tietoyhteiskuntakaari - tieken kommentit

Tietoyhteiskuntakaari

Jyrki KasviTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry.

HE 221/2013 vp

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

Yleistä Tietoliikennettä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen ja

kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on perusteltua ja kannatettavaa Tilanne, jossa säädökset ovat hajallaan useissa eri aikoina valmistelluissa, osin

ristiriitaisissa laeissa on muodostanut yrityksille juridisen riskin, joka on vähentänyt halukkuutta investoida palveluiden kehittämiseen (vrt. tapaus TVkaista)

Myös esitetty 352 §:n laajuinen laki on pienille uusia tietoyhteiskuntapalveluita kehittäville yrityksille juridisesti hyvin haastava

Tietoyhteiskuntakaari on nimenä harhaanjohtava, sillä kaari keskittyy sähköisen viestinnän sääntelyyn, ja sen ulkopuolelle jää laajoja tietoyhteiskuntapoliittisia kokonaisuuksia. Myös muiden ministeriöiden kuin LVM:n tulisi päivittää oma tietoyhteiskuntalain-

säädäntönsä ja varmistua lakien yhteentoimivuudesta ja yhtenäisestä käsitteistöstä.


Kansallisen lainsäädännön rajat 2§ ulottaa lain koskemaan koko

Internetiä:”3) palvelua tarjotaan suomenkielisenä tai sitä muuten suunnataan Suomeen tai suomalaisille” Kaikki Internetin palvelut on tarkoitettu kaikille Internetin käyttäjille kaikkialla

maailmassa, ellei maakohtaista saatavuutta ole erikseen jostain syystä rajoitettu (ennakkosensuuri, tekijänoikeudet).

Sisällöt ovat myös automaattisesti käännettävissä eri kielille, myös suomeksi. Ruotsin kieli mainitaan vain perusteluissa, saamea ei lainkaan.

Kaari tulisi rajata normaaliin tapaan koskemaan vain suomalaisia tai Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Haasteena suomalaisille suunnattu ulkomailla toimiva Suomessa laiton palvelu Kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia unohtamatta. Vrt. case Sihteeriopisto tai Kavkaz center


Esim. rahapelimonopoli murtui jo vuosia sitten


Sivujen tekijä tuomittu Suomessa mm. törkeästä kunnianloukkauksestaehdottomaan vankeuteen, istunut tuomionsa, mutta sivut edelleen verkossa, koska ne ovat yhdysvaltalaisen yrityksen palvelimilla Yhdysvalloissa, jaYhdysvaltojen sananvapauslaki suojaa myös kunnianloukkausta.

Kuvaruutukuva verkossa olevasta sivusta

jätetty pois esityksen slideshare-jaosta.


Vanhentunut käsitys joukkoviestinnästä Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja

2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää. Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille tuottamia,

mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä mainostuloja. Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien

audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen. Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden

oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain

ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin

Lisäarvopalvelun määritelmä 3§ 10) ja perustelu ovat ristiriidassa Pykälässä puhutaan sekä välitys- että sijaintitiedosta, mutta perusteluissa

painotetaan lisäarvopalveluiden perustuvan vain ja ainoastaan sijaintitietoihin. Käsite on kaiken kaikkiaan harhaanjohtava, ja väärinkäsitysten välttämiseksi olisi

ollut johdonmukaisempaa käyttää käsitettä sijaintitietopalvelu.


Yhdeksän ja puolen miljoonan katsojan ”kotivideo”


Rajoittunut käsitys Internetin liiketoimintamalleista Tietoyhteiskunnan palvelun määritelmä korostaa palvelun

korvauksellisuutta 3§ 29) tietoyhteiskunnan palvelulla sähköisenä etäpalveluna vastaanottajan

henkilökohtaisesta pyynnöstä tavallisesti korvausta vastaan toimitettavaa palvelua; Suuri osa tietoyhteiskunnan palveluista perustuu kuitenkin liiketoimintamalleihin,

joissa käyttäjiltä ei suoraan peritä maksua

Tietoyhteiskunnan palvelun käyttäjä ei välttämättä ole kuluttaja eikä asiakas eikä maksa palvelusta Kuluttaja-käsitettä ei määritellä, mutta sitä käytetään useissa kohdissa.

Kansalainen ei ole verkkoviestinnässä vain viestinnän kohde ja vastaanottaja, vaan myös itse aktiivinen viestijä. Kaaren taustalla vaikuttaa edelleen perinteinen hierarkkinen ylhäältä-alas-

näkökulma verkostomaisen asemesta.


Käyttäjä voi olla varsinaisen palvelun raaka-ainettatai varsinaiselle asiakkaalle myytävän palvelun kohde


Esim freemium-liiketoimintamallit


110§ Verkon neutraaliudesta kompromissi Neutraali verkko kohtelee kaikkea välittämäänsä tietoa samalla

tavalla riippumatta sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta

Eri osapuolilla ristiriitaiset tavoitteet: Internetyhteyspalveluiden tarjoajien näkökulmasta innovaatiot uusia tapoja

”paketoida” internetyhteyspalvelut, tietoyhteiskunnan palvelut ja lisäarvopalvelut– Teleyhtiöt eivät halua jäädä pelkiksi dataputkiksi

Tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien näkökulmasta yhteydet ovat pelkkä kanava heidän uusille palveluilleen– Pelkäävät teleyhtiöiden suosivan omia tai kumppaniensa palveluita

Käyttäjät haluavat pystyä käyttämään eri palveluita siitä riippumatta, ketkä palveluita tarjoavat, tai mitä verkkoyhteyttä he käyttävät.

Yhteiskunnan kokonaisetuna on suojata käyttäjiä ja mahdollistaa sekä teleyritysten että palveluntuottajien palveluinnovaatiot Tietoyhteiskuntakaaren vaikutuksia seurattava kokonaisvaltaisesti


Yksityiskohtia 32 luku: Suojaus ja suojauksenpurkujärjestelmät

Luku keskittyy kaupallisten sisältöjen joukkoviestinnän suojaamiseen, mutta… … suojausta käytetään myös kahdenvälisessä viestinnässä, esimerkiksi yksityisten

viestien, rahaliikennetietojen tai liikesalaisuuksien suojaamiseen. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (6 §) yksityisen viestin suojaus on vielä

mukana!

299 § Viranomaiskorvaukset Teleyrityksille ei enää korvattaisi viranomaisten tietopyynnöistä aiheutuvia

käyttökustannuksia, vain investoinnit ja ylläpito. Seurattava, miten ”hintalapun” poistuminen vaikuttaa tietopyyntöjen määrään

115§ Viestintäpalvelun sulkeminen ja käytön rajoittaminen Hyvä lisäys: Teleyrityksille oikeus olla yhdistämättä puheluita tms, joiden ilmeisenä

tarkoituksena on oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu. Huolehdittava, että tämä koskee myös ulkomailla tuotettuja viestintäpalveluita.


Lisää yksityiskohtia 128 § Teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu

Kännykkämaksaminen rinnastuu luottokorttimaksamiseen Teleyhtiöille vastaava korvausvelvollisuus kuin luottokorttiyhtiöillä jo on Vaikuttaa teleyhtiöiden myyjien kanssa tekemiin sopimuksiin Lisää kuluttajien luottamusta mobiilimaksamiseen

Nopea laajakaista on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri Kiinteästä valokuituverkosta tullut mobiiliverkkoa palveleva runkoverkko Valokuituverkkoon ei kannata investoida, koska käyttäjät ovat mobiiliverkossa Kaari painottaa mobiiliverkkoja, mutta ne tarvitsevat kuituverkkoja

Palveluiden kehityksen kannalta ratkaisevaa on luoda Euroopan laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat Pirstaleinen lainsäädäntö ja etujärjestökenttä tekevät palveluiden kehittämisestä

eurooppalaisille yrityksille ylivoimaisen urakan Ei ihme, että amerikkalaiset yritykset valtaavat Euroopan digitaaliset markkinat


Perusoikeudet kilpailutekijänä Tietoyhteiskuntakaaressa kiinnitetään kiitettävästi huomiota

yksityisyyden suojaan, luottamuksellisen viestin suojaan ja tietoturvaan. Heikkouksia toki vielä on, kuten välitystietojen 12kk tallentamisvelvollisuus (§157) ja

ns. Lex Nokia Teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehty rikos on hyvin laaja määritelmä Mikä ihme on EMS-palvelu?

Kuluttajien ja markkinoiden reaktiot Snowdenin paljastuksiin ovat osoittaneet, että teknologisesti ja juridisesti vahva tietoturva on kansallinen kilpailutekijä Esimerkiksi pilvipalveluita sijoitetaan nyt maihin, joissa yritykset luottavat

asiakkaidensa tietojen olevan turvassa paitsi rikollisten myös viranomaisten urkinnalta

30.9.2010 www.kasvi.org 15

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

tietoyhteiskuntakaari - tieken kommentit

Law