terveystalo terveystalo yrityksenä¶/terveystalo...terveystalo tänään jaakonkatu 3 b, 3.krs...

TerveysTalo Tänään

Jaakonkatu 3 B, 3.krs 00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11 Asiakaspalvelu: 030 6000*

*Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min,

matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu +19,33 snt/min.

www.terveystalo.com

Terveystalo on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut Suomen johtavaksi terveydenhuolto-alan toimijaksi. Neljästä yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä on lyhyessä ajassa verso-nut koko maan kattava terveydenhuoltopalveluja tarjoava konserni, jolla on merkittävä asema suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Toimialallaan Terveystalo on nuori yritys, joka on rakentunut lukuisten yrityskauppojen myötä. Valtakunnallisesti palvelevassa Terveystalossa työskentelee lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista, joilla on pitkä ja laaja ammatillinen osaaminen sekä kokemus. Vuonna 2014 potilaskäyntejä oli yli 4 miljoonaa ja lääkärikäyntejä

Terveystalo yrityksenä

Kannessa: Yleislääkäri Anna-Maria Tynkkynen ja toimipaikanpäällikkö Päivi Honkanen

Terveystalon strategia

Laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelum-me edistävät suomalaisten terveyttä ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia. Arvomme – osaaminen ja välittäminen – ohjaavat toimintaamme sen kaikilla tasoilla. Kasvumme perustuu kuuteen strategiseen valintaan:

Ylivertainen palvelukokemusAsiakaskokemus rakentuu jokaisessa koh-taamisessa potilaan koko hoidon ajan. 900 000 asiakasta valitsee Terveystalon vuosittain. Asiakkaan kuunteleminen ja tarpeiden ymmärtäminen ovat meille yhtä merkityksellisiä kuin hoidon korkea laatu.

Vahvimmat asiakassuhteetTarjoamme asiakkaillemme Suomen moni-puolisimmat terveys- ja hyvinvointipalvelut ja kattavimman palveluverkoston. Asiakas-kokemus ohjaa toimintaamme. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin ja hyödynnäm-me ainutlaatuista potilastietokantaamme terveystiedon tuottamiseen. Tuotamme asiakkaillemme arvoa mm. parantamalla hoidon vaikuttavuutta ja työn tuottavuutta sekä tarjoamalla työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen ja terveyden ylläpitämiseen.

Halutuin työntekopaikka osaajilleAnnamme terveysalan osaajille parhaat eväät ammatilliseen kehittymiseen sekä kouluttautumiseen ja tarjoamme näkö-alapaikan suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen. Henkilöstön tyytyväisyys näkyy asiakkaillemme parempana hoitona sekä palvelukokemuksena.

Paikallisesti laadukkain ja valtakunnallisesti tehokkainPalvelemme asiakkaita yksilöllisesti ja paikallisesti. Meillä on maan laajin toimi-paikkaverkosto, mikä varmistaa palveluiden hyvän saatavuuden. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus kehittää di-gitaalisia palveluita ja kustannustehokkaita sekä lääketieteellisesti vaikuttavia hoitopro-sesseja. Asiakkaille tämä näkyy toimitus-varmuutena ja korkeana sekä yhtenäisenä laatuna toimipaikasta riippumatta.

Mitattua vaikuttavuuttaOlemme edelläkävijä hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa ja tulosten julkaisemisessa. Lääketieteellinen laatu ja hoidon vaikuttavuus ovat kilpailuetuja, joiden avulla voimme saavuttaa muutkin tavoitteet.

Vastuullinen yhteiskunnallinen uudistajaHaluamme olla laaja-alaisesti kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa ja edistä-mässä suomalaisten hyvinvointia. Pyrimme lisäämään toimialan avoimuutta ja potilas-lähtöisyyttä sekä tuomaan uusia ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin.

2,5 miljoonaa

lääkärikäyntiä

900 000 asiakasta valitsee

Terveystalon vuosittain

4 miljoonaa

potilaskäyntiä

3 000 lääkäriä

930 hoitajaa520

työterveys-hoitajaa

lähes

6 500 terveydenhuollon

ammattilaista

Leena Brusin työfysioterapeutti

Hoidon vaikuttavuus ja laatu s. 6-11Olemme edelläkävijöitä vaikuttavuuden mittaamisessa s. 6Kehitämme parempaa diabeteksen hoitoa s. 8Suomalainen työterveysjärjestelmä on ainutlaatuinen s. 10

Yhteiskunnallisuus s. 18-21Olemme tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää s. 18Kliiniset lääketutkimukset takaavat hoidon kehittymisen s. 20Edistyksellistä teknologiaa lapsettomuuden hoitoon s. 21

Paras palvelukokemus s.12-17Nopeasti hyvään hoitoon s. 12Ajoissa operoitu olkapää pelasti työkunnon s. 14Asiakastyytyväisyys ohjaa toimintaamme s. 16

Toimitusjohtajan katsaus s. 4

Sisällys

Toteutus: Pohjoisranta Burson-Marsteller ja Vanto Design OyKuvat: Aki Rask Paino: Forssa Print

4

Yleinen taloustilanne näkyi vuonna 2014 myös terveyspalveluissa; työllisten ja työterveyshuollon piirissä olevien henki-löiden määrä laski ja yksityiset kuluttajat käyttivät aiempaa vähemmän rahaa ter-veyspalveluihin. Terveystalossa kehitys näkyi odotettua hitaampana kasvuna, mutta onnistuimme kuitenkin vaikeassa tilanteessa kasvattamaan omaa mark-kinaosuuttamme. Terveystaloon tehtiin vuoden aikana kaikkiaan 4 023 410 poti-laskäyntiä, ja kokonaismyyntimme nousi 474 miljoonaan euroon.

Meneillään olevan sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli vastata ter-veydenhuollon saatavuus- ja tuottavuus-haasteisiin eli antaa meille työkaluja taistella kestävyysvajetta vastaan. Pys-tyäksemme johtamaan terveyspalveluita

kustannustehokkaasti on meidän kyet-tävä käyttämään merkittävästi nykyistä laajemmin hyväksemme innovaatioita ja teknologiaa, hyödyntämään kansallista terveystietoa sekä mittaamaan ja avoi-mesti vertailemaan terveyspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Sairaanhoidon sijaan panostuksia on pystyttävä laitta-maan ennaltaehkäisyyn, ja niin lääke-tieteellisen kuin taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju.

Yksityinen terveydenhuolto on jo nyt erittäin merkittävä osa terveydenhuolto-järjestelmäämme ja aito vaihtoehto kas-vavalle joukolle suomalaisia. Meillä asioi viime vuonna 893 569 eri henkilöasia-kasta. Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksimme kehittyi koko vuoden positiivisesti ja keskimääräinen indeksi

vuoden lopussa oli 67,9 (53 000 vastaa-jaa) ja sairaalapalveluiden osalta 86,3 (8 850 vastaajaa). Terveystalo on pyrki-nyt kehittämään palveluita asiakasläh-töisempään suuntaan mm. parantamalla palveluiden saatavuutta, helpottamalla asiointia ja kehittämällä hoidon laatua.

Menetämme vuosittain yhteiskuntana noin 4,5 miljardia tekemättömän työn kustannuksina, mm. sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Nämä kustannukset olisivat kuitenkin suurelta osin hallitta-vissa; työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksen mukaan jokainen aktiivi-seen työkykyjohtamiseen laitettu lisä-euro tuottaa nettona noin kuusi euroa. Työterveyshuoltoa kritisoidaan aika ajoin liiasta sairaanhoitotoiminnasta. Parhaat

ToimiTusjoHTajan KaTsaus: Sairaanhoidon sijaan panostuksia on pystyttävä laittamaan ennaltaehkäisyyn, ja niin lääketieteellisen kuin taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju.

5

tulokset kuitenkin syntyvät vain kun työterveyden ennaltaehkäisevät toi-met on integroitu sairaanhoitoon, sillä oikeiden riskiryhmien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen ei ole mahdollista ilman sairaanhoidon kautta saatavaa tietoa poissaolojen syistä ja jakaantumisesta organisaatiossa. Saumattoman hoito-polun ja nopean hoitoonpääsyn avulla voidaan välttää pitkät sairauspoissaolot, jotka tulevat työnantajalle usein merkit-tävästi kalliimmaksi kuin esim. yksittäi-nen hoitotoimenpide.

Vaateet terveydenhuollolle kasvavat väestön ikärakenteen muuttuessa ja toisaalta lääketieteen ja hoitomuotojen kehittyessä syntyy valtavia, vielä tunnis-tamattomia, uusia kustannus- ja kohden-

tamispaineita. Eri tahojen toteuttamissa kansalaiskyselyissä tärkeimpänä viestinä nousee yleinen huoli terveyspalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Haasteet ovat globaalit, eikä Suomen kannata lähteä hakemaan vain kansallisia rat kai su ja. Uskon, että tulevaisuudessa järjestel-mämme vääjäämättä perustuu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteis-työhön – eli samaan, mihin koko muu maailma näyttää olevan menossa. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu tervey-denhuolto, missä annetaan innovaatioi-den kehittää markkinaa voi myös nostaa meidät talouskasvun tielle, jos sille annetaan poliittinen mahdollisuus.

Boston Consulting Group nosti tervey-denhuoltoa koskevassa globaalissa katsauksessaan Terveystalon ainoana

pohjoismaalaisena toimijana yhdys-valtalaisten Kaiser Permanenten ja Cleveland Clinicin sekä saksalaisten Martini-Klinikin ja Schön Klinikin rinnalle yhdeksi terveydenhuollon globaaleista edelläkävijäyrityksistä, jotka ovat lähte-neet mittaamaan hoidon laatua ja vai-kuttavuutta. Jakaisimme mielellämme kustannus- ja hoitotuloskokemuksiam-me laajemmin suomalaisen terveyden-huollon kehittä mi seksi toivoen, että ne kannustavat meitä yhteiskuntana tekemään todel li sia, terveydenhuoltoa parantavia ratkaisuja.

Yrjö närhinentoimitusjohtaja

6

Helka Koivu ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Terveystalon edistyksellinen työ alan kehittäjänä ja kirittäjänä on saanut kansainvälistä huomiota

Terveystalo on nostettu ainoana pohjoismaalaisena toimijana Boston Consulting Groupin raportissa yhdeksi terveydenhuollon globaaleista edellä-kävijäyrityksistä, jotka ovat lähteneet mittaamaan hoidon laatua ja vaikut-tavuutta sekä avoimesti julkaisemaan hoitotuloksia.

Esimerkkiyritykset ovat kehittäneet toimintaansa niin sanotun Value-Based Hospital -mallin mukaisesti, ja erottau-tuvat kilpailijoistaan asiakaslähtöisyy-den, tehokkaiden toimintamallien sekä hoidon vaikut tavuuden edistämisessä.

7

Sujuvuutta ja nopeutta koko hoitoketjuunPotilaan kannalta tehokkaalla hoitoket-julla on iso merkitys nopeaan toipumi-seen. Nopea hoitoon pääsy ja asiantun-teva apu ilman tarpeetonta odottamista ovat erityisen tärkeitä tapaturmissa tai muissa äkillisissä vammoissa, jotta vältytään esimerkiksi pitkiltä sairauslo-makierteiltä. Kun päivystykseen pääsee pikaisesti ja potilas saa heti oikean diagnoosin sekä hoidon, koko hoito-ketju ja potilaan toipuminen lähtevät liikkeelle nopeasti. Potilaalle tehokas hoitoketju näyttäytyy nopeuden lisäksi sujuvuutena sekä kokonaisvaltaisena hoitona, jossa terveydenhuollon am-mattilaiset (esimerkiksi hoitava lääkäri, radiologi ja fysioterapeutti) suunnit-televat ja hoitavat potilasta yhteis-työssä. Järjestelmällisestä hoitoketjun seurannasta on saatu lupaavia tuloksia

etenkin ortopediassa. Terveystalo on ainoana valtakunnallisena toimijana ottanut käyttöönsä ortopedisen tä hys-tyskirurgian hoitoketjun laadunseu-rantajärjestelmän. Artux-järjestelmä auttaa varmistamaan hoidon saumat-tomuuden, seuraamaan vaikuttavuutta ja mittaamaan potilaan tyytyväisyyttä hoitoon.

Järjestelmän avulla seurataan tähystys-leikkaukseen tulevien potilaiden hoidon etenemistä hoitoon hakeutumisesta aina toipumiseen asti. Järjestelmään kirjataan kaikki potilaalle tehdyt toi-menpiteet ja toipumisen eteneminen. Kaikki hoitoketjuun osallistuvat asian-tuntijat, kuten lääkärit ja fysioterapeu-tit, kirjaavat huomionsa järjestelmään ja voivat seurata hoidon etenemistä ja tuloksia pitkin matkaa. Lisäksi järjes-telmään kirjataan myös potilaan omat arviot. Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan muun muassa tapatur-mapotilaiden hoidon kokonaiskustan-

nuksia vahinkotapahtumasta erikois-sairaanhoidon ja kuntoutuksen kautta takaisin työelämään.

Jälkikäteen mukana olleet osapuolet voivat arvioida koottujen tietojen pe-rusteella koko hoitoprosessin onnistu-mista, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi voidaan selvittää hoitoa mah-dollisesti hidastavia tekijöitä – johtui-vatpa ne sitten Terveystalosta, poti-laasta tai esimerkiksi vakuutusyhtiöstä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) julkaiseman kustannusraportin mukaan työtapaturmissa kokonaiskustannuksista vain 16 prosenttia muodostuu sairaan-hoitokuluista. 24 prosenttia muodostuu sairauslomista ja 50 prosenttia pysy-västä työkyvyttömyydestä ja muista pitkäaikaiskorvauksista.

olemme edelläKävijöiTä vaiKuTTa- vuuden miTTaamisessa. Avoin tiedonkulku ja vaikuttavuuden mittaaminen auttavat koko terveydenhuoltoa kehittymään ja mahdollistavat potilaiden paremman hoidon. On kaikkien toimijoiden etu, että hoidon laatua seurataan sys-temaattisesti ja tuloksia käytetään koko yhteiskunnan hyväksi.

Tärkeä laadun mittari on myös potilaan oma kokemus hoidon onnistumisesta. Etenkin kansansairauksien hoidossa on vielä pitkä matka riittävän hyvään hoitoon. Terveystalo haluaa olla eturivissä parantamassa hoidon tuloksia ja potilaiden elä-mänlaatua.

HOIDON VAIKUTTAVUUS JA LAATUPARAS PALVELUKOKEMUS

YHTEISKUNNALLISUUS

8

HOIDON VAIKUTTAVUUS JA LAATUPARAS PALVELUKOKEMUSYHTEISKUNNALLISUUS

Terveystalossa on kehitetty lääkäreille kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seuran ta-työkalu, joka on paranta-nut diabeteksen hoitoa

Reilun vuoden käytössä olleen Etydi -työkalun avulla lääkärillä on mahdol-lisuus tunnistaa hyvässä tai huonossa hoitotasapainossa olevat potilaat, seurata potilaiden diabeteksen hoidon toteutumista Käypä hoito -suosituksen mukaan sekä tunnistaa ihmiset, joilla on riski sairastua ja kutsua heidät tarvittaessa hoitoon. – Työkalun avulla työterveydessä voidaan varmistaa, että diabetesta sairastavat tai sairastumisriskissä olevat työntekijät on tavoitettu ja että kaikki tarpeellinen tuki ja hoito on annettu. Etydi on suureksi avuksi myös siinä, että hoidon varmistaminen ei jää yksit-täisen lääkärin, hoitajan, asiakasyrityk-sen tai potilaan oman muistin varaan, työterveyshuollon erikoislääkäri Mikko Haag kertoo.

9

KeHiTämme ParemPaa diabeTeKsen HoiToa. Diabeteksen ennalta-ehkäisyllä ja vaikuttavalla hoidolla on keskeinen merkitys diabetesta sairastavan potilaan lisäksi työnantajayrityksille sekä koko yhteiskunnalle, sillä diabeteksen hoito vie noin 15 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Diabe-testa voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikuttavuutta seu-rata mittareilla. Varmistamalla, että kaikki Terveystalossa hoidossa olevat diabetesta sairastavat henkilöt ovat hy-vässä hoitotasapainossa, voimme vähentää merkittävästi sairaudesta johtuvia sairauspoissaolopäiviä sekä säästää vuositasolla jopa 200 miljoonaa euroa asiakasyritysten ja yhteiskunnan varoja.

Terveystalo Etydi apuna Destian diabetestyössäKun verensokeri on koholla ja diabetes huonossa hoitotasapainossa, ei työky-kykään ole potilaalla parhaimmassa vireessä. Destiassa, suuressa suomalai-sessa infra- ja rakennusalan yrityksessä, tämä on tiedostettu.

Destian työkykyasiantuntija Teuvo salo-lammi kertoo, että heidän työntekijöis-tään viidellä prosentilla on kakkostyypin diabetes ja reilulla kymmenesosalla sairastumisriski on jo huomattava.

– Diabetes tai sen esiaste linkittyvät henkilökunnassamme painonhallintaan ja vyötärölihavuuteen. Kun terveys ja

fysiikka eivät ole kunnossa, liikkuminen muuttuu hankalammaksi ja esimerkiksi tapaturmariski kasvaa. Monet Destian työtehtävistä kysyvät kuitenkin kette-ryyttä ja hyvää kehonhallintaa, Salo-lammi valottaa.

Diabetekseen ja sen ennaltaehkäisyyn on tartuttu Destiassa syksystä 2014 saakka entistä napakammin. Destian henkilöstöä hoitavat työterveystiimit ottivat käyttöön uuden Terveystalo Etydi -työkalun, jonka avulla kyetään aikaisempaa tarkemmin seulomaan henkilöstöstä muun muassa diabetek-sen riskiryhmään kuuluvat työntekijät sekä ne, joilla tauti ei ole suositusten mukaisessa hoitotasapainossa.

Destian suurasiakaslääkärinä toimiva työterveyshuollon erikoislääkäri

mikko Haag Terveystalosta kertoo, että asiakasyritykselle on tärkeää saada tarkkaa dataa siitä, missä diabeteksen ehkäisy- ja hoitotoimissa mennään.

– Toki diabetesta on hoidettu ennenkin hyvin, mutta Etydin avulla hoitaval-la henkilöstöllä on entistä paremmat mahdollisuudet auttaa tyypin 2 diabe-testa sairastavia sekä riskiryhmissä olevia.

Haag painottaa, että diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy säästävät työnanta-jalta selvää rahaa.

– Yritystasolla diabetes näkyy sairaus-poissaolojen lisääntymisenä ja ennen-aikaisen eläköitymisen määrissä. Tämän vuoksi hyvään työterveyteen kannattaa panostaa, hän korostaa.

10

Katja Kenttälä työterveyshoitaja

Työterveysasiak kai-demme ulottuvilla myös optikkopalvelut

Terveystalo pyrkii kehittämään ja laajentamaan jatkuvasti työterveyspal-veluitaan. Viime vuodesta lähtien työ-terveysasiakkaamme voivat hyödyntää Specsaversin kattavia näönhuollon ja silmien terveyden palveluita valta-kunnallisesti. Yhteistyö tarjoaa lähes 500 000 työterveysasiakkaallemme säännölliset näöntutkimukset sekä silmälasit veloituksetta. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoi-suutta silmien terveydestä ja madaltaa kynnystä käydä säännöllisissä silmätut-kimuksissa.

Tekemättömän työn vuosikustannus Suomessa Vuosittainen Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus osoittaa, että työterveyshuolto on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen kehittämi-sessä. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan vähentää työkyvyttömyys-eläkkeiden määrää ja näin korottaa vanhuuseläkeikää. Näillä toimenpiteillä on myös selkeän myönteinen kehitys julkiseen kestävyysvajeeseen. Ennalta-ehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten kannattavuutta, myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläk-keelle jäi noin 20 000 suomalaista, ja heidän keski-ikänsä oli 52 vuotta. Jos heidät saataisiin pidettyä työelämässä vielä 10 vuotta, syntyisi yhteiskunnalle vuosittain miljardin säästö.

Suomalaisten työssä jaksaminen on myös työnantajien intressi, sillä aktiivi-nen työkykyjohtaminen näkyy suoraan työnantajien rahallisessa tuloksessa. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyys-eläkkeelle keskisuuret ja suuret työn an tajat maksavat työkyvyttömyys-eläkkeiden kustannukset osittain tai kokonaan silloinkin, kun henkilön työsuhde on jo päättynyt.

11

suomalainen TYöTerveYs- järjesTelmä on ainuTlaaTuinen ja oeCd-miTTauKsissaKin vaiKuTTa-vaKsi TodeTTu malli. Siitä voisimme ottaa oppia laajemminkin terveydenhuollossa. Kun työtervey-delle on asetettu konkreettiset tavoitteet, joita mitataan ja seurataan systemaattisesti myös organisaation johto-tasolla, työterveyspalveluilla voidaan vaikuttaa merkittä-västi työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.


YHTEISKUNNALLISUUS

Ennaltaehkäisyllä 40 % alemmat sai-rauspoissaolot ja merkittävät säästötLassila & Tikanoja otti systemaattisen niskalenkin fyysistä työtä tekevien työntekijöidensä tuki- ja liikuntaelinsai-rauspoissaoloista. Yhdessä Terveystalon kanssa toteutettujen ennaltaehkäise-vien toimien ansiosta 125 hankkeeseen osallistuneen siivoustyöntekijöiden sai-rauspoissaolot vähenivät 40 %, mikä toi työnantajalle yli 75 000 euron säästöt – sekä terveemmät työntekijät.

Lassila & Tikanojan ja Terveystalon työterveyden yhteistyötä tiivistettiin entisestään vuosina 2012–2013, kun organisaatiot alkoivat systemaattises-ti kehittää keinoja Lassila & Tikanojan tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE) vähentämiseksi. TULE-oireet ovat yri-tyksessä suurin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyysriskin aiheuttaja,

ja ne korostuvat erityisesti suurimman työntekijäryhmän, siivoustyöntekijöiden joukossa.

TULE-oireiden ennaltaehkäisyyn keskittyneeseen pilottiin ja vuoden mittaiseen seurantajaksoon osallistui yhteensä 169 tuki- ja liikuntaelinoi-reista kärsinyttä pääkaupunkiseudun siivoustyöntekijää, joista 75 varsinai-seen työpaikkainterventioon ja loput kontrolliryhmään.

Kolmen kuukauden jälkeen toteutetus-sa ensiseurannassa huomattiin hank-keeseen osallistuneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentyneen 40 %:lla. Puolen vuoden seurannassa sairauspoissaoloja esiintyi edelleen 32 % vähemmän kuin ennen interven-tiota, mikä tarkoitti työnantajalle yli 50 000 euron säästöjä 75 työntekijän pilottiryhmässä. Vielä vuosi hankkeen jälkeen toteutettu seuranta osoitti sai-rauspoissaolojen vähentyneen viiden-neksellä. Verrokkiryhmässä vastaavia muutoksia ei tapahtunut.

Euromääräisten säästöjen lisäksi en-naltaehkäisevä malli kirvoitti positiivis-ta palautetta läpi Lassila & Tikanojan organisaation.

LuE LiSää VERKKOVuOSiKATSAuKSESTA: Vaasan yliopisto sai silmiä avaavan selvityksenwww.terveystalo.com/vuosikatsaus

Terveystalo panostaa myös omassa työter-vey dessään ennaltaeh-käisyyn, ja tavoitteena on tukea työkykyriskin hallintaa lääketieteel-lisin mittarein

Erityisenä kohderyhmänä työter-veyshuollossa ovat diabetesta sai-rastavien lisäksi sairastumisriskissä olevat, joiden sairauden puhkeami-nen koitetaan estää.

12

noPeasTi HYvään HoiToon. Nopea hoitoon pääsy, korkea ammattitaito ja onnistu-nut asiakaskohtaaminen ovat palvelukokemuksemme ydin. Terveystalossa seurataan hoidon laatua ja huoleh-ditaan potilaan koko hoitopolusta. Nopea hoitoon pääsy on erityisen tärkeää tapaturmissa tai muissa äkillisissä vammoissa, jotta vältytään esimerkiksi pitkiltä sairaus- lomakierteiltä.

Näin Suomi sairasti 2014Terveystalossa käytiin lääkärin vas-taanotolla 2014 yhteensä lähes 2,5 miljoonaa kertaa. Yleisimpiä syitä lää-kärikäynnille olivat aiempien vuosien tapaan flunssa ja erilaiset hengitystie-infektiot. Toiseksi yleisimmin vastaan-otolle hakeuduttiin selkäkipujen sekä olkapäiden, polvien ja muiden nivelvai-vojen takia.

Yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin:*1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 2. Selkäkivut 3. Olkapää- ja polvivaivat 4. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat 5. Sydän- ja verisuonisairaudet

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat:**1. Selkävaivat 2. Mielenterveysongelmat 3. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 4. Olkapäävaivat 5. Polvivaivat

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat mer-kittävä syy suomalaisten sairauspois-saoloihin ja ne selittävät myös suuren osan suomalaisten työkyvyttömyydes-tä. Yleisimpiä vaivoja ovat selkäkivut ja erilaiset olkapäävaivat. Toiseksi yleisin syy sairauspoissaoloon viime vuonna olivat mielenterveysongelmat ja kol-manneksi yleisin syy flunssa ja erilaiset hengitystieinfektiot.

Nopea hoitoonpääsy ilman jonotusta ja toimiva yhteistyö potilaan hoitoon osal-listuvien terveydenhuollon ammattilais-ten kesken on avainasemassa hoidon tuloksellisuudessa. Sujuvan hoitoketjun avulla voidaan välttää pitkät sairaus-poissaolot, jotka tulevat työnantajalle usein merkittävästi kalliimmaksi kuin esimerkiksi yksittäinen hoitotoimenpide.

* Tiedot perustuvat Terveystalon potilastietorekis-teriin, jossa on koottuna tietoa yli 3,5 miljoonan suomalaisen terveydestä.

** Tiedot perustuvat Terveystalon työterveyspal-veluiden piiriin kuuluvan lähes 500 000 työikäisen suomalaisen tietoihin.

LuE LiSää VERKKOVuOSiKATSAuKSESTA: Jalkapalloseura AC Oulu luottaa Terveystaloonwww.terveystalo.com/vuosikatsaus

13


YHTEISKUNNALLISUUS

Jorma Ryhänen käsikirurgian ylilääkäri

laadukas ja nopea hoitoketju on aina potilaan etu

Sairaus tai tapaturma

Jälkihoito ja seuranta

Lääkärin vastaanotto

Hoitavaltalääkäriltä lähete tarvittaviin tutkimuksiin esimerkiksi laboratorio tai kuvantaminen

Tutkimukset

TuloksetOma Terveys-palvelussaja hoitavalla lääkärillä

Tarvittaessalähete erikois-lääkärille tai muulle asiantuntijalle

Erikoislääkärintutkimustai muun asiantuntijan vastaanotto

Tarvittaessatoimenpide, leikkaus, jatko-tutkimukset taimuu hoito

Tarvittaessakuntoutus

Ajanvaraus 24/7www.terveystalo.com

tai 030 6000

Potilastietojärjestelmä, laadunseurantajärjestelmätOma Terveys, josta potilas voi seurata omaa hoitoaan

Terveystalossa jokaista potilasta hoidetaan yksilönä ja tarvittavat toimenpiteet sekä tutkimukset valitaan aina potilaan tilanteen mukaan. Hoitava lääkäri päättää tutkimuksista, tekee lähetteet ja ottaa vastuun hoidosta myös tutkimusten jälkeen. Potilas pääsee tutkimuksiin ja lääkäri saa tulokset nopeasti (kiireellisissä tapauksissa jo samana päivänä), jolloin oikea hoito voidaan aloittaa heti. Potilaan ei itse tarvitse kuljettaa omia tietojaan, vaan ne siirtyvät automaattisesti hoitavalle lääkärille. Potilaan kaikki terveystiedot kulkevat ja ovat tallessa suojatussa ympäristössä. Potilaan antaessa luvan, tiedot ovat näkyvissä kaikille potilasta hoitaville asiantuntijoille valtakunnallisesti Terveystalon kaikissa toimipaikoissa.

14


Meyerin telakalla Turussa työskente-levä konehuonesiivooja Seija Vehvi-läinen sai nopean hoidon työtapatur-maan: vaurioitunut olkapää leikattiin parin viikon kuluessa portaikossa sat-tuneesta haverista. Nopean toiminnan ansiosta Seija pääsi kuntoutumisen alkuun ja odottaa jo pääsyä takaisin työmaalleen.

Konehuonesiivojana työskentelevä sei-ja vehviläinen, 59, oli vasta toipumas-sa oikean olkapäänsä vammasta, kun hän kaatui rappusissa – ja teloi pahasti toisen olkapäänsä.

– Olisiko kengänkärkeni ottanut kiinni rapun reunaan, sillä kompastuin, ja vasen olkapääni ruhjoutui rytäkässä, Seija kertoo.

Haveri sattui torstaina, ja viikonlopun hän kuunteli kotona kipeää olkaan-sa. Kun kipu ei ottanut laantuakseen, hän lähti heti alkuviikosta uudestaan

lääkäriin. Telakan työterveyslääkäri tutki olan, selvitti tapaturmavakuutus-asiat jatkohoitoa varten ja lähetti Seijan pikaisesti Terveystaloon lisätutkimuksiin ja magneettikuvaan.

Kuvantamisella on tällaisten vammojen diagnosoinnissa keskeinen rooli.

– Kun magneettikuvaan tai röntgeniin pääsee nopeasti esimerkiksi ensim-mäisen lääkärikäynnin yhteydessä, diagnoosi ja hoitosuunnitelma saadaan tehtyä viivyttelemättä ja leikkausaika varattua saman tien, sanoo Seijan vain pari viikkoa tapaturmasta leikannut ortopedi Kalle rahi Terveystalo Puls-sista, Turusta.

Magneettikuvien perusteella Rahi tote-si, että Seijan oireet sopivat olkapään sisäkiertolihaksen täydelliseen repeä-mään. Se on vaiva, joka täytyy hoitaa kiireesti.

– Jos lihas vetäytyy, olkapään toimin-takykyä ei saada enää entiselleen. Seijalla oli onnea matkassa, sillä hä-nen työterveyslääkärinsä matti niemi tunnis ti pikaista leikkausapua vaativan repeämän. Hoitoketjun alkupää ansait-see asiantuntemuksestaan ja ripeydes-tään isot kehut.

− Leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa olan kaikki luonnolliset liikelaajuudet ja lihasvoima. Harjoitukset on välttämätöntä tehdä oikein, fysioterapeutin avulla, sillä vää-ränlaisella treenauksella tehdään olalle hallaa, Rahi täsmentää.

– Oikea-aikaiset toimenpiteet säästävät työnantajalta selvää rahaa, ja joskus – myös Seijan tapauksessa – työntekijän työkyvyn.

ajoissa oPeroiTu olKaPää PelasTi TYöKunnon.

16

Parhaissa käsissä parasta palveluaTerveystalossa on jatkuvan amma-tillisen koulutuksen lisäksi jo pitkään valmennettu talon ammattilaisia myös asiakaspalvelun kehittämiseen ja asiakaskokemusten kokonaisvaltai-seen parantamiseen. Valmennuksis-sa hyödynnetään Parhaissa Käsissä -toimintamallia, joka kannustaa kaikkia Terveystalon ammattilaisia huomioi-maan eri vaiheissa paitsi asiakkaiden kokemuksen, myös talon sisäiset asia-kasryhmät. Asiakkaan lämminhenkinen kohtaaminen sekä diagnoosin keskus-televa läpikäynti ja jatko-ohjaus ovat merkityksellisiä myös hoidon onnistu-misen kannalta, jotta potilas ymmärtää tarvittavat hoitotoimenpiteet ja sitoutuu omaan hoitoonsa.

Korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikois-lääkärin mauri Koskisen mielestä suju-va, laadukas hoitoketju ja tiedonkulku potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten välillä on sekä potilaan että hoitavan lääkärin etu.

− Tiedonkulun tärkeys korostuu esi-merkiksi lääkityksen seurannassa ja suunnittelussa. Asiakas voi luottaa sii-hen, että jokainen hänen kohtaamansa asiantuntija tuntee hoitosuunnitelman, Koskinen kertoo.

Yksi esimerkki kokonaisvaltaisesta pal-velusta ja huolenpidosta on ajanvaraus-muistutus, jonka potilaat ovat ottaneet ilolla vastaan.

− Esimerkiksi lapsipotilaiden vanhem-pien kanssa korvatulehduksen jälkitar-kastus tai laboratoriokokeet voidaan sopia kuukauden tai neljän kuukauden päähän. Vanhemmat ovat usein kiitol-lisia erikseen saapuvasta ajanvaraus-muistutuksesta, jonka ansiosta kontrol-likäynti ei unohdu.

Oma toiminta asiakkaan silminAsiakaspalvelupäällikkö jaana oja Terveystalo Turku Aninkaisista on yksi Terveystalon Parhaissa Käsissä -koulut-tajista. Hän on nähnyt läheltä toiminta-mallin siirtymisen käytäntöön.

– Vedän terveystalolaisille työpajoja, joissa käydään läpi asiakkaan kohtaa-mista käytännössä ja peilaamme omia käytäntöjämme asiakkaan odotuksiin. Parhaimmillaan työpajoissa syntyy suuria oivalluksia, kun omaa toimintaa tulee katsottua aidosti asiakkaan sil-min. Yhteisistä keskusteluista on myös herännyt ajatuksia uusista toimintamal-leista, Oja kertoo. Kaiken kaikkiaan Oja näkee yhdenmukaisten toimintamallien

tavoitteena olevan asiakkaan kannalta parhaan kokemuksen. Terveystalossa mitataan asiakkaiden palvelukokemusta kansainvälisellä NPS-suositteluindek-sillä. Parhaissa Käsissä -koulutusten myötä toimipaikkojen suositteluindeksit ovat nousseet.

– Omassa toimipaikassamme on jär-jestetty esimerkiksi Parhaissa Käsissä -teemapäiviä, joiden aikana johtokin jalkautuu tekemään asiakashaastat-teluja. Näistä olemme saaneet paljon kiitosta: ihmiset arvostavat sitä, että heidän palvelukokemuksensa on meille tärkeä asia.

asiaKasTYYTYväisYYs oHjaa ToiminTaamme. Asiakkaan kuunteleminen ja tarpeiden ymmärtäminen on meille yhtä tärkeää kuin hoidon korkea laatu. Osaava ja tyytyväinen henkilöstö varmistaa onnistuneen asiakaskokemuksen.

LuE LiSää VERKKOVuOSiKATSAuKSESTA: Vuoden 2014 työterveyshoitaja löytyi Terveystalostawww.terveystalo.com/vuosikatsaus

17


YHTEISKUNNALLISUUS

Erika Klasilavastaanottoavustaja

18

olemme merKiTTävä osa suomalaisTa TerveYdenHuolTo- järjesTelmää. Terveystalo kehittää suomalaista terveydenhuoltoa ja edistää avointa keskustelua hoidon laadusta. Tuottavaa terveydenhuoltoa voi syntyä vain läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta lisäämällä.

Julkisen sektorin tärkeä kumppaniYksityisellä sektorilla on Suomen ter-veydenhuollossa tärkeä rooli. Kannat-tavalla toiminnalla Terveystalo pystyy takaamaan laadukkaat ja kilpailuky-kyiset, jatkuvasti kehittyvät palvelut potilailleen.

Uskomme, että julkisen ja yksityisen sektorin toimivalla yhteistyöllä voi-daan jakaa resursseja ja osaamista tehokkaasti. Terveystalo toimii jo tällä hetkellä julkisen sektorin luontevana kumppanina; tuotamme esimerkiksi 75 % Suomessa tehtävistä rintasyöpä-seulonnoista.

Valtakunnallisen palveluverkostomme sekä liikkuvien terveyspalvelujen ja etäratkaisujen avulla voimme tuottaa palvelut lähellä asiakasta.

Vuoden 2015 alusta lähtien olemme vastanneet Ranta-salmen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista

19


YHTEISKUNNALLISUUS

Kannamme vastuuta Suomesta ja suomalaisista

Terveystalon toiminnalla on merkit-tävä yhteiskunnallinen vaikutus paitsi terveydenhuollon kehittäjänä, myös terveyden ja työkyvyn edistäjänä sekä alan työllistäjänä. Työllistämme 6 500 terveydenhuollon ammattilaista eri puolilla Suomea. Huolehtimalla lähes puolen miljoonan suomalaisen työter-veydestä vaikutamme myös työurien pituuteen ja sairauspoissaoloihin.

Muun toimintamme lisäksi py-rimme edistämään kansanterveyttä jakamalla ja analysoimalla rekistereis-sämme olevaa tietoa yhteiskunnalli-sesti hyödynnettäväksi: julkaisemme säännöllisesti tiedotteita terveyttä edistävistä aiheista ja tuotamme yh-teiskunnallisia julkaisuja.

Olemme sähköisen asioinnin edelläkävijä

Kehitämme suomalaista terveyden-huoltoa mittaamalla lääketieteellistä, toiminnallista ja asiakaskokemuksen laatua sekä tuomalla asiakkaille uusia sähköisiä palveluja.

Sähköiset palvelut ovat osa nykyai-kaista terveydenhuoltoa ja myös asiak-kaat arvostavat niitä. Esimerkiksi Oma Terveys -palvelussamme jo yli 265 000 rekisteröitynyttä asiakasta seuraa omia terveystietojaan, kuten lääkärikäyntejä, laboratoriotutkimusten tuloksia ja roko-tetietoja sekä pitää yhteyttä lääkäriinsä ajasta ja paikasta riippumatta.

Ammattilaistemme työtä tukevat kehittyneet työvälineet ja prosessit, jotka mahdollistavat laadukkaiden pal-velujen tuottamisen kustannustehok-kaasti. Kehitämme sähköisiä ratkaisuja myös hoidon vaikuttavuuden mittaami-seen, josta esimerkkinä on diabeteksen hoidon vaikuttavuustyökalu Etydi.

20

Marika Mikolanaistentautien ja

synnytysten erikoislääkäri

Kliiniset lääketutkimukset takaavat hoidon kehittymisenKliinisillä lääketutkimuksilla on suuri merkitys lääketieteen ja terveydenhoi-don kehittymisen kannalta. Lääketut-kimusten kautta löydetään koko ajan uusia ja entistä parempia tapoja hoitaa sairauksia.

Suomessa tehtävissä lääketutkimuk-sissa on kyse myös ulkomaankaupas-ta; tutkimusten tilaajana on yleisesti ulkomainen yhtiö, joka ostaa suoma-laisten tutkijoiden ja tutkimuskeskusten osaamista.

Terveystalossa tehdään merkittävä osa suomalaisesta lääketutkimuksesta.

Sen ansiosta talon asiantuntijat ovat hyvin perillä alan uusimmista tuulis-ta. Neurologian erikoislääkäri markku nissilä näkee tutkimuksen hyödyttävän suoraan myös niitä potilaita, jotka eivät itse ole mukana tutkimusvaiheessa.

– Tutkimusta tehdessä Terveystalon asiantuntijoiden käsitys uuden lääkkeen mahdollisuuksista ja parhaista käyttöta-voista kasvaa samalla automaattisesti. Tällöin uusien hoitojen käyttöönotto nopeutuu ja niiden tehokkuus paranee, Nissilä selvittää.

Terveystalon malli ainutlaatuinen EuroopassaTerveystalon koko maan kattava toi-minta- ja tutkimusverkosto on euroop-

palaisittain ainutlaatuinen malli. Lääke-tutkimusten teettäjien kannalta yhden omistajan alle keskittynyt lääketutki-muspalvelu ja maan kattavat tutkimus-yksiköt ovat ihanteellinen tilanne.

Myös suomalaisten halukkuus osallistua ja sitoutua lääketutkimuksiin on pe-rinteisesti ollut erinomainen. Tämä on suomalaisen lääketutkimuksen kannalta tärkeä asia.

– Ihmiset ovat yhä paremmin tietoisia siitä, että lääketutkimukseen osallis-tumalla on mahdollista päästä käyttä-mään tehokasta lääkettä jo ennen kuin se tulee markkinoille, Nissilä kuvailee.

Terveystalolle lääketutkimukset ovat myös rekrytointivaltti. Alan parhaat osaajat haluavat hakeutua töihin ta-loon, jossa tiedetään mihin lääketiede on seuraavaksi menossa.


21

Marika Mikolanaistentautien ja

synnytysten erikoislääkäri

Edistyksellistä teknologiaa lapsetto-muuden hoitoon

Suomalainen lapsettomuushoito on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin korkeatasoista. Terveystaloon kuuluvilla Fertinova-klinikoilla tehdään vuosit-tain noin 2 500 hedelmöityshoitoa ja noin 70 prosenttia kaikista Suomen lahjamunasoluhoidoista. Lapsetto-muushoidoissa käytettävät teknologiat kehittyvät koko ajan, ja kehityksen aallon harjalla pysyminen vaatii alan toimijoilta paljon.

– Meillä Suomessa on ollut perinteisesti hyvin vahvaa osaamista lapsettomuushoidoissa. Esimerkiksi yhden alkion siirroissa olimme yhdessä ruotsalaisten kanssa uranuurtajia, Fertinovan johtaja ja ylilääkäri Liisa Häkkinen kertoo.

Fertinovassa on käytössä alan uusin teknologia. Käytössä on esimerkiksi Suomen ainoa embryoskooppi, joka helpottaa oikean alkion valitsemista siirtoa varten. Fertinovan Riikan klini-kalla on otettu käyttöön viimeisimmän teknologian mukainen alkioscriinaus-menetelmä, jolla voidaan lyhyessä ajassa tutkia ihmisen koko kromoso-misto. Näin pystytään havaitsemaan jo alkiovaiheessa erilaiset kromosomivir-heisiin liittyvät ongelmat – tutuimpana näistä Downin syndrooma.

– Tiedon lisääntymisen myötä pystymme arvioimaan yhä paremmin, mikä hoitomuoto on kullekin pariskun-nalle paras vaihtoehto, Häkkinen kuvaa alan kehitystä.

Suomalaisten vahvasta lapsetto-muushoito-osaamisesta ollaan kiinnos-tuneita myös ulkomailla: Fertinovaan hakeudutaan hoitoon Pohjoismaista, Euroopasta, Australiasta ja uSA:sta. Fertinovan asiakaskunnasta noin 25−30 prosenttia tulee ulkomailta.

– Suomessa lapsettomuus katso-taan ongelmaksi, jonka hoitaminen on yhteiskunnan ja yksilön tasolla hyväksyttyä. Samalla keskusteluun on noussut hedelmällisyysterveys; on havaittu, että on tärkeää nostaa hedel-mällisyyteen vaikuttavat asiat yleiseen tietoisuuteen, Häkkinen kertoo.

Kuvassa vasemmalta oikealle:

johanna Karppi, henkilöstöjohtajaanne mykkänen, liiketoimintajohtaja, julkisen sektorin ulkoistuksetilkka laurila, talousjohtajasusanna Kinnari, viestintä- ja brändijohtajajuha Tuominen, johtava ylilääkäriTuomas Kahri, liiketoimintajohtaja, palvelutuotantoYrjö närhinen, toimitusjohtaja

Johto

83% yritysasiakkaistamme

kertoo, että Terveystalossa ymmärretään hyvin asiakas-organisaation tarpeita ja työ-

terveyden palvelut vastaa-vat tarpeisiin hyvin.***

0,6 miljoonaa

kuvantamis- tutkimusta**

lähes

2,5 miljoonaa

lääkärikäyntiä

16 000 yritysasiakasta

Avainluvut 2014

10% Suomen lääkäri-

käynneistä

Omistajina pohjoismaalainen pääomasijoitusyhtiö EQT, Varma, yhtiön avainhenkilöitä sekä EQT VI:n rahastosijoitusten kautta muita suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, mm. Sampo, Ilmarinen, Keva ja Valtion eläkerahasto.

465 000 työterveyden huollettavaa Suomen lähes 1,9 miljoonasta työterveyshuollon piirissä olevasta (Kela 2012)

Verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys

Asiakastyytyväisyys ohjaa toimintaammeMittaamme asiakkaan palvelukokemusta kansainvälisellä NPS-suositteluindeksillä jokaisessa toimipaikassamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä erilaisilla palautejärjestelmillä ja hyödynnämme palautteista saadut tiedot toimin-tamme ja asiakaskokemuksemme kehittämiseen.

0,9 miljoonaa

eri henkilöä asiakkaana

1,6 miljoonaa

laboratoriotutki-musta*

150 toimipaikkaa

18 lääkärikeskus-

sairaalaa

** sis. ultra-äänitutkimukset ja mammo-grafiaseulonnat

* sis. kliinisen fysiologian tutkimukset

9 099 asiakaspalautetta

67,9 NPS-indeksi*

* Keskimääräinen NPS-indeksi Terveystalossa 1-12/2014,

53 000 vastaajaa

86,3 NPS-indeksi

sairaalapalvelut**

** Keskimääräinen sairaalapalvelujen

NPS-indeksi 1-12/2014, 8 850 vastaajaa

*** Asiakastyytyväisyyskysely, valtakunnalliset suurasiakkaat

12/2014

24/7Valtakunnallinen asiakaspalvelu

2

miljoonaa vastattua puhelua

vuosittain

asiakas-palvelussa

Avainluvut_X2150213.indd 1 14.4.2015 9:41:46

Mittaamme ja seuraamme lääketieteellisen laadun toteutumista, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuuden täyttymistä viranomaisvaatimuksia tiukemmin

Potilasturvallisuus

* Vuoden 2014 lääkärikäyntien määrään 2 477 012 suhteutettuna ** Vuoden 2014 aikana tehtyihin leikkauksiin suhteutettuna

Potilasvahingoiksi todetut 43 kpl, käsittelyssä 153 kpl. Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot Terveystalossa alittavat toimi-alan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.

0,0033%*

Muistutukset 82 kpl

0,00093%*

Kantelut 19 kpl

0,012%*

Potilasvahinko-ilmoitukset 290 kpl

0,68%**

Leikkausalueen infektiot

Meillä työskentelee lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista

3 000 lääkäriä

930 hoitajaa

520 työterveys-

hoitajaatyösuhteessa

3 115* Henkilöstökysely 2014

92% tyytyväisiä

Terveystaloon työpaikkana* 95%

tyytyväisiä työtehtäviinsä*2,8%

Sairauspoissaolot

Asiakkaamme arvostavat sähköisiä palveluja

joista noin

35% mobiililaitteilla

Asiakkaat ottivat yhteyttä sähköisten asiakastuen kanaviemme (sähköposti ja chat) kautta 37 826 kertaa.

50% ajanvarauksista

tehdään verkossa

YliVerkko-

sivulla yli

7,8 miljoonaa

käyntiä

yli

265 000rekisteröitynyttä käyttäjääOma

Terveys:

yli 1 milj. käyntiä


Hoidon vaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon tulokset Terveystalossa

Terveystalolla on ISO 9001 Laatusertifikaatti

Terveystalo on alan edelläkävijänä lähtenyt mittaamaan lääketeellistä laatua ja hoidon vaikuttavuutta sekä jul kai -semaan hoitotuloksia. Mittaaminen on aloitettu sairauk-sista, jotka koskevat suuria potilasmääriä ja joissa hoidon oikealla kohdentamisella ja tehostamisella voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannushyötyjä.

Terveystalon noin puolesta miljoonasta työterveysasiak-kaasta on yli 40 000 diabetesta sairastavaa tai riskiryh-

mään kuuluvaa henkilöä. Terveystalo Etydi -työkalun avulla lääkärit pystyvät tunnistamaan mahdollisesti sai-rastumisriskissä olevia potilaita sekä seuraamaan tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon onnistumista Käypä hoito -suosituksen tavoitetasojen mukaisesti. Tieto tulee automaattisesti potilastietojärjestelmästä, ja sitä voi verrata koko Terveystalon keskiarvoon. Työkalun käyt-töönotto on parantanut diabeteksen hoidon tuloksia.

Terveystalo Oululla on myös ISO 14001 Ympäristösertifi-kaatti. Laatukriteerien toteutumista arjen työssä arvioi-daan sisäisillä ja ulkoisilla laatuauditoinneilla.

Vuoden 2014 aikana auditoitiin ulkoisen akkreditoidun auditoijan (Labquality Oy) toimesta organisaation johta-minen, konsernitoiminnot ja 23 toimipaikkaa.

Kuvantamisen kliininen auditointi tehtiin 11 kuvantami-sen toimipisteeseen ja yhteen Mobiili-MRI-rekkaan. Terveystalo Oulussa auditoitiin ISO 14001 Ympäristöjär-jestelmä.

Sisäisiä auditointeja tehtiin kaikkiaan 52 toimipaikassa.

Terveystalon työterveyden piirissä olevilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla verensokeritasapaino on hyvin hallinnassa. Verenpaineen ja kolesterolitasojen hoitoa pitää tehostaa.

Tyypin 2 diabetesta sairastavia

Joiden keskimääräinen verensokeritasapaino (HbA1c) on

Joiden keskimääräinen LDL-kolesteroli on

Joiden verenpaine on

Käypä hoito -suosituksen määrittelemä tavoitetaso alle 7 % alle 2,5 mmol/l alle 140/80

Mitattu vuoden sisällä % potilaista 73,5% 74,4% 51,8 %

Etelä-Suomi 3492 6,7 2,7 146/91

Länsi-Suomi 2199 6,8 2,7 147/90

Itä- ja Keski-Suomi 2365 6,7 2,7 147/90

Pohjois-Suomi 1670 6,7 2,8 149/91

Terveystalossa valtakunnallisesti 9726 6,7 2,7 147/90


palkkioita yhteensäLisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin

169,4 miljoonaa euroa,joista ammatinharjoittajat tilittävät veronsa itse.

Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset

yht. 14 586 000 €

yht. 25 332 000 €

Arvonlisävero

Kiinteistövero

Tulovero (kassaperusteinen)

Tyel-maksut (työnantajan osuus) Työttömyysvakuutusmaksut (työnantajan osuus) SosiaaliturvamaksuMuut sivukulut

3 321 000 €

2 456 000 €493 000 €

19 062 000 €

14 392 000 €

138 000 €

56 000 €

Henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut*)

Maksetut verot

32 922 000 €

* Henkilöstömäärä (työsuhteiset vuoden 2014 lopussa)

3 115 72,8 M€

Taloudelliset tunnusluvut Terveystalo-konserni

Verojalanjälki 2014 Terveystalo-konserniVerojalanjälki kuvaa yhtiön liiketoiminnasta yhteiskunnalle syntyviä verotuloja.

Myynnin kehitys, M€

474455 475

2012* 2013** 2014

Investoinnit

15,2 M€

Terveystalon verojalanjälki vuonna 2014 oli yhteensä 72,8 milj. euroa

* Terveystalo Healthcare Holding -konserni ** Terveystalo Healthcare Holding -konsernin luvut, jotka sisältävät Terveystalo-konsernin operatiiviset toiminnot. Käyttökatteesta on oikaistu konsernin omistajanvaihdokseen liittyvät kertaluontoiset kulut.

Käyttökate, M€

4945 50

2012* 2013** 2014

Liikevaihto, M€

305306 312

2012* 2013** 2014


TerveysTalo Tänään

Jaakonkatu 3 B, 3.krs 00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11 Asiakaspalvelu: 030 6000*

*Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min,

matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu +19,33 snt/min.

www.terveystalo.com

Terveystalo on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut Suomen johtavaksi terveydenhuolto-alan toimijaksi. Neljästä yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä on lyhyessä ajassa verso-nut koko maan kattava terveydenhuoltopalveluja tarjoava konserni, jolla on merkittävä asema suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Toimialallaan Terveystalo on nuori yritys, joka on rakentunut lukuisten yrityskauppojen myötä. Valtakunnallisesti palvelevassa Terveystalossa työskentelee lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista, joilla on pitkä ja laaja ammatillinen osaaminen sekä kokemus. Vuonna 2014 potilaskäyntejä oli yli 4 miljoonaa ja lääkärikäyntejä lähes 2,5 miljoonaa, joka on 10 % kaikista Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä.

Terveystalo yrityksenä

Kannessa: Yleislääkäri Anna-Maria Tynkkynen ja toimipaikanpäällikkö Päivi Honkanen

terveystalo terveystalo yrityksenä¶/terveystalo...terveystalo tänään jaakonkatu 3 b, 3.krs...

Documents