terveysalan ammattilehti 4/2011 - pikonlinna

Terveysalan ammattilehti 4/2011

Turvallisuutta sairaalaan16 – 21

Pikonlinna uudistuu6 – 9

Uusi johtajaRisto Miettunen

28 - 30

25.0

7.20

11 ·

Reh

aCar

e 20

11 /

Kom

bi V

ersi

on M

EDIC

A Au

slan

d ·

Finn

land

· 2

10 x

297

+ 3

mm

· 4

c ·

Terv

eys

ja t

alou

s

Self-determinedliving

Trade Fair and Congress

Düsseldorf, Germany 21 – 24 Sept 2011www.rehacare.de

16 – 19 Nov 2011Düsseldorf • Germany

www.medica.de

Be part of it!

Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIRPL 2100521 HELSINKIPuh.: (050) 376 0846Fax: (09) 142 358e-mail: [email protected]: www.finnexpo.fi

FIN_M_KOMBI_MEDICA_210x297+3_Terveys ja talous_4c.indd 1 14.06.11 11:11

Terveys ja Talous 1/2010 34/2011 Terveys ja Talous

4/2011

Pääkirjoitus: Tuomo MeriläinenMillainen sosiaali- ja terveydenhuolto meillä on vuonna 2015 5

Esa TuominenElämä palasi Pikonlinnaan 6

Jarmo SeppäläTehokas kuntoutus on vaivansa arvoista 10

Petteri PaavolaUusi hankinta- ja logistiikkastrategia 13

Alpo Rajaniemi Country focus: Belgium 14

Esa TuominenAggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy sairaaloissa 16

Jari HakalaKameravalvonta osana turvallista sairaalaa 20

Erno RuotsalainenRakennuttajan turvallisuustehtävät sairaalan rakennushankkeissa 22

Anna-Kaisa Pusa, Reetta Kananoja, Joona KankainenMittaristo apuna potilasturvallisuuden lisäämiseksi 26

Jarmo SeppäläRisto Miettunen:Henkilöstön osallistuminen ja laatutyö korostuvat sairaanhoitopalveluissa 28

Mia HemmingJulkisen terveydenhuollon tulevaisuus turvataan sopeuttamiskeinoin 31

Hilkka LahtiOulun avohoitotalo muuttaa koko sairaalan toimintaa 34

Jaana HeleniusRuokahuoltoprosessia parannetaan tehtäviä ja vastuita selkeyttäen 38

SET-pakinaAforismeja 41

Päivi EkdahlTietämättömyys nakertaa akustiikkaa sairaaloissa 42

Hannele Häkkinen Belgian terveydenhuolto kansainvälistyy 44

Kuvien kertomaa 46

Tuoteuutuuksia 52

I detta nummerHur ser vår social- och hälsovård ut år 2015 54

TERVEYS JA TALOUS 4/20116 4/2011 TERVEYS JA TALOUS 7

tösijoittajien kielellä - ”jalostamaan”. Vaihtoehtoja oli useita: matkailu, puh-das asuminen, tai hyvinvointialan lii-ketoiminta. Valinta osui lopulta vii-meksi mainittuun.

- Kiinteistö on aikanaan luotu sai-raalaksi, joten siinä on tarkoituksen-mukaista infrastruktuuria hyvinvoin-tialan palveluja ajatellen. Esimerkik-si hissit sopivat liikkuvien vuoteiden kuljetukseen ja rakenteellisia ratkai-suja voivat hyvinvointi- ja hoiva-alan yritykset muutenkin käyttää hyväk-seen, kertoo Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Laura Airaksi-nen.

- Vaikkapa hotellille nämä samat ratkaisut olisivat olleet epäkäytännöl-lisiä.

Mittava saneerausKun suuntautuminen oli ratkaistu, al-koi tilojen markkinointi potentiaalisil-le vuokralaisille. Se edellytti mittavaa saneerausta.

- Tänne on rakennettu yli sata inva-suihkua ja WC:tä, mikä on ollut erit-täin suurisuuntainen uudistustyö. Sen lisäksi tiloihin on sijoitettu sprinklerei-tä ja lvi-tekniikkaa on uusittu.

- Kunkin vuokralaisen kanssa on so-vittu tämän tarvitseman saneerauk-sen tasosta, tyylistä ja yksityiskohdis-ta, toimitusjohtaja Airaksinen sanoo.

Paksut seinätVanhan, 80 vuoden ikäisen sairaalara-kennuksen saneeraus nykyajan vaati-musten mukaisiksi tiloiksi ei ole aivan yksinkertaista. Kiinteistö asettaa kor-jaajalle monenlaisia ”haasteita”.

- Esimerkiksi väliseinät ovat puolen metrin paksuiset. Niiden muokkaami-nen tuottaa omat ongelmansa. Mut-ta toisaalta: onpa ainakin äänieristys kunnossa, toimitusjohtaja Laura Ai-raksinen naurahtaa.

Ulkoseinien paksuuden ansiosta ikkunalaudat ovat komean leveitä. Huonekorkeus on monin paikoin yli kolme metriä.

- Monta pientä teknistä kommer-venkkia on pitänyt hoitaa, jotta kiin-teistö on saatu toimimaan niin kuin pitää.

Saneeraustyössä Pikonlinnan Kiin-teistöt on käyttänyt paitsi joitakin pk-yrityksiä, myös omaa remonttihenki-

lökuntaansa. Yhtiön palkkalistoilla on oma rakennustyönjohtaja ja kymmen-kunta kirvesmiestä.

- Vakituisista työntekijöistä on se etu, että he tuntevat talon ja sen ra-kenteet. Jokaista korjauskeikkaa var-ten ei tarvitse perehtyä talon rakentee-seen uudestaan.

Saneeraustyötä tehdään Pikonlin-nassa periaatteessa kaiken aikaa. Noin 70 prosenttia talon tiloista on käyty lä-pi. Loppuosa kiinteistöstä on suurin piirtein siinä kunnossa mihin se jäi kun sairaalan osastot olivat muutta-neet talosta pois.

Profiilista pidetään kiinniTällä hetkellä Pikonlinnan noin 13 000 neliömetristä, jotka periaat-teessa ovat vuokrattavissa, vajaat 70 prosenttia on vuokrattu. Toimitus-johtaja Laura Airaksinen pitää tär-keänä, että Pikonlinna pitää tiukas-ti kiinni uudesta profiilistaan: tulijoi-den on oltava hyvinvointi- ja hoiva-alan yrityksiä.

- Muitakin olisi ollut tulossa, mutta

Teksti ja kuvat: ESA TUOMINEN

Pikonlinnan toimitusjohtaja Laura Airaksinen pitää tiukasti kiinni sii-tä, että talon vuokralaiset ovat nimen-omaan hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä.

Vanha, kunnianarvoisa sairaala tyhjeni kun potilaat ja henkilökunta lähtivät pois. Nyt talo täyttyy hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavista yrityksistä.

Kun sairaalatoiminta maan-kuulussa Pikonlinnan sairaa-lassa Kangasalla päättyi, oli

kiinteistön omistajan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edessä vakava on-gelma: mitä tehdä valtavankokoisel-le, jykevälle rakennukselle?

Ostajaehdokkaita ei nyt suorastaan jonottanut Pirkanmaan sairaanhoito-piirin ovien takana eikä tarjouksia sa-dellut. Uhkakuvana väikkyi tilanne, jossa arvostettu sairaala alkaisi rap-peutua hyljättynä ja unohdettuna.

Kävi kuitenkin lopulta hyvin: kiin-teistösijoittajien ryhmä hankki sairaa-larakennuksen ja sen ympärillä ole-vat laajat maa-alueet omistukseen-sa ja nyt Pikonlinna kuhisee taas elä-mää. Talossa toimii lukuisia hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä, kiinteistöä on saneerattu ja neuvotteluja uusista tulijoista käydään.

Suomessa on useita sairaalakiin-teistöjä, jotka alan uudelleenjärjeste-lyjen johdosta uhkaavat jäädä tyhjil-leen. Kaikille ei taida käydä yhtä hy-vin kuin Pikonlinnalle?

Sijoittajat ottivat riskinPikonlinna avasi ovensa tasan 80 vuotta sitten, vuonna 1931. Alun pe-rin se rakennettiin tuberkuloosisai-raalaksi, mutta vuosien varrella siel-lä hoidettiin muitakin potilaita: talos-sa toimi neurologian yksikkö, sairaan-hoitopiirin siirtoviiveosasto sekä Tam-pereen kaupungin geriatrisia osastoja.

Suuren yleisön mieleen Pikonlinna on kuitenkin jäänyt syöpäsairaalana; vuosien varrella siellä hoidettiin sato-ja ellei tuhansia syöpäpotilaita. Kun TAYS:n yhteyteen valmistui sädehoi-don ja kuvantamisen yksikkö Radius, siirtyivät syöpäpotilaat pois Pikonlin-nasta.

PSHP myi Pikonlinnaa pitkään. Lopulta yksityishenkilöistä koostuva kiinteistösijoittajien joukko teki rohke-an ratkaisun ja osti kiinteistön. Kaup-pahinta oli 6,2 miljoonaa euroa. Sijoit-tajien kärjessä on alalla pitkään ope-roinut, aivan Pikonlinnan lähikulmil-la asuva Harri Oesch, jonka omistus-osuus kiinteistöstä on 65 %. Loput ja-kautuvat kymmenkunnan yksityis-henkilön kesken.

Talon uudet omistajat ryhtyivät miettimään, miten sitä tulevaisuudes-sa tultaisiin käyttämään eli - kiinteis-

Elämä palasi Pikonlinnaan

SA1104_ 6-9 tuominen2.indd 6-7 29.8.2011 15:11:59


Kun valtioneuvoston asetus ra-kennustyön turvallisuudesta (205/2009) tuli voimaan, tu-

li samalla rakennushankkeen eri osa-puolille uusia turvallisuusvelvoittei-ta. Rakennuttajalle merkittävimpänä muutoksena tuli turvallisuuskoor-dinaattorin nimeäminen rakennus-hankkeisiin. Hänen tehtävänään on huolehtia rakennuttajalle määrätty-jen turvallisuusvelvoitteiden toteu-tumisesta rakennushankkeen eri vai-heissa.

Turvallisuuskoordinaattori on ase-tettava korjaus- ja kunnossapitotöis-sä, joista laaditaan erilliset suunnitel-mat ja hanke sisältää erityisiä turval-lisuusriskejä tai jos hanke edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Tur-vallisuuskoordinaattoria ei siis nime-tä pienissä korjaus- ja kunnossapito-töissä, joissa työn sisältö ja laajuus ovat selkeitä, eikä hanke sisällä eri-tyisiä turvallisuusriskejä.

Rakennuttajan turvallisuustehtävätRakennuttajalla on keskeinen roo-li rakennushankkeen turvallisuuden toteutumisessa sekä valmiin raken-nuksen käyttö- ja huoltoturvallisuu-dessa. Sekä uudisrakentamisessa et-tä korjausrakentamisessa pääpaino rakennuttajan turvallisuustehtävissä on hankkeen valmistelu- ja suunnit-teluvaiheessa. Näissä vaiheissa tär-keimpiä tehtäviä on huolehtia, että rakennushankkeen lähtötiedot ovat turvallisen toteuttamisen kannalta riittävät ja että lähtötiedot on toimi-tettu suunnittelijoille. Korjausraken-tamisessa hyviä menetelmiä ovat eri-laiset kartoitukset ja tutkimukset se-kä riskianalyysit. Turvallisuuskoor-

dinaattori on hyvä nimetä mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa, kos-ka silloin varmistetaan, että koordi-naattorilla on vaikutusmahdollisuus hankkeen turvalliseen läpivientiin alusta lähtien.

Hankkeen suunnittelijoita valit-taessa on syytä kiinnittää huomiota suunnittelijoiden pätevyyteen ja ko-kemukseen. Lisäksi suunnitteluso-pimuksiin on hyvä sisällyttää suun-nittelijoiden turvallisuustehtävät se-kä vaatimus turvallisuuden huomi-oimisesta suunnitelmaratkaisuissa. Ratkaisuissa on otettava huomioon rakennustyön turvallisuuden lisäksi käyttäjien turvallisuus ja huoltotöi-den turvallinen toteuttaminen. Tur-vallisuusasiat kirjataan yhdeksi do-kumentiksi, turvallisuusasiakirjaksi, joka on osana rakennuttajan kaupal-lisia asiakirjoja.

Hankkeen toteutusvaiheessa ra-kennuttajan pääasialliseksi turvalli-suustehtäväksi jää asettamiensa tur-vallisuusvelvoitteiden toteutumisen valvonta sekä yhteistoiminnan koor-dinointi. Lisäksi rakennuttajan on pi-dettävä ajan tasalla turvallisuusasia-kirjoja sekä huolehdittava, että työ-maalla käytetään henkilötunnisteita.

Sairaala on rakentamiselle haasteellinen ympäristöRakennushankkeiden toteuttaminen toimivassa sairaalassa on haasteellis-ta kaikille hankkeen osapuolille. Ra-kennuttajan näkökulmasta katsottu-na pääpaino on asetettava rakennus-hankkeeseen liittyvien riskien arvi-ointiin sekä sairaalan toiminnan ja rakennustöiden yhteensovittamisen suunnitteluun ja organisointiin. Ta-vanomaisessa rakentamisessa esiin-

ERNO RUOTSALAINENProjekti-insinööriPohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Artikkelin kirjoittaja on selvittänyt rakennuttajan turvallisuusvelvoitteita sairaalan rakennushankkeen eri vaiheissa. Riskien kartoittaminen on olennainen osa rakennushanketta. Nykyisen lain mukaan rakennuttajan tulee nimetä rakennushankkeisiin turvallisuuskoordinaattorin, jonka tehtävistä lähemmin myös tässä kirjoituksessa.

Rakennuttajan turvallisuustehtävät sairaalan rakennushankkeissa

Työmaakuva Kuopion yliopistollisen sairaalan pysäköintitalon laajennuksesta.

SA1104_22-25.indd 22-23 24.8.2011 13:22:56


Pohjois-Savon sairaanhoitopii-rin uusi organisaatiomalli ja johtosääntö antavat mahdolli-

suuden suoraviivaistaa ja selkeyttää johtamista. Johtajan lisäksi organisaa-tiossa on johtoryhmä ja hallintokes-kus sekä neljä palvelualuetta: Kliini-set hoitopalvelut, Kliiniset tukipalve-lut, Yleiset tukipalvelut sekä Perus-terveydenhuollon palvelut.

Tavoitteena on madaltaa perintei-siä klinikkarajoja sekä vähentää by-rokratiaa ja hallinnollisia rakenteita. Myös henkilöstön liikkuvuus eri yk-siköiden välillä helpottuu.

Kesäkuun alussa työnsä aloittanut sairaanhoitopiirin uusi johtaja Ris-to Miettunen kertoo päässeensä hy-vin mukaan uuden organisaation toi-mintaan.

- Olen luottavaisin ja myönteisen odottavin mielin. Saamani ennakko-kuva niin sairaanhoitopiiristä, sen osaavasta henkilöstöstä sekä omista tehtävistäni on vastannut odotuksia-ni, Miettunen kertoo.

- Suuret päätökset on monessa asi-assa tehty edeltäjäni, sairaalaneuvos Matti Pulkkisen kaudella, joten nyt on isojen hankkeiden käytännön to-

teutusten vuoro. Hankkeet on sovit-tu, niitä ei enää pureta tai muuteta, joten kaikilla toimijoilla on nyt var-muus siitä, mitkä ovat tavoitteet ja miten niihin päästään.

Isoilla hankkeilla tulevaisuutta kohtiIsoja hankkeita sairaanhoitopiirin toi-minnassa riittääkin. Esimerkiksi Kuo-pion yliopistollinen sairaala uudiste-taan nykyajan tasolle niin rakenteel-lisesti kuin toiminnallisesti. Uudisra-kennuksen rakennustyöt alkavat syk-syllä 2012 ja valmista on kesällä 2014.

Pitkän ja perusteellisen suunnitte-lun tuloksena puretaan vanhaa ra-kennuskantaa ja rakennetaan tilalle viisikerroksinen uudisrakennus, jo-ka lisää sairaalan tilavuutta neljän-neksellä. Myös sairaalan muiden osi-en peruskorjauksesta on päätös.

Henkilöstö on osallistunut aktiivi-sesti tähän B11-laajennuksen suun-nitteluun oman toimensa ohella ja on hyvin sitoutunut hankkeeseen ja innostunut siitä. Haaste on kova, sil-lä sairaalan toimintojen on jatkutta-va keskeytyksettä tilojen ja toiminto-

jen muutoksista huolimatta. - Kokonaisuuteen kuuluvat siis

laaja vanhojen tilojen kunnostus, uu-si rakennus ja toiminnan kehittämi-nen, joka seuraa rakennuksen val-mistumista. Rakenteellinen uudista-minen jatkuu aina vuosikymmenen loppuun asti. Nyt luodaan 2040-lu-vun toimintoja eli uudistuksilla säi-lytetään yliopistosairaalan kilpailu-kyky pitkälle tulevaisuuteen, Risto Miettunen huomauttaa.

Iso hanke on myös Itä-Suomen sai-raanhoitopiirin perustaminen. Esisel-vityksen mukaan laadituissa suunni-telmissa on neljän itäsuomalaisen sai-raanhoitopiirin eli Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Sa-von yhdistäminen. Tämänkin suunni-telman taustalla on proaktiivinen toi-minta, jolla pyritään vaikuttamaan asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhdistämishankkeessa on alueiden 56 kunnalla vahva edustus.

Vuoden 2011 alussa Pohjois-Savos-sa perustettu Perusterveydenhuol-lon liikelaitos -hanke Kysteri etenee suunnitellusti. Vuoden 2012 alussa alkavaan toimintaan on tulossa kah-deksan kuntaa.

Myös Kuopion kaupungin ja sai-raanhoitopiirin yhteinen tukipalve-lujen liikelaitoskuntayhtymä Itä-Suo-men Huoltopalvelut alkaa toimintan-sa vuoden 2012 alussa. Yksi yhteisyri-tyksistä on lisäksi Kuopion kaupun-gin ja sairaanhoitopiirin yhteinen tie-toteknisiä ja lääketieteellisiä palve-luja tuottava yhtiö Istekki Oy, joka aloitti vuoden 2010 alussa.

Jo toimivaa yhteistyötä ovat myös

esimerkiksi IS-Hankinta Oy ja Itä-Suomen alueella toimiva, laborato-riotutkimuksia tuottava Islab-liike-laitoskuntayhtymä.

Kuntataloudet tiukalla kuurillaPohjois-Savon sairaanhoitopiirin ta-lous on tasapainossa eikä hinnoit-telun periaatteita tarvitse lähiaikoi-na juuri muuttaa. Sairaanhoitopiirin budjetti ilman Kysteri-liikelaitosta on 345,5 miljoonaa euroa. Viime tilikau-den tulos oli runsaat viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vuoden 2012 talousarvion lähtö-kohtana on, että jäsenkuntien mak-suosuudet nousevat kustannustason nousun vuoksi 3,2 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Näin 23 jäsenkunnan jäsenkuntaosuudet vuonna 2012 ovat yhteensä 240,9 miljoonaa euroa.

Miettunen aprikoi uutta hallitus-ohjelmaa ja sen antamia mahdolli-suuksia kunnille ja julkisyhteisöille. Sairaanhoitopiirin käynnissä oleviin hankkeisiin ei ohjelmalla juuri ole vaikutusta, mutta miten käy jatkos-sa kuntien taloudelle, kun vahvan pe-ruskunnan määrittely hallitusohjel-masta näyttäisi puuttuvan?

- Usean pohjoissavolaisen kunnan talous on nykyisessä tilanteessa tiu-koilla, mutta asukkaiden sairasta-vuus on varsin suuri. Suhtaudun kui-tenkin toiveikkaasti uudistusten mu-kanaan tuomiin mahdollisuuksiin, Miettunen sanoo.

Laatutyö korostuu kaikilla tasoillaRisto Miettunen korostaa laadulla johtamista. Hänen mielestään on tär-keää asettaa toiminnalle tavoitteet oikein ja seurata niiden toteutumis-ta laadukkailla mittareilla.

- Laatujohtaminen lähtee strategi-asta ja etenee henkilöstön johtamis-järjestelmästä toiminnan kautta tu-lokseen. Laatua voi suunnitella ja kehitys jatkuu koko ajan, sillä toi-minnan tehostamisella ja erityises-ti turhan byrokratian vähentämisellä

Risto Miettunen:

Henkilöstön osallistuminen ja laatutyö korostuvat sairaanhoitopalveluissaTeksti ja kuvat: JARMO SEPPÄLÄ

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin uusi johtaja Risto Miettunen pääsee toteuttamaan isoja uudistuksia, joiden suunnittelussa henkilöstö on ollut laajasti mukana. Uusi organisaatiomalli ja tasapainoinen talous antavat hyvän perustan jatkuvalle kehitystyölle, jossa erityisesti painottuvat toiminnan laatu ja sen mittaus.

- Laatujohtaminen lähtee strategiasta ja etenee henkilöstön johtamis-järjestelmästä toiminnan kautta tulokseen, Pohjois-Savon sairaan-hoitopiirin uusi johtaja Risto Miettunen sanoo.

➠

SA1104_28-30.seppälä.indd 28-29 29.8.2011 15:10:19


Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiirin Avohoitotaloon on kes-kitetty valtaosa sairaanhoitopii-

rin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta ja kirurgian ja neurokirurgian poliklinik-ka. Talossa on myös mm. radiologian osasto ja laboratorioiden näytteenotto. Uuden toimintamallin yhtenä tavoit-teena oli logistiikan parantaminen, ja se näyttääkin toteutuneen.

- Kulkeminen ja kuljettaminen on vähentynyt oleellisesti, kun hajal-laan olevat toiminnot keskitettiin yh-teen rakennukseen. Potilaalle se tar-koittaa sitä, että hän saa tarvitseman-sa palvelun yhdestä paikasta, opera-tiivisen tulosalueen johtaja Kari Hau-kipuro sanoo.

Avohoitotalo pääsee täyteen vauh-tiin syksyn aikana. Aikaa tarvitaan, sillä talo on täynnä uutta opettelua vaativaa teknologiaa.

Helpotusta tilanahtauteen

- Yksi talo rakennettiin, mutta se vai-kuttaa koko sairaalaan, niin tilan-käyttöön kuin toimintaankin. Avo-hoitotalo on hyvä koealusta, joissa uusia käytäntöjä voi testata ennen kuin niitä otetaan käyttöön koko sai-raalassa, Haukipuro miettii.

Kantasairaalassa oli lyhkin käytös-sä seitsemän leikkaussalia. Uudes-sa talossa on kahdeksan leikkaussa-lia ja leikkaussalia vastaava poliklini-kan toimenpidehuone. Kantasairaa-lan leikkaussaleista kaksi on tällä het-kellä päivystyssaleina ja loput siirtyi-vät muuhun käyttöön.

- Muutos on lyhentänyt päivystys-potilaiden leikkausjonoa. Se on yksi jo toteutuneista tavoitteista.

Muutos on heijastunut myös esi-merkiksi Oulun ja ympäristökuntien yhteispäivystykseen, joka sai lisää ti-laa ja jonka röntgen uudistettiin pal-velemaan sen tarpeita paremmin.

Tehokkuutta pienistä puroistaUudisrakennuksen myötä leikkaus-salien nettomäärä lisääntyi kolmella.

- Toiminnan kannalta tärkeää oli kuitenkin saada muiden aputilojen ohella kolmipaikkainen induktiotila, joissa potilaat valmistellaan leikkaus-ta varten samaan aikaan, kun edelli-nen leikkaus on käynnissä. Uudessa heräämössä on riittävästi tilaa, mikä vähentää vuodeosastojen kuormitus-ta ja nopeuttaa kotiutusta.

Polikliinista hoitoa on voitu myös lisätä, kun siihen on saatu kunnon ti-lat. Poliklinikan toimenpidehuonees-sa voidaan tehdä aiemmin leikkaus-salin vaatineita toimenpiteitä.

Monet vaativina pidetyt hoitome-netelmät ovat arkipäiväistyneet ja ne voidaan tehdä terveyskeskuksissa tai

polikliinisesti. Tavoitteena on entises-tään tiivistää yhteistyötä peruster-veydenhuollon kanssa ja siirtää toi-menpiteiden jatkohoitoa suoraan ko-tiin, Haukipuro sanoo.

- Pienistä puroista syntyy tehok-kaampaa toimintaa.

Tehostaminen onkin tarpeen, sil-lä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiiri on saanut moitteita hoitota-kuun ylittävistä leikkausjonoista. Vuoden vaihteessa jono kävi jo nol-lassa, mutta kesään mennessä tilan-ne paheni ja tällä hetkellä noin 200 ih-mistä on odottanut leikkaukseen pää-syä yli kuusi kuukautta. Tilanne on aikaisempiin vuosiin verrattuna hy-vä, joskaan ei hyväksyttävä, Hauki-puro sanoo.

- Leikkausjonojen hoitaminen on edelleen haastavaa, mutta tarkoi-tus on päästä nollaan pysyvästi, kun Avohoitotalo saadaan täyteen toimin-taan.

Uusi haaste on poliklinikoiden kol-men kuukauden hoitotakuu. Uudis-tus antaa tarpeelliset pelisäännöt, mutta tekemistä siinä vielä riittää, Haukipuro toteaa.

Uusi tiimimalliAvohoitotalossa leikkaukseen tule-vaa potilasta hoitaa yksi tiimi, joka koostuu leikkaussalin ja poliklinikan työntekijöistä. Tiimit ovat potilasryh-mäkohtaisia ja ne huolehtivat yhden potilaan koko hoitopolusta: ajanva-rauksesta, poliklinikkakäynneistä, leikkauksesta ja jälkihoidosta.

- Työntekijöiden pitää oppia teke-mään asioita eri tavalla kuin ennen, mikä vaatii sisäistämistä. Uusi tiimi-malli pyrkii tiedonkulun parantami-seen ja päällekkäisten töiden karsi-miseen. Potilas ei kohtaa aina samaa työntekijää, mutta kylläkin saman tii-min jäsenen, Haukipuro sanoo.

Uuden sairaalan toiminnan suun-nittelussa käytännön työntekijöiden panos korostui, mitä lähempänä toi-minnan käynnistäminen oli. Muu-tosvaiheessa työntekijöillä ei ole vie-

Avohoitotalossa toimii laboratorioiden näytteenotto. Kuvassa osastonhoita-ja Raija Hallikainen ottaa verinäytettä Avohoitotalon vuodeosastolla.

Oulun avohoitotalo muuttaa koko sairaalan toimintaaTeksti: HILKKA LAHTIKuvat: JUHA SARKKINEN

Oulun avohoitotalo on ollut käytössä vajaa puoli vuotta. Uusi talo toi mukanaan uusia hoitokäytäntöjä, jotka ovat vaikuttaneet koko sairaalan toimintaan

SA1104_34-37.indd 34-35 24.8.2011 13:25:45

Tietokanta kokoaa yhteen Terveysportin lääketiedon. Palvelu sisältää ajantasaiset myyntiluvallisten lääke-valmisteiden valmisteyhteenvetoselosteet, vitamiinit, erityislupa- ja kasvirohdosvalmisteet sekä Apteekkari-liiton päivittyvät hinta- ja pakkaustiedot. Lisäksi tieto-kannasta löytyy Kelan korvaustiedot, medbase Oy:n SFINX-lääkeinteraktiotietokanta, Raskaus- ja imetys-tietokanta sekä Lääkkeet ja munuaiset -tietokanta (Renbase) ja Multirec Oy:n laboratoriotietokanta.

[email protected]

DUODECIM LÄÄKETIETOKANNAT

a4_ltk_03.indd 1 16.8.2011 12.39

4/2011 Terveys ja Talous

Kataisen hallituksen hallitusohjelma kan-nattaa lukea jo pelkästään siinä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon linjausten

vuoksi. Seuraavassa pari lainausta: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saa-tavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.” ja ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Perus-palvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta oleelli-sin asia liittyy kuntarakenteen muutokseen. Oh-jelman mukaan kuntauudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, jossa valta ja vastuu palve-luiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdel-lä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla vahvalla peruskunnal-la. Tästä seuraa todennäköisesti erittäin merkittävä kuntien määrän väheneminen. Voi myös olla, että aikaisemman PARAS-lainsäädännön aikana alkaneiden tai jo tapahtuneiden kuntien sote-rakenteiden muutosten osalta täytyy vielä tehdä uu-delleenjärjestelyjä. Samaan aikaan vaikuttaa toukokuun alussa voimaan tullut Ter-veydenhuoltolaki.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kasvavan integ-raation kautta on palvelurakenteemme todennäköisesti kovin erilainen kuin nyt jo vuonna 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja hoidetaan pitkälti työssä-käyntialueiden pohjalta, kuntien asukaspohja on suurentunut, erikoistason osaa-mista keskitetään entistä enemmän suurempiin keskuksiin ja vanhustenhuollon laitospohjaista rakennetta joudutaan - pakosta ja onneksi - purkamaan.

Vähintään yhtä mielenkiintoista kuin varsinainen ohjelman teksti ovat hallitus-ohjelman liitteet. Siellä mm. todetaan menosäästöinä vuositasolla vuoteen 2015 mennessä, että sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään 113 M€, sai-rausvakuutuksen matkakorvausten omavastuun korottamisella säästetään 20 M€, Kaste- ja muusta hanketoiminnasta leikataan 5 M€, sekä terveyden edistämisen määrärahoja leikataan 2 M€. Tarkkaavainen lukija voi huomata lievän ristiriidan mm. toisena siteeraamaani hallitusohjelman kohtaan!

Ohjelmassa mainitaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen lainsää-dännön kautta: mm. vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, perhehoito, lastensuo-jelu, palvelurakenteen kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, oppi-lashuolto ja lapsiperheiden kotipalvelut. Menojen uudelleenkohdennuksena näi-hin ohjataan vuositasolla yhteensä 145 milj. euroa.

Jo pelkästään tällaisella pintaraapaisulla nähdään, että sosiaali- ja terveyden-huollossa on alkamassa todella mielenkiintoinen jakso. Tässä tarvitaan innovatii-visuutta ja vanhoista linnakkeista poistumista, mutta samalla kylmäpäisyyttä. So-siaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on nyt annettava kaikki osaamisensa peliin hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. ■

Tuomo meriläinenHallintojohtaja

Itä-Suomen yliopisto

Terveysalan ammattilehti 74. vuosikerta

ToimitusSirpa SarénPL 10 00671 Helsinki040-594 [email protected]

Päätoimittaja:Tuomo Meriläinen

ToimitusneuvostoTuomo MeriläinenMerja HuismanPasi ParkkilaAlpo RajaniemiSirpa Sarén

IlmoitusmarkkinointiJe-mark KyJukka erikssonPelimannintie 15 K00420 Helsinki09-5489 3630, 5489 3631fax: 09-547 4430050-339 [email protected]

IlmoitusaineistoForssa PrintEsko Aaltosen katu 2,PL 38 30101 Forssa03-4155 [email protected]

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetForssa Printmaija mastovaara03-415 5674fax: 03-415 [email protected]

JäsenasiatOuti Kalskewww.terveysjatalous.fi kohdasta ”jäsenhakemus”

Julkaisija ja kustantajaTerveys ja talous ryfax: (09) 854 4001

Ulkoasun suunnitteluJulle oy

TaittoForssa PrintPirjo Tähtinen

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Paino

ISSN 1797-8475

Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty

Millainen sosiaali- ja terveydenhuolto meillä on vuonna 2015

5

Terveys ja Talous 4/20116

Teksti ja kuvat: Esa TuominEn

Vanha, kunnianarvoisa sairaala tyhjeni kun potilaat ja henkilökunta lähtivät pois. Nyt talo täyttyy hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavista yrityksistä.

Elämä palasi Pikonlinnaan

4/2011 Terveys ja Talous 7

tösijoittajien kielellä - ”jalostamaan”. Vaihtoehtoja oli useita: matkailu, puh-das asuminen, tai hyvinvointialan lii-ketoiminta. Valinta osui lopulta vii-meksi mainittuun.

- Kiinteistö on aikanaan luotu sai-raalaksi, joten siinä on tarkoituksen-mukaista infrastruktuuria hyvinvoin-tialan palveluja ajatellen. Esimerkik-si hissit sopivat liikkuvien vuoteiden kuljetukseen ja rakenteellisia ratkai-suja voivat hyvinvointi- ja hoiva-alan yritykset muutenkin käyttää hyväk-seen, kertoo Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Laura Airaksi-nen.

- Vaikkapa hotellille nämä samat ratkaisut olisivat olleet epäkäytännöl-lisiä.

Mittava saneerausKun suuntautuminen oli ratkaistu, al-koi tilojen markkinointi potentiaalisil-le vuokralaisille. Se edellytti mittavaa saneerausta.

- Tänne on rakennettu yli sata inva-suihkua ja WC:tä, mikä on ollut erit-täin suurisuuntainen uudistustyö. Sen lisäksi tiloihin on sijoitettu sprinklerei-tä ja lvi-tekniikkaa on uusittu.

- Kunkin vuokralaisen kanssa on so-vittu tämän tarvitseman saneerauk-sen tasosta, tyylistä ja yksityiskohdis-ta, toimitusjohtaja Airaksinen sanoo.

Paksut seinätVanhan, 80 vuoden ikäisen sairaalara-kennuksen saneeraus nykyajan vaati-musten mukaisiksi tiloiksi ei ole aivan yksinkertaista. Kiinteistö asettaa kor-jaajalle monenlaisia ”haasteita”.

- Esimerkiksi väliseinät ovat puolen metrin paksuiset. Niiden muokkaami-nen tuottaa omat ongelmansa. Mut-ta toisaalta: onpa ainakin äänieristys kunnossa, toimitusjohtaja Laura Ai-raksinen naurahtaa.

Ulkoseinien paksuuden ansiosta ikkunalaudat ovat komean leveitä. Huonekorkeus on monin paikoin yli kolme metriä.

- Monta pientä teknistä kommer-venkkia on pitänyt hoitaa, jotta kiin-teistö on saatu toimimaan niin kuin pitää.

Saneeraustyössä Pikonlinnan Kiin-teistöt on käyttänyt paitsi joitakin pk-yrityksiä, myös omaa remonttihenki-

lökuntaansa. Yhtiön palkkalistoilla on oma rakennustyönjohtaja ja kymmen-kunta kirvesmiestä.

- Vakituisista työntekijöistä on se etu, että he tuntevat talon ja sen ra-kenteet. Jokaista korjauskeikkaa var-ten ei tarvitse perehtyä talon rakentee-seen uudestaan.

Saneeraustyötä tehdään Pikonlin-nassa periaatteessa kaiken aikaa. Noin 70 prosenttia talon tiloista on käyty lä-pi. Loppuosa kiinteistöstä on suurin piirtein siinä kunnossa mihin se jäi kun sairaalan osastot olivat muutta-neet talosta pois.

Profiilista pidetään kiinniTällä hetkellä Pikonlinnan noin 13 000 neliömetristä, jotka periaat-teessa ovat vuokrattavissa, vajaat 70 prosenttia on vuokrattu. Toimitus-johtaja Laura Airaksinen pitää tär-keänä, että Pikonlinna pitää tiukas-ti kiinni uudesta profiilistaan: tulijoi-den on oltava hyvinvointi- ja hoiva-alan yrityksiä.

- Muitakin olisi ollut tulossa, mutta

Pikonlinnan toimitusjohtaja Laura Airaksinen pitää tiukasti kiinni sii-tä, että talon vuokralaiset ovat nimen-omaan hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä.

Kun sairaalatoiminta maan-kuulussa Pikonlinnan sairaa-lassa Kangasalla päättyi, oli

kiinteistön omistajan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edessä vakava on-gelma: mitä tehdä valtavankokoisel-le, jykevälle rakennukselle?

Ostajaehdokkaita ei nyt suorastaan jonottanut Pirkanmaan sairaanhoito-piirin ovien takana eikä tarjouksia sa-dellut. Uhkakuvana väikkyi tilanne, jossa arvostettu sairaala alkaisi rap-peutua hyljättynä ja unohdettuna.

Kävi kuitenkin lopulta hyvin: kiin-teistösijoittajien ryhmä hankki sairaa-larakennuksen ja sen ympärillä ole-vat laajat maa-alueet omistukseen-sa ja nyt Pikonlinna kuhisee taas elä-mää. Talossa toimii lukuisia hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä, kiinteistöä on saneerattu ja neuvotteluja uusista tulijoista käydään.

Suomessa on useita sairaalakiin-teistöjä, jotka alan uudelleenjärjeste-lyjen johdosta uhkaavat jäädä tyhjil-leen. Kaikille ei taida käydä yhtä hy-vin kuin Pikonlinnalle?

Sijoittajat ottivat riskinPikonlinna avasi ovensa tasan 80 vuotta sitten, vuonna 1931. Alun pe-rin se rakennettiin tuberkuloosisai-raalaksi, mutta vuosien varrella siel-lä hoidettiin muitakin potilaita: talos-sa toimi neurologian yksikkö, sairaan-hoitopiirin siirtoviiveosasto sekä Tam-pereen kaupungin geriatrisia osastoja.

Suuren yleisön mieleen Pikonlinna on kuitenkin jäänyt syöpäsairaalana; vuosien varrella siellä hoidettiin sato-ja ellei tuhansia syöpäpotilaita. Kun TAYS:n yhteyteen valmistui sädehoi-don ja kuvantamisen yksikkö Radius, siirtyivät syöpäpotilaat pois Pikonlin-nasta.

PSHP myi Pikonlinnaa pitkään. Lopulta yksityishenkilöistä koostuva kiinteistösijoittajien joukko teki rohke-an ratkaisun ja osti kiinteistön. Kaup-pahinta oli 6,2 miljoonaa euroa. Sijoit-tajien kärjessä on alalla pitkään ope-roinut, aivan Pikonlinnan lähikulmil-la asuva Harri Oesch, jonka omistus-osuus kiinteistöstä on 65 %. Loput ja-kautuvat kymmenkunnan yksityis-henkilön kesken.

Talon uudet omistajat ryhtyivät miettimään, miten sitä tulevaisuudes-sa tultaisiin käyttämään eli - kiinteis-


heille olen joutunut sanomaan kohte-liaasti, että kiitos ei. Meille on tärke-ää, että tänne tulevat yritykset sopeu-tuvat meidän perusajatukseemme.

Niinpä Pikonlinnan vuokralaisina on nyt yrityksiä, jotka tuottavat te-hostettua palveluasumista, neurolo-gista kuntoutusta, kehitysvammais-huoltoa, ruokapalveluja… Pienempiä vuokralaisia ovat mm. lymfa-klinik-ka, liike- ja tanssiterapeutti, kosme-tologi, jalkojen hoitaja, parturi-kam-paaja. Talossa toimii jopa hoivasai-raala, jota Airaksinen luonnehtii ”ke-vennetyksi versioksi terveyskeskuk-sen vuodeosastosta”.

- Mielellämme ottaisimme tän-ne myös julkisen sektorin toimijoi-ta, mutta niitä ei nyt ole ollut tulossa. Kangasalla on suhteellisen tuore oma terveyskeskus, joka tuntuu riittävän heidän tarpeisiinsa toistaiseksi.

- Myös lääkäripalveluyritys, joka tarjoaisi lääkärien vastaanottopalve-luja, olisi varsin tervetullut. Se voisi hyödyntää talossa vanhastaan sijait-sevaa kahta leikkaussalia. Sellaiselle olisi kysyntää jo nyt talossa itsessään, minkä lisäksi se voisi palvella ulko-puolelta tulevia asiakkaita.

Pikonlinnan kiinteistö sijaitsee luon-nonkauniilla paikalla. Ympärillä on, kuten vanhoissa tuberkuloosisairaa-

loissa oli tapana, mäntymetsää, mikä takaa puhtaan hengitysilman. Tontti rajautuu kauniiseen Vesijärveen, jon-ka rannassa on uimapaikka.

Omistajien tarkoituksena on raken-taa alueelle lähivuosina satoja asunto-ja, joista osa on suunnattu senioreille. Niiden asukkaat voisivat luontevasti käyttää Pikonlinnaan sijoittuneiden yritysten palveluja.

Vaikka Pikonlinna sijaitseekin met-

Pikonlinnan vanha juhlasali näyttää nykyään koko lailla toisenlaiselta kuin ennen vanhaan.

Entinen pitkä sairaalakäytävä on pal-veluasumisen käytössä muuttunut ko-dikkaammaksi.


sän keskellä, ei Kangasalan keskus-taan ole kuin muutaman kilometrin matka.

- Aikaisemmin tällaiset keskustojen ulkopuolella sijaitsevat vanhat raken-nukset eivät olleet sijoittajien ja yri-tysten suosiossa. Nyt trendi on käsit-tääkseni muuttunut ja koska kulku-yhteydet ovat hyvät, ei tällainen hie-man syrjäinen sijainti tunnu karkot-tavan potentiaalisia vuokralaisia.

- Tai syrjäinen ja syrjäinen. Onhan meillä sentään peräti oma postitoimi-paikkamme edelleen, 36280 Pikonlin-na. Minkä lisäksi nimemme tunne-taan aika hyvin koko Suomessa.

Mutta tunnettavuudella on kään-töpuolensa. Pikonlinna oli viime vai-heissaan ennen muuta syöpäsairaa-la, jossa oltiin tekemisissä elämän vakavien realiteettien kanssa. Jotkut saattavat yhdistää Pikonlinnan kuo-lemaan ja kärsimyksiin. Ette ole har-kinneet toista nimeä, toimitusjohtaja Airaksinen?

- Emme hetkeäkään. Pikonlinnas-sa tehtiin aikanaan hyvää työtä, au-tettiin tuhansia potilaita ja hoidettiin sairaita parhaan ammattitaidon mu-kaan. Sairaalan historia on kunniakas eikä meillä ole mitään syytä tätä ni-meä muuttaa. ■

Tyytyväisiä vuokralaisiaNeurologista kuntou-

tusta tarjoava Pre-mius on yksi Pikonlin-nan vuokralaisista. Yh-tiöllä oli tilat Kangasalan keskustassa vuodesta 2003 asti, mutta tämän vuoden huhtikuussa yritys muutti mäntymetsän keskelle Pi-konlinnan entisen sairaa-lan tiloihin.

- Entiset tilamme olivat ahtaat ja epäkäytännölliset. Kun toimintamme laajen-tui, tuli uusien tilojen han-kinta ajankohtaiseksi, ker-too Premiuksen toimitus-johtaja Pirjetta Taskinen.

Keskustasta etäämmälle muuttaminen ei ollut Tas-kisen mielestä mikään on-gelma.

- Vaikka jotkut asiakkaat tietenkin haluaisivat piipahtaa meillä nopeasti ja heille ehkä tällainen kunnan keskustan ulkopuolella sijaitseva toimipis-te ei ole kaikkein kätevin. Pikonlinnaan kulkee julkinen liikenne kaksi ker-taa tunnissa. Tuskin tämä muutaman kilometrin matka on kenellekään var-sinainen kynnyskysymys.

Taskisen mielestä Pikonlinnan plussia on esteettömyys: pyörätuolilla ja rollaattorilla kulkevat asiakkaat pääsevät Premiuksen tiloihin ongelmitta.

- Saneeraus sujui vuokraisännän kanssa erittäin hyvässä yhteisymmär-ryksessä. Me saimme valita materiaalit ja värimaailman. Tilat ovat kodik-kaat, valoisat ja väljät.

- Kaikki vuokraamamme tilat eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Vielä käyttöä vailla oleviin tiloihin tarkoituksemme on sijoittaa oman yrityksem-me ryhmätoimintoja sekä erilaisia ammatinharjoittajia.

Ikäihmisille tehostettua palveluasumista tuottava GeroCare on vuokran-nut Pikonlinnasta kokonaisen kerroksen. Sen asumisyksikkö Linneakoti on 56-paikkainen. Lokakuussa toiminta laajenee niin, että yhtiö tarjoaa pa-rikymmentä asukaspaikkaa lisää.

- Neuvottelut vuokraisännän kanssa eivät olleet mitenkään vaikeat. Ja kun meidän tyyppistä toimintaa on tänne helppo sijoittaa, niin ratkaisu oli help-po, GeroCaren toimitusjohtaja Leena Laranne kertoo.

Pikonlinnan Linneakodin yhden huoneen asunnot ovat entisiä sairaala-huoneita. Niihin jokaiseen on tehty oma WC ja suihku. Päivähuone on jär-jestetty kodikkaaksi oleskelutilaksi ja juhlasali on kalustettu arvokkaasti pöydin, tuolein ja komein verhoin.

Larannetta ei pelota se, että moni yhdistää Pikonlinnan nimen syöpään ja inhimillisiin kärsimyksiin.

- Kunhan ihmiset tulevat meille katsomaan tilojamme, niin kyllä siinä syö-päsairaala unohtuu, hän vakuuttaa.

Pitkä sairaalakäytävä on Laranteen mielestä dementikoille, jotka monesti ovat fyysisesti hyvässä kunnossa, oiva paikka liikkua. Myös kaunis mänty-metsä järvenrantoineen tarjoaa asukkaille mukavat ulkoilumahdollisuudet.

- Vaikka uusiin tiloihin tällaista pitkää käytävää ei suunniteltaisikaan, niin kyllä se meillä täällä on ihan toimiva juttu.

Pikonlinnaan on sijoittunut kymmen-kunta hoiva- ja hyvinvointialan yri-tystä.

Kuntoutus- ja koulutuskeskus Premiuksen toi-mitusjohtaja Pirjetta Taskinen sanoo, että vuok-raehdoista oli helppo neuvotella Pikonlinnan omistajien kanssa.


Harjulan sairaala on Kuopi-on kaupungin sairaala ja se kuuluu osana kaupungin

palvelutoimintaan. Attendo MedOne Oy on tuottanut tehostettua, lyhytai-kaista kuntoutus- ja kotiutusosastoa Harjulan sairaalan osasto 3:lla syys-kuusta 2009 alkaen. MedOne palk-kasi koko osaston henkilöstön alus-ta lähtien tätä osastoa varten.

Osasto 3:n tavoitteena on nopeut-

- Tuloksellinen kuntoutus vaatii osaavan, aktiivisen ja työstään innostuneen hoitohenkilöstön, osastonhoitaja Katriina Härkönen korostaa.

Tehokas kuntoutus on vaivansa arvoistaTeksti ja kuvat: Jarmo Seppälä

Potilaan yksilöllinen, tarpeiden mukainen ja tehokas kuntoutus vaatii taitoa ja tahtoa sekä osaavan ja aktiivisen hoitohenkilökunnan. Attendo MedOne Oy:n ja Kuopion kaupungin yhteistyö Harjulan sairaalan kuntoutus- ja kotiutusosastolla on tuottanut hyvän tuloksen.

taa hoitoketjuja ja ehkäistä siirtoviivei-tä erikoissairaanhoidosta. Näin kun-toutuspotilaan hoito on yhtäjaksoista, millä pyritään pitämään potilaan kun-to hyvällä tasolla ja siirtämään hänet oikea-aikaisesti kotiutukseen tai muu-hun jatkohoitoon.

Potilaiden kunto usein haasteellinenOsaston potilaat ovat pääasiassa päi-vystysalueilta ja jonoista tulevia iäk-käitä, keskimäärin yli 70-vuotiaita, ja usein monisairaita ja dementoitunei-ta potilaita. Potilaiden yleiskuntoa on

vielä voinut laskea jokin infektio. Tä-mä merkitsee kuntoutukselle kovia vaatimuksia.

- Kuntoutamme tehokkaasti ja sen jälkeen kotiutamme potilaan. Kotiu-tus tarkoittaa siis potilaan siirtymis-tä omaan kotiinsa tai sitten muualla jatkohoitoon, osastonhoitaja Katriina Härkönen esittelee.

Härkönen on oikeutetusti tyytyväi-nen koko osastonsa toimintaan, mut-ta toteaa samalla, että heidän toimin-nassaan ei ole mitään ”erityiskikkoja”. Moniammatillinen tiimi eli lääkäri, fy-sioterapeutti, sairaanhoitaja ja lähihoi-taja tekevät tehokasta yhteistyötä.

Potilas liikkeelle ja jumppaamaan- Yhteinen tavoitteemme on saada potilaat aktiivisesti liikkeelle, toki potilaan omaa tahtoa kunnioittaen. Potilaan omatoimisuutta pitää kan-nustaa, sillä kuntoutuksen kannalta on tärkeää päästä ylös sängystä käve-lemään heti, kun se potilaan kunnon kannalta vain on mahdollista.

Härkösen mukaan pienet asiat ovat kuntoutuksessa tärkeitä. Laitostumi-nen tapahtuu nopeasti, mitä vastaan

Terveydenhuollon monitoimijamal-lin markkinat ovat toiminnallises-

ti kaksijakoiset. Tunnettua on se, että kunnat ostavat ikäihmisten palvelu-asumista kilpailutuksen kautta, mut-ta toinen puoli eli sairaalatoimintojen kilpailuttaminen on vielä varsin uutta.

- Suomessa on noin tuhat sairaalan vuodeosastoa, ja näitä ei juuri ole kil-pailutettu. Attendo MedOne Oy:n toi-mitusjohtaja Pertti Karjalainen kertoo.

MedOne vastaa tehostetun lyhytai-kaisen kuntoutus- ja kotiutusosaston toiminnasta Kuopion Harjulan sairaa-lan osasto 3:n lisäksi myös Hatanpään sairaalassa Tampereella sekä Lahden kaupunginsairaalassa. Näiden osasto-jen toimintamalli ja tulokset ovat kes-kenään melko yhteneväiset.

Lisäksi Kiljavan sairaalassa MedOne tarjoaa tavallista vaativampaa kuntou-tuspalvelua.

Tehokas kuntoutus tuo kokonaissäästöjäEsimerkiksi Kuopiossa ei Harjulan osasto 3:n kaltaista palvelua ole ai-emmin ollut, koska kaupungin pal-veluksessa oleva sairaanhoidon hen-kilöstömäärä on suhteellisen pieni ja vastaavasti kuntoutusosasto vaatii tavallista enemmän henkilöstöä.

- Käyttämämme toimintamalli ly-hytaikaisella kuntoutus- ja kotiu-tusosastolla ei juuri tuo säästöjä sen osaston budjetissa, mutta osaston po-tilaiden kiertonopeus ja tehokas hoito

Oikea potilas oikeassa paikassasäästävät euroja potilaan muun hoi-don ja kotiutuksen osalta. Tässä on merkittävä ero tavanomaiseen kun-toutusosastoon verrattuna, Karjalai-nen esittelee.

- Laskennallisesti kunnan käyttä-mä rahamäärä osastoa kohti on mei-dän käyttämäämme summaa hieman isompi, mutta kokonaishyöty on mei-dän toimintatavallamme suurempi.

Kuntien hoitamat sairaaloiden osastot eivät ole niin selkeästi profi-loituneita kuin MedOnen hoitamat osastot. MedOnen osastot keskittyvät selkeästi tiettyihin toimintoihin, mi-kä merkitsee tehokkuutta ja sitä, et-tä oikea potilas on oikeassa paikassa eli saa tarvitsemaansa oikeaa hoitoa.

Karjalaisen mukaan lyhytaikaiseen kuntoutus- ja kotiutushoitoon pitäisi jatkossa panostaa huomattavasti ny-kyistä enemmän. Suomessa on liikaa säilöviä osastoja, joiden kuntoutustu-lokset eivät ole tyydyttäviä.

- Kunnan virkamiehet yleensä ym-märtävät tämän toiminnan tehosta-misajatuksen, mutta poliittiset pää-töksentekijät eivät. Esimerkiksi Kuo-piossa päättäjät ovat mielestäni teh-neet oikeita ja rohkeita ratkaisuja, Karjalainen kiittelee.

Toiminnan tehoa voidaan mitataKotihoidon asiakasmaksu kunnalle on 50 euroa vuorokaudessa, ympä-rivuorokautiset hoivapalvelut noin

sata euroa. Kuntoutusosasto mak-saa henkilöä kohti 200 euroa vuoro-kaudessa ja yliopistollisen sairaalan akuutti osasto 380 – 400 euroa.

- Oikea toiminta oikeassa paikas-sa ja tilanteessa tuo säästöä, ja kulu-ja vastaavasti lisää se, jos potilas on väärässä paikassa ja liian kauan hoi-don tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden.

Karjalainen muistuttaa, että toimin-nan tehon mittaaminen on varsin uu-si asia julkisessa terveydenhoidossa. MedOnella raportointijärjestelmän-kin kehittäminen on ollut iso työ. Mittauksen ja raportoinnin kohtei-na ovat esimerkiksi hoitoajan medi-aani, potilasvaihto kuukautta kohti, potilaiden kotiutusprosentti kotihoi-don kanssa ja ilman ja takaisinpaluu-prosentti.

Tavoitteet tiedossa, motivaatio kunnossaErittäin tärkeää on myös se, että hen-kilöstö tietää tavoitteet ja on motivoi-tunut saavuttamaan ne. Tämä koskee niin yksittäisen potilaan kuntoutus- ja kotiutustavoitteita kuin osaston toimintaa kokonaisuudessaan.

- Esimerkiksi Harjulan osasto 3:lla Kuopiossa henkilöstö on innoissaan hyvistä tuloksista. Hyvä kokonaisuus muodostuu siellä hyvästä, kannusta-vasta osastonhoitajasta, osaavista ja innostuneista hoitotyöntekijöistä se-kä riittävästä lääkärivoimasta eli kah-desta geriatrista.


➠


käydään usein sananmukaisesti pie-nin askelin ja potilasta motivoiden. Jumppaa erilaisine apuvälineineen käytetään aktiivisesti kuntoutuksen edistämiseksi.

- Mieltä lämmittää mukavasti esi-merkiksi se, kun suurin osa potilaista haluaa ja pystyy kokoontumaan yh-teiselle aamupalalle.

Potilaan siirtyminen omaan arki-päiväänsä vaatii usein paljon käytän-nön järjestelyjä. Potilaan omaiset ovat tärkeä yhteistyötaho hoitojakson ai-kana ja sen jälkeen, ja kotiutuksen yh-teydessä yhteistyötä tehdään esimer-kiksi kaupungin kotiutustiimin ja ko-tihoidon kanssa. Onnistunut kotiutus onkin erittäin tärkeä osa kuntoutta-mista.

Osaava henkilöstö ratkaisevaa- Osastomme toiminta ja tavoitteet ovat erittäin vaativat niin fysiotera-peuttien kuin koko henkilöstön kan-nalta. Henkilöstö on sisäistänyt kol-mivuorotyönsä kuitenkin erinomai-sesti, on aktiivista ja todella laittaa it-sensä peliin jokaisena päivänä. Olen todella ylpeä heistä, Härkönen kiit-telee.

Osaston henkilöstössä on tapahtu-nut vaihtuvuutta, mutta avoinna ol-leet paikat on saatu täytetyiksi. Myös ”keikkatyötä” tekevät ovat olleet kiinnostuneita osasto 3:n työpaikois-ta. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja myös osastolla työskentelevät opis-kelijat ovat aktiivisesti tässä mukana.

Henkilöstön pitää olla avointa ja uudelle uteliasta, pitää kysellä ja vaikka rutiinejakin on, välillä on hy-vä kysellä ja kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja.

- Henkilöstön asenne potilaan kun-toutuksessa on usein ratkaiseva. Po-tilasta pitää usein maanitella toimin-taan ja häntä pitää auttaa, mikä tie-tenkin on työlästä. Henkilöstöllä pi-tää siis olla sisukkuutta, psykologista silmää ja vahva usko asiaansa eli po-tilaan mahdollisimman hyvään kun-toutumiseen, Härkönen painottaa ■

Harjulan sairaalan osasto 3:

- potilaspaikat: 30- keskiarvona kuntoutuspotilas osastolla 12 vrk, maksimimääränä mielellään 21 vrk- eniten potilaita, jotka keskimäärin 6 vrk - potilasvaihto tulleet ja lähtenee / kk: noin 140 – 150 potilasta- henkilöstö: noin 25

Fysioterapeutti Jaakko Ruuttunen kuntouttaa ja kannustaa lonkkaleikkauspoti-lasta.


piirien johtajille luovutettavaksi ta-voiteltuun määräaikaan mennessä ja suunnitelmallinen kehittämistyö on nyt käynnistynyt.

Yhteiset linjatUudessa hankinta- ja logistiikkastra-tegiassa keskeistä on Pirkanmaan ER-VA -sairaanhoitopiirien hankinta- ja logistiikkaprosessien sekä tiedonhal-linnan yhdenmukaistaminen, vaikka kussakin sairaanhoitopiirissä jatkos-sakin toimii omaan organisaatioon si-joittuva itsenäinen materiaalikeskus. Strategialla tavoitellaan myös parem-paa toimittajayhteistyötä sekä asian-tuntijuuden kasvattamista kiinteäm-mällä yhteistyöllä sairaanhoitopiiri-en välillä. Yhteishankinta- ja logis-tiikkatoimintaa tullaan jatkossa mit-taamaan asettamalla strategiset mit-tarit ja niille tavoitetasot, ja sairaan-hoitopiirien kesken tullaan käynnis-tämään systemaattinen vertailukehit-täminen.

Uuden strategian suunnittelu on vasta ensimmäinen askel. Tästä eteenpäin alkaa todellinen työ stra-tegian jalkauttamisessa. Omat haas-teensa työlle antaa vaikeasti hallit-tava terveydenhuollon monimuut-tajakenttä (muuttaisin ”toiminta ko-konaisuudessaan”) Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, mihin suun-taan suomalainen terveydenhuolto ja sen toimijayksiköt ovat menossa. Toi-mintojen yhtiöittäminen ja yhtiöiden asettamat vaatimukset tuovat oman mausteensa yhteishankintatoimin-nan järjestämiseen ja kokonaisedun tavoitteluun. ■

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteishankintayksikkö otti vii-me vuoden lopulla tehtäväk-

seen laatia uuden yhteishankintatoi-mintaa koskevan strategian. Keskeise-nä tavoitteena oli saattaa toiminta en-tistä integroidumpaan muotoon. Vaik-ka yhteishankinnalla oli päästy tavoi-teltuihin tuloksiin kilpailuttamisen te-hostumisen, asiantuntijuuden kasvat-tamisen sekä tuotteiden hintatason alenemisen muodossa, haluttiin kui-tenkin ottaa seuraava askel, jota uusi strategia ilmentää.

Jo työn alkumetreillä ilmeni, et-tä uuden strategian ei tulisi kos-kea pelkästään hankintatoimintaa, vaan myös logistiikka oli otettava mukaan tarkasteluun ja kiinteäksi osaksi strategiaa. Näin alettiin pu-hua hankinta- ja logistiikkastrate-giasta.Laajan keskustelun ja usei-den asiantuntijatapaamisten sekä SWOT -analyysien jälkeen sisäl-tö alkoi jäsentyä. Ulkopuolista nä-kemystä haettiin konsultilta, joka tuotti aineistoa strategian pohjak-si. Strategia valmistui sairaanhoito-

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteishankintayksikölle

uusi hankinta- ja logistiikkastrategiaPetteri PaavolahankintapäällikköPirkanmaan sairaanhoitopiiri

Hospital 2/2011 teema on In-formation Technology. Tee-masta huolimatta en kirjoita

IT –referaattia. Suomen terveyden-huollon IT on maailman huippua, en-kä havaitse Hospital 2:n kirjoituksis-sa mitään merkittävää uutta IT näkö-kulmaa.

Hospitalin kansallinen focus on täl-lä kertaa Belgian terveydenhuollos-sa, johon tämänkertainen referaattini pohjautuu. Belgian terveydenhuollon luonteenpiirteistä voidaan erottaa:

1) Pakollinen sairasvakuutusjär-jestelmä, jota johdetaan yhteistyössä useiden asianomistajaintressiryhmi-en kesken (vakuutuksenantajat, ter-veydenhuollon tuottajat ja julkiset vi-ranomaiset)

2) Terveydenhuollon hoidon tuotta-minen perustuu lääkäreiden vapau-teen järjestää lääketieteeseen perus-tuvaa hoitoa; pääosa lääkäreistä toi-mii itsetyöllistämisen ja palvelumak-superiaatteella.

3) Potilaiden vapaus valita hoito, hoitopaikka ja hoitava lääkäri.

Belgian terveydenhuolto toimii kol-mella eri tasolla; liittovaltio-, alueelli-nen (kolme aluetta) ja paikallinen ta-so (provinssit ja kuntataso). Tervey-denhuollon toimijoiden vastuuta on hajautettu liittovaltiotasolta alueelli-selle tasolle, mikä muutos tapahtui 1980 luvulla. Alueellinen taso vastaa

erityisesti ehkäisevän terveydenhuol-lon toteutuksesta, terveyden edistä-misestä, äitiyshuollosta ja lasten ter-veydenhoidosta. Liittovaltiotason vastuulla on erityisesti parantavan ja kuntouttavan hoidon tason määritte-ly. Liittovaltiolle luonnollisesti kuu-luu terveydenhuollon lainsäädäntö, pakollisen sairasvakuutuksen toteu-tus, terveydenhuollon minimistan-

dardien määrittelyt eri terveyden-huollon fasiliteeteille, rahoitukselle ja sairaaloiden budjetoinnille.

Pakollinen sairasvakuutus rahoite-taan työnantajilta ja työntekijöiltä pe-rittävillä maksuilla sekä verovaroin. Tämä vastaa melko hyvin Suomen sairasvakuutusjärjestelmän rahoitus-mallia. Belgian rahoitusmalli kattaa lähes koko väestön terveydenhuol-

Country focus: Belgium

Lähteet:Overview of the Belgian Healthcare System by Jos VanlanduytThe Belgian Association of Hospital Managers: an Active Association: Interviewed Freddy Iemants

Alpo RAjAniemitalouspäällikköVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Belgian terveydenhuollon järjestelmät Avainlukuja perustuen vuosien 2008 ja 2009 tietoihin Belgia Suomi

Asukasmäärä 10,6milj. 5,3milj.BKT/asukas 44.570USD 35000euroaElinajanodote/naiset 82vuotta 83vuottaElinajanodote/miehet 76vuotta 76,5vuottaLapsikuolleisuus/1000 3,4 3,4Syntyvyys/1000 11,8 11,2Terveydenhuollonkustannuksetpercapita 3.392USD 2936euroaTerveydenhuollonosuusBKT:sta 9,7% 9,2%Julkinenrahoitusterveydenhuollossa 74,3% 74,2%Lääkäreidenmäärä 31.700 19350Sairaalalääkäreitä 15,2% 47,8%Lääkäreitä/1.000asukasta 3,0% 3,6%Hoitohenkilökuntaa/1.000asukasta*) 37,1% 28,4%Vuodepaikkoja/1000asukasta 0,7 *)vertailunvastaavuuseioleluotettavaEuro=1,42USD(8/2011)

14 Terveys ja Talous 4/2011

Kirjeenvaihtaja

lon. Järjestelmän toimivuutta ja ra-hoituksen kattavuutta valvoo kansal-linen sairas- ja vammaisvakuutuslai-tos. Kaikkien sairasvakuutukseen oi-keutettujen tulee rekisteröityä johon-kin kuudesta terveydenhuollon va-kuutusrahastosta.

Voittoa tavoittelevat pienet yksityi-set vakuutuslaitokset edustavat mar-ginaalista osuutta terveydenhuollon sairasvakuutuspotista; pääosaa va-kuutuksista hallinnoi kaksi julkista ja neljä voittoa tavoittelevaa vakuutus-yhtiötä. Potilaat osallistuvat tervey-denhuollon rahoitukseen virallisten maksujen ja erillismaksujen muodos-sa. Ambulanssi- ja muun liikkuvan hoitojärjestelmän kustannukset mak-saa potilas ensin täysimääräisesti ja saa niistä palautusta sairasvakuutus-

järjestelmän kautta. Terveydenhuollon rahoituksen ja

korvausjärjestelmän yksikkönä Bel-giassa käytetään useimpien Euroopan maiden tapaan DRG –luokittelujärjes-telmää. Sairaanhoidollisten tukipal-velujen tuotteita ei kuitenkaan ole yh-distetty perussuoritteisiin, joten Bel-gian DRG –tuotteistuksen voidaan todeta perustuvan ns. hotellikustan-nuksiin. Tuotteistus poikkeaa näin ol-len skandinaavisesta DRG –tuotteis-tuksesta.

Pohjoismaissa ja erityisesti Suomes-sa ja Ruotsissa puhutaan usein poh-joismaisesta hyvinvointiyhteiskun-nasta, millä tarkoitetaan mm. katta-vaa julkista kaikkien saatavilla ole-vaa terveydenhuoltoa. Belgian ter-veydenhuoltoympäristön kuvauk-

sesta saa sellaisen käsityksen, että ter-veyspalvelujen saatavuus on pohjois-maiseen tasoon ja hyvinvointiyhteis-kuntiin rinnastettavissa.

Belgiassa toimii myös sairaalan-johtajien yhdistys, mikä on verrat-tavissa Suomen Terveys ja talousyh-distykseen sillä erotuksella, että Suo-men yhdistys kattaa laajemman hen-kilökuntakirjon. Belgian yhdistys on nimensä mukaisesti erityisesti sairaa-loiden eri toimintojohtajien yhdistys. Belgian yhdistys- ja siihen liittyvä julkaisutoiminta pohjautuu kolmeen maassa puhuttuun valtakieleen. Kie-lirajat ovat jyrkemmät kuin Suomes-sa ja yhdistyksen pitää pystyä palve-lemaan kaikkia jäseniään kolmen kie-lirajan yli; belgian, ranskan ja saksan. ■


PT-Keskus tuntee käyttäjien tarpeet ja apuvälineet

Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, puh 020 7912 740, fax 020 7912 759 www.ptkeskus.fi

PT-Keskuksen vahvuus asiakkaiden tar-peiden tunteimisesta alkaa jo yrityksen omistajista ja perustajista. He ovat kaikki selkäydinvammaisia ja liikkuvat pyörätuo-leilla. Henkilöstöllämme on hyvä istumisen ja seisomisen fysiologian tuntemus ja PT-Keskuksella on edustuksessaan alan parhaat tuotteet. Pystymme toteuttamaan asiakkaalle mahdollisimman sopivan ja hänen tarpeisiinsa hienosäädetyn apu-välineen - unohtamatta maksajan kriteereitä.

Aktiivipyörätuolit ja istuminenSeisomatelineet ja seisominenLasten apuvälineetPower-tuotteet


keutuu sairaalan portaita alaspäin kun yhtäkkiä potilas työntää hänet selästä rappusia alas. Lääkäri joutuu vammojensa vuoksi sairauslomalle.

Molemmat tapaukset ovat sattu-neet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä viime aikoina. Ne saivat runsaasti jul-kisuutta ja suuri yleisö ihmetteli, että onko sairaalasta todella tullut vaaral-linen työpaikka.

- Nämä tapaukset ovat niin sanoak-

Vartijoita tarvitaan sairaaloissa, mutta he eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa - tarvitaan kokonaisvaltaista turvallisuussuunnittelua ja ennaltaehkäisyä.

Teho-osaston potilas muut-tuu yhtäkkiä aggressiivisek-si. Hän repii kanyylinsä irti ja

potkaisee ennalta varoittamatta sai-raanhoitajaa päähän. Toinen hoita-ja saa potkaistusta kollegastaan sen verran kiinni, että tämä ei kaadu sen-tään aivan suorin vartaloin lattialle. Potkun uhriksi joutunut sairaanhoi-taja jää pitkälle sairaslomalle.

Psykiatrisen sairaalan lääkäri las-

Aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy sairaaloissaTeksti ja kuvat: Esa TuominEn

Tämä kolmikko - työsuojeluasiamies Mervi Hissa, vartijoiden esimies Jukka Jokinen ja turvallisuuspäällikkö Anna Tammi-nen – miettivät työkseen, miten uhka- ja väkivaltatilanteet sairaalassa voitaisiin minimoida.


seni jäävuoren huippu, koska niistä ai-heutui vakavia seurauksia ja koska ne ovat tulleet laajan julkisuuden piiriin.

- Tämän lisäksi sairaaloissa sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa. PSHP:ssä teh-dään vuosittain noin 1 500 ilmoitusta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, mutta onneksi niistä ei yleensä aiheu-du työntekijälle seurauksia. Kaikkia tapauksia ei koskaan ilmoiteta.

- Suurin osa ilmoituksista tulee Pit-käniemen psykiatrisesta sairaalasta sekä Ylisen hoiva- ja kuntoutuspal-veluista. Mutta keskussairaalastakin kirjataan noin 300 ilmoitusta vuodes-sa, melkein yksi päivässä siis, kertoo PSHP:n turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen.

Ollaan siis vakavan ongelman kans-sa tekemisissä. Miten sairaalaväkival-taan voidaan puuttua - ja ennen kaik-kea: miten sitä voitaisiin ennaltaeh-käistä?

Tilanne huononee pikku hiljaaTampereen yliopistollisen sairaalan TAYS:in työsuojeluvaltuutettu Mervi Hissa on omakohtaisesti saanut ha-vaita, miten sairaalaelämä on muut-tunut rauhattomammaksi viime vuo-sina.

- Koulutin itseni sairaanhoitajaksi vasta aikuisena - sitä ennen työsken-telin pankkitoimihenkilönä. Tulin töi-hin sairaalaan vuonna 2002 ja tämän vajaan kymmenen vuoden aikana olen saanut havaita, miten aggressii-vinen käyttäytyminen on lisääntynyt. Me sairaalatyöntekijät joudumme ko-kemaan sekä kiinnikäymistä että var-sinkin suunsoittoa.

Hissan havainnon vahvistaa oikeak-si PSHP:n turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen:

- Ei tässä mitään jyrkkää käännettä ole tapahtunut, mutta kyllä henkinen ja fyysinen väkivalta on kaiken aikaa lisääntynyt pikku hiljaa.

PSHP on ulkoistanut sairaaloidensa järjestyksenpidon ISS Palvelut Oy:lle. Sairaanhoitopiirin vartijoiden työn-johtajana toimii Jukka Jokinen, jonka tittelinä on sairaalaturvallisuuden esi-mies. Hän näkee tilanteen näin:

- Kysymys on kunnioituksen puut-teesta. Lääkäreitä sen paremmin kuin hoitajiakaan ei enää kunnioiteta sa-maan tapaan kuin ennen. Vallitsee

hiukan sellainen ”mulle äkkiä kaikki” -asenne: varsinkin päihteiden väärin-käyttäjiltä puuttuu kaikenlainen kär-sivällisyys. On kova työ selostaa täl-laisille kavereille, että hoitoon pääsyä joutuu päivystyksessä hiukan odot-tamaan, kun edellä on paljon kiireel-lisempiä tapauksia. Selitys ei tahdo millään mennä perille. Monet alkavat soittaa suutaan heti kun heitä kuljet-taneen ambulanssin perävalot lakkaa-vat näkymästä.

PSHP:ssä kannustetaan henkilö-kuntaa ilmoittamaan kaikista fyysisen koskemattomuuden loukkauksista tai sanallisista solvauksista. Kehotusta noudatetaan vaihtelevasti. Erityisesti suullinen aggressio - joka edustaa tyy-pillistä henkistä väkivaltaa - jää usein ilmoittamatta.

Oikeuteen aggressiotapaukset pää-tyvät harvoin. Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten työnantaja ei voi siitä vaatia rikostutkintaa edes periaatteessa.

- Työnantaja voi tehdä työntekijään kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta tukintapyynnön poliisille. Se tehdään aina yhteistyössä työntekijän kanssa. Sanallisesta uhkailusta ilmoituksen voi tehdä vain työntekijä itse, mutta työnantaja auttaa ja tukee häntä ilman muuta tässä prosessissa, turvallisuus-päällikkö Tamminen lupaa.

Vartijat tulivat 10 vuotta sittenEnnen vanhaan ei sairaaloissa tarvittu vankkarakenteisia miehiä haalareis-saan, joiden selässä lukee ”VARTIJA”. Mutta nykyään ilman heitä ei tulla toi-meen. Vartijasopimus yksityisen tur-vafirman kanssa tietää PSHP:lle vuo-sittain sievoista menoerää. Se on hin-ta, joka yhteiskunnan sosiaalisen ilma-piirin muuttumisesta joudutaan mak-samaan.

Vartijat ilmaantuivat PSHP:hen kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen järjestyksenpidosta, silloin kun sellais-ta tarvittiin, vastasivat lääkintävahti-mestarit. Myös miespuolisella henki-lökunnalla on ollut oma roolinsa en-naltaehkäisevässä järjestyksenpidos-sa.

Ainakin PSHP:ssä vartijat erottuvat selkeästi talon muusta henkilökun-nasta. Heillä ei ole valkoista takkia vaan tummat haalarit. Lisäksi vartijat

Turvallisuuspäällikkö Anna Tammisen mielestä sairaalaväkivaltaan puuttumi-sessa on suunnittelulla ja ennaltaeh-käisyllä tärkeä rooli.

Sairaalavartijoiden esimies Jukka Joki-nen ei kelpuuta läheskään kaikkia var-tijoiksi hakevia töihin sairaalan vaati-viin tehtäviin.

Yksikään väkivaltatilanne tai uhka-us ei saisi jäädä raportoimatta, sanoo TAYS:n työsuojeluasiamies Mervi Hissa.


ovat usein treenattuja ja voimakkaan oloisia, mikä on omiaan niin ikään eh-käisemään väkivaltaa jo ennakolta.

- Joskin vaikutus saattaa jossain harvemmassa tapauksessa olla päin-vastainen. Joku saattaa provosoitua vankkarakenteisen vartijan nähdes-sään, vartijoiden esimies Jukka Joki-nen myöntää.

Turvallisuuspäällikkö Anna Tammi-nen selittää aggressiivisuuden lisään-tymistä mm. sillä, että potilaat ovat keskimäärin aikaisempaa huonokun-toisempia:

- Sairaaloiden vuodeosastoilla hoi-

dettavat potilaat ovat entistä sairaam-pia eikä sairaalassaoloaika ole nyky-ään pitkä. Suurin osa väkivaltatilan-teista liittyy potilaan sairauteen tai ti-laan, jolloin potilas ei tarkoituksella halua vahingoittaa henkilökuntaa.

Turvallisuus huomioon toimintojen suunnittelussaKeskeistä lisääntyvän sairaalaväkival-lan torjumisessa on turvallisuuspääl-likkö Anna Tammisen mielestä ennal-taehkäisy. Vartijoita tarvitaan ja hei-dän on puututtava joskus akuuttiin

tilanteeseen, mutta se ei sittenkään käy ratkaisuksi ongelmaan. Puuttu-misen on tapahduttava jo siinä vai-heessa kun sairaalan toimintoja suun-nitellaan.

- On tärkeää, että henkilöstöä on tar-peeksi ja että sitä on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Myös sairaaloi-den suunnittelussa turvallisuusnäkö-kulma on otettava huomioon. TAYS:n uudistamisohjelma 2010-2020 antaa mahdollisuuden ottaa huomioon tur-vallisuustekijät entistä paremmin toi-mintojen ja tilojen suunnittelussa.

- Meillä on käytössä paljon ohjeita ja opetusvideoita siitä, miten väkivalta-tilanteet kohdataan ja miten niitä voi-daan ennaltaehkäistä. Henkilöturva-järjestelmät varmistavat avun saan-nin hätätilanteessa. Turvallisuus tulee ottaa osaksi sairaalan päivittäisjohta-mista.

Tamminen kertoo myös, että talon ulkopuolinen turvallisuuskouluttaja käy osastoilla opastamassa henkilö-kuntaa sekä vaaratilanteiden ennal-taehkäisyssä että niiden käsittelyssä. Myös vartijat käyvät toisinaan koulut-tamassa eri henkilöstöryhmiä.

Työsuojeluvaltuutettu Mervi Hissa kertoo saavansa paljon yhteydenotto-ja henkilökunnalta niin henkisen kuin fyysisen väkivallankin takia. Hän ker-too korostavansa aina soittajille, että väkivaltaa ei tarvitse sietää vaan sii-hen on puututtava.

- Näyttää siltä, että tämä on hiu-kan sukupolvikysymys. Nuoret ei-vät suostu kuuntelemaan solvauk-sia, mutta vanhemman polven hoita-jat ilmeisesti katsovat, että potilasta on ymmärrettävä loppuun asti. Siksi he ikään kuin sulkevat korvansa solva-uksilta ja pitävät kai niiden kuuntele-mista ammattiin kuuluvana ”etuna”.

Tammisen mukaan olisi hyvä, et-tä turvallisuus otettaisiin jo hoitajien koulutuksessa jollain tavalla huomi-oon.

- Joissakin ammattikorkeakouluis-sa se jo sisältyy hoitajien koulutusoh-jelmaan. Tähän suuntaan pyrkii myös sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa-maan kehitystä. ■

”Älä riko hoitajaasi”Muutama vuosi sitten Lääkäriliitto kyseli jäseniltään, millaisia ko-

kemuksia heillä on ollut väkivallasta työssään. Kysely oli katta-va; siihen vastasi pitkälti yli 10 000 lääkäriä.

Lähes joka viides ilmoitti kokeneensa edellisen vuoden aikana uh-kailua tai fyysistä väkivaltaa. Yleensä kysymys oli sanallisesta uhkai-lusta, mutta 1,3 % oli joutunut myös fyysisen väkivallan uhriksi. Tä-mä merkitsee noin 230 tapausta vuodessa.

Sairaanhoitajat ovat olleet niin huolissaan työssään kokemasta hen-kisestä ja fyysisestä väkivallasta, että heidän ammattiliitonsa TEHY on käynnistänyt kampanjan nimeltä ”Älä riko hoitajaasi”. Nimellä pyri-tään viestittämään sitä, että ei kannata vahingoittaa sitä, joka pyrkii sinua auttamaan.

TEHY on kategorisesti sitä mieltä, että väkivaltaa ei pidä hyväksyä hoitotyössä missään muodossa. ”Älä riko hoitajaasi” -kampanjan ta-voitteena on, että jokainen uhka- ja väkivaltatilanne ilmoitetaan omal-le esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveyshuoltoon.

- Uhka- ja väkivaltatilanteet olisi kirjattava tapaturmina. Niistä on tehtävä ilmoitus työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle myös silloin, kun tilanne ei ole aiheuttanut vammaa tai henkilö ei ole joutunut sai-rauslomalle. Työpaikkaväkivalta on tehtävä näkyvämmäksi ja tekijäl-le on annettava selvä viesti siitä, että väkivaltaisella käyttäytymisellä on seuraukset, lausuu TEHY:n henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto liiton kampanjatiedotteessa.

TEHY on listannut seuraavia työpaikkaväkivallan ilmenemismuo-toja:- kiinnipitäminen, töniminen- huitominen, lyöminen, potkiminen- sylkeminen, pureminen, raapiminen- ampuma- , terä- tai lyömäaseen käyttö- henkeen ja terveyteen kohdistuva uhkailu- seksuaalinen lähentely ja ahdistelu- julkinen nöyryyttäminen ja nolaaminen- oikeustoimilla tai julkisuudella uhkailu- telehäiriköinti- läheisten uhkailu

Ennen kuin 26-vuotias Markus Nieminen ryhtyi valvomaan tur-

vallisuutta PSHP:n yksiköissä, eh-ti hän työskennellä kolmisen vuot-ta vallan muunlaisessa ympäristös-sä: kauppakeskuksessa, päivittäista-varakaupassa ja käräjäoikeudessa.

- Tämä on kuitenkin juuri sitä, mi-tä haluan tehdä, hän sanoo sairaa-latyöstään. Voisi jopa sanoa, että tä-mä on vartijalle aivan ykköspaikka.

Nieminen on suorittanut vartijan ammattitutkinnon oppisopimuksel-la. Hän vartioi milloin yhteispäivys-tys Acutassa, milloin keskussairaa-lassa, milloin muualla PSHP:n yksi-köissä. Hänen ”asiakaskunnastaan” suurimman osan muodostavat nar-komaanit ja mielenterveysongelmai-set.

- Kun katsoo menoa sairaalassa, niin välillä tulee mieleen, että näin huonostiko me suomalaiset nyky-ään voimme.

Nieminen on vahvannäköinen mies - juuri sellainen, jollaiseksi voisi vartijan prototyypin kuvitella. Kuin-

ka usein sairaalavartijan pitää turvau-tua fyysiseen kontaktiin?

- Välillä menee viikko-puolitoista ettei tule yhtään kontaktitilannetta. Mutta sitten taas pitää taskusta kai-vaa käsiraudat kun riehuja ei muuten rauhoitu.

Siitä Nieminen on mielissään, että työasiat eivät ole vaikeuttaneet hänen siviilielämäänsä:

- Jos jonkun kanssa olen työssäni joutunut painimaan, on tämä yleensä ollut siinä kunnossa, että ei muista mi-nua kun tulemme kadulla toisiamme vastaan. Mutta minä kyllä muistan…

PSHP:n vartijoiden esimies Jukka Jokinen kertoo, että sairaalavartijaksi on paljon tulijoita.

- Viikon koejakson aikana olen jou-tunut kuitenkin useammallekin ka-verille sanomaan, että tämä ei sovel-lu alalle. Työ sairaalassa on sittenkin erilaista kuin vaikkapa kaupan varti-ointi.

Sairaalavartijoiden pitäisi tuntea po-tilaslakia, mielenterveyslakia ja sairaa-lan yleisiä käytäntöjä. Joskus vartija

joutuu erikoisiinkin tilanteisiin:- Pakkohoitopäätöksen saanut

potilas voi tulla kysymään meidän vartijoiltamme, että mitä sellainen oikein tarkoittaa. Tällöin olisi hyvä osata, vaikkei muuta niin ohjata ky-syjä sellaiseen paikkaan, josta vas-taus irtoaa.

Markus tykkää vartioida sairaalassa

Markus Nieminen pitää sairaala-vartijan tehtävää alansa ykköspaik-kana.

TERVEYS JA TALOUS

i n t e r n e tosoitteisto

www.forssaprint.fi

Puhelin (015) 341 11Telefax (015) 341 1560

Franke Finland Oy76850 Naarajärvi

www.franke.fi

Varaa paikkasiSairaaloiden

ykkö[email protected] 339 6137

Asiakashallinnan asiantuntija

Intrum Justitia Oy, PL 47, 00811 Helsinkipuh. (09) 2291 1600, faksi (09) 2291 [email protected] www.intrum.

.INTERNET SA1101 10.2.2011 09:31 Sivu 2


Kameravalvonnan merkitys osana turvallista sairaalaa on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

Kameravalvonta ja siihen liitty-vät tekniset järjestelmät ovat kehittyneet ja kameravalvon-

nasta on tullut mm. osa päivittäistä kaupunkikuvaa. Sairaaloissa kamera-valvontaa käytetään pääasiassa yleis-ten tilojen ja alueiden valvonnassa. Näin myös Pohjois-Karjalan keskus-

sairaalassa Joensuussa.– Tallentavaa kameravalvontaa on

yleisillä alueilla sekä ulkona että sisäl-lä. Sisätiloissa kameravalvonta on si-joitettu yleisille alueille, joihin yleisöl-lä on vapaa pääsy eli käytäville, hissi-auloihin ja päivystyksen odotusaulati-loihin. Kotirauhan piirissä olevilla alu-eilla, joita sairaalassa ovat mm. osastot ja hoitotilat, ei ole käytössä tallentavaa kameravalvontaa. Joissakin erityisyksi-köissä käytetään reaaliaikaista kamera-valvontaa hoidon tukena. Tällöin mo-nitorit ovat ainostaan hoitohenkilökun-

nan nähtävissä, tarkentaa Pohjois-Kar-jalan keskussairaalan turvallisuuspääl-likkö Pekka Nevalainen.

Näkyvää valvontaaSairaaloissa lähtökohta on, että asiak-kailla ja potilailla on oikeus saada tar-vitsemansa palvelut turvallisissa olo-suhteissa. Turvallisuus on osa laadu-kasta potilaan hoitoa ja turvallinen työyhteisö ja -ympäristö edistävät myös henkilöstön työssä viihtymistä ja työhön sitoutumista.

Sisätiloissa kameravalvonta on sijoitettu yleisille alueille, joihin yleisöllä on vapaa pääsy eli käytäville, hissiauloihin ja päivystyksen odotusaulatiloihin.

Kameravalvonta osana turvallista sairaalaaTeksti: Jari Hakala


Kameravalvonnan toteutuksessa yksi tärkeä lähtökoh-ta on avoimuus. Pääasiassa kameravalvonta sairaaloissa on näkyvää ja siitä on ilmoitettu asianmukaisin tiedottein.

– Meillä tallentavasta kameravalvonnasta tiedotetaan kyltein sairaalalueella. Kamerat ovat näkyvissä eikä niitä ole piiloteltu. Näkyvä valvonta ennaltaehkäisee ilkivaltaa yleisissä tiloissa. En muutenkaan näe lisäarvona piilotella kameroita, koska se saattaisi lisätä ilkivaltaa ja usein ilki-vallan tekijät ovat henkilöitä, joilta ei korvauksia saa, Ne-valainen jatkaa.

Tallenteita käytetäänSairaaloissa yksi kameravalvonnan tarkoitus on ehkäis-tä asiatonta liikkumista sairaalan alueella, helpottaa jo ta-pahtuneiden väärinkäytösten selvittämistä ja lisätä henki-löturvallisuutta. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ei ole tullut negatiivista palautetta kameravalvonnan käytöstä asiakkailta eikä myöskään henkilökunnalta.

– Henkilökunnalle etenkin ulkoaluevalvonta antaa turvalli-suuden tunnetta. Kameravalvonta ei suoranaisesti rajoita tur-haa liikkumista. Meillä kameravalvonnan tallenteita hyödyn-netään keskiarvona kerran kolmessa viikossa. Aina ei ole kui-tenkaan kyse väärinkäytöksistä, Nevalainen toteaa.

Aiemmin kävellenKameravalvonta sairaaloissa ei yksin ratkaise turvalli-suutta, vaan toimii yhtenä osana sairaalan eri turvajärjes-telmiä. Kameravalvonnan rinnalla sairaaloissa käytettä-viä turvallisuuskeinoja ovat mm. kulunvalvonta, vartioin-ti- ja valvomotoiminnan tehostaminen, murto- ja rikos-ilmoitinhälytysjärjestelmät sekä valaistuksen tehostami-nen kulkuväylillä. Nevalainen painottaa kameravalvon-nan olevan turvallisuushenkilöstölle arvokas apuväline turvallisuustyössä.

– Kameravalvonnan avulla voidaan ennakoida tulevia tilanteita ja sen avulla voidaan valvoa yleisiä piha-aluei-ta. Aikaisemmin samat valvonnat tehtiin kävelykierroksil-la. Kamerat ovat yksi osa-alue, joilla rakennetaan turval-lisia toimitiloja niiden käyttäjille, Nevalainen muistuttaa.

Käyttötarkoitus ratkaiseeMarkkinoilla on nykyisin paljon erilaisia valvontaka-meroita ja hankinta lähtee aina käyttötarkoituksesta.

Nykyisin käytössä on pääasiassa värikameroita, jonka etu-na pidetään luonnollista kuvaa. Mustavalkokamera puo-lestaan on hämäräherkempi.

Kameravalvonnan avulla tapahtuvan valvonnan etuna nähdään, että se antaa usein lisäaikaa reagoida tulevaan tilanteeseen. Tavallinen hälytysjärjestelmä hälyttää sen si-jaan vasta konkreettisista tapahtumista, jolloin reagointiai-kakin on lyhyempi. ■

Joensuun keskussairaalan turvallisuus-päällikkö Pekka Nevalainen näkee ka-meravalvonnasta tiedottamisen tärkeänä.

Huolellinen suunnittelu

Kameravalvontaa hankittaessa lähtökohtana on huolellinen suunnittelu. Sähköinfon kustantaman

Kameravalvontaoppaan mukaisesti kameravalvonnan tarveselvityksessä on määriteltävä seuraavat asiat: 1) Mitä ja miksi halutaan kuvata 2) Missä ja milloin kuvia katsellaan 3) Mihin kohteisiin kameravalvontaa voitai-siin soveltaa 3) Miten kuvien tallennus, kuvansiirrot ja kuvien katselupisteet toteutetaan 4) Millainen on tieto-hallinnon ja viranomaisten näkökulma valvontaan 5) Millaiset ovat vakuutusyhtiön vaatimukset, ohjeet ja mahdolliset alennukset 6) Mitä lain mukaan saa ja voi kuvata 7) Kenelle tallenteita luovutetaan 8) Mitä toimenpiteitä ja ratkaisumalleja suositellaan sel-vityksen pohjalta.Lähde: Kameravalvotaopas / Sähköinfo

Attends Oy, Upseerinkatu 1, 02600 ESPOO

Puh. 09-510 2433

www.attends.fi, [email protected]

Attendssille on myönnetty proDERM-laatumerkki arvovaltaiselta Institute for Applies Dermatological Research -instituutilta, joka tutki pintakuivuuden ja ihoystävällisyyden merkitystä inkontinenssituotteissa. Olemme ainut inkontinenssituotteiden tuottaja, joka on koskaan saanut tämän kunnian.


Puh. 09-510 2433




Puh. 09-510 2433




Puh. 09-510 2433




Puh. 09-510 2433





Työmaakuva Kuopion yliopistollisen sairaalan pysäköintitalon laajennuksesta.


Kun valtioneuvoston asetus ra-kennustyön turvallisuudesta (205/2009) tuli voimaan, tu-

li samalla rakennushankkeen eri osa-puolille uusia turvallisuusvelvoittei-ta. Rakennuttajalle merkittävimpänä muutoksena tuli turvallisuuskoor-dinaattorin nimeäminen rakennus-hankkeisiin. Hänen tehtävänään on huolehtia rakennuttajalle määrätty-jen turvallisuusvelvoitteiden toteu-tumisesta rakennushankkeen eri vai-heissa.

Turvallisuuskoordinaattori on ase-tettava korjaus- ja kunnossapitotöis-sä, joista laaditaan erilliset suunnitel-mat ja hanke sisältää erityisiä turval-lisuusriskejä tai jos hanke edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Tur-vallisuuskoordinaattoria ei siis nime-tä pienissä korjaus- ja kunnossapito-töissä, joissa työn sisältö ja laajuus ovat selkeitä, eikä hanke sisällä eri-tyisiä turvallisuusriskejä.

Rakennuttajan turvallisuustehtävätRakennuttajalla on keskeinen roo-li rakennushankkeen turvallisuuden toteutumisessa sekä valmiin raken-nuksen käyttö- ja huoltoturvallisuu-dessa. Sekä uudisrakentamisessa et-tä korjausrakentamisessa pääpaino rakennuttajan turvallisuustehtävissä on hankkeen valmistelu- ja suunnit-teluvaiheessa. Näissä vaiheissa tär-keimpiä tehtäviä on huolehtia, että rakennushankkeen lähtötiedot ovat turvallisen toteuttamisen kannalta riittävät ja että lähtötiedot on toimi-tettu suunnittelijoille. Korjausraken-tamisessa hyviä menetelmiä ovat eri-laiset kartoitukset ja tutkimukset se-kä riskianalyysit. Turvallisuuskoor-

dinaattori on hyvä nimetä mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa, kos-ka silloin varmistetaan, että koordi-naattorilla on vaikutusmahdollisuus hankkeen turvalliseen läpivientiin alusta lähtien.

Hankkeen suunnittelijoita valit-taessa on syytä kiinnittää huomiota suunnittelijoiden pätevyyteen ja ko-kemukseen. Lisäksi suunnitteluso-pimuksiin on hyvä sisällyttää suun-nittelijoiden turvallisuustehtävät se-kä vaatimus turvallisuuden huomi-oimisesta suunnitelmaratkaisuissa. Ratkaisuissa on otettava huomioon rakennustyön turvallisuuden lisäksi käyttäjien turvallisuus ja huoltotöi-den turvallinen toteuttaminen. Tur-vallisuusasiat kirjataan yhdeksi do-kumentiksi, turvallisuusasiakirjaksi, joka on osana rakennuttajan kaupal-lisia asiakirjoja.

Hankkeen toteutusvaiheessa ra-kennuttajan pääasialliseksi turvalli-suustehtäväksi jää asettamiensa tur-vallisuusvelvoitteiden toteutumisen valvonta sekä yhteistoiminnan koor-dinointi. Lisäksi rakennuttajan on pi-dettävä ajan tasalla turvallisuusasia-kirjoja sekä huolehdittava, että työ-maalla käytetään henkilötunnisteita.

Sairaala on rakentamiselle haasteellinen ympäristöRakennushankkeiden toteuttaminen toimivassa sairaalassa on haasteellis-ta kaikille hankkeen osapuolille. Ra-kennuttajan näkökulmasta katsottu-na pääpaino on asetettava rakennus-hankkeeseen liittyvien riskien arvi-ointiin sekä sairaalan toiminnan ja rakennustöiden yhteensovittamisen suunnitteluun ja organisointiin. Ta-vanomaisessa rakentamisessa esiin-

Erno ruotsalainEnProjekti-insinööriPohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Artikkelin kirjoittaja on selvittänyt rakennuttajan turvallisuusvelvoitteita sairaalan rakennushankkeen eri vaiheissa. Riskien kartoittaminen on olennainen osa rakennushanketta. Nykyisen lain mukaan rakennuttajan tulee nimetä rakennushankkeisiin turvallisuuskoordinaattorin, jonka tehtävistä lähemmin myös tässä kirjoituksessa.



tyvät vähäiset vaara- ja haittatekijät ovat usein sairaalarakentamisessa merkittäviä riskitekijöitä toiminnan luonteen vuoksi.

Sairaalatiloissa tapahtuvien raken-nushankkeiden suunnittelussa jou-dutaan miettimään sairaalan toimin-nan kannalta monia eri tekijöitä. Nii-tä ovat muun muassa rakennustöi-den vaikutukset päivittäisiin toimin-toihin, väliaikaisjärjestelyt, työmaa-

alueen rajaaminen, ilmanvaihto työ-maa-alueella ja sen läheisyydessä, potilas- ja henkilöliikenne, purkutyö ja pölynhallinta sekä äkilliset vaarati-lanteet, kuten vesivahingot tai suun-nittelemattomat järjestelmäkatkok-set. Myös melusta ja tärinästä aiheu-tuviin haittoihin on kiinnitettävä eri-tyistä huomiota rakennushankkei-den suunnittelussa, koska melu- ja tärinähaittojen vaikutusalue on huo-

mattavasti laajempi, kuin rakennus-työmaa-alue.

Työympäristönä sairaala aiheuttaa puolestaan rakennustyön toteuttajil-le tavallisesta korjausrakentamises-ta poikkeavia vaara- ja haittatekijöitä. Niitä ovat muun muassa tartuntavaa-ra, hoitotyössä käytettävät vaaralliset aineet, säteily, magneettikentät, pai-ne-erot tilojen välillä sekä potilaista aiheutuvat mahdolliset vaaratekijät.

Rakennushankkeiden toteuttaminen toimivassa sairaalassa on haasteellista kaikille hankkeen osapuolille. Toivottavaa olisi, että rakennustyöt voitaisiin tehdä siten, että tilat poistettaisiin käytöstä kokonaan rakennustöiden ajaksi.


Tilojen käytöstä aiheutuvat haasteetSairaalarakentamisen kannalta on toivottavaa, että rakennustyöt voi-taisiin tehdä siten, että tilat poistet-taisiin käytöstä kokonaan rakennus-töiden ajaksi. Tyypillistä kuitenkin on, että töitä joudutaan tekemään toiminnassa olevien osastojen tilois-sa. Korjausrakentamisen ja hoitotyön yhteensovittamisen kannalta vaati-vimpina tiloina voidaan pitää yksi-köitä, joissa tehdään hoitotyötä aina vuorokauden ympäri ja joiden toi-mintaa ei voida suunnitella tai ennus-taa kovinkaan tarkasti. Tällaisia tiloja ovat muun muassa leikkaussalit, te-ho-osastot, heräämöt, synnytyssalit, sydänvalvonta ja ensiapu. Näissä ti-loissa korjaustyölle sopivan ajankoh-dan löytyminen on erittäin vaikeaa. Rakennustyön vaatimat väliaikaisjär-jestelyt joudutaan suunnittelemaan tarkasti ennakkoon ja rakennustöi-den keskeytymiseen on varaudutta-va hoitotyön niin vaatiessa.

Rakennuskohteena olevan osaston lisäksi myös ympäröivien osastojen ja yksiköiden toiminta on syytä selvit-tää sekä arvioida rakennushankkeen vaikutusta niihin. Erityisesti LVIS-töiden osalta joudutaan usein työs-kentelemään varsinaisen urakka-alu-een ulkopuolella, joista voi aiheutua vaaratekijöitä ympäröivien osastojen toiminnalle.

PotilasturvallisuusTehtäessä muutos- ja korjaustöitä toi-minnassa olevissa yksiköissä myös riskit potilasturvallisuuden kannal-ta kasvavat. Korjausrakentamisen suunnittelun yksi lähtökohta on, ettei hoitotyön laadulle aiheuteta haittaa. Riskien arvioinnissa ja rakennustöi-den yhteensovittamisessa hoitotyön kanssa on otettava huomioon potilas-turvallisuuden kannalta muun muas-sa potilaiden kunto, hoitotyön vaati-mat väliaikaisjärjestelyt ja varajärjes-telmät, potilasliikenne ja hätäpoistu-minen sekä potilaiden riskiryhmä ja infektioriski.

Sairaalan eri yksiköissä hoidettavi-

en potilaiden kunto vaikuttaa potilas-turvallisuuden suunnitteluun. Kun-toa arvioitaessa huomioitavia tekijöi-tä ovat muun muassa liikuntarajoit-teisuus, riippuvuus hoitotyössä käy-tettävistä laitteista, aisteihin, kuten kuuloon ja näköön liittyvät rajoitteet sekä potilaan psyykkinen kunto. Esi-merkiksi potilasliikenteen järjestely-jä ja hätäpoistumisreittejä suunnitel-taessa edellä mainitut asiat on otetta-va huomioon.

Yhteistoiminta rakennushankkeiden aikana

Rakennushankkeiden toteuttami-nen sairaalaympäristössä aiheuttaa yleensä muutoksia yksiköiden nor-maalille toiminnalle. Kun tiloja pois-tetaan yksikön käytöstä, joudutaan tekemään väliaikaisjärjestelyjä raken-nustyön ja hoitotyön yhteensovitta-miseksi. Lisäksi on otettava huomi-oon myös muu yksikköön liittyvä toi-minta, kuten esimerkiksi laitoshuol-to. Rakennustyön ajaksi voidaan jou-tua rakentamaan väistötiloja tai po-tilas- ja henkilötiloja joudutaan jär-jestelemään uudelleen. Sairaalan toi-minnan ja rakennustöiden yhteenso-vittamisessa on otettava huomioon muun muassa- työmaa-alueiden rajaus ja sen aihe-uttamat rajoitteet sairaalatoiminnalle- työmaan logistiikasta aiheutuvat erityisjärjestelyt- lisäsiivouksen tarve rakennustyön aikana ja sen jälkeen- kulunvalvonta- järjestelmäkatkokset ja niistä aiheu-tuvat erityisjärjestelyt- tiedottaminen.

Koska yhteensovittamiseen liitty-viä seikkoja on useita ja niihin voi tul-la muutoksia rakennushankkeen ai-kana, on tärkeää, että yhteensovitta-misen käytännön järjestelyiden suun-nittelussa on mukana kaikki osapuo-let, joihin järjestelyt vaikuttavat.

Turvallisuus yhteisenä päämääränäTurvallisuuden varmistaminen sai-raalarakentamisessa vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista. Pelkästään hyvin suunniteltu ei ole edes puolik-si tehty, jos hankkeen turvallisuus-tiedot eivät välity rakennustyönteki-jöille. Sairaalarakentamisessa tärke-ää on, että sekä suunnittelijoilla että rakentajilla on riittävän laajat tiedot kohteeseen liittyvistä sairaalan toi-minnoista ja niistä aiheutuvista ris-keistä. Lisäksi hoitohenkilökunnan on tiedostettava rakentamisesta ai-heutuvat haitta- ja vaaratekijät, jot-ta he voivat ajoissa varautua tarvit-taviin toimenpiteisiin hoitotyön tur-vaamiseksi. Turvallisuuskoordinaat-torin ehkä tärkein tehtävä onkin saa-da nämä eri osapuolet toimimaan si-ten, että rakentamisen turvallisuus on hankkeen keskeisimpiä tavoittei-ta. ■


tu lähinnä sairaalaympäristöön, jos-sa potilasturvallisuushaasteet ovat erilaisia kuin pitkäaikaisen hoidon ja asumisen yksiköissä. Lisäksi Paras-hankkeen synnyttämä muutos perus-palveluissa ja niiden rakenteissa lisä-si tarvetta tutkitun ja mitatun tiedon avulla tapahtuvaan ongelmien ha-vaitsemiseen uudessa peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymässä.

Pilotti vaaratapahtumistaKeväällä 2010 JIK ky:n kaikilla ter-veyskeskusten osastoilla ja hoivan asumisyksiköissä suoritettiin pilot-timittarilla kuusi kuukautta katta-nut poikkileikkausotanta hoitohen-kilökunnalta asiakas ja potilasturval-lisuudesta. Otannassa oli mukana 29 yksikköä, joilta mitattiin yhdeksän vaaratapahtuman esiintymistä. Mu-kana olivat: lääkevahinko, kaatumi-nen, karkaaminen, infektiot, haavau-mat, negatiivinen palaute, kuntou-tusmahdollisuuksien puute, tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja uhka-tilanteet.

Poikkileikkauskartoitus oli mitta-

rin pilotoinnissa järjestyksessään toi-nen. Ensimmäinen kartoitus tehtiin syksyllä 2009. Vaaratapahtumista las-kettavaan haitta-asteeseen vaikutta-vat vaaratapahtumien esiintymisti-heys ja niistä aiheutuneet lisähaitat sekä jatkohoidollisten toimenpitei-den sekä pitkittyneen hoidon tarve.

TuloksiaVaaratapahtumien haitta-asteissa on selkeitä eroja. Kolme yleisintä vaara-tilannetta ovat suurimmasta pienim-pään – infektiot, kuntoutusmahdolli-suuksien puutteet ja kaatumiset. Seu-raavaksi yleisimpinä vaaratilanteina esiintyvät uhkatilanteet potilaalle ja tilojen epätarkoituksenmukaisuus. Potilaaseen kohdistuvien lääkevahin-kojen osuus on mittauksessa vähäi-nen. Kaikkein pienemmän haitta-as-teen sai karkaaminen. (Kuvio 1)

Pilottipoikkileikkausotannan tulos-ten mukaan vaara- tai haittatapahtu-mia tapahtuu puolen vuoden aika-na lähes 70 %:lle kaikista asukkais-ta ja potilaista lääkevahingon, kaa-tumisen, karkaamisen, infektion tai haavauman muodossa. Eriteltäessä vaaratapahtumien esiintyvyyttä hoi-don tyypin mukaan, esiintyy pitkäai-kaishoidossa vaara- tai haittatapah-tumia yli 75 %:lle asukkaista ja po-tilaista; kuntoutuksessa 61 %:lle ja

JIK ky on 1.1.2009 toimintansa aloittanut, Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien sekä Kurikan kaupungin omistama liikelaitoskunta- yhtymä, joka tuottaa jäsenkunnilleen terveyden- ja vanhusten-huollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja.

Potilasturvallisuuden seuraa-minen ja turvallisuuden ar-vioiminen kuuluvat turvalli-

suusjohtamiseen (Työsuojeluhallinto 14.6.2011). Turvallisuusjohtamises-sa potilasturvallisuus huomioidaan näkyvästi toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa ja johdon kaikessa toiminnassa.

Turvallisuutta uhkaavat vaaratilan-teet, jotka ovat potilaan turvallisuu-den vaarantavia tapahtumia tai te-kemättä jättämisiä, josta aiheutuu tai voi aiheutua haittaa potilaalle. Arvi-olta 10 % maailman sairaaloissa hoi-toa saavista potilaista kokee jonkin haittatapahtuman, ja näistä 1 %:ssa seuraukset ovat vakavat tai jopa kuo-lettavat.

Suomessa kuolee hoidon haittoi-hin arviolta 700–1700 potilasta vuo-dessa. Vaaratapahtumien raportoin-nin ja käsittelyn tavoitteena on or-ganisaation toiminnan kehittyminen turvallisemmaksi organisaation toi-minnasta ja sen haavoittuvuuksista oppimalla.

Tarve uudelle mittaristolleJIK-peruspalveluliikelaitoskuntayh-tymässä (jäljempänä JIK ky) pilotoi-tiin siellä laadittua potilas- ja asia-kasturvallisuuden mittaristoa, jonka teoreettinen tausta on kansainvälises-sä tutkimuksessa. Tarve uuden mit-tariston kehittämiselle syntyi, kos-ka aiemmat mittaristot on suunnitel-

Mittaristo apuna potilasturvallisuuden lisäämiseksi

JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä ON kehitetty potilasturvallisuusmittaristoa, joka on pilotoitu JIKin terveyskeskusten osastoilla ja hoivan asumisyksiköissä.

AnnA-KAisA PusA, filosofian tohtori, johtaja, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

JoonA KAnKAinen, hallintotieteiden kandidaatti, suunnittelija, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

ReettA KAnAnoJA, sosiaalikasvattaja, avopalveluohjaaja, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä


akuutissa hoidossa 46 %:lle potilais-ta. Pitkittynyttä hoitoa tai jatkohoi-dollisia toimenpiteitä aiheutui kaa-tumisista 2,3 %:lle kaikista potilaista ja infektioista 1,9 %:lle potilaista. Lää-kevahingoista tai karkaamisista ei ai-heutunut vastaavaa haittaa.

Parhaimmat tulokset potilastur-vallisuudesta saatiinkin akuutin hoi-don osastoilta ja kuntoutuksen poti-lailta. Tulosten eroja selittävät aina-kin pidemmät hoitojaksot asumisyk-siköissä ja pitkäaikaishoidossa. Syy-nä voi olla myös osastoilla hoidetta-vien potilaiden tila. Akuuttien ja kun-toutusosastojen sairaansijojen määrä suhteessa hoivan asumispalveluihin ja pitkäaikaispotilaisiin on vähäinen, ja yksittäisen osaston poikkeavan tu-loksen vaikutus kokonaistulokseen on siten suurempi. Henkilöstömi-toitukset ovat paremmat akuutti- ja kuntoutuksen osastoilla, ja ammatti-rakenne on enemmän sairaanhoitaja-painottunut kuin asumispalveluissa ja pitkäaikaishoidon osastoilla.

Mittaristo apunaPilotoitu mittaristo auttaa hahmotta-maan potilas- ja asiakasturvallisuut-ta uhkaavia yleisimpiä riskejä ja an-taa keinon seurata potilasturvallisuu-den kehitystä. Mittarin helppokäyt-töisyyteen pyrkimällä ja henkilöstön kannustamisella lisätään todennä-köisyyttä, jolla mittari otetaan osak-si vakiintunutta työkäytäntöä. Mitta-rin käytössä jo käyttöprosessi auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Myöhemmässä vaiheessa toimivaksi todettuja indikaattoreita voidaan siir-tää käyttöön myös muuhun kansalli-seen tai kansainväliseen raportointi-järjestelmään.

Lisääntynyt potilasturvallisuus edistää henkilöstön työhyvinvointia. Tapahtuneet haitat aiheuttavat syylli-syyttä, syytöksiä ja henkistä pahoin-vointia hoitajille. Turvallinen, hyvin onnistunut hoito aikaansaa myön-teistä palautetta, joka vaikuttaa hen-kilöstön motivaatioon hoitaa ja jaksaa työssään paremmin.

Huomion kohteitaPotilasturvallisuutta edistääkseen in-fektioiden syntymisen ja tartunnan ehkäisemiseksi työskentelymenetel-

miä ja -olosuhteita on kehitettävä. JIK ky:ssä on tehostettu käsihygieniasta ja käsineiden käytöstä huolehtimista osana turvallista hoitoa ja hoivaa. In-fektioiden ohella välitöntä huomio-ta on kohdistettava myös kuntoutus-mahdollisuuksien puutteisiin ja kaa-tumisten ehkäisyyn.

JIK ky:ssä toteutetussa selvitykses-sä tuli esille, että terveyskeskusten vuodeosastoilla ala per vuodepaik-ka on noin 9-11 m2. Tähän tilaan on mahduttava yhdestä kolmeen hoita-jaa ja potilas. Hoitotilan tarve tulisi huomioida vuodepaikkojen kiinteis-tösuunnittelussa. Liian ahtaat hoito-tilat altistavat mahdollisesti vaarata-

pahtumille ja hidastavat asiakkaan kuntoutumista sekä heikentävät työ-ergonomiaa.

Kaatumiset aiheuttavat kaikista vaaratapahtumista eniten jatkohoi-don tarvetta. Potilaita kuntouttamal-la heidän henkiseen ja fyysiseen hy-vinvointiin voidaan vaikuttaa myön-teisesti ja riski kaatua vähenee. Kaa-tumisriskiin täytyy puuttua myös huolehtimalla, että tarpeelliset apu-välineet potilaiden liikkumiseen ja siirtämiseen ovat saatavilla, ja että apuvälineitä käytetään oikein. Tutki-muksen tulokset kannustavat jatka-maan mittariston kehitystyötä. ■

KUVIO 1. Vaaratapahtumien esiintyvyys

Infek

tiot

kaatu

miset

uhka

tilante

et ja

väkiv

alta

tilojen

epäta

rkoitu

k-

senm

ukais

uus

haav

autum

atne

gatiiv

inen

palau

telää

keva

hingo

t

karka

amise

t

0,9

0,8

0,7

0,6

0,5

0,4

0,3

0,20,2

0,1

0

Hai

tan

esiin

rtym

isas

te

kunto

utumis-

mahdo

llisuu

ksien

pu

uttee

tPotilaaseen/asiakkaaseen kohdistuneiden vaaratapahtumien haitta-aste pylväs-kaaviona. Suurempi tulos merkitsee enemmän ja/tai vakavampia haittoja.

LÄHTEETAaltonen L-M, Mattila K, Mäkijärvi M, Saario I. Aina roiskuu kun rapataan, mutta virheistä tulee oppia – Haittatapahtumien kirjaamisessa yhä parantami-sen varaa. Suomen lääkärilehti 2008;63:3791-6.

Doupi Persephone. National Reporting Systems for Patient Safety Incidents. A review of the situation in Europe. National Institute for Health and Welfare (THL), Report 13/2009, Helsinki 2009:5, 7–8, 20.

Pietikäinen Elina, Ruuhilehto Kaarin ym. Vaaratapahtumista oppiminen – opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, Työsuojelurahasto 2010

Pusa A-K. The Right Nurse in the Right Place: Nursing Productivity and Utili-sation of the RAFAELA Patient Classification System in Nursing Management. Kuopion yliopiston julkaisuja E. yhteiskuntatieteet 147, 2007.

Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus. Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussa-nasto. Helsinki: Stakes työpapereita 28/2006:6.

Työsuojeluhallinto, www.tyosuojelu.fi/fi/turvallisuusjohtaminen/69 (14.6.2011)


Pohjois-Savon sairaanhoitopii-rin uusi organisaatiomalli ja johtosääntö antavat mahdolli-

suuden suoraviivaistaa ja selkeyttää johtamista. Johtajan lisäksi organisaa-tiossa on johtoryhmä ja hallintokes-kus sekä neljä palvelualuetta: Kliini-set hoitopalvelut, Kliiniset tukipalve-lut, Yleiset tukipalvelut sekä Perus-terveydenhuollon palvelut.

Tavoitteena on madaltaa perintei-siä klinikkarajoja sekä vähentää by-rokratiaa ja hallinnollisia rakenteita. Myös henkilöstön liikkuvuus eri yk-siköiden välillä helpottuu.

Kesäkuun alussa työnsä aloittanut sairaanhoitopiirin uusi johtaja Ris-to Miettunen kertoo päässeensä hy-vin mukaan uuden organisaation toi-mintaan.

- Olen luottavaisin ja myönteisen odottavin mielin. Saamani ennakko-kuva niin sairaanhoitopiiristä, sen osaavasta henkilöstöstä sekä omista tehtävistäni on vastannut odotuksia-ni, Miettunen kertoo.

- Suuret päätökset on monessa asi-assa tehty edeltäjäni, sairaalaneuvos Matti Pulkkisen kaudella, joten nyt on isojen hankkeiden käytännön to-

teutusten vuoro. Hankkeet on sovit-tu, niitä ei enää pureta tai muuteta, joten kaikilla toimijoilla on nyt var-muus siitä, mitkä ovat tavoitteet ja miten niihin päästään.

Isoilla hankkeilla tulevaisuutta kohtiIsoja hankkeita sairaanhoitopiirin toi-minnassa riittääkin. Esimerkiksi Kuo-pion yliopistollinen sairaala uudiste-taan nykyajan tasolle niin rakenteel-lisesti kuin toiminnallisesti. Uudisra-kennuksen rakennustyöt alkavat syk-syllä 2012 ja valmista on kesällä 2014.

Pitkän ja perusteellisen suunnitte-lun tuloksena puretaan vanhaa ra-kennuskantaa ja rakennetaan tilalle viisikerroksinen uudisrakennus, jo-ka lisää sairaalan tilavuutta neljän-neksellä. Myös sairaalan muiden osi-en peruskorjauksesta on päätös.

Henkilöstö on osallistunut aktiivi-sesti tähän B11-laajennuksen suun-nitteluun oman toimensa ohella ja on hyvin sitoutunut hankkeeseen ja innostunut siitä. Haaste on kova, sil-lä sairaalan toimintojen on jatkutta-va keskeytyksettä tilojen ja toiminto-

jen muutoksista huolimatta. - Kokonaisuuteen kuuluvat siis

laaja vanhojen tilojen kunnostus, uu-si rakennus ja toiminnan kehittämi-nen, joka seuraa rakennuksen val-mistumista. Rakenteellinen uudista-minen jatkuu aina vuosikymmenen loppuun asti. Nyt luodaan 2040-lu-vun toimintoja eli uudistuksilla säi-lytetään yliopistosairaalan kilpailu-kyky pitkälle tulevaisuuteen, Risto Miettunen huomauttaa.

Iso hanke on myös Itä-Suomen sai-raanhoitopiirin perustaminen. Esisel-vityksen mukaan laadituissa suunni-telmissa on neljän itäsuomalaisen sai-raanhoitopiirin eli Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Sa-von yhdistäminen. Tämänkin suunni-telman taustalla on proaktiivinen toi-minta, jolla pyritään vaikuttamaan asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhdistämishankkeessa on alueiden 56 kunnalla vahva edustus.

Vuoden 2011 alussa Pohjois-Savos-sa perustettu Perusterveydenhuol-lon liikelaitos -hanke Kysteri etenee suunnitellusti. Vuoden 2012 alussa alkavaan toimintaan on tulossa kah-deksan kuntaa.

Myös Kuopion kaupungin ja sai-raanhoitopiirin yhteinen tukipalve-lujen liikelaitoskuntayhtymä Itä-Suo-men Huoltopalvelut alkaa toimintan-sa vuoden 2012 alussa. Yksi yhteisyri-tyksistä on lisäksi Kuopion kaupun-gin ja sairaanhoitopiirin yhteinen tie-toteknisiä ja lääketieteellisiä palve-luja tuottava yhtiö Istekki Oy, joka aloitti vuoden 2010 alussa.

Jo toimivaa yhteistyötä ovat myös

Risto Miettunen:

Henkilöstön osallistuminen ja laatutyö korostuvat sairaanhoitopalveluissaTeksti ja kuvat: Jarmo Seppälä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin uusi johtaja Risto Miettunen pääsee toteuttamaan isoja uudistuksia, joiden suunnittelussa henkilöstö on ollut laajasti mukana. Uusi organisaatiomalli ja tasapainoinen talous antavat hyvän perustan jatkuvalle kehitystyölle, jossa erityisesti painottuvat toiminnan laatu ja sen mittaus.


esimerkiksi IS-Hankinta Oy ja Itä-Suomen alueella toimiva, laborato-riotutkimuksia tuottava Islab-liike-laitoskuntayhtymä.

Kuntataloudet tiukalla kuurillaPohjois-Savon sairaanhoitopiirin ta-lous on tasapainossa eikä hinnoit-telun periaatteita tarvitse lähiaikoi-na juuri muuttaa. Sairaanhoitopiirin budjetti ilman Kysteri-liikelaitosta on 345,5 miljoonaa euroa. Viime tilikau-den tulos oli runsaat viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vuoden 2012 talousarvion lähtö-kohtana on, että jäsenkuntien mak-suosuudet nousevat kustannustason nousun vuoksi 3,2 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Näin 23 jäsenkunnan jäsenkuntaosuudet vuonna 2012 ovat yhteensä 240,9 miljoonaa euroa.

Miettunen aprikoi uutta hallitus-ohjelmaa ja sen antamia mahdolli-suuksia kunnille ja julkisyhteisöille. Sairaanhoitopiirin käynnissä oleviin hankkeisiin ei ohjelmalla juuri ole vaikutusta, mutta miten käy jatkos-sa kuntien taloudelle, kun vahvan pe-ruskunnan määrittely hallitusohjel-masta näyttäisi puuttuvan?

- Usean pohjoissavolaisen kunnan talous on nykyisessä tilanteessa tiu-koilla, mutta asukkaiden sairasta-vuus on varsin suuri. Suhtaudun kui-tenkin toiveikkaasti uudistusten mu-kanaan tuomiin mahdollisuuksiin, Miettunen sanoo.

Laatutyö korostuu kaikilla tasoillaRisto Miettunen korostaa laadulla johtamista. Hänen mielestään on tär-keää asettaa toiminnalle tavoitteet oikein ja seurata niiden toteutumis-ta laadukkailla mittareilla.

- Laatujohtaminen lähtee strategi-asta ja etenee henkilöstön johtamis-järjestelmästä toiminnan kautta tu-lokseen. Laatua voi suunnitella ja kehitys jatkuu koko ajan, sillä toi-minnan tehostamisella ja erityises-ti turhan byrokratian vähentämisellä

- Laatujohtaminen lähtee strategiasta ja etenee henkilöstön johtamis-järjestelmästä toiminnan kautta tulokseen, Pohjois-Savon sairaan-hoitopiirin uusi johtaja Risto Miettunen sanoo.

➠


saamme palvelutasoa koko ajan pa-remmaksi, Miettunen sanoo.

Henkilöstön sitouttaminen toimin-tojen kehittämiseen on tärkeää. KY-Sissä on valmisteilla toiminnan laa-dun mittarit erityisesti potilastur-vallisuuden ja -tyytyväisyyden sekä henkilöstön tyytyväisyyden osalta.

Tältä osin tutkitaan hoidon vaikutta-vuutta sekä hoitoketjujen toimivuut-ta ja niiden hallintaa.

Miettunen huomauttaa, että toki jo tähänkin mennessä on tehty paljon sen hyväksi, että potilaan hoito ete-nee ilman ongelmia aina kotiutuk-seen asti.

Henkilöstö mukana kehittämistyössä- Meillä on noin 4 500 työntekijää, joista iso osa on ollut vahvasti muka-na määrittelemässä uusien hankkei-den sisältöä. Näin henkilöstöllä on omia mahdollisuuksia työnsä kehit-tämiseksi ja tulosta on tullut. Meillä ei siis ole erillisiä kehittämisorgani-saatioita, enkä itsekään usko sellais-ten tehokkuuteen verrattuna siihen, että henkilöstö itse pohtii toimin-taympäristönsä ja työnsä sisällön ke-hittämistä, Miettunen huomauttaa.

Henkilöstön oma aktiivisuus vaa-tii myös johdolta paljon työtä ja ak-tiivisuutta.

- Johdon on ansaittava henkilöstön luottamus. Itse olen aika paljon muu-alla kuin omassa toimistossani eli py-rin kiertämään käytännön työpisteis-sä. Luottamus, läsnäolo sähköisin yh-teydenpitovälinein täydennettynä ja laatumittaus ovat mielestäni hyvät johtamisen kivijalat, Miettunen ko-rostaa.

Työviikot työtä, viikonloput vapaataRisto Miettunen on aiemmin toimi-nut myös yritysjohtajana. Hän sa-noo, että julkisessa päätöksenteossa on tietenkin hieman erilainen järjes-telmä kuin esimerkiksi pörssiyhtiös-sä. Muuten päätöksenteko ja johtami-nen käytännön työnä ovat varsin sa-manlaista niin julkisella kuin yksityi-sellä puolella.

Mikä Pohjois-Savon sairaanhoito-piirissä sitten oli niin kiinnostavaa, että hän halusi tähän tehtävään?

- Kyllä tässä on selkeä kehittymis-mahdollisuus oman työurani kan-nalta. Olen ollut aiemmin myös teol-lisuudessa, mutta nyt tuli erinomai-nen mahdollisuus päästä kehittä-mään julkista sairaanhoitoa isossa or-ganisaatiossa.

Miettusen perhe asuu Tuusulassa, joten Miettusen arkiviikko on työpai-notteinen ja vapaata on lähinnä vii-konloppuisin. Vapaa-aikaansa Miet-tunen viettää perheensä parissa ko-katen ja lueskelemalla. ■

Risto Miettunen tuli johtamaan kovassa kehitysvauhdissa olevaa sairaanhoitopii-riä. Taustalla rakennetaan kahta lisäkerrosta KYSin pysäköintitaloon.

Risto Miettunen- s. 16.4.1957- lääketieteen tohtori ja radiologian erikoislääkäri 1992- lääkärinä Suomessa 1983–1990 ja Sveitsissä 1993–1995- Siemens Medical Solutions, asiantuntijana 1990–1992 ja johtajana 1995–2001 Suomessa, Sveitsissä ja Saksassa- Orion Pharma, toimitusjohtaja 2002–2004- Auctor & Consiliarius Oy, toimitusjohtaja 2004–2009- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus, toimitusjohtaja 2009–2011- naimisissa, 5 lasta


Lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriös-tä ei kuitenkaan ole huolissaan

terveydenhuollon tulevaisuudesta.- Terveydenhuoltojärjestelmät niin

meillä kuin muualla ovat aina sellai-sessa tilanteessa, että ne pitää sopeut-taa muuttuviin olosuhteisiin. Nyt olemme tilanteessa, että iso ikäluok-

Julkisen terveydenhuollon tulevaisuus turvataan sopeuttamiskeinoinTeksti ja kuvat: Mia HeMMing

Julkisen terveydenhuollon tulevaisuus huolestuttaa monia. Ikärakenteen muutos on lisännyt ja tulee lisäämään terveydenhuollon kysyntää. Työvoiman ja siten verotulojen vähentyessä tarvitaan enemmän kansalaisten omaa rahaa terveyspalveluiden rahoitukseen.

Jukka Mattila haluaisi lyhentää jonoja hoitoon pääsyssä. Osa jonottajista saattaa kyllästyä odottamiseen ja jättää sairautensa hoitamatta. Jonot voivat siten lisätä väestöryhmien välisiä terveyseroja.


Johanna Lammintakanen muistuttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että eri-koissairaanhoidossa ammattilaisten voimavarat eivät ole tarkoituksenmukaisessa käytössä. Esimerkiksi sairaanhoitajien osaaminen on tutkimusten mukaan huo-mattavalla vajaakäytöllä.

ka tarvitsee noin kymmenen vuoden päästä paljon tuki- ja hoivapalvelui-ta. Samaan aikaan nuorten ikäluok-ka pienentyy. Ongelmat on kuitenkin tunnistettu, ja niihin puututaan pal-velurakennetta ja sen rahoitusta uu-distamalla, Mattila vakuuttaa.

Suurimmat haasteet tarjota piene-nevillä resursseilla ja niukkenevil-la verotuloilla uudenlaisia palveluja kohdistuvat kuntiin. Kuuluuhan nii-den velvollisuuksiin järjestää verora-hoilla asukkailleen tarpeen mukaiset terveyspalvelut.

- Osa kunnista on kuitenkin liian pieniä, jotta ne pystyisivät myös tu-levaisuudessa nämä velvoitteensa hoitamaan. Haasteista selviäminen edellyttää suurempia väestöpohjia, ja näinhän on nyt uudessa hallitus-ohjelmassa linjattukin.

Väestöryhmien välisiä terveyseroja pienennettävä

Suomalaisten elintavat ovat nyky-ään aiempaa terveellisemmät, ja mo-net kansantaudit ja niiden riskitekijät ovat vähentyneet. Väestöryhmien vä-liset terveyserot ovat kuitenkin edel-leen suuria. Nuoret ovat keskimää-rin terveempiä kuin vanhat, joten ter-veyserot saattavat ilman erityistoimia määrällisesti lisääntyä. Myös työttö-myydellä on heikentävä yhteys ter-veyteen, jolloin työllisyyden paranta-minen on avainasemassa väestöryh-mien välisten terveyserojen kaventa-misessa.

- Hyvän työllisyyden lisäksi täytyy tarkastella terveyseroja kohdennetus-ti väestöryhmittäin. Esimerkiksi suo-rittavassa työssä käyvä väestönosa elää lyhyemmän aikaa kuin hallinto-

työtä tekevä. Vastaavia eroja on ha-vaittavissa myös tuloluokittain. Pitää kyetä hallitsemaan paremmin kunkin väestönosan terveysriskejä. Ihmisten tulee myös itsensä kantaa enemmän vastuuta terveydestään, Jukka Matti-la muistuttaa.

Sosioekonomiset tekijät vaikut-tavat terveyseroihin niin, että hei-kommassa asemassa olevien elinta-vat ovat keskimääräisesti huonom-pia kuin parempiosaisten.

- Elintapoihin tulisi kyetä vaikutta-maan kuten tupakointiin ja alkoho-linkäyttöön, ylipainoon ja liikunnan harrastamiseen. Juuri näihin näyttäi-si liittyvän köyhemmän väestönosan suurempi sairastuvuus. Ainakaan ei ole näyttöä siitä, että puhtaasti talou-delliset tekijät selittäisivät terveyse-roja.

Elintapojen erot kytkeytyvät siten myös henkilöiden tietämykseen ter-veyteen vaikuttavista tekijöistä, pe-rinteisiin ja arvoihin.

- Tarvitaan lisäksi alueittain erilai-sia lähestymistapoja, sillä eri puolil-la maata on esimerkiksi vaihtelevas-ti harrastusmahdollisuuksia. Myös sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöl-lisyyden lisäämisellä on merkitystä, kuten tiedämme Pohjanmaan ruot-sinkielisistä.

Yksityiset terveyspalvelut säilyvät vaihtoehtoisina palveluina

Vaikuttaa toisinaan siltä, että terve-ydenhuollon kestävyyden ajatellaan nojaavan lisääntyvässä määrin myös yksityistämiseen, kilpailuttamiseen ja markkinointiin. Toisaalta puhu-taan paljon yksityisen ja julkisen ter-veydenhuollon yhteensovittamisen ongelmista sekä markkinatalouden periaatteiden kielteisistä vaikutuk-sista terveydenhuoltoon.

- Itse kannatan valinnan mahdol-lisuuksia. Vaihtoehdot tuovat aina pientä painetta kilvoitella palvelui-den parantamisessa. Julkisella puo-lella voitaisiin ottaa yksityisiltä op-pia esimerkiksi siinä, miten potilas-ta kohdellaan asiakaslähtöisesti, Juk-ka Mattila miettii.

- Mutta sitä en tiedä, pitääkö yksi-tyisiä palveluja välttämättä tukea jul-kisin varoin. Uuden lainsäädännön


valmistelun yhteydessä parhaillaan pohditaan myös tä-tä kysymystä.

Suomi poikkeaakin muista eurooppalaisista terveyden-huoltojärjestelmistä muun muassa kolmen rinnakkaisen julkisesti rahoitetun terveyspalveluita tuottavalla järjes-telmällään. Vaikuttaa siltä, että nyt ollaan uudistamas-sa suomalaista järjestelmää muun Euroopan suuntaises-ti. Myös muissa asioissa Suomi voisi seurata muita mai-ta, ja toisissa se taas voi toimia esimerkkinä.

- Muut maat voivat ottaa oppia Suomen terveydenhuol-losta muun muassa joiltakin osin ennaltaehkäisevästä työstä. Esimerkiksi rokote- ja seulontojen kattavuudella pystytään meillä ehkäisemään sellaisia sairauksia, jotka joissakin maissa ovat kansansairauksia.

- Mutta asiakasmaksut ovat Suomessa korkeat. On mo-nia paljon heikommassa taloudellisessa tilanteessa ole-via valtioita, joissa asiakasmaksut ovat huomattavasti pienempiä. Suomessa voitaisiin hyvin alentaa asiakas-maksuja.

Resursointia tarkistettava menojen hallitsemiseksiTerveyshallintotieteen professori Johanna Lammintaka-nen Kuopion yliopistosta on pohtinut priorisointia ter-veydenhuollossa menojen hallitsemiseksi. Ensimmäisek-si Lammintakanen ehdottaa, että enemmän voimavaro-ja kohdennettaisiin tiettyihin terveydenhuollon osa-alu-eisiin.

- Ennaltaehkäisy jää kaiken aikaa kuormittavampien hoitomenetelmien jalkoihin. Myös pitkäaikaissairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoa tulisi vielä paljon kehittää. Pitäisi vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa. Lisäk-si täytyisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikkiin väes-töryhmiin satsataan voimavaroja tarpeidensa mukaises-ti, Lammintakanen luettelee.

Menoja hillitäkseen Lammintakanen siten ensisijaisesti organisoisi toimintaa ja prosesseja.

- Tarvitaan myös uusia palvelumuotoja, kuten sähköisiä palveluja, ja joustavuutta käytäntöihin. Tällaiset toimet ei-vät näy heti säästöinä, vaan vasta pitkän ajan kuluessa.

Priorisoinnilla on viitattu myös potilas- ja asiakastason valintoihin. Lammintakanen ei pidä hyvinä sellaisia va-lintakriteerejä.

- Esimerkiksi ikään, sosioekonomiseen asemaan ja huol-lettavien määrään liittyvät kriteerit eivät ole kestäviä. Kri-teerien tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä: niiden käyttö ei esimerkiksi saisi luoda yhteiskunnan arvojen ja asentei-den vastaisesti sosioekonomisia eroja.

Lammintakanen huomauttaa, että tällä hetkellä ter-veydenhuoltojärjestelmä kuitenkin luo mainitun kaltai-sia eroja.

- Työssä käyvillä on työterveyshuolto, ja työttömillä on työssä käyviä huonompi terveystaso. Maksupoliittiset käytännöt myös eriarvoistavat kansalaisia, ja yksityisellä terveydenhuollolla on samanlaisia vaikutuksia.

Suomeen tarvitaan priorisointia koordinoiva elinPriorisoinnissa on kyse ensisijaistamisesta, tärkeysjärjes-tykseen asettamisesta. Sitä tehdään esimerkiksi päätettä-essä, minkä verran hallituksen budjetissa ohjataan varo-ja terveydenhuoltoon. Sitten priorisoidaan määriteltäessä varoja ennaltaehkäisevään hoitoon, ja päätettäessä, mil-laiset sairaudet arvioidaan muita tärkeämmiksi hoitaa.

- Priorisointien kriteerien tulisi olla yhtenäisiä ja julki-lausuttuja: kaikki asianosaiset esimerkiksi tietäisivät, mil-lä kriteereillä pääsee hoitoon. Ei pitäisi olla mielivaltaisia kriteerejä, eikä liioin saisi esiintyä piilopriorisointia, tar-vitaan enemmän avoimuutta, Johanna Lammintakanen muistuttaa.

- Voitaisiin perustaa koordinoiva elin, joka tarkastelisi priorisointitoimia kokonaisvaltaisesti ja kansallisesti.

Useissa maissa on mietitty erilaisia terveydenhuollon priorisoinnin malleja. Suomessa on nostettu esiin muun muassa Yhdysvaltain Oregonin osavaltiossa käytössä ole-va priorisointijärjestelmä, Uuden-Seelannin järjestelmä se-kä Ruotsin priorisointiyritykset.

- Ruotsissa on priorisointikeskus, joka tuottaa esimerkik-si tietoa priorisointivalintojen tueksi, ja osallistaa ihmisiä keskustelemaan priorisoinnista.

- Emme pääse eroon priorisoinnista terveydenhuollos-sa. Siten myös Suomessa tarvittaisiin taho, joka ryhtyisi sitä avoimesti ja vastuullisesti käsittelemään. ■

Trilux Aurinio® Led -leikkausvalaisimissa on paljon loistavia ominaisuuksia. Säädettävä valoteho, maksimissaan jopa 160 000 luksia. Säädettävä värilämpötila takaa oikean näkymän. Toimiva ergonomia ja alhainen pintalämpötila eivät häiritse ilmavirtauksia – edes laminaarikatoissa. Aurinio® ja ledit tuovat tulevaisuuden valaistusratkaisut myös leikkaussaleihin.

Lisätietoja: [email protected]

UUTTA FAGERHULTILLA – TRILUXIN LED-LEIKKAUSVALAISIMET


Oulun avohoitotalo muuttaa koko sairaalan toimintaaTeksti: Hilkka laHtiKuvat: JuHa Sarkkinen

Oulun avohoitotalo on ollut käytössä vajaa puoli vuotta. Uusi talo toi mukanaan uusia hoitokäytäntöjä, jotka ovat vaikuttaneet koko sairaalan toimintaan


Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiirin Avohoitotaloon on kes-kitetty valtaosa sairaanhoitopii-

rin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta ja kirurgian ja neurokirurgian poliklinik-ka. Talossa on myös mm. radiologian osasto ja laboratorioiden näytteenotto. Uuden toimintamallin yhtenä tavoit-teena oli logistiikan parantaminen, ja se näyttääkin toteutuneen.

- Kulkeminen ja kuljettaminen on vähentynyt oleellisesti, kun hajallaan olevat toiminnot keskitettiin yhteen rakennukseen. Potilaalle se tarkoit-taa sitä, että hän saa tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, operatii-visen tulosalueen johtaja Kari Hau-kipuro sanoo.

Avohoitotalo pääsee täyteen vauh-tiin syksyn aikana. Aikaa tarvitaan, sillä talo on täynnä uutta opettelua vaativaa teknologiaa.

Helpotusta tilanahtauteen

- Yksi talo rakennettiin, mutta se vai-kuttaa koko sairaalaan, niin tilan-käyttöön kuin toimintaankin. Avo-hoitotalo on hyvä koealusta, joissa uusia käytäntöjä voi testata ennen kuin niitä otetaan käyttöön koko sai-raalassa, Haukipuro miettii.

Kantasairaalassa oli lyhkin käytös-sä seitsemän leikkaussalia. Uudes-sa talossa on kahdeksan leikkaussa-lia ja leikkaussalia vastaava poliklini-kan toimenpidehuone. Kantasairaa-lan leikkaussaleista kaksi on tällä het-kellä päivystyssaleina ja loput siirtyi-vät muuhun käyttöön.

- Muutos on lyhentänyt päivystys-potilaiden leikkausjonoa. Se on yksi jo toteutuneista tavoitteista.

Muutos on heijastunut myös esi-merkiksi Oulun ja ympäristökuntien yhteispäivystykseen, joka sai lisää ti-laa ja jonka röntgen uudistettiin pal-velemaan sen tarpeita paremmin.

Tehokkuutta pienistä puroistaUudisrakennuksen myötä leikkaus-salien nettomäärä lisääntyi kolmella.

- Toiminnan kannalta tärkeää oli kuitenkin saada muiden aputilojen ohella kolmipaikkainen induktiotila, joissa potilaat valmistellaan leikkaus-ta varten samaan aikaan, kun edelli-nen leikkaus on käynnissä. Uudessa heräämössä on riittävästi tilaa, mikä vähentää vuodeosastojen kuormitus-ta ja nopeuttaa kotiutusta.

Polikliinista hoitoa on voitu myös lisätä, kun siihen on saatu kunnon ti-lat. Poliklinikan toimenpidehuonees-sa voidaan tehdä aiemmin leikkaus-salin vaatineita toimenpiteitä.

Monet vaativina pidetyt hoitome-netelmät ovat arkipäiväistyneet ja ne voidaan tehdä terveyskeskuksissa tai

polikliinisesti. Tavoitteena on entises-tään tiivistää yhteistyötä peruster-veydenhuollon kanssa ja siirtää toi-menpiteiden jatkohoitoa suoraan ko-tiin, Haukipuro sanoo.

- Pienistä puroista syntyy tehok-kaampaa toimintaa.

Tehostaminen onkin tarpeen, sil-lä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiiri on saanut moitteita hoitota-kuun ylittävistä leikkausjonoista. Vuoden vaihteessa jono kävi jo nol-lassa, mutta kesään mennessä tilan-ne paheni ja tällä hetkellä noin 200 ih-mistä on odottanut leikkaukseen pää-syä yli kuusi kuukautta. Tilanne on aikaisempiin vuosiin verrattuna hy-vä, joskaan ei hyväksyttävä, Hauki-puro sanoo.

- Leikkausjonojen hoitaminen on edelleen haastavaa, mutta tarkoi-tus on päästä nollaan pysyvästi, kun Avohoitotalo saadaan täyteen toimin-taan.

Uusi haaste on poliklinikoiden kol-men kuukauden hoitotakuu. Uudis-tus antaa tarpeelliset pelisäännöt, mutta tekemistä siinä vielä riittää, Haukipuro toteaa.

Uusi tiimimalliAvohoitotalossa leikkaukseen tule-vaa potilasta hoitaa yksi tiimi, joka koostuu leikkaussalin ja poliklinikan työntekijöistä. Tiimit ovat potilasryh-mäkohtaisia ja ne huolehtivat yhden potilaan koko hoitopolusta: ajanva-rauksesta, poliklinikkakäynneistä, leikkauksesta ja jälkihoidosta.

- Työntekijöiden pitää oppia teke-mään asioita eri tavalla kuin ennen, mikä vaatii sisäistämistä. Uusi tiimi-malli pyrkii tiedonkulun parantami-seen ja päällekkäisten töiden karsi-miseen. Potilas ei kohtaa aina samaa työntekijää, mutta kylläkin saman tii-min jäsenen, Haukipuro sanoo.

Uuden sairaalan toiminnan suun-nittelussa käytännön työntekijöiden panos korostui, mitä lähempänä toi-minnan käynnistäminen oli. Muu-tosvaiheessa työntekijöillä ei ole vie-

Avohoitotalossa toimii laboratorioiden näytteenotto. Kuvassa osastonhoita-ja Raija Hallikainen ottaa verinäytettä Avohoitotalon vuodeosastolla.


lä hyviä rutiineja, mutta ihmiset ve-nyvät ja jaksavat, koska uuden teke-minen palkitsee.

Potilaan polku Avohoitotalossa potilaan kulku on prosessi, jossa potilasta ohjataan pai-kasta ja palvelusta toiseen. Palve-lut on järjestetty niin, että tuloaulan kanssa samassa kerroksessa on labo-ratorio ja röntgen, joissa käydään en-nen poliklinikalle menemistä.

Avohoitotalon avattua ovensa eni-

ten keskustelua herätti itsepalvelupääte, jossa asia-kas voi ilmoittautua itse. Kone tulostaa ohjelman, jo-hon on merkitty mihin ja milloin hänen pitää mennä. Tieto potilaan etenemisestä välittyy talon sisällä auto-maattisesti.

Jo muutaman viikon kuluttua talon avaamisesta yli puolet ajanvarauspotilaista ilmoittautui omatoimises-ti. Nyt luku on jo yli 80 prosenttia.

- Moni saattoi ajatella, ettei sairaalassa omailmoittau-tuminen voi toimia, mutta esimerkiksi röntgenissä au-tomaattinen ilmoittautuminen aiotaan ottaa käyttöön myös kantasairaalassa vuoden loppuun mennessä. Il-moittautumiseen kiinnitettyjen ihmisten työpanos voi-daan käyttää potilashoitoon, jota ei voi automatisoida, tulosalueen johtaja Osmo Tervonen sanoo.

Ainutlaatuinen rintasyöpäyksikkö

Avohoitotalon radiologian osastossa tehdään mm. magneettikuvauksia, ultraäänitutkimuksia ja rintara-diologiaa. Osasto palvelee muitakin kuin avohoitota-lon asiakkaita ja se vastaa myös Oulun kaupungin pe-rusterveydenhuollon tarvitsemista kuvantamispalve-luista. Tervonen kehuu röntgenin tilojen avaruutta ja hiljaisuutta.

- Päivystävässä yksikössä on usein rauhatonta ja me-teliä, mutta täällä on tilaa ja rauhaa.

Avohoitotaloon on rakennettu rintasyövän seulon-taan ja kuvantamiseen tarkoitettu yksikkö yhteistyös-sä perusterveydenhuollon kanssa.

Avohoitotalossa toimii röntgen- ja magneettikuvausyksikkö, joka vastaa myös Oulun kaupungin

kuvantamispalveluista. Osaston-hoitaja Kirsi Rannisto natiivikuvaus-

laitteen säätöpöydän ääressä. Röntgenhoitaja Lahja Pirttikoski

asettelee potilasta oikeaan kuvausasentoon.


- Prosessi on liian pitkä ja usein teh-dään väärällä aikataululla vääriä tut-kimuksia. Usein selästä otetun rönt-genkuvan antama tieto on merkityk-setön, kun taas magneettikuvaukseen pitäisi päästä nopeammin, Tervonen sanoo.

Lähettäviä lääkäreitä onkin ohjeis-tettu muutostilanteessa ja jatkossa ai-otaan seurata, millä indikaatiolla tut-kimuksia tehdään.

Radiologiassa on jo aiemmin aloi-tettu työnjako, joka noudattaa lääke-tieteen erikoisaloja.

- Työnjakoa on tehty, mutta se ei ole toteutunut kaikilta osin tilojen puut-teen vuoksi. Avohoitotaloon olem-me voineet sijoittaa tuki- ja liikunta-elinradiologiaan erikoistuneen tiimin työkaluineen.

Avohoitotaloon on perustettu myös aikuisten reumakeskus, joka vastaa reumapotilaiden tutkimuksista, lää-kehoidosta, ohjauksesta ja leikkauk-sista. Suunnitelmissa on myös Oulun kaupungin reumavastaanoton siirty-minen taloon ensi vuoden alussa. ■

- Tämä on ainoa yksikkö Suomessa, jossa on keskitetty rintasyövän seu-lonta ja syövän tutkiminen. Siellä on käytössä kaikki olemassa olevat ku-vantamismenetelmät perinteisestä mammografiasta magneettikuvauk-seen ja tomosynteesiin.

Yksikkö mahdollistaa myös rinta-syöpätutkimukseen osallistumisen. Se on Tervosen mukaan myös erin-omainen oppimisympäristö erikois-lääkäreille.

Hoitoprosessit kehittämiskohteenaTervonen uskoo, että Oulun kaupun-gin röntgenin siirtyminen radiologi-an osastolle parantaa yhteistyötä lä-hettävien perusterveydenhuollon lääkäreiden ja erikoislääkäreiden vä-lillä.

- Kuvantamisprosessia pitää ohja-ta ajan tasalla olevan lääketieteelli-sen osaamisen kautta, hän tähdentää.

Erityisen tarkastelun kohteeksi on otettu mm. selkäkipuisten hoitopro-sessi.


Kohti taloudellisempaa toimintaa

Kehittämishankkeen pohjana oli toi-mintatutkimuksellinen konstrukti-vistinen tutkimusote. Moniammatil-linen kehittämisryhmä kokoontui vii-si kertaa kehittämään prosessia. Ke-hittämishankkeessa tehtiin neljä ky-selyä, joista kaksi käsitteli potilaan tyytyväisyyttä ja palvelun laatua, yksi kysely tehtiin hoitajille proses-sin kehittämisestä ja yhdessä seurat-tiin vuodeosastojen lähettämien poti-lastietojen oikeellisuutta ruokahuol-lossa.

Kehittämishankkeessa tehdyn tut-kimuksen mukaan potilaat ovat tyy-tyväisiä palveluun ja sen laatuun. Hoitajakyselyn tulokseksi muodostui tarve uudesta ruokahuoltoprosessis-ta ja potilastietoseurannassa havait-tiin lukuisia virheitä vuodeosastoilla, mutta nämä ovat korjattavissa kou-luttamisella.

Ensimmäisessä istunnossa keskus-teltiin nykyisestä ruokahuoltopro-sessista ongelmineen, toisessa istun-nossa käsiteltiin ruokajäteasioita, kol-mannessa käsiteltiin palvelun laatua, neljännessä keskusteltiin ryhmän luomista ruoka-annoskuvista ja vii-dennessä keskusteltiin uudesta ruo-kahuoltoprosessista.

Toisessa istunnossa suunniteltiin ruokajäteanalyysiä. Kehittämishank-keen yhteydessä tarkasteltiin talou-

Päijät-Hämeen keskussairaalassa toteutettiin kehittämishanke, jossa selkeytettiin ruokahuoltoprosessin tehtäviä ja vastuita. Tutkimuksen tuloksena on uusi ruokahuoltoprosessi, joka on kuvattu kaikkien prosessiin osallistuvien näkökulmasta.

Tässä kehittämishankkeessa sel-vitettiin ja selkeytettiin potilaan ruokahuoltoprosessiin osallis-

tuvien vastuita ja tehtäviä. Kehittä-mishankkeen aihe nousi laitoshuolta-jien tarpeesta kehittää omaa työtään vuodeosastolla ruokahuollossa. Ruo-kahuoltoprosessin kehittäminen on ajankohtaista, koska jokapäiväisessä toiminnassa on pieniä ongelmia, jotka vaikuttavat eri ammattiryhmien toi-mintaan tai potilaan kokemaan hoi-toon sairaalassa.

Tavoitteena oli selvittää, minkälai-nen on nykyinen ruokahuoltoprosessi ja minkälaisia ongelmia tässä proses-sissa on. Ongelmiin etsittiin vastauksia prosessijohtamisen avulla, määrittele-mällä prosessi ja integroimalla nämä laitoshuollon, ravintohuollon ja vuo-deosaston välillä.

Kriittiset kohdat

Kehittämishankkeeseen ei lähdetty vain laitoshuollon osalta, vaan koot-tiin moniammatillinen työryhmä pohtimaan olemassa olevan ruoka-huoltoprosessin ongelmia ja niihin parannuskeinoja. Prosessia määrit-täessä nykytilan kartoituksella etsit-tiin kriittiset kohdat ja luotiin ym-märrystä tälle prosessille. Prosessis-sa on useita rajapintoja, jotka muo-dostivat hankalia kohtia. Prosessin pullonkaulat olivat palvelun luo-tettavuus, kannattava taloudelli-nen toiminta ja ravintohuollon toi-minta. Tärkeimmiksi tekijöiksi nou-sivat ruokahuollon, laitoshuollon ja vuodeosaston rajapinnat sekä poti-laiden ja vuodeosastojen toiveet.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa (PHKS) potilaan nykyiseen ruoka-huoltoprosessiin osallistuu keskus-sairaalan tulosryhmän hoitohenki-lökunnan lisäksi henkilöitä tukipal-veluiden tulosryhmän materiaali- ja logistiikkapalveluiden kuljetuksen vastuualueelta, ravintohuoltopalve-luiden keskuskeittiön vastuualueel-ta ja huoltopalveluista laitoshuollon vastuualueelta. Näitä eri ammatti-ryhmiä kutsutaan tässä työssä toi-mijoiksi. Monien toimijoiden osal-listuminen ruokahuoltoprosessiin tuo esiin sen omistajuuden määrit-tämisen tärkeyden.

Ruokahuoltoprosessia parannetaantehtäviä ja vastuita selkeyttäenJaana HeleniusHuoltopalvelupäällikköPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä


teen päätettiin panostaa jatkossa, jot-ta ruokajäte saataisiin vähenemään. Pienikin muutos ruokajätteessä tuo taloudellista säästöä koko organisaa-tiolle. Hävikin pienentäminen kym-meneen prosenttiin pienentää hävi-kin taloudellista arvoa puoleen.

Ruokajätteen pienentämistä varten päätettiin valokuvata mallikuvat ruo-ka-annoksista helpottamaan potilai-den tulohaastatteluja. Ruoka-annos-kokoja on kolme S, M ja L. Ruoka-an-noskuvat otettiin lounas- ja päivällis-annoksista. Aamu- ja iltapalojen ku-via ei katsottu tarpeelliseksi tehdä, koska niiden koot ovat vakiot.

EväsEffica- järjestelmässä ruoka-annoskoot on tallennettu vakiona, joten jos potilas haluaa pienemmän annoksen kuin mitä järjestelmään on tallennettu, sen korjaus pitää tehdä manuaalisesti potilaan tulohaastat-telutietojen perusteella. Ruoka-an-noskuvien oletetaan tuovan helpo-tusta tulohaastatteluun hoitajille ja potilaille ruoka-annoskoon arvioin-nin visualisoinnissa. Ruoka-annos-kokoa pienentämällä myös ruokajä-temäärän pitäisi pienentyä ja ruoka-prosessin taloudellisuuden parantua.

Neljännessä istunnossa käytiin kes-kustelua ruoka-annoskuvien pohjal-ta ja niihin tarvittavista muutoksista. Lounas- ja päivällisannoskuvat ovat herättäneet henkilökunnassa kes-kustelua. Parannusehdotuksina ku-vien käyttöön toivottiin uusia, ener-giamäärät sisältäviä kuvia, jotka saa-daan seuraavaan pilottivaiheeseen kevääksi 2012.

Prosessin omistajatViidennessä istunnossa käytiin kes-kustelua siitä, kuka on ruokahuolto-prosessin omistaja. Se nähdään edel-leen niin, että ruokahuoltoprosessin osastolla tapahtuva osa on hoitopro-sessia ja omistaja on silloin osaston-hoitaja. Ravintohuollossa tapahtuva ruuanvalmistus on tukiprosessi, jon-ka omistaja on ravintohuoltopäällik-kö. Edelleen keskustelua aiheuttaa se, että mikä on laitoshuollon roo-li ruokahuoltoprosessin omistajuu-dessa.

Ohjausryhmän ja kehittämisryh-män yhteisessä istunnossa huhti-kuussa 2011 käytiin keskustelua kai-kista tutkimustuloksista ja mitä oli

Ruokajätteen pienentämistä varten päätettiin valokuvata mallikuvat ruoka- annoksista. Ruoka-annoskokoja on kolme.

Lounasvaihtoehdot

Päivällisvaihtoehdot

dellisen toiminnan selkeyttämiseksi ruokajätemäärää ja verrattiin sitä ke-sällä 2010 tehtyyn seurantaan. Talvel-la 2011 ei ollut tapahtunut muutos-ta ruokajätemäärässä. Taloudellises-ta näkökulmasta katsottuna monia-mmatillisella yhteistyöllä pitäisi olla jatkossa ruokajätettä pienentävä vai-kutus, jos sitä kehitetään systemaatti-sesti. Tällä hetkellä noin 23 % menee tehdystä ruuasta hävikkiin.

Mahdollisuus muuttaa annoskokoaKolmannessa istunnossa keskustel-tiin potilaiden asiakastyytyväisyy-destä. Potilaskyselyn yhteenvedos-sa todettiin, että potilaat olivat pää-sääntöisesti tyytyväisiä ruokahuol-toon osana hoitoaan, mutta samal-la he eivät olleet tietoisia annoskoon muuttamismahdollisuudesta. Talou-dellisuuden parantamiseksi ruoka-annoskoon muuttamismahdollisuu-


Taulukko2. Toimijoiden vastuut ruokahuoltoprosessissa

Ravintohuollon vastuu

Kuljetuksen vastuu

Laitoshuollon vastuu

Hoitajien vastuu

Osastonhoitajan vastuu

● Vastaa ruoka huollon lainsää- dännöllisten muutosten tiedottamisesta organisaatiossa● Vastaa omavalvonnan ohjauksesta organisaatiossa

● Vastaa kuljetuksen aikana ruokavaunujen oikea-aikaisesta kuljettamisesta ravintokeskuk- sesta osastolle

● Vastaa osastolla tapahtu- vasta käytännön toiminnasta omavalvonnan osalta

● Vastaa oikeista potilas- tiedoista ruuanjaossa

● Vastaa osaston oma- valvonnasta

Prosessin omistajana ravintohuoltopäällikkö Prosessin omistajana vuodeosaston osastonhoitaja

saatu aikaiseksi ja mitä parannuseh-dotukseksi voidaan osoittaa tämän kehittämishankkeen tuloksena. Osa parannettavista asioista viedään tie-doksi muille tukipalveluiden tulos-alueille, kuten jo nykytilan analyy-sissäkin todettiin. Näitä asioita ovat

uusi sisäinen logistiikkatoteutus, jos-sa eineskuljetukset siirretään omaksi kuljetukseksi nykyisen toiminnan si-jaan sekä päivitetty EväsEffica- kou-lutus tietotekniikkapalveluiden ja ra-vintohuoltopalveluiden toimesta.

Lopputuloksena esitetään, että en-

nen kuin uusi ruokahuoltoproses-si otetaan käyttöön, se pilotoidaan kirurgisella vuodeosastolla kevääl-lä 2012. Pilotoinnin tarkoituksena on varmistua tehtäväsiirtojen toimivuu-desta. ■

Kehittämishankkeessa esitettiin myös taulukon 2 mukaiset vastuut moniammatilliseen toimintaan.

● Huolehtii omalta osaltaan ruokahuollon omavalvon nasta Eviran ohjeen mukaan● Puuttuu laitoshuoltajien ilmoittamiin poikkeamiin ruoka huoltoprosessin laadun parantamiseksi

Taulukko 1. Ruokahuoltoprosessiin osallistuvien tehtävät

Osastonhoitajan tehtävät

Ravintohuollon tehtävät

Kuljetuksen tehtävät

Laitoshuoltajien tehtävät

Hoitajien tehtävät

● Valmistaa ruuan omavalvon taohjeiden mukaan● Varmistaa kuljetuksen lähtö osastoille aikataulun- mukaisesti● Vastaanottaa palautettu ruokakärry● Tyhjentää ruokatarjottimet jätteistä biojäte- astiaan ja astiat pesulinjalle● Pesee astiat tarjottimineen● Pesee ruokavaunut

● Huolehtii ruokavaunun kuljettamisesta ● Noudattaa omavalvonta- ohjeita

● Valmistelee ruuan- jaon osastolla● Vastaanottaa ruokakärry● Tarkistaa sovittuina viikonpäivinä ruokien ja kylmä- laitteiden lämpötilat● Merkitsee muistiin mitatut lämpötilat● Ilmoittaa poikkeamista osastonhoitajalle ● Jakaa ruoka potilaan yöpöydälle● Kerää tarjottimet pois● Lähettää ruoka- kärry takaisin ravintohuolto- keskukseen

● Tekee potilas ruokatilauksen potilastietoja käyttäen● Kuittaa potilas tietolistat ennen ruuanjakoa● Antaa laitos- huoltajille ruuanjakoluvan kuittaamalla potilastietolistan ● Auttaa ennen ruokailua potilaan ruokailu- asentoon ● Auttaa potilasta ruokailussa


Mihin menee suomalainen terveyden-huolto, puihin vai ahneiden suihin?

Lääkärit ovat hyviä, kunnes diagnoosin aika koittaa.

Olen terve, mutta nyt täytyy mennä ves-saan – taas. ■

Korkea ikä on verrannollinen korkeus-hyppyyn: mitä korkeammalla rima, sitä helpompi se on alittaa.

Onko parempi vain olla vai istua tunki-olla? Parasta on olla osakekaupoissa voi-tolla.

Ihmiselle tärkeintä on hyvinvointi ja ter-veys, mutta kliffaa ovat niiden riskit.

Piirros: PERRY PARTANENSET

E ipä juuri mikään ole niin vaa-tiva laji kuin aforismit. Nii-den tulee olla viisaustieteel-

lisiä, oivaltavia, enemmän tai vä-hemmän kriittisiä tai luovia, hiukan hauskoja ja sitten vielä totta.

Aforismien luojia on vähän, hyvien aforismien luojia vielä vähemmän. Minä, joka olen luonut paljon, mm. sikalan lantaa, kykenen tähänkin.

Maailmankaikkeus on hitunen olevai-suudesta, jota jotkut kykenevät selittä-mään. Olevaisuus on hitunen olematto-muudesta, jota kukaan ei koskaan kyke-ne selittämään.

Tiedät, mihin on selityksiä. Uskot, mi-hin ei ole selityksiä. Tunnet, oli selityk-siä tai ei.

Maapallo ehtyy, ulkopla-neetoilla menee hyvin – toistaiseksi.

Maailma kuuluu meille, maat heille tai teille, ihmiset keille?

Kun talouskasvu pelastaa kunkin maan, mikä pelastaa maailman? Mars?

Kulttuuri on kivaa, agrikulttuuri on jo ongelmallisempaa. Karaoke kaljakuppi-lassa yhdentää!

Elämä on pätkä, jonka toivoisi olevan pit-kä. Tämä ei koske ihmisiä, sillä pitkien ja pätkien elämä on yhtä surkeaa.

Ikä on suuri mysteerio. Jotkut ovat pik-kuvanhoja, jotkut lapsiksi muuttuneita vanhuksia, muut mittaavat ikäänsä vuo-silla.

Aforismeja

tan akustiikkaparannusten suunnit-telussa ja vastasi tutkimuksen toteut-tamisesta. Hänen mukaansa ongel-mat osastoilla ovat pitkälti samat ei-kä TAYS Acuta ollut tämän suhteen mikään poikkeus.

Kipinä saneeraukseenErikoissairaanhoidon ja perustervey-denhuollon päivystyksen yhdistämi-nen samoihin tiloihin toi TAYSissa tar-peen saneeraukseen, sillä yhdistymi-sen myötä hoitoprosessit ja käytännöt muuttuivat eivätkä tilat vastanneet näitä tarpeita. Vanhat tilat kaipasivat muutenkin pintaremonttia.

- Suurin haaste oli kahden eri or-ganisaation eli perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon erilaisten

Sairaaloissa hoitohenkilökunnan työ vaatii usein paljon keskitty-mistä, mutta ääniympäristö ei

tue tätä. Toisin kuin avotoimistoissa, joissa ongelmat on tiedostettu jo pit-kään, meluhaittoihin ei yleensä osata puuttua riittävän konkreettisesti sai-raalaympäristöissä.

- Keskittymishaitta on selkeä hoito-henkilöstöllä osan aikaa työstä, toteaa

Työterveyslaitoksen vanhempi tut-kija Valtteri Hongisto. Toinen mer-kittävä ongelma sairaaloissa on pu-heyksityisyyden puute. Yksityis-luontoisten asioiden puhuminen joko potilaan kanssa tai hoitohenki-lökunnan kesken tulisi pysyä yksi-tyisluontoisena, mutta näin ei lähes-kään aina ole.

Hongisto oli mukana TAYS Acu-

Teksti: Päivi EkdahlGround CommuniCations Kuva: sami rEivinEnvalokuvaamo klik

Tietämättömyys nakertaa akustiikkaa sairaaloissa

Tampereella yhdistettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys ja samassa yhteydessä TAYS Ensiapu Acutan tilat saneerattiin. Erityishuomiota kiinnitettiin tila- ja toimintaratkaisujen lisäksi akustiikkaan, valaistukseen ja ilmastointiin. Samalla ensimmäistä kertaa tutkittiin akustisten ratkaisujen vaikutusta hoitohenkilökunnan työhön.


43

toimintakulttuurien yhdistäminen. Suunnittelun pohjana ei enää voi olla vanhat hoitokäytännöt tai organisaa-tiomallit, sillä julkisen sektorin kus-tannuspaineet edellyttävät jatkuvaa toimintojen kehittämistä. Sama pätee myös terveydenhuollon toimintojen ja tilojen suunnitteluun, TAYSin ra-kennuttajainsinööri Marko Yli-Ran-tala toteaa.

Ennen saneerausta puheyksityi-syys oli heikko ja hoitohenkilökun-nan oli melun vuoksi vaikea keskit-tyä esimerkiksi raporttien ja muiden kirjallisten töiden tekemiseen. Akus-tiikan parantamisen osalta erityisesti TAYS Acutan tarkkailuosastolla teh-tiin kaikki mahdollinen ja käytettiin luovasti erilaisia ratkaisuja. Seiniin ja kattoihin lisättiin ääntä vaimenta-via, Ecophonin sairaalaympäristöihin kehittämiä akustiikkalevyjä, ja sen li-

säksi otettiin käyttöön puheen peite-äänijärjestelmä, jonka toimitti Audico Systems. Hiljaisella ja tasaisella taus-taäänellä luodaan ikään kuin tasai-nen äänimatto tiloihin ja sen kautta parannetaan puheyksityisyyttä. Pei-teäänijärjestelmä helpottaa myös kes-kittymistä vaativaa työn tekoa sekä osastoilla potilaiden nukkumista, sil-lä yksittäiset äänet eivät pääse häirit-semään niin paljon.

- Sairaalaympäristössä erityishuo-miota vaatii muun muassa sisään-tulojen äänieristys. Varsinkin ambu-lanssien sisääntulossa on jatkuvas-ti trafiikkia, josta syntyy ääntä. Toi-saalta vain muutaman seinän takana potilaiden pitäisi pystyä lepäämään, arkkitehti Pekka Timola BST-arkki-tehdeistä tiivistää ääniympäristön ki-pukohtia.

Tutkimus osoitti muutosten tarpeellisuudenTyöterveyslaitokselle oli tärkeää päästä tutkimuksessa myös kartoit-tamaan ratkaisuja nimenomaan po-tilasosastoille.

- Olemme aiemmin tehneet tutki-muksia TYKSissä, missä pystyimme selvittämään ongelmat, mutta emme testanneet ratkaisuja. Nyt Acutan sa-neerauksen yhteydessä saimme selvi-tettyä myös sen, miten ääniympäris-tön ongelmia voidaan ratkoa, tutki-musta vetänyt Hongisto kertoo.

Ennen saneerausta osastolla teh-tiin sekä melutason mittauksia että henkilökunnan kyselytutkimus. Mit-tauksissa kävi ilmi, että esimerkiksi puhe kuului jopa viidentoista metrin päähän. Saneerauksen jälkeen, pu-he erottui lähietäisyydellä edelleen hyvin, mutta kuului vain 3-5 metrin päähän. Ero on Valtteri Hongiston

mukaan merkittävä ja selittää sen, miksi meluhaittoja koetaan nyt ole-van vähemmän.

Arkkitehti Pekka Timolan näkökul-masta lopputulos Acutassa on erin-omainen. Myös sairaalan puolella ol-laan tyytyväisiä muutoksiin.

- Palaute on ollut positiivista. Tä-mä oli pilottiprojekti ja tutkimuksel-la todennettiin sen hyödyt, joita py-rimme käyttämään hyväksi tulevis-sa hankkeissamme, Marko Yli-Ran-tala toteaa.

Sairaaloiden ääniympäristöissä paljon parannettavaaHongisto, Yli-Rantala ja Timola ovat kaikki samaa mieltä, ettei sairaaloissa kiinnitetä tarpeeksi huomiota akus-tiikkaan. Suurin syy Yli-Rantalan mukaan on tietämättömyys, ei tah-don puute. Tiedon kulku ja tulosten jalkauttaminen havaittiin sairaala-kentässä hyväksi, joten toiveita muu-toksesta parempaan suuntaan on.

Sairaaloille on olemassa akustiset määräykset ja tavoitetasot, mutta ne eivät Valtteri Hongiston mukaan ota käyttötarkoitusta huomioon. Esimer-kiksi lääkärin vastaanottohuonees-sa käyttötilanteet ovat hyvin erilai-sia kuin osastoilla, missä ovet ovat enimmäkseen auki ja potilashuonei-den kynnykset on poistettu sänkyjen liikuttamisen parantamiseksi. Myös-kään puheyksityisyyteen nykyiset määräykset ja tavoitetasot eivät ota kantaa.

- Tarve sairaaloiden ääniympäris-töjen parantamiseen on selkeä, mut-ta ohjeiden muutos vaatisi kuitenkin lisää tutkimusta, TAYS Acutan tut-kimus oli vasta ensimmäinen askel, Valtteri Hongisto toteaa. ■


Säädettävät keittiön

kalusteet

Nostolauteet

Honkimaa 90900 KiiminkiPuh. 0404 125 332

[email protected]


tään 150 sairaansijaa ja kolme erikois-alaa (sisätaudit, kirurgia ja joku kol-mas) sekä perustoiminnat. Sairaalaan ei ole jonoja eikä lähetekäytäntöä ole, vaan potilaat valitsevat sairaalan, jos-sa he haluavat hoidon. Omalääkärin lähete sairaalaan on kuitenkin yleis-tymässä.

Brysselin alueen 19 kunnassa on yhteinen ambulanssipäivystys, josta soitetaan ambulanssi potilaalle.

Belgia on tunnettu hyvätasoises-ta terveydenhuollosta: pääsy lääkärille tai sairaalaan on help-

poa ilman jonoja, mutta ylikapasiteet-ti aiheuttaa kustannuspaineita. Miltei kaikki belgialaiset kuuluvat lakisäätei-seen sairausvakuutukseen, josta mak-setaan lääkärissäkäynnit ja sairaalahoi-to. Omavastuuosuudet ovat pienem-piä kuin Suomessa.

Perusterveydenhuolto on pääosin

yksityistä. Lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Yhteisvastaan-otot ovat lisääntyneet. Ajan lääkäril-le saa yleensä samana päivänä. Eri-koislääkärille voi mennä suoraan. Potilaat maksavat lääkärinpalkki-on vastaanotolla ja saavat jälkikä-teen korvauksen sairauskassasta.

Sairaalat ovat julkisia tai yksityi-siä, voittoa tuottamattomia sairaa-loita. Sairaalassa tulee olla vähin-

Brysselin yliopistosairaalan johtaja:

Belgian terveydenhuolto kansainvälistyyHannele HäkkinenSuomen Kuntaliitto


Belgiaan saapuu potilaita ulko-mailta, kuten Hollannista, Ranskasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Keski-Idästä. Kilpailu potilaista pakottaa kuitenkin löytämään uusia toiminta-tapoja: esimerkiksi Eurooppa-sairaa-loihin kuuluva St. Elisabeth -sairaala aloittaa potilashotellitoiminnan. He ovat solmineet sopimuksen kaupun-gissa olevan hotellin kanssa ja kou-luttaneet henkilöstöä hotellimaiseen palveluun.

Yliopistosairaala kehityksen kärjessäBrysselin yliopistosairaalan johtaja, professori Marc Noppen kertoi, et-tä sairaalan tietotekniikka on paras-ta Belgiassa. Sairaalan osaamiskes-kuksia ovat diabetekseen, hedelmäl-lisyyteen, sydän- ja verisuonitautei-hin, tietotekniikkaan, kuvantami-seen, telelääketieteeseen ja syöpä-tauteihin liittyvät hoidot sekä lasten sairaala. Yliopistosairaalaa laajenne-taan ja uusitaan täydellisesti: raken-nustöiden ennustetaan olevan val-miina vuonna 2018.

Yliopistosairaalalla on kansainväli-syysstrategia, jonka mukaisesti se tar-joaa korkealaatuista hoitoa sekä pit-käaikaista molemminpuolista kump-

panuutta ja verkostoitumista. Brys-selin yliopistosairaala vie tietotaitoa Kuwaitiin: se on perustanut sinne he-delmällisyysklinikan, jolloin yliopis-tosairaalan henkilöstö työskentelee siellä ja kouluttaa paikallista lääkin-nällistä henkilöstöä ja sopeuttaa toi-minnan paikalliseen kulttuuriin.

Toisaalta kansainvälisyysstrategi-aan kuuluu myös tehdä omasta sai-raalasta houkutteleva ulkomaisille potilaille: yksi kontaktipiste ja sisäi-set hoitoketjut ulkomaisille potilaille, jatkuvat kontaktit ulkomaisiin suur-lähetystöihin ja kansainvälisiin va-kuutusyhtiöihin Brysselissä, kump-panuudet majoitusta ja kuljetusta tarjoavien organisaatioiden kanssa sekä hyväksytyt koulutusohjelmat ulkomaisille lääkäreille. ■

Tietoja Belgiasta- 10,8 miljoonaa asukasta- kolme hallinnon tasoa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen- kolme itsehallinnon aluetta: hollanninkielinen Flanderi, ranskankielinen Vallonia ja kaksikielinen Bryssel- terveydenhuollon osuus vuonna 2009 BKT:sta 10,2 % (Suomi 9,2 %)- lääkäritiheys 4/1000 asukasta

Universitair Ziekenhuis Brussel (UZ Brussel)- perustettu vuonna 1977- yksi Belgian seitsemästä yliopistosairaalasta- yksi Belgian ensimmäisistä huippuosaamisen keskuksista terveydenhuollossa, biolääketieteellisessä tutkimuksessa sekä lääketieteellisessä koulutuksessa- 729 sairaansijaa, henkilöstöä yli 3000, joista 450 lääkäriä ja tohtoria, 1100 sairaanhoitajaa ja 300 muuta terveydenhuollon ammattilaista- budjetti 330 miljoonaa euroa vuodessa - 30 000 hoitopäivää ja 500 000 avohoitokäyntiä vuosittain- yli 350 tieteellistä artikkelia (peer-review)

linkki: www.uzbrussel.be

Brysselin yliopistosairaalan johtaja, professori Marc Noppen


Kuvien kertomaaKuvat: Olle Gull ja Outi KalsKe

Terveys ja talouspäivät järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti jo kesäkuun alussa. Päivät vietettiin kesäisissä ja aurinkoisissa tunnelmissa Vaasassa ja iltajuhlaa vietettiin Oravaisten taistelutantereella. Juhlavieraat kuljetettiin viihteen kera Vaasasta Oravaisten taistelutantereelle.

Koska tunnelma ja iltajuhlan järjestelyt olivat niin onnistuneet, julkaisemme tällä kertaa Terveys ja talouspäivien tiimoilta pääosin kuvia iltajuhlasta.

Yhdistyksen pitkäaikaisella kunniajäse-nellä Holger Strandbergilla oli tällä ker-taa lyhyt matka päiville, jotka pidettiin hänen kotikaupungissaan Vaasassa.

Päivien keskeisenä teemana olivat terveydenhuollon tuotannonohjaus, Lean Management, uusi terveyden-huoltolaki ja sosiaalinen media.


Päivien ohella järjestetty näyttely on olennainen osa ohjelmaa.

Kuvassa oikealla vuosikokoukseen kutsuttu kunniajäsen Kaisu Nikkola Pohjanmaan paikallisyhdistyksestä.

Iltajuhlaa Oravaisten taistelutantereella. Oravaisten taistelu käytiin vuonna 1808.

Oravaisten komppanja Suomen sodan aikaisissa asuissa, joihin kuuluvat

keltaiset housut, siniset asetakit, korkeat hatut keltaisine töyhtöineen sekä

mustat säärystimet.


Iltaa vietettiin Suomen sodan taisteluhenkeen kuuluvan

aterian äärellä.

Yhdistyksen sihteeri Outi Kalske oli pukeutunut 1800-luvun tyyliin.


Iltaan toi tunnelmaa ajanhengen

mukainen musiikki.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ruokapalvelupäällikkö

Merja Huisman uskaltautui hevosen selkäänkin.

Holger Strandberg ja yhdistyksen rahastonhoitaja

Anita Himmanen vaihtavat kuulumisia iltajuhlissa.

Iltavieraat seuraamassa Pohjan-maan rykmentin sotanäytöstä.

Iltapalaa, olkaa hyvä.

Näissä historiallisissa maisemissa ratkaistiin Suomen kohtalo aikanaan. Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjän suurruhtinaskuntaan.


Yhdistyksen päätehtäviä tule-valla hallituskaudella tulevat edelleen olemaan Terveys ja

talous -lehden kustantaminen ja jul-kaiseminen, vuosittain pidettävien Terveys- ja talouspäivien järjestämi-nen, keväisin pidettävä terveyspo-litiikkaseminaari sekä valtakunnal-liseen terveydenhuollon keskuste-luun osallistuminen, jäsenistön am-mattitaidon kehittäminen ja kansain-välinen yhteistoiminta.

Yhdistys haluaa edistää kehitystä, jonka avulla terveydenhuollon toimi-vuutta, taloudellisuutta sekä palve-lukykyä parannetaan. Yhdistys pyr-kii myös omalta osaltaan edistämään kansallisia terveydenhuollon tavoit-teita.

On tärkeää myös, että yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus alueyhdis-

Vuonna 2012 Terveys- ja talouspäivät järjestetään

Oulussa 23.-24.8.2012.

Terveys ja talous ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Terveys ja talouspäivien yhteydessä Vaasassa 10.6.2011. Kokouksessa valittiin seuraavan hallituskauden jäsenet, jotka muuten ovat samat kuin vuosina 2009-2011 paitsi, että talousjohtaja Marjatta Petäjävuoren tilalle valittiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko J. Pihlajamäki.

Hallituksen jäsenet 2012 – 2014Puheenjohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriVarapuheenjohtaja, hallintojohtaja Tuomo Meriläinen, Itä-Suomen yliopistoRuokapalvelupäällikkö Merja Huisman, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriKiinteistöpäällikkö Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriPalvelujohtaja Jari Korhonen, Juankosken kaupunki Kehitysjohtaja Pasi Parkkila, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriSairaanhoitopiirin johtaja Jaakko J. Pihlajamäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriKeskusvaraston hoitaja Pirkko Talola, Lapuan kaupunki Talouspäällikkö Ulla Tapola, HUSYhdistyksen sihteeri, materiaalipäällikkö Outi Kalske, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriYhdistyksen rahastonhoitaja Anita Himmanen

Terveys ja talous ry:n toiminnasta hallituskaudella 2012 – 2014

tysten ja ammatillisten yhdistysten kautta saada koulutusta ja kokemus-ten vaihtoa niin kotimaisten kuin ul-komaistenkin kollegojen kanssa.

Erityisesti tulevalla kaudella py-ritään aktivoimaan ja tukemaan

alueyhdistysten toimintaa. Sama kos-kee myös ammatillisia jäsenyhdistyk-siä. Eräänä keinona on pääyhdistyk-sen hallituksen sekä alue- ja amma-tillisten yhdistysten hallitusten kes-kinäiset tapaamiset. Yksi muoto jär-jestötyön uudistamisessa on vuosit-tainen järjestöseminaari. Tällainen ta-paaminen järjestettiin jo viime vuon-na ja seuraava on elokuun lopussa 2011. Yhdistyksen toiminnan ja ver-kostoitumisen kannalta olisi tärke-ää, että myös perusterveydenhuol-lon toimijoita saadaan entistä enem-män mukaan toimintaan.

Ensi vuonna Terveys- ja talouspäi-vät järjestetään elokuun lopulla Ou-lussa. Päivistä on muotoutunut eräs maamme keskeisimmistä eri ammat-tilaisia kokoava terveydenhuollon koulutus- ja messutapahtuma.

RaunO ihalainenpuheenjohtaja

Terveys ja talous r.y.


Koulutusta laitos- ja sairaalahuollon esimiehille

Aiheena Naisjohtajuus

Terveys ja talous ry:n ammattialajaosto Laikkarit on järjestämässä koulutusta jä-

senilleen.Koulutus on tarkoitettu terveydenhuollossa

toimiville laitos- ja sairaalahuollon esimiehil-le, päälliköille ja johtajille.

Aika 6.10.2011 klo 9:30–16:30Paikka Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keskussairaalantie 19, JyväskyläKoulutustilat, auditorio

Tarkempi ohjelma lähetetään jäsenille säh-köisesti syyskuun aikana. Muut kiinnostuneet voivat olla yhteydessä sähköpostilla aikaisin-taan [email protected]

Terveys ja talous r.y.Laikkarin alajaos

Joka viides iäkäs altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille

Väestön ikääntyessä ja lääkkeiden käytön lisääntyes-sä kasvaa myös lääkkeiden yhteisvaikutusten ja hait-

tavaikutusten vaara. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetta-van proviisori Jouni Ahosen väitöstutkimuksen mukaan 77 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista lähes joka kolmas käyttää vähintään kymmentä lääkettä ja joka neljäs käyttää iäkkäil-lä vältettäviä lääkkeitä. Joka viides altistuu potentiaalises-ti kliinisesti merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille.

Ahonen tähdentää, että haittavaikutukset ovat ennaltaeh-käistävissä oikeilla lääkevalinnoilla ja -annoksilla. Keskei-nen keino lääkehaittojen ehkäisyssä on lääkityksen vuosit-tainen arviointi.

Lääkityksen arvioinnissa voisi hyödyntää nykyistä enem-män moniammatillista yhteistyötä lääkärin, farmaseutin, proviisorin, hoitajan sekä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Arvioinnissa lääkitys optimoidaan siten, että kaik-ki välttämättömät lääkehoidot ovat käytössä iäkkäille sopi-villa annoksilla eikä käytössä ole heille tarpeettomia tai so-pimattomia lääkkeitä. Myös lääkkeiden oikeaoppisen otta-misen varmistaminen on tärkeä osa lääkityksen arviointia. Apuna kannattaa käyttää viime vuonna lääkealan turval-lisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaisemaa Iäkkäiden lääkityksen tietokantaa. Yhteisvaikutusten hallinta edellyt-tää koulutusta ja tietokantojen laajempaa käyttöä. ■

Väestön ikääntyminen asettaa vakavia haasteita muun muassa palvelujärjestelmälle ja työelämäl-

le, väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat suuret ja osin kasvamassa ja monet tärkeät kan-santerveysongelmat heikentävät suomalaisten hyvin-vointia. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää ajantasaista, monipuolista tietoa suomalaisten terve-ydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden kehityksestä ja syistä. Näin toteaa tutkimusprofessori Seppo Koski-nen THL:stä. Nyt alkava Terveys 2011 -tutkimus sel-vittää näitä asioita.

Terveys 2011 on valtakunnallinen seuranta- ja poik-kileikkaustutkimus, joka perustuu kymmenen vuotta sitten toteutettuun Terveys 2000 -tutkimukseen. Tut-kimus tehdään yhteistyössä mm. KELAn, Sosiaali- ja terveysministeriön ja UKK-instituutin sekä kunti-en kanssa. Tutkimukseen sisältyy laaja ja monipuo-linen terveystarkastus, haastatteluja ja kyselylomak-keita. Terveystarkastukseen kutsutaan kaikki samat henkilöt, jotka kutsuttiin aiempaan Terveys 2000 -tut-kimukseen sekä uutena ryhmänä lähes 500 iältään 18–28-vuotiasta nuorta aikuista: yhteensä noin 10 000 henkilöä. Lisäksi lähetetään posti- tai nettikysely 1500:lle 18–28-vuotiaalle.

Terveystarkastuksessa tutkittaville tehdään tervey-teen ja toimintakykyyn liittyviä mittauksia ja labora-toriokokeita. Haastatteluilla ja kyselyillä kartoitetaan tutkittavan terveydentilaa ja sairauksia, lääkkeiden ja terveyspalvelujen käyttöä, elintapoja, elinympäristöä, toimintakykyä, työtä ja työkykyä, elämänlaatua sekä avuntarvetta. Lisäksi tehdään mielenterveyshaastatte-lu. Osalle tutkittavista tehdään myös suun terveyden tutkimus. Terveys 2011 -tutkimuksen osana tehdään myös eurooppalainen Courage-ikääntymistutkimus sekä liikuntatutkimus, josta vastaa UKK-instituutti.

- Tutkimustulokset luovat hyvät edellytykset sille, että onnistumme tähänastista paremmin muun mu-assa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja suomalais-ten lihavuuden yleistymistä, edistämään suomalais-ten toimintakykyä ja työkykyä sekä terveyden ja hy-vinvoinnin tasa-arvon toteutumista. Tulokset auttavat myös arvioimaan suomalaisen sosiaali- ja terveyspoli-tiikan onnistumista kymmenen viime vuoden aikana, kertoo tutkimuksen kenttäpäällikkö Tomi Mäkinen.

Tutkimus päättyy joulukuun lopussa. Tutkimuksen perustulokset julkaistaan vuoden 2012 loppuun men-nessä. ■

Terveys 2011 -tutkimus selvittää suomalaisten terveydentilaa ja toimintakykyä

Tuoteuutuuksia

PT-Keskuksen maahantuoma ja Sun-rise Medicalin valmistama Quickie Salsa M on ollut myyntimenestys Eu-roopassa. Se on edullisin markkinoilla oleva vaihtoehto kun verrataan omi-naisuuksia ja toimivuutta. Myös kier-rätettävyys ja varaosien saatavuus te-kevät siitä taloudellisesti erittäin kan-nattavan vaihtoehdon.

Salsa M:n käsiteltävyys sisätilois-sa on erinomainen pienen kääntösä-teensä ansiosta. Se pyörii vaikka pai-koillaan ja mahtuu kapeistakin oviau-koista. Salsa M:llä on helppo ajaa ajo-neuvoihin, koska se on matala. Ulko-käytössä 50 Ah akut takaavat sen, et-tä matka sujuu vaivattomasti ja jousi-

Euroopan myyntimenestys Suomeen

tus varmistaa pehmeän ja tukevan etenemisen myös vaikeassa ja epä-tasaisessa maastossa. Salsa M nou-see vaivattomasti jopa 70 mm es-teen päälle.

Kesällä Sunrise Medical toi mark-kinoille myös lasten oman Zip-pie Salsa M KID:in. Se omaa sa-mat ominaisuudet kuin isoveljen-sä, mutta on vain 60 cm leveä. Is-tuinjärjestelmä, josta on valittavana kaksi eri vaihtoehtoa, kasvaa lapsen mukana. Istuinleveyttä ja- syvyyt-tä voi kasvattaa 30 senttimetristä 40 cm:iin ilman erillisiä lisäosia. ■


Sairaalasta kotiin

Sairaalasta kotiin -kuntoutus on suunniteltu ikäihmisille, jotka ko-

tiutetaan erikoissairaanhoidon yksi-köstä. Heitä ovat esimerkiksi lonkka-leikkauspotilaat tai aivoverenkierto-häiriön vuoksi sairaalassa hoidetut. Tavoitteena on nopeuttaa asiakkaan kotiutumista ja täten lyhentää koko-naishoitoaikaa.

Erikoissairaanhoidossa ei ole mah-dollisuuksia eikä tarvetta hoitaa poti-laita pitkään kirurgisen toimenpiteen

jälkeen ja harva paranee suoraan kotiin heti akuutin leikkaushoidon jälkeen. Yleensä ikäihmiset siirty-vät leikkaavasta sairaalasta aluesai-raalaan tai terveyskeskuksen vuo-deosastolle. Myös niissä kuntoutus-osaamista löytyy, mutta ongelmana ovat potilaiden hyvin erilaiset lähtö-kohdat ja osastojen rajalliset resurs-sit. Etenkin parempikuntoiset hyöty-vät hyvinkin intensiivisestä harjoit-telusta ja tähän tarpeeseen voidaan Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:ssä vastata.

Kuntouttavasta toiminnasta Lam-minniemellä on kokemusta kertynyt jo kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Tähän asti asiakkaat ovat olleet pää-osin sotaveteraaneja, -invalideja ja heidän puolisoitaan. Nyt kun heidän rivinsä harvenevat keski-iän ollessa lähes 90 vuotta, kohdennamme va-pautunutta kapasiteettia uusien mm. sairaalasta kotiin kuntoutettavien asiakkaiden hyödyksi. Lamminnie-messä on tietotaitoa ja nykyaikaiset puitteet sekä kuntoutuksen apuväli-neet juuri tähän tarkoitukseen.

Lamminniemessä on hyvät valmiu-det toimia laajemmassakin mittakaa-vassa, jos löytyy yhteistyökumppa-neita, joiden kautta tulevat asiakas-määrät ovat riittäviä kattamaan toi-minnan investoinnit. Palveluja tul-laan tarjoamaan mm. lähialueiden sairaanhoitopiireille sekä ympäristö-kunnille ja –kaupungeille. Laaduk-kaan kuntoutusvaihtoehdon vastaan-otto on ollut selkeän positiivinen ja siksi Lamminniemessä katsotaan luottavaisin mielin tulevaisuuteen. ■

534 /2011 Terveys ja Talous

Apetit tuo markkinoille syksyn raikkaim-man kasvisuutuuden, Pinaatti-raejuus-tonapin. Kevyesti perunarakeella pane-roitu Apetit Pinaattiraejuustonappi yh-distää kotimaisen pinaatin ja perunan rae-juustoon.

Pehmeän makuiset ja mukavan kokoi-set Pinaatti-raejuustonapit maistuvat kai-kenikäisille. Napit sopivat erityisen hyvin kasvisruokailijoille, ja myös noutopöy-tään ne ovat tervetullut tulokas. Pinaat-ti-raejuustonappi on kypsennetty vähin-tään 72 asteeseen, joten ne vastaavat mm. sairaaloiden, vanhusten kotiateriapalve-lujen ja take away -myynnin tarpeisiin. ■

D-vitamiiniuutuus

Syksyn pimetessä ja auringonvalon vähetessä D-vitamiinin saanti on eri-tyisen tärkeää. Monet suomalaiset saavat etenkin talvella liian vähän D-vitamiinia, minkä takia ravintolisän käyttö on tarpeen. Vitaplex tuo päi-vittäistavarakauppoihin uuden vah-van 25 mikrogramman D-vitamiinin. Pienen, nieltävän tabletin avulla on helppo huolehtia riittävästä D-vita-miinin saannista.

D-vitamiini auttaa ylläpitämään hampaiden, luuston ja lihasten toi-mintaa sekä edesauttaa immuunijär-jestelmän toimimista. Lisäksi D-vi-tamiini edistää fosforin ja kalsiumin imeytymistä sekä ylläpitää veren kal-siumpitoisuutta.

- Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat yleisesti liian matalia. Se lisää

osteoporoottisten murtumien, in-fluenssan, sydäntautien ja monien muiden sairauksien riskiä. Kaikille meille on tarpeen pitää huolta siitä, että saamme D-vitamiinia sopivasti. Vähintäänkin syyskuun alusta tou-kokuun loppuun tarvitsemme riittä-vää D-vitamiinilisää, jotta elimistöm-me D-vitamiinitasot pysyisivät ihan-teellisina, ravintoasiantuntija Juhana Harju sanoo.

Vitaplexin D-vitamiini on vahva, 25 mikrogrammaa D-vitamiinia sisältä-vä ravintolisä. Pakkauksessa on 180 pientä, nieltävää tablettia. Tabletit ei-vät sisällä makeutusainetta tai liiva-tetta. Vitaplex-ravintolisäsarjan tuot-teet on kehitetty yhteistyössä ravitse-musasiantuntijoiden kanssa. ■

Pinaatti-raejuustonapit maistuvat kaikenikäisille

54 Terveys ja Talous 4/2011

på 5 miljoner euro och att anslagen för hälsofrämjande minskas med 2 miljoner euro. En uppmärksam läsa-re kan i detta märka en liten motsätt-ning gentemot bland annat mitt an-dra citat från regeringsprogrammet!

I programmet nämns också utveck-ling av social- och hälsovårdstjänster-na genom lagstiftning: bland annat en äldreomsorgslag, service för funk-tionshindrade, familjevård, barns-kydd, utveckling av servicestruktu-ren, stärkande av primärvården, ele-vvård och hemservice för barnfamil-jer. För dessa anvisas årligen 145 mil-joner euro genom en omfördelning av utgifterna.

Bara genom att skrapa på ytan kan man se att en verkligt intressant peri-od tar sin början inom social- och häl-sovården. Nu behövs det innovativi-tet och att gamla bastioner överges, men samtidigt bör man hålla huvu-det kallt. Aktörerna inom social- och hälsovården måste nu sätta all sin kompetens på spel för att slutresul-tatet ska bli gott. ■

Tuomo meriläinenFörvaltningsdirektörÖstra Finlands universitet

Det lönar sig att läsa Katainens regerings regeringsprogram, om inte annat så för de rikt-

linjer som gäller social- och sjukvår-den. Nedan följer några citat från pro-grammet: ”För att säkerställa en lika tillgång på högklassiga, effektiva och rättidiga social- och hälsovårdstjäns-ter förnyas servicestrukturen inom social- och hälsovården som en del av reformen av kommunstrukturen.” och ”Det centrala syftet med social- och hälsovårdstjänsterna är att främ-ja befolkningens hälsa och välmåen-de. Basservicen och det förebyggan-de arbetet har i detta sammanhang en nyckelposition.”

Det väsentligaste med tanke på social-, hälso- och sjukvården är ändringarna av kommunstrukturen. Enligt programmet vill man genom kommunreformen åstadkomma en servicestruktur där en stark primär-kommun med ett tillräckligt stort in-vånar- och kompetensunderlag har makt och ansvar för tillhandahållan-det och finansieringen av servicen. Detta leder sannolikt till en betydan-de minskning av antalet kommuner. Det kan också fortfarande vara nöd-vändigt att ändra på de omläggnin-gar som påbörjats eller redan gjorts i kommunernas social- och hälso-

vårdsstrukturer under den tidigare lagstiftningen om strukturreformen. Samtidigt med detta inverkar lagen om hälso- och sjukvård som trädde i kraft i början av maj.

Till följd av att den specialiserade sjukvården, primärvården och social-vården integreras allt mer kommer servicestrukturen sannolikt redan år 2015 att vara mycket annorlunda än den är nu. Social- och hälsovård-stjänsterna sköts i stor utsträckning utgående från pendlingsområden, kommunernas invånarunderlag har ökat, specialkompetensen koncent-rerats allt mer till större centrumen och strukturen i äldreomsorgen som utgår från institutioner måste – av tvång och lyckligtvis – luckras upp.

Minst lika intressanta som den lö-pande texten i regeringsprogrammet är bilagorna. I dem anges bland an-nat som utgiftsbesparingar på årsni-vå fram till 2015 att utgifterna för lä-kemedelsersättningar från sjukförsä-kringen minskas med 113 miljoner euro, att en höjning av självrisken i reseersättningar från sjukförsäkrin-gen ger en besparing på 20 miljoner euro, att nedskärningar i det Natio-nella utvecklingsprogrammet för so-cial- och hälsovård (Kaste) och annan projektverksamhet ger en besparing

Hur ser vår social- och hälsovård ut år 2015?

I detta nummer

Terveys ja talous r.y.hallituksen jäsenet 2009 – 2011

keskusvaraston hoitajaLapuan kaupunki044-438 4902

[email protected]

talouspäällikköHUS/HYKS naisten- ja

lastentaudit09-4717 4980

[email protected]

yhdistyksen rahastonhoitaja0400-490 588

[email protected]

PIRKKO TALOLA ULLA TAPOLA ANITA HIMMANEN

palvelujohtajaJuankosken kaupunki

040-594 [email protected]

hallintojohtajaItä-Suomen yliopisto


kehitysjohtajaPohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri040-544 8955

[email protected]

talousjohtajaKeski-Pohjanmaan

erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä


JARI KORHONEN TUOMO MERILÄINEN PASI PARKKILA MARJATTA PETÄJÄVUORI

Puheenjohtajasairaanhoitopiirin johtaja

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri050-68048

[email protected]

ruokapalvelupäällikköKeski-Suomen

sairaanhoitopiiri040-835 1022

[email protected]

kiinteistöpäällikköPirkanmaan sairaanhoitopiiri


yhdistyksen sihteerimateriaalipäällikköVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri040-541 5125

[email protected]

RAUNO IHALAINEN MERJA HUISMAN HANNU JÄRVI OUTI KALSKE

Liity jäseneksiTerveys ja talous ry:n tarkoituksena on toimia sairaaloiden, terveyskeskusten ja muun terveydenhuollon hallinnon ja talouden sekä toimintaan liittyvien tukipalvelujen alalla työskentelevien ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden yhteistyöelimenä.

Tavoitteena on kehittää alan toimintoja ja toimintaedellytyksiä.Liity Terveys- ja talousyhdistyksen jäseneksi.

Saat jäsenetuna Terveys ja talous-lehden ja kontakteja alasi ihmisiin. Voit liittyä jäseneksi kätevästi netin kautta www.terveysjatalous.fi kohdasta

jäsenhakemus tai sähköpostilla yhdistyksen sihteerille [email protected] Jäsenmaksu on 25 euroa /vuosi.

Suurempaa taitoa saa etsiäKun mietit uraa tai haluat kehittää nykyistä ammattitaitoasi, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta löydät monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja.

Tutkintoon johtava aikuiskoulutus • Sairaanhoitaja (AMK)

• Terveydenhoitaja (AMK)

• Suuhygienisti (AMK)

• Toimintaterapeutti (AMK)

Aikuiskoulutuksen yhteishaku 12.9.–7.10.2011

Erikoistumisopintoja täyden-tämään aikaisempia opintoja (30 op) • Audionomin erikoistumisopinnot, 60 op

• Diabeteksen ehkäisy ja hoito, 30 op

• Huomisen johtaminen, 30 op

• Selkäneuvonta fysioterapeutin työssä, 30 op

Erikoistumisopintojen erillishaku 12.9.–7.10.2011

Lisätietoja koulutuksista ja hakuohjeet osoitteessa www.metropolia.fi/haku

Tulevat täydennyskoulutuksetTerveys- ja hoitoala

• Hygieniasta laatua –työvälineitä hygieniatason parantamiseen 22.9.2011

• Diabeteksen omahoidon tukeminen –teemapäivä lähihoitajille 22.9.2011

• Mitä ruoaksi seniorille? – Ikääntynei- den ravitsemushoito 26.–27.9.2011

• Maahanmuuttaja työtoverina ja asiakkaana 26.– 27.9.2011

• Intramuskulaarisen injektionannon uudet tekniikat 27.9.2011

• Neuvolaikäisten lasten suun terveystarkastus 3.10. ja 5.12.2011

• Perheen ja lapsen terveyden tukemisen erityiskysymykset seminaari 5.10.2011

• Lasten sairaalapelot ja pelosta selviytyminen 17.10.2011

• Laskimoperäisten säärihaavojen hoito 19.10.2011

• Kliininen laboratoriotyö, 3 op 24.10.–4.11.2011

• Nyt se syntyy! Matkasynnytys 31.10.2011 klo 13–16

• Hartiadystokia ja perätilan ulosautto –taitopaja 7.11.2011 klo 13–16

• Rintasyöpäpotilaan hoito – mitä uutta? 11.11.2011

• Hoitajavastaanotto päivystyksessä, 2op 20.–21.11.2011

• Kehity ryhmäohjaajana 14.11.2011

• Minustako mentori? –Mentorointi osaamisen tukena 23.11.2011

Lisätietoja

Koulutussihteeri Maarit Vallinkoski, puh. 040 334 5099, www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/taydennyskoulutus/

Ilmoittautumiset

Internetsivuilla olevalla ilmoittautumis-lomakkeella tai sähköpostilla: [email protected]

Hyvinvointi ja toimintakyky

• Olkapäät ahtaalla - toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus 25.10.2011

• ICF - International Classification of Functioning, Disability and Health -koulutus, 1 op 30.1.2012

• GAS - Goal Attainment Scaling -koulutus, 3 op 31.1., 16.4. ja 27.8.2012

Seminaarit

• Kuntoutus lähemmäksi työpaikkoja 4.10.2011

• Psykomotoriikasta tukea keholle ja mielelle – liikkeelle ja kielelle 27.–28.10.2011

• Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projektin seminaari 11.11.2011

Avoin AMK • OPINTOPAKETTI: Sosiaalialalle orien-toivat opinnot, 9 op 7.11.2011–27.2.2012

Lisätietoja täydennyskoulutuksista, seminaareista ja avoimen ammattikorkea-koulun opinnoista

www.metropolia.fi/hyto/tilaus-ja-taydennyskoulutus/, [email protected]

Lisätietoja osoitteessa www.metropolia.fi

0809_TerveysTalous_Metropolia_ako_210x148.indd 1 15.8.2011 14.10

Lisätietoja: Lassi Pakkanen, Intrum Justitia Oypuh. 040 727 0642, [email protected]

IN

TRUM JUSTITIA

MO O TT O RI N A

TOIMII TERVEEN TALOUDEN

INTRUM JUSTITIA on mukana KUNTAMARKKINOILLA 14.-15.9.2011Tervetuloa osastollemme (F1) Kuntatalolle, Helsinkiin.

Suomessa Intrum Justitia -konserni toimii kuudella eri paikkakunnalla ja asiakkaita palvelee yli 400 henkilöä. Uusin, Lahdessa toimiva palvelu-keskus keskittyy markkinajohtajana julkishallinnon sektoriin. Keskittämällä ja keskittymällä yhteen liiketoiminnan osa-alueeseen Intrum Justitia pystyy tarjoamaan toimeksiantajilleen parasta mahdollista palvelua.

Intrum Justitia Oy, PL 47, 00811 Helsinki puh. (09) 2291 1600 [email protected] www.intrum.fi

Parempaa palvelua osaamisen keskittämisellä yhteen paikkaan

Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallinta-alan asiantuntija, jonka liikevaihto vuonna 2010 oli 394,7 miljoonaa euroa. Sen 3 100 asiantuntijaa palvelee toimeksiantajiaan 22 Euroopan maassa.Yrityksen palvelut kattavat koko luotonhallinnan ketjun kotimaassa ja kansainvälisesti: luottopäätökset ja asiakkaiden luottokelpoisuuden valvonnan, maksuvalvonnan, maksumuistutukset, perinnän sekä arvonlisäveropalvelut.

terveysalan ammattilehti 4/2011 - pikonlinna

Documents