistetaan, että seudun asuntotuotanto

on riittävää kasvavan väestön tarpeisiin ja

mahdollistaa laadukkaan asumisen kaikille

väestöryhmille.

Liikennejärjestelmää kehitetään

kestäviin kulkumuotoihin

pohjautuvaksi

Uusi maankäyttö sijoitetaan

ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille

ja niiden täydentymisalueille.

Kerava–Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön

maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja

liikennetarkastelu vielä käynnissä]

Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten

täyttyessä

Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla

Itämetro Mellunmäki-Majvik

Lentorata

Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea

ratayhteys)

Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet

• Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja

rahoituksen edellytysten täyttyessä)

• Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin

varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus

vaiheittain)

2030 jälkeen tunnistettuja

liikennehankkeita

Ryhmäpäällikkö Aarno Kononen

Päästöjen vähentäminen

53

Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-,

rahoitus- ja sujuvuustoimenpide

Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään

liikkumiseen

Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja

vähäpäästöisten autojen osuutta

Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-,

rahoitus- ja sujuvuustoimenpide

Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään

liikkumiseen

Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja

vähäpäästöisten autojen osuutta

Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun

liikennejärjestelmään

Seudun

kunnat laativat

yhtenäiset

pysäköinti-

periaatteet ja

sitoutuvat

niihin

Hankintatuet,

latauspisteiden

rakentaminen

2005

2015

-33%

Tavoite -50%

Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030

Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla

Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen

-19%

2030

Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvu

Tiemaksu

Jaetut kyydit

Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen

Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille

Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali

Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissaJoukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen

Raskaan liikenteen teknologianinvestointituki

Liityntäpysäköinnin lisääminen

Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen

160

60

45

27

23

Tapahtunut kehitys

Kehitys ilman

luonnoksen toimenpiteitä

MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet

Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t)

Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t

17

16

15

15

13

1165

>2/3

Käynnistetään seudullisen tiemaksu-

järjestelmän suunnittelu ja arviointi• järjestelmä, jonka vaikutukset ovat riittävät päästöjen ja

ruuhkien vähentämiseksi mutta maksut eivät ole

tienkäyttäjille kohtuuttomat.

• tuotot maksujen haittoja kompensoiviin toimenpiteisiin

(esim. joukkoliikenteen hinnan alentaminen)

Käynnistetään lainsäädännön

muuttaminen mahdollistamaan

tiemaksujen käyttöön ottaminen

kaupunkiseuduilla• Tuotot seudulle

• Valtion muu liikennerahoitus seudulle ei vähene

Tiemaksujen toteutuspolku

Tie- ja katuverkon

ruuhkautumista

hallitaan tiemaksuilla

2017

Luonnos 2030, ei

tienkäyttömaksuja

Luonnos 2030,

tienkäyttömaksut

Aamuhuippu-

tunnin

ruuhkautu-

minen

2005

2015

-33%

Tavoite -50%




-19%

2030

Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu

Tiemaksu

Jaetut kyydit





Raskaan liikenteen teknologian investointituki



160

60

45

27

23

Tapahtunut kehitys

Kehitys ilman





17

16

15

15

13

1165

<1/3

Liikennejärjestelmän rahoituspohja

Kokonaisrahoituspohja perustuu:

rahoituksen jakaumatoteumiin,

pitkän aikavälin makrotaloudellisiin oletuksiin ja

liikennemallista saatuihin tietoihin

2020-luvun laskennallisista tuloennusteista muodostetaan kokonaisrahoituksen määrä

Kokonaisrahoitus ~19 mrd. €

Hyödynnetään edelleen investointiraamin muodostuksessa

Kysymyksiä liikenteestä ja

päästövähennyksistä


3. Vaikutusten arviointi

Projektipäällikkö Tuire Valkonen, HSL

20.11.201863

Kilpailukyky ja

puitteet elinkeinoelämälle

Arjen sujuvuus

Segregaatio

Terveys ja turvallisuus

KasvihuonekaasupäästötYhteiskuntataloudellinen

tehokkuus

Resurssitehokkuus

Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen

Kasautuminen

Kilpailukyky ja

puitteet elinkeinoelämälle

Muut vetovoimatekijät, kuten

terveys ja turvallisuus

Liikkumismahdollisuudet

Liikenteen ja liikkumisen

sujuvuus

Arjen sujuvuus

Asuntotarjonta

Palvelutarjonta

Seudun sisäinen ja ulkoinen

saavutettavuus

Asuntomarkkinoiden toimivuus

Työmarkkinoiden toimivuus

Segregaatio

Asuntojen määrä,

monipuolisuus ja sijainti

Palvelutarjonta

Liikkumismahdollisuudet

Liikkumiskustannukset

Terveys ja turvallisuus

Liikenneturvallisuus

Liikenteen lähipäästöille

altistuminen

Elinympäristö ja viihtyisyys

Terveyshyödyt ja hyvinvointi

Kasvihuonekaasupäästöt

Liikkumistarve ja kestävät

liikkumismuodot

Energiankulutus

Yhdyskuntarakenne

Resurssien käyttö

Luonnon monimuotoisuus

Sopeutuminen

Maisema ja

rakennettuympäristö

Yhteiskuntataloudellinen

tehokkuus

Julkistaloudelliset vaikutukset

Kasautuminen

Työmarkkinoiden toimivuus

Liikenteen ja maankäytön

välinen yhteys

Lähisaavutettavuus

Resurssitehokkuus

Laajemmat

yhdyskuntataloudelliset

vaikutukset

Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen

Vesistöt

Mallinnus

vaikutusten arviointi

suunnittelu

Vaikutusten arviointi on

olennainen osa suunnittelua

3x

Mallinnus

vaikutusten arviointi

suunnittelu

Vaikutusten arviointi on

olennainen osa suunnittelua

3xVe 0 vertailuvaihtoehto

Ve 1 suunnitelmaversio

Ve 2 suunnitelmaversio

Ve 3 MAL 2019 -luonnos


tavoitetasoineen

Asunto-

tuotannon

kohdistuminen

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Tavoite 90%

Luonnos 94 %


tavoitetasoineen

Liikenteen

kasvihuone-

kaasupäästöt

Tavoite -50%

Luonnos -50%

(Ve 0 -33%)


Tavoite 1,0

Luonnos 2,9

Työvoiman

saavutettavuus

Tavoite +10%

Luonnos +14%

(Ve 0 +8%)

Luonnos

Alueiden

väliset erot ja

sosiaalinen

eriytyminen

Luonnos:

toimenpiteillä

edistetään

myönteisesti

kehitystä

Asunto-

tuotannon

kohdistuminen

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Tavoite 90%

Luonnos 94 %

Väestö

sijoittuminen

kestävän

liikkumisen

vyöhykkeillä

Tavoite 85 %

Luonnos 90 %

(Ve 0 82 %)

Kestävien

kulkutapojen

osuus

Tavoite 70%

Luonnos 65 %

(Ve 0 57 %)

Vähäpäästöinen

Seutu kasvaa kestävästija vähentää päästöjätehokkaasti

-19%

-33% -35%

-44%-50%

Tavoite-50%

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2 2030 ve3 Tavoite

100

0t

CO

2-e

kv

Tieliikenteen CO2-päästöt

Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot

Liikenteen -päästövähennystavoite saavutetaan

• MAL 2019 -työssä on

oletettu, että 20% seudun

autoista on sähköautoja

vuonna 2030. Sähköauton

päästöksi laskettu 15 g

CO2 / ajon.km.

• Kansallisesta energia- ja

ilmastostrategiasta vuoteen

2030 on esitetty tavoitteeksi

vähintään 250 000

täyssähköautoa ja

ladattavaa hybridiä. Tämä

on otettu MAL 2019 -työssä

lähtökohdaksi.

• Liikenteen

kasvihuonekaasupäästöistä

saadaan leikattua puolet

pois, jos luonnoksessa

esitetyt keinot otetaan

nopeasti ja tehokkaasti

käyttöön.

2005

2015

Tavoite -50%



-19%

2030

Tapahtunut kehitys

16

15

15

13

1165

2005

2015

-33%

Tavoite -50%




-19%

2030

Tapahtunut kehitys

Kehitys ilman


16

15

15

13

1165

2005

2015

-33%

Tavoite -50%




-19%

2030

Tapahtunut kehitys

Kehitys ilman



Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t 16

15

15

13

1165

2005

2015

-33%

Tavoite -50%




-19%

2030

Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu

Tiemaksu

Jaetut kyydit





Raskaan liikenteen teknologian investointituki



160

60

45

27

23

Tapahtunut kehitys

Kehitys ilman





17

16

15

15

13

1165

20.11.201876

Nykyisen

rakenteen ja

liikenne-

järjestelmän

tehokas käyttö

tukee luonto-

alueiden

säilymistä

Houkutteleva

Kansainvälinen seutuhoukuttelee yrityksiä jaasukkaita

Enemmän työvoimaa lähempänä työpaikkoja

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

paranevat:

o Työvoiman saavutettavuus paranee

o Liikkumisen edellytykset eri

kulkumuodoilla paranevat

oHenkilöautolla liikkuminen sujuvoituu ja

matka-aikojen ennakoitavuus paranee

o Kuljetusten toimintavarmuus paranee

ja matka-ajat lyhenevät

Asukkaat ja työpaikat

vuonna 2030

Vertailuvaihtoehto Ve0 2030 Luonnos 2030

Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen/aamuhuipputunti

Tieverkon ruuhkautuminen vähenee

merkittävästiTieliikenteen ruuhkaisuus jää alle nykyisen ruuhkautumistason

Esitetyt vyöhykkeet ovat perusteltuja, kun

niille on tavoitteena sijoittaa seudullisesti

merkittävä asuinrakentaminen koko

suunnittelukaudella.

Vyöhykkeiden sisällä maankäyttö tulee

suunnata kestävillä kulkumuodoilla hyvin

saavutettaville alueille, joissa

maankäytön potentiaalia ei vielä täysin

hyödynnetty.

Väljästi rakennettuihin keskuksiin ja

asemanseutuihin tulee kiinnittää

huomioita.

Laajennusvyöhykkeissä on maankäytön

kehitys liitettävä selkeästi

joukkoliikenteen kehittämiseen.

Suunnitellusta asuntotuotannosta 94 % kohdistuu seudullisesti

ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille

Elinvoimainen

Taloudellinen tehokkuustakaa seudun kehittämisenja toimivuuden

Kokonaisuutena liikennehankeohjelma on

yhteiskuntataloudellisesti tehokas

o Laskennallisesti aika- ja

kustannussäästöt sekä julkistalouden

tulot ovat selvästi suurempia kuin

investointikustannukset.

o Tämä johtuu etenkin tiemaksuista,

lipputuloista ja pysäköintimaksuista,

mutta myös tehokkaiden investointien

valinnasta.

o Liikennehankkeiden kustannusten

nousu ja niiden viivästyminen

heikentää H/K suhdetta ja

yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.

Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus

kuvaa luonnoksen tuottamien

liikennehankkeiden hyötyjen ja siihen

käytettävien resurssien välistä

suhdetta eli kokonaiskannattavuutta

Kasautuminen kuvaavaa osaltaan seudun

talouden kehittymismahdollisuuksia ja

tehokkuutta.

Mitä voimakkaammin seutu kasvaa, sitä

tärkeämpää on luonnoksen keinojen ja

toimenpiteiden edistäminen ja

asuntotuotannon toteuttaminen suunnitellusti.

Liikennehankeohjelman toteutuminen

kokonaisuudessaan tuottaa merkittäviä

yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, mutta

hyötyjen suuruus riippuu milloin hankkeet

toteutuvat.

Seudun elinvoimaisuus hyötyy

alueellisesta kasautumisestaUusien asukkaiden sijoittuminen

raideliikenteen piiriin 2030

Hyvinvoiva

Terveellinen ja turvallinenelinympäristö mahdollistaakaikille aktiivisen arjen

Raiteiden varteen sijoittuu

70 % uusista asukkaista

o Asuntotarjonta kasvaa hyvissä

sijainneissa

o Asunnontuotannon korkea taso

ja alueellisesti oikein kohdennettu

asuntotuotanto varmistavat

kohtuuhintaisuuden ja erilaisiin

asumisen tarpeisiin vastaamisen

o Tiivistäminen luo edellytyksiä

palvelujen kehittämiselle ja

joukkoliikenteelle

o 90 % väestöstä sijoittuu kestävän

liikkumisen kannalta kohtuullisen

hyville alueille vuonna 2030

Seudullinen saavutettavuus

kävellen, pyörällä ja

joukkoliikenteellä 2030

Kestävien kulkutapojenosuus kasvaa koko seudulla,

erityisen voimakkaasti uusissa raidekäytävissä

58% 57% 57% 59%63%

65%

70%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

201

2

201

8

203

0 v

e0

203

0 v

e1

203

0 v

e2

203

0 v

e3

201

8

203

0 v

e0

203

0 v

e1

203

0 v

e2

203

0 v

e3

201

8

203

0 v

e0

203

0 v

e1

203

0 v

e2

203

0 v

e3

201

8

203

0 v

e0

203

0 v

e1

203

0 v

e2

203

0 v

e3

Helsingin seutu - Kantakaupunki - Muu PKS - Kehyskunnat

Joukkoliikenne Pyöräliikenne Jalankulku Tavoite

Muu pää-

kaupunkiseutuHelsingin seutu Kantakaupunki Kehyskunnat


tavoitetasoineen

Liikenteen

kasvihuone-

kaasupäästöt

Tavoite -50%

Luonnos -50%

(Ve 0 -33%)


Tavoite 1,0

Luonnos 2,9

Työvoiman

saavutettavuus

Tavoite +10%

Luonnos +14%

(Ve 0 +8%)

Luonnos

Alueiden

väliset erot ja

sosiaalinen

eriytyminen

Luonnos:

toimenpiteillä

edistetään

myönteisesti

kehitystä

Asunto-

tuotannon

kohdistuminen

ensisijaisesti

kehitettäville

vyöhykkeille

Tavoite 90%

Luonnos 94 %

Väestö

sijoittuminen

kestävän

liikkumisen

vyöhykkeillä

Tavoite 85 %

Luonnos 90 %

(Ve 0 82 %)

Kestävien

kulkutapojen

osuus

Tavoite 70%

Luonnos 65 %

(Ve 0 57 %)

20.11.201888

www.hsl.fi/mal

Tutustu karttasovellukseen!

https://hslhrt.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=dfd0e69db716474aadf3b49610264f61

Kysymyksiä vaikutusten

arvioinnista


tervetuloa mal 2019 -esittelytilaisuuteen! · 2018-11-20 · samaan aikaan lausunnoilla mal 2019...

Documents