tie liikenne - tieyhdistys

7/2013 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

72013

Kehä II:n vauriotutkimuksista uutta tietoa päällysteistä | s. 28

Kuka korvaa kiertotiestä aiheutuneet vahingot

| s. 16

Lumenpoisto yksityistieltä

| s. 32

Millaisessa valossa Helsinki näyttäytyy tulevaisuudessa | s. 4

2 7/2013

LIIKENTEEN OHJAUS •KOULUTUS

Pääkirjoitus – Työperäiset matkat lisääntyvät . . . . 3

Lukijalta – Kuntien liikennemerkkilähettiläs . . 20

Kolumni – Jorma Mäntynen: Tulevaisuus syntyy tekemällä . . . . . 22

Yksityistietolaari – Salaseuran toimintaa . . . . . . . . . . . 38

Toimitusjohtajalta lyhyesti . . . . . . . 39

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus(at)tieyhdistys .fietunimi .sukunimi(at)tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

Sisältö

Tulevaisuuden kaupunkivalaistus Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Valaistussuunnittelu tasatahtiin muun suunnittelun kanssa . . . . . . . 7

Valon kaupunki on Jyväskylälle hyvä brändi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kannen kuva: Crusellin silta, HelsinkiLasse Ansaharju / Vastavalo.fi

PALSTAT • KOLUMNITEnemmän valvontaa – vähemmän sakkoja . . . . . . . . . . . . . 13

Liikennemerkin asettaminen yksityistielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Kiertotiestä aiheutuneet vahingot – kuka korvaa . . . . . . . . . . 16

Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutusta pohdittiin kesäkoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Voimassa olevat liikennemerkit . . . 23

VALAISTUS

Erikoistoimittaja Elina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ilmoitusmyynti Marianne LohilahtiPuh . 040 708 6640marianne .lohilahti(at)netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilaukset Tarja FlanderPuh . 020 786 1006toimisto(at)tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taitto Tuija Eskolin, Painojussit Oy

Painopaikka Painojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70€

8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2013 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

s. 14

7/2013

s. 36

Mitä päällysteistä opittiin Kehä II:n vauriotutkimuksissa? . . . . . . . . . . . . 28

Yksityistien kunnossapito – talviauraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Artic Machine tuo älyä tienhoitolaitteisiin . . . . . . . . . . . . . . 34

Valtra keskittyy laatuun ja tehokkuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

KUNNOSSAPITO • PÄÄLLYSTEET

s. 7

7/2013 3

Hallituksen syyskuisessa rakenneuudistuspa-ketissa eräänä tavoitteena on ohjata ja pa-

kottaa työtön ottamaan töitä vastaan jopa puo-lentoista tunnin juna- tai bussimatkan päästä asuinpaikastaan . Nykyisin työtön voi lähtökoh-taisesti kieltäytyä työstä, joka sijaitsee yli 80 kilo-metrin päästä kotoa .

Toteutuessaan muutoksen pitkäaikaiset vai-kutukset saattavat olla suuret . Tullee kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia . Toivottavasti kuitenkin alkuperäiset tavoitteet toteutuvat .

Miellyttävää ei työperäinen reissaaminen yk-sityisen henkilön kannalta takuulla ole varsin-kin, kun se tapahtuu pakotettuna . Yleensä pakko nostaa kynnet esiin puolustuskannalle . Muutos-ta ei myöskään voida perustella sillä, että se oli-si kestävän kehityksen mukaista . Syntyyhän uut-ta liikennettä, mikä jossakin toisessa yhteydessä julistettaisiin kovin vastuuttomaksi politiikaksi . ”Kuolleena syntynyt ajatus” julisti työttömien järjestö heti alkuunsa .

Mutta toisaalta, elinkeinoelämän ja työmark-kinoiden voimakas rakennemuutos sekä väis-tämätön pakko lisätä työssäkäyvien määrää, on päätöksenteon hetkellä painanut vaakakupissa ratkaisevasti . Tämä maa ja sen kansa ei kunni-alla pärjää, jos työllisten määrä ei ratkaisevas-ti nouse . Tähän samaan teemaan liittyvät muun muassa puheet eläkeiän nostamisesta ja paineet siirtyä työelämään jo hyvissä ajoin nuoruuden vuosina .

Puolentoista tunnin aikarajalla lienee merki-tystä ainakin niillä seutukunnilla, joilla on hyvät liikenneyhteydet ja runsaasti työpaikkoja . On esi-tetty teoria, että muutoksen takia lisääntyisi jul-kisten kulkuneuvojen käyttö . Todennäköisem-pää kuitenkin on, että lisääntyvä liikenne hoituu pääosin omalla autolla, sillä se on huomattavan joustava ja nopea tapa liikkua tuollaisia matko-ja päivittäin .

Työperäiset matkat lisääntyvät

Työssäkäyntialueen laajennuksen on väitetty myös vauhdittavan muuttoliikettä tarkoittaen täl-löin väestökasvua Etelä-Suomessa ja esimerkiksi pääradan varrella . Näin tuskin kuitenkaan käy, ei ainakaan näkyvässä määrin .

Erikoista on, että työssäkäyntialueen laajen-nuspäätöksessä puhutaan vain julkisista kulku-neuvoista . Työn perään täytyy lähteä, jos yhden-suuntainen matka julkisilla kulkuneuvoilla kestää alle tuon puolitoista tuntia . Jos ja kun työvoiman liikkuvuutta todella haluttaisiin lisätä, pitäisi myös oman auton käytön matkakulujen vähennysoike-utta helpottaa .

On ilmeistä, että tämä yhteiskunta tulee yhä enemmän yksilöltä vaatimaan työn tekemiseen ja muun muassa työmatkoihin liittyvää joustavuutta ja kohoavien kustannusten sietämistä .

Vastapainoksi on kohtuullista edellyttää, että yhteiskunta luo palkansaajille tarpeeksi turvalli-set, sujuvat ja kustannustehokkaat liikkumisen olosuhteet . Pitää luoda sellaiset puitteet, että yk-silö pystyy oman osansa hoitamaan .

KYMMENEN SANAAKoska palkansaajilta edellytetään joustavuut-ta työmatkojensa suhteen, tulee liikenneolo-jen olla kunnossa.

PÄÄKIRJOITUS

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

4 7/2013

VALAISTUS

PIA RANTANEN • ARKKITEHTI, HELSINGIN RAKENNUSVIRASTO

Millaisessa valossa Helsinki näyttäytyy tulevaisuudessa?

HE

LS

ING

IN K

AU

PU

NG

IN A

INE

IST

OP

AN

KK

I /

MA

TT

I T

IRR

I

Tarkastelun kohteina tarveselvityksessä ovat myös arvo-rakennusten julkisivut sekä erityisvalaistavat kohteet, kuten muistomerkit, taideteokset ja sillat.

4 7/2013

7/2013 5

VALAISTUS

Tarve työlle on ollut jo pit-kään ja nyt aika on sil-

le otollinen ja kypsä; useissa kaupungeissa maailmalla tar-veselvityksiä (masterplans) on jo tehty ja tiedon ja osaa-misen taso on noussut hui-masti myös meillä . Lisäksi LED-tekniikan tuomat mah-dollisuudet ovat innoittaneet nyt pohtimaan kaupunkiva-laistusta ja sen roolia Helsin-gissäkin . Energiansäästö on avainasemassa tulevaisuu-dessa .

Suuri sykäys hankkeelle on ollut uusien projektialueiden rakentuminen, joissa koko-naan uusille kaupunginosille mietitään ilmettä ja identiteet-tiä, myös pimeään aikaan . Tarkasteltavina kohteina ovat julkiset alueet, kadut, aukiot, puistot ja virkistysalueet sekä rannat . Lisäksi tarkastellaan keskeisimpien arvoja julkis-ten rakennusten julkisivujen valaisemista, erityisvalaista-via kohteita, kuten muisto- ja maamerkkien, taideteosten sekä siltojen valaisemista .

Tarveselvitystä on laadit-tu rakennusviraston johdol-

la laajassa vuorovaikutukses-sa useiden kaupungin muiden hallintokuntien ja liikelaitos-ten kanssa . Kullakin toimijal-la on omia näkökulmia ja eri-tyistarpeita, jotka sovitetaan selvitystyössä yhteen ja laa-ditaan yhteisesti hyväksy-tyt periaatteet tulevaisuuden kaupunkivalaistuksesta Hel-singissä . Konsulttina selvityk-sessä on Sito Oy .

Eri alueiden ominaispiirteet otetaan huomioon

Tarveselvityksen pohjana on vuonna 2003 laadittu ”Kau-pungin valot” -raportti, jos-sa määriteltiin Helsingin kaupunkikuvalliset valaistus-periaatteet . Nyt tehtävässä tarveselvityksessä 10 vuot-ta sitten tehdyn raportin pe-riaatteita noudattaen ja osin niitä päivittäen, on tarkoitus laatia periaatteet valaistavista alueista, kohteista, valaistus-tavoista, tarvittavasta valon määrästä sekä valon väristä .

Näitä kaikkia, eri alueet huomioiden, tarkastellaan

niiden toimintojen, tarpeiden, historian ja ominaispiirteiden kautta . Helsingissä on yleen-sä toimiva ja perushyvä yleis-valaistus kaduilla . Sen sijaan puisto- ja aukiovalaistus, jo-ka ei ole sidoksissa valaistus-luokkiin tai liikennemääriin, voidaan suunnitella esimer-kiksi puiston historiallisia piir-teitä korostavaksi ja/tai puis-ton toimintaa tukevaksi .

Valon lisäksi valttina myös pimeys

Helsingin omaleimaisuutta pyritään vahvistamaan myös valaistuksen keinoin, vaikka-kin Helsingin matkailullisina valtteina pidetään myös luon-nonvaloa ja pimeyttä etenkin luonnonmukaisilla alueilla .

Merellinen sijainti tuo haasteita, mutta myös mah-dollisuuksia pohdittaessa maisemallisesti herkkien ran-tojen valaisemista tai valaise-matta jättämistä . Tarveselvi-tyksessä huomioidaan lisäksi luonto- ja maisema-arvoja .

Osa alueista on perusteltua jättää valaisemattomiksi . Esi-

Helsingin kaupunki käynnisti noin vuosi sitten laajan yhteistyöhankkeen siitä,

millainen olisi tulevaisuuden kaupunkivalaistus Helsingissä.

HE

LS

ING

IN K

AU

PU

NG

IN A

INE

IST

OP

AN

KK

I /

KIM

MO

BR

AN

DT

Tarveselvityksessä tarkastellaan Helsinkiä kokonaisuutena.

merkiksi lepakkoalueiksi tie-detyt alueet huomioidaan va-laistusta suunniteltaessa .

Kunkin alueen ominaispiir-teitä pyritään kunnioittamaan ja vahvistamaan tai tuomaan niitä esiin valaistuksen avulla . Pimeän ajan ja päiväajan kau-punkitila näyttäytyvät usein hyvinkin erilaisena, mutta on tärkeää, että siitä huolimatta paikka on tunnistettava .

Uusille rakentuville projek-tialueille laaditaan jo usein kaavoitusvaiheessa valais-tuksen yleissuunnitelma . Tar-veselvityksessä huomioidaan myös nämä pidemmälle vie-dyt valaistussuunnitelmat .

Tarveselvityksessä tarkas-tellaan koko kaupunkia koko-naisuutena . Tavoitteena on määritellä ja linjata valaistus-periaatteet alueittain ja toi-minnoittain kokonaisuuden säilyessä yhtenäisenä .

Nykyään eriväriset valopis-teet aiheuttavat sekavuutta ja epäyhtenäisyyttä paitsi kau-punkikuvallisesti, mutta myös valaisinten huollon ja ylläpi-don näkökulmasta . Tulevai-suudessa alueilla olisi yh-

6 7/2013

tenäisempi valaistustapa ja valonväri .

Valaistus ohjaa ja tuo turvaa

Onnistuneella valaistuksel-la voi olla myös ohjaava ja opastava funktio . Esimerkiksi kevyen liikenteen Baanaver-kostolle on toivottu selkeästi tunnistettavaa ilmettä ja oh-jaavuutta myös valaistuksen avulla .

Turvallisuus ja turvallisuu-den tunne on eräs tärkeim-mistä valaistussuunnittelua ohjaavista seikoista julkisil-la alueilla . Tarveselvitykses-sä linjataan periaatteet, kuin-ka kaupunkitiloja valaistaan niin, että niissä on turvallista ja miellyttävää liikkua .

Valon määrä ei ole aina ai-noa turvallisuustekijä . Tutki-mustieto vahvistaa käsitystä siitä, että reittien tai kohtei-den kunnollinen valaistus ei ole käyttäjille mielekästä ellei ympäröiviä alueita ole valais-tu lainkaan .

Päiväkaupunki – yökaupunki

Valaistuksen rooli on kasva-nut useissa kaupungeissa

Suomessa ja maailmalla . Va-laistu kaupunki voi näyttäy-tyä erilaisessa roolissa kuin päiväkaupunki . On kuiten-kin tärkeää, että kaupunki on tunnistettavissa samaksi . Pi-meällä kaupunkitilat hahmot-tuvat toisin ja valaistuksen avulla voidaan joko tavoitella päivänäkymää tai luoda koko-naan uusi tilanne .

Valaistuksen on todettu li-säävän kaupunkien vetovoi-maisuutta . Myös tarveselvi-tyksen yhtenä tavoitteena on pimeän ajan Helsingin veto-voimaisuuden lisääminen . Hyvin suunniteltu ja toteu-tettu valaistus antaa lisäar-voa kaupunkilaisille ja vierai-lijoille ja vahvistaa kaupungin imagoa .

Uudella teknologialla uusia mahdollisuuksia

Helsingissä uusitaan parhail-laan ulkovalaistuksen jake-lukeskuksia vastaamaan tu-levaisuuden tarpeisiin . Uusi valaistuksen ohjausjärjes-telmä mahdollistaa tulevai-suudessa valaisinkohtaisesti valojen säätämisen himmen-tämisestä sammuttamiseen . Ohjauksesta tulee vakiorat-kaisu .

Lisäksi Helsingissä kokeilu-vaiheessa olevien LED-teknii-kalla varustettujen valaisinten yleistyessä, valopisteiden yk-silöllinen säätäminen on hel-pompaa esimerkiksi vuoden-aikojen, sääolosuhteiden ja eri tilanteiden mukaan . LED-tekniikka mahdollistaa valais-tussuunnittelussa uusien läh-tökohtien huomioimisen ja monipuolisempien valaistus-tapojen toteuttamisen .

Toistaiseksi LED-tekniikka ei ole vastannut katujen va-laistukselle asetettuihin laa-tuvaatimuksiin, mutta lähitu-levaisuudessa ledit lienevät ratkaisu myös niille .

Valaistuksen suunnitte-lu-, toteutus- ja ohjausmah-dollisuuksien lisääntyessä Helsinkikin näyttäytyy tule-vaisuudessa uudessa, sille so-pivassa valossa .

Tarveselvitys helpottaa kokonaisuuden hallintaa ja tuo säästöjä

Tarveselvitys toimii suunnan-näyttäjänä tuleville valaistus-suunnitelmille Helsingissä . Sovittujen pääperiaatteiden on tarkoitus helpottaa valais-tussuunnittelua ja päätök-sentekoa yksittäisissä suun-

VALAISTUS

nitteluhankkeissa . Lisäksi kokonaisuuden hallinta on helpompaa sekä kaupunki-kuvallisesti että valaistutek-nisesti .

Unohtaa ei myöskään so-vi yhtenäisten näkemysten ja periaatteiden kautta saatavaa hyötyä energiataloudellises-ti . Helsinki voi säästää ener-giaa tulevaisuudessa etenkin valaistuksen ohjauksen avul-la . Ohjauksen ja hyvän suun-nittelun avulla pyritään koh-dentamaan valoa juuri sinne ja sen verran kuin sitä tarvi-taan . Turhaa valaistusta ja va-losaastetta vältetään .

Tarveselvitys on parhail-laan kommentoitavana mu-kana olleilla hallintokunnilla ja liikelaitoksilla . Selvityk-seen on koottu lähtöaineistoa ja näkemyksiä laajasti work-shopeissa ja haastattelemal-la . Selvityksen on määrä val-mistua vuodenvaihteessa ja sen on ajateltu toimivan poh-jana tuleville valaistussuunni-telmille seuraavan 20 vuoden ajan . Mahdollisten päivitys-tarpeiden ilmaantuessa, tar-veselvitystä voidaan päivittää aiemmin .

HE

LS

ING

IN K

AU

PU

NG

IN A

INE

IST

OP

AN

KK

I /

AR

I L

EP

PÄ

7/2013 7

VALAISTUS

Hyvä valaistussuunnitte-lu kattaa laajasti suunnit-

telun eri vaiheet hankesuun-nittelusta ja kaavoituksesta rakentamisen valvontaan . Kohteita voivat olla kaupun-kikeskustat, asuinkorttelit, jul-kisivut, väylät, sillat, virkis-tysalueet ja maisemakohteet, kulttuurikohteet, asema-alu-eet ja julkiset sisätilat .

Toimivin lopputulos saa-vutetaan, kun valaistussuun-nittelua tehdään eri suunnit-teluvaiheissa samanaikaisesti muun suunnittelun kanssa, yhteistyössä suunnittelijoi-den, päättäjien, rakentajien ja asukkaiden kanssa .

Brändiosaaminen

Valaistussuunnittelussa pal-vellaan tilaajan missiota . Koh-teessa voidaan korostaa pai-kan tunnettua identiteettiä tai toteuttaa tulevaisuuden visi-on mukaista ilmettä . Valais-tussuunnittelija hyödyntää suunniteltavan kohteen brän-din ohjeet valaistussuunnitte-lun perustaksi .

Suunnittelu paikan päällä

Valo on kolmiulotteinen ele-mentti . Valolla tuodaan esiin pintojen rakenteita ja muo-dostetaan tiloja . Valolla oh-jataan liikennevirtoja . Valais-tuksen visuaalinen ja tekninen toteutus pohjautuu tilan ja inf-rastruktuurin rakenteeseen .

Aloitamme suunnittelu-työn aina paikan päällä

PIA SALMI • TEOLLINEN MUOTOILIJA JA VALAISTUSSUUNNITTELIJA

SIRPA LAITINEN • KULTTUURIALAN MAISTERI JA VALAISTUSSUUNNITTELIJA

WSP FINLAND OY, DESIGN STUDIO

Valaistussuunnittelun monet puoletParas lopputulos valaistussuunnittelussa saavutetaan,

kun se tehdään osana muuta rakentamista yhteistyössä

muiden osapuolien kanssa.

koh teeseen tutustuen tai uudis rakentamiskohteessa kolmi ulotteisen mallin avul-la . Näin toteutetun suun-nittelun hyötyjä ovat koe-va la i s tusmahdo l l i suus , va laistuskohteen suunnitte-lu osana ympäristöään se-kä vuorovaikutus paikallisen projektiryhmän ja asukkaiden kanssa .

Käyttämämme mielikuva-menetelmä auttaa muodos-tamaan yhteisen paikallisen näkemyksen valaistuksen tar-peesta ja tyylistä jo suunnitte-lun lähtökohdaksi, nopeuttaen samalla koko suunnittelupro-sessia ja lopputulokseen pää-syä sekä yhteistä sitoutumis-ta toteutusvaiheeseen .

Sopivat valaisinvalinnat

Valaistustekniikka kehittyy nyt huimaa vauhtia . Muutamissa uusimmissa tuotteissa led-va-laisinten valon laatu on hiottu kuntoon . Valon laadussa tär-keitä tekijöitä ovat valon kyky toistaa ympäristön värit luon-nollisina, häikäisemättömyys ja sekä mahdollisuus säätää

TU

OM

AS

SU

VA

NT

O

Joen liike heijastuu Myllysillan pinnassa. Valaisimet on integroitu näkymättömästi sillan alapintaan.

8 7/2013

valotasoa vuorokaudenajan tai vuodenajan mukaan . Ener-giansäästö on luonnollisesti merkittävä seikka päätöstä tehtäessä .

Arkkitehtuurikohteissa ra-kennuttajan rooli on erityisen tärkeä valaistuksen onnistu-misen takaamiseksi, sillä ra-kentamisvaiheen alussa teh-dään lopulliset päätökset valaisinvalinnoista . Rakennut-tajan tuleekin aina huomioida tehdyt valaistussuunnitelmat ja toteuttaa kohde niiden mu-kaisesti . On suositeltavaa, että rakennuttaja palkkaa hankkei-siin mukaan valaistussuunnit-telun ammattilaisen .

Pihavalaistuksen tarkoi-tuksena on auttaa erilaisia käyttäjiä liikkumaan katuva-laistuksen piiristä kotiovelle saakka turvallisesti myös pi-meänä vuodenaikana . Viihtyi-sä tunnelma luodaan lähellä ihmisen mittakaavaa olevilla valaisinkorkeuksilla ja vaih-telemalla valaistustehoja toi-mintojen tarpeiden mukaan .

Pihan eri suunnista kulke-vat sisäänkäyntireitit on va-laistava niin hyvällä valo-teholla, että kulkureiteillä mahdollisesti olevat esteet on helppo havaita . Oleskelu-alueilla riittää himmeä häikäi-semätön valaistus, kun taas lasten leikkialueilla valaistuk-sen pitää olla voimakkaam-paa, mutta häikäisemätön-tä myös lasten näkökulmasta katsottuna .

Valaistuksen monipuolisuus näkyy uusimmissa valaistuskohteissa

Turun Myllysillan valaistus heijastaa veden liikkeen sil-takannen kiiltävään teräspin-taan . Valaisimiin on ohjel-moitu erilaisia valaistuksia juhlistamaan vuoden juh-lapäiviä . Valaistus palkittiin kansainvälisessä valosuunnit-telijoiden Illumni Infinity -kil-pailussa Lontoossa maalis-

kuussa 2013 hopeapokaalilla . Uusi Myllysilta esiteltiin Tie- & Liikenne -lehdessä 5/2012 .

Korkeasaareen valmistuu 2014 sisääntuloaukiolle Suku-puuton puisto . Puistoalueel-le rakentuu uusi aukio, joka toivottaa vierailijat tervetul-leeksi . Aukiolla ja puistossa esittäytyvät jättikokoiset suku-puuttoon kuolleet lajit puus-ta ja teräksestä valmistettuina patsaina . Patsaat korostetaan kohdevalaistuksella . Paikan tunnelmaa korostetaan satu-

Katajanokan terminaalin edusaukion kohokohdaksi heijastetaan mielenkiintoinen gobo-kuvio. Kuva on koevalaistustilaisuudesta.

maisella, muuntuvalla ja oh-jattavalla valaistuksella .

Katajanokan terminaalin edusaukion ympäristösuun-nitelman yhteydessä suun-niteltiin myös edusaukion ja terminaalirakennuksen julki-sivuvalaistus . Aluevalaistus on toteutettu korkealla sijait-sevalla mastovalaistuksel-la, mutta uudistetussa valais-tuksessa painopiste on sekä kevyen liikenteen ohjaami-sessa valon avulla että viih-tyisän ympäristön luomisella .

TO

M S

CH

NE

IDE

R,

WS

P .

Talon julkisivua kiertävä Kapteeninrannan kävelyarkadi on osa tontin kävelyalu-eiden valaistussuunnitelmaa.

VALAISTUS

7/2013 9

Ohjaava valaistus sijoitetaan kävelyreittejä rajaaviin kaitei-siin, puut ja viereinen kävely-reitti valaistaan kahteen suun-taan valaisevilla kohteeseen räätälöidyillä valopollareilla .

Helsingissä on tarkasteltu pimeässä kaupungin julkiset veistokset ja niille on suun-nitteilla uudet edustavat va-laistukset, jolloin kulttuurielä-myksiä voidaan tarjota myös pimeään aikaan ja saada teok-siin liittyvät mielenkiintoiset tarinat elämään myös syys-matkailijoille . Teosten valais-tusten ylläpitoa parannetaan laatimalla kohteille säännölli-nen huolto-ohjelma .

Jyväskylä on Valon Kau-punki ja toimii edistyksellises-ti valaistuksen ratkaisuissa . Esimerkkinä Kankaan pape-ritehtaan alue, joka kaavoite-taan palveluille ja asumiseen . Asemakaavaan merkitään alueen valaistavat julkisivut . Kaavan lisäaineistona on alu-een yleissuunnitelma, jonka osana esitellään katujen, puis-tojen sekä julkisivujen ja kort-telipihojen valaistuksen peri-aatteet .

VALAISTUS

Kapteeninrannassa sijaitse-van päiväkodin pihan tärke-ät kulkuväylät ja leikkialueet valaistaan riittävällä valo-teholla häikäisemättömästi. Sisäänkäynnit on korostettu ovien yläpuolelle sijoitetuil-la viivamaisilla valoilla ja oles kelupaikkojen hillitty pollarivalaistus luo rauhalli-sen tunnelman.

TO

M S

CH

NE

IDE

R,

WS

P .

Saukonpaaden Kapteeninrannan pihassa Lemminkäinen on rakentajana noudatta-nut ansiokkaasti Jätkäsaaren ja Saukonpaaden aluevalaistusuunnitelmassa mää-ritettyä periaatetta käyttää suunnittelussa valaistusuunnittelijaa ja pihavalaistuk-sen suunnittelusuosituksia.

TO

M S

CH

NE

IDE

R,

WS

P .

10 7/2013

Valinnan perusteluissa to-dettiin, että Jyväskylän

Valon kaupunki on vuosia kes-tänyt pitkäjänteinen projekti, joka on toteutettu uutta tekno-logiaa hyödyntäen . Katujen, siltojen, julkisten rakennus-ten ja ulkoalueiden valaistus-ta uusimalla ja kehittämällä on luotu energiatehokas kau-punkivalaistus . Se palvelee monipuolisesti kaupunkilai-sia pimeään aikaan ja luo tur-vallisen ja viihtyisän kaupun-kiympäristön .

Tuomaristoa viehätti eri-tyisesti se, että Jyväskylä on ottanut brändikseen kunta-tekniikan osa-alueen ja tekee itseään tunnetuksi Valon kau-punkina .

Vuoden kuntatekniikan saavutus on Suomen kunta-tekniikan yhdistyksen palkin-to . Valinnan tekee SKTY:n edustajalla vahvistettu lehdis-töraati .

Aiemmin Jyväskylän kau-punki on voittanut ensimmäi-sen palkinnon kansainvälises-sä city .people .light-kilpailussa vuonna 2009 .

Ympäristöystävällisellä valaistuksella suuret säästöt

Tärkeä osa Valon kaupunki -hanketta on Ympäristöystä-vällinen ulkovalaistus -han-ke, jonka tuloksena on muu-tamassa vuodessa onnistuttu pienentämään kaupungin ul-kovalaistuksen energiankulu-tusta 40 prosenttia . Samalla kaupungin vuosittaiset hiili-dioksidipäästöt ovat vähenty-neet 1 .665 tonnia .

LIISI VÄHÄTALO

Valon kaupunki on Jyväskylälle

hyvä brändiJyväskylän kaupungin pitkäjänteinen työ

kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi sai jälleen

tunnustusta alkukesästä, jolloin Valon kaupunki

-hanke valittiin vuoden 2013 kuntatekniikan

saavutukseksi.

Jyväskylän kaduilla ja puis-toissa on ulkovalaisimia lähes 31 .000 ja ne ovat päällä noin 3 .600 tuntia vuodessa . Yh-teensä valaistus kulutti ener-giaa vuonna 2012 noin 11 .811 MWh vuodessa, joka on noin 473 omakotitalon vuosittaisen energiankulutuksen verran .

Kaupungin ulkovalaistuk-sen rakentaminen vaatii ener giataloudellista ajatte-lua, sillä valaistuksen järjes-tämisestä aiheutuu aina kus-tannuksia . Jyväskylä käyttää vuosittain noin 700 .000 euroa uuden katuvalaistuksen ra-kentamiseen . Tämän lisäksi investoidaan erillisiin valais-tuskohteisiin, kuten siltojen tai julkisivujen valaistukseen . Valaistuksen huolto- ja ener-giankustannuksiin varataan vuosittain noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa .

Ulkovalaistuksen valistushanke

EU:n EcoDesign-direktiivi vel-voittaa kuntia mittaviin valais-tusuudistuksiin lähivuosina . Katu- ja kaupunkivalaistuk-sessa on valtava säästöpoten-tiaali, mutta muutokset ovat käynnistyneet Suomen kun-nissa hitaasti . Jyväskylässä energiatehokkuusdirektiivin velvoittamat muutokset ovat toteutuneet alle tavoiteajan ja sähköä on säästynyt vuosit-tain jopa kuusi miljoonaa kilo-wattituntia .

Jyväskylän tietotaitoa hyö-dyntäen Ulkovalaistuksen valistushankkeella pyritään tukemaan Suomen kuntia valaistusalan muutoksessa .

JU

HA

NA

KO

NT

TIN

EN

Vuonna 2012 Jyväskylässä valmistui useita näyttäviä valaistuskohteita, mm. Äijälänsalmen silta.

VALAISTUS

10 7/2013

7/2013 11

Siltavalaistuksen uusiminen liittyy Valon kaupunki -hankkeeseen, jota Jyväskylän

kaupunki on jo kymmenkunta vuotta vienyt vahvasti eteenpäin . Hankkeen koordinaatto-ri Annukka Larsen on tavattoman tyytyväi-nen syyskuun lopussa päättyneen siltava-laistusremontin kulkuun ja lopputulokseen .

- Minusta tämä lähentelee täydellistä projektia . Tavoitteena oli uudistaa valaistus niin, että energiaa säästyy, mutta sillan il-me ei muutu – katsoipa sitä sitten päivällä tai yöllä . Molemmissa tavoitteissa onnistut-tiin tosi hyvin, hän toteaa .

Sähköä säästyy reilusti

Aikaisemmin Kuokkalan sillan valaistuksen kokonaisteho oli 23 .400 wattia, nyt se on vain 6 .000 wattia . Pudotus on 75 prosent-tia . Sähköä säästyy vuosittain noin 63 .000 kilowattituntia, joka vastaa kolmen sähkö-lämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta .

Rahallista säästöä kertyy vielä lisää sii-tä, että led-valaisimien huoltotarve ja siten ylläpitokustannukset ovat huomattavas-ti pienemmät kuin entisten suurpainenat-riumlamppujen . Led-valaisimien arvioidaan kestävän kolmekymmentä vuotta .

Valaistuksen uusiminen maksoi kaikkiaan noin 130 .000 euroa . Valtion avustusta Jyväs-kylän kaupunki sai 25 prosenttia . Näin sen rahoitusosuudeksi jäi lopulta 97 .500 euroa .

- Kuokkalan sillan valaisinremontin takai-sinmaksuaika on kaikki tekijät huomioiden kiitettävän nopea eli noin 11 vuotta, laskee Annukka Larsen .

Kaksisataa pallovalaisinta

Sillan led-valaisimet ovat oululaisen Valo-paa Oy:n valmistamia . Valopaan tuotepääl-

likkö Ilkka Kaltiola kertoo, että projektin aikana sillan viiteenkymmeneen valaisin-pylvääseen vaihdettiin kaikkiaan kaksisataa uutta pallovalaisinta – neljä jokaiseen pyl-vääseen .

- Valaisinten ulkonäkö pysyi aivan ennal-laan, kuten oli tarkoituskin, hän huomauttaa .

Projektissa oli mukana paljon osapuolia . Valaistuksen suunnitteli LITE-designsin Ari Tiilikainen, valaisinten pallonmuotoiset kuo-ret ovat Elkametin valmistamat, kiinnitys-mekanismista vastaa Ketonen Oy ja asen-nustyöt teki Sähkö Via Oy .

Ilkka Kaltiola kiittelee kaikkia hyvästä yh-teistyöstä .

- Tämä oli tavattoman nopea ja sujuva hanke – alkuvuodesta 2013 aloitettiin suun-nittelu ja loppukesällä valaisimet jo asennet-tiin paikoilleen, hän sanoo .

Led-valaistuksella paljon etuja

Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Ka-ri Ström kertoo, että projektin aikana tutkit-tiin sillan valaistuksen uudistamiseksi useita vaihtoehtoja kuten muun muassa monime-tallilamppuja . Valinta osui kuitenkin led-va-loihin monestakin syystä .

- Ledien hinnat ovat tulleet huomattavas-ti alaspäin ja niiden tekniikka on kehittynyt kovaa vauhtia . Ledit myös toteuttavat ener-giansäästötavoitteemme mainiosti ja niiden tuottama valon määrä on hyvä, hän luette-lee .

Lisäksi Jyväskylässä on jo aiemmin saa-tu hyviä kokemuksia led-valaisimista, sillä niitä on käytetty Valon kaupunki -hankkeen eri kohteissa . Myös esimerkiksi kaupungin alikulut on valaistu Valopaan led-siltavalai-similla .

Kuokkalan silta on Jyväskylän tunnetuimpia maamerkkejä. Vuonna 1989 valmistunut silta on juuri saanut uuden led-tekniikalla toteutetun valaistuksen, jonka ansiosta valaistuksen energiankulutus on pudonnut neljäsosaan entisestä. Samalla valon laatu on parantunut. Nyt se on valkoista, puhdasta ja lämminsävyistä entisen keltaisen sijasta.

JA

NI

SA

LO

NE

N

VALAISTUS

Hanke toteutetaan seminaa-risarjana, johon kuuluu neljä tapahtumaa, jotka toteutetaan vuosina 2013–2014 . Hanketta rahoittaa ELY-keskus .

Valotalkoot valosaasteen vähentämiseksi

Valon kaupunki -hanke yhteis-työkumppaneineen käynnis-ti 5 .2 .2013 vuoden kestävät Valotalkoot valosaasteen vä-hentämiseksi ja energiatehok-kaan valaistuksen puolesta . Valotalkoisiin voi kuka tahan-sa osallistua tarkkailemalla ympäristönsä valaistusta .

Jos asukas löytää energi-aa tuhlaavaa valaistusta, häi-käisyä tai valosaasteen läh-teitä, kaupunki kannustaa tekemään aloitteen asian kor-jaamiseksi! Aloite toimite-taan valaisimen omistajalle tai huoltajalle eli esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijälle, työ-paikan esimiehelle tai oppi-laitoksen kiinteistöpäällikölle . Kaupungin omistuksessa ole-vat korjattavat valaistukset voi ilmoittaa normaalisti palaute-järjestelmän kautta .

Raportointiaikaa on vuo-den loppuun . Paras toteutuk-seen edennyt aloite palkitaan 3 .2 .2014 Vuoden valotalkoo-lainen -arvonimellä sekä va-loisalla palkinnolla . Valotal-koot ovat osa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman Light in the City -hanketta .

Lisätietoja: http://valonkau-punki.jyvaskyla.fi

7/2013 11

12 7/201312 7/2013

Tiesitkö, että...

Jo 130 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 200 pohjoismaisessa kunnassa.

Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Ledi-

ratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perin-

teisiin HPL-asennuksiin verrattuna. Tutustu:

www.philips.fi/lighting

Tie ja Liikenne_Jo 130000 ledivalaisinta_10_2013_final.indd 1 29.10.2013 14:20:15

7/2013 13

LIIKENTEEN OHJAUS • KOULUTUS

Italian poliisi on julkaissut tu-loksia keskinopeusvalvon-

nan käytöstä moottoriteillä ensimmäisten seitsemän vuo-den ajalta . Järjestelmä tunne-taan nimellä Tutor ja se on otettu käyttöön vuonna 2005 .

Laitteiston kokonaisuudes-saan 1,7 miljoonan käyttötun-nin aikana vahvistettuja rikko-muksia on ollut 3,1 miljoonaa .

TAPIO TECKENBERG • DI, TEKKERI CONSULTORE OY

Seitsemän vuotta keskinopeusvalvontaa Italiassa

Enemmän valvontaa – vähemmän sakkojaElektroniset valvontamenetelmät lisääntyvät Italian

moottoriteillä, mutta rangaistukset eivät. Tämä on merkki siitä,

että italialaiset ajavat useammin rajoitusten mukaan.

Sähköisen opastetaulun alla oleva valkoinen teksti vihreällä pohjalla kertoo keskinopeusvalvonnasta. Ilman kontrollia ku-vassa näkyvä liikenneympäristö houkuttelee helposti unohtamaan nopeusrajoitukset.

Tutorin käyttö numeroina318 portaalia235 osuutta2 .900 km pituutta1,7 miljoonaa käyttötuntia 2005–31 .12 .20123,1 miljoonaa todettua rikkomusta 2005–31 .12 .2012

Onnettomuus- ja rikkomustietoja Lombardian (Milanon alue) moottoriteiltä Vuosi 2010 2012Todetut rikkomukset kpl/h 2,34 1,16Onnettomuudet kpl 1 .608 1 .192

Todella mielenkiintoinen asia on se, että Tutor- järjes-telmän toiminta-aikojen kas-vaessa sakkojen määrä vähe-nee . Vuonna 2012 laitteiston toiminnassa oloaika kasvoi 38,8 % ja todellakin, sakotetut ylinopeudet vähenivät 29 % . Valvontapelote kuljettajiin tuntuu siis vaikuttavan .

Tiesitkö, että...

Jo 130 000 Philipsin ledi valaisinta valaisee kulku väyliä yli 200 pohjoismaisessa kunnassa.

Valaistusratkaisumme lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ne ovat myös kestäviä. Ledi-

ratkaisut säästävät jopa 80 % energiaa perin-

teisiin HPL-asennuksiin verrattuna. Tutustu:

www.philips.fi/lighting

Tie ja Liikenne_Jo 130000 ledivalaisinta_10_2013_final.indd 1 29.10.2013 14:20:15

14 7/2013

TUOMAS ÖSTERMAN • LIIKENNEVIRASTO, VÄYLÄNPITO

Liikennemerkin asettamisesta yksityistiellä

Liikennemerkit ja liikennesäännöt ohjaavat

tiellä liikkujia jalankulkijoista autoilijoihin

toimimaan liikenteessä turvallisesti. Jotta

liikennemerkki näkyisi kunnolla, tulee sen

heijastavuuteen ja heijastavien pintojen

kuntoon kiinnittää erityistä huomiota.

Merkki näkyy vain kun heijastavat pinnat

ovat puhtaat ja kunnossa. Merkin tulee

myös sijaita oikealla etäisyydellä ajoradan

reunasta ja tienpinnasta.

Yksityistie on tieliikenne-lain mukainen tie, jolla

noudatetaan samoja liiken-nesääntöjä kuin maanteillä ja kaduilla . Yksityistiellä käytet-tävien liikennemerkkien tulee siis olla tieliikenneasetuksen mukaisia ja Liikenneviraston liikennemerkkien rakenteesta antamien ohjeiden mukaisia . Maalatulla pinnalla varustetut merkit eivät siis kelpaa yksi-tyistielläkään, vaan liikenne-merkin pintamateriaalin tulee aina olla heijastavaa kalvoa .

Kunnan suostumus tarvitaan

Yksityistielle asetettavaan py-syvään liikennemerkkiin tar-vitaan aina kunnan suostu-mus, jonka saatuaan tiekunta voi tienpitäjänä asettaa mer-kin paikalleen itse .

Väliaikaiselle liikennemer-kille, esimerkiksi tiellä tehtä-västä työstä varoittamiseen ei tarvita kunnan suostumus-ta . Mahdollisista tien käyttö-rajoituksista on kuitenkin tar-


Liikennemerkin sanoman tulee olla yksiselitteinen ja selkeä.

MIK

A E

RO

NE

N

7/2013 15


koituksenmukaista ilmoittaa kunnan viranomaisille ja tilan-teesta riippuen myös palo- ja pelastustoimelle .

Mitä merkkejä?

Yksityistiellä tarvitaan yleensä selvästi vähemmän liikenne-merkkejä kuin maanteillä tai kaduilla . Yksityistiellekin voi olla tarpeen asettaa nopeus-rajoitus, esimerkiksi 40 km/h . Varoitusmerkit voivat tulla ky-symykseen erityisesti jyrkki-en mutkien tai mäkien yhte-ydessä .

Siltojen ja tierumpujen kohdalla voi olla kapeampia kohtia, joista voi olla tarpeen varoittaa tai jopa rajoittaa ajoneuvojen maksimimittoja . Myös painorajoitus voi tulla kyseeseen ja sitä varten on syytä pyytää ELY-keskukses-ta kirjallinen asiantuntijalau-sunto .

Jos yksityistie saa kunnan tai valtion avustusta, sillä ei voi avustuksen saantiaika-na kieltää muuta liikennettä . Muutoin yksityistien tienpitäjä voi kieltää läpiajon tai kieltää ajon tiellä liikennemerkillä .

Yksityisteiden keskinäisis-sä liittymissä on voimassa oi-kean käden väistämissääntö, jos mitään liikennemerkke-jä ei ole asetettu . Väistämis-sääntö ei aina ole selkeä, jos liittyvä tie on vaatimattomam-man oloinen kuin se tie, jol-le se liittyy . Tällaisessa tapa-uksessa väistämisvelvollisuus on hyvä merkitä liikennemer-killä .

Varsinaisten liikennemerk-kien lisäksi yksityisteilläkin voidaan tarvita erilaisia mui-ta liikenteenohjauslaitteita, kuten reunapaaluja tai reu-namerkkejä esimerkiksi sillan kaiteen tai muun kapean koh-dan merkitsemiseksi .

Yksityistien liittyminen maantiehen tai katuun

Yksityistien päässä on useim-miten maantie tai katu, jon-ka liittymässä yksityistien väis tämisvelvollisuus tu-lee aina osoittaa Väistämis-velvollisuus risteyksessä -lii-kennemerkillä . Maanteiden osalta paikallinen ELY-keskus yleensä asettaa tämän mer-kin .

Jos yksityistie voidaan luo-kitella vähäiseksi tieksi, väis-tämisvelvollisuus maantien suuntaan on voimassa ilman liikennemerkkiäkin . Vähäisen tien väistämisvelvollisuut-ta pyritään korostamaan tie-merkinnöillä siten, että pääl-lystetyn maantien reunaviiva jatkuu yhtenäisenä liittymän yli aina silloin, kun liittymässä ei ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä .

Mikäli maantien ja sellai-sen yksityistien, jonka var-rella asutusta on enemmän, liittymästä puuttuu väistämis-velvollisuutta osoittava liiken-nemerkki, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen ELY-keskukseen, joka arvioi liikennemerkin tar-peen .

Yksityistien liittymässä voi olla myös yksityistien viitta tai osoiteviitta, jolla osoitetaan yksityistien varrella olevia kohteita . Maantien ja yksityis-tien liittymässä yksityistien viittaan tarvitaan lupa paikal-liselta ELY-keskukselta, osoite-viitan luvat myönnetään kaikki Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimivasta valtakunnallisesta lupapalvelusta . Mikä tahansa

yksityistien merkki, joka ase-tetaan maantien tie-, suoja- tai näkemäalueelle, vaatii ai-na ELY-keskuksen luvan .

Merkin asettaminen

Liikenneministeriön päätös lii-kenteenohjauslaitteista mää-rittelee liikennemerkin alareu-nan korkeuden tienpinnasta välille 1,5–3,2 m . Käytännös-sä vakioliikennemerkkiä ei tu-le koskaan asettaa matalam-malle kuin 2,0 m tien pinnasta eikä toisaalta yksityistiel-lä kannata asettaa korkeam-malle kuin 2,5 m tien pinnas-ta . Jos samassa pylväässä on useampia merkkejä, nämä mi-tat koskevat alemman merkin tai lisäkilven alareunaa .

Sivusuunnassa liikenne-merkin etäisyys ajoradasta tulee aina olla vähintään 0,5 m, mutta käytännössä kan-nattaa aina pyrkiä asettamaan merkki vähintään 1,5 m etäi-syydelle ajo-radan reunasta . Yksityistiellä merkki on usein hyvä sijoittaa ojan vastaluis-kaan tai jopa kokonaan ojan taakse . Kuitenkin on syytä muistaa, että merkki ei saa ol-

la kauempana kuin 3,5 m ajo-radan reunasta .

Liikennemerkissä on syytä käyttää kunnollista betonija-lustaa, jotta se pysyy paikal-laan eikä routa aiheuta pyl-vään vinoutumista vuosittain . 700 mm betonijalusta on riit-tävän järeä pitämään mer-kin paikallaan varsinkin, jos jalustan ympärille tehdään mursketäyttö ja maa jalustan ympärillä tiivistetään huolel-lisesti merkin asettamisen jäl-keen . Vakiomerkille tavallinen 60 mm alumiiniputkesta tehty varsi on oikein sopiva .

CE-merkintä

Liikennemerkeille, liikenne-merkkipylväille ja liikenne-merkkien heijastuskalvoille on olemassa eurooppalai-seen EN-standardiin perus-tuva CE-merkintä ja kaikkien markkinoilla olevien liikenne-merkkien tulee täyttää tämä vaatimus 1 .7 .2013 lähtien . Lii-kenneviraston oma auditoi-tujen liikennemerkkivalmis-tajien luettelo on samalla päivämäärällä poistunut käy-töstä .

16 7/2013

Maantien liikenne voi es-tyä tilapäisesti mones-

ta syystä .

Kun syynä on odottamaton luonnontapahtuma

Ensiksikin tulva tai muu en-nalta arvaamaton luonnonta-pahtuma voi estää liikenteen . Tällaisissa tapauksissa tienpi-toviranomaisella eli ELY -kes-kuksella on oikeus järjestää toisen maalle tilapäinen kul-kutie esteen poistamisen ajak-si . Toisen maalla tarkoitetaan tässä myös yksityistietä .

Jos yksityistielle aiheutuu tällaisesta tilapäisestä kulku-tiestä vahinkoa, on korvaus-vastuu selvä ja yksiselitteinen . Maantielain mukaan maan-tien tienpitäjä vastaa vahin-gosta . Vastaaminen tarkoit-taa normaalisti toimenpiteitä, joilla maantieliikenteen vauri-oittama yksityistie saatetaan entiseen kuntoonsa .

Tällaisen tilapäisen kulku-tien voidaan katsoa olevan maantien osa . Tämän vuok-si tienpitäjä vastaa myös niis-tä vahingoista, joita tilapäisen

SEPPO KAASINEN • LAKIMIES, LIIKENNEVIRASTO

Kiertotiestä aiheutuneet vahingot:

Kuka korvaa vai korvaako kukaan?Kun liikenne maantiellä odottamatta estyy, liikenne

ohjataan tilapäisesti toista kautta. Kuka korvaa

tällaisesta liikenteestä kiertotielle tai ajoneuvolle

aiheutuneet vahingot? Tätä lukijoita mietityttänyttä

kysymystä toimitus pyysi Liikenneviraston lakimiestä

Seppo Kaasista valottamaan.

kulkutien käyttäminen aiheut-taa ajoneuvolle . Kuitenkin ti-lapäinen kulkutie järjeste-tään tilanteessa, jossa aikaa on niukalti eikä tie laadul-taan koskaan vastaa maantei-den yleistä tasoa . Tällöin tie-tä käyttävältä vaaditaan aivan erityistä varovaisuutta vahin-gon välttämiseksi .

Kun syynä on liikenneonnettomuus

Useimmiten maantien liiken-ne estyy liikenneonnettomuu-den johdosta . Välttämättömät pelastustoimenpiteet, onnet-tomuuspaikan raivaus ja on-nettomuuden syiden alustava selvittäminen aiheuttavat sen, että maantien liikenne joudu-taan ohjaamaan kiertotielle .

Yleensä kiertotienä voidaan käyttää muita maanteitä, mut-ta joskus kiertotienä on yksi-tyistie . Yksityistie on rakennet-tu ja sitä pidetään kunnossa tieosakkaiden kulkutarpeiden mukaan eikä tie välttämättä kestä maantieliikenteen aihe-uttamaa rasitusta .

Kuka vastaa vahingoista, jos kiertotienä toimiva yksi-

tyistie vaurioituu sille ohja-tun maantieliikenteen vuoksi? Asiasta ei ole oikeussäännök-siä eikä oikeuskäytäntöä .

Liikenteen ohjaajana toimii yleensä poliisi . Tiellä liikkujan on noudatettava poliisimie-hen ja muun liikenteen ohjaa-jan antamaa merkkiä tai ohjet-ta . Jos poliisi ohjaa maantien liikenteen yksityiselle kierto-tielle, ei siihen ole vastaan sa-nomista . Kukaan ei tällöin aja yksityistielle oma-aloitteises-ti . Moottoriajoneuvon liiken-teessä aiheuttamat vahingot korvataan ajoneuvon liiken-nevakuutuksesta .

Tavanomaista on, että tie vaurioituu lukuisten tunte-mattomiksi jääneiden autojen yhteisvaikutuksesta . Tilanne on jo ohi, kun vahinkoja ryh-dytään arvioimaan . Tuntemat-tomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttaman omaisuusvahin-gon korvaa Liikennevakuutus-keskus mutta vain, jos vahin-ko liittyy henkilövahinkoon .

Poikkeuksellista on, että tielle vahinkoa aiheuttanut ajoneuvo voidaan todeta . Näin voisi käydä jokin raskaan ajoneuvon kohdalla, jolloin

tielle aiheutuneista vahingois-ta voidaan vaatia korvausta kyseisen ajoneuvon liikenne-vakuuttajalta .

Maantien liikenneonnetto-muuteen syyllisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta ei kor-vata yksityiselle kiertotielle ai-heutuneita vahinkoja, sillä ne ovat liikennevakuutuslain so-vellutuspiiriin kuulumattomia välillisiä vahinkoja .

Liikenteen ohjaajan vastuu

Entä liikenteen ohjaaja? Voiko tämän, kuten poliisin, työnan-taja olla vastuussa sellaisen liikenteen aiheuttamasta va-hingosta, jonka poliisi liiken-teen ohjaajana on osoittanut yksityistielle .

Korvausvastuun syntymi-nen edellyttää virheellis-tä menettelyä, vähintäänkin huolimattomuutta . Onnetto-muustilanteessa on liikenteen ohjaajan tehtävä ratkaisuja, jotka eivät siedä viivytystä . Korvausvelvollisuuden syn-nyttämä tuottamus tulee-kin kysymykseen vain aivan poikkeuksellisesti . Mikään ei


7/2013 17

tietenkään estä korvausvaa-timuksen esittämistä poliisi-hallinnolle, mutta vaatimuk-sen menestymistä voidaan perustellusti epäillä .

Vaikuttaa siltä, että korva-usvastuuta yksityistielle ai-heutuneesta vahingosta ei voida asettaa ajoneuvon kul-jettajalle eikä liikenteen ohjaa-jalle tai tämän työnantajalle . Liikennevakuutuslain mukai-nen korvausvastuu tulee ky-seeseen vain poikkeukselli-sesti .

Koska kiertotie onnetto-muustapauksissa ei ole johtu-nut tienpitoviranomaisen toi-menpiteistä, ei ELY -keskus eikä liikennevirasto myöskään ole oikeudellisessa vastuussa vahingosta .

Kohtuuttomuuden poisto edellyttää lainsäädäntötoimia

Kun yksityistien pitäjä ei ole mitenkään vaikuttanut tiensä vaurioitumiseen, tuntuu koh-tuuttomalta, että tämän tuli-si kärsiä vahingot omalla vas-tuullaan .

Ongelman kestävä ratkai-su edellyttää lainsäädäntö-toimia . Liikennevirastossa on valmisteltu maantielain muuttamista . Siinä yhtey-dessä lisättäisiin maantielain 36 §:ään säännös tilapäises-tä kulkutiestä liikenneonnetto-muuden tai sitä vastaavan on-nettomuustilanteen johdosta .

Jos tällaisen tilapäisen kul-kutien järjestämisestä tai käyt-

tämisestä aiheutuisi kiinteis-tölle vahinkoa tai haittaa, olisi kiinteistön omistajalla oikeus saada siitä korvaus maantien tienpitäjältä . Kiinteistön omis-tajaan rinnastettaisiin tieosak-kaat tai tiekunta, jos sellainen on tielle perustettu .

Korvausvastuu toteutui-si käytännössä tienpito vi ran-omaisen ennallistamistoimen-pitein . Jollei kor vauksesta sovittaisi, siitä pää tet täisiin maantietoimituk sessa . Toivot-tavaa on, että laki uudistus tuli-si voimaan mah dollisimman pian .

Selvää on, että yksityis-tien pitäjä ei vastaa kierto-tielle osoitetuille ajoneuvoil-le aiheutuneista vahingoista . Yksityistietähän on pidettävä

tarkoitustaan eli tieosakkai-den kulkutarpeita vastaavas-sa kunnossa eikä yleistä lii-kennettä varten .

Yksityistä kiertotietä käyttä-vän on sovitettava ajotapansa poikkeuksellisten liikenneolo-suhteiden mukaiseksi vahin-gon välttämiseksi .

Jos tällainen kiertotie osoittautuu ajokelvottomaksi, arvioidaan vahinkovastuuta liikenteen ohjaajan huolimat-tomuuden tai muun tuotta-muksen perusteella .

Eltripmittarit Jo 30 vuotta Suomalaista

Olemme Talvitiepäivillä 21.1. 22.1.2014 osastolla C756Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin!


18 7/2013

Viikon kestävä kesäkoulu järjestettiin elokuun toi-

sella viikolla . Tämä ajankoh-ta näyttää olevan sopiva, kos-ka osanottajia oli lähes 50 ja myös suomalaisten edustus niin osanottajina kuin luen-noitsijoina oli suurempi kuin aikaisempina vuosina .

Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutussuhteet esillä liikennetekniikan kesäkoulussa

VIRPI OJALA, ANTTI TALVITIE, ÅSA ENBERG •AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU,

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN LAITOS, LIIKENNETEKNIIKKA

Aalto-yliopiston liikennetekniikan kesäkoulu, Aalto University Summer

School on Transportation, järjestettiin nyt seisemättä kertaa. Kesäkoulun

ohjelma kootaan joka vuosi eri teeman ympärille, nyt aiheena oli Land use

and Transportation. Professori Paul Waddell UC Berkeleystä luennoi maan-käytön ja liikenteen mallin-tamisen haasteista.asiantuntijaa .

On kauan tiedetty, että lii-kenneväylät ovat ainakin yh-tä tärkeä osa maankäytön kehittymisessä kuin kaavoi-tus . Riippuvuudet maankäy-tön ja liikenteen välillä ovat monimutkaisia, eivätkä yk-sin fyysisiä . Mukaan tulee ot-

Kesäkoulu ei ollut tälläkään kertaa pelkkää luennoilla istumista, vaan ohjelmaan sisältyi myös osanottajia aktivoivia ryhmätöitä. Keskustelu kävi vilkkaana ja ryhmätöiden aikana osanottajat pääsivät myös paremmin tutustumaan toisiinsa.

Uutta tämän vuoden kesä-koulussa oli kokemusperäisen tiedon ”opettaminen” pyörä-retken ja kansalaisten kuule-mistilaisuuksia jäljitelleiden workshoppien kautta .

Kesäkoulun luennoitsijoik-si oli kutsuttu 18 kansainväli-sesti ja kotimaisesti tunnettua

taa myös liikenteen hinnoitte-lu sekä teollisuuden ja kaupan kilpailukyky ja -tilanne niin ko-timaassa kuin kansainvälises-tikin . Unohtaa ei sovi infor-maatioteknologian kehitystä ja ns . Big Datan esiinmarssia .

Luennoilla käsiteltiin maan-käytön ja liikenteen riippu-vuutta laidasta laitaan . Painoa annettiin uusille mallimene-telmille ja -rakenteille sekä maankäytön ja autoliikenteen kehittymisen satelliittiseuran-nan ja muun Big Datan tar-joamille mahdollisuuksille tutkia ja arvioida uusia ske-naarioita .

Pehmeitä arvoja ei unoh-dettu: tasapuolisuus, kuule-minen ja modernien mene-telmien käyttö osallistuvassa suunnittelussa olivat hyvin esillä . Kesäkoulussa pohdit-tiin myös autoistumista, sen hyötyjä ja haittoja, myös kehi-tysmaiden näkökulmasta . Niin

ÅS

A E

NB

ER

G

VIR

PI

OJ

AL

A


7/2013 19

ikään mietittiin poliittisten oh-jauskeinojen mahdollisuuksia ja paketointia monipuolisiksi ohjelmiksi maankäytön ja lii-kenteen suunnittelussa .

Ohjelmaan sisältyi myös luento vähän hiilipäästöja tuottavan ”eco cityn” suun-nittelusta moderniin tekno-logiaan perustuen siten, että kevyttä liikennettä, polkupyö-räilyä, jalankulkua ja busseja suosittaisiin autoa syrjimättä .

Teeman kannalta erittäin merkittävä oli keskiviikkoil-tapäivänä (sateisessa kesä-säässä) tehty pyöräretki, jolla päästiin tutustumaan Espoon maankäyttöön Otaniemessä, Keilaniemessä ja Tapiolassa . Oppaina retkellä oli mukana Espoon kaupungin liikenne- ja maankäyttösuunnittelijoi-ta suunnittelupäällikkö Petri Suomisen johdolla .

Pyörinä käytettiin pirteän-värisiä Aalto-yliopiston kam-puspyöriä, jotka normaalisti ovat Aalto-yliopiston henkilö-kunnan käytössä kampuksella rakennuksesta toiseen siirryt-täessä . Pyöräretki oli omiansa lisäämään kokemusperäistä tietoa suunnitteluun . Pyöräi-lyn ja jalankulun mukaanotto (kaupunki)suunnittelussa ei ole yksinkertainen asia .

Uutta tämän vuoden ke-säkoulussa oli myös kansa-laisten kuulemistilaisuuksien simulointi workshop-työs-kentelynä . Osanottajat jaettiin neljään ryhmään, ja kunkin kuulemistilaisuuden vetäjinä toimi kaksi luennoitsijaa . Ko-kemukset purettiin pienryh-mätyöskentelyn jälkeen pa-neelikeskustelussa .

On yleisesti ja kansainvä-lisesti tiedostettu, että suun-nittelijat eivät osaa kuunnel-la . Kuulemistilaisuudet ovat useimmiten informaation ja (epävarman) tiedon jakamista (varmana) eikä osa osallistu-vaa suunnittelua . Kuuleminen on tärkeä osa suunnittelua ja sen merkitys on kasvamassa nopeasti . Keskeistä kuulemis-tilaisuuksissa on molemmin-puolinen oppiminen .

Aalto-yliopiston kesäkou-lun missio on koota yhteen alan ammattilaisia, asiantun-tijoita ja opiskelijoita ympä-ri maailman keskustelemaan, oppimaan ja lisäämään ko-

Kesäkouluun liittyi pyöräretki, jolla tutustuttiin Otaniemi–Keilaniemi–Tapiola-alueen maan-käytön kehittymiseen Espoon kaupungin suunnittelijoiden johdolla. Kuvassa edessä oikeal-la kesäkoulun organisaattori professori Antti Talvitie.

kemusperäistä tietoa vuosit-tain vaihtuvasta teemasta . Kesäkoulu ei siis ole tavan-omaista jatko-opiskelua vaan enemmänkin ”asiantuntija-foorumi”, jossa voi päivittää omaa osaamista, vaihtaa ko-kemuksia ajankohtaisista ai-heista ja levittää tietämystä eteenpäin .

Ilmapiiri on avoin ja kes-kusteleva, jolloin on myös helppo luoda kontakteja, jot-ka kantavat pitkälle tulevai-suuteen . Luentojen jälkeen keskustelut jatkuvatkin usein vilkkaina, ja osallistujat ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa aktiivisesti myös kurssin jäl-keen .

Aalto-yliopiston kesäkou-lun järjestää yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen liikennetekniikan tutkimus-ryhmä . Kesäkoulun päävas-tuullisena organisaattorina ja ohjelman laatijana on alus-ta alkaen toiminut professo-ri Antti Talvitie . Parina viime vuotena asiantuntevaa apua ohjelman kokoamisessa on antanut myös ma . professori

Eric Bruun kesäkoulun toisen alkuperäisen organisaattorin professori Shinya Kikuchin (Virginia Tech) menehdyttyä . Emeritusprofessori Matti Pur-sula, joka yhdessä professo-ri Kikuchin kanssa alun perin keksi idean kesäkoulun järjes-tämisestä, on joka vuosi käy-nyt kesäkoulussa pitämässä avauspuheen . Käytännön jär-jestelyistä ovat erinomaisel-la ja persoonallisella taval-la huolehtineet Åsa Enberg, Virpi Ojala ja Sirpa Virtanen . Kansainvälisen kesäkoulun lä-pivieminen on pienelle tutki-musryhmälle iso ponnistus, eikä sen järjestäminen ole ru-tiiniasia .

Suunnitelman mukaan ke-säkoulu järjestetään jälleen ensi vuoden elokuussa . Ensi kesän teeman työnimenä on Transport and Development . Teema laajentaa siten Land Use and Transportation -tee-man perspektiiviä . Jo vakiin-tuneen tavan mukaan ohjel-maan varataan runsaasti aikaa keskustelulle ja kysymyksille . Ryhmätyöt ja kokemusperäi-

sen tiedon ”opettaminen” tu-levat myös jatkossa olemaan osa kesäkoulua . Liikennetek-niikan kesäkoulun uusi ohjel-ma julkaistaan taas vuoden-vaihteessa Aalto-yliopiston yhdyskunta- ja ympäristötek-niikan laitoksen Internet-si-vuilla .

Tänä vuonna mukana oli parisenkymmentä suoma-laista osanottajaa – enem-män kuin koskaan ennen . Suomalaisten osanoton kas-vavan trendin toivotaan jat-kuvan, koska kesäkoulun yk-si tavoitteista on ”maailman parantaminen” tuomalla esiin viimeisintä tietoa liikenneasi-oista, maankäyttö mukaan lu-ettuna . Viikoksi normaaleista työtehtävistä irrottautuminen on vaikeaa hallinnossa ja kal-lista konsulteille . Sen vuoksi suomalaisille osanottajille tar-jotaan jatkossakin mahdolli-suus osallistua kesäkouluun päiväkohtaisesti . Mutta, hy-vät tiedot ja neuvot ovat aina kalliita ja viikko Aalto-yliopis-ton kesäkouluun on hyvä sat-saus .

VIR

PI

OJ

AL

A


20 7/2013

LUKIJOILTA

Liikenneturvallisuuden parantamisen tukipilari on selkeä ja yksiselitteinen liikenneympäristö, jossa

tienkäyttäjän on helppo liikkua . Monessa kunnassa lii-kennemerkkien oikeellisuus on valitettavan heikolla to-lalla .

Tähän tulokseen olen tullut kierrellessäni Suomea asiaa tarkkaillen . Liikenteen pelikenttä on paikoin seka-va . Tällaisessa ympäristössä liikenneturvallisuuden ke-hittäminen ontuu pahasti .

Mikäli liikenneturvallisuutta halutaan tehokkaasti va-listuksen, valvonnan ja tiedotuksen avulla parantaa, lii-kenneympäristön liikennemerkkeineen tulee olla yksi-selitteinen ja kunnossa paikasta riippumatta .

Liikennemerkkijärjestelyjen sekamelskaa esiintyy va-litettavasti kaikkien liikennemerkkien osalta . Liikenne-turvallisuuden kannalta huolestuttavimmat epäselvyy-det ja puutteet ovat kielto- ja rajoitusmerkkien käytössä .

Epäselvät merkkijärjestelyt ovat ruokkineet liiken-nemerkkien noudattamisen löystymistä . Seuraavassa muutamia esimerkkejä:– Kevytliikenteen väylien liikennemerkit ovat jo oikein-

kin merkittyinä melko vaativia monille pyöräilijöille . Kun soppaan lisätään pyörätiemerkkien satunnai-nen käyttö, niin pyöräilijä ei hyvällä tahdollakaan tiedä, onko väylän käyttö sallittu vai kielletty . Esim . pyörätiemerkki kilometrin pituisen väylän alussa ja lopussa ei ole riittävä, kun välissä on useita liittymiä . Pyörätiemerkkejä käytetään yleisesti liian vähän .

– Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on no-peusrajoitusjärjestelmän yksiselitteisyys .

– Väistämisvelvollisuusmerkkejä on ripoteltu yksittäis-ten ongelmien korjaamiseksi, kokonaisuus ja selke-ys ovat unohtuneet .

– Ajorajoitusmerkkien osalta ei ole mietitty loppuun, mitä tienkäyttäjäryhmiä ko . merkillä halutaan kiel-tää . Ajoneuvolla ajo kielletty -merkillä kielletään tur-haan pyöräilijöitä ja kielletyn ajosuunnan merkeissä käytetään virheellisesti lisäkilpiä, milloin mitäkin!Valitettavan paljon on vallalla näkemys, että kunhan

merkit ovat sinne päin! Tilanne on vähän samanlai-nen kuin yleisesti liikennemerkkien noudattamisessa . 10 .000 asukkaan kunnissa virkamiesten tietämyksessä ja henkilöresursseissa on puutteita . Kuntien ja ELY-kes-

MARKKU SETÄLÄ

kusten tilaamien konsulttien suunnitelmien tarkistuk-siin ei ole aina tietotaitoa . Monessakohan kunnassa tie-detään sitäkään, että merkkijärjestelyistä tulisi poliisin kanssa neuvotella ennakkoon . Yleistä välinpitämättö-myyttä esiintyy myös, kun selviin epäkohtiin ei puututa .

Liikennemerkkiympäristö pitäisi saada kuntoon, jot-ta tienkäyttäjien toimintaan voitaisiin puuttua . Asian korjaamiseksi valtiovallan pitäisi lähettää yleiskirje asi-an korjaamiseksi . Samassa kirjeessä voisi hyvin mark-kinoida Kuntaliiton toimesta 2012 tehtyä valaisevaa Lii-kennemerkkien käyttö kaduilla -opaskirjaa .

Edellä olevan yleiskirjeen ohella esitän vakavasti harkittavaksi kokeiltavaksi kuntiin suunnattavaa liiken-nemerkkilähettiläs -järjestelmää seuraavin periaattein:– Liikennemerkkilähettilään tulee hallita liikennemerk-

kien käyttö– Valtio varaa liikennemerkkilähettilään kustannuksiin

osarahoituksen, jotta kunnat saataisiin tarttumaan asiaan .

– Kokeilu kohdistetaan kuntiin, joissa ei ole päätoimis-ta liikennesuunnittelijaa .

– Lähettiläs kiertää kunnan liikenneympäristöä kun-nan valitseman ryhmän kanssa ja neuvoo paikan päällä .

– Kunnissa käydään yleiskeskustelu siitä, missä laa-juudessa liikennejärjestelyjä on tarpeen toteuttaa .

– Liikennemerkkien käyttö kaduilla -opaskirja käydään pääpiirteissään läpi ja suositellaan sen hankkimista .

– Kuntakierros olisi pääsääntöisesti päivän mittainen ja siinä kirjataan tapaamisessa esiin tulleet palaut-teet jatkotoimenpiteitä varten .Liikenneturvallisuus on monen pienen osatekijän

summa . Kun liikennemerkkiympäristö on yksiselittei-sen selkeä, niin sen jälkeen on kunnolliset perusedel-lytykset liikenneturvallisuustyön tekemiseen .

Markku SetäläPorin kaupungin liikenneinsinööri 1986–2012, liikennesuunnittelijana 1973–[email protected]

Kuntien liikennemerkkilähettiläs

7/2013 21

30. Talvitiepäivät30th Winter Road Congress in Finland

KU

VA: J

UH

AN

A K

ON

TTIN

EN

Lisätietoa tapahtumasivuilla

www.talvitiepaivat.fi

21. - 22.1.2014 JyväskyläTalvikunnossapidon, talviliikenteen ja -liikkumisen kansainvälinen suurtapahtuma Talvitiepäivät järjestetään tammikuussa 2014 Jyväskylän Paviljongissa.

Talvitiepäivät 2014• Kansainvälinen seminaari• Monipuolinen näyttely• Suositut työnäytökset• Opiskelijoille oma sessio• Yksityistietilaisuus

Seminaarin teemoina ovat • talvikunnossapidon kehittäminen• kunnossapito ja talous• kunnossapidon osaaminen ja hankinta• sään ja kelin ennakointi• menetelmiä liukkauden tunnistamiseen• kaupunkiympäristön erityishaasteet

Seminaarissa on simultaanitulkkaus suomi/englanti/venäjä .

Näyttelyn myynti käynnistyy toukokuussa ja ilmoittautuminen seminaariin elokuussa . Seminaariohjelma valmistuu toukokuun lopulla .

Tervetuloa Jyväskylään!

www.talvitiepaivat.fi

22 7/2013

Olin hiljattain kouluttamassa elin-keinoelämän ja julkishallinnon

johtohenkilöitä . Teemana oli tule-vaisuuden ennakointi . Pari päivää megatrendien ja hiljaisten signaa-lien maailmassa teki terää . Kaikes-ta päätellen myös kurssilaisille . Nyt jos koskaan Suomessa tarvitaan roh-keaa tulevaisuusajattelua . John F. Kennedyllä oli tähän hyvä peruste-lu: Niiltä, jotka katsovat vain mennei-syyteen tai nykyhetkeen, jää tulevai-suus huomaamatta .

Ihminen on ajan ja paikan van-ki . Vaikka teknologia auttaa matkus-tamaan nopeasti eri maanosaan tai kommunikoimaan reaaliajassa maa-pallon toiselle puolelle, henkinen mi-nä tahtoo harata vastaan . Suurin osa ihmisten ajatuksista askartelee tä-män hetken ja lähipäivien ympäril-lä ja maantieteellisesti melko lähel-lä kotipiiriä . Vain välillä käväistään vähän kauempana joko ajan tai pai-kan akselilla . Sitten nopeasti takai-sin kotipesään . Varmasti on hyvä, että ihminen elää tätä hetkeä ja pi-tää huolta lähipiiristään . Mutta maa-ilman suuriin ongelmiin tarttuminen edellyttää irtautumista lähipiiristä ja nykyhetkestä . Samaa edellyttää

Suomen tulevaisuuden luominen . Tulevaisuus syntyy vain tekemällä . Tekemiseen täytyy olla jokin visio tai yllyke, muuten ajelehditaan .

Tulevaisuudentutkijat hahmotta-vat faktojen maailman ja näkemyk-sellisen maailman . Faktat auttavat ymmärtämään nykytilaa ja työkalu-na käytetään analyyttistä ajattelua . On ihmisiä, jotka eivät vakuutu mis-tään, ellei asiaa todisteta oikeaksi kolmella desimaalilla . Toisilla aloil-la tämä käy päinsä paremmin kuin toisilla . Albert Einstein totesi, et-tä mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto, koska tieto on rajallista . Siinä hän tuli kertoneeksi faktojen maail-man rajallisuuden . Uutta syntyy vain näkemykselliseen maailmaan roh-keasti heittäytymällä . Siellä pystyy huomaamaan nousemassa olevia il-miöitä ja ennakoimaan muutosten tuulia . Se vie maailmaa eteenpäin . Kivikausi ei päättynyt siksi, että ki-vet olisivat loppuneet . Löytyi uusia tapoja tehdä asioita .

Tarvitaan vuorovaikutusta näi-den kahden maailman välillä . Jos on pelkän näkemyksen varassa vail-la mitään faktaa, leijuu hyvin äkkiä ohuessa yläpilvessä . Ei kuulosta us-

kottavalta . Toinen äärilaita on juut-tua tilastoihin ja nykytilaan . Pelkkä fakta on erittäin tehokas tapa lukita mieli vakioasentoon . Se vasta pelot-tavaa on . Kun näitä kahta maailmaa – faktojen ja näkemyksellisyyden –sopivasti vuoroviljelee, syntyy kiin-nostavaa ja uutta .

Palaan kokemuksiin koulutusta-pahtumasta . Palautekeskustelus-sa tuli ilmi, että monet kokivat kuin tulleensa ulos laatikosta . Joku tote-si saaneensa rohkeutta ajatteluun . Yksi kommentti koski aivan uusi-en tulokulmien ottamista vanhaan ja tuttuunkin asiaan . Rajoittuneiden ajatusten avartaminen oli monelle raikas kokemus . Hiljaisten signaalien metsästäminen kiinnosti . Nyt on hy-vä aika myös liikennealalla tunnis-taa hiljaisia signaaleja, pohtia uuden kehittämistä ja luoda visiota parem-masta tulevaisuudesta . Kokemusta ja tietoa meillä on, vaikka aina ra-jallisesti . Näkemyksellinen maailma auttaa meitä havaitsemaan alamme suuret mahdollisuudet .

Kirjoittaja on liikenne- ja kuljetustek-niikan professori Tampereen teknilli-sessä yliopistossa.

JORMA MÄNTYNEN

KOLUMNI

Tulevaisuussyntyy tekemällä

7/2013 23


Liikennemerkillä on se mer-kitys, joka sille tieliikenne-

asetuksessa annetaan nimel-lä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä .

Mutka oikealle Mutka vasemmalle Mutkia, joista ensimmäi-nen oikealle

Mutkia, joista ensimmäi-nen vasemmalle

merkkeihin, opastusmerkkei-hin ja lisäkilpiin .

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jo-ta ei ole tieliikenneasetukses-

Varoitusmerkit

Avattava silta Lautta, laituri tai ranta Liikenneruuhka Epätasainen tie

Jyrkkä alamäki Jyrkkä ylämäki Kapeneva tie Kaksisuuntainen liikenne

Töyssyjä Tietyö Irtokiviä Liukas ajorata

Vaarallinen tien reuna Suojatien ennakkovaroitus

Lapsia Pyöräilijöitä

Sivutien risteys Sivutien risteys Sivutien risteys Liikennevalot

Hiihtolatu Hirvieläimiä Poroja Tienristeys

Liikenneympyrä Raitiotie Rautatien tasoristeys ilman puomeja

Rautatien tasoristeys, jossa on puomit

Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit

Yksiraiteisen rautatien tasoristeys

Kaksi- tai useampi-raiteisen rautatien

tasoristeys

Putoavia kiviä Matalalla lentäviä lentokoneita

Sivutuuli Muu vaara

Etuajo-oikeus ja väistämismerkit

Etuajo-oikeutettu tie Etuajo-oikeuden päättyminen

Etuajo-oikeuskohdattaessa

Väistämisvelvollisuuskohdattaessa

Väistämisvelvollisuusristeyksessa

Pakollinen pysäyttäminen

Kielto- ja rajoitusmerkit

Ajoneuvolla ajokielletty

Moottorikäyttöisellä ajo-neuvolla ajo kielletty

Kuorma- ja paketti-autolla ajo kielletty

Ajoneuvoyhdistel mällä ajo kielletty

Traktorilla ajo kielletty Moottoripyörällä ajo kielletty

Moottorikelkalla ajo kielletty

Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty

Linja-autolla ajo kielletty

Mopolla ajo kiellettu Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty

Jalankulku kielletty Jalankulku sekäpolkupyörällä ja

mopolla ajo kielletty

Ratsastus kielletty Kielletty ajosuunta Vasemmalle kääntyminen kielletty

LiikennemerkitLiikennemerkit jaetaan va-

roitusmerkkeihin, etuajo-oi-keus- ja väistämismerkkeihin, kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohje-

sa vahvistettu, voidaan käyt-tää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä .

24 7/2013

Oikealle kääntyminen kielletty

U-käännös kielletty Ajoneuvon suurin sallittu leveys

Ajoneuvon suurin sallittu korkeus

Ajoneuvon tai ajoneuvo-yhdistelmän suurin

sallittu pituus

Ajoneuvon suurin sallittu massa

Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa

Ajoneuvon suurin sallittu akselille

kohdistuva massa

Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa

Ohituskielto Ohituskielto päättyy Ohituskielto kuorma-autolla

Ohituskielto kuorma-autolla päättyy

Nopeusrajoitus Nopeusrajoitus päättyyNopeusrajoitusalue

Nopeusrajoitusalue päättyy

Ajokaistakohtainen kielto tai rajoitus

Pysäyttäminen kielletty Pysäköinti kielletty Pysäköintikieltoalue Pysäköintikieltoalue päättyy Taksiasema-alue Taksin pysäyttämispaikka

Vuoropysäköinti (kielletty parittomina päivinä)

Vuoropysäköinti (kielletty parillisina päivinä)

Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten

Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten

Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäis-

etäisyys

Määräysmerkit

Pakollinen ajosuunta Pakollinen ajosuunta Pakollinen ajosuunta Pakollinen ajosuunta Pakollinen ajosuunta Pakollinen ajosuunta Liikenteenjakaja

Jalkakäytävä Pyörätie Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä

Pyörätie ja jalka-käytävä rinnakkain

Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain

Moottorikelkkailureitti Ratsastustie

Liikenteenjakaja

Ohjemerkit

Suojatie Liityntäpysäköintipaikka Liityntäpysäköintipaikka Pysäköintipaikka Pysäköintipaikka Pysäköintipaikka Pysäköintipaikka Kohtaamispaikka

Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki

Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki

Raitiovaunun pysäkki Taksiasema

Linja-autokaista Linja-autokaista Linja-autokaista päättyy Linja-autokaista päättyy

Raitiovaunukaista Raitiovaunukaista Raitiovaunukaista päättyy Raitiovaunukaista päättyy

Yksisuuntainen tie

Moottoritie Moottoritie päättyy Moottoriliikennetie

Moottoriliikennetie päättyy

Tunneli Tunneli päättyy Hätäpysäyttämispaikka

Taajama

Taajama päättyy

Pihakatu

Pihakatu päättyy

Kävelykatu

Kävelykatu päättyy


7/2013 25

ErkanemisviittaAjokaistan yläpuolinen viitta

Opastusmerkit

Suunnistustaulu Suunnistustaulu Kiertotien suunnistustaulu

Kiertotien suunnistustaulu

Kiertotieopastus Ajoreittiopastus Ajokaistaopastus Ajokaistaopastus

Ajokaistan päättyminen

Ajokaistan yläpuolinen viitta Ajokaistan yläpuolinen

erkanemisviittaTienviitta Yksityisen tien viitta

Osoiteviitta

Osoiteviitanennakkomerkki

Kevyen liikenteen viitta Kiertotien viitta Kiertotien viitta Paikalliskohteen viitta Moottori- ja moottori-liikennetien viitta

Liityntäpysäköintiviitta

Umpitie Umpitie

Enimmäisnopeussuositus Etäisyystaulu Paikannimi Kansainvälisen pää-liikenneväylän numero

Valtatien numero Kantatien numero

Seututien numero Muun maantien numero Opastus numeron tarkoittamalle tielle

Moottoritien tunnus Moottoriliikennetien tunnus

Lentoasema Autolautta Tavarasatama

Teollisuusalue Pysäköinti Katettu pysäköinti Rautatieasema Linja-autoasema Tietyille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille

tarkoitettu reitti

Jalankulkijoille tarkoitettu reitti

Vammaisille tarkoitettu

reitti

Vaarallisten aineiden kuljetuksille

tarkoitettu reitti

Reitti, jolla portaat Reitti ilman portaita Hätäuloskäynti Poistumisreitti

Palvelukohteiden opastusmerkit

Palvelukohteen opastustaulu

Palvelukohteenopastustaulu

Palvelukohteen erkanemisviitta

Palvelukohteen osoiteviitta

Palvelukohteen osoite-viitan ennakkomerkki

Radioasemantaajuus

Opastuspiste Opastustoimisto

Ensiapu Autokorjaamo Huoltoasema Hotelli tai motelli Ruokailupaikka Kahvila tai pikaruoka-paikka

Käymälä Retkeilymaja


26 7/2013


Huvi- tai teemapuisto Mökkimajoitus Aamiaismajoitus Suoramyyntipaikka Käsityöpaja Kotieläinpiha Ratsastuspaikka

Hätäpuhelin Sammutin

Lisäkilvet

Kohde risteävällä tielläKohde nuolen suunnassa Kohde nuolen suunnassa Vaikutusalueen pituus Etäisyys kohteeseen

Etäisyys pakolliseen pysähtymiseen

Vapaa leveysVapaa korkeus

Sähköjohdon korkeus Vaikutusalue molempiin suuntiin

Vaikutusalue molempiin suuntiin

Vaikutusalue nuolen suuntaan

Vaikutusalue alkaa Vaikutusalue päättyy Henkilöauto Linja-auto

Kuorma-auto Ajoneuvoyhdistelmä Pakettiauto Matkailuajoneuvo Invalidin ajoneuvo Moottoripyörä Mopo Polkupyörä

Pysäköintitapa Pysäköintitapa Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden

kuljetukselle

Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden

kuljetukselle

Voimassaoloaikaarkisin ma-pe

Voimassaoloaikaarkilauantaisin

Voimassaoloaikasunnuntaisin ja pyhinä

Aikarajoitus

Maksullinen pysäköinti Maksullinen pysäköintiPysäköintikiekon

käyttövelvollisuus(kieltomerkin yhteydessä)

Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus

(pysäköintipaikkamerkin yhteydessä)

Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta

Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta

Tukkitie

Kaksisuuntainen pyörätie

Tekstillinen lisäkilpi Tekstillinen lisäkilpi Hätäpuhelin ja sammutin

Luontokohde Näköalapaikka Eläintarha tai -puisto Muu nähtävyys Uintipaikka Kalastuspaikka Hiihtohissi Golfkenttä

Leirintäalue Matkailuajoneuvoalue Levähdysalue Ulkoilualue Matkailutie Matkailutie Museo tai historiallinen rakennus

Maailmanperintökohde

7/2013 27


Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökki Pitkospuu I sijaitsee Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen on 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I: 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Mökin varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava lämmin varasto, autopistoke, piirtoheitin ja valkokangas .

Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, soita p . 020 786 1000 .

Pitkospuu I mökkiä vuokraa Levin Mökkivuokraus, www.levinmokkivuokraus.fi

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen!Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

Paritalomökin toinen mökki Pitkospuu II on myös vuokrattavissa, www.nettimokki.com/kittila/5673 tai suoraan Risto Mätäsaho, p. 040 537 8863, [email protected]

Pitkospuu I:n vuokrahinnat 2013

Kausi €/viikko

A1 Korkea sesonki 1350

A2 1150

B Lumiaika ja ruska 880

C Alennettu hintakausi 520

Aina on syytä lähteä Lappiin!

28 7/2013


Suomen teiden huonok-si koettu kunto on puhut-

tanut autoilijoita jo jonkin ai-kaa varsinkin, kun liikenne- ja viestintäministeriö on nosta-massa raskaiden ajoneuvoyh-distelmien enimmäispainoja ja -mittoja . Muutoksilla ha-lutaan parantaa Suomen kil-pailukykyä . Nähtäväksi jää miten Suomen tieverkko pys-tyy sopeutumaan painavam-piin ja korkeampiin ajoneu-voihin . Avoimia kysymyksiä ovat mm . teiden rakenteelli-nen kantokyky, siltojen kapa-siteetti ja alikulkukorkeudet sekä tie- ja siltakaiteiden kes-tävyys .

Toinen autoilijoita ja lii-kennealan ammattilaisia pu-huttanut asia on ollut teiden kunnossapitomäärärahojen niukkuus . Liikennevirasto on-kin teettänyt useita tutkimuk-sia urasyvyyden toimenpide-rajojen noston vaikutuksista kunnossapitokustannuksiin . Siksi Kehä II:n uudelleenpääl-lystäminen vuonna 2011 tien vaurioitumisien takia oli jok-seenkin ei-toivottu toimen-pide . Tosin toimenpide oli välttämätön ajomukavuutta haittaavien reikien, paikkaus-ten, halkeamien ja nastaren-gasuran takia .

PROFESSORI TERHI PELLINEN •

JATKO-OPISKELIJAT MICHALINA MAKOWSKA JA PABLO OLMOS MARTINEZ •

TEKNIIKAN KANDIDAATTI OLLI-VILLE LAUKKANEN •

TIETEKNIIKAN LABORATORIO, GEORAKENTAMISEN TUTKIMUSRYHMÄ

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN LAITOS, AALTO-YLIOPISTO

Tiepäällysteiden kestävyys ja rakenteellinen toiminta –

Mitä voimme oppia Kehä II:n vauriotutkimuksen tuloksista?Teiden huono kunto ja kunnossapitomäärärahojen niukkuus

ovat entistäkin ajankohtaisempia ongelmia. Tutkimusten avulla

voidaan ymmärtää mitä vaikutuksia päällystevaurioilla on teiden

rakenteelliseen kuntoon. Tietoa tarvitaan, jotta osataan paremmin valita

kustannustehokkaat kunnossapitotoimenpiteet vaurioituville teille.

Kehä II tutkimuksen kohteena

Päällystevaurioiden syiden selvittämiseksi Aalto-yliopis-ton tietekniikan laboratorio on tutkinut Kehä II:n asfaltti-päällystettä Liikenneviraston toimesta . Tutkimuksessa sel-vitettiin Kehä II:n nykyinen kunto, kehitettiin uusia tutki-musmenetelmiä materiaalien kelpoisuuden selvittämiseksi sekä kehitettiin teoria ja hypo-teesi päällysteiden vauriome-kanismista .

Kehä II rakennettiin kah-dessa vaiheessa: tie avat-tiin liikenteelle vuonna 2000 ja tie päällystettiin suunnitel-

tuun kerrospaksuuteen vuon-na 2002 . Tien rakennusaikana sitä käytettiin myös koetienä kun VTT ja Tiehallinto testa-sivat raskaiden ajoneuvojen koerakenteita ns . koetieko-neella vertaamalla koeraken-teita perinteiseen Uuden-maan tiepiirin käyttämään tierakenteeseen, jota Kehä II edustaa .

Koetiekone hankittiin vuon-na 1997 yhteisostona Ruot-sin tielaitoksen kanssa ja laite myytiin sittemmin ruotsalai-sille nimellishintaan VTT:n pääsääntöisesti vetäytyessä tietutkimuksesta ja lakkautta-essa tielaboratorionsa .

Rakennusaikaisessa tut-

kimuksessa Kehä II toimi re-ferenssirakenteena ja siinä oletettiin tierakenteiden käy-tönaikaisten kunnossapitotoi-mien koostuvan lähinnä nas-tarengasuran korjaamisesta kevyellä asfaltin pintakäsitte-lyllä 6–7 vuoden välein . Tien rakenteellista kuntoa lisäävä uusi asfalttilaatta tarvittaisiin vasta 40 vuoden kuluttua ra-kentamisesta .

Kevyessä pintakäsittelys-sä eli REM-menetelmässä as-faltin pinta kuumennetaan, karhitaan, sekoitetaan uuden asfalttimassan kanssa, levi-tetään takaisin tielle ja tiivis-tetään . Uutta asfalttimassaa lisätään n . 18 kg/m2 mikä on

Kuva 1. Vasemmalla poranäytteiden ottoa ja oikealla tieltä otettu asfalttilaatta, jonka pohjassa on jäätä. Myös SMA16/2002 massan ruskea väri on selkeästi havaittavissa.

7/2013 29


keskimäärin saman määrä mitä nastarenkaat kuluttavat tiestä urauttaessaan päällys-tettä .

Kehä II jouduttiin kuiten-kin päällystämään vaurioitu-misen takia jo kolmen vuoden kuluttua vuosien 2006–2009 REM- ja URAREM-korjauksis-ta, vaikka urasyvyydet kaikil-la muilla kaistoilla, paitsi ete-lään johtavalla ajokaistalla, olivat keskimäärin urapaikka-uksen toimenpiderajaa alhai-semmat .

Tutkimukset vaurioitumisen selvittämiseksi

Nopean vaurioitumisen syi-den selvittämiseksi Aalto-yli-opisto otti tieltä poranäyttei-tä toukokuussa 2011 (kuva 1a) sekä kävi läpi rakennusaikai-set laadunvalvontadokumen-tit . Tutkimus keskittyi vuonna 2002 rakennetun SMA 16/100 päällysteen vaurioiden selvit-tämiseen, koska silmämääräi-sen arvion perusteella se oli vaurioitunein asfalttikerros ra-kenteessa .

SMA on kivimastiksiasfalt-tia, jonka nimellinen maksi-miraekoko on 16 mm ja jo-ta levitettiin 100 kg/m2 eli 40 mm paksuinen kerros . Pääl-lystämisen jälkeen tieltä otet-tiin myös asfalttilaatta tammi-kuussa 2012 (kuva 1b), joka paljasti, että irronneiden ker-rosten välissä oli jäätä . Laa-tassa voi selvästi nähdä vuon-na 2002 rakennetun SMA16 massan oudon ruskean värin vertaamalla sitä vuonna 2011 rakennettuun SMA 16 mas-saan .

Laboratoriokokeet sisäl-sivät raaka-aineiden tutki-mista sekä perinteisillä että

uusilla reologisilla ja analyyt-tisilla menetelmillä sekä as-falttipäällysteen mekaanisten ominaisuuksien kuten jäyk-kyyden ja lujuuden testaamis-ta servo-hydraulisella testaus-laitteistolla (kuva 2) .

Perinteisiä bitumin tutki-musmenetelmiä olivat penet-raatio, pehmenemispiste ja Fraass murtumispiste ja uu-tena menetelmänä dynaami-nen leikkausreometri (DSR) .

Analyyttisinä menetel-minä hienoaineksen (fille-rin) tutkimuksessa käytettiin FT-IR spektrometriä, termo-gravimetriä (TGA), röntgen-

Vaurioituneista päällyste-kohdista otetut näytteet ha-josivat jo näytettä otettaessa . Ehjänä säilyneistä näytteis-tä havaittiin, että päällysteen lujuus oli alhaisempi vauri-oituneilla alueilla, ja korkea tyhjätila ja alhainen päällys-tepaksuus korreloivat lujuu-den kanssa: mitä ohuempi päällyste sen suurempi tyhjä-tila ja alhaisempi päällysteen lujuus (kuva 4) . Osa näytteis-tä oli otettu uran pohjalta, jos-sa liikenne oli kuluttanut pääl-lysteen ohuemmaksi, mutta joissain kohdin asfalttikerros saattoi myös alun perin olla

Kuva 2. Vasemmalla hienoaineksen tutkimiseen käytetty FT-IR laitteisto. Keskellä bitumin reologian tutkimiseen käytetty DSR ja oikealla asfalttipäällysteen halkaisuvetolujuuden (HVL) mittausta servo-hydraulisella UTM -laitteella.

diffraktiolaitetta (XRD), pyyh-käisyelektronimikroskooppia (SEM) sekä liukoisuustestejä suolahappoon .

Kehä II:n nopean vaurioitumisen syyt

Tutkimus päätyi seuraaviin johtopäätöksiin asfalttipääl-lysteen kestävyyden heiken-tymisen syistä:

Poranäytteitä otettaessa havaittiin, että asfalttikerrok-set olivat irti toisistaan ja ker-rosten liimaus oli joko pettä-nyt tai se oli ollut puutteellista jo rakennusaikana, kuva 3 .

Kuva 3. Vasemmalla vaurioitunutta tietä, oikealla poranäytteet paljastavat, että päällysra-kennekerrokset ovat irti toisistaan.

Kuva 4. Vasemmalla asfalttimassan halkaisuvetolujuus (HVL) tyhjätilan funktio-na sekä oikealla tyhjätila päällystekerroksen paksuuden funktiona. REM-osuudel-ta otetut porapalat on merkitty #-merkillä.

30 7/2013

ohuempaa mitä suunnitelma edellytti .

Bitumi on neste, joka on korkeissa lämpötiloissa juok-sevaa ja alhaisissa lämpöti-loissa kiinteää . Aluksi pääl-lyste on sitkeää ja tartunta on hyvä, mutta ajan myötä ilman hapen ja UV-valon vaikutuk-sesta bitumi muuttuu elasti-semmaksi ja vähemmän juok-sevaksi ts . viskositeetti kasvaa ja bitumi menettää tartunta-kykyään . Tämä johtaa asfaltti-massan mekaanisten ominai-suuksien muuttumiseen ajan myötä . Jäykkyys kasvaa mut-ta samalla päällyste muuttuu hauraammaksi ja vähemmän joustavaksi ja lujuus laskee .

Analyyttiset tutkimukset paljastivat, että asfalttimas-sassa oli 25 % kalkkifilleris-tä korvattu lentotuhkalla (ku-va 5) .

Tutkimusten perusteel-la kehitettiin myös käytän-töön paremmin soveltuva FT-IR menetelmä (kuva 6), jol-la kalkkikivipitoisuus ja fille-rin koostumus voidaan selvit-tää muutamassa minuutissa bitumista uutetusta hienoai-neksesta .

Lentotuhkalla on suurem-pi ominaispinta-ala kuin kalk-kifillerillä, joten se olisi vaa-tinut enemmän bitumia kuin mitä alkuperäinen VTT:n teke-mä suhteitus edellytti . Pääl-lystystyön aikana bitumia ei kuitenkaan lisätty, jolloin mas-sasta tuli kuivaa ja vaikeasti tiivistettävää .

Ilmatieteen laitoksen tilas-

tojen perusteella rakentami-senaikainen lämpötila oli lä-hellä nollaa, jolloin massan tiivistäminen entisestään vai-keutui ja päällysteen tyhjäti-la jäi osin suuremmaksi kuin vaatimukset hyvälle ja kestä-välle päällysteelle edellyttä-vät, kuten kuvasta 4 voidaan havaita .

Metsäteollisuudesta peräi-sin oleva lentotuhka aiheut-ti myös kemiallisia muutoksia asfalttimassassa ja massan kestävyydessä tiepäällystee-nä . Lentotuhkan sisältämät mineraalit kuten piihappo li-säsivät riskiä päällysteen kos-teusvaurioihin .

Kuva 5. SEM-mikroskoopin kuva (val-koinen viiva on 10 μm), jossa näkyy 0,063 mm seulan läpäissyttä Kehä II:lta uutettua hienoainesta. Pyöreä raemuoto on tyypillistä lentotuhkalle.

Tutkimuksessa havaittiin bitumin ja fillerin muodos-taman mastiksin jäykkyyden kasvaneen fillerin sisältämien mineraalien takia . Tämä teki massasta vaikeasti tiivistet-tävää, mikä osaltaan selittää suuret tyhjätilat päällystees-sä . Jäykkyyden kasvu myös aiheutti päällysteen kylmä-ominaisuuksien heikkene-misen murtumislämpötilan noustessa nollan yläpuolelle, mikä myös kiihdytti päällys-teen vaurioitumista .

Asfalttipäällysteen vanhe-tessa bitumin kyky sitoa kivi-rakeet tiiviiksi kestäväksi ra-kenteeksi heikkenee ja kivet alkavat irrota varsinkin jos lii-kenne pumppaa vettä päällys-teeseen .

Hypoteesi vaurioitumis-mekanismista

Tien vaurioitumisen perus-teella kehitettiin hypoteesi päällysteiden vaurioitumis-mekanismista (kuva 7) . Yk-si tärkeä vaurioitumisen syy on se, että päällystekerroksiin syntyy liikenteen vaikutukses-ta pituussuuntaisia leikkaus-voimia, kun liimaus puuttuu kerrosten välistä . Nämä leik-kausvoimat aiheuttavat mik-rohalkeamia, joihin vesi sitten pääsee . Veden ja jään paine rikkovat päällysteen ja syntyy reikiä, jotka hyvin nopeasti kasvavat liikenteen kuormit-

Kuva 6. Suhteellinen FT-IR absorptio -spektri 0,125 mm seu-lan läpäisevälle hienoainekselle, jossa RRII_AB on tieltä otettu näyte, EXP on laboratoriossa valmistettu näyte sa-malla seossuhteella (graniitti, lentotuhka ja kalkki) ja REP on massan suhteitukseen perustuva sekoitus (graniitti ja kalkki). Tieltä otettu näyte ja sen toisinto laboratoriossa ovat miltei identtiset.


taessa rikkoutunutta päällys-tettä ja syntyneiden reikien reunoja .

Tien rakentamisen kan-nalta asfalttikerrosten liima-us ja riittävä tiivistystyö se-kä käytettyjen raaka-aineiden yhteensopivuus ovat siten avainasemassa päällysteen kestävyyden kannalta .

Tien kantavuus perustuu yhtenäiseen rakenteeseen

Kehä II päällystettiin 40 mm paksulla asfalttilaatalla vauri-oiden korjaamiseksi . Tien hy-vä rakenteellinen kantavuus perustuu kuitenkin siihen, et-tä asfalttikerrokset ovat hyvin liimatut ja muodostavat mo-noliittisen yhtenäisen raken-teen, joka sitten välittää ajo-neuvojen kuormituksia aina pohjamaahan asti .

Kehä II tapauksessa poh-jamaa on kalliota ja ns . jaka-va kerros on louhepengertä . Suomessa ei ole tehty tutki-muksia miten tällainen louhe-rakenne käyttäytyy, kun pääl-lysrakennekerrokset ovat irti ja kuormitus välittyy sitomat-tomiin kerroksiin tavanomai-sesta poikkeavalla tavalla .

Tierakenteen kannalta kes-keistä on se, että tien sitomat-tomat kerrokset säilyttävät ky-kynsä kantaa kuormitusta ja tien päällysrakenne suojaa ra-kennetta veden ja roudan vai-kutuksilta sekä antaa hyvän ja tasaisen ajomukavuuden . Päällysrakenteen vaurioitu-misen takia ennusteet Kehä II:n toiminnasta eli kestävyy-destä ja siten elinkaarikustan-nuksista eivät ole toteutuneet .

Miten sitten jatkossa, kes-tääkö vahvistettu, mutta jo vaurioitunut päällysrakenne liikenteen kuormitusta, vai jatkaako tien päällyste vauri-oitumista kiihtyvällä vauhdil-la? Kuinka paljon Suomessa on kyseisen kaltaisia tiera-kenteita, joissa päällysteker-rokset ovat irronneet ja ai-heuttavat mahdollisesti yhä tihenevää uudelleenpäällys-tystarvetta?

Liikennevirasto aikoo mit-tauttaa Kehä II:n kantavuuden pudotuspainolaitteella, jotta rakenteen kokonaistoimintaa voidaan arvioida tarkemmin . Lisäksi tien rakenne on mitat-

7/2013 31


• Kerrokset ovat irti toisistaan ja liikkuvat horisontaalisesti liikenteen puskemina

- rakenteeseen syntyy leikkausjännityksiä, jotka synnyttävä mikrohalkeamia

• Liikenne painaa vettä päällysteeseen - syntyvä hydrostaattinen paine puskee kerroksia ylöspäin ja irrottaa niitä lisää alustasta - pienissä hiushalkeamissa syntyy suuri hydrostaattinen paine

• Jäätymis-sulamissyklit kasvattavat mikrohalkeamia ja ne keskitty-vät ja kasvavat suuremmiksi, tiesuola edesauttaa prosessissa

• Päällysteen pinnan lämpeneminen auringon vaikutuksesta kehit-tää lämpötilagradientin päällysteeseen

- mikrohalkeamissa syntyy vesihöyryn painetta, joka rikkoo edelleen rakennetta ja irrottaa kivirakeita

• Lopulta pienet halkeamat kasvavat suuremmiksi ja synnyttävät reikiä, jotka liikenteen vaikutuksesta kasvavat suu-remmaksi ja päällyste alkaa purkautua

• Liikenteen aiheuttamien kuormitusten välittyminen rakennekerroksissa häiriintyy, kun päällysrakenteet ovat irti toisistaan ja vähitellen joko tien rakennekerrokset alkavat vaurioitua ja/tai päällysrakenne alkaa vaurioitua kiihty-vällä vauhdilla . Koko rakenteen vaurioituminen riippuu siten rakennekerroksissa käytetyistä materiaaleista ja ker-rosten jäykkyydestä suhteessa toisiinsa .

Joustava päällysrakenne - monikerrosrakenne .

Kuva 7. Hypoteesi teiden reikiintymisen ja vaurioiden synnystä.

tu maatutkalla Roadscanners Oy:n toimesta . Näiden tieto-jen avulla voidaan siten tar-kemmin arvioida nykyisten ja tulevien liikennekuormien vaikutusta tien rakenteellisel-le kestävyydelle ja kunnossa-pitotarpeelle .

TERHI PELLINEN MICHALINA MAKOWSKA

PABLO OLMOS MARTINEZ

Aalto-yliopiston insinööritie-teiden korkeakoulussa voi

suorittaa jatkotutkintoina teknii-kan lisensiaatin ja tekniikan toh-torin tutkinnon .

Jatkotutkinto koostuu teoreet-tisista opinnoista ja tutkimus-työstä . Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä . Teoreettisia opin-toja tutkinnossa on 40 opintopis-tettä . Mikäli teoreettiset opinnot suoritetaan tekniikan lisensiaa-tintutkinnon yhteydessä, tohtori-opintoihin kuuluu ainoastaan väi-töskirjatyö .

Jatko-opiskelijaksi hyväksyttä-vältä edellytetään, että jatkotut-kinnon pohjana olevan ylempi korkeakoulututkinto on suoritet-tu vähintään keskiarvolla 3,0/5 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosa-nalla 3/5 .

Kaikki korkeakoulun jatko-opiskelijat kuuluvat tohtoriohjel-maan . Tohtoriohjelmaan voi ha-kea kaksi kertaa vuodessa .

Insinööritieteiden tohtorioh-jelma koostuu 12 tutkimusalasta, jotka kattavat maankäytön suun-nittelun ja liikennetekniikan, kiin-

teistötalouden, geoinformatiikan, rakennus-, vesi- ja ympäristötek-niikan, koneenrakennusteknii-kan, energiatekniikan sekä sovel-tavan mekaniikan . Syksystä 2013 alkaen Tietekniikka kuuluu Geo-rakentamisen tutkimusalaan ja Liikennetekniikan tutkimusala on Maankäytön suunnittelu ja liiken-netekniikka .

Tohtorikoulutettavien pääasi-allisia rahoitusvaihtoehtoja ovat valtakunnallisten tohtoriohjelmi-en rahoitus, tutkimusprojektira-hoitus, henkilökohtaiset apurahat sekä joissain tapauksissa yleinen opintotuki . Aalto-yliopiston sti-pendirahastoista voi hakea lisä-tukea opinnoille . Rahoituksesta kannattaa neuvotella esimerkiksi tutkimusalasta vastaavan profes-sorin kanssa .

Tohtoriopinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimus-työssä ja sitä soveltavassa käy-tännön toiminnassa . Keskeisenä tohtoriopinnoissa on tutkimus-työhön ja tutkimustulosten sovel-tamiskykyyn tähtäävä opiskelu . OLLI-VILLE LAUKKANEN

Jatko-opinnot Aalto-yliopistossa

32 7/2013


Talvi on tullut tai on aina-kin hyvin lähellä . Tie on

laitettu talvikuntoon . Jossain vaiheessa taas sataa lunta . Saattaa sataa marraskuussa kymmeniä senttejä kerralla tai sitten vasta tammikuussa vä-häsen . Etukäteen voi arvata, mutta ei voi tietää . Liika lumi on joka tapauksessa saatava tieltä pois .

Tieosakkaat päättävät tien kunnossapitotasosta, myös aurauksen osalta . Mitään la-kisääteistä laatutasoa ei ole . Yksityistielain mukaan tie on pidettävä sen tarkoitusta vas-taavassa kunnossa . Metsä-tie voi olla koko talven auraa-matta . Mökkitietä aurataan vain tarvittaessa . Asutulla tiellä on turvattava tien päi-vittäinen liikennöinti tieosak-

ESKO HÄMÄLÄINEN

Yksityisteiden kunnossapito – talviauraus

Yksityisteiden kunnossapito on taitolaji. On syytä tehdä oikeat työt

oikeaan aikaan ja vieläpä oikeilla koneilla ja materiaaleilla. Tässä

artikkelisarjassa käydään tiiviissä muodossa läpi eri vuodenaikojen

keskeisimmät kunnossapitotyöt. Tällä kerralla tietä aurataan ja lingotaan.

MA

RG

AR

ET

HA

LIN

DH

OL

M /

VA

ST

AV

AL

O .F

Ikaiden tarpeiden mukaises-ti . Kouluauton on päästävä kulkemaan, posti täytyy saa-da perille, työmatkalaisten on päästävä töihin ja takaisinkin, kauppareissujen on sujutta-va, jne .

Tarpeen mukaiset laatutasotavoitteet

Auraukselle voidaan näistä tarpeista johtaa tiekohtaiset laatutasotavoitteet . Sallittu lumen tai sohjon enimmäis-määrä, lähtökynnys eli lumen määrä, joka laittaa auraajan liikkeelle, tien aukipitämisen aikaväli, auraamisen toimen-pideaika lumisateen jälkeen ja muut mahdolliset laatuta-sokriteerit päätetään tiekun-nan kokouksessa tai muutoin

tieosakkaiden kesken, jos tie-kuntaa ei ole . Merkittävim-mille yksityisteille on annettu ohjeeksi, ettei lunta saisi olla tiellä 10 cm enempää yöaikaa ehkä lukuun ottamatta . Jokai-sella tiellä asia ratkaistaan it-se ottaen huomioon tietenkin myös tavoiteltavasta laatuta-sosta aiheutuvat kustannuk-set .

Aurauksesta on hyvä so-pia kirjallisesti auraajan kans-sa, vähintäänkin hoitokunnan pöytäkirjamerkintöjen verran . Vastuuasiat on kirjattava tar-kasti, esimerkiksi kuka vas-taa aurausvahingoista ja au-rausviitoituksen ylläpidosta aurauskauden aikana . Samal-la on sovittava aurauskalus-toon ja laskutukseen liittyvistä asioista . Tuntihinnalla aurat-

taessa on sovittava laskutus-tarkkuudesta, kymmenen mi-nuutin tarkkuus vaiko alkava tunti ja miten laskutetaan ka-luston siirrot . Kuinka usein laskutetaan? Mikä on maksu-aika, jne .

Auraaminen on syytä aloittaa varovasti . Ensilumi-en kannattaa antaa liiken-teen painosta polantua tielle . Mursketta tai soraa ei kanna-ta aurata . Myöskään aivan vä-häisen lumisateen jälkeen ei kannata aurata, jos uusi sade on tiedossa . Toisaalta lumipo-lanteen ei kannata antaa kas-vaa liian paksuksi .

Yksityistiet aurataan yleen-sä vasta lumisateen tai pyryn jälkeen . Tarvittaessa on kui-tenkin aurattava myös pitkä-kestoisen lumisateen aikana .

7/2013 33


Ja jos pyry on poikkeukselli-sen voimakas, on yritettävä pitää edes ajoradan toinen puoli auki . Kohtaamispaikko-ja on oltava riittävästi .

Merkittävimmillä yksityis-teillä kalustona käytetään ny-kyään yleisimmin traktoria ja vinoetuauraa . Auraustraktori-en teho ja aurausnopeus riit-tävät yleensä hyvin lumen lentämiseen riittävän kauas ja samalla aurausvallien kas-vamisen estämiseen . Kärkia-ura sopii tien aukipitämiseen lumipyryn aikana, mutta sillä lunta ei yleensä saada lentä-mään riittävästi .

Minne lunta saa aurata tai lingota

Runsaslumisina talvina au-rausvallien kasvaessa voi-daan myös muutoin aurat-tavalla tiellä käyttää linkoa apuna . Linko on sopiva työko-ne myös kinosten aukaisuun . Tehokkaalla lumilingolla lumi lentää kauas hiljaisellakin ajo-nopeudella . Käännettävällä lumitorvella lumisuihku voi-daan ohjata haluttuun suun-taan .

Lunta saa luonnollises-ti aurata tai lingota tiealueen ulkopuolelle . Kiinteistöliitty-mien puhdistaminen auraus-valleista on kiinteistönomista-jien vastuulla . Tien vierustan rakenteita ja laitteita sekä eri-tyisessä hoidossa olevaa pi-hakasvillisuutta on varottava vahingoittamasta . Varottavat kohteet on ilmoitettava auraa-jalle .

Postilaatikoiden on Viestin-täviraston määräyksen mu-kaan oltava vähintään puolen metrin etäisyydellä ajora-dan piennaralueen tai leven-nyksen ulkoreunasta . Määrä-ys on annettu postinjakelun näkökulmasta, mutta samal-la turvataan tien kunnossa-pitotöiden tekeminen ilman postilaatikoille jatkuvasti ai-heutuvia vaurioita . Kiinteis-tönomistaja vastaa siitä, että postilaatikko kestää sääolo-suhteet ja myös tavanomai-sen lumenaurauksen . Paina-vaa sohjolunta aurattaessa on postilaatikkotelineitä ja laati-koita tietenkin varottava .

Yliauraamista eli auraamis-ta liian leveälti sivuojan pääl-le on erityisesti vältettävä .

Aurausviittojen oikea asenta-minen on siksi tärkeää . Mah-dollisissa vahinkotapauksissa tieosakkaat ovat korvausvel-vollisia . Auraaja voidaan kui-tenkin saada vastuuseen, jos kysymyksessä on selvä sopi-musrikkomus tai tuottamuk-sellinen teko .

Lunta ei saa aurata tai ka-sata näkemäesteeksi risteyk-siin ja muihin vastaaviin paik-

koihin . Yli metrin korkuisia aurausvalleja on tarvittaessa madallettava .

Polanteen tasaus

Aurauskaluston alusterän käyttö silloin tällöin parantaa aurauksen laatua ja vähentää polanteen tasaamisen tarvet-ta . Erityinen polanteen tasa-us aurauksesta erillisenä työ-nä on tarpeen, jos tien pinta on voimakkaasti urautunut tai muutoin hyvin epätasainen . Tasaamista ei kannata teh-dä kovalla pakkasella, mutta ei myöskään suojasäällä, jol-loin uusi pinta syöpyy nope-asti taas urille .

Keväällä polanne on ohen-nettava niin, ettei sen pettä-misestä ja sohjoutumisesta aiheudu liikenteelle ylenmää-räistä haittaa . Polanteen ja siitä syntyvän sohjokerrok-sen paksuus saisi olla merkit-tävimmillä yksityisteillä enin-tään 5 cm .

Kiinteistöliittymiin ja mui-den yksityisteiden liittymiin ei saa jättää kulkemista selvästi estävää polannekarhetta . Kar-he on työnnettävä luiskaan ennen liittymää tai käytettävä työkoneessa ns . lumistoppa-ria . Rautatien tasoristeykseen ei saa jättää minkäänlaista karhetta .

Lisää tietoa aiheesta: Yksityis-teiden kunnossapito, Suomen Tieyhdistys 2012

Linkous sopii hyvin kapeiden, mutkaisten, lyhyiden ja kinostumisalttiiden teiden lumen-poistoon.

Kuorma-auton alusterällä onnistuu paksun ja jäätyneenkin polanteen leikkaaminen.

ES

KO

HÄ

MÄ

LÄ

INE

N

ES

KO

HÄ

MÄ

LÄ

INE

N

34 7/2013


-Tien- ja kadunhoidon tuot-tavuudessa ja laadussa

on vielä parantamismahdolli-suuksia . Siksi olemme päättä-neet panostaa laiteälyyn ja tie-donkeruuseen, kuvailee Arctic Machinen yritysnäkymiä toimi-tusjohtaja Juha Jääskelä.

– Urakkakilpailuissa hinnan ohella tulee enemmän antaa painoa laadulle ja ympäristö-tekijöille . Ei ole yhdentekevää, kuinka esimerkiksi onnistuu suolan määrän optimointi käy-tännön työssä .Jääskelä kuvaa, kuinka tien päällä työtä suorittavasta tien-hoitolaitteista kulkee tieto suo-raan urakoitsijan kautta tilaa-jalle:

– Automaattisella tiedon-siirrolla voidaan tieto yhdis-tää myös polttoaineen kulu-tustietoihin, jolloin urakoitsija voi optimoida koneittensa te-kemistä taloudellisempaan suuntaan .

– Kyse on tiedon keruun ja sen automaattisen välityksen kokonaisuudesta . Sekä urakoit-sija että tilaaja saavat eväät toi-minnan laadun ja tuottavuu-den parantamiseen .

Älyn tuominen laitteisiin merkitsee myös kuljettajan työmukavuuden ja työturval-lisuuden lisääntymistä . Yhden käden ohjainyksiköllä, Joy Sti-killä, kuljettaja hallitsee koko laiterepertuaarin .

Yritys on halunnut kiinnit-tää huomiota myös valmista-miensa laitteiden muotoiluun . Yhteistyötä on tehty teollisen muotoilijan Harri Koskisen

JAAKKO RAHJA

Arctic Machinella uusi kokoonpanotehdas

Älyä tienhoito-laitteisiinPohjoisen Euroopan kenties johtavin tienhoitolaitteiden valmistaja

Arctic Machine Oy on vahvasti suomalainen perheyhtiö, jonka tavoitteet

ja kunnianhimo on asetettu korkealle. Yritys kuuluu piskuiseen joukkoon

laitevalmistajia, jotka kykenevät omilla tuotteillaan varustelemaan

kokonaisia tienhoidon yksiköitä.

kanssa . Hänen suunnittele-mansa liuossuolan levittimen lanseeraus tapahtui Talvitiepäi-villä 2012 .

– Hyvällä muotoilulla voi-daan parantaa myös laittei-den toiminnallisuutta . Esimer-kiksi Koskisen suunnitteleman levittimen kapasiteetti kasvoi reippaasti ja sen lisäksi tulok-sena oli laite, josta on silmäl-lekin iloa .

Iisvedeltä ja Jyväskylästä maailman markkinoille

Arctic Machinen perusti Olavi Virtanen reilut 30 vuotta sitten . Yhtiön juuret tosin ulottuvat Konepaja Karvonen Oy:n yri-tysoston kautta peräti 1940-lu-vun lopulle .

Nyt yritys toimii yhä enem-män kansainvälisillä markki-noilla ja on Suomessa alansa markkinajohtaja . Kotimaassa asiakaskuntana ovat pääura-koitsijat, aliurakoitsijat sekä kolmantena pääryhmänä kun-nat ja kaupungit .

– Yhä enemmän katseemme ulottuu vientiin . Liikevaihdos-tamme viennin osuus on nyt reilusti yli puolet . Olemme on-nistuneet erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän ja Baltian mais-sa sekä muissa Pohjoismais-sa, kertoo Jääskelä vientipon-nistusten tuloksista .

– Tienpidon osaaminen ko-ko laajuudessaan voisi olla ny-kyistä paljon vahvempi vienti-tuote . On lukuisia maita, joissa sillä olisi kysyntää .

Arctic Machine käynnis-

ti kesän lopulla Jyväskylässä uuden kokoonpanolaitoksen toiminnan . Entisissä tiloissa Iisvedellä ja Karttulassa tapah-tuvat kokoonpanohitsaukset ja Jyväskylässä pääosin kokoon-pano ja asennukset .

Jyväskylään suunnatuilla investoinneille ja 10 uuden työn tekijän rekrytoinnilla ta-voitellaan laitavalmistukseen nopeampia läpimenoaikoja ja joustavuutta tekemiseen .

– Kausivaihtelut ovat suuret ja tilausten ja toimitusten väli-nen aika on tullut erittäin lyhy-eksi . Ja koska varastoon em-me tuotteita tee, tulee meidän työmme olla joustavaa . Sik-si olemme Jyväskylässä otta-neet käyttöön muun muassa työaikapankin .

Talvitiepäivillä Jyväskylässä

Ensi tammikuussa Jyväskylän Paviljongissa pidettävillä Tal-vitiepäivillä 2014 Arctic Machi-ne on jälleen mukana . Silloin esillä on muun muassa Jyväs-kylän uusissa tuotantotiloissa koottu tienhoitoauto .

– Valmistamme lentokentil-le joitakin tuotteita sekä harja- ja aurakalustoa ratapuolelle . Myös kahdella lingolla ja har-jalla varusteltu metrolinko kuu-luu valikoimaamme .

– Kuitenkin tienhoitoauto on meidän tuoteperheessäm-me se ykkösasia ja ylpeyden ai-he, tiivistää Juha Jääskelä .

34 7/2013

7/2013 35

Juha Jääskelä kaipaa enemmän

Kokonaisvaltaista tuotekehittelyä ja vientitoimintaa

Kauppatieteiden maisteri Juha Jääskelä tarttui Arctic Machinen ohjaimiin Olavi

Virtasen jälkeen 2007 . Sitä ennen hän toi-mi muun muassa kaatopaikkajyriä valmis-tavassa Tana Oy:ssä . Hän on hallituksen jäsen muun muassa Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumi PTLn Suomen osastossa sekä Suomen Tieyhdistyksessä .

Juha Jääskelän mielestä suomalaisten tulisi tehdä paljon tiiviimpää vientiyhteis-työtä keskenään, niin yritysten kuin viran-omaistenkin .

– Tarvitsemme kansallisia vientihank-keita . Esimerkiksi Venäjällä ja muissakin itäisissä maissa arvostetaan suuresti suo-malaista osaamista . Yrityksemme ovat kui-tenkin aika pieniä toimimaan yksin .

– Pieni maa tarvitsee kaikki voimavaran-sa . Kilpailu on kovaa maailman markkinoil-la . On erittäin hyvä, jos esimerkiksi liiken-neviranomainen voi olla ovien avaajana, eräänlaisena keihäänkärkenä .

Jääskelän mielestä kansainvälisestikin arvostettu tien- ja kadunpidon osaaminen uhkaa kadota, ellei tutkimus- ja tuotekehi-tystoiminta ryhdistäydy ja kehity nykyises-tä .

– Yksittäiset yritykset varmaan tekevät oman osansa voimiensa mukaan . Mutta merkittäviä edistysaskeleita saadaan vain, jos koko ala - tilaaja mukaanlukien - on mu-kana yhteisesti .

Toimitusjohtaja Juha Jääskelä Venäjälle lähtevien laitteiden äärellä. Venäjä on Arctic Machinelle tärkein vientimaa. Siellä on myös omaa asennustoimintaa.

Asentaja Asso Seiler kääntökehän asennustyössä.

Jyväskylän uusi kokoonpanotehdas mahdollista tuottei-den nopeamman läpimenon.


Arctic Machinella uusi kokoonpanotehdas

Älyä tienhoito-laitteisiin

36 7/2013

Nykyajan Valtrassa yhdis-tyy kaksi merkittävää tra-

ditiota, suomalainen Valmet ja ruotsalainen Munktellista kehittynyt Volvo BM . Juuret ulottuvat varsin kauas, sillä Theofron Munktellin vuon-na 1832 perustamaa Eskils-tuna Mekaniska Werkstadia voidaan hyvällä syyllä pitää Volvon ja myös Valtran alku-juurena .

Traktoritehtaan omista-jaksi vuonna 2004 tullut Ag-co Corporation on maailman kolmanneksi suurin maata-


JAAKKO RAHJA

Isot tehdasinvestoinnit Suolahdessa

Suomalaisen työn kilpailukeinot ovat laatu ja tehokkuus. Niihin tekijöihin olemme Valtrassa

keskittyneet. Niinpä omistajayhtiömme Agco on viime vuosina investoinut Suolahden laitoksiin

kymmeniä miljoonia, paljastaa kotimaan myyntijohtaja Pertti Laaksonen.

louskoneiden valmistaja . Li-ki kymmenen vuoden yhteis-elo on ollut Valtralle eduksi . Ehkäpä ensimmäistä kertaa koko traktoritoiminnan histo-riassa omistajana on nyt yh-tiö, joka toimii samalla alal-la ja ymmärtää liiketoiminnat ja tarpeet . Mittavat investoin-nit Suolahden tehtaalle ovat merkki tästä .

– Yksin tuotannonohjauk-seen on investoitu yli 20 mil-joonaa euroa, mikä ei ole ai-van vähäinen summa, sanoo Laaksonen .

Logistiikan huippuesitys

Suolahden traktoritehtaalla valmistuu vuositasolla noin 10 .000 traktoria . Se tarkoittaa keskimäärin 50 traktoria päi-vässä . Työntekijöitä on kaikki-aan yli 1 .000 .

Yhden traktorin valmistuk-sessa läpimenoaika on suu-ruusluokkaa 11 tuntia, mikä tarkoittaa erinomaisen suu-ria haasteita logistiikan toimi-vuuteen .

Valtran voimansiirtolait-teet tehdään omassa tehtaas-

Nykyajan Valtran juuret ulottuvat kauas kunniakkaaseen historiaan. Pertti Laaksosen mukaan esimerkiksi Valmet 20 oli aikanaan tärkeä apu kasankunnan rakentamisessa 1950-luvulla. Bensiinimoottori tuotti 22 hevosvoimaa.

Valtra vahva tienhoidossa

sa Suolahdessa . Sen sijaan moottorit tulevat omalta teh-taalta Nokialta, jossa työste-tään voimanlähteitä vuodessa peräti 40 .000 Agcon kaikkiin merkkeihin . Ohjaamoita tulee rekoilla Ylihärmästä päivän tuotantoa vastaava määrä . Sama koskee periaatteessa muitakin komponentteja; va-rastossa osat eivät kauan eh-di lepäämään ennen kokoon-panoa .

– Teemme koneen vain tila-uksesta . Tilausajat ovat lyhen-tyneet niin, että ostajan osto-

7/2013 37

Jääkiekkovalmennuskaan ei ole outoa

Pitkän linja traktorimies

Agrologi Pertti Laaksonen on henkilö, joka on takulla hyvin perillä traktoreista ja niiden käytöstä . Hän tuli

taloon jo vuonna 1987 ja toimii nykyisin kotimaan myyn-nin johtajana .

Kotimaan myynti on Valtralle erittäin tärkeä, sillä sii-tä koostuu noin 200 miljoonan euron liikevaihto, kun lu-kuun sisällytetään uudet ja käytetyt traktorit sekä puimu-rit ja varaosat .

Valtralla on hauska traditio, joka liittyy jääkiekkoon . Yritys on tehnyt pitkään yhteistyötä JyP:n jääkiekkojouk-kueen kanssa . Siihen liittyy kiekko-ottelu Valtra–JyP .

– Valtran joukkue oli aiemmin lähinnä omaa henkilö-kuntaa . Mutta viime aikoina olemme laajentaneet sen koskemaan myös Valtran asiakkaita, kertoo Laaksonen .

Pertti Laaksonen on toiminut oman joukkueensa me-nestyksekkäänä managerina ja valmentajana, vaikka it-se ei pelaakaan .

Tästä lähtöpisteestä koneen osat alkavat muokkaantua valmiiksi traktoriksi. Valmis kone tulee ulos 230 metrin kokoonpanolinjan toisessa päässä.

Tämä yksilö menee Ranskaan, joka on Valtran tärkein vientimaa.

päätöksestä hän saa koneensa noin 1,5 kuukauden päästä . Hän voi halutessaan itse tul-la seuraamaan koneensa val-mistamista .

– Traktorin kokoonpano on kyllä logistiikan huippua, ta-vara liikkuu lähes koko ajan . Niinpä esimerkiksi ohjaamoja tuovalla rekalla on aikataulun-

sa eikä siinä ole varaa myö-hästyä vaikkapa huonon tien-pidon takia . Käy pahimmassa tapauksessa vielä niin, että koko tehdas pysähtyy, kertoo myyntijohtaja Laaksonen .

Sen jälkeen, kun trakto-ri on keskimäärin 11 tunnin ajan kulkenut 230 metriä pit-kän kokoonpanohallin lä-

pi, putkahtaa toisesta päästä valmis kone . Sitten vuorossa on testaus, jossa käydään lä-pi mallista riippuen 500–800 eri kohtaa .

– Koeajon jälkeen trakto-rimme kelpaa lähettää uudel-le omistajalle . Laatu on se, josta pidämme kiinni .

Tienhoito kasvava ala

Kotimaassa tärkeä ala Valtral-le on tien- ja kadunhoito . Sen merkitys traktoreiden käytös-sä on kasvanut, sillä traktoriin on kehitetty viimeisen viiden vuoden aikana monia tienhoi-toon soveltuvia ominaisuuk-sia .

– On tullut portaaton voi-mansiirto, tehot ja painot ovat kasvaneet, on tullut sähköi-nen hydrauliikka, ergonomia, kuten jousitus ja ohjaamohy-tin suojaus ja varustelu, on parantunut, kuvailee nykyajan traktoria Pertti Laaksonen .

Tienhoitotraktoreissa yleis-tyneet ovat myös alusterät, jotka Valtralle valmistaa FMG Iisalmessa . Yritys tekee tien-hoidon traktoripaketteihin myös muun muassa harja-laitteet, aurat, lanat ja pusku-levyt .

– Uskallan kyllä sanoa, et-tä traktori on monipuolinen ja taloudellinen työkone . Nii-tä on näytteillä mm . Talvitie-päivillä Jyväskylässä tammi-kuussa .


38 7/2013

YKSITYISTIETOLAARI

ELINA KASTEENPOHJA

Osakas vaatii useiden edellisten vuosien pöytäkirjoista kopiot. Pitääkö hoitokunnan suostua pyyntöön?

Tiekunnan asiakirjat ovat asianosaisille eli tiekunnan osakkaille julkisia . Näin ollen osakkaalla on periaattees-sa oikeus katsoa aikaisempien vuosien pöytäkirjoja . Yk-sityistielain mukaan tiekunnan kokouksen tehtävänä on päättää, onko otteista ja jäljennöksistä suoritettava mak-su . Jos maksu päätetään määrätä, niin sitten sen suuruu-desta tehdään päätös . Maksun täytyy olla kohtuullinen .

Jos siis osakas haluaa kopiot edellisten vuosien pöy-täkirjoista ja hänellä on myös esittää perusteltu syy, hoi-tokunta kopioi pöytäkirjan ja veloittaa mahdollisen kopi-ointimaksun .

Muutamissa tiekunnissa on toimittu siten, että tiekun-nan asiakirjat säilytetään kunnantalolla tielautakunnan sihteerin kaapissa . Tiekunnan osakas voi sitten virka-ai-kana käydä lukemassa pöytäkirjoja ym . sekä halutessaan ottaa kopioita maksua vastaan . Kunnassa voi olla yhtä lailla maakunta-arkisto, seurojentalo tai kyläyhdistys, jo-ka voisi toimia vastaavalla periaatteella . Jos tiekunnassa henkilösuhteet ovat hankalat, niin tällainen järjestely voi olla hyvä ratkaisu .

Olen tehnyt tiekunnalle uuden yksiköinnin ja se on otet-tu käyttöön. Nyt yksi osakas vaatii, että minun pitää näyttää hänelle naapurin tiedonkeruulomake, jotta hän voi tarkistaa siinä olevat tiedot. Voinko näin tehdä?

Vaikka tiekunnan asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julki-sia, niin tervettä harkintaa kannattaa kuitenkin käyttää . Tiedonkeruulomakkeilla osakas on voinut ilmoittaa mo-nenlaista yritystoimintaan liittyvää tietoa, jonka perus-teella yksiköt on laskettu . Tällaisen tiedon näyttäminen il-man asianosaisen lupaa on aika arveluttavaa . Ennen kuin näyttäisin lomaketta naapurille, kysyisin siis luvan siihen .

Maksuunpanoluettelossa näkyy kaikkien osakkaiden osoitteet. Onko tämä laillista?

Yksityistielain mukaan maksuunpanoluettelossa tulee olla tieosakkaan tieyksikköä vastaavan tiemaksun suu-ruus, koottavien tiemaksujen yhteismäärä, käyttömak-sut ja maksujen eräpäivä . Lain mukaan osoitetietoa ei siis tarvitse olla .

Jos maksuunpanoluettelo on jossakin julkisessa pai-kassa esim . lyhtypylväässä esillä, jättäisin osoitteet pois .

Salaseuran toimintaa

Olen tehnyt tiekunnan uuden yksiköinnin tietokoneohjel-malla, josta olen tulostanut paperille uuden laskelman. Nyt tiekunta vaatii, että toimitan samat tiedot tiedosto-na. Onko minun pakko antaa paperin lisäksi tiedosto?

Riippuu täysin siitä, mitä on sovittu! Sopimukset kannat-taa tehdä aina kirjallisesti ja siten, että se on yksiselittei-sesti tulkittavissa .

Jos tilaaja haluaa yksiköinnin sähköisessä muodos-sa, niin silloin pitää ehdottomasti sopia tietojen tallen-nusmuoto . Yksiköintiohjelman tallennustiedosta ei vält-tämättä saa auki muulla kuin ko . ohjelmalla .

Tiekunnan kokous on pidetty ja hoitokunta ei ole pyyn-nöstäni huolimatta lähettänyt minulle kopiota pöytä-kirjasta. Voinko tehdä valituksen tielautakuntaan ilman pöytäkirjaa?

Tiekunnan kokouksen pöytäkirja pitää olla yksityistie-lain mukaan olla asianosaisten nähtävillä liitteineen vii-meistään neljäntoista päivän kuluttua kokouksen päät-tymisestä .

Valituksen voit tehdä tielautakuntaan myös ilman pöy-täkirjaa . Tällaisen tilanteen sattuessa tielautakunta sitten ajastaan pyytää tiekunnalta pöytäkirjan .

Tiekunnan kokouksessa oli tehty päätös, että seuraava kokous pidetään Helsingissä, koska iso osa mökkiläisis-tä asuu pääkaupunkiseudulla. Minä asun kuitenkin täällä maalla vakituisesti. Jos päätän lähteä Helsinkiin kokouk-seen, niin voinko vaatia tiekuntaa maksamaan matkaku-lut ja päivärahan?

Suositus on, että tiekunnan kokous pidetään sillä paik-kakunnalla, jossa tiekin sijaitsee . Tilanteesta riippu-en voidaan toimia toki muutenkin . Jos esim . metsätien osakkaista valtaosa asuu jossakin kaupungissa, niin on varmaan luonnollista pitää kokous myös siellä . Kokous-ta ei kuitenkaan saa pitää kiusantekomielessä sellaises-sa paikassa, että osakkaiden tulo kokoukseen sillä tavoin estettäisiin .

Jos tien varrella on vakituista asutusta, suositellaan, että kokous pidetään silloin tien sijaintipaikkakunnalla .

Voit vaatia matkakuluja maksettavaksi, mutta lähtö-kohtaisesti niitä ei makseta . Jos katsot, että kokouspaik-ka on kiusantekomielessä valittu siten, ettet sinne pääsisi, niin silloin sinun on mahdollista vaatia korvausta . Käytän-nössä tämä vaatii kuitenkin erittäin vahvat näytöt siitä, et-tä kokouspaikka on valittu nimenomaan tässä tarkoituk-sessa . Jos ette pääse tästä sopuun, niin asian käsittelyä voi sitten jatkaa käräjäoikeudessa .

7/2013 39

TOIMITUSJOHTAJALTA LYHYESTI

Tieyhdistyksen hallitus piti kokouksensa lokakuussa Helsin-gissä Autotuojat ry:ssä Tero Kallion isännöimänä . Hallitus

kokouksessaan totesi, että • suullinen ja kirjallinen lausunto on annettu ensi vuoden bud-

jetista liikenne- ja viestintävaliokunnalle• kirjallinen lausunto ensi vuoden budjetista on annettu val-

tionvarainvaliokunnan liikennejaostolle• yhdistys antanut lausunnon tasoristeysturvallisuuden tee-

matutkinnasta• Kasteenpohja ja Rahja ovat tavanneet ministeriön kanslia-

päällikön ja muuta virkamiesjohtoa yksityistieasioissa• toimitusjohtaja on kutsuttu Keskustan eduskuntaryhmään

kuultavaksi perustienpidon tilanteesta

Toimitilat myyty – uusia tiloja etsitään

Yhdistyksen toimitiloista tehtiin ostotarjouksen, jota halli-tus kokouksessaan käsitteli perusteellisesti . Päätöksenä oli

myydä tarjouksen mukaisesti toimitilat ja aloittaa uusien tilojen haku . Myyntipäätöksellä yhdistys välttää osallistumisen kiin-teistön varsin kalliiseen julkisivuremonttiin .

Tarkoitus on, että yhdistys muuttaisi helmi-maaliskuussa en-si vuonna .

Lehden lukijatutkimus

Hallitus käsitteli Tie & Liikenne -lehden lukijatutkimusta . Lukijakunta voidaan hyvin havaita erittäin heterogeeni-

seksi, mikä lehden toimittamisessa on haaste . Palautteissa leh-destä annettiin varsin hyvä kuva . Sen sisältö kattaa hyvin luki-jakunnan monenlaiset toiveet . Myös ulkoasu on saanut lähes poikkeuksetta positiivisen palautteen .

Lukijatutkimusta on jo käsitelty henkilökunnan toimesta se-kä asiantuntijakunnassa . Palautteita pyritään ottamaan huomi-oon jatkossa lehden toimittamisessa .

Yhdistys kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita . Saatu palaute on erittäin tarpeellinen .

Uusia jäseniä

Tieyhdistyksen hallitus hyväksyi kokouksessaan uusia jäse-niä yhdistykseen .

Yhdistyksen uusimmat henkilöjäsenet ovat;

Ahokas Tapani Hattunen Marko Helminen Hannele Hirvonen Jarmo Ensio Kähkönen Ari Tuohiniemi Kauko Virkki Birgitta

Uusimmat opiskelijajäsenet ovat

Juvonen Toini Roivas Mika Suutari Ilpo Savolainen Lauri

Hallitus hyväksyi uudeksi yhteisöjäseneksi Metsäkontion sekä seuraavat tiekunnat

Airolahden tiehoitokunta, KeuruuAuvila-Mulikon tiekunta, JämsäHaagan yksityistie, TurkuHaukkalan yksityistie, Iitti (uusi)Hirsalan tiekunta, KirkkonummiIisakkilan yksityistie, PielavesiIivonlahden tiekunta, KiteeJoutenniemen yksityistie, PolvijärviJurttivaaran yksityistie, NurmesKesäniemen yksityistien tiekunta, NokiaKoikkalantien tiekunta, LohjaKorkeantien tiekunta, TornioLarinsaaren yksityistie, JuukaMajatien yksityistie, RuovesiMäkelän yksityistie, RautjärviNiemenmaan tiekunta, HämeenkoskiPiensalon tiekunta, MikkeliPilpanniemen yksityistie, HeinävesiPitkäkallionkujan tiehoitokunta, NurmijärviPitkänkedontien-Kiikunlinnantien yksityistie, PaimioPöllä-Inakarin yksityistie, RaaheRautialan yksityistie, RuokolahtiRuokoniemen yksityistie, KouvolaRuotsan yksityistie, KuusamoSiikavan yksityistie, KouvolaSoinismäen metsätien tiekunta, SavonlinnaSäynät-Ruhmaan yksityistie, KouvolaUus-Nopon tiekunta, HyvinkääVälimäen metsäautotie, Konnevesi

Hyväksyttiin uusiksi tieisännöitsijäjäseniksi syksyn 2013 kurs-silaiset

TI Ossi Hangasluoma TI Rauno Miettinen TI Kari Heikkinen TI Jussi Mikkola TI Jani Iso-Kukkula TI Timo Mustonen TI Arho Kalkkinen TI Tapio Mörtti TI Marko Koskinen TI Kari Niemi TI Jouni Kosonen TI Simo Närvänen TI Jussi Kurikka TI Kari Partanen TI Teijo Lehtola TI Jukka Pennanen TI Tapani Lipsanen TI Tiina Walin-Jatkola TI Jouni Mesimäki

Seuraava kokous joulukuussa

Hallituksen seuraava kokous pidetään 3 .12 . Tieyhdistyksen tiloissa . Lounasvieraaksi tulee ministeri Merja Kyllönen .

Sanotaan, että aika on rahaa. Mutta se on enemmän: aika on elämä.

Lord Avebury

40 7/2013

Uusi TIKO tieisännöitsijäkurssi 2013

Syksyn 2013 tieisännöitsijäkurssi on aloittanut opintonsa kuulakkaassa syyssäässä Laukaassa.

Kurssin aloitti 19 opinhaluista tulevaa tieisännöitsijää . Ensimmäisellä kurssijaksolla perehdyttiin mm . yksityis-

EL

INA

KA

ST

EE

NP

OH

JA

UUTISIA

Tulevat TIKO tieisännöitsijät Laukaassa

tiejärjestelmään, valtion- ja kunnanavustuksiin . Myös yksi-tyistielain alkuosan säädöksiä ja tieyksiköintiä käytiin läpi .

Kurssin seuraavat kolme lähiopetuspäivää on lokakuus-sa Jämsässä . Viimeinen jakso loppukokeineen pidetään Espoossa .

Komissio julkaisi 17 .10 .2013 EU:n infrastruktuuripolitiikan radikaaleimman suunnanmuutoksen sitten 1980-luvun

alkuaikojen . Uusissa kartoissa esitellään yhdeksän tärkeintä liikennekäytävää, jotka muodostavat liikenteen selkärangan sisämarkkinoilla ja mullistavat itä–länsi-yhteydet . Kunnianhi-moisiin tavoitteisiin pääsemiseksi EU:n rahoitusosuus liiken-teen infrastruktuurien alalla kolminkertaistetaan 26 miljardiin euroon vuosina 2014–2020 .

EU:n uuden infrastruktuuripolitiikan kokonaistavoite on muokata nykyisestä teiden, rautateiden, lentoasemien ja ka-navien hajanaisesta kokonaisuudesta yksi yhtenäinen Euroo-pan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) .

Uudessa politiikassa vahvistetaan ensimmäistä kertaa run-koverkko, jonka perustana on yhdeksän tärkeintä liikennekäy-tävää: 2 pohjois–etelä-suuntaista, 3 itä–länsi-suuntaista ja 4 diagonaalista liikennekäytävää . Runkoverkon on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä .

Rahoituksen saatavuuden edellytyksenä on, että vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvotte-

lut johtavat myönteiseen lopputulokseen .Uuden runkoverkon tukena on kattava tieverkosto, jonka rei-

tit liitetään runkoverkkoon alueellisella ja kansallisella tasolla . Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2050 Euroopan kan-salaisten ja yritysten suuri enemmistö on enintään 30 minuu-tin matkustusajan päässä tästä kattavasta verkosta .

Verkkojen Eurooppa -välineestä liikenteelle monivuotisessa rahoituskehyksessä varattujen 26 miljardin euron on itse asias-sa tarkoitus toimia alkupääomana ja kannustaa jäsenmaita li-säämään investointejaan, jotta vaikeat rajatylittävät yhteydet ja liittymät, joita ei muuten ehkä rakennettaisi, saataisiin valmiik-si . On arvioitu, että runkoverkon ensimmäisen vaiheen toteu-tus maksaisi 250 miljardia euroa vuosina 2014–2020 .

Runkoverkko kattaa Euroopan tärkeimpien 94 sataman liit-tämisen rautatie- ja maantieverkkoon, 38:n keskeisen lentoase-man raideliikenneyhteydet suurimpiin kaupunkeihin, 15 .000 rautatiekilometrin muuttamisen suurnopeusradoiksi sekä 35 valtioiden rajat ylittävää suurta hanketta pullonkaulojen vä-hentämiseksi .

Yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko – TEN-T

7/2013 41

Tiekuntien ja yhteisten alueiden yhteystiedot ajan tasalle

Maanmittauslaitoksen verkkosivujen kautta voi nyt ilmoittaa tiekuntien ja yhteisten alueiden yhteystiedot. Maanmittauslaitos, useat viranomaiset, yksityiset kansalaiset ja monet muut tahot tarvitsevat tietoja siitä, keneen täytyy ottaa yhteyttä yksityistietä ja yhteistä aluetta koskevissa asioissa.

Maanmittauslaitoksessa pidetään yllä tiekuntien ja yhteis-ten alueiden yhteystietoja .

Suomessa on noin 50 .000 yksityistietä, joiden hallinnointia varten on perustettu tiekunta . Kiinteistöjen yhteisiä alueita on noin 45 .000 . Parikymmentätuhatta yhteistä aluetta on järjes-tänyt hallintonsa, ja niille on vahvistettu säännöt .

Maanmittaustoimistot pitävät rekisteriä tiekuntien hallin-nassa olevista yksityisistä teistä . Tiekuntien tiet palvelevat ta-vallisesti maa- ja metsätalouden, asutuksen ja loma-asunto-jen kuljetustarpeita .

Yksityistierekisterissä olevien teiden sijainti selviää kiin-teistörekisterikartasta . Kiinteistörekisteristä käy ilmi, minkä kiinteistöjen alueella yksityiset tiet kulkevat .

On tärkeää, että tiekunnan yhteystiedot ovat ajan tasalla, koska muun muassa eri viranomaistahot kuten kunnat, met-säkeskukset ja ELY-keskukset tarvitsevat tiekuntien yhteystie-toja . Yhteystiedot ovat tärkeitä myös Maanmittauslaitokselle, kun tien vaikutusalueella olevista maanmittaustoimituksis-ta tiedotetaan .

Yhteystietojen ilmoituslomake löytyy maanmittauslaitok-sen internetsivuilta osoitteesta www .maanmittauslaitos .fi/lo-makkeet/yksityistierekisteri-tiekunnan-yhteystietojen-ilmoit-taminen .

Kiinteistötunnus säilyy kuntaliitoksissa

Maanmittauslaitos uudistaa kiinteistötunnusjärjestelmää, jotta odotettavissa olevat suuret kuntaliitokset voidaan viedä kiinteistörekisteriin. Uudistus tulee voimaan helmikuussa 2014.

Nykyisin kaikki liittyvän kunnan kiinteistöt on rekisteröi-ty kuntaliitoksissa uudelleen uudella tunnuksella . Uu-

delleenrekisteröinnin aikana ei ole voitu rekisteröidä kiinteis-törekisteriin esimerkiksi uusia tontteja . Tontin rekisteröinnin viivästyminen pitkittää myös rakennusluvan myöntämistä .

Jatkossa kiinteistöjä ei enää rekisteröidä uudestaan kun-taliitoksessa, joten kiinteistötunnus pysyy samana myös lii-toksen jälkeen . Näin vältytään pitkiltä rekisteröintikatkoilta .

Kiinteistötunnuksesta ei voi uudistuksen jälkeen enää pää-tellä kiinteistön sijaintikuntaa, rekisterikylää tai kaupungin-osaa . Kiinteistörekisterikartalta kiinteistöjen rajat ja sijainti selviävät paljon paremmin .

Tällä hetkellä kiinteistötunnuksen kolme ensimmäistä merkkiä on kiinteistön sijaintikunnan kuntanumero ja kolme seuraavaa merkkiä tarkoittavat rekisterikylää tai kaupungin-osaa . Seuraavat neljä merkkiä ilmaisevat korttelin tai talon numeron ja viimeiset neljä merkkiä ilmaisevat tilan tai ton-tin numeron .

Muutoksia kiinteistörekisteriotteeseen ja -karttaan

Muutokset kiinteistötunnuksen informaatiosisällössä muutta-vat myös kiinteistörekisteriotetta ja -karttaa . Rekisterikartalla ei jatkossa ole kylien rajoja, eikä rekisterikartalla näy kylien tai kaupunginosan nimeä . Kaikki rajat esitetään kiinteistörajoina lukuun ottamatta kunnan rajoja .

Rekisterikylän poistaminen rekisterikartalta ja kiinteistöre-kisteristä ei vaikuta käytettyyn paikannimistöön muilla kart-tatuotteilla, kuten peruskartalla .

Muutoksia myös asiakkaiden tietojärjestelmiin

Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmää hyödyntä-vien tulee huomata, että uudistus vaikuttaa kiinteistörekiste-riin, sen tietosisältöön sekä kiinteistötietojärjestelmän asia-kasjärjestelmiin .

Uutena tietona lisättävä sijaintikunta aiheuttaa mahdolli-sesti muutoksia asiakasjärjestelmien tietomalliin . Lisäksi yl-läpitosanomiin tulee lisättäväksi sijaintikuntatieto . Asiakkail-la on jatkossa käytössä myös rajapinta, josta sijaintikuntatieto voidaan hakea . Kaikki aluejaotustiedot tulee hallita asiakasjär-jestelmissä muutoin kuin tunnukseen perustuen .

Uusia moottoritieosuuksia avattiin liikenteelle etuajassa

Yhteensä lähes 55 kilometriä pitkän Koskenkylä–Kotka-moottoritien rakentaminen on jaettu kuuteen tieosuuteen,

joista kaksi, osuudet Koskenkylän ja Loviisan sekä Ahvenkos-ken ja Pyhtään välillä, avattiin liikenteelle lokakuun lopulla, lähes kaksi kuukautta suunniteltua aiemmin . Tämän jälkeen yhtenäinen moottoritie kulkee Kehä III:lta Loviisaan asti . Jat-kossa moottoritien rakentaminen jatkuu pääasiassa täysin uu-della moottoritielinjauksella, joten liikennettä häiritsevät työt vähenevät merkittävästi .

E18 Koskenkylä–Kotka -hankkeessa valtatie 7 (E18) raken-netaan vihreäksi moottoritieksi Loviisan Koskenkylän ja Kot-kan Kyminlinnan välillä . Moottoritie avataan liikenteelle koko-naisuudessaan vuonna 2014 . Muut tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa . Vuoteen 2026 kestävällä elinkaarisopi-muksella toteutettavan hankkeen palveluntuottaja on Tieyh-tiö Valtatie 7 Oy, ja urakoitsijana YIT Rakennuksen ja Destian muodostama työyhteenliittymä Pulteri .

UUTISIA

42 7/2013

Vakuutusyhtiöiden liikenneturvalli-suustoimikunta VALT: Kuolinonnetto-muuksien määrä on laskusuunnassa

Tänä vuonna tieliikenteessä on menehtynyt aikaisempia vuosia vähemmän henkilöitä . Myönteisintä alkuvuon-

na on ollut ajoneuvojen välisten yhteenajojen väheneminen neljänneksellä, ilmenee liikenneonnettomuuksien tutkijalau-takuntien tammi-syyskuun ennakkoraportissa .

Tutkijalautakunnat tutkivat alkuvuonna 185 kuolinonnetto-muutta, joissa menehtyi kaikkiaan 195 henkeä, joka on 34 vä-hemmän kuin vuosi sitten .

Erityisesti henkilöautojen törmäämisiä raskaan ajoneu-von kanssa on ollut huomattavasti viime vuosia vähemmän .

Kehitys on ollut suotuisaa kaikkien ikäluokkien kuljettaja-ryhmissä . Tänä vuonna ajoterveysperäisten onnettomuuk-sien määrä on selvästi viime vuotta vähäisempi . Sen vuoksi iäkkäämpien kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia on ol-lut edellisvuotta vähemmän .

Vuoden kolmannella neljänneksellä heinä-syyskuussa ta-pahtui kaikkiaan 60 kuolemaan johtanutta moottoriajoneu-vo-onnettomuutta, joista neljännes oli moottoripyöräilijöi-den onnettomuuksia . Niistä tyypillistä oli moottoripyöräilijän oman riskinoton kostautuminen .

Onnettomuuden vastapuoleksi motoristi joutui lähinnä autoilijoiden havaintovirheiden vuoksi . Kaikkiaan alkuvuon-na kuolemaan johtaneita motoristionnettomuuksia on ollut 26, joista 18 tapauksessa aiheuttajana on ollut motoristi itse .

Jalankulkijaonnettomuudet vähenivät, mutta pyöräilijän hengen vieneet onnettomuudet lisääntyivät . Niissä korostuu pyöräilijöiden varomattomuus, sillä alustavien tietojen mu-kaan valtaosassa pyöräilyonnettomuuksia pyöräilijä on ollut onnettomuuden pääaiheuttaja .

Eniten kuolinonnettomuudet ovat vähentyneet Uudella-maalla (-11), Etelä-Savossa (-10) ja Pohjois-Karjalasssa (-7) . Varsinais-Suomessa taas on tapahtunut 11 kuolinonnetto-muutta enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa .

Liikenneturva seuraa suomalaisten liikennekäyttäytymistä ja heijastimen käyttöastetta vuosittain . Pimeän ja hämä-

rän aikaan tehdyissä tarkkailuissa syksyllä 2012 havaittiin, et-tä 51 prosenttia jalankulkijoista käytti heijastimia taajama-alu-eilla . Kansainvälisesti katsottuna suomalaisten heijastinluvut ovat ilmiömäisiä, sillä heijastin on tuntematon ilmiö monissa Euroopankin maissa .

Vuoden pimeimpänä aikana loka-tammikuussa sattuu 43 % jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista . Erityises-ti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot keskittyvät näille kuukausille .

Kiinnitä riippuheijastin polven korkeudelle tienpuoleiselle sivulle . Heijastimen pitää päästä heilumaan vapaasti ja näkyä sekä eteen, taakse että sivulle . Myös stretch- tai jousiheijas-tin kiinnitetään tien puoleiselle sivulle ranteeseen tai kyynär-varteen . Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat au-toilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa .

LII

KE

NN

ET

UR

VA

Liikenneviraston tuoreiden tilastojen mukaan ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat tammi–heinä-

kuussa 3,3 prosentilla viime vuodesta . Tuonti on sen sijaan vähentynyt 0,7 prosentilla .

Matkustajien kokonaismäärä on kasvanut puolitoista pro-senttia vuoden takaiseen verrattuna . Liikenne Virosta lisään-tyi 3,5 prosenttia, mutta Ruotsista sen sijaan väheni noin prosentin . Ruotsin liikenteen osuus koko ulkomaan matkus-tajaliikenteestä oli 49,6 prosenttia, Viron 42,5 prosenttia .

Rautatieliikenne kasvaaRautatieliikenne on kehittynyt varsin suotuisasti vuoden 2013 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana . Sekä henkilö- et-tä tavaraliikenteen määrät lisääntyivät edellisen vuoden vas-taavasta ajankohdasta .

Pitkien reittien suosio on kasvanut, siksi matkat myös oli-vat keskimäärin aiempaa pidempiä . Pääkaupunkiseudun lä-hiliikenteen matkat lisääntyivät prosentilla .

Tavaraliikenteen kuljetusmäärät kasvoivat kahdeksan en-simmäisen kuukauden aikana kolme prosenttia edellisvuo-desta . Kasvu on peräisin itärajan ylittävästä kansainvälisestä

UUTISIA

liikenteestä, sillä kotimaassa kuljetukset puolestaan väheni-vät . Tavaraliikenteen keskimääräinen kuljetusmatka lyheni, ja alkuvuoden tonnikilometrisuorite jäi hieman edellisvuot-ta pienemmäksi .

Pääteiden tieliikenne lisääntyi vajaan prosentinPääteiden liikenne lisääntyi tammi–elokuussa vajaan prosen-tin (0,73 %) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta . Hen-kilö- ja pakettiautoliikennettä oli 0,85 prosenttia enemmän, kun taas raskas liikenne (linja- ja kuorma-autot) väheni 0,56 prosenttia .

Alueellisesti tarkasteltuna erot kevyen liikenteen kehityk-sessä olivat hyvin pieniä . Eniten liikenne lisääntyi Pohjois-Sa-vossa, 1,7 prosenttia, kun taas Lapissa lisäystä oli vajaat puo-li prosenttia . Raskas liikenne lisääntyi eniten Keski-Suomessa (3,35 %) ja väheni eniten Varsinais-Suomessa (2,12 %) .

Tänään 1 .10 . vietetään heijastinpäivää . Liikenneturva muistuttaa, että on aika kiinnittää heijastin ja näyttää loista-valta . Joka toinen suomalainen käyttää heijastinta . Valtaosa autoilijoista raportoi hankaluuksista havaita ilman heijasti-mia liikkuvia jalankulkijoita .

Käytä heijastinta oikein

Vienti- ja rautatiekuljetukset kasvussa, raskas liikenne väheni

7/2013 43

Talviteillä ajetaan yhä vähemmillä nastoilla – vaarantuuko turvallisuus?

Useista tulevaksi talveksi ostetuista nastarenkaista löytyy entistä vähemmän nastoja . Muutoksella yritetään vä-

hentää tien kulumista, mutta voiko muutos johtaa liukaste-luun liikenteessä?

Tuore lakimuutos määrää, että heinäkuun alusta valmiste-tuissa renkaissa pitää olla entistä vähemmän nastoja tai ren-kaan tietä kuluttavan vaikutuksen tulee pysyä tiukoissa ra-joissa . Rengasvalmistajien mukaan liikenneturvallisuus ei muutoksesta kärsi . Päinvastoin, se saattaa jopa parantua .

– Nastan sijoittelulla ja muodolla sekä renkaan kumiseok-sella ja kuvioinnilla pystytään takaamaan se, että nastaren-kaat ovat vähintään yhtä turvallisia kuin ennenkin, vahvis-taa teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri Nokian Renkailta .

Joissakin uusissa nastarenkaissa on nastojen määrää jo-pa lisätty . Tämä on täysin sallittua, jos testillä voidaan osoit-taa, että rengas kuluttaa tietä yhtä vähän tai vähemmän kuin pienemmän nastamäärän rengas .

– Nastateknologia on kehittynyt huimasti . Pelkästään nas-tan koon ja painon pieneneminen on vähentänyt tienkulu-maa merkittävästi . Myös nastan kiinnityksellä ja muodolla vaikutetaan tien kulumiseen . Uuden lain mukaiset nastaren-kaat kuluttavat tietä jopa neljänneksen aikaisempaa vähem-män, Morri kertoo .

Renkaiden turvallisuuteen ja pitkäikäisyyteen vaikuttaa olennaisesti myös niiden oikea käyttö . Kaikki lähtee rengas-paineiden tarkistamisesta . Talvirenkaissa paineet ovat aina hieman korkeammat kuin kesärenkaissa . Myös renkaiden kierrätys akselilta toiselle on syytä muistaa .

– Paremmat renkaat tulee aina asentaa taakse . Renkai-ta kannattaa kierrättää myös kesken kauden, koska liukkailla keleillä muun muassa ajonvakautusjärjestelmä kuluttaa taka-renkaita enemmän, vinkkaa Vianorin Porin toimipisteen pääl-likkö Ilkka Isoviita.

UUTISIA

Pienet maarakennusyritykset tarvitsevat yhä työvoimaa

Synkkien yt-neuvottelu-uutisten keskellä on hyvä muistaa, että esimerkiksi maarakennus- ja konepalveluyritykset

tarvitsevat tulevina vuosina yhä enemmän ammattitaitoista työvoimaa, muistutti Koneyrittäjien Markku Suominen Max-po 2013 -näyttelyssä syyskuussa .

– Maarakennuksen ja konepalveluiden työt eivät poistu Suomesta mihinkään . Tarve ammattitaitoisista ja osaavista työntekijöistä on tietyillä alueilla jo nyt polttava . Työpaikat, joissa peruskoulu riittää pohjakoulutukseksi, ovat vähenty-neet . Maarakennusala ei ole aloista mikään poikkeus . Alan vaatimukset ovat kasvaneet .

– Lisääntynyt tietotekniikka, vaihtelevat olosuhteet, tiu-kentuneet aikataulut ja laatuvaatimukset – kaikki nämä vaa-tivat työntekijöiltä entistä parempaa ammattitaitoa, luette-li Suominen .

Maarakennusalan oppilaitosten ja työelämän pitää edel-leen tiivistää yhteistyötään, jotta alaa opiskeleva nuori saa riittävän ammattitaidon sekä todellisuutta vastaavan käsityk-sen tulevasta työstään .

Koneyrittäjien liitto on 2 .500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnan-tajajärjestö .

Työsuhdematkalippu on HSL-alueella autoetua suositumpi

Työsuhdelippua käytti vuonna 2012 HSL:n tilastojen ja ve-rohallinnon tietojen mukaan noin 65 .000 henkeä, yli 10

prosenttia enemmän kuin vuonna 2011 . Vuonna 2008 työ-suhdelipulla kulki noin 34 .000 henkeä .

Lippuetua tarjoaa tätä nykyä työntekijöilleen yli 1 .300 HSL-alueen työnantajaa . Kuukausilaskutettavaa työsuhdekausi-lippua käyttävien yritysten määrä on kasvanut tasaisesti yli 10 prosenttia vuodessa . Työmatkaseteleitä käyttävien yri-tysten määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuo-den aikana .

Valtakunnallisesti tarkasteltuna työsuhdelipun käyttäjistä 80 prosenttia matkustaa HSL-alueen joukkoliikenteessä . Lip-puetu on HSL-alueella jo suositumpi kuin autoetu, jota käyt-ti viime vuonna noin 36 .000 henkeä .

Vuoden 2010 alussa voimaan tullut uudistus muutti mat-kalippuedun kokonaan verovapaaksi 300 euroon asti ja hen-kilökohtaiselle matkakortille ladatun kauden lisäksi myös ar-vo tuli etuuden piiriin . Tämä helpotti esimerkiksi osan vuotta työmatkapyöräilevien ja satunnaisten joukkoliikenneasiakkai-den mahdollisuutta hyödyntää etua .

Työsuhdelippu on edullinen myös työnantajalle, sillä lip-pujen hankkimisesta aiheutuvat kulut voi vähentää täysimää-räisinä verotuksessa .

Työmatkasetelit palvelevat erityisen hyvin suuria työnan-tajia, joiden henkilöstö vaihtuu vilkkaasti ja joissa on paljon lyhytaikaisia työsuhteita . Kappalemääräisesti eniten setelei-tä käyttävät pääkaupunkiseudun kuntatyönantajat, mutta vii-meisen vuoden aikana suuret yksityiset työnantajat ovat ryh-tyneet hankimaan seteleitä selvästi entistä enemmän .

44 7/2013

UUTISIA

Älyliikenteen ammattilaiset valitsivat voittajan iMobili-

ty Forumin ja Euroopan komis-sion asettamista ehdokkaista . iMobilityForum on komission rahoittama ja ohjaama fooru-mi, jonka tavoitteena on tukea turvallista, älykästä ja päästö-töntä liikkuvuutta .

Perustelut voitolle olivat, että Petri Mononen on edis-

tänyt merkittävästi älyliiken-teen käyttöönottoa Euroopas-sa . Hän on myös koordinoinut huomattavia eurooppalaisia tutkimusprojekteja, kuten Te-leFOTia ja TeleFOT-INCOa .

Monosen älyliikenteen tut-kimusprojektit ovat laajoja . Te-leFOT-projektin kenttäkokeisiin osallistui noin 3 .000 kuljetta-jaa kahdeksassa eri Euroopan

HENKILÖUUTISIA

Pirkanmaan ELY-keskus valitsi Siuro–Hämeenkyrö välisen tien päällysteeksi NCC Green Asphaltin, sillä se vähentää

asfaltintuotannon hiilidioksidipäästöjä 25–30 prosenttia perin-teiseen asfalttiin verrattuna, koska asfaltti pystytään valmista-maan matalamassa lämpötilassa . Menetelmä pienentää myös typpidioksidin, hiilimonoksidin ja rikkidioksidin päästöjä ym-päristöön .

Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitovastaavan Anne Valko-sen mukaan ELY-keskusta kiinnostaa NCC Green Asphaltissa myös sen työturvallisuutta parantavat ominaisuudet . Savua ja hajua ei synny yhtä paljon kuin perinteistä kuuma-asfalttia valmistettaessa .

Myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen urakassa Paimios-sa kiinnitettiin huomiota tähän .

– NCC Green Asphalt näytti lopputuotteena olevan täysin verrattavissa kuumaan asfalttiin . Tuotantoprosessissa huomat-

tavin ero oli massan hajuttomuus ja käryttömyys, kertoo Var-sinais-Suomen ELY-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas .

Päällysteet valitaan ELY-urakoissa yleensä edullisimman hinnan perusteella . Anne Valkonen uskoo, että ympäristönäkö-kohdat vaikuttavat päällysteen valintaan yhä enemmän .

– Suomihan on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämi-seen . Julkinen tilaaja pystyy ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon hankinnoissa asettamalla niille ehtoja .

ELY-keskuksia konsultoiva Harri Spoof Pöyry CM Oy:stä uskoo myös, että ympäristötekijät painavat tulevaisuudessa enemmän päällystehankinnoissa .

– Tilaaja voi kilpailuttaessaan tarjouksia esimerkiksi antaa bonuksia sen mukaan, miten urakoitsija ottaa ympäristöasi-at huomioon . Ongelmana on, että ympäristöväitteiden toden-taminen voi olla vaikeaa . Ala kuitenkin tarvitsee kaikentyyppi-siä innovaatioita .

Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset kokeilivat ympäristöystävällistä asfalttia

Maarakennusalan Neuvot-telukunta MANK ry on

myöntänyt alan arvostetuim-man tunnustuksen, Tömpän vuonna 2013 Rudus Oy:lle an-siokkaasta toiminnasta raken-nusalan työturvallisuuden edistämisessä .

Suomessa sattuu rakennus-alalla lähes 70 tapaturmaa mil-joonaa työtuntia kohden . Se on erittäin suuri luku muihin Pohjoismaihin verrattuna . Ru-dus Oy:llä tapaturmien määrä on saatu merkittävästi vähene-mään systemaattisella ja pitkä-jänteisellä toiminnalla .

Henkilökohtaisista ansiois-

VTT:n Petri Mononen palkittiin Euroopan komission iMobility Awardilla älyliikenteen edistämisestä

MANK Tömppä ja Pikkutömpät 2013

ta infra-alan hyväksi tehdystä työstä jaettiin Pikkutömpät Ka-ri Happoselle, Tapani Karoselle ja Pekka Vaaralle. Pikkutömp-pä voidaan myöntää infra-alan hyväksi tehdyistä henkilökoh-taisista ansioista ja saavutuk-sista .

Toimialapäällikkö Kari Hap-ponen on toiminut erittäin an-siokkaasti ja pitkäaikaises-ti koneyrittäjien ja pienten kone yritysten edunvalvojana maarakennusalalla . Tehtäväs-sään Koneyrittäjien maara-kennusalan toimialapäällik-könä Happonen on vuodesta 1985 saakka osallistunut maa-

rakennusalan yleiseen kehit-tämiseen muun muassa Maa rakennusalan neuvottelu-kun nan kautta .

Pekka Vaara on toiminut Asunto-, toimitila- ja rakennut-tajaliitto RAKLIn infra-toimi-alapäällikkönä vuosina 2007–2011, josta hän hiljattain on siirtynyt aktiivisen ja osallis-tuvan ”vanhemman kansalai-sen” tehtäviin . MANKin halli-tuksessa Pekka on ollut vuosia vakiokalustoa ja viimeisimpä-nä tehtävänään hän nosti esiin maanrakennusalan uudenlai-set osaamistarpeet ja valmis-teli sittemmin käynnistetyn

nuoriso-ohjelman .Tapani Karosen ansiot ulot-

tuvat MANKin syntylähteille . MANK ry:n perustavassa koko-uksessa 5 .12 .1985 kokouksen puheenjohtajana toimi tielai-toksen ylijohtaja Väinö Suo-nio ja sihteerinä SML:n Tapani Karonen . Siitä lähtien Karonen onkin ollut mukana lukuisissa MANKin hankkeissa . Viimei-sin on laaja Infra muutokses-sa -yhteistyöhanke, jonka joh-toryhmän puheenjohtaja hän toimii .

maassa . Projektissa analysoi-tiin yli kymmenen miljoona ajettua kilometriä perinpohjai-sesti . Tulokset ovat julkisesti saatavilla ja siten osaltaan tu-kemassa älykkäämmän liiken-nejärjestelmän kehittämistä .

- Tutkimustyössä selvitettiin ajoneuvoihin jälkiasennettavi-en ja mobiilien älyliikennepal-veluiden vaikutuksia . Palvelut

ovat kuluttajien saatavilla ja otettavissa helposti ja edulli-sesti käyttöön . Älypuhelime-lla käytettävät liikennepalvelut ovat yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin ajoneuvo-teollisuuden uusien autojen li-sävarusteena tarjoamat tai yh-teiskunnan varoin tien varteen rakennetut järjestelmät, kertoo Petri Mononen .

7/2013 45

HENKILÖUUTISIA

Liikenne- ja viestintäministeriö

Valtioneuvosto on nimittänyt liiken-ne- ja viestintäministeriön viestintä-

johtajaksi filosofian maisteri Taina Pies-kin (46) . Pieskin uusi toimikausi alkoi 15 . 10 .2013 . Viestintäjohtajan virkakausi kes-tää viisi vuotta .

Pieski on toiminut liikenne- ja viestin-täministeriön viestintäjohtajana vuodes-ta 2008 . Tätä ennen hän toimi sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkönä ja ympäristöministeriön viestintäpäällik-könä .

Viestintäjohtaja osallistuu ministeriön johtamiseen ja on ministeriön johtoryh-mien jäsen . Hän johtaa ministeriön vies-tintää, joka vastaa ministeriön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä, sidosryhmä-toiminnasta ja verkkoviestinnästä . Vas-tuualueeseen kuuluu myös viestintä-asioiden yhteistyö valtioneuvostossa ja ministeriön hallinnonalalla .

A-Insinöörit

Ins . (AMK) Johanna Pajula on nimitetty projektipääl-liköksi A-Insinöörien Inf-rasuunnittelun toimialalle Helsinkiin .

DI Lucija Truksane-Marko-vitch on aloittanut suun-nittelijana A-Insinöörien Infrasuunnittelun toimi-alalla geosuunnittelussa .

DI Tuomas Mäkitalo on aloittanut A-Insinöörien Infrasuunnittelun toimi-alalla geosuunnittelussa .

A-insinöörien Rakenne-suunnittelun toimialan Porin yksikönjohtajaksi on nimitetty RI Jari Kivelä .

Akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtajaksi on nimitetty TkL Mikko Kyl-liäinen A-Insinöörien Ra-kennesuunnitteluun .

Sito

Jukka Andersson on ni-mitetty liiketoimintajohta-jaksi Rakennuttamistoimi-alalle 1 .8 .2013 alkaen .

Mari Paananen on nimitetty vanhem-maksi asiantuntijaksi Rakennuttamistoi-mialalle 5 .8 .2013 alkaen .

Asko Kähkönen on nimitetty vanhem-maksi asiantuntijaksi Rakennuttamistoi-mialalle 5 .8 .2013 alkaen .

Juho Koskela on nimitetty nuoremmaksi suunnitteli-jaksi Kaupunki-toimialalle 5 .8 .2013 alkaen .

Laura Parkkinen on nimi-tetty suunnittel i jaksi Kaupunki - to imia la l le 12 .8 .2013 alkaen .

Tuula Virkkula on nimitet-ty henkilöstön kehittämis-konsultiksi 15 .8 .2013 alka-en .

Vesa Vierimaa on nimi-tetty projektipäälliköksi Tietopalvelut-toimialalle 19 .8 .2013 alkaen .

Laura Poskiparta on ni-mitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Liikenne ja logistiikka -toimialalle 2 .9 .2013 alkaen .

Colmec

Colmecin myyntipäälli-köksi on 14 . lokakuuta al-kaen nimitetty Markku Asikainen (42) . Hän on työskennellyt rengasalal-la 17 vuotta . Viimeiset kuusi vuotta Asikainen oli Vianorin aluemyyntipäällikkönä Jyväskylässä vas-tuualueenaan kuorma- ja linja-autojen rengas- sekä palvelumyynti . Tätä ennen hän oli vastaavissa tehtävissä Euromas-terilla .

Sweco PM

Sweco PM Oy:n Länsimetro-yksikköön on nimetty 1 .9 .2013 lähtien projekti-insi-nööriksi Jenni Haakana .

Ramboll

KTM Tomi Tanninen aloit-ti Ramboll Finland Oy:n uutena talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä lo-kakuussa . Tanninen vas-taa Rambollin talouden kokonaisvaltaisesta hallin-nasta ja osallistuu yritys-kauppojen valmisteluun .

Tanninen siirtyi Rambolliin Altiasta, jossa hän toimi talous- ja rahoitusjohta-jana vuodesta 2008 . Tätä ennen Tanni-nen työskenteli Pauligilla erilaisissa ta-loushallinnon johto- ja kehitystehtävissä lähes 15 vuoden ajan .

46 7/2013

Täydet suunnittelun, konsultoinnin ja pro-jektinjohdon palvelut.

www.poyry.fi/infra

Suomen laajin rakennetun ympäristön osaaminen

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, [email protected]

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

LIIKEHAKEMISTO

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 [email protected] - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

vuokraa liikenne- ja varoitus tarvikkeita ympäri Suomen.

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ

Nyt avattu uusi

toimipiste Jyväskylään

Tervetuloa!

Käy tutustumassa uusilla nettisivuillamme

www.trafino.fi

Trafinosta saa kaikkea mitä tarvii tiellä,

taidanpa minäkin lähteä käymään siellä!

7/2013 47

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

LIIKEHAKEMISTO

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

VIANOVA.FI

Infra-, talo- ja ympäristö suunnittelun asiantuntija

FCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fi

Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella

nopeasti ja luotettavasti

West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45 • 28130 Pori

puh. 0400 121 907 • [email protected]

www.roadmasters.fi

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Tilaukset: Suomen Tieyhdistys • Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki • Puhelin 020 786 1000 • Faksi 020 786 1009 • [email protected] • www. tieyhdistys.fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7 140 s., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja jayksityistielakiISBN 978-952-99824-6-2152 s., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Kimmo LeväLumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s., 17 €

Pekka RytiläKaiken maailman moottoritiet– Juhlajulkaisu 2012Moottoriteitä Suomessa 50 vuotta – Suomen Tieyhdistys 95 vuottaVärikäs kertomus maailman moottoriteistä. ISBN 978-952-99824-5-564 s., 25 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)ISBN 978-952-99824-4-8 (PDF)108 s., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

tie liikenne - tieyhdistys

Documents