1

Suomalaiset tietoyhteiskunnassa ja verkkokaupassa

Panu MoilanenJyväskylän yliopisto27. syyskuuta 2004

Tietoyhteiskunta

• Tietoyhteiskuntaa voidaan tarkastella esimerkiksi – Taloudellisesta näkökulmasta

• Huomio tiedon (informaation) merkityksessätuotannontekijänä

• Tarkastelun kohteena yritystoiminnan ja talouden toiminnan muutos

– Teknologisesta näkökulmasta• Huomio innovaatioissa ja teknologisessa

kehityksessä sekä niiden käytössä• Tarkastelun kohteina esim. ihmisten jokapäiväinen

elämä – mm. viestintä, asiointi ja kaupankäynti.

2

Infrastruktuuri kunnossa?

• Suomen infrastruktuuri on korkeatasoinen– NRI 5,92 – paras maailmassa

• Network Readiness Index – mittaa maan valmiutta osallistua ja hyötyä informaatio- ja tietotekniikan kehitykseen/-stä

– ERI 8,38 – 6. paras maailmassa (Ruotsi ykkönen)

• Economic Applications of ICT Readiness Index –mittaa sitä, kuinka maan taloudellinen rakenne (markkinarakenne) edesauttaa Internetin hyödyntämistä.

– Laajakaistayhteydet yleistyvät räjähdysmäisesti• Muutos 2001-2002 +426%

Asiakkaiden valmiudet

Managing basic prerequisites (Statistics Finland, 1999)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

< 15 15–19 20–29 30–39 40–49 50–59 60+

Age

%

Can use keyboardUsing mouse is easyCan cope with English softwareHas access to networkHas email address(es)

3

Suomalaiset verkossa

• Internetin käyttö sukupuolen ja iän mukaan keväällä 2004, %. (Tilastokeskus)

• Internet mediana on saavuttanut kypsyytensäja muuttunut luontevaksi osaksi jokapäiväistäelämää nuorten ja nuorten aikuisten (=> 39-vuotiaat) keskuudessa.

Suomalaiset verkossa

• Kahdella kolmasosalla suomalaisista (57 % kotitalouksista) on kotonaan tietokone, 47%:lla on Internet yhteys

• 650 000 kotitaloudessa (25%) on laajakaistaliittymä – ennuste 2007 on 36%.– Suomi Euroopassa lukumäärässä viidennellä

sijalla– Laajakaistaliittymät Suomessa suhteellisen

kalliita

4

Vaikuttaako talouden koko?(Kuluttajabarometri 5/2004)

• Internet-yhteydet kotitalouden koon mukaan keväällä 2004.

Entä koulutustaso?(Tilastokeskus)

Koulutustaso, verkon käyttö ja verkkokauppa.

34

39

20

7

27

37

25

11

20

39

25

16

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Perusaste

Keskiaste

Ammattiopisto taiammattikorkeakoulu

Akat. Tutkinto

Pro

sent

tia Verkkokaupan käyttäjätInternetin käyttäjätKoko väestö

5

Entä tulotaso?(Tilastokeskus)

• Internet-yhteys vs. tulotaso ja talouden koko

Kallista on(ITU 2003)

6

Mitä ne siellä tekee?(Tilastokeskus 2003 ja 2004)

• Internetin käyttötarkoitukset ikäryhmittäin keväällä 2003 ja keväällä 2004

Verkkokaupan riskit arveluttavat…

7

…mutta yhä useampi kokeilee(Lähde: Tilastokeskus)

• Noin 790 000 15-74-vuotiaista oli tilannut jotain verkosta kevääseen 2004 mennessä. – Keväällä 2004 590 000 tilannut jotain viimeisen

kolmen kuukauden aikana (syksy 2002: 450000, syksy 2003 490 000); noin 400 000 maksanut ostoksen verkossa.

• Verkkokaupan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti – Syksy 2000 364 meur– Syksy 2001 566 meur– Syksy 2002 830 meur– Syksy 2003 1030 meur

Kuka surffaa ja shoppaa?(Tilastokeskus 2004)

Koko väestö, Internetin käyttö ja verkkokauppa. Kevät 2004.

8

17 17

19

21

18

12

22 2221

17

6

10

33

27

19

8

3

0

5

10

15

20

25

30

35

15-19 v 20-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-74 v

Ikäryhmä

Pros

entti

a

Koko väestöInternetin käyttäjätVerkkokaupan käyttäjät

8

Kehitys 2001-2004(Tilastokeskus 2004)

Verkkokaupan käyttäjien osuus koko ikäryhmästä 2001-2004

12

15 15

10

6

3

1817 17

13

4

1

15

21 21

15

9

2

24

40

32

20

9

3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

15-19 v 20-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-74 v

Pro

sent

tia

Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004

Mitä ostaa tai tilaa?(Tilastokeskus 2004)

Verkkokauppa tuoteryhmittäin, kevät 2004.

35,9

33,9

29

26,2

23,8

21,4

19

17,4

17,2

13,3

13

9,3

7,7

2,6

6,2

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Matkoja, hotellivarauksia

Vaatteita, jalkineita

Pääsylippuja

Kirjoja, lehtiä

Musiikka, videoita

Muita harrastustuotteita

Kodin tekstiilejä

Tietokoneita, oheislaitteita

Kulutuselektroniikkaa, kodinkoneita

Urheiluharrastuksiin liittyviä tuotteita

Tietokoneohjelmia, pelejä

Osakkeita, arvopapereita, vakuutuksia

Autoiluun liittyviä tuotteita

Elintarvikkeita, juomia

Jotain muuta

Pros

entti

a

9

Ja onko asuinpaikalla väliä?(Tilastokeskus 2004)

Internetin ja verkkokaupan käyttäjien osuus. Kevät 2004.

80

66

26

77

66

20

71

59

20

62

52

17

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Käyttänyt Internetiä

Hakenut tuotetietoa Internetistä

Tilannut tai ostanut verkosta

Muut kunnatKaupunkimaiset kunnatSuuret kaupungitPääkaupunkiseutu

Summa summarum

• Verkkokaupan asiakas – On tyypillisesti nuori tai nuori aikuinen – Asuu pääkaupunkiseudulla tai suuressa

kaupungissa– Asuu tyypillisesti useamman hengen

kotitaloudessa– On usein keskimääräistä parempituloinen– On usein keskimääräistä paremmin koulutettu

10

Digitaalinen kahtiajako

• Ihmisten erilaiset mahdollisuudet päästäverkkoon ja saada hyötyä sen käytöstä – uuden teknologian kyky synnyttää merkittäviäsosiaalisia eroja

• Kaksi tasoa– Heikko oletus – eriarvoistuminen on tilapäistä ja

koskee lähinnä ihmisten erilaisia taitoja ja kykyjä– Vahva oletus – tietoyhteiskunnan kehitys

synnyttää uusia sosiaalisten ryhmien välisiäjakoja ja syventää vanhoja

Erilaisia näkökulmia(Sassi, 2003)

• Teknis-hallinnollinen nk, pienet huolet– Olennaista verkkoon pääsy, käyttötaidot ja verkon sisällöt– Tietoyhteiskuntaohjelmien lähtökohta– Teknologiaoptimismi

• Sosiaalisten rakenteiden nk, keskikokoiset huolet– Tarkastelun kohteena yhteiskunnan sosiaalisten

rakenteiden ja verkon välinen suhde– Informaatiorikkaat ja –köyhät, joiden välillä pysyvä kuilu

• Tulotaso, koulutus, etninen tausta• Informaatiorakenteet ja syrjäytyminen, suuret huolet

– Epätasa-arvoinen sosiaalinen rakenne ja informaatioteknologian aktiivinen osuus eriarvoisuuden syvenemisessä

– Marginaaliin joutuminen on pysyvää• Modernisaation ja kapitalismin näkökulma – vallankumous

– Kurjistumisteoria informaatioteknologian kontekstissa

11

Asenneongelma?

• Usein potentiaaliset asiakkaat pelkäävät elektronisen liiketoiminnan oletettuja riskejä– Tuoteriskit– Transaktiokumppaniin liittyvät riskit– Maksamiseen liittyvät riskit– Yksityisyyden menettämiseen liittyvät riskit

• Ratkaisu: asiakkaita on opetettava, vrt. esim. Internet pankkitoiminta, pankkiautomaatit jne…

Verkkoliiketoimintaa?

• Aiemmin suurin osa Internet-liiketoiminnan liikevaihdosta syntyi yhteysmaksuista (kuukausimaksu, aikaperustaiset maksut)– Tulevaisuudessa poikkeuksellisten voittojen

saavuttaminen tarjoten Internet-yhteyttä ei ole enäämahdollista.

• Aikaperustainen veloitus kadonnee lukuunottamattatiettyjä erikoissovelluksia

• Normaalit markkinamekanismit stabiloivat kiinteidenInternet-yhteyksien hinnat

• Ongelma: syrjäiset alueet, vrt. ruotsalaisten BREDBAN-projekti

• Tulevaisuudessa elektroniset liiketoiminnan tuloistapääosa on lähtöisin asiakkaalle tarjottavistalisäarvopalveluista

12

Tulevaisuuden trendejä

• Uusia toimialoja elektronisen liiketoiminnan piiriin

• Voimakasta kasvua odotettavissa• Uusien yhteysteknologioiden esiinmarssi• Verkko ei enää tulevaisuudessa ole

liiketoimintaa – mikä sitten on?• Kuluttajien asenteet muuttuvat• Lainsäädännöllinen ympäristö kehittyy

Toimialojen luokittelu

• Perinteiset toimialat– Ydinhyöty voidaan toimittaa ainoastaan fyysisenä

tuotteena– Esimerkiksi autot, vaatteet, keittiötarvikkeet, lamput

• Transitionaaliset toimialat– Tällä hetkellä ydinhyöty toimitetaan pääasiallisesti

fyysisenä tuotteena,mutta se voidaan myösdigitalisoida

– Esimerkiksi sanomalehdet ja kirjat• Digitaaliset toimialat

– Ydinhyöty toimitetaan digitaalisessa muodossa– Esim. verkon portaalipalvelut, DAB, DVB, musiikki

13

Elektronisesti vai ei?

• Perinteiset toimialat– Elektronista liiketoimintaa voidaan hyödyntää

laajennetun tuotteen (augmented product) tarjoamisessa asiakkaalle

• Transitionaaliset toimialat– Useimmat yritykset tarjonnevat tulevaisuudessa

digitaalisen version tuotteestaan.– Jotkin perinteiset versiot saattavat kadota

• Digitaaliset toimialat– Todennäköisesti siirtyminen verkkojakeluun– On demand -palvelut