terveys 2050 - etusivu - demos helsinki · 4 terveys 2050 – neljä skenaariota...

LUVUN AL AOHJAUS 1

TERVEYS 2050

Neljä skenaariota

ihmislähtöisestä terveydestä

ja valinnanvapaudesta

Tekijät: Johannes Koponen, Satu Korhonen, Veikka Lahtinen, Juha Leppänen, Aleksi Neuvonen, Maari Parkkinen, Marjukka Parkkinen, Iris Sandelin

Asiantuntija: Antti Hautamäki

Graafinen suunnittelu: Kirmo Kivelä ja Inari Savola

Julkaistu vuonna 2015ISBN: 978-952-5844-15-3 (nid.) ISBN 978-952-5844-14-6 (pdf)

Terveyden tulevaisuudet -tutkimusta on rahoitettu Tekesin tuella.

TERVEYS 2050

Neljä skenaariota

ihmislähtöisestä terveydestä

ja valinnanvapaudesta

4 TERVEYS 2050 – Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnanvapaudesta

Summary

T hiS ScEnaRio REpoRT how hidden resources in society and in hu-man beings can be better utilised

to tackle wicked problems in health. The report looks at widespread problems in everything from lifestyle diseases to the widening health gaps of different social groups. It presents four scenarios that il-lustrate how perceived health in society can be doubled without increasing the to-tal cost of healthcare. These backcasting scenarios were co-created with over 140 professionals in six different workshops and are based on a previously published baseline report on health and freedom of choice.

Each of the four scenarios illustrates a new aspect on health futures. The scenario “Open Health” shows how open data, apps and sensors can empower people to take better care of their health. The “Democ-racy of the Fittest” scenario investigates the connection between citizens’ active participation and wellbeing. “Neokuusian society” – referring to the grand old man of the Finnish social policy, Pekka Kuusi – displays the benefits of health in all policies

and actions across society. Finally, the “Hero doctors” scenario reveals how professional knowledge and skills shape society.

From these four scenarios arise nine human-driven conclusions that we believe will to produce more health in the future.

From service driven to human driven health1. We should emphasise freedom of

choice as a means to improving health in individuals and groups

2. We should look at health as a capa-bility.

3. Treatment is more cost-efficient when people participate in it them-selves.

From healthcare specialists to a broader range of health actors4. The most efficient way to main-

tain a healthy society is to improve people’s opportunities for wellbeing and enhance their capabilities.

5. New actors across society should participate in solving the wicked problems in health.

New technologies and business models with a human-driven approach will revolutionize the health business 6. The future health business is a pre-

ventive care business.7. Technology that enhances capabili-

ties will become cheaper.

New markets and a new culture of health are the best tools for creating surround-ings that support positive health choices8. New markets and new approaches

to old markets can help establish these positive surroundings for better individual health choices.

9. Health can play an even more important part in our societies, and it should, because healthy societies are better positioned to maximise their capabilities.

The last two theses are not contradicto-ry. Health can be both a humane and a productive goal for society and all of its actors.

SISÄLLYSLUETTELO 5

Sisällysluettelo

Summary 4Lukijalle 6Tutkimus 7Johdanto: Reittejä uuteen terveyskäsitykseen 8Yhdeksän oivallusta ihmislähtöisestä terveydestä 102015 vs. 2050: muutoksen kuva 14Skenaariot näyttävät terveyden uusia mahdollisuuksia 18 Kyvykkäiden demokratia 21 Kyvykkäiden demokratia 2050 23 Kyvykkäiden demokratian muutosvoimat 25 Kyvykkäiden demokratian ABC 27 Terveyden portinvartijat kyvykkäiden demokratiassa 28 Huomionarvoista vuonna 2015 29

Avoin terveys 30 Avoin terveys 2050 32 Avoimen terveyden muutosvoimat 34 Avoimen terveyden ABC 37 Terveyden portinvartijat avoimessa terveydessä 38 Huomionarvoista vuonna 2015 39

Uuskuuselainen yhteiskunta 40 Uuskuuselainen yhteiskunta 2050 42 Muutosvoimat uuskuuselaisessa yhteiskunnassa 44 Uuskuuselaisen yhteiskunnan ABC 46 Terveyden portinvartijat uus kuuselaisessa yhteiskunnassa 47 Huomionarvoista vuonna 2015 47

Sankarilääkärit 48 Sankarilääkärit 2050 50 Muutosvoimat Sankarilääkäreiden maailmassa 52 Sankarilääkäreiden ABC 54 Terveyden portinvartijat Sankarilääkäreiden maailmassa 55 Huomionarvoista vuonna 2015 56 Epilogi: Älykoteja ja demok ratiaa – Terveyden valinnanvapaus vuonna 2050 57Miten skenaariot rakennettiin? 60Tekijät 65Lähteet 67


Lukijalle

K äSiSSäSi oLEVa juLKaiSu esittelee neljä terveyden ja valinnanvapau-den tulevaisuusskenaariota. Ske-

naariot kuvaavat erilaisia mahdollisuuk-sia terveemmän yhteiskunnan ja arjen rakentamiseen.

Jokaisen skenaarion yhteydessä on kuvaus tulevaisuudesta, jossa koettu ter-veys on vuoteen 2050 mennessä tuplaan-tunut nykypäivästä kustannuksia kasvat-tamatta. Kunkin skenaarion yhteydessä esitellään kolme muutosajuria, jotka vai-

kuttavat merkittävästi tulevaisuuskuvaan. Lisäksi esittelemme skenaarioihin liittyvät terveyden portinvartijat, eli toimijat, joilla on erityisen suuri rooli muutoksen toteut-tajina.

Skenaariot tekevät näkyväksi, että juuri nyt meillä on paljon vaihtoehtoja ja voimavaroja terveyden edistämiseksi. Toi-vomme, että skenaariot antavat sinulle vi-rikkeitä mielenkiintoisiin keskusteluihin ja ideoita oman toimintasi suuntaamiseen.

oikoreittejäS. 18 » TuTuSTu SKEnaaRioihin TiiViiSTi S. 20 » KaTSo minKäLaiSET ajuRiT ERoTTa- VaT SKEnaaRioiTa ToiSiSTaan S. 60 » LuE KuinKa SKEnaaRioT RaKEnnETTiin

TUTKIMUS 7

Tutkimus

T ERVEYdEn TuLEVaiSuudET -tutki-mus on Demos Helsingin toteut-tama terveyttä ja valinnanvapaut-

ta käsittelevä skenaariotutkimus. Tutki-muksen ensimmäinen osa, Terveyden tu-levaisuudet -pohjaselvitys julkaistiin 2014. Tutkimus on osa Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi -tutkimuskokonai-suutta, joka tarkastelee valinnanvapauden muotoutumista sosiaali- ja terveyspalve-luissa.

Terveyden ja valinnanvapauden tule-vaisuuksia käsittelevässä tutkimusosiossa päätutkimuskumppanimme on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muut yhteistyöta-hot ovat Novartis, LähiTapiola, Validia Asuminen, Kela, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Helsingin Diakonissalaitos ja Smartum. Lisäksi koko konsortiossa ovat mukana Oulun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter-veysyhtymä EKSOTE, Kainuun sosiaali- ja terveysyhtymä ja Sosiaalialan työnantajat ry. Hanketta rahoittaa Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma.

Terveyden tulevaisuudet 2050 -tutkimuk-sen päätutkimuskysymys on:

Miten tulevaisuuden palvelujärjestelmät tukevat kuluttajan terveyteen liittyviä valintoja?

aLaTuTKimuSKYSYmYKSiä oVaT: 1. Miten yhteiskunta muuttuu

vuoteen 2050 ja miten muutos vaikuttaa valintoihin ja valinnan-vapauteen terveys- ja hyvinvointi-palveluissa? Miten esimerkiksi ihmisten mieltymyksiin, elinoloi-hin, ikärakenteeseen, osaamista-soon, kansantalouteen, avoimeen dataan, teknologiaan, ympäristöön, lainsäädäntöön ja palvelujen järjes-tämistapaan liittyvät muutokset vaikuttavat ihmisten valinnanmah-dollisuuksiin ja valintoihin?

2. Mitä hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ovat vuonna 2050? Millä tavoin ne tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia? Kuka vastaa palveluista? Ja mistä niistä? Kuka tuottaa palvelut? Miten niitä hankitaan? Entä vali-taan ja arvioidaan?

3. Miten terveyteen ja hyvinvoin-tiin liittyvät mahdollisuudet ja valinnat toteutuvat eri kuluttaja-ryhmille?


T ämä SKEna aRioRapoRTTi on kir-joitettu, koska suomalainen yh-teiskunta kaipaa uusia näkökulmia

keskusteluun terveydestä sekä yksilöitä että yhteiskuntaa koskettavana asiana. Olemme käännekohdassa. Juuri nyt tar-vitaan ajattelua, joka hyödyntää yhteis-kunnassa ja ihmisissä piileviä resursseja ja rakentaa ratkaisuja terveyden viheliäisiin ongelmiin, kuten elämäntapoihin liitty-viin sairauksiin ja suuriin terveyseroihin. Valtavirrasta poiketen tässä raportissa terveydellä ei viitata vain sairauden pois-saoloon. Tarkoitamme terveydellä ihmi-sellä käytettävissä olevan fyysisen, psyyk-kisen ja sosiaalisen toimintakyvyn po-tentiaalia. Terveys mahdollistaa ihmisen päivittäisen merkityksellisen toiminnan. Siksi terveyden edistäminen tuo yhteis-kuntamme käyttöön aiemmin piilossa olleita resursseja.

Tavoite: koetun terveyden tuplaantuminen vuoteen 2050 mennessä ilman kustannusten kasvattamista

juLKaiSuSSa ESiTELLään neljä skenaario-ta, jotka kuvaavat mahdollisia tulevaisuu-den kehityskulkuja. Skenaariot on luotu yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa. Yli 140 eri alojen asiantuntijaa ja terveysalan ammattilaista kokoontui kuuteen työpajaan tunnistamaan uusia tapoja tukea väestön hyvinvointia. Työ-pajoissa rakennettiin neljä erilaista ske-naariota Backcasting-lähestymistavan avulla. Backcasting-työpajoissa asiantun-tijat pohtivat tietynlaisen tulevaisuuden maailman piirteitä, ja sen jälkeen ideoivat uskottavia syy-seurauspolkuja nykyhet-keä kohti. Ennen skenaariotyön aloit-tamista Demos Helsinki kokosi tietoa terveyden nykytilasta ja siihen vaikut-tavista ilmiöistä Terveyden tulevaisuudet

johdanto: Reittejä uuteen terveyskäsitykseen

-pohjaselvitykseen (Demos Helsinki 2014). Matkalla tulevaisuuteen olemme löytäneet toimivia tapoja, joilla koettua terveyttä voidaan kasvattaa kustannuste-hokkaasti.

Työpajatyöskentelyä ohjasi visio: “Ih-misten koettu terveys tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä kustannuksia kasvattamat-ta”. Visio on haastava. Erot suomalaisten kesken niin koetussa kuin objektiivisesti arvioidussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat erittäin suuria tällä hetkellä riippuen iästä, sukupuolesta, kou-lutustaustasta, asuinalueesta ja tulotasos-ta. Lisäksi terveydenhuollon kustannukset kasvavat väestön ikääntyessä. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka eivät vain hoida sai-rauksia, vaan vahvistavat ihmisten kykyä käyttää potentiaalista toimintakykyään ja ennaltaehkäisevät sairauksia ja vammoja. Kaksi ehtoa sisällään pitävä visio valittiin, jotta pystyimme tarkastelemaan yhtä aikaa terveyden edellytysten muutosta sekä yhteiskunnallisesta että ihmisläh-töisestä näkökulmasta.

JOHDANTO: Reittejä uuteen terveyskäsitykseen 9

Ihmisille terveys tarkoittaa toimintaky-vyn lisäksi kykyä osallistua ja olla osa yh-teiskuntaa ja lähiyhteisöjä. Se ei ole pel-kästään kykyä tehdä töitä tai elää ilman sairautta. Terveys voi myös olla harras-tus tai tärkeä osa identiteettiä. Ihmisille terveyden arvo ei ole rahassa laskettava kokonaisuus, vaan kyky elää mielekästä elämää. Hallinnolle terveys tarkoittaa toi-mintakykyistä työväestöä ja tervettä van-huutta, jolloin palveluiden kustannukset on pienet. Molemmat näkökulmat ovat arvokkaita ja toisiaan tukevia. Terveys on tietysti myös merkittävä ja laaja toimiala, johon kuuluu muun muassa lääketeolli-suus ja yksityinen terveydenhuolto. Siksi myös liiketoiminnan näkökulma on otet-tava huomioon, kun tarkastellaan tervey-den tulevaisuuksia.

Kustannustehokkuus on huomioitu skenaarioissa pohtimalla, minkälainen yh-teiskunta tukee terveellisiä elämäntapoja. Lisäksi pohdimme erilaisten terveyteen liittyvien markkinoiden roolia ja tekno-logisen kehityksen tuottamia kustannus-muutoksia.

Kustannusarvioiden kannalta olen-naista eliniänennustetta pidetään yhtenä luotettavimmista tukipilareista tulevai-suuden ymmärtämisessä. Silti terveyden tulevaisuuksia pohdittaessa on otettava huomioon ihmisten tulevaan elinikään liittyvät epävarmuudet, kuten jokaiseen

yksittäiseen toimintakykyä alentavaan syyhyn liittyvät teknologiset edistysaske-leet, kansojen keskimääräiseen elinikään vaikuttavat kriisit ja onnettomuudet, sekä sosiaalisiin käytäntöihin ja arvoihin liit-tyvät muutokset, jotka voivat vaikuttaa elinikään monin tavoin. Kolme neljästä kyselyymme vastanneesta terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijasta (N=80) oli sitä mieltä, että terveyden edistämisessä olisi keskityttävä elämän laadun paranta-miseen elämän pituuden kustannuksella. On siis täysin mahdollista, että nykyiset eliniänennusteet radikaalisti aliarvioivat tulevaisuuden keskimääräisen eliniän. Ai-empina vuosina tehdyt eliniänennusteet ovat aina ennustaneet eliniänkehitystä alakanttiin. Radikaali eliniän pidenty-minen muokkaisi suuresti yhteiskunta, tapoja tehdä työtä, osallistua, hoitaa ja olla hoidettuina. Skenaariotyö sopii juuri tällaisten haastavien tilanteiden ja niiden ratkaisujen edellyttämien systeemisten muutosten kuvaamiseksi.

Terveydestä puhutaan tällä hetkellä lähinnä resurssina hyvinvoinnille; se on sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä olemis-ta ja tyypillisesti pelkästään sairauden poissaoloa. Rakentamamme skenaariot osoittavat, että terveys on myös yhteis-kunnallinen ja ihmisten välinen asia, jonka merkitys voi muuttua suurestikin aina yhteiskunnan rakennetta keskeisesti

määrittäväksi tekijäksi, kuten Uuskuuse-lainen yhteiskunta -skenaariossa, tai arjes-sa huomaamattomaksi rakenteeksi, kuten Sankarilääkärit-skenaariossa.

Käsittelemme terveyttä julkaisussa ko-konaisvaltaisena olotilana, joka koostuu niin toimintakyvystä, sosiaalisesta hyvin-voinnista kuin kokemuksellisuudestakin. On selvää, että pelkkä sairauden poistami-nen ei riitä koetun terveyden lisäämiseen. Terveyden kokemukseen liittyvät myös ympäristö, sosiaalisuus, osallistuminen ja kokemus autonomiasta. Osallistumisen ja autonomian käsitteet kytkeytyvät va-linnanvapauteen. Mitä ja miten voidaan ja saadaan valita? Mitä taas ei? Valinnan-vapaus liittyy terveyteen eri elämänaluei-den kautta. Se koskettaa niin asuinpaikkaa, palveluita kuin elämäntapojakin.

Valinnanvapaus liittyy terveyteen muun muassa asuinpaikan, palveluiden ja elämäntapojen kautta.


j ohdannoSSa mainiTTiin, että so-siaali- ja terveyspoliittista keskus-telua leimaa vaihtoehdottomuus.

Asetelma muuttuu, kun otetaan huo-mioon terveyspalveluiden ulkopuolinen maailma ja siihen vaikuttavat muutosil-miöt. Skenaariot tekevät näkyväksi uusia mahdollisuuksia eri toimijoille.

Skenaarioiden perusteella nostetaan esiin yhdeksän oivallusta. Ne kertovat ihmislähtöisen terveyden tekemisen kei-noista. Oivallukset voidaan tiivistää nel-jään tulevaisuuden terveyden teesiin.

ihmislähtöinen terveysajattelu korvaa palvelukeskeisen ajattelun

Yhdeksän oivallusta ihmislähtöisestä terveydestä

on yksilöiden käsissä, vaan tervey-den edistäminen on yhä enemmän yhteistyötä terveyttä tukevien va-lintaympäristöjen rakentamiseksi.

2. Terveys on toimintakykyä. Terve-ydestä puhuttaessa on siirryttävä fyysistä terveyttä yksipuolisesti korostavasta puhetavasta yksilöl-liseen, sosiaalista, psyykkistä ja fyy-sistä toimintakykyä korostavaan terveysajatteluun.

3. Hoito on kustannustehokasta kun ihmiset osallistuvat siihen. Osallistuminen voi olla joko osal-listumista itsensä hoitoon uusien tietojen ja työkalujen avulla tai osallistumista sosiaalisiin ryhmiin ja päätöksentekoon. Yksilöiden voimaannuttaminen ja osallis-tumisen tukeminen ovat asioita, joiden ratkaisut eivät rakennu vain palvelutuotannon keinoin.

Skenaariot osoittavat, että käsitys ter-veydestä voi muuttua. Jokainen yhteis-kunta määrittelee terveyden käsitteen omalla tavallaan. Se, miten terveydestä puhutaan, ohjaa ihmisten uskomuksia, toiveita ja resursseja terveyden suhteen. Jos terveyden ajatellaan olevan sairauden poissaoloa, huomio on luonnollisesti sai-rauden hoidossa. Kun terveyskäsitys laa-jennetaan kokonaisvaltaiseksi biopsyko-sosiaaliseksi kokemukseksi, on yksilöä ympäröivä yhteiskunta yhtä paljon osal-linen yksilön terveyteen kuin hän itse. Millä tavalla haluamme tulevaisuudessa puhua terveydestä?

Skenaariot näyttävät tapoja, joilla ter-veyttä edistetään yhteiskunnassa toimin-takykyä rakentamalla. Terveyspalvelut ja valistus eivät riitä: tarvitaan ihmisten arkeen ulottuvia toimia. Suomessa on jo nyt yhteisöjä, jotka ratkaisevat terveyden tulevaisuuteen liittyviä ongelmia, kokeile-vat uusia ratkaisuja ja poistavat toiminta-kyvyn esteitä. Yhteisöt antavat tilaa ihmis-ten omalle toimijuudelle. Digitalisaation

1. Ihmisten omien valintojen merki-tys korostuu. Elämäntapasairauksi-en vähentämiseksi ihmisten omien valintojen merkityksen on koros-tuttava sairauksien ehkäisyssä. Tämä ei tarkoita sitä, että terveys

YHDEKSÄN OIVALLUSTA IHMISL ÄHTÖISESTÄ TERVEYDESTÄ 11

seurauksena terveyttä tuotetaan jatkossa esimerkiksi globaaleissa asiakeskeisissä yhteisöissä. Arjessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poskiontelovaivai-set potevat tautiaan teemaan liittyvässä verkkoyhteisössä.

Ihmisten ja ryhmien voima-varojen hyödyntäminen on keskeistä terveen yhteis-kunnan saavuttamiseksi.

Viime kädessä skenaariot tutkivat ihmis-ten ja ryhmien omien voimavarojen pa-remman hyödyntämisen mahdollisuuk-sia terveen yhteiskunnan rakentamises-sa. Mahdollisimman moni on saatava mukaan, jos haluamme ratkaista yhteis-kuntamme terveyteen liittyvät viheliäi-set ongelmat, kuten terveydenhuollon kustannusten kasvun, sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ja kestävyys-vajeen.

Terveyden suuria haasteita ratkaisee tulevaisuudessa joukko uusia toimijoita

4. Ennaltaehkäisyn keinoja voidaan laajentaa kiinnittämällä huomiota kyvykkyyksien edistämiseen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa muun muassa yksilöllistetty tieto, kyvykkyyksien tukeminen, hyvät vuorovaiku-tuskäytännöt ja elinympäristöjen muokkaus ovat uusia ennaltaeh-käisyn keinoja.

5. Uudet toimijat tulevat ratkomaan terveyden viheliäisiä ongelmia. Terveys syntyy pääosin terveyden-huollon ulkopuolella. Terveyden laaja-alaista viemistä päätöksente-koon ajavaa terveys kaikissa poli-tiikoissa -ajattelua täytyy laajentaa nykyisestä ottamalla mukaan yritykset ja järjestöt.

Keitä sitten ovat tulevaisuuden terveys-toimijat? Se on yksi keskeisistä skenaa-rioiden käsittelemistä kysymyksistä. Ter-veyteen vaikuttavat laajan joukon toimet, ei vain terveydenhuolto.

Terveyden sosiaaliset määrittäjät korostuvat eri tavoin eri skenaarioissa DAHLGREN & WHITEHEAD 1991

Elinympäristö ja työolosuhteet

Yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristölliset olosuhteet

Maan viljely ja ruoantuotanto

Koulutus

Elinolot ja työolot

Työttö- myys

Vesi ja puhtaus

Sosiaaliset verkostot ja yhteisöt

Yksilölliset elämäntapavalinnat

Terveys- palvelut

Asuminen

Työ- ympäristö

Ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät


Eri skenaarioissa korostuvat erilaiset ter-veyden sosiaaliset määrittäjät. Havainto on se, että arvoketjujen uudistuminen ja ihmislähtöisen terveysmarkkinan ra-kentuminen on mahdollista useammalla toimialalla. Nykyinen julkinen ja yksityi-nen terveydenhuolto voi ottaa aktiivisen roolin muutoksen johtajana ja uusien kumppanuuksien rakentajana vaikkapa yhdessä asumisen, vähittäiskaupan tai työnantajien kanssa.

Terveyttä tuotetaan lähes kaikes-sa yhteiskunnan toiminnassa, ei ainoastaan terveydenhuollossa.

Keskeinen haaste skenaarioissa on laajan toimijajoukon motivoiminen työskente-lemään yhteisen päämäärän eteen. Eri-laisia keinoja skenaarioissa tähän ovat muun muassa kokeilut, jakamistalous, valtion tarjoamat edut terveyttä työnte-kijöilleen tuottaville yrityksille ja osallis-tuvat kehittämismenetelmät.

ihmislähtöisyys mullistaa terveysalan teknologian kehittymisen ja uusien liiketoimintamallien myötä

kustannussäästöjä julkiselle sekto-rille. Toisaalta sairauksien hoitoon liittyvä teknologia ei välttämättä

6. Tulevaisuuden terveysbisnes on ennaltaehkäisybisnestä. Applikaa-tioiden, sensorien ja paremman tiedon mahdollistamalla ennaltaeh-käisybisneksellä on mahdollisuus siirtää itselleen valtavasti arvoa esimerkiksi lääkeyrityksiltä kohtaa-malla “potilaat” jo ennen kuin he sairastuvat. Ennaltaehkäisyn uusien liiketoimintamallien tuotot ovat nykyisin vain murto-osa lääketeol-lisuuden tuotoista ja ala houkuttaa lähinnä startup-yrityksiä. Lisäksi, koska terveysalan sääntely monissa maissa tekee hoitoon liittyvistä uusista bisnesideoista kalliita to-teuttaa, keskittyy suurin osa näistä startupeista ihmisten toimintaky-vyn lisäämiseen.

7. Toimintakykyä lisäävä ja hy-

vinvointia edistävä teknologia halpenee. Mittaaminen ja mitatun tiedon analysointi tulevat joka-päiväiseksi osaksi arkea kaikkialla läsnäolevien sensorien ja data-ana-lyysin kehittymisen vuoksi. Uudet teknologiat myös siirtävät hoitoo-nastumisen hetkeä ja tuovat siksi

halpene.

Terveyden tuottamisessa on juuri nyt paljon tilaa uudenlaisille toi-mijoille, kuten sovelluskehittäjille, etähoidon tekijöille ja datan avulla terveyttä tuottaville yrityksille. Keskeinen markkina on arkisten valinta ympäristöjen rakentaminen terveyttä edistäviksi.

Yksi toimijajoukko, jolla on merkittävä kyky toimia ennaltaehkäisymarkkinoilla, ovat digitaalisen alustatalouden ja oma-hoidon parissa työskentelevät yritykset. Ne edistävät terveyttä monin tavoin, esi-merkiksi rohkaisemalla parempiin elä-mäntapoihin pelillistämällä liikuntaa ja auttamalla ihmisiä hoitamaan itseään tarjoamalla tietoa genomiperimästä ja siihen liittyvistä riskeistä.

Uusien toimijoiden tulo terveyden kentälle herättää ainakin kaksi olennais-ta kysymystä: 1) Miten mahdollistamme kaikkien ihmisten osallistumisen uusien

YHDEKSÄN OIVALLUSTA IHMISL ÄHTÖISESTÄ TERVEYDESTÄ 13

keinojen käyttöön ja samalla varmistam-me tieteeseen perustuvan hoidon ja ta-sa-arvoisen hyvinvoinnin? 2) Millä tavalla varmistamme, että ihmisistä kertyvä data auttaa heitä ja että heillä on myös kyky hallita sitä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä?

Myös terveyskentän perinteiset toi-mijat hyötyvät alustatalouden, digitali-saation, pilvilaskennan ja sensorivallan-kumouksen uusista mahdollisuuksista. Alueellista mallia korostavat uudistukset, kuten sote, ovat yhä mahdollisuus luoda avoin järjestelmä ja uudenlaisen terveys-toiminnan alusta. Myös riippumatta siitä, tehdäänkö palvelujärjestelmästä avoin tai keskitetty, tulevaisuuden lääkäri ja hoitaja ovat teknologisten keinojen takia yhä te-hokkaampia ja tarkempia.

Kustannussäästöjä tuottava terveys teknologia on sellaista tek-nologiaa, joka mahdollistaa ihmis-ten kyvykkyyksien käytön oma-hoitoon, tukee lääkäreitä heidän jokapäiväisessä työssään tai sysää ihmisiä tekemään hyviä päätöksiä.

Terveyttä tukevia valintaympäristöjä rakennetaan uusilla markkinoilla ja terveyden kulttuurin avulla

Olennainen havainto julkaisussa on se, että kaksi viimeiseksi esiteltyä teesiä eivät ole ristiriitaisia. Terveyden edistäminen ei ole huonoa bisnestä valtiolle ja muille toimijoille, päinvastoin. Kun terveyden tukeminen laajentuu uusille toimialoille laajemman terveyskäsityksen myötä, se ruokkii innovaatioita, jotka sekä ratkaise-vat tämän hetkisiä haasteita kotimarkki-noilla että ovat mainioita vientituotteita globaalisti. Terveys ja hyvinvointi voi-daan nostaa sekä yhteiskunta- että ter-veyspolitiikassa valtavasti nykyistä vah-vempaan rooliin.

Terveys ja hyvinvointi ovat sekä inhimillinen että tuottava päämäärä yhteiskunnalle ja sen kaikille toimijoille.

8. Terveyttä tukevia valintaympä-ristöjä voi rakentaa uudenlaisia markkinoita kehittämällä ja olemassa olevien markkinoiden toimia tehostamalla. Uusia tervey-den markkinoiden kehittämisen työkaluja ovat esimerkiksi yhteisen arvon malli1 ja vaikuttavuussijoit-taminen2. Uudenlaiset markkinat merkitsevät terveydenhuollolle tarvetta rakentaa uusia kumppa-nuuksia ja viedä terveyden asian-tuntijuutta uusiin ympäristöihin.

9. Terveyttä tukevia valintaympäris-töjä voi rakentaa terveyden kult-tuuria muokkaamalla. Ihmisten ja ryhmien omien voimavarojen hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeistä terveemmän yhteis-kunnan saavuttamiseksi. Terve yhteiskunta maksimoi toiminta-kykynsä.

1 Yhteinen arvo on yrityksen ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistä ongelman-ratkaisua. Luomalla yhteistä arvoa yritys puuttuu yhteiskunnan haastavimpiin ongelmiin ja tekee samalla voittoa.2 Vaikuttavuussijoituksilla tavoitellaan tuoton lisäksi esimerkiksi yhteiskun-nallista tai ympäristöllistä vaikutusta. Tätä vaikutusta seurataan samoin kuin taloudellista tuottoa.


2015 vs. 2050: muutoksen kuvaVuonna 2050 Suomi on erilainen kuin nyt. Tällä hetkellä väestö ikääntyy, alueet kaupungistuvat, ilmasto lämpenee ja teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Muutosilmiöt muovaavat hitaasti mutta väistämättä ihmisten elinympäristöä, yhteiskuntaa ja edellytyksiä terveyden edistämiselle.

1. Väestörakenteen muutos VäESTön iKäänTYminEn ja KaupungiSTuminEn muovaavat suo-malaista yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Yli 65-vuotiaan väes-tön osuuden kasvamisen myötä toimintakykyyn liittyvät ongelmat yleistyvät. Kaupungistuminen taas muovaa konkreettisesti elinym-päristöjä, infrastruktuuria ja yhteisöjä. Väestötiheyden kasvaessa paikallisuuteen perustuva yhteisöllisyys saa uudenlaisia muotoja.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaaSVTa

19,4 %26,9 %

2015 2050

2050

0

miljoonaa ihmistä

1 2 3 4 5 6 7 8

2015

2050

87

Suomen väkiluku kasvaaSVTa

2015

Elinajanodote piteneeTILASTOKESKUS

80,8 77,8

83,8

2. Yksilön ja yhteisön suhteiden muutokset

ihmiSmääRän ja TiEdon LiiKKuVuudEn lisääntyessä yhteisöllisyys monimuotoistuu ja samalla asiakeskeisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Toisaalta myös yksilöllisten valintojen kaipuu lisääntyy.

1980

500000

0

1000000

1500000

2000000

2500000

3000000

3500000

4000000

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

20002002

20042006

20082010

20122014

kaupunkimaiset kunnat taajaan asutut kunnat maaseutumaiset kunnat

2015 vs. 2050: MUUTOKSEN KUVA 15

010 10 20 30 40 5020304050

0

6

12

18

24

30

36

42

48

34

60

66

72

78

84

90

96

100

Miehet (tuhansia) Naiset (tuhansia)

010 10 20 30 40203040

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

90

95

100

Miehet (tuhansia) Naiset (tuhansia)

SuoMI 2014

Suomi kaupungistuu

SuoMI 2050

Väestörakenne muuttuuFINDIKAATTORI 2015a, THL 2015

FINDIKAATTORI 2015b

kaupungeissa asuvat maaseudulla asuvat

20502045

20402035

20302025

20202015

20102005

200019

9519

9019

8519

8019

7519

7019

6519

6019

55

Popu

laat

io (m

iljoo

naa)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

1950

Globaali kaupungistuminenYK 2014


4. Teknologinen planetarismidigiTaLiSaaTio ja SEnSoRiTEKnoLogia tulevat kaikkialle. Ne lisäävät ta-poja kerätä ja esittää tietoa reaaliajassa. Ilmiötä voidaan hyödyntää monilla yhteiskunnan eri osa-alueilla, esimerkiksi osallistumisen ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä.

Terveysteknologia yleistyy.KORHONEN ym. 2014

2015 Terveyssovellukset yleistyneet, omahoitopalveluita ja sähköisiä terveyspalveluita kehitetään.

2050 Tiedon keräämistä ja analysointia helpottavat mo-biilisovellukset, sensorit, bioteknologia, robotiikka ja

älyteknologia yleistyvät ja tulevat osaksi terveydenhoitoa.

0 100 200 300 400 500

tuhatta

2015

2050

2015 Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee ja sateet lisääntyvät.

Maahanmuutto kasvaa ilmastopakolaisuuden myötä.TOMMILA ym. 2013

3. niukkenevat luonnonvaratVuonna 2050 lämpötila on noussut ja sademäärät lisääntyneet Suomessa. Ilmastonmuutos pidentää satokausia, ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ruuan, mineraalien ja öljyn saanti on tulevaisuudessa rajallisempaa

2050 Suomen lämpö tila nousee n. 1,5 kertaisesti globaaliin keskiarvoon verrattuna. Taudit leviävät ja

ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja helleaallot lisääntyvät.IPCC 2014

EKoloGInEn jAlAnjälKEMME

on 15. SuurIn KoKo

MAAIlMASSA.

jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon verran luonnonvaroja.WWF 2014

5. globaali talous gLobaaLiSoiTuVan TaLoudEn mYöTä eri valtioiden keskinäiset riippuvuussuhteet moninaistuvat ja perinteiset valtasuhteet hämär-tyvät. Samalla maailmanlaajuinen kaupankäynti muuttaa sekä yk-sittäisten valtioiden työelämän rakennetta että työhön vaadittavaa osaamista. Globaali talous laajentaa tarjolla olevien vaihtoehtojen kirjoa, mutta toisaalta voimistaa eriarvoistumista ja epävarmuutta.

Taloudelliset valtasuhteet muuttuvat maiden ja maanosien välillä, valtioiden ToP 5 HAWKSWORTH & CHAN 2015

20502014

4030 50 60 7020100

KiinaYhdysvallat

IntiaJapaniSaksa

KiinaIntia

YhdysvallatIndonesia

Brasilia

Ostovoimakorjattu bruttokansantuotto (miljardia yhdysvaltain dollaria)

2015 vs. 2050: MUUTOKSEN KUVA 17

Skenaariot näyttävät terveyden uusia mahdollisuuksia

esitellään neljä yhteiskuntaa: Kyvykkäi-den demokratia, Avoin terveys, Uuskuuse-lainen yhteiskunta ja Sankarilääkärit. Avoin terveys -skenaarion nimi viittaa avoimen tiedon ja mittaamisen käyttämiseen laa-jasti skenaarion eri osissa. Kyvykkäiden de-mokratia viittaa siihen, että skenaariossa osallistuminen ja terveys liittyvät vahvas-ti toisiinsa. Kaikki eivät kuitenkaan halua tai pysty osallistumaan. Uuskuuselainen yhteiskunta -skenaarion nimi viittaa suo-malaisen sosiaalipolitiikan isähahmoon Pekka Kuuseen. Uuskuuselainen yhteis-kunta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ter-

veys nousee keskeiseksi yhteiskunnassa tavoiteltavaksi asiaksi. Terve yhteiskunta on toimintakykyinen ja tuottoisa. Sankari-lääkärit-nimisessä skenaariossa korostuu asiantuntijatiedon rooli.

Näitä neljää yhteiskuntaa erottaa pai-notukset sekä terveyden edistämisessä että vallan jakautumisessa kansalaisten tai instituutioiden välillä. Avoin terveys ja Sankarilääkärit ovat tulevaisuuksia, joissa asiantuntijatietoa tai yksilöllistä dataa käy-tetään hyväksi terveyden edistämisessä ja käyttäytymisestä johtuvien terveysriskien minimoimisessa. Sen sijaan Kyvykkäiden

S KEnaaRioT KuVaaVaT kehityskul-kuja, jotka johtavat lisääntyvään terveyteen. Nämä skenaarioiden

seurauksena syntyvät tulevaisuusku-vat eivät muutu todeksi ilman tekemis-tä. Skenaarioiden avulla voi tunnistaa mielekkäitä kehityskulkuja, kuten eri toimijoille avautuvia rooleja terveyden rakentajana. Niistä voi myös hahmottaa kumppanuuksia toivottujen asioiden to-teuttamiseksi.

Tulevaisuuskuvat ovat kurkistus mah-dollisiin maailmoihin vuonna 2050. Ne paljastavat, miten eri maailmat toimivat, miltä ihmisten arki näyttää ja mikä on muuttunut. Tulevaisuuskuvissa kuvataan elämään arjen eri ympäristöissä. Jokaisen tulevaisuuskuvan kohdalla on esitelty elämää kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja asuinympäristössä. Ne myös näyttävät, minkälaisia terveyspalveluita on saatavilla ja kuinka yksittäiset ihmiset voivat vai-kuttaa päätöksentekoon.

Skenaarioissa ja tulevaisuuskuvissa

nykyhetki

Tulevaisuuskuva 1

skenaariot

Tulevaisuuskuva 2

Tulevaisuuskuva 3

Tulevaisuuskuva 4

2020 2030 2040 2050


demokratia ja Uuskuuselainen yhteiskunta ovat maailmoja, joissa riskien vähentä-misen sijaan on keskitytty hyvinvoinnin kokemuksen edistämiseen tarjoamalla uusia osallistumisen ja vaikuttamisen vä-lineitä ihmisille. Kyvykkäiden demokratia ja Avoin terveys ovat maailmoja, joissa vastuu yhteiskunnallista on aiempaa selvemmin siirtynyt kansalaisten käsiin. Uuskuuse-lainen yhteiskunta ja Sankarilääkärit taas ovat maailmoja, joissa valtaa käyttävät instituutiot.

Skenaariot kuvaavat matkan tulevai-suuskuviin. Esittelemme neljä skenaario-ta, joissa kaikissa olemme terveempiä ja pidempi-ikäisempiä sekä voimme parem-min kuin nykyisin ilman kustannusten kasvamista. Rakensimme neljä skenaa-rioita toivottuihin tulevaisuuksiin, koska haluamme näyttää, että voimme päästä toivottuun terveyden tulevaisuuteen mo-nella eri tavalla. Kyse ei ole yksittäisestä joko-tai-valinnasta.

KanSaLaiSVEToiSESSa yhteiskunnassa kansalaisilla on paljon valtaa päätöksente-ossa ja palvelujen tuotannossa. Kansalaiset priorisoivat yhteisten varojen käyttökohteita, seuraavat palveluista kertyvää arviointitietoa sekä suunnittelevat eri hallinnonalojen toi-mintaa. Yksittäisten ihmisten valtaa päättää omista tai lähiympäristönsä asioista on pyrit-ty rajoittamaan mahdollisimman vähän.

inSTiTuuTioVEToiSESSa yhteiskunnassa suunnittelu- ja ohjausvalta on kansalaisten valitsemilla tai organisaatioiden rekrytoimilla asiantuntijoilla. Ihmisten toimintaa pyritään ohjailemaan luomalla yhteisiä sääntöjä ja käy-täntöjä keskitetysti. Instituutiot määrittävät esimerkiksi tiedon hyödyntämisen ja päätök-senteon käytäntöjä.

äLYKäS EnnaLTa-EhKäiSY tarkoit-taa, että terveyttä edistetään muok-kaamalla ihmisten elinympäristöä terveyttä tukevaksi lainsäädännön ja kannustimien avulla ja hyödyntämällä ihmisistä kertyvää yksilöllistä tietoa. Terveyden edistä-misessä painottuvat toimet, joilla vä-hennetään epäter-veellisiä elintapoja, hoidetaan sairauk-sia, tunnistetaan riskitekijöitä ja edis-tetään terveellistä käyttäytymistä.

mERKiTYKSELLiSYYdEn EdiSTäminEn viittaa toimiin, joilla vahvis-

tetaan kansalaisten yhteiskunnallisia

vaikutus- ja osallistu-mismahdollisuuksia,

edistetään sosiaalisten verkostojen syntymis-tä ja niiden hyödyntä-mistä sekä kehitetään

vuorovaikutuksen käytäntöjä. Koettu

terveys lisääntyy, kun ihmisiä tuetaan

toteuttamaan itseään, he tulevat kuulluksi ja saavat tukea sosiaali-

sille verkostoille.

Terveyden edistäminen

Vallankäyttö

SKENA ARIOT NÄYTTÄVÄT TERVEYDEN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA 19

AVoIn TErVEYS KYVYKKäIdEn dEMoKrATIA

SAnKArI- lääKärIT

uuS- KuuSElAInEn YHTEISKunTA

joK aiSEn TuLEVaiSuuSKuVan TauSTaLLa on kolme kehityskulkua, joita kutsutaan ajureiksi. Kaikki ajurit vaikuttavat tule-vaisuuteemme jo tänään. Erilaisten ilmi-öiden vahvistuminen vie kuitenkin meitä

miKKo

2018: 38-vuotias2020: 40-vuotias2030: 50-vuotias2040: 60-vuotias2050: 70-vuotias

EmiLia

2018: 13-vuotias2020: 15-vuotias2030: 25-vuotias2040: 35-vuotias2050: 45-vuotias

KuSSaKin SKEna aRioiSSa joitain kehi-tyspolkuja katsotaan kahden persoonan kautta. Skenaarioiden maailmoissa seik-kailevat perheineen vuonna 2015 10-vuo-tias Emilia ja 35-vuotias Mikko.

kohti toisistaan poikkeavia tulevaisuuk-sia. Kussakin skenaariossa ajurit paljasta-vat loogisia tapahtumaketjuja, joita ilman neljää eri maailmaa ei olisi syntynyt.


KYVYKKäIdEn dEMoKrATIA • Kokeilukulttuuri• Läänistyminen• Freelancer-yhteiskunta

AVoIn TErVEYS • Mundata• Älykäs hallinto• Maailmankylät

uuSIKuuSElAInEn YHTEISKunTA • Kumppanuusyhteiskunta• Jakamistalous• Hyvinvoinnista kilpailukykyä

SAnKArIlääKärIT • Tietojohtaminen• Ekoterveys• Tuuppausyhteiskunta

Kyvykkäiden demokratia

• Paikallispolitiikan konkreettisuus tekee siihen osallistumisesta helpompaa

• Asukkaat ovat oman elinympäristönsä palveluiden parhaimpia suunnittelijoita

• Pienyrittäjyyden suosio tuo uusia ratkaisuja

• Uudenlaisten, ketterien työtapojen tukemisella voidaan tukea myös merkityksellisyyttä ja itsensä toteuttamista

• Paikallisalueille enemmän valtaa

• Uudet osallistumismenettelyt ja välineet, kuten virtuaalisuus ja osallistava budjetointi, lisäävät ihmisten kykyä osallistua päätöksentekoon

• Pienyrittäjyyden ja paikallistoimintaan liittyvän byrokratian purkaminen ja riskien hyväksyminen

KIInnoSTAVAA

TärKEIMMäT ASKElEET

Osallisuus luo hyvinvointia


Miten mahdollistetaan valintojen tekeminen? Mikä rooli alueilla on terveyden muodostumisessa? Millainen kustannuskehitys terveyden markkinoilla on? Mikä rooli uusilla terveystoimijoilla on terveyden markkinoiden kehittymisessä?

KYVYKKäIdEn dEMoKrATIA on SKEnAArIo, joKA KoroSTAA

oSAllISTuMISTA jA AluEEllISuuTTA. SKEnAArIoSSA IHMISTEn oMAllE

AKTIIVISuudEllE on TIlAA. AluEET KoKEIlEVAT ToISISTAAn PoIKKEAVIA

ToIMInTATAPojA jA oPPIVAT ToISIlTAAn. TällAInEn SoSIAAlI- jA

TErVEYSAlAn uudEnlAInEn AluEEllInEn orGAnISoITuMInEn TuoTTAA

PArEMPAA jA jATKuVASTI KEHITTYVää TErVEYTTä oIKEAn HAllInnollISEn

jAoTTElun jA IHMISTEn MuKAAn oTTAMISEn AVullA.

miten terveys ymmärretään?TERVEYdEn YmmäRRETään ToTEuTuVan monipuolisen poliittisten päätösten ja teknologis-ten muutosten seurauksena: parasta terveyden tekemisen tapaa ei tiedetä, joten eri keinoja kokeillaan rohkeasti. Ihmisille terveys on välinearvo osallistumiselle . Ympäristön suunnitte-lu ja vaikuttamisen esteettömyys edistävät myös terveyttä.

mikä on teknologian rooli?TEKnoLogian mERKiTYS KoRoSTuu erityisesti osallistumisen mahdollistamisessa. Ikäänty-neet ja muut ryhmät pystyvät hyödyntämään inhimillisen ja helppokäyttöisen teknologian uusia mahdollisuuksia tuodessaan mielipiteensä esille.

miten politiikka vaikuttaa?YhTEiSKunnaLLiSiLLa pääTöKSiLLä tehdään tilaa monipuolisille terveysmarkkinoille, jotka eivät sulje pois ihmisiä taustan tai tulotason perusteella. Toisaalta alueelliset päätökset ko-rostuvat. Terveyserot esiintyvätkin erityisesti alueiden välillä, paikallispoliittisten linjauksien polkuriippuvuuksista riippuen.

K Y V YKK ÄIDEN DEMOKRATIA 23

Kyvykkäiden demokratia 2050

V uonna 2050 Suomi on kaupunki- ja osaamiskeskittymiin jakautu-nut alue, jossa valta on alueiden

asukkailla. Skenaariossa on panostettu osallistumisen edistämiseen, sillä sen kautta on mahdollista luoda merkityk-sellisyyden kokemus. Erityisesti skenaa-riossa on panostettu aktiivisen kansa-laistoiminnan mahdollistamiseen, kuten paikalliseen vaikuttamiseen ja pienyrittä-jyyteen.

Avoimet virtuaalikokoukset, ajankoh-tainen ja avoin budjetti sekä suora mah-dollisuus vaikuttaa oman alueen päätök-sentekoon on tehnyt politiikasta konk-reettista. Se on myös johtanut aktiivisten kansalaisten määrän kasvuun, mikä näkyy muun muassa yhteiskunnallisiin päätök-siin osallistuvien osuuden kasvuna. Vai-kuttamisesta on tullut konkreettista ja silminnähtävää, minkä vuoksi monet osal-listuvat aktiivisesti oman alueensa ja sen palveluiden suunnitteluun ja ehdottavat niihin vaihtoehtoisia ratkaisuja omatoi-misesti.

Monet alueista ovat älykkäitä kaupun-keja. Tietoa on saatavilla esimerkiksi lii-kenteen toimivuudesta, onnettomuus-paikoista ja kohteista, joissa käy eniten ihmisiä päivän aikana. Kaupungista saata-vat tiedot helpottavat päätösten tekoa ja toimivat perusteluina monille hankkeille. Esimerkiksi kansalaiset saattavat päättää, että onnettomuuspaikoille laitetaan suo-jatiet tai että sairaala rakennetaan asuina-lueelle, jossa on eniten ikäihmisiä.

Kansallinen sääntely on vähäistä. Alu-eellisiin terveysongelmiin vastataan sillä, että kuka tahansa voi alkaa myydä kehit-tämäänsä ratkaisua ja tienata siten elan-tonsa. Kun kyse on terveyspalveluista, voi valtiolta saada sertifikaatin, kun hoitopal-velu täyttää kansalliset laatuvaatimukset. Vastuu on kuitenkin aina ostajalla.

Vahvan alueellisuuden vuoksi alueiden väliset terveyserot ovat suuria. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin aiempaa motivoitu-neempia panostamaan terveyteen, sillä he tietävät terveydenhuollon kustannukset ja näkevät niistä säästämisen mahdollisuute-

na kehittää omaa elinympäristöä muilla tavoin. Vahva osallisuus päätöksentekoon on saanut aikaan keskustelun huonojen elämäntapojen vaikutuksesta koko yhtei-sön toimintakykyyn, sillä ne ovat merkki välinpitämättömyydestä muita kohtaan. Tästä johtuen joillakin alueilla yksilöiden elämää on myös rajoitettu yhdessä sovi-tuilla säännöksillä. Esimerkiksi huonoista elämäntavoista menettää useimmilla alu-eilla kotitalouskohtaisia yhteispisteitä, joita keräämällä voi saada etuuksia.

Terveyspalveluiden konsepti ja tarjon-ta eroavat alueittain. Alueilla onkin omia erityisosaamisia. Palveluja voi hankkia yli aluerajojen. Osa yli aluerajojen palve-luita käyttävistä haluaa parempaa laatua tai heillä on erikoistoiveita toteutuksen suhteen. Joissain tapauksissa palveluiden käyttö yli aluerajojen on välttämätöntä. Esimerkiksi kaukana erikoissairaanhoi-don sairaaloista sijaitsevassa Ivarin kyläs-sä pieni naapurustoryhmä alkoi kasvattaa syövän haistavia koiria vaihtoehdoksi kau-kaiselle sairaalalle. Paikallisista tarpeista


nousevien ketterien ratkaisujen avulla on voitu vähentää terveydenhuollon julkisia kustannuksia. Harvinaista tautia sairas-tava voi joutua matkustamaan toiselle alueelle saadakseen asianmukaista hoitoa.

Vahva alueellisuus, digitaaliset alustat ja veroton pientoiminta ovat lisänneet pai-kallisia sosiaalisia kohtaamisia ja vähen-täneet palveluiden järjestämisen tarvetta. Olemassa olevia resursseja on alettu hyö-dyntää tehokkaasti, sillä kaupunkilaiset ovat huomanneet, että rakentaminen on kallista. Kodeissa järjestetään päivisin esi-merkiksi kirpputoreja omistajien ollessa poissa ja toimistotilat toimivat iltaisin joo-gasaleina. Tilojen hyväksikäyttöä on edis-tänyt liikkuvien älytilojen kehittäminen, jossa tasoja ja seiniä saa helposti siirreltyä ja ohjailtua tilan älykonsolilla.

Digitalisoitumisen ja yhteisten resurs-sien hyödyntämisen kautta paikalliset kohtaamiset ovat lisääntyneet. Naapurit voidaan kutsua illalliselle kerrostalon yh-teisen, jokaisen kodin ulko-oven sisäpuo-lelle heijastuvan viestiseinän kautta. Koh-taamisten myötä yhteistyö ja eri-ikäisten kohtaamiset ovat lisääntyneet. Esimerkik-si kerrostalohuoneistossa järjestetyssä pop up -ravintolassa naapuriinsa tutustunut vanhempi rouva vahtii mielellään pop up -ravintoloitsijan tytärtä. Kiitokseksi ravin-toloitsija ja tämän puoliso käyvät välillä rouvan luona siivoamassa.

Monella ihmisellä on useampia toimeen-tulon tapoja ja yritysmuodot ovat moni-naistuneet. Yksityisyrittäjien, osuuskun-tien ja aluekiltojen määrä on kasvanut. Työmaailman pirstoutumisen myötä arvomaailma on kokenut muutoksen. Työtä tärkeämmäksi koetaan tasa-arvoi-set vaikuttamismahdollisuudet ja ihmis-ten kykyjä tukevat palvelut. Tutkinnon sijaan arvostetaan työntekijöiden kykyä hankkia ja omaksua uusia taitoja ja hyö-dyntää niitä tehokkaasti. Ihmisten koke-mus merkityksellisyydestä ja tarpeelli-suudesta on vahvistunut.

Koulutuksen terveyspoliittinen tavoite on teroittaa yksilöille, että he ovat yksin vastuussa itsestään ja terveydestään sekä antaa välineet ja tietotaito yhteiskunnassa toimimiseen. Opetuksen laatu ja ajankoh-taisuus ovat tärkeitä, sillä osallistuminen, innovatiivisuus ja kehittämiskyky vaativat ajankohtaiset tiedot ja taidot. Uusia perus-koulun oppiaineita ovat muun muassa pu-heviestintä ja ratkaisukeskeinen ajattelu.

KYVYKKäidEn dEmoKRaTiaSSa politiikka antaa tilaa ihmisille ja teknologian rooli on sosiaa-listava. Taustalla vaikuttavat ideat haasteisiin vastaamiseksi ovat:

• Kokeilukulttuuri• Läänistyminen• Freelancer-yhteiskunta

2018

2018

2020

2020 Kyvykkäiden demokratian muutosvoimat Terveydenhuoltoa kehite-

tään käyttäjälähtöisesti.

Mikko ehdottaa tyttöystävälleen: “Rakennan meille kasvihuoneen ruokatuotannon varmistamiseksi –katsotaan onnistunko!”

new nordic Model; aktiivi-nen kansalaisuus yhdistyy luottamus yhteiskuntaan ja innovaatio kulttuuriin.

Byrokratiaa puretaan ja alueille annetaan valta päättää palveluiden tarjonnasta: Vahvan lähiyhteisön vuosikymmen -julistus.

Eriytyneen aluepolitiikan seurauksena liikenneyhteyk-sillä merkittävä rooli palve-luiden saatavuudessa.

Aktiivisen kansalaisuuden ihannoinnin vuoksi jokaisesta on tullut potentiaalinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä/tarjoaja.

Kokeilukulttuuri Kokeilukulttuurilla tarkoitetaan skenaa-riossa toimintatapaa, jossa yhteiskunta pyrkii lisäämään ratkaisukeskeisyyttä, erehdyksistä oppimista ja tukemaan par-haiden toimintamallien soveltamista.

uusiutuvat energiakeräimet yleistyvät ja mahdollistavat alu-eellisemman toiminnan: ihmiset voivat kerätä itse energiansa.

Emilia käy katsomassa uutta älyseinää kokeilevaa mum-moaan vanhainkodissa.

Mikko on perustanut yhteiskehittämisalustana toimivan startupin: “olen aktiivinen osallistuja ja tuon oman osani yhteisön kehittämiseen. Työlläni on merkitystä.”

Mikko kirjautuu kaupunginosan-sa paikallisaloitesivustolle ja ehdottaa vertaisoppimispiirin perustamista.

Liikenne.fi -portaalin optimoitujen yksityisiä ja julkisia kuljetusmuotoja yh-distävän palvelun avulla Emilia pääsee kesken koulupäivän kätevästi Iistä Wes-tendiin erikoissairaanhoitoon ja takaisin.

Läänistyminen Läänistyminen tarkoittaa skenaariossa sitä, että eri alueilla, kylillä ja kaupun-geilla on merkittävä autonomia. Alueet toimivat hyvin eri tavoin. Paikallisilla ihmisillä on merkittävästi mahdolli-suuksia vaikuttaa siihen, millaiseksi kukin alue muodostuu.

FreelanceryhteiskuntaPirstoutuvat elämänpolut ja oppiminen läpi elämän muuttavat suhtautumista työhön. Ihmisillä on useita samanaikaisia toimeentulemisen tapoja, joista osa on väliaikaisia tai kytköksissä esimerkiksi harrastukseen. Freelancer-yhteiskunnas-sa moni osallistuu ketterästi tuottamaan terveyttä tarjoamalla esimerkiksi hyvin-vointipalveluita muille kansalaisille.

2030

2030

2040

2040

2050

2050

Vaihtoehtoisten sote-palveluiden mää-rä on räjähtänyt kansalaisten lähdettyä mukaan palveluiden tuottamiseen.

Emilia osallistuu Mikon järjes-tämään alueen työkykypäivään, joka alkaa yhteislenkillä ja päätyy pitchaus-kisaan.

Emilian läheisriippuvuuden vertaistuki-ryhmässä on vain vähän osallistujia, minkä vuoksi toiminta on virtuaalista.

Virtuaali- ja hologrammivaihtoehdoilla korvataan monia palveluita, joihin ei syystä tai toisesta ole voitu panostaa.

Kyläyhteisöt korostuu: yksilöiden vastuu kylän asukkaiden terveydes-tä ja hyvinvoinnista lisääntyy.

Keskusvalta voi ha-lutessaan investoida alueelle, jotta kan-sallinen palveluiden kattavuus olisi riittävä.

ratkaisujen skaalautumisen mahdol-listaminen: kattava hyvien käytäntö-jen pankki käynnistyy Suomessa.

Mikko kulkee kuntopyörällä töihin. Virtuaalinen työmatkaliikunta on tarpeellista, sillä hän tekee töitä lähinnä kotonaan.

Emilia lopettaa työt opetta-jana ja perustaa välittämi-seen perustuvan yksityisen terveyspalvelun.

Vuotuinen palkinto parhaimpia ratkaisuja kehittäneelle alueelle.

Alueellisen kilpailun vuoksi monilla alueilla panostetaan ihmisten toimintakykyyn ja kykyyn innovoida, sillä vahvojen yksilöiden avulla alueiden kilpailukyky paranee.

Emilia opettaa terveys-teknologiaa uutena oppiaineena.

Mikko tuntee oman alueensa toimijat ja kokoaa nopeasti paikallisista eri alueen asiantuntijoista tiimin yhteiskehittämään hyvinvointiasemalle uutta palvelumallia.

Yksilöiden etua ja agendaa ajavat ryhmät yleistyvät: Emilia perustaa ystäviensä kanssa Healthy and happy - ja Pro Kulttuuri -eturyhmän.

Tarjolla olevien starttioh-jelmien ansiosta yrittä-misen kynnys on madal-tunut ja verkostoituminen on helpompaa.

Melkein kaikki työtehtävät ovat osa- aikaistuneet ja liikkuvan tiedon vuoksi myös globaaleja ja määräaikaisia: freelance-työyhteisöt yleistyvät.

reaaliaikaisuus ja kevyt hallintorakenne mahdol-listavat ketterät kokeilut ja nopean päätöksenteon.

Alueet saavat edullisia palveluita tarjoa-malla kokeilu alustoja startupeille.

Alueilla oma hallintoneuvos. Osallistuva budjetointi ja virtuaali-kokoukset arkipäiväisiä tapoja osallistua päätöksentekoon.


Kyvykkäiden demokratian abc

aSuminEn ja ELinYmpäRiSTö: Monet paikallisalueen tiloista ovat monikäyttöi-siä ja yksilöt voivat saada osan tuloistaan vuokraamalla asuntoaan päivisin muuhun käyttöön. Vihreä energia on myyntivaltti, jota myydään niin alueiden kuin ihmistenkin kesken. Osa asunnoista on täysin omavarai-sia energian suhteen.

KouLu: Kouluissa opetetaan aluepolitiikkaa, esiintymistä ja innovatiivisuutta, jotta saa-daan kyvykkäitä kansalaisia kehittämään aluetoimintaa. Joillakin alueilla kouluissa opetus järjestetään virtuaalisesti, jotta koulurakennusten ylläpitoon kuluvat rahat voidaan investoida muihin palveluihin.

TYöELämä: Yksityisyrittäjyys ja freelan-cer-työ ovat yleistyneet. Moni tekee useaa työtä samaan aikaan ja kokee osan työn-kuvistaan harrastukseksi. Pienyrittäjäksi on helppo ryhtyä ja palveluita on helppo tarjota muille. Tämä on aktivoinut monia yksittäisiä ihmisiä ja ryhmiä työelämään.

ToimEEnTuLo: Ihmiset tulevat monilla eri tavoin toimeen. Yrityksille työskentelevien lisäksi on paljon yksityisyrittäjä, jotka tarjo-avat palveluitaan naapureille. Moninaisten toimeentulotapojen vuoksi rahan lisäksi vaihdetaan palveluja.

YhTEiSöT: Monet yhteisöt ovat paikallisia ja liittyvät etuihin, aluepolitiikkaan tai liikun-taan. Vahvan paikallisuuden vuoksi yhtei-söissä on mukana kaikista taustoista tulevia ihmisiä. Vuoden 2050 Suomessa alueelliset terveyserot ovat sosioekonomisia eroja merkittävämmät.

KaupungiT: Asukkaiden vaikuttamismah-dollisuudet ovat lisänneet kokemustiedon käyttämistä kaupunkisuunnittelussa, minkä ansiosta monista kaupungeista on tullut aiempaa esteettömämpiä.

VaiKuTTaminEn: Asukkaat vaikuttavat yhteiskuntaan erityisesti kaupunkisuunnit-telun ja pienyrittäjinä tarjoamiensa palve-luiden kautta. Uusien ansaintamahdolli-suuksien houkuttelemina monet kansalaiset ovat luoneet paikallisesti tai jopa koko maassa toimivia ratkaisumalleja.

ihmiSET TERVEYSToimijoina: Ihmiset tarjo-avat terveyspalveluja toisille ja osallistuvat terveyttä koskevaan päätöksentekoon.

TERVEYSpoLiTiiKKa: Terveyserot ovat kasvaneet, mutta aktiivisten kansalaisten osuus on kasvanut, palvelujen laatu paran-tunut ja määrä on lisääntynyt. Kaupungit takaavat peruselintason kaikille, mikä tarkoittaa sosiaalietuuksia tai asumispalve-luita, ruokaa ja koulutusta.

TERVEYdEn innoVaaTioT: Jokaisella alueel-la on oma hyvien käytäntöjen pankki, joista ne vaihtavat, jakavat ja kauppaavat hyvin onnistuneita käytäntöjä muille alueille.

TERVEYSbiSnES syntyy yksityisistä palve-luista ja koe alustapalveluista, joissa palve-luntarjoajat pääsevät testaamaan uusia rat-kaisujaan kuntien omistamiin sairaaloihin.


KoulutKouLujEn painopiSTEEn muuToS vauhdittaa osaksi skenaarion yh-teiskunnan rakentumista. Vai-kuttamistapojen opettaminen, kyvykkyyksien tunnistaminen ja vahvistaminen ovat Kyvykkäiden demokratiassa koulujen vastuulla.

Terveyden portinvartijat kyvykkäiden demokratiassa



YKSiLöLLiS E T E L ä m ä n Ta paVaLinnaT

maan - ViLjELY

ja Ruoan-TuoTanTo

Koulutus

ELinoLoT ja

TYöoLoTTYöTTö-

mYYS

Vesi ja puhtaus

SoSia aLiSET VER KoSToT ja YhTEiSöT

TERVEYS- paLVELuT

Asuminen

TYö- YmpäRiSTö

Liitot ja järjestötLiiTTojEn TEhTäVänä on puhua vähemmistöjen puolesta. Ske-naariossa kansalliset etujärjestöt valvovat, että yhteiskunnassa on resurssit riittävään hoitoon.

TerveysyrittäjätTERVEYSYRiTTäjiLLä on merkit-tävä rooli yhteiskunnallisen muu-toksen tuottamisessa. Monet yritykset ovat osuuskuntia, free-lancer-yhteisöjä tai alueellisia toimijoita.

KaupunginosaaktiivitK aupunginoSiEn ihmiSET ovat tärkeässä roolissa alueiden auto-nomian rakentamisessa. Paikalli-silla ihmisillä on päätösvalta ter-veyden resurssien käyttämisestä.

Kyvykkäiden demokratiassa valinnan vapaus laajenee seuraavissa terveyden tekijöissä.



huomionarvoista vuonna 2015

TERVEYS on yhteiskunnassa jatkuvasti liikkeellä oleva asia: sitä ei voi ikinä tyh-jentävästi ratkaista. Siksi tarvitaan roh-keaa kokeilua ja hyvien toimintamallien laajaa käyttöönottoa. Alueelliset mallit on yksi tapa mahdollistaa kokeilut. Ih-misten mukaan ottaminen on hyvä tapa kerätä käyttäjien ideoita ja vastata niihin.

paiKaLLiSiin ongELmiin voidaan rakentaa paikallisia ratkaisuja. Paikallisyhteisöil-lä, joilla on luottamusta ja kykyä ongel-manratkaisuun, on hyvät mahdollisuudet ottaa oman alueen resursseja käyttöön ja ratkaista yhteisiä haasteita.

TEKEmiSEn VapauS EdELLYTTä ä yhteisiä pelisääntöjä. Näiden pelisääntöjen avulla voidaan tarjota mahdollisimman monelle liikkumatilaa ja toiminnan vapautta. Ko-keilujen avulla vapauksia voidaan tuottaa hallitusti vielä enemmän.


• Kustannustehokkaan älyteknologian ja analytiikan kehittäminen sekä genomiteknologia

• Tietosuojan kehitys

• Rekisteritietojen yhdistäminen

• Asuntoon upotettaviin terveys mittareihin panostaminen

• Digitaalisten terveysyhteisöjen luominen

• Älyteknologia aktivoi elämään terveellisemmin

• Itsehoito säästää perusterveyden huollon kustannuksissa

• Vertaistuki auttaa sairastuneita pärjäämään

• Omien terveystietojen hallinta lisää vastuuta

avoin terveysTieto tuottaa terveyttä

KIInnoSTAVAA


AVOIN TERVEYS 31

Millaisia terveyteen liittyviä mahdollisuuksia digitaalinen mullistus synnyttää? Kuinka terveyden tekemistä voidaan optimoida paremman tiedon hankinnan ja käyttämisen avulla? Mikä rooli verkostoilla on terveyden muodostumisessa?

AVoIn TErVEYS on SKEnAArIo, joSSA IHMISIllE AnnETAAn

TäYSIn uudEnlAISIA TYÖKAlujA TErVEYdEn EdISTäMISEEn.

miten terveys ymmärretään?aVoin TERVEYS -skenaariossa uudet teknologiat ja ihmisistä kerätty data kiinnostavat, kos-ka niiden avulla saadaan milloin vain ajantasaista tietoa ihmisten terveydestä. Terveyskä-sitys on rationaalinen ja objektiivinen: data näyttää kuka on missäkin määrin terve. Mitään kansallista terveydentilan määrittelyä ei ole, vaan erilaiset yhteisöt määrittelevät itse, mitä terveys heille tarkoittaa. Yksilö määrittelee, miten kokee oman terveytensä, mutta vertaa itseään usein esimerkiksi muihin samanlaisen geeniperimän omaaviin. Näin hyväkuntoinen syöpäpotilas siinä missä urheilijakin saattaa nähdä toimintakykynsä hyväksi.

mikä on teknologian rooli?TERVEYdEn TuoTTamiSESSa korostuvat erityisesti dataan ja sen louhintaan liittyvät hen-kilökohtaiset teknologiat. Sensorien, itsemittaamisen ja omahoidon merkittävä lisäänty-minen tekee terveyden seuraamisesta arkipäiväistä toimintaa. Teknologia rikastaa ihmisen luontaista kykyä tunnistaa omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä ja pyrkii tarjoamaan tehokkaita keinoja hyvinvoinnin parantamiseen.

miten politiikka vaikuttaa?poLiiTTiSTEn pääTöSTEn rooli on keskeinen teknologisen kehityksen mahdollistamises-sa, erityisesti liittyen datan salattavuuteen, läpinäkyvyyteen, omistajuuteen ja käyt-töön. Ihmisillä on entistä enemmän valtaa, mutta myös vastuuta oman terveytensä suhteen henkilökohtaisten terveystietojen omistajuuden siirryttyä yksityisille ihmisille.


avoin terveys 2050

a VoimESSa TERVEYdESSä kansalai-set ovat aktivoituneet persona-lisoidun tiedon avulla pitämään

huolta omasta ja lähimmäistensä tervey-destä. Käsitys sairaudesta on lähes koko-naan kadonnut, sillä eri elintoimintojen mittaukset ovat osoittaneet, kuinka ter-veyttä ja sairautta on mahdoton erottaa toisistaan.

Jatkuva käsillä oleva terveystieto on lisännyt ihmisten tietoisuutta omasta toimintakyvystään ja tunteistaan, mutta samalla riippuvuus teknologiasta on li-sääntynyt. Esimerkiksi haitallisten työs-kentelytapojen tunnistaminen on 2050-luvun ihmiselle helppoa ja vaivatonta. Alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta edelleen jotkut yksilöt valitsevat olla tie-dostamatta elämäntapojensa vaikutuksia. Myös sosiaalisen ympäristön haittavaiku-tukset terveydelle ovat havaittavissa ja yk-silöt joutuvat reflektoimaan lähipiirinsä tapojen vaikutusta omaan terveyteensä.

Tieto ja sen liikkuvuus ovat uusia val-lankäytön välineitä. Avoin tieto on tuonut

väkseen. Ryhmät ovat merkittävä hyvin-vointia edistävä resurssi. Vertaisryhmät ovat vahvistaneet ihmisten kykyä käsitel-lä vaikeita ja traagisia asioita saattamalla samoja asioita läpikäyvät ihmiset yhteen. Ryhmätuki motivoi ihmisiä. Tupakoimi-sen lopettaminen voi olla hauskaa. Lisäk-si ryhmät ovat onnistuneet vähentämään vakavasti sairaiden yksinäisyyttä tuomalla heidät yhteen.

Hoitokeinon ja hoitopaikan tehok-kuuden arviointi on helppoa, kun ihmiset voivat vertailla hoitokeinojen menestystä kaltaistensa potilaiden joukossa. Samalla hoitokeinot ovat tehostuneet ja esimerkik-si voimakkaita sivuvaikutuksia aiheuttavat lääkkeet pystytään nopeasti toteamaan kelvottomiksi joko tietylle ihmisryhmälle tai yleisesti. Palveluiden tarjoajille on ylei-sen laatukriteeristön sijaan tarjolla yhtei-nen mittaristo, sillä onnistumisista ja epä-onnistumisista on mahdollista saada tietoa reaaliajassa. Lääkäreille ei perinteisessä mielessä ole enää tarvetta. Mikäli joka kodin älykeskuksen mittaristo osoittaa,

poliittisen päätöksenteon ihmisten olo-huoneisiin. Informaatiosta on tullut val-takeskus lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan rinnalle ja sen saamisen helppous on edesauttanut ihmisten aktii-vista ja passiivista osallistumista poliitti-siin päätöksiin.

Digitaalisuus on edistänyt ihmisten mahdollisuuksia muodostaa ryhmiä. Sa-moista asioista kiinnostuneet löytävät toisensa helposti, mikä on myös lisän-nyt eriytymistä. Avoimessa terveydessä yhden asian ympärille keskittyvien asia-keskeisten yhteisöjen rooli on merkittävä. Esimerkiksi 70-vuotias Mikko löysi pai-kallisen Virtuaaliskeittarit-ryhmän, jossa käydään yhdessä virtuaaliskeittaamassa paikallisessa harrastuskeskuksessa. Yksin jääminen on jatkuvasti harvinaisempaa.

Digitalisoitumisen ja avointen terveys-tietojen myötä terveyden ja tarkasti mää-riteltyjen vaivojen ympärille on syntynyt virtuaalisia tietoja vertaisyhteisöjä. Po-tilasjärjestöt ovat ottaneet suomalaisten virtuaaliyhteisöjen hallinnoinnin tehtä-

AVOIN TERVEYS 33

että jotain huolestuttavaa on käynnissä, voivat ihmiset hakeutua terveyspalvelui-den pariin, jossa he neuvottelevat ammat-tilaisen kanssa hoitokeinoista. Suurin osa vakavistakin sairauksista voidaan hoitaa kotona tiedon saatavuuden ja älykkään mittausteknologian ansiosta.

Pelkkä mittaaminen ei riitä, vaan tar-vitaan myös teknologisia apuvälineitä. Siksi esimerkiksi asuminen on älykästä. Kodeista on tullut itsehoitokeskittymiä, joissa upotettu, kaikkialla asunnossa läsnä oleva teknologia kertoo tarvittaessa niin geeniperimään liittyvät riskit kuin tämän hetkisen stressitilanteenkin. Teknologia sekä auttaa oireiden arvioimisessa että antaa henkilökohtaisia suosituksia, kuten “vähennä kahvin juomista, se on huo-noksi unensaannillesi” tai “osta mieluiten lääkettä x, sillä se soveltuu sinulle parhai-ten”. Terveyskeskukset ovat kadonneet Suomesta ja sairaalat ovat harventuneet hoidon keskittyessä kotiin. Vain kaikista vaativimmat ja kalleimmat hoidot tehdään kodin ulkopuolella.

Avoin terveystieto on mahdollista-nut työntekijöiden terveyden esittämisen muun muassa yritysten rekrytointisivuilla, ja tätä kautta työpaikat ovat huomanneet olevansa terveystoimijoita. Työntekijöiden avoimesta tämänhetkinen hyvinvointi -da-tasta johtuen työpaikoilla on valtava paine tarjota ihmisille sellainen työympäristö,

joka tukee hyvinvointia. On tyypillistä, että yrityksen Näin meillä voidaan -sivus-tolla näytetään työntekijöiden unenlaadun, sykkeen ja liikkuvuuden kehitystä töihin tulon jälkeen.

Työviihtyvyyttä rakennetaan monilla tavoin: liikkuvat tasot, kävelykokoukset, aamujoogat ja johtamiskoulutukset lisää-vät työntekijöiden arkiliikuntaa ja vähen-tävät esimerkiksi stressistä johtuvaa unet-tomuutta. Yritykset voivat tietojen avulla osoittaa kilpailukykynsä ja sen, miten ne ovat täyttäneet yhteiskuntavastuunsa. Li-säksi anonyymeja terveystietoja käytetään sisäisesti ja hyvinvoivat työntekijät näh-dään kasvua tukevana resurssina.

Koulut kilpailevat keskenään oppilai-densa terveyden kehityksellä. Oppilaista on saatavilla avointa ja anonyymiä terve-ystietoa, mikä lisää koulujen houkutta-vuutta terveysinterventioiden areenana. Kouluista kertovat mittarit osoittavat, miten oppilaiden terveydentila on kehit-tynyt ensimmäiseltä luokalta viimeiselle ja tämän mukaan ne voivat saada lisäbonuk-sia keskushallinnolta. Koulujen tukipoli-tiikan ansiosta monet peruskoulut ovat kiinnostuneita juuri huonokuntoisista oppilaista, sillä heidän terveydentilansa kehitys on suurempaa kuin valmiiksi hy-vistä oloista tulevien oppilaiden ja siten mahdolliset bonuksetkin ovat suurempia. Peruskoulun ansiosta moni epäterveel-

listen elämäntapojen keskellä kasvanut lapsi löytää liikuntaharrastuksen ja oppii syömään terveellistä ruokaa. Tehokas ter-veyteen puuttuva peruskoulujärjestelmä on pienentänyt terveyseroja väestötasolla.

aVoimESSa TERVEYdESSä politiikka antaa tilaa ihmisten omaehtoiselle toiminnalle, ja teknologia tukee rationaalista toimin-taa. Skenaariossa keskeisiin haasteisiin vastataan seuraavilla keinoilla:

• Mundata• Älykäs hallinto• Maailmankylät

2018

2018

Tietosuojan kehitykseen panostetaan.

avoimen terveyden muutosvoimat E-sotu mahdollistaa terveys-

tiedon itsehallinnan.

Mikko ottaa ensimmäisten joukossa käyttöön uuden Wellmetric 2.0 – yleisterveysmittarirannekkeen.

mundataSKEnaaRioSSa on mahdollistettu jokaiselle pääsy omiin terveystietoihin sekä kehitet-ty uusia keinoja, jotka tukevat kansalaisten taitoa hallita tietojaan.

älykäs hallintoSKEnaaRioSSa SEnSoRiT, data ja osallistu-misen mahdollistaminen tekevät arjen ym-päristöjen, kuten koulujen ja työpaikkojen, terveysvaikutuksista näkyviä. Tietoa käy-tetään aktiivisesti sekä itsensä, yhteisönsä että yhteiskunnan johtamisessa. Toimenpi-teiden vaikutuksia on helppo seurata katta-van datan avulla.

maailmankylätihmiSET oSaLLiSTuVaT monipuolisiin yhtei-söihin kaupunkien ja valtioiden rajoista huo-limatta. Nämä yhteisöt ovat yhtä todellisia kuin fyysisen maailman yhteisöt. Niissä le-viävät tieto, kokemukset ja tuki, minkä vuoksi niiden terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

E-sotu mahdollistaa anonyy-mien tietojen keräämisen hallinnollisiin tarkoituksiin.

Mikon isoisän vanhain-kodissa kokeilussa tervey-dentilan automaattinen mittaaminen ja moni-torointi elinympäristön sensorien avulla.

ryhmien uusjako: siirtyminen paikallisista yhteisöistä merkityk-sellisiin viiteryhmiin.

Emilian äidin sairauden ympärille syntyneen yhteisön moderaattori on syövästä selvinnyt vertais ohjaaja.

2020

2020

2030

2030

oma terveys omissa käsissä teknologian avulla. Hallinto koor-dinoi datan keruuta, mittareita ja käsittelyä.

Emilian asuntoon on upotettu terveysmitta-rit, jotka keräävät dataa helppokäyttöiseen ja turvalliseen kodin datapankkiin. Kaikki data ulkopuolelta ja kodin sensoreista kerä-tään samaan paikkaan analyysia varten

Datapankin tuottaman tiedon perusteella Emilia itse päättää mihin terveyttään edistä-viin toimenpiteisiin ryhtyä.

Genomitiedot ja mit-taustiedot yhdiste-tään terveyspankkiin.

Yrityksillä on velvollisuus kerätä työnteki-jöiden terveystililtä anonyymisti lähetetyt tiedot yhteen ja tarkkailla työkulttuurin vaikutusta työntekijöiden terveyteen.

näin meillä voidaan -sivulla Mikon rautakaup-pa, kuten jokainen muukin yritys, on velvollinen esittämään työntekijöidensä stressitasoon, unen määrään ja liikkuvuuteen liittyviä tunnuslukuja. Mikon firman luvut ovat hyvät, joten hänen on helppo houkutella uusia työnhakijoita.

Liitot tarjoavat Emilian äidin sairauteen liittyviin keskusteluihin mukaan sairauden asiantuntijan, joka voi selventää hoitoon liittyviä vaiheita.

Mikko on datapalveluidensa yhteiskehittäjä yhdessä julkisen palveluntarjoajan ja yksityisen yrityksen kanssa.

Terveyspankki avataan: ihmisille mahdollisuus päästä terveystilillä näkyviin omiin koottuihin rekisteri-tietoihin.

Älykkäitä koteja aletaan kehittää.

Emilian koulun väli-tunneilla genomimit-taukset arkipäivää.

Poliittinen päätös älyteknologian ja esineiden inter-netin yhteiskehittämisestä koordinoidusti yhdessä yritysten, tutkimusten ja käyttäjien kanssa.

Kattava koti-diagnosointi mahdollista.

Emilia on täysin tottunut siihen, että ympäröivän älyteknologian ansiosta rutiinitoimet auto-matisoituvat ja aikaa vapautuu empaattisiin kohtaamisiin.

Mikon kolaroitua pyörällä hoitajilla on pitkälle viedyn automatisaation ansiosta aikaa rauhoitella häntä ja varmistaa, ettei pitkäaikaisia vammoja jää.

Terveystietojen avoimuuden ja digitali-saation ansiosta yhä useammat liittyvät verkossa toimiviin terveysyhteisöihin.

Kasvuyhteisöjä, kuten perheitä, päi-väkoteja kouluja, tuetaan. Yksilöiden diagnosoiminen irrallaan yhteisöistä poistuu hiljalleen. Yhteiskunnassa on käytössä ryhmäreseptit ja muita keinoja viedä ihmisiä ryhmiin.

Terveysyhteisöt muodos-tuneet terveyttä edistävän tavan, hyvinvointiin liittyvän ongelman, sairauden tai esi-merkiksi geeniperimän ym-pärille. Mikko tapaa kerran kuukaudessa muita huono-unisten lasten vanhempia.

2050

2050

2040

2040

Emilia harrastaa ja toimii asiakes-keisissä yhteisöissä virtuaalisesti. Metsäretki, lenkkeily Miami Beachilla tai jopa seksi kesken työpäivän ovat hänelle arkipäiväisiä asioita verkossa.

Virtuaalikokemuksista tulee todella aidon tuntuisia.

Eläkeläisten yhteisö on voimakas ja pystyy itse var-mistamaan riittävät palvelut. Tätä varten syntyy eläkeläisten palveluiden joukkorahoitusalusta.

Oppimisympäristö on laajentunut: vertaisopettajat ympäri maailmaa, Emiliakin, voivat auttaa oppijoita kädestä pitäen, milloin vain.

Kansallinen ohjausjärjestelmä perustuu terveystietojen ymmärrettävään esittä-mistapaan, mittareiden rakentamiseen ja tietojen keskittämiseen sivustoille, joista ihmisten on helppo löytää ne.

Robottiterveysajoneuvo kävi Mikon isällä kylässä – vanhus pelastui kuolemalta.

Emilian kotona asunto ohjaa ter-veellisiin elämäntapoihin. ovenkahva varoittaa korkeasta verenpaineesta ja sänky hälyt-tää iltaisin, kun on aika mennä nukkumaan. Valot himmenevät hiljalleen, kun nukkumaanme-noaika lähestyy. jääkaapin oven voi ohjelmoida aukeamaan vain ruoka-aikoina.

Terveystili päivittyy automaat-tisesti, kun älykäs asunto mittaa terveystoimistoja.

Sairaalat vähentyneet te-hokkaiden asuntojen myötä.

Pelillistetty terveys-tili näyttää anonyy-misti referenssitietoja ja motivoi parempiin elämäntapoihin.

jokainen terveyteen liittyvä valinta on saatavilla olevan tiedon vuoksi tietoinen teko.

Mittaukset ja saatavilla oleva tieto ohjaavat terveellisiin elämäntapoi-hin. Terveysohjauksen seuraamisesta tai seuraamatta jättämisestä on tullut Mikolle eettinen valinta.

Seinät toimivat Mikon kodissa näyttöinä ja mittarit on upotet-tu huonekaluihin.

AVOIN TERVEYS 37

avoimen terveyden abc

aSuminEn ja ELinYmpäRiSTö: Asunnot on rakennettu tukemaan terveellistä elämää. Asunnoissa oleva upotettu teknologia kerää tietoa elintoiminnoista ja unenlaadusta hienovaraisesti älykkäälle koneelle, joka analysoi ja esittää tietoa helposti tulkitta-vassa muodossa.

KouLu: Peruskoulussa keskitytään opetta-maan tiedonhallintaa ja -tulkintaa yksilön roolin vahvistamiseksi. Koulut ovat panos-taneet myös terveellisten elämäntapojen luomiseen ja opettamiseen.

TYöELämä: Avoin terveystieto on tehnyt työpaikoista terveystoimijoita, sillä niissä työskentelevien terveystiedot ovat anonyy-misti näkyvillä kaikille. Datan analysoijien ja tietosuojan kehittäjien määrä työmarkki-noilla on kasvanut. Asiantuntijoiden rooli on siirtynyt tiedon tuottajista sen tulkitsijoiksi.

ToimEEnTuLo: Digitalisoitumisen myötä työpaikat ovat globalisoituneet ja verkossa työskentelevien freelancereiden määrä on kasvanut.

TERVEYSpaLVELujäRjESTELmä: Palvelu-järjestelmät tekevät nopeampia ratkaisuja palveluiden käyttäjien palautteen perus-teella ja samaan hoitoon voidaan tarjota alueittain hyvin eri näköisiä ratkaisuja. Yksi-löt saavat verkosta jatkuvaa, automaattista huolenpitoa esimerkiksi ravitsemukseen ja muihin elämäntapoihin liittyen. Ihmisten geeniperimät on kartoitettu, ja niiden pe-rusteella tarjotaan räätälöityjä terveysoh-jelmia. Suurin osa vaivoista voidaan hoitaa kotona.

TERVEYdEn innoVaaTioT: Terveystilin avulla ihmiset voivat kätevästi jakaa halua-mansa informaation valitsemaltaan ajalta haluamilleen toimijoille. He voivat myös valita, jakavatko tiedon anonyymisti, jolloin tiedon lähdettä ei voida tunnistaa. Tämä on tyypillinen tapa esimerkiksi työpaikoille luovutettavien tietojen kohdalla.

TERVEYSbiSnES syntyy sensori- ja genomi-teknologiasta, kehittyneistä tilasto-ohjel-mistoista ja tietosuojan kehittämisestä.

YhTEiSöT: Perheen lisäksi ihmiset asuvat ystäviensä kanssa. Työyhteisöt eivät ole pelkästään työpaikan mukaan syntynei-tä, vaan esimerkiksi Kiinaan töitä verkon välityksellä tekevät tai graafikot muodos-tavat omia yhteisöjään. Terveysyhteisöihin liitytään usein tiedonpuutteen vuoksi tai tuen tarpeessa, ja niitä koordinoivat liitot ja potilasjärjestöt.

KaupungiT: Tiedon lisäksi ihmiset ovat aiempaa liikkuvampia ja kaupunkien koko ja rajat ovat hämärtyneet. Kunnat tarjoavat yhteisiä työskentelytiloja freelancer-yhtei-söille ja niille, joiden työpaikka on esimer-kiksi tietosuojayhtiössä Kiinassa.

VaiKuTTaminEn: Helpotettu tiedonkulku on vähentänyt paikallisalueiden merkitystä ja entisten puoluiden tilalle on syntynyt liik-kuvampia ja muovautuvampia eturyhmiä, jotka keräävät ja informoivat kannattajia virtuaalisesti.

ihmiSET TERVEYSToimijoina: Jatkuvan, avoimen tiedon myötä kansalaiset ovat ajan tasalla omasta terveydestään. Ihmiset ovat myös oppineet ymmärtämään ja huomioi-maan paremmin toistensa vaivoja.


Terveyden portinvartijat avoimessa terveydessä

TerveysyhteisötHiljaisen tiedon välitys ja kokemusten vaihto korostuvat sairauden hoidossa. Vertaistuki on keskeinen hoitokeino ja tapa tuottaa uutta tietoa esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyen.

Kansainväliset yrityksetKansainväliset yritykset tuotta-vat alustatalouden palvelut. Ne haastavat kansalaisten tieto-suojan ja datan omistajuuden. Samalla niillä on merkittävä rooli tietosuojan, tiedonsiirron ja analyysin työkalujen kehittä-misessä ja globaalien alustojen ylläpidossa.

RakennusyhtiötRakennusyhtiöt ovat älykkäi-den kaupunkien rakentajia. Ne vastaavat terveyttä havainnoi-vien sensorien asentamisesta kaikkialle ympäristöön, ja siten mahdollistavat mm. älykkään hallinnon.

TyöpaikatTyöpaikat tuottavat turvallisen arkiympäristön. Avoin tieto mahdollistaa sen, että yritykset kilpailevat kyvyllään tuottaa terveyttä. Siten ne ylläpitävät terveyttä ja vähentävät työnte-kijöidensä riskejä. Ammattiyh-distykset valvovat työterveyttä.


Maanviljely ja ruoantuotanto

Koulutus


Työttömyys

Vesi ja puhtaus


Elinympäristö ja työolosuhteetYKSiL

öLLiS E T E L ä m ä n Ta paVaLinnaT

TERVEYS- paLVELuT

aSuminEn

TYö- YmpäRiSTö

Avoimessa terveydessä valinnan vapaus laajenee seuraavissa terveyden tekijöissä.Ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät

AVOIN TERVEYS 39


Vuonna 2050 saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut merkittävästi digita-lisaation seurauksena. Terveystietojen hyödyntäjiä ovat vuonna 2015 pääasias-sa suuret, kansainväliset yritykset, kuten Google, Apple ja Amazon. On todennä-köistä, että nämä suuret, kansainväliset yritykset ovat jatkossa suoraan teke-misissä ihmisten ja heidän terveytensä kanssa tarjoamalla terveyden ylläpitoon käteviä laitteita ja palvelualustoja.

uudET TiEToon ja YKSiTYiSYYTEEn liittyvät ajattelutavat ovat tärkeitä, koska tervey-den Mundata voi aktivoida ihmisiä te-kemään punnittuja päätöksiä paremman tiedon avulla. Lisäksi Mundata ja älytek-nologia helpottavat omahoitoa ja itse-diagnoosia. Ne vähentävät merkittävästi julkisia kuluja mahdollistamalla helpon ennaltaehkäisyn ja ketterän rutiinin-omaisen hoidon.

ihmiSiLL ä on oLTaVa oiKEuS omiin ter-veystietoihinsa. Heille olisi myös usein hyödyllistä, jos yhteisöt ja yhteiskunnat pääsisivät louhimaan yksityisiä tieto-ja anonyymisti. Päättäjien vastuulla on turvata terveysdatamme ja tarjota laki-ohjauksella markkinoille mahdollisuus tuottaa terveysdataan perustuvia inhimil-lisiä palveluita. Mundata vaatii panostus-ta tietosuojaan, ja uudenlaisia ajatteluta-poja muun muassa jakamisen ja yksityi-syyden välillä.


uuskuuselainen yhteiskunta

KIInnoSTAVAA


• Yhteiskunta tukee sosiaalisia suhteita ylläpitämällä kohtauspaikkoja

• Jakamistalous lisää sosiaalista kanssakäymistä

• Uudet työelämän ja vapaaehtoistyön ratkaisut edesauttavat uudenlaisten yhteyksien syntymistä ihmisten välille

• Yritykset ja työelämän ulkopuoliset mukaan vapaaehtoistyöhön

• Kouluissa huomio yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen: ekosysteemiajattelun voimistaminen

• Jakamistaloudelliset ratkaisut uusien yhteisöjen tukemisessa: esim. opiskelijat ja ikäihmiset samassa talossa, sillä toisilla on rahaa, toisilla aikaa

• Kaupunkisuunnittelun kautta uusia yhteistiloja sosiaalisuuden edistämiseksi

Terveys kaikissa politiikoissa

UUSKUUSEL AINEN YHTEISKUNTA 41

Miltä maailma näyttää, kun ihmisten välisten suhteiden merkitys korostuu terveyden edistämisessä? Mikä on naapurustojen ja lähiympäristön rooli?

uuSKuuSElAInEn YHTEISKunTA -SKEnAArIoSSA nYKYInEn

TErVEYSPolITIIKKA on PurETTu jA SEn TIlAllE on rAKEnnETTu

TErVEYdEn KulTTuurI. TErVEYS on KESKEInEn YHTEISKunnAn ArVo,

joTA TAVoITEllAAn ITSEISArVonA. KAIKKI HAllInnonAlAT oVAT

olEMASSA TErVEYdEn TuoTTAMISEKSI.

miten terveys ymmärretään?hYVäKSi KoETTu TERVEYS on ihmisoikeus, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Kaikki mukaan ottava universalistinen arvomaailma yhdessä tällaisen terveyskäsityksen kanssa varmistavat, että koko yhteiskunta ja kaikki sen osat pyrkivät yhdessä yhteisen terveyden edistämiseen. Terveys on intersubjektiivinen eli ihmisten välillä syntyvä kokemus, ei yksilön ominaisuus.

mikä on teknologian rooli?TEKnoLogiaa KäYTETään hYVäKSi muun muassa yksinäisyyden vähentämisessä ja vapaaehtoistyön lisäämisessä.

miten politiikka vaikuttaa?SKEnaaRioSSa KESKEiSTä on terveyden suuri merkitys kaikissa politiikoissa. Tämän avul-la on muodostunut monipuolinen terveyden edistämisen ja terveysnäkökulman korosta-misen kulttuuri.


uuskuuselainen yhteiskunta 2050

u uSKuuSELaiSESSa YhTEiSKunnaS-

Sa ongelmat ovat yhteisiä ja nii-tä pyritään myös ratkaisemaan

yhdessä. Hyvinvointi, terveys ja osallis-tuminen ovat sekä kilpailukykyisen että onnellisen yhteiskunnan avaintekijöitä, minkä vuoksi niiden edistäminen on en-siarvoisen tärkeää. Ekosysteemiajattelus-ta on tullut terveyspolitiikan ohjenuora. Mikro- ja makrotalouteen on luotu uusia jakamistalouden malleja. Jakamistalo-uteen kannustamalla päätöksentekijät ovat maksimoineet ihmisten käytettävis-sä olevat aika- ja varallisuusresurssit ter-veyden, hyvinvoinnin ja osallistumisen edistämiseksi. Samalla osallistumista on edistetty luomalla uusia kohtauspaikkoja kaupungin asukkaille.

Yksittäisten ihmisten elämässä resurs-sien hyötykäyttö ja hyvinvoinnin maksi-moiminen kansallisella tasolla näkyvät monella tavalla. Lähes kaikki tekevät vapaaehtoistyötä ja sitä tuetaan monin keinoin. Opiskelijat saavat oman alansa vapaaehtoistyöstä opintopisteitä ja työttö-

millä on mahdollisuus ansaita sitä kautta vastikkeellista kansalaispalkkaa, luoda kontakteja ja kehittää taitojaan. Myös työskentelevät voivat kehittää uusia taitoja tai tienata pienen korvauksen tekemällä yhteiskunnallista työtä.

Laitoshoidossa elävien osallistumis-mahdollisuuksia on kehitetty yhdistel-mäasumisyksiköillä, joiden avulla on voitu vähentää laitoshoidon kustannuksia. Yhdistelmäasunnoista voi vuokrata huo-neen puoli-ilmaiseksi muiden asukkaiden auttamistyötä vastaan. Monet opiskelijat ja pienituloiset elävätkin ikääntyneiden ja kehitysvammaisten asumisyksiköis-sä, joissa he kokkaavat muille asukkaille ruokaa ja avustavat heitä arjen askareissa.

Viihtyisiä sosiaalisia tiloja rakennetaan kaupungeissa urakalla. Yhteinen tavoite on saada ihmiset viihtymään yhdessä ja osallistumaan tilojen suunnitteluun ja si-sustamiseen. Esimerkiksi yhteiskeittiöissä kuka tahansa voi tehdä ruokaa ja monista tyhjistä tiloista on tehty yhteisiä olohuo-neita ja työskentelytiloja, joissa kaupun-

kilaiset voivat tutustua toisiinsa. Vuonna 2050 kaikki julkiset ja julkisomisteiset tilat ovat myös kansalaisten käytössä. Kaikil-la asukkailla on keinoja vaikuttaa niiden käyttöön ja viihtyvyyteen.

Terveyspalveluissa ihmisten tehtävä on tarjota empaattista, vahvistavaa hoitoa, kun teknologia huolehtii rutiineista. Lää-kärit ovat mentoreita, jotka käyvät asiak-kaan kanssa läpi haitallisia elämäntapoja ja miettivät, minkälaisia muutoksia tai mahdollisia hoitokeinoja tulisi käyttää. Elämäntapamuutokset ovat usein käytet-ty hoitoratkaisu, joihin hyvinvointival-mentajat tarjoavat lisäpalveluita. Myös monissa työpaikoissa työterveyslääkärin tilalla on hyvinvointivalmentaja, joka etsii yhdessä asiakkaan kanssa tämän arkeen sopivan ratkaisun koettuun ongelmaan.

Jakamistalouden toimintamallit nä-kyvät kaikkialla, myös työelämässä. Osa työpaikoista järjestää vapaaehtoispäiviä, joiden aikana työntekijät osallistuvat pai-kallisjärjestön toimintaan ja esimerkiksi vierailevat yksin asuvien ikääntyneiden


luona. Yrityksille ei aiheudu tästä tappiota, sillä ne saavat valtion tukea vapaaehtois-päivistä.

Työterveyttä pyritään edistämään ennen kaikkea kiinnittämällä huomiota johtamiseen ja ajankäyttöön. Positiivinen palaute, avoin hallinto ja oppimiseen kan-nustava työkulttuuri ovat työhyvinvoinnin peruspilareita. Riitatilanteet pyritään rat-kaisemaan yhdessä. Esimieskoulutuksessa merkittävässä osassa on kykyjen tunnista-minen, yhteiskehittämisen fasilitoiminen ja vuorovaikutusongelmien ratkominen.

Yritysten työntekijöiden sairauspäiviä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi-siä pidetään johdon epäonnistumisina ja inhimillisten resurssien vajaakäytön seurauksena taloudellisina menetyksinä. Työnantajat maksavat työterveyshuollon tarjoajalle terveistä työntekijöistä ja työ-terveyshuolto taas työntekijöiden hoidon. Nopea hoito on edullisempi vaihtoehto myös työterveydenhuollosta vastaavalle. Lisäksi kuntoutuspavelut ovat työnantajan maksamia, vaikka työntekijä jäisikin työ-kyvyttömyyseläkkeelle työuupumuksen tai työsairauksien vuoksi. Tämän vuoksi kuntoutuspalvelut ovat aiempaa tehok-kaampia. Usein kuntoutumista tukee oma valmentaja, joka ohjaa kuntoutujaa ja on jatkuvasti tavoitettavissa hologrammi-seinän välityksellä.

Kouluissa ryhmässä toimiminen ja so-siaalisen tuen antaminen ovat oppiainei-ta. Vertaisoppiminen on yksi oppimista-voista. Luokkakohtaisten arvosanojen avulla oppilaita motivoidaan ottamaan toisensa huomioon ja kannustamaan toi-siaan parempaan suoritukseen. Ei ole har-vinaista, että oppitunnin pitää joku muu kuin opettaja ja joskus esimerkiksi mi-nisteri saattaa vapaaehtoispäivänä avata Suomen hallinnon toimintaa omasta nä-kökulmastaan etäkeskusteluvälineiden avulla. Parhaimmillaan erilaiset tapaami-set laajentavat nuorten verkostoja ja anta-vat helpommin lähestyttävän käsityksen työelämästä.

uuSKuuSELaiSESSa YhTEiSKunnaSSa poli-tiikkaohjaus vaikuttaa selvästi ihmisten valintoihin ja teknologian rooli on sosi-aalistava. Skenaariossa keskeisiin haastei-siin vastataan seuraavilla keinoilla:

• Kumppanuusyhteiskunta• Jakamistalous• Hyvinvoinnista kilpailukykyä

2020

2020

2018

2018

KumppanuusyhteiskuntaKumppanuuSYhTEiSKunnaSSa kan-salaisten, kuntien ja yritysten resurssit saadaan käyttöön ja rakentamaan kestä-vää hyvinvointia. Kumppanuusyhteis-kunta synnyttää kestäviä innovaatioita, jotka suuntautuvat yhteiskunnan vihe-liäisimpien ongelmien ratkaisemiseen.

muutosvoimat uuskuuselaisessa yhteiskunnassa

Terveyspolitiikka perustuu yhteiskehittämiseen, lähiyhteisöjen rakentamiseen, kansalaisten akti-voimiseen ja resurssien jakamiseen.

Mikko osallistuu paikallisen yrityksen omistajana pieneen työryhmään, jossa mietitään, miten kansalaisten terveyttä ja osallistumista voidaan edistää.

Vuosittaisiin terveyspoliittisiin kokouksiin kutsu-taanaluejohtajien lisäksi yritysten toimitusjohta-jat, rehtorit ja järjestöjen toiminnanjohtajat.

Arvomaailmat ja työn merkitys ja luonne muuttu-vat. Työpaikkasidonnaisuus laskee, yksilön ja yhtei-sön yhteensovittaminen lisääntyy ja yhteisen hy-vän eteen työskentelyn merkitys korostuu. Mikko irtisanoutuu rautakaupanmyyjän työstä ja ryhtyy vertaisopettamaan rakentamista ja puutöitä.

Tutkijoiden ja menestyneiden yrittäjien julkaiseman suositun blogin myötä yleistyy uusi yrityskulttuuri, jossa kilpailukyvyn nähdään syntyvän hyvinvoinnista.

Terveys ja hyvinvointi ovat kilpailukykyisen yhteiskun-nan avaintekijöitä.

Emilian koulupäivä maksimoi liikkumisen.

Digitaalisuus lisää poliittisen tiedon avoimuutta: Mikko seuraa poliitikkoja eduskunnassa yhtä innokkaasti kuin ystäviensä Facebook-statuksia

Julkinen hallinto alkaa tukea pienten projek-tien kautta kansalaisten aktiivisuutta, mm. kiinteistönhuollossa ja asuinympäristöstä huolehtimisessa.

Ryhmien oma-aloitteinen aktiivisuus voimis-tuu ja siirtyy marginaalista kohti valtavirtaa.

Organisaatioita kannustetaan osallistumaan vapaaehtoistyöhön ja järjestöt toimivat sosi-aali- ja terveyspalveluissa kumppaneina.

Mikko ja naapurit pitävät toisilleen kokkauskursseja.

Talouskasvun puutteen ja automaation seurauksena työn muutokset rapauttavat työterveyshuollon rahoituspohjaa.

Emilian vanhemmat muut-tavat yhteisasuntoon neljän muun perheen kanssa.

jakamistalousKuLuTTaminEn, tuotteiden ja palve-luiden käyttö ja tuotanto ovat suurelta osin yhteisöllisiä skenaariossa. Ole-massa olevat resurssit saadaan näin paremmin käyttöön.

hyvinvoinnista kilpailukykyäTERVEYS noSTETaan skenaariossa kaiken toiminnan keskiöön yhteiskunnan yhteisellä sopimuksella. Eri organisaati-ot sitoutuvat työskentelemään yhdessä hyvinvoinnin edistämiseksi.

2050

2050

2040

2040

2030

2030

Ihmiset viettävät aikaa naapureidensa seurassa monta kertaa viikossa. Lähiyh-teisöjen rooli ja merkitys kasvaa, joka lisää terveyttä ja tasavertaisuutta.

Lähes kaikilla on mahdollisuudet ja koulutus toimia oikein. Siksi oikeuslaitos ei lähtökohtaisesti rankaise väärin tekemisestä vaan opastaa tekemään toisin.

Emilian lasten koulussa tehdään suuri koulureformi. Vapaaehtoistyö on kes-keinen osa opintosuunnitelmaa.

Aikapankeista kehittyy ansiotyön ja kansalaistyön symbioosi.

Ihmisiä kannustetaan yhteisomista-juuteen, yhteisten tilien ja yhteis-vakuutusten perustamiseen osuus-kuntamallisia yrityksiä tukemalla.

Julkisen keskustelun argumentit vetoavat tyypillisesti terveys-vaikutuksiin.

Työterveydenhuolto on lakkautettu hyödyttömänä.

Emilia ja kaikki hänen ystävänsä tekevät osaamiseensa liittyvää vapaaehtoistyötä.

Vaalitulos: kansalaisjärjestöt aset-tavat ehdokkaita poliittisten puo-lueiden sijaan; arvoina ympäristö ja kulttuuri.

Ajan henkeä kuvastaa poliittinen slogan: “Kukin kykyjensä mukaan – kaikki yhdessä.“

Mikko kilpailuttaa yhtiöt jotka laskevat hänelle pisteitä. Hän voisi myös valita jäädä järjestelmän ulkopuolelle.

Kansaa edustavat yksilöt alkavat tajuta oman itsensä kautta hyvän rakentamista: poliittiset ideat lähentyvät toisiaan.

Inhimillisen tuen kannustinjärjestelmä: kerää kannustuspisteillä alennuksia auttamalla muita.

Erityisryhmien laitoksista luo-vutaan.

Jokaisella on oikeus löytää omia kykyjä vastaava paik-ka. Lähtökohtana on yksilöiden hyvinvointi. Huomioon otetaan: koettu terveys, voimavarat, henkinen hyvin-vointi, kyvyt ja osana yhteisöä oleminen.

Mikon ruokavalio sisältää lähinnä kasviksia.

Arvomaailman muutos: ihmistä ei arvota työstatus tai materiaalinen omaisuus. Mikon yrityksen tehtä-vänä on erityisesti tuottaa ympärilleen terveyttä.

Mikon omatoimisuus luo uutta taloudel-lisesti arvokasta toimintaa: yhteiskun-nallinen yritys on helppo perustaa!

Idän kollektivistiset arvot leviävät: yhteisön eteen toimimista ihannoidaan.

Mikon koko vertaisryhmä on hyväksynyt sen, että talouskasvun aika päättyi 2000-luvun alkuvuosiin. Naapurustossa sallitaan työn vä-hentäminen ja ajankäyttö oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviin aktiviteetteihin.

Eettinen rahoitushybridi: yhteiskunta-rahoituksen mahdollistava malli syntyy lainsäädännön avulla. julkinen ja yksityi-nen, kolmas sektori ja kunta mukana.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi päätök-senteon pohjana: terveyskansantuote BKT:n sijaan.

Emilia asuu talossa, jossa hän pitää vapaaehtoi-sesti myös huolta muutamasta ikääntyneestä. Ympäri Suomea rakennetaan monimuotoista, omavastuullista asumista.

Välittäminen on kouluaine Emilian lasten koulussa.

Emilia ajattelee Suomea ekosystee-minä, jossa Mikon hyvinvointi tukee myös hänen ja läheisten hyvinvointia.


aSuminEn ja ELinYmpäRiSTö: Yhteisöllinen asuminen ja talojen ostaminen porukalla on yleistynyt. Palveluasunnoissa asuu myös hyväkuntoisia.

KouLu: Ryhmätyötaidot korostuvat kou-lumaailmassa. Oppilaat opettelevat myös muiden opettamista. Ekosysteemiajat-telumallia opetetaan antamalla luokalle yksi arvosana, jota oppilaat voivat verrata muihin luokkiin.

TYöELämä: Työttömyys on lisääntynyt työn automatisoitumisen myötä. Ihmisten työviikko on lyhyt, sillä hyvinvoivien työnte-kijöiden uskotaan tuottavan tehokkaampia ja luovempia ratkaisuja. Työnohjaajia ja työyhteisöä kannustetaan auttamaan ja tu-kemaan toisiaan, jotta organisaatio toimisi mahdollisimman tehokkaasti. ToimEEnTuLo: Ihmisillä on pääosin yk-si työ, jonka lisäksi he saattavat tehdä vapaaehtoistyötä, kuten opettamista kartuttaakseen taitojaan. Työttömät voivat tienata perustuen päälle yhteiskunnallista palkkaa, jonka saa toimiessaan aktiivisesti esimerkiksi ikääntyviä avustavassa vapaa-ehtoisorganisaatiossa. Osa elää vakituisesti työttömyystuen ja kansalaispalkan varassa.

YhTEiSöT: Työkaverit ovat läheisiä ja ydinperheen lisäksi moni asuu kämppisten kanssa.

KaupungiT: Kaupunkisuunnittelussa on mietitty erityisesti vuorovaikutuksen mah-dollistavien tilojen luomista. Kaupungeissa on muun muassa yhteisiä olohuoneita.

VaiKuTTaminEn: Pääasiallisia vaikuttamis-keinoja ovat poliittisten päätösten ideointi-työpajoihin osallistuminen, yhteiskunnalli-sen vapaaehtoistyön tekeminen ja muiden auttaminen.

ihmiSET TERVEYSToimijoina: Terveyden tuottaminen käsitetään ennen kaikkea osallistumisena yhteiseen tekemiseen, toimintaan ja kaikkia koskevien ongelmien ratkaisuun. Kolmannen sektorin toimintaan osallistuminen on erittäin yleistä.

TERVEYSpaLVELujäRjESTELmä: Pieniä vaivoja pyritään hoitamaan tukemalla elintapamuutoksia ja psyykkisiä sairauksia löytämällä lääkityksen lisäksi vertais-mentori sairastuneelle. Vapaaehtoistyön ja jakamistalouden ansiosta sosiaalityön kustannukset ovat pienentyneet ja on voitu panostaa terveydenhoidon kehittämiseen. Jos julkinen sektori ei korvaa jotain hoitoa, voi siihen hakea aina joukkorahoitusta.

TERVEYdEn innoVaaTioT: Ihmisten tavara-talo on hyvinvointikeskus, jossa apua tar-vitseva voi keskustella psykologin kanssa, joka sosiaalietuuksien sijaan saattaa päätyä ohjaamaan asiakkaan hänelle sopivaan yhteisöön. Ihmisten tavarataloa käyttävät erityisesti ne, jotka eivät tiedä mitä hakea tai eivät kykene hakemaan apua.

TERVEYSbiSnES syntyy yksityisten hyvin-vointivalmentajien tarjoamista palveluista.

uuskuuselaisen yhteiskunnan abc


KansalainenpaLVELujEn SuunniTTELija ja käyttäjä, joskus ohjaaja ja työntekijä. Vapaaehtoistyö korostuu.

LähiyhteisötERiLaiSET LähiYhTEiSöT vastaavat palve-luiden ja ja resurssien jakamisesta. Ne ovat vastuussa jäsentensä terveydestä.


Maan viljely ja ruoantuotanto

Koulutus


TYöTTö- mYYS

Vesi ja puhtaus




TERVEYS- paLVELuT

aSuminEn

TYö- YmpäRiSTö

Terveyden portinvartijat uuskuuselaisessa yhteiskunnassa


TERVEYTEEn LiiTTYVäT VihELiäiSET ongEL-

maT, joita ei voida ratkaista yksittäisillä projekteilla, kuten hankkeilla tai IT-han-kinnoilla, vaativat kokonaisvaltaisem-paa näkemystä terveyteen. Terveyttä voi tuottaa laajemmin kuin yhden politiikka-sektorin sisällä. Se voi sisältyä kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Yhteinen terveytemme voi olla myös koko yh-teiskunnan toimintaa suuntaava tavoite, jonka avulla varmistetaan terve ja elinvoi-mainen yhteiskunta.

oSaLLiSTuminEn ja YhdESSä TEKEminEn parantavat hyvinvointiamme. Jakamalla vastuuta useammille, terveyden ylläpitä-minen tehostuu. Ihmisten osallistumi-nen suunnitteluun ja terveyden tuottami-seen lisää jokaisen mahdollisuuksia olla hyödyksi ja viestiä tarpeistaan hyvinvoin-nin ja terveyden edistämiseksi. Uuskuu-selainen yhteiskunta toimii siis sekä te-hokkaammin että inhimillisemmin kuin vuoden 2015 suomalainen yhteiskunta.

ministeriötVaLTion ERi ViRaSTojEn ja ministeriöiden yhteistyö on keskeistä terveyden kulttuurin syntymisessä.

Liitot ja järjestötohjaaVaT VapaaEhToiSToiminTaa , joka korvaa osittain sosiaalipalveluja. Tarjoavat esimerkiksi mentorikoulutuksia ja kuntou-tuksen seurantaa.

Uuskuuselaisessa yhteiskunnassa valinnanvapaus laajenee seuraavissa terveyden tekijöissä.



SankarilääkäritAsiantuntijuus tukee terveysvalintoja

KIInnoSTAVAA


• Elinympäristön muokkaus vaikuttaa ihmisten valintoihin

• Kustomoitu tieto on vaikuttavaa tietoa

• Valintaympäristön portinvartijoiden oltava mukana hyvän valinnan tukemisessa

• Käyttäytymistieteiden tutkimustulosten tehokas hyödyntäminen

• Portinvartijoiden eli työpaikkojen, koulujen ja kaupunkien sitouttaminen positiivisten valintojen tukemiseen

• Valintatilanteiden ja todellisten vaihtoehtojen tunnistaminen

SANK ARIL Ä ÄK ÄRIT 49

Miten rajoitamme terveydenhuollon kustannusten kasvua ja pidämme silti yllä lääke- ja potilasturvallisuutta? Millaisia uusia keinoja on tukea ihmisten hyviä valintoja? Mikä on yksilöiden rooli terveyden syntymisessä?

SAnKArIlääKärIT-SKEnAArIoSSA KäYTTäYTYMISTIETEIdEn jA lääKETIETEEn

ASIAnTunTIjoIllE on AnnETTu MErKITTäVäSTI PolIITTISTA VAlTAA IHMISTEn ArKEA

KoSKEVIEn PääTÖSTEn TEKEMISESSä. YHTEISKunnASSA on HAVAITTu, ETTä SuurIIn

TErVEYSEroIHIn EI Enää olE VArAA. SIKSI HoIToVEToISET PolITIIKAT oHjAAVAT

MonIPuolISESTI IHMISTEn ArKISTA PääTÖKSEnTEKoA.

miten terveys ymmärretään?TERVEYS on ihmisten toimintakyvyn takaaja: se on sijoitus yhteiskunnan kukoistuksen varmistamiseksi.

mikä on teknologian rooli?TEKnoLogiaa käytetään hyväksi monipuolisten ennaltaehkäisevien interventioiden tekemiseen.

miten politiikka vaikuttaa?poLiTiiK an mERKiTYS on keskeinen skenaariossa. Tiukalla politiikkaohjauksella on rakennettu selkeät raja-aidat, joiden sisällä yksilöt tekevät punnittuja valintoja.


Sankarilääkärit 2050

S anK aRiL ä äK äRiYhTEiSKunTa on keskushallinnoitu maailma, jos-sa asiantuntijat käyttävät hyväksi

digitalisaation mahdollistamaa käyttö- ja kokemusdataa, käyttäytymistieteitä ja terveystutkimustietoa arjen toimintaym-päristöjen muovaamisessa, terveyspal-veluiden suunnittelussa, kannustimien rakentamisessa ja terveyspoliittisissa sää-döksissä. Yksi yhteiskunnan perustehtä-vistä on luoda kaikille yhtä suuret mah-dollisuudet hyvään terveyteen. Päättäjät ovat panostaneet terveellisten valintojen tukemiseen ja mahdollistamiseen, kuten ergonomisiin työpaikkoihin, arkiliikun-taan kannustaviin kaupunkeihin, lähi-ruokaan ja puhtaaseen elinympäristöön. Samalla epäterveellisiä ja ympäristölle vaarallisia valintamahdollisuuksia on ka-vennettu.

Terveellisiin toimintaympäristöihin panostamisen myötä ekologiset arvot ovat nousseet terveyspolitiikan keskiöön, sillä saastunut elinympäristö on terve-ydelle haitallinen. Kansalaiset käyttävät

ohjaavaa tietoa kannustimenaan parem-piin valintoihin. Taloyhtiöiden roskien paino näkyy kadulla olevassa ruudussa ja jokaisen talon energiankäyttö ihmistä kohden on näkyvissä naapureille. Työpaik-karuokaloissa tarjottimelta on luettavis-sa aterian kalorimäärä ja rasvaprosentti. Suurin osa yrityksistä esittää sivuillaan hiilijalanjälkensä, jossa on huomioitu tuotantotapa ja liikkuminen. Tiedon re-aaliaikaisuus on samalla myös valvonta-keino, sillä monista rikkeistä sakotetaan. Epäterveellistä elämää viettävän voi olla vaikeaa saada huokeaa hoivavakuutusta, sillä pankkitiedot paljastavat säännölliset tupakkaostokset. Välinpitämättömästi päästöihin suhtautuvat yritykset joutuvat maksamaan luonnonvaralisää, jota koor-dinoidaan globaalisti.

Terveyttä edistetään aluetasolla huo-lehtimalla lähiruuan saatavuudesta ja eli-nympäristön puhtaudesta. Kaupunkien tärkein tehtävä on aktiivisuutta tukevan ekologisen ympäristön luominen ja yllä-pito. Huonokuntoisille ikääntyneille tarjo-

taan terveysvälinelainaamosta sähköpyö-rä rullatuolin sijaan. Liikuntarajoitteisten kyyditykset on optimoitu niin, että useam-pi ihminen mahtuu kerralla mukaan, jottei ympäristö kuormitu suotta.

Lähiruuan tuottamista tuetaan al-haisella verotuksella ja kiinteistövero-alennuksilla. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus ostaa tuoretta ja terveellistä lähiruokaa elintasosta riippumatta. Ravin-tolat, jotka tarjoilevat lähellä tuotettua lisäaineetonta luomuruokaa, saavat mer-kittäviä veroalennuksia.

Palvelut on järjestetty mahdollisim-man tehokkaiksi. Niissä on panostettu seulontoihin ja kuntoutukseen sekä asi-akkaiden motivointiin pelkän interven-tion lisäksi. Genomiteknologian ansiosta tunnetaan jo yleisimpiin sairauksiin liit-tyviä “riskigeenejä”, joiden kantajat saavat valtionlääkäreiltä kutsun seulontoihin. Pitkäaikaishoidon puolella on vapautettu teknologian avulla työntekijöitä kuunte-lu- ja tukitehtäviin, jotta palveluiden käyt-täjä voitaisiin motivoida kuntoutumaan


ja jotta kuntoutumista tukevat ratkaisut voitaisiin sitoa jokaisen asiakkaan arkeen. Joitakin saatetaan esimerkiksi muistutella fysioterapiasta puhelinsoitolla, kun taas toisten fysioterapia on suunniteltu heidän mielisarjansa jakson pituiseksi. Etenkin kuntoutuksessa yksilöllisten ja yksilöä motivoivien ratkaisujen löytäminen on tärkeää.

Jokainen hoitoa saanut antaa hoidos-ta välitöntä palautetta, jonka avulla pal-veluiden laatua pyritään parantamaan. Kokemukseen perustuva palautetieto on kaikkien nähtävällä ja sitä käytetään aktii-visesti terveydenhuollon parantamisessa ja tehostamisessa. Ihmisten motivaation tunteminen on tärkeää erityisesti kuntou-tuksen onnistumisessa.

Työpaikkaterveyttä kohennetaan yrityksille ja työntekijöille suunnattu-jen kannustavien vakuutusjärjestelmien avulla. Työntekijänsä terveenä pitävien yritysten on esimerkiksi mahdollista saada tapaturmavakuutuksia halvemmalla. Paljon työpäivänsä aikana liikkuvia työn-tekijöitä palkitaan. Monilla työntekijöillä on yrityksen kustantama aktiivisuutta mittaava tekoluomi, jonka lukemista voi saada bonuksia. Liikkuvat tasot ovat pa-kollisia kaikilla työpaikoilla ergonomisten työskentelyasentojen varmistamiseksi ja tupakointi sekä alkoholin käyttö on lai-tonta työaikana. Työuupumusta on pyrit-

ty hillitsemään työpareilla ja lyhyemmällä työviikolla, sillä töiden automatisoitumi-nen on lisännyt vapaana olevaa työvoimaa. Monet työt ja toimenkuvat ovat automa-tisoituneet. Vuonna 2050 suurin osa työn-antajista investoi työterveyskyselyihin ja terveelliseen työympäristöön. Poissaolot ovat vähentyneet terveellisempien elä-mäntapojen myötä.

Kouluissa opiskelijoille opetetaan yh-teiskunnan lisäksi paljon heistä itsestään. Koulun tarkoitus on auttaa yksilöitä ym-märtämään itseään ja yhteiskuntaa parem-min, jotta optimaalinen kehittyminen olisi mahdollista. Esimerkiksi muistamiseen liittyy oma opintokokonaisuus, jossa käy-dään läpi aivojen toimintaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Lisäksi kouluissa käy-dään läpi yhteiskunnan sääntöjä ja käytän-töjä, jotta kaikilla valmistuvilla olisi selkeä kuva yhteiskunnan toiminnasta ja moti-vaatio toimia yhteisten sääntöjen mukaan.

SanKaRiLääKäRiEn maaiLmaSSa poliitti-set päätökset ohjaavat ihmisten toimin-taa. Teknologialla on keskeinen rooli sekä päätöksenteossa että ihmisten arjessa. Yhteiskunnassa on paljon asiantuntijoita, joiden avulla terveyttä tehdään sysäämäl-lä ihmisiä kohteliaasti kohti hyviä valin-toja. Skenaariossa keskeisiin haasteisiin vastataan seuraavilla keinoilla:

• Tietojohtaminen• Ekoterveys• Tuuppausyhteiskunta

2020

2018

2018 muutosvoimat Sankarilääkäreiden maailmassa Älyesineiden ja älyinternetin kehitys alkaa

isoilla investoinneilla. Mukana muun muassa Tiedon keskittämisen työkalut, EU, valtio, IBM, Microsoft, Elisa, Tekes ja Sitra.

uusi nokia käyttäytymistieteel-lisestä biometriikasta.

Yhteiskunnallinen social impact -rahasto etsii halpoja tapoja tehdä kaikille parem-paa terveyttä.

Mikkoa ahdistaa se, että Suomi ei näytä selviävän jatkuvasti kasvavasta hoidontarpeen lisääntymisestä. Mikko ehdottaa blogissaan, että palveluraken-netta kevennetään ja siihen kehitetään uusia osia.

Genomitiedon avulla perinnölliset riskiteki-jät on kartoitettu ja manipuloitu pois. Mikko voi hankkia lapsia vaimonsa kanssa huoli-matta tämän suvussa esiintyvästä vakavas-ta perinnöllisestä sairaudesta.

Havainto: ympäristöongelmat ovat suurin globaali terveysriski.

Mikon työnantaja keskittyy energia-fiksuun palvelulii-ketoimintaan.

laaja kansainvälinen tutkimus osoit-taa luonnon terveysvaikutukset kaikille ikäryhmille: uudet rakentamismääräykset astuvat voimaan. niissä on huomioitu puis-tojen tärkeys ja meluhaittojen torjunta.

15-vuotias Emilia on mukana sosiaa-lisen median valtavassa muoviboi-kotissa: kaupat ryhtyvät tarjoamaan ei-synteettisiä vaihtoehtoja.

lähiohjaus on uusi terveydellisen toiminnan ohjaamisen tapa: ympäristöä säännellään aiempaa useammin terveysnäkökulmasta.

Kansalaisilla on ge-neettinen data, jonka avulla henkilöille on ohjelmoitu standardit: genotyyppien mukaan räätälöityä hoitoa.

Tarvittaessa annettava hoito perustuu täysin Mikon geneettiseen ja käyttäy-tymisperusteiseen taustaan.

Mikon käyttäytymisdatan perus-teella hänelle on rakennettu hin-taprofiili lähikauppaan, Mikko on ollut kolme vuotta tupakkalakossa, ja siksi savukkeiden ostaminen tuli-si maksamaan hänelle omaisuuden.

Talouskriisiä ryhdytään ratkaisemaan investoinnein, jotka parantavat energiatehokkuutta, vähentävät ym-päristön kuormitusta ja luovat sosiaalista koheesiota.

Energiayhtiöt toimivat aktiivisesti ilmastotutki-muksen ja ilmastoinno-vaatioiden parissa.

TietojohtaminenTiETojohTaminEn-ajuRi korostaa asian-tuntijatiedon ja kerätyn tiedon hyödyn-tämistä hallinnossa. Asiantuntijoilla on keskeinen asema yhteiskunnassa.

Terveyttä luonnostaRuoKaan ja YmpäRiSTöön on panostettu terveyden tuottamisessa. Ennaltaehkäisy toimii skenaariossa ekologisuuden viite-kehyksessä. Kyse on positiivisen valin-nanvapauden mahdollistamisesta.

TuuppausyhteiskuntaSKEna aRion YhTEiSKunnaSSa yritetään aktiivisesti helpottaa hyviä terveyspää-töksiä madaltamalla kynnystä niiden te-kemiseen ja hankaloittamalla huonojen terveyspäätösten tekemistä.

2050

2050

2040

2040

2030

2030

Lakimuutoksia: Tietoja voidaan yhdistää eri lähteistä. Tietosuoja eri toimijoiden välillä muuttuu.

Terveysasemaverkkoa harvennettu: monet palvelut toimivat etävalvon-nan ja -palveluiden avulla.

Sosiaalinen ja terveyteen kannustava hoito hoituu aina automaattisesti.

Mikon vakuutusmaksut on räätälöity Big Datan avulla.

Emilian kotia käytetään toimistona ja pihaa kau-pungin kasvihuoneena. Muutenkin tilojen resurssi-viisas käyttö on yleistynyt yhteiskunnassa.

Suomalaisten terveyden koontitieto yhdistyy kansainväliseen tietopankkiin.Mikon hyvinvointitieto kulkee pal-

veluista toiseen Mikon mukana, eikä kasaudu tiedon tuottajan tai palvelun-tarjoajan varastoon.

Lähiruoan tuottamista tuetaan muun muassa kiinteistöveron alentamisella, jotta jokaisellasuomalaisella olisi mahdollisuus ostaa tuoretta ruokaa elintasosta riippumatta.

EU-strategiaan kirjoitettu suositus luontoon perustuvasta hyvinvoinnin edistämisestä näkyy Mikon elämässä esimerkiksi erinomaisina sienestysapplikaatioina, jotka ovat ilmaisia.

Emilia majoittaa ilmaistopakolaisia koto-naan väliaikaisesti. Keskustelu mediassa on vilkasta. Suomessa ymmärretään paremmin terveyden ja luonnon hyvinvoinnin yhteys.

Viherrakenteet ovat aina osa rakentamista.

Emilian mielestä niuk-kuudessa eläminen on trendikästä.

Energiaomavaraisuus: henkilökoh-taiset ja laitekohtaiset aurinkoke-räimet käytännössä ainoa energian keräämisen tapa.

Lastenlasten tultua maailmaan Mikon elämässä on tapahtunut muutos. Hän ottaa ympäris-töarvot kaikissa päätöksissään huomioon.

Palkoista osa menee varastoon tulevaisuuden terveydenhoitoa varten.

Terveysvaiku-tusmuotoinen vakuutusmalli.

ruokatutkijat ja asiantuntijat ovat muu-tosvetureita: tutkittuun tietoon perus-tuva ohjausmekanismien rakentaminen.

Yhteiskunnassa pärjäävät yritykset, jotka tekevät työntekijöistään terveempiä.

Palveluissa satsattu seulontoihin ja kuntoutukseen sekä asiakkaiden mo-tivointiin pelkän intervention lisäksi.

Mikon omistamassa rautakaupassa työpaikkaterveyttä kohennetaan työntekijöille suunnatun kannustin-järjestelmän avulla.

Emilia hakee töitä tietoanalyy-siyritys Serefonicalta, koska yrityksellä on hyvä terveysmaine.

Emilia saa diagnoosilaitteen ilmaiseksi vakuutusyhtiöltä vakuutusmaksun alentamista vastaan.

Inhimillisen tuen kannustinjärjestelmä sysää Mikkoa auttamaan naapurin lumitöissä: tässä yhteiskunnassa jokaisella on vastuu ja kannusteet.

Ympäristökatastrofi vaikeuttaa globaalien logistiikkaketjujen toimintaa.

Emilian isälle, jonka kunto on viime aikoina huonontunut, tarjotaan ter-veysvälinelainaamosta sähköpyörää.


Sankarilääkäreiden abc

aSuminEn ja ELinYmpäRiSTö: Viheralueita käytetään paljon varsinkin kuntoutus-työssä, sillä ulkoilma ja luonnonomainen ympäristö ovat hyväksi mielenterveydelle. Kaikki kansalaiset on haastettu mukaan kaupunkiviljelyyn ja lähiruuan tuottami-seen kiinteistöverohelpotuksilla. Näin on tarkoitus varmistaa, että tarjolla on hyvää ja terveellistä lähiruokaa huokeilla hinnoilla. KouLu: Kouluissa terveelliset elämäntavat on huomioitu niin oppiaineissa kuin koulu-ruuassakin. Erityisesti liikuntaa ja terveys-tietoa on paljon ja kouluruoka on kasvispai-notteista. Liikuntaan kannustavia pelihalleja on useissa kouluissa ja monet oppitunnit pidetään seisten.

TYöELämä: Työpaikoilla liikkuvat tasot ja selkävaivaisia huomioivat tuolit ovat pakollisia. Tupakoiminen työaikana ei ole sallittua ja usein työruokaloissa epäterveel-linen ruoka on kalliimpaa. Lisääntynyttä työttömyyttä on ratkaistu jakamalla työtä uudelleen niin, että samaa työtä tekee useampi henkilö. Näin työaika on lyhenty-nyt yksittäisellä henkilöllä.

ToimEEnTuLo: Osa ihmisistä on päivätöis-sä, mutta myös työttömyys on yleistynyt. Työttömien sosiaalietuusjärjestelmää on muutettu niin, että peruselintaso turvataan osittain ei-rahallisesti: julkisen liikenteen alennuslipuilla, alennuksilla terveellistä ruokaa tarjoavissa lounasravintoloissa sekä tarjoamalla terveyspalveluja.

YhTEiSöT: Muistuttavat hyvin paljon nykyi-siä. Eläkeläisten ja etenkin työttömien elä-mä on aiempaa sosiaalisempaa, kun arkiset ja yhteiset ruokailut ja liikunta-alennukset ovat lisänneet kohtauspaikkoja. Lähiruuan suosimisen myötä kaupunkiviljely-yhdis-tykset ja maanviljelijöiden yhteisöt ovat yleistyneet.

KaupungiT: Kaupungeissa on panostet-tu kattaviin pyöräteihin ja liikunnallisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien suosimi-seen baarien sijaan, kuten kiipeilysaleihin ja pingishalleihin.

VaiKuTTaminEn: Yhteiskuntaan vaikutta-minen tapahtuu palautteen annon avulla, joka esitetään muiden tietojen tapaan reaaliajassa kaikille.

ihmiSET TERVEYSToimijoina: Asiantuntijat tukevat ihmisten hoitosuunnitelmaan tekoa, työhyvinvoinnin kehittämistä ja yhteiseen ruuantuotantoon osallistumista sekä rahal-lisesti että muilla tavoilla. Näin mahdolli-simman moni voi osallistua oman terveyden tuottamiseen.

TERVEYSpaLVELujäRjESTELmä: Palveluissa on satsattu seulontoihin, kuntoutukseen ja hoito-ohjelman noudattamisen motivoimi-seen. Pitkäaikaishoidon puolella teknologian avulla on vapautettu työntekijöitä kuun-teluja tukitehtäviin ja työntekijät kokevat vastuuta asiakkaidensa pärjäämisestä. Jokainen hoitoa saanut antaa aina hoidosta välitöntä palautetta, jonka avulla palvelui-den laatua pyritään parantamaan.

TERVEYdEn innoVaaTioT: Reaaliaikainen älyteknologia varoittaa riskeistä.

TERVEYSbiSnES syntyy fyysistä toimintaky-kyä ylläpitävästä teknologiasta ja etähoita-misen mahdollistavista ratkaisuista.


asiantuntijatTERVEYdEn aSianTunTijaT ohjaavat vah-vasti terveyspolitiikkaa. Liitoista ja järjes-töistä löytyy myös kokemusasiantuntijoita.

VakuutusyhtiötToimiVaT YhdESSä työpaikkojen ja julkisen sektorin kanssa työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja terveystietojen tuotta-misessa. Motivoivat ihmisiä terveeseen käyttäytymiseen.



maan - ViLjELY

ja Ruoan- TuoTanTo

Koulutus

ELinoLoT ja

TYöoLoTTyöttömyys

VESi ja puhTauS

Sosiaaliset verkostot ja yhteisöt



TERVEYS- paLVELuT

Asuminen

Työ- ympäristö

Terveyden portinvartijat Sankarilääkäreiden maailmassa

Kaupat ja kahvilatKahViLaT, RaVinToLaT ja KaupaT varmis-tavat, että terveellinen ruoka on kaikille saatavilla.

ValtioVaLVoo ja REagoi aKTiiViSESTi ympäristö- ja terveysuhkiin. Valtio myös ohjaa ihmisten käyttäytymistä sysäävillä kannustinjärjes-telmillä.

Sankarilääkärien maailmassa valinnanvapaus laajenee seuraavissa terveyden tekijöissä.



mEiLLä on jo nYT paljon tietoa siitä, miten olemassa olevaa järjestelmää voitaisiin muokata hyviä valintoja paremmin tu-kevaksi. Tällä hetkellä kaikilla yhteiskun-tamme jäsenillä ei ole mahdollista valita terveellisiä elämäntapoja, sillä ne syntyvät yhteisöissä ja vuorovaikutuksessa ihmis-ten kanssa, eivät tyhjästä. Yhteisillä sää-döksillä, käytännöillä ja hintapolitiikalla tuetaan positiivista kehitystä ja mahdol-listetaan valintojen tekeminen. Haasteena on se, miten tieto tutkimuksista saadaan päättäjille ja miten voidaan kokeilla no-peasti erilaisia toimintamalleja.

SKEnaaRioSSa on KYSE siitä, että yhteis-kunnassa onnistutaan tukemaan kaik-kien terveysvalintoja siten, että jokaisella meistä on lähes yhdenvertainen mahdol-lisuus tehdä terveellisiä valintoja taustas-ta, koulutuksesta, elämäntilanteesta tai asuinpaikasta riippumatta. Kun terveel-listen valintojen tekeminen helpottuu, terveys siirtyy taka-alalle: yhteiskunta voi hyvin, mutta terveys ei ole päällimmäi-nen asia. Sankarilääkäreiden yhteiskunta on hyvinvoiva yhteiskunta pääsääntöi-sesti ilman, että terveyttä tai sairautta ak-tiivisesti tuodaan esille.

EPILOGI: Älykoteja ja demok ratiaa – Terveyden valinnanvapaus vuonna 2050 57

Epilogi: älykoteja ja demok ratiaa – Terveyden valinnanvapaus vuonna 2050

T ERVEYdEn TuLEVaiSuudET -tutki-muksessa kysytään, kuinka on mahdollista rakentaa palvelujär-

jestelmiä, jotka tukevat ihmisten tervey-teen liittyviä valintoja. Valinnanvapauden ymmärtäminen on tärkeää, koska valin-nan vapaus liittyy keskeisesti ihmisten henkilökohtaiseen liikkumavaraan oman terveytensä suhteen. Tutkimuksen poh-jaselvityksessä (Demos Helsinki 2014) havaittiin, että suurin osa nykyajan sai-rauksista liittyy elämäntapoihin ja niistä muodostuviin terveyshaittoihin.

Ihmisten arkisten valintaympäristö-jen merkitys terveydelle on korostunut. Monet yhtä aikaa vaikuttavat ilmiöt kuten yksilöllistyminen ja edullisten kulutus-tuotteiden lisääntyminen ovat lisänneet suurelle osalle ihmisistä saatavilla olevien asioiden määrää, ovat ne sitten tavaroita, palveluja, uusia sosiaalisia piirejä, elämän-tapavalintoja tai oma asuin- ja elinympä-ristö.

Nykyisin, vuonna 2015, suomalaisessa terveyden valinnanvapauskeskustelun yti-

messä on idea terveyspalvelun valinnasta. Kuluttajuuden vahvistuminen ja yksityi-sen terveysmarkkinan kasvu näkyvät tässä keskustelussa. Nyt peräänkuulutetaan ih-misen oikeutta saada laadukasta terveys-palvelua haluamaltaan palveluntuottajalta, oli se sitten julkinen tai yksityinen.

Terveydelle keskeisten valintojen näkö-kulmasta terveyden valinnanvapaudessa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisen palvelun-tuottajan tai hoitavan henkilön valinnasta. Kokonaisuuden kannalta valinnanvapaus on mahdollisuutta ja tukea terveellisen ja mielekkään arjen rakentamiseen itsel-le. Valinnanvapaus on kykyä ymmärtää tarjolla olevia vaihtoehtoja, niiden eroja ja merkitystä itselle ja omalle terveydelle, asettaa omaan elämään liittyviä tavoitteita ja tehdä päätöksiä useamman kuin yhden todellisen vaihtoehdon väliltä.

Esimerkiksi yksityisten terveyspal-velujen lisääminen ilman hintasääntelyä tai taloudellista tukea niiden hankintaan ei lisää todellisia valintamahdollisuuksia suurelle osalle kansalaisista. Yksityisen

terveyspalvelumarkkinan lisääminen on valikoivaa valinnanvapautta: se toteutuu niille, joilla on hankintaan tarvittava ta-loudellinen resurssi. Samoin terveyspal-velujärjestelmän ulkopuolella kasvanut terveyden kuluttajamarkkina älypuhelin-sovelluksineen ja mittareineen voi päätyä lisäämään niiden terveyttä, jotka ovat en-tuudestaan terveimpiä. Terveyden valin-nanvapauden näkökulmasta on syytä kiinnittää lisääntyvästi huomiota siihen, kenelle uudet resurssit kohdentuvat ja mitä voidaan tehdä erilaisten voimavaro-jen tasaamiseksi.

Tulevaisuudessa terveyden edistämi-sessä on yhä enemmän kyse terveyden tär-keistä valinnoista ja niihin vaikuttamisesta – ja yhä vähemmän terveyspalvelujärjestel-mästä. Terveyspalveluja ja niitä tuottavien ammattilaisten osaamispääomaa tarvitaan jatkossakin. Tarve uusien voimavarojen käyttöönotolle terveyden edistämiseksi on kuitenkin juuri nyt akuutti.


SKEnaaRioTYön pohjaLTa voidaan nimetä kolme muutosta, jotka luovat mahdolli-suuksia terveellisempään elämään use-ammalle:

1. Ennaltaehkäisyn ekosysteemin uudistaminen. Tarvitaan harp-pauksellista näkökulman muutos-ta: Ennaltaehkäisy luo kokonaan uuden markkinan, jolle on globaali kysyntä. Uudet toimijat ovat kodin, kaupunkien ja arjen ratkaisujen kehittäjiä ja palvelutarjoajia.

2. Ihmislähtöinen terveysajattelu osaksi elinkeino-, innovaatio- ja tutkimuspolitiikkaa. Tervey-den edellytysten vahvistaminen edellyttää lisää ymmärrystä käyt-täytymisenmuutoksesta ja mega-trendien vaikutuksesta terveyden edellytyksiin. Tutkimuslaitosten, sijoittajien, yrityshautomoiden ja kehitysohjelmien kyvyllä tarttua terveyden muutoksiin ja luoda uutta tietoa ja ratkaisuja on ratkai-seva merkitys.

3. Kuntapäättäjät ja julkinen tervey-denhuolto edistämään terveyttä ja osallistumista, ei vain sairaanhoi-toa. Kunnille ja sosiaali- ja tervey-denhuollolle tarjoutuu uusi rooli terveyden ja osallistumisen, ei vain

sairaanhoidon resurssien ja proses-sien johtajana. Myös järjestöt ovat tärkeitä osallistumisen uudistajia.

täysi-ikäisyys, tieto, raha tai asuinalue)? Minkälainen valintaympäristö vapauk-sista muodostuu ja mikä on sen suhde terveyteen?

Skenaariot näyttävät, että vuonna 2050 ihmisten terveyteen liittyvä valin-taympäristö voi muovautua hyvin erilai-seksi kuin se on tänään. Tulevaisuudessa valinnanvapaus voi laajentua sellaisilla elämän osa-alueilla, joissa sitä on totuttu pitämään hyvin vähäisenä ja supistua sel-laisilla elämän osa-alueilla, joissa valinnan-vapaus on vielä tänään hyvin laajaa. Esi-merkiksi elämänhallinnan tueksi kaikille tarjottavat palvelut lisääntyvät merkittä-västi nykyisistä Uuskuuselaisessa yhteis-kunnassa kun taas esimerkiksi liikunnan välttäminen on vuonna 2050 hankalampaa kuin tänään Sankarilääkärit-skenaariossa. Sankarilääkärit-skenaarion tuuppausyh-teiskunta kaventaa terveydelle haitallisten valintojen mahdollisuutta, mutta samalla tuo tasa-arvoisemmin terveydelle edulli-sia valintoja esimerkiksi liikkumisen tai ravinnon suhteen kaikkien ulottuville muovaamalla ihmisten fyysistä ja virtu-aalista elinympäristöä. Skenaarioissa va-lintojen tekeminen ja niiden tukeminen on erilaista.

Ihmisten toimintaa rakentavat tekijät ovat vuorovaikutuksessa.

YhTEiSKunnaLLinEn KEnTTälainsäädäntö, resurssien jako, tuotteet ja palvelut

KYVYTTietotaidot, toimintakyky

SoSiaaLinEn KonTEKSTilähiyhteisöjen ja verkostojen arvot, normit, tiedot ja ole-tukset

TERVEYS RaKEnTuu yksilön, lähiyhteisö-jen ja ympäröivien rakenteiden vuoro-vaikutuksessa (ks. myös Demos Helsinki 2014). Ihmiset tekevät jatkuvasti tiedos-tamattaan ja tietoisesti pieniä ja suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta terveyteen.

Valinnanvapauden kannalta olennais-ta on: miten paljon vapautta ihmisillä on valintojen tekemiseen sellaisilla elämän osa-alueilla, jotka liittyvät terveyteen? Minkälaisia resursseja tarvitaan, että voi päästä valinnan piiriin (esimerkiksi

EPILOGI: Älykoteja ja demok ratiaa – Terveyden valinnanvapaus vuonna 2050 59

SKEnaaRioT ERoaVaT ToiSiSTaan sen suh-teen, mitkä terveyden valintaympäristön tekijöistä ovat tulleet merkittäviksi. Esi-merkiksi Uuskuuselaisessa yhteiskunnassa panostetaan ihmisten terveyteen liitty-vän tietotaidon kasvattamiseen: vuoro-vaikutustaitoihin ja itsetuntemukseen. Avoin terveys -skenaariossa terveyden va-lintoja tuetaan tuomalla omaa terveyttä koskevaa tietoa ihmisten ulottuville.

Skenaarioissa koettu terveys voi lisään-tyä niin, että yksilöt tulevat yhä tietoisem-

miksi itsestään ja omasta tekemisestään. Terveys voi lisääntyä myös muulla tavoin: kun sitä edistävät asiat tai hoito tulevat osaksi elinympäristöä ja muuttuvat huo-maamattomiksi rutiineiksi. Sankarilää-kärit-skenaarion tuuppausyhteiskunta tai Avoin terveys -skenaarion älykodit ovat esimerkkejä tästä. Lisäksi sosiaalisten kon-tekstien merkitys valinnoille voi vahvis-tua nykyisestä. Näin on esimerkiksi Avoin terveys -skenaariossa, kun yksityisyyden rajat muuntuvat ja omaa terveyttä ja hy-

LAAJENTUNUT KAVENTUNUT

KYVYKKäIdEn dEMoKrATIA

Vaikuttamismahdollisuudetosallistuminen priorisointiinPalvelut

Terveyden palvelujen tarjonta voi olla joillain alueilla kapea

AVoIn TErVEYS Tiedon luovuttaminen ja hallintaTiedonsaanti omasta tervey-dentilastaAsunnoissa oleva teknologia kokoaa terveystietoa

Terveysvaikutustiedon välttä-minenomaa terveydentilaa koskevan tiedon välttäminenYksityisyys Yksityisomistajuus

uuSKuuSElAInEn YHTEISKunTA

joustava työuudet terveyttä tukevat tuotteet ja palvelut asumi-sessa ja ravitsemuksessa

Muiden kuin terveyttä maksi-moivien valintojen tekeminen vaikeutunut koko yhteiskun-nassa.osallistumattomuus on vaikeampaa

SAnKArIlääKärIT Positiivisten valintojen tekeminen tullut helpom-maksi kaikille, erityisesti huono-osaisimmille

Sääntely kaventaa kuluttajan valtaa suhteessa epäterveelli-siin tuotteisiin

Valinnanvapaus yhteiskunnan eri osa-alueilla vuonna 2050 verrattuna vuoteen 2015.

vinvointia koskevan tiedon näkemisestä ja jakamisesta tulee arkista tai terveysaihei-set vertaisyhteisöt tulevat terveyden yllä-pidon kannalta keskeisiksi. Kyvykkäiden demokratia -skenaariossa terveys on väline osallistumiselle.

Osallistumista ja käyttäytymismuu-tosta toimintapolitiikoissa tutkineen professori Peter Johnin (2013) mukaan yhteiskunnat eivät ole kyenneet vaikut-tamaan yksilöiden käyttäytymiseen kol-mesta syystä. Ensiksi, niillä ei ole todellis-ta tietoa toimivista käytännöistä eli siitä, miten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Toisekseen, arjen rutiinit ja tavat pitävät kansalaisia voimakkaassa otteessaan. Kol-manneksi, julkisella sektorilla vallitsee konservatiivinen ja hidasliikkeinen toimin-takulttuuri, joka estää ketterät ratkaisut.

Skenaariot näyttävät erilaisia ratkaisuja näihin ongelmiin. Avoin data, kansalais-valta, mahdollisuuksien määrän kasvatta-minen ja toimintakyvyn tukeminen ovat kaikki erilaisia tapoja lisätä yksittäisen ihmisen terveyttä ja kykyä osallistua niin oman terveytensä kuin palveluiden suun-nitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Motivaatiota terveemmän yhteiskunnan rakentamiseen on työstettävä nykyistä laa-jemman toimijajoukon kanssa, jotta näistä terveyden uusista ratkaisuista tulisi totta. Siksi uusista terveyden tuottamisen kei-noista pitää puhua juuri nyt.


miten skenaariot rakennettiin?

S KEnaaRioTYön ainEiSTonKERuu to-teutettiin syksyllä 2014 ja raportti kirjoitettiin aineiston pohjalta ke-

vään 2015 aikana. Skenaarioaineiston ke-ruuta edelsi pohjaselvityksen laatiminen. Terveyden tulevaisuudet -pohjaselvitys julkaistiin marraskuussa 2014. Skenaario-työssä käytettiin lukuisia menetelmiä ja lähestymistapoja, kuten toimintaympä-ristön skannausta (Environmental Scan-ning), vision määrittämistä, skenaarioita, tulevaisuuskuvia ja Delfoi-kyselyä. Ske-naarioaineiston kokoamisessa keskeinen työvaihe oli osallistuvat backcasting -työ-pajat, joita järjestettiin viisi Helsingissä ja yksi Kajaanissa syksyllä 2014.

1. Toimintaympäristön tarkastelu ja delfoitutkimus

ToiminTaYmpäRiSTön TaRK aSTELu teh-tiin tuottamalla monipuolinen Tervey-den tulevaisuudet -pohjaselvitys (Demos Helsinki 2014). Raportti kuvaa kattavasti ihmislähtöisen terveyden nykytilaa, mer-

kittäviä muutostekijöitä sekä mahdollisia tulevaisuuden suuntia.

Delfoi on iteratiivinen ja pseudoano-nyymi, asiantuntijoille suunnattu tule-vaisuussuuntautunut survey-menetelmä. Tässä hankkeessa sitä käytettiin tukemaan skenaariotyötä ja -työpajoja sekä ennen että niiden jälkeen. Delfoi-kyselyn en-simmäisessä osassa tiedusteltiin skenaa-riotyöpajojen lähtökohtien avulla näkö-kulmia, laajempia havaintoja ja kritiikkiä valittuihin toimintatapoihin ja sisältöihin. Delfoi-kyselyn toisena osana voidaan pitää skenaariotyöpajoja, joissa ensimmäisen kierroksen kyselyn tuloksia vietiin eteen-päin. Lopuksi skenaariotyöpajoissa tuo-tettujen tulevaisuuskuvien uskottavuutta, toivottavuutta ja todennäköisyyttä kysyt-tiin yhteenvetävässä Delfoi-kierroksessa.

2. normatiivisen vision valinta

bacKcaSTing-SKEna aRioTYöSSä (katso määritelmä alta) on hyödyllistä työs-tää tulevaisuuskuvia tietystä, ennalta

valitusta visiosta käsin. Tämä visio on luonteeltaan tulevaisuuskuvia rajaava. Esimerkiksi Demos Helsingin Spread 2050 -raportissa (2012) valittu visio käsit-teli materiaalijalanjäljen vähentämistä: kaikki hankkeessa tehdyt skenaariot to-teuttivat vision asettaman ehdon eri ta-voilla. Terveyden näkökulmasta tällaisen ohjaavan vision rakentaminen ei ole yk-sioikoista. Vision tehtävänä on inspiroida työpajaosallistujia näkemään toisin ole-misen mahdollisuuksia. Vision valinnut työryhmä, johon kuuluivat hankkeessa mukana olleet Demos Helsingin tutki-jat, päätyi pohjaselvityksen perusteella visioon: “koettu terveys tuplaantuu kus-tannuksia kasvattamatta”. Määritelmät jätettiin tietoisesti avoimiksi. Valitussa visiossa olennaista on kustannuskehi-tyksen rajoittaminen ja samanaikainen terveyden lisääntyminen.

Työpajaosallistujilla oli mahdollisuus kommentoida visiota työpajoissa. Vision osalta käytiin lukuisia selittäviä keskus-teluja. Varsinaiseen visioon ei kuitenkaan tehty muutoksia sen valitsemisen jälkeen.

MITEN SKENA ARIOT RAKENNETTIIN? 61

3. Skenaariomuuttujat ja työpajoja varten valitut muuttujien arvot

Valitsemamme skenaarion muuttujat ja muuttujien arvot olivat:MuuTTujA osallistumisen

asteTehokkuus terveyden aktualisoimisessa

Terveystieto Arvomaailma ja periaatteet

ratkaisujen paikallisuuden aste

Vastuu terveydestä Tavoite terveydenhuollolle

ARVO Terveyteen osallistuminen

Tehokas ja tekninen Tieto läpinäky-vää ja avointa

Yksilöllisyyttä korostava arvo-maailma

Alueelliset ja paikalliset ratkaisut

Yksilöllä vastuu Elämänlaadun parantaminen

ARVO Terveyden vastaanotta-minen

Terveydenhuolto inhimillistä ja terveyden kokemusta korostavaa

Yksityistä ja rajattua

Universalistinen arvomaailma

Globaalisti skaalautuvat ratkaisut

Paikallisyhteisöillä vastuu Elämän pituuden lisääminen

ARVO Asiakeskeisillä yhteisöillä vastuu

ARVO Yhteiskunnalla vastuu

Näistä osa lukittiin kunkin tulevaisuuskuvan erottamiseksi työpajoissa. Lukitut arvot ja alkuperäiset skenaarioiden nimet olivat:“KYVYKKäIdEn

dEMoKrATIA”

MuuTTujA osallistumisen aste

Tehokkuus terveyden aktualisoimisessa








Yksilöllä vastuu Elämän laadun paranta-minen


Terveydenhuolto inhimillinen ja korostaa terveyden kokemusta


universalistinen arvomaailma


Paikallisyhteisöillä vastuu Elämän pituuden lisää-minen



“AVoIn TErVEYS”




ratkaisujen paikallisuu-den aste






Yksilöllä vastuu Elämälaadun parantaminen









TaVoiTTEEnammE oLi työpajojen avulla tuottaa merkittävä kirjo erilaisia näkökul-mia siihen, kuinka valitsemamme visio voi toteutua tulevaisuudessa. Samalla

sidottiin eri työpajat yhteen käyttämällä niissä samoja lähtökohtia, eli samaa visi-ota ja samoja skenaariomuuttujia ja valit-tuja muuttujien arvoja.


“uuSKuuSElAInEn YHTEISKunTA”



Terveystieto Arvomaailma ja peri-aatteet


Vastuu terveydestä Tavoite tervey-denhuollolle



Yksilöllisyyttä koros-tava arvomaailma






universalistinen arvomaailma





“SAnKArIlääKärIT”

MUUTTUJA Osallistumisen aste


Terveystieto Arvomaailma ja peri-aatteet

Ratkaisujen paikallisuuden aste

Vastuu terveydestä Tavoite tervey-denhuollolle



Yksilöllisyyttä koros-tava arvomaailma











Työn edetessä lukitsimme lisää muuttuji-en arvoja keskustelujen perusteella, jotta pystyimme muodostamaan eri työpaja-kertojen keskusteluista yhdenmukaisia ja johdonmukaisia tarinoita. Muuttujien arvojen avulla rakensimme työpajatyötä tukevat tulevaisuuskuvat yksinkertaisesti nimeämällä muuttujien arvojen joukon mielikuvitusta herättävällä tavalla.

4. Tulevaisuuskuvien nimeäminen

Tulevaisuuskuvat nimettiin inspiraation herättämiseksi. Tulevaisuuskuvien ni-mistä käytiin myös keskustelua jokaises-

sa työpajassa, ja osittain nimiä myös vaih-dettiin näiden keskustelujen seurauksena. Skenaarioiden nimiä on selitetty tarkem-min skenaarioita pohjustavassa luvussa.

Alkuperäiset tulevaisuuskuvien nimet Lopulliset tulevaisuuskuvien nimet

Superdemokratia KYVYKKäIdEn dEMoKrATIA

Läpinäkyvä terveys AVoIn TErVEYS

Terveys on elämän tarkoitus uuSKuuSElAInEn YHTEISKunTA

Lääkärisankarit SAnKArIlääKärIT

MITEN SKENA ARIOT RAKENNETTIIN? 63

5. Työpajojen teemojen valinta

Työpajojen teemojen valinnassa käytet-tiin hyväksi yleisesti käytettyä PEST-vii-tekehyksen PESTEL-varianttia (Politi-cal-Economic-Social-Technological-Envi-ronmental-Legal). Kukin työpaja korosti yhtä PESTEL-konstituenttia. Työpajojen teemoja tarkennettiin konstituentin si-sällä koskemaan erityisesti teemaa “Ter-veys 2050”, joten lopulliset työpajojen teemat olivat:

• Eläminen ja elinympäristö• Teknologia ja uudet hoidon tavat• Osallistuminen ja kyvykkyydet• Hoidon rahoitus ja uudet yhteis-

työn muodot• Käyttäytyminen, elämäntavat ja

arvot• Alueellinen tasa-arvo

Näiden teemojen sisällä keskustelua käy-tiin siten, että jokainen teema kattoi

• suorat ja epäsuorat terveys-vaikutukset,

• positiiviset ja negatiiviset terveys-vaikutukset, ja

• vaikutuksia sekä ihmisen että yh-teiskunnan näkökulmasta.

6. osallistujien kutsuminen

Työpajojen teemojen valinnan jälkeen fa-silitaattorit kutsuivat työpajaosallistujat kuhunkin työpajaan. Kutsumista ohjaavat periaatteet olivat seuraavat:• sekä julkisen, yksityisen ja kolman-

nen sektorin on oltava läsnä• kaikkien merkittävien ikäryhmien,

etnisten taustojen ja erilaisten ky-vykkyyksien on oltava edustettuna

• kutsutut tuovat työpajaan sekä edus-tamansa instituution näkökulman että henkilökohtaiset osaamisensa tai uransa tuoman kokemuksen

Jotta sopivien ihmisten löytäminen olisi mahdollista, jokainen teema jaettiin edelleen kuuteen alakategoriaan. Fasili-taattorit pohtivat kunkin teeman suoria ja epäsuoria seurauksia alakategorioissa kysymällä:

• kuinka teema vaikuttaa terveyteen suoraan ihmisen ja yhteiskunnan näkökulmasta?

• kuinka teema vaikuttaa terveyteen epäsuorasti vaikuttamalla kykyihin tai mahdollisuuksiin ihmisen tai yhteiskunnan näkökulmasta?

Kutsutut osallistuivat yhteen tai kahteen työpajaan.

7. osallistujien ohjaaminen tulevaisuussuuntautuneeseen ajatteluun

Kullekin osallistujajoukolle kerrottiin aluksi tutkimuksen tarkoituksesta ja kei-noista. Sen jälkeen heille selitettiin ryh-mälle valittu tulevaisuuskuva, sen ehdot ja kehysvisio. Kehysvisio oli kirjoitettu suurelle pahvilapulle, ja tulevaisuuskuvi-en ehdot jaettiin pöytiin. Fasilitaattorit myös selittivät tulevaisuuskuvan ehtoja ja visiota huolellisesti osallistujille.

Työpajaosallistujia työpajan jälkeen Kajaanissa

nykyhetki

Tulevaisuuskuva 1

skenaariot

Tulevaisuuskuva 2

Tulevaisuuskuva 3

Tulevaisuuskuva 4

2020 2030 2040 2050

Backcasting-tarkastelusuunta


8. Tulevaisuuskuvasta keskustelu

Kukin ryhmä keskusteli vain omasta tu-levaisuuskuvastaan. Ehdot oli muotoiltu työpajasta riippuen hieman eri tavalla, joko väitelauseina kuten “terveysdata on kaikille avointa”, tarinoina tai muuttujien arvoina. Fasilitaattori ohjasi työpajaosal-listujat keskustelemaan tulevaisuusku-vasta ehtojen avulla pitäen mielessä työ-pajan teeman. Pääasiassa fasilitaattorin tehtävä oli pitää huolta siitä, että ryhmän käsittelemä, problematisoima ja raken-tantama tulevaisuuskuva pysyi annettu-jen ehtojen sisällä ja käsitteli oikeaa asiaa. Pääosin ryhmät pysyivät hyvin annettu-jen raamien sisällä, eikä puuttumista tar-vittu.

Kunkin työpajan ensimmäisen osan aikana jokainen ryhmä työsti tarkkoja, hyvin määriteltyjä ja perusteltuja väitteitä heidän tulevaisuudenkuvansa piirteistä ja tapahtumista vuodelta 2050.

9. backcastingtyö

Kunkin työpajan toinen osa oli vuoteen 2050 rakennetun maailman perustele-mista liikkuen tulevaisuudesta kohti ny-kypäivää. Matkan varrella rakennettiin uskottavia syy-seuraussuhteita. Ajatuk-sena oli rakentaa vuosien välille tapah-tumaketjuja, jotta polusta nykyhetken ja tulevaisuuskuvan välillä syntyy uskot-tava ja monipuolinen kertomus. Fasili-taattorien rooli oli ohjata keskustelua eri aikajänteille ja antaa työtä auttavia teh-täviä, jotka helpottivat konkretisoimaan ryhmän työtä.

Kussakin vaiheessa osallistujat käytti-vät post-it-lappuja ja nopeita ideointikier-roksia. Backcasting-vaiheessa post-it-laput laitettiin suurille aikajanoille, joihin muo-dostui kunkin työpajan toisen osan aikana monipuolinen ja rikas kertomus siitä, miten tulevaisuuskuvan maailma syntyy.

10. Skenaariomateriaalin analyysi

Skenaariomateriaalin analyysi tehtiin koodaamalla kaikki tapahtumat kussakin skenaariossa avainsanoilla, tutkimalla eri tapahtumien laajuutta (niche-regii-mi-landscape), piirtämällä auki väitettyjä syy-seuraussuhteita ja tutkimalla ensim-mäisen Delphi-kierroksen tuottamia nä-kökulmia työpajatyöhön liittyen.

11. Skenaarioiden ja tulevaisuus kuvien rakentaminen

Tulevaisuuskuvat ja skenaariot rakennet-tiin työpajamateriaalin pohjalta. Suuresta määrästä materiaalia rakennettiin hel-posti omaksuttava kokonaisuus.

12. Skenaarioiden ja tulevaisuus kuvien analyysi

Skenaarioiden ja tulevaisuuskuvien avulla ja niitä vertaillen päädyttiin yhdeksään oivallukseen ihmislähtöiseen terveyteen liittyen. Oivallukset on esitelty tämän jul-kaisun alkupuolella.

TEKIJÄT 65

Tekijät

Systeeminen ajattelu johdattaa muu-tosprosessit megatrendeistä tarkkoihin ratkaisuihin. Murroskohdissa päättäväi-setkin organisaatiot jäävät helposti yh-teistyötahojensa ja tuotantoprosessiensa vangiksi. Silloin tarvitaan systeemistä muutosta. Sen tekemiseen Demos Hel-sinki on erikoistunut.

Avoimuus takaa työmme vaikuttavuu-den. Se auttaa uusia toimijoita tarttumaan asioihin ja luo uutta toimijuutta ja uusia arvoketjuja. Demos Helsingin tutkimus johtaa aina vapaasti leviävään raporttiin,

luentoon, tapahtumaan tai elokuvaan. Emme tee papereita hyllyyn emmekä pienen piirin käyttöön, vaan näkyvää ja tuntuvaa muutosta.

Ihmisten yhdistäminen on perusta uuden kehittämiselle. Demos Helsinki on hyvä löytämään muutoksesta kiinnostu-neita ihmisiä, tuomaan heidät yhteen ja saamaan heidät toimimaan. Kun organi-saatioita, ihmisryhmiä ja intressejä yh-distetään, syntyy muutos, joka juurtuu syvälle.

d EmoS hELSinKi rakentaa tulevai-suuden yhteiskuntaa yhdistämäl-lä ihmisten toiminnan ja parhaan

ymmärryksen yhteiskunnan muutoksesta.Demos Helsinki synnyttää ajatuksia,

jotka luovat muutosta. Meihin otetaan yhteyttä, kun vanhat ratkaisumallit eivät riitä ja tarvitaan uusia ideoita, konsepteja tai strategista muutosta. Työstämme tekee erityislaatuista laajapohjainen tulevaisuu-dentutkimus ja huipputieteen hyödyntä-minen. Demos Helsingin tekemistä ohjaa kolme periaatetta:

demos HelsinkiJohannes KoponenSatu KorhonenVeikka LahtinenJuha LeppänenAleksi NeuvonenMaari ParkkinenMarjukka ParkkinenIris Sandelin

AsiantuntijaAntti Hautamäki

Graafinen suunnitteluKirmo KiveläInari Savola

TyöpajaosallistujatPilvikki Absetz, Collaborative Care Systems FinlandJussi Ahokas, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryKaroliina Ahonen, Mielenterveyden keskusliittoMinna Allinen, NovartisLiisa Björklund, Helsingin DiakonissalaitosJaakko Blomberg, Yhteismaa ryKatja Borodulin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosVeikko Eranti, Helsingi yliopisto / AivoriehaMikko Fernström, Novartis

Minna Haataja, Kajaanin NKKRiika Hagman-Kiuru, Psoriasisliitto rySaara Hassinen, SalWe OyAri Haukkala, Helsingin yliopistoMarianne Heikkilä, Marttaliitto Timo Heikkilä, Kuhmon kaupunkiMatti Heikkinen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäAuli Heikkinen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäHarri Helajärvi, Turun yliopistoErja Helttunen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäTerhi Hirvonen, Novartis


Pia Hytönen, Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFamiMartti Höglund, NovartisSari Marita Ikäheimo, Sankama OyTarja Jalli, Helsingin DiakonissalaitosMikko Jauho, KuluttajatutkimuskeskusJukka Jokiniemi, Innojok OyMaijaliisa Junnila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosJuha-Matti Junnonen, Aalto yliopistoAnitta Juntunen, Kajaanin amkJuha Järvinen, Alvi ryMinna Kaarakainen, KuluttajatutkimuskeskusMira Kajantie, TilastokeskusSeija Karjalainen, Mannerheimin Lastensuojelulii-ton Kainuun piiri ryMia Karlsson, Nordic Eat AppsPaula Karppinen, Kainuun liittoHanna Karvinen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäIivari Khaikovitch, Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuustoMarjaana Kirjavainen, Suomen SydänliittoAnne Knaapi, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryAsta Komulainen, Kajaanin kaupungin maahan-muuttajapalvelutUlla Korhonen, Apuomena ryLeila Koskensalmi, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäKirsi Kosonen, Invalidiliitto ryLiisa Kosonen-Sundberg, Suomen Logoterapiainstituutti OyTuija Kotiranta, Omaisena edelleen ryJohanna Kujala, Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto ryOsmo Kuusi Eeva Kyllönen, Vieksin kehittäjäkyläLinda Laatikainen, FIMMRaija Laukkanen, Polar Electro OyHelena Launiainen, Miina Sillanpään SäätiöTatu Laurila, NovartisAnniina Lavikainen, Kuuloliitto ryLars Leemann, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMaija Leinonen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuol-lon kuntayhtymäAija Lähdesmäki, Adxto OyMarjaliisa Majavesi, Itsenäinen toimija

Marja Malin, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäMia Malin, Dodo ryTeija Mankinen, Sotkamon Mielenterveyden tuki ry.Frank Martela, Filosofian AkatemiaMirva Martikkala, LähiTapiolaMinna Mattila-Aalto, KuntoutussäätiöAntti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ryJaana Merenmies, ImpactHouse / Lapinlahden LähdePäivi Metsäniemi, TerveystaloRiitta Mettomäki, Modz OyAnssi Mikola, WellbookersMaila Moilanen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäRaili-Anneli Myllylä, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäTomi Mäki-Opas, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMika Mäkinen, Helsingin DiakonissalaitosPirjo Möller, Mentor MöllerTiina Niemi, LähiTapiolaKatri Nokela, HengitysliittoAino Närkki, Sosiaalialan TyönantajatEila Okkonen, Muistiliitto ryHelena Okkonen, Kajaanin kaupunkiPäivi Opari, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryKatja Pantzar, Writer, Editor & Broadcast JournalistHeikki Parviainen, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryKristiina Patja, Pro MedicoTimo Pekkonen, Kainuun Etu OyJohanna Perkiö, Tampereen yliopistoMarita Pikkarainen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäSaara Pikkarainen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäKimmo Pitkänen, FIMMOlli Pitkänen, Aalto-yliopisto / HIITMartti Puohiniemi, Itsenäinen tutkijaAnna Pylkkänen, Proud AgeHeikki Pälve, LääkäriliittoHeikki Pärnänen, Suomen LääkäriliittoPyry Rechardt, Oranssi ryPaula Reponen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuol-lon kuntayhtymä

Päivi Rouvinen-Wilenius, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryMinna Ruckenstein, KuluttajatutkimuskeskusMarja-Liisa Ruokolainen, Kainuun sosiaali- ja terve-ydenhuollon kuntayhtymäMarja Saarenheimo, Vanhustyön keskusliittoMikko Saari, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäMirja Salmela, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuol-lon kuntayhtymäJohanna Salovaara, SEK Public OyVesa-Pekka Sarparanta, KunnanhallitusUlpu Seppälä, Osallistuvat Nuoret 2013 RySeija Sihvola, Lapsi 2000 ryJonna Siikamäki, Mielenterveyden keskusliittoTuulikki Siltari, Helsingin Sosiaali- ja terveysvirastoTimo Silvola, Finanssialan KeskusliittoLea Stenberg, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitonKaarina Tamminiemi, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryPaula Tapani, Invalidiliiton Asumispalvelut OyMarjo Riitta Tervonen, Soste Suomen sosiaali ja terveys ryAsta Tolonen, Suomussalmen kuntaLea Torvinen, Kainuun Muistiyhdistys ryHanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakouluTapio Tuomi, SitraCamilla Tuominen, Emotion TrackerVille Turkka, Suomen Icehearts ryOuti Töytäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosLotta Uusitalo-Malmivaara, Helsingin yliopistoVarpu Valkeinen, SmartumTeppo Valtonen, Brain Work Research CentreTero Vanhanen, Hartela-yhtiöt OyRiitta Vepsäläinen, Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymäMerja Vikström, Vuokatin UrheiluopistoSami Virtanen, Kuuloliitto ryLauri Vuorenkoski, Suomen LääkäriliittoMari Vuorinen, Invalidiliiton Asumispalvelut OyRaija Väisänen, Itä-Suomen yliopistoPetri Wegelius, RinnekotiSeppo Wickström, LähiTapiolaNiklas Wilhelmsson, Oikeusministeriö

L ÄHTEET 67

Lähteet

Peter, J. 2013: Experimentation, Behaviour Change and Public Policy. The Political Quarterly, Vol. 84, No. 2, April–June 2013

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Iäkkäiden toimintakyky. Saantitapa: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/vaeston-toimintakyky/iakkai-den-toimintakyky Katsottu 12.3.2015

Tommila, P., Vanhanen, J., Halonen, M. ja P. Rinne 2013: Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimäm-mässä maailmassa? Sitran selvityksiä 74, Joulukuu 2013. Saantitapa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia74_151213.pdf Katsottu 12.3.2015

Suomen virallinen tilasto (SVTa): Väestöennuste [verkkojulkaisu].ISSN=1798-5137. 2012, Liitetaulukko 1. Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900–2060 (vuodet 2020–2060: ennuste) . Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tau_001_fi.html Katsot-tu: 21.5.2015.

Hawksworth, J. & D. Chan 2015: The World in 2050. Will the shift in global economic power con-tinue? PricewaterhouseCoopers LLP. Saantitapa: http://www.pwc.com/gx/en/issues/the-economy/the-world-in-2050.jhtmlKatsottu 23.5.2015

Findikaattori 2015a: Väestön ikärakenne. Saantita-pa: http://findikaattori.fi/fi/14 Katsottu 12.3.2015

Findikaattori 2015b: Kaupungistuminen. Saantita-pa: http://findikaattori.fi/fi/56 Katsottu 12.3.2015

IPCC 2014: Climate Change 2014: Impacts, Adap-tation, and Vulnerability. IPCC Working Group II Contribution to AR5.

Korhonen, S., Leppänen J., Koponen J., Neuvonen A., Lahtinen V,. Parkkinen M., Parkkinen J., Sande-lin I 2014. Terveyden tulevaisuudet. Pohjaselvitys suomalaisten terveyteen vaikuttavista ilmiöistä. Demos Helsinki 2014. Saantitapa: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tulevaisuu-det-pohjaselvitys/. Katsottu 20.5.2015

WWF 2014: Living Planet Report 2014 Species and spaces, people and places. Living Planet Report. Saantitapa: http://assets.worldwildlife.org/publica-tions/723/files/original/WWF-LPR2014-low_res.pdf?1413912230&_ga=1.17644090.2034299945.1429604770 Katsottu 12.3.2015

terveys 2050 - etusivu - demos helsinki · 4 terveys 2050 – neljä skenaariota...

Documents