T I K K U R I L A N J O K I R A N N A N M A I S E M A - A R K K I T E H T U U R I K I L P A I L U

Kutsuki lpai lu 31.8.2015 – 30.11.2015

A R V O S T E L U P Ö Y T Ä K I R J A 1 . 3 . 2 0 1 6

MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA Kuntatekniikan keskus • Kaupunkisuunni elu

2

Sisältö

1. Kilpailujärjestelyt ..................................... 31.1 Kilpailun järjestäjät, luonne ja tarkoitus .......... 3

1.2 Kutsukilpailun osano ajat ............................... 3

1.3 Palkintolautakunta ja asiantun jat .................. 3

1.4 Kilpailun kulku ................................................. 3

1.5 Kilpailuehdotusten saapuminen ...................... 4

2. Kilpailutehtävä ........................................ 42.1 Kilpailualue ...................................................... 4

2.2 Suunni elutavoi eet ja -ohjeet ...................... 4

2.3 Arvosteluperusteet .......................................... 6

3. Kilpailun yleisarvostelu ............................ 63.1 Puistotaiteelliset ansiot ................................... 6

3.2 Toiminnalliset ansiot ........................................ 7

3.3 Tekniset ansiot ................................................. 7

4. Ehdotuskohtainen arvostelu .................... 9Haloja! ................................................................... 9

Keidas .................................................................. 12

Oksat pois ............................................................ 15

Stream Dreams .................................................... 18

Taikapeilin perhoset ............................................ 21

5. Kilpailun tulos ........................................ 245.1 Kilpailun ratkaisu ........................................... 24

5.2 Suositus jatkotoimenpiteiksi .......................... 24

5.3 Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus .................. 25

5.4. Nimikuorien avaus ........................................ 26

Liite 1: Kilpailuehdotukset ......................... 29

3

1. Kilpailujärjestelyt

1.1 Kilpailun järjestäjät, luonne ja tarkoitusVantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäris-tön toimialan Kuntatekniikan keskus ja Kaupunkisuunni elu järjestävät yhteistyössä Suomen maisema-arkkiteh liiton ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton kanssa maisema-arkki-tehtuurikilpailun Tikkurilan jokirannan suunni elusta.

Maisema-arkkitehtuurikilpailu oli luonteeltaan suunni e lu-kilpailu, ja se järjeste in kutsukilpailuna. Kilpailun tarkoi-tuksena oli löytää Tikkurilan jokirannan alueen jatkosuun-ni elun pohjaksi yleissuunnitelma, jolla paran netaan alueen toiminnallisuu a, yhteyksiä ja maisema-arkkiteh tonista il-me ä. Yleissuunnitelman ratkaisuiden tuli olla tekni ses toteutuskelpoisia, idearikkaita, kestäviä ja toi minnallises joustavia.

1.2 Kutsukilpailun osano ajatOsallistujaryhmässä tuli olla jäseninä maisema-arkkiteh , ra-kennesuunni elija, geotekniikan suunni elija sekä kunnallis-tekniikan suunni elija. Ilmoi autumismene elyn perusteel-la kilpailuun kutsu in seuraavat viisi suunni eluryhmää, joista kukin sai jä ää yhden kilpailuehdotuksen.

• Ramboll Finland Oy

• Maisema-arkkiteh toimisto Näkymä Oy

• FCG Suunni elu ja tekniikka Oy

• Sito Oy

• LOCI maisema-arkkitehdit Oy

1.3 Palkintolautakunta ja asiantun jatPalkintolautakuntaan kuuluivat kilpailun järjestäjän nimeäminä:

• Hannu Pen lä, apulaiskaupunginjohtaja, palkintolau-takunnan pj

• Henry Westlin, kaupungininsinööri, kuntatekniikankeskus, palkintolautakunnan vpj

• Hanna Keskinen, puistosuunni elupäällikkö, kuntatek-niikan keskus / viheralueyksikkö

• Tarja Laine, kaupunkisuunni elujohtaja,kaupunkisuunni elu

• Laura Muukka, maisema-arkkiteh ,kaupunkisuunni elu

• Asta Tirkkonen, aluearkkiteh , kaupunkisuunni elu

• Jarmo Pajunen, liikenneinsinööri, kuntatekniikan kes-kus / liikennesuunni elu

• Heikki Virkkunen, projek johtaja, Maankäytön, raken-tamisen ja ympäristön toimiala

• Jose Valanta, elinkeinojohtaja, Kaupunginjohtajan toi-miala / elinkeinopalvelut

• Arja Lukin, kaupunginarkkiteh , Tilakeskus

• Anne Vuojolainen, rakennustutkija, Vantaankaupunginmuseo

Teknisen lautakunnan nimeäminä

• Jari Porthén, puheenjohtaja, Tekninen lautakunta

• Tapio Päivinen, varapuheenjohtaja, Tekninenlautakunta

Kaupunkisuunni elulautakunnan nimeäminä

• Sirkka-Liisa Kähärä, puheenjohtaja,Kaupunkisuunni elulautakunta

• Timo Karén, varapuheenjohtaja,Kaupunkisuunni elulautakunta

Lisäksi palkintolautakuntaan kuuluivat Suomen maisema-arkkiteh liiton MARK ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton RIL nimeäminä

• Ria Ruokonen, maisema-arkkiteh MARK

• Ville Alajoki, diplomi-insinööri, RIL

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi Riikka Äärelä, mai-sema-arkkiteh MARK, Kuntatekniikan keskus, Vantaan kaupunki.

Palkintolautakunnan asiantun joina toimivat:

• Pirjo Kosonen, viherkunnossapitopäällikkö, kuntatek-niikan keskus / viheralueyksikkö

• Heikki Kangas, geotekniikkapäällikkö, kuntatekniikankeskus

• Sinikka Rantalainen, ympäristösuunni elija,Ympäristökeskus

• Ville Mikander, suunni eluinsinööri, kuntatekniikankeskus / kadun ja vesihuollon suunni elu

• Reeli Karimäki, lasten kul uurin ja kul uurituotannonpäällikkö, Kul uuripalvelut

• An Auvinen, suunni eluinsinööri, kuntatekniikankeskus / vesihuollon yleissuunni elu

• Tapio Koivu, toiminnanjohtaja, Heureka

1.4 Kilpailun kulkuKilpailuohjelma liiteasiakirjoineen on kilpailun järjestäjien sekä Suomen maisema-arkkiteh lii o MARK ry:n ja Suomen Rakennusinsinöörien lii o RIL ry:n hyväksymä. Palkintolau-takunta hyväksyi kilpailuohjelman 21.8.2015. Kilpailuaika oli 31.8.2015 - 30.11.2015.

Kilpailijoille järjeste in seminaari kilpailun lähtökohdista 18.9.2015.

Kilpailun lähtömateriaali oli saatavilla pääosin kilpailun al-kaessa 31.8.2015. Puustokartoitus ja pintavaaitus, määrälas-kentalomake, jokirannan rakennusten asemapiirrokset, joen vedenpinnantasot sekä lähtökoh en esi ely laisuuden ma-teriaalit toimite in kilpailijoille 2.10.2015.

4

Kilpailukysymykset tuli osoi aa palkintolautakunnalle 3.10.2015 klo 16 mennessä. Kysymyksiin vasta in 15.10.2015.

Valmiista kilpailuehdotuksista kerä in asukaspalaute a näy elyssä, työpajassa, ehdotusten esi ely laisuudessa sekä verkkokyselyn avulla.

1.5 Kilpailuehdotusten saapuminenMääräaikaan 30.11.2015 mennessä palaute in Vantaan kaupungin kirjaamoon tai jäte in pos n kuljete avaksi seu-raavat viisi kilpailuehdotusta aakkosjärjestyksessä:

• Haloja!

• Keidas

• Oksat pois

• Stream Dreams

• Taikapeilin perhoset

Kilpailuehdotusten tuli sisältää enintään 6 planssia, selostus ja määrälaskentalomake, A3-pienennökset, ehdotusten ma-teriaali digitaalisessa muodossa sekä nimikuori.

Kaikki jätetyt ehdotukset täy vät kilpailuohjelman vaa -mukset. Palkintolautakunta hyväksyi kaikki ehdotukset mu-kaan arvosteluun.

2. Kilpailutehtävä

2.1 KilpailualueTikkurilan keskusta-alue elää voimakasta uudistumisen ai-kaa. Tikkurilan keskustan kaavarungon (2014) mukaan Tikku-rilan keskustan ”ässiä” ovat sijain liikennevirtojen solmu-kohdassa, rakentamispaikat aseman lähellä, ajalli ses ker-rostunut ”aito” kaupunki sekä kompak alue, jossa kaikki on lähellä. Tikkurilaa kehitetään koh ivistä ja kaikkina vuoro-kauden aikoina elävää kaupunkikeskustaa.

Keskustan uudistumisen myötä Tikkurilan asukasmäärä tulee kasvamaan ja samalla viheralueiden käy ö lisääntyy. Kaava-rungon mukaan aseman lähelle on mahdollista rakentaa asuntoja jopa 5000–6000 uudelle asukkaalle vuoteen 2030 mennessä. 1.7.2015 avautuneen kehä radan käy öönoton jälkeen Tikkurila toimii myös merki ävänä liikenteen solmu-kohtana, mikä lisää myös turismia alueella.

Nyt järjeste ävän maisema-arkkitehtuurikilpailun myötä Tikkurilan jokiranta halutaan tuoda vahvas osaksi kehit-tyvää keskusta-alue a. Tikkurilan jokirannan kehi ämis-suunnitelman laa minen on kirja u Vantaan elinvoima oh-jelmaan 2014 – 2016.

Tikkurilan jokirannasta halutaan kehi ää kaupunkikuvalli-ses korkeatasoinen ja elävä kaupunkikeskustan osa. Joki-ranta on Tikkurilan keskustan merki ävä vihreä keidas, joka palvelee alueen asukkaiden ja turis en tärkeänä virkistysalueena.

Kilpailualue sijaitsee Tikkurilassa, Vantaan hallinnollisessa keskuksessa. Varsinainen kilpailualue käsi ää Keravanjoen rannan viheralueita sekä joitakin aukio- ja katualueita.

2.2 Suunni elutavoi eet ja -ohjeetTuorein näkemys Tikkurilan kehi ämisestä on kiteyte y Tikkurilan keskustan kaavarunkoon (2014), joka laadi in ohjaamaan Tikkurilan suunni elua ja asemakaavoitusta. Viher alueiden osalta kaavarungossa nostetaan esille erityi-ses ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus, vi-heryhteydet jotka toimivat niin ihmisten kulkurei ei nä kuin ekologisina yhteyksinä, toimivat ja houku elevat kävely- ympäristöt, keskustapuistojen perustaminen, jalojen leh- puiden vaaliminen sekä hulevesien hallinta kaupunkiym-

päristöön sopivalla tavalla. Kaavarungossa on esite y myös ideasuunnitelma Tikkurilan jokirannan alueesta.

Muita suunni eluun lii yviä linjauksia sisältyy Vantaan viheralueohjelmaan (2011 - 2020) sekä Vantaan arkkitehtuu-riohjelmaan 2015.

Jokiranta on tulevaisuudessa iviin Tikkurilan keskustan vas-tavoima, vihreä keidas. Se houku elee alueen käy äjiä ul-koilemaan, osallistumaan tapahtumiin, vie ämään aikaa ja rentoutumaan. Tikkurilan jokirannassa elävä kaupunki koh-taa kul uurihistorian, ja luonnon monimuotoisuus kukoistaa rinnan toiminnallisen joustavuuden kanssa.

Laajan puistoalueen säily äminen ja sen kaupunkikuval-lises korkeatasoinen kehi äminen nostavat alueen ar-voa. Suunnitelmissa on tärkeää säily ää alueen ajalli nen kerrostuneisuus ja ihmisläheinen mi akaava. Jokiranta

100

met

riä

0

Kilpailualueen rajaus ja tärkeimmät yhteydet alueen ulkopuolelle

6

on osa tulevaisuuden Tikkurilan käyn kor a ja alueen iden tee tekijä.

2.3 ArvosteluperusteetKilpailuehdotusten arvostelussa kiinnite in kilpailuohjel-man mukaises huomiota seuraaviin ehdotusten ansioihin.

Puistotaiteelliset ansiot• Puistoalueen iden tee n vahvistaminen osana kehi y-

vää Tikkurilan keskustaa

• Suunnitelman luonteva lii yminen ympäröivään mai-semaan, rakennuksiin, rataan ja Tikkurilan ehen

• Luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkikuvallises korkeatasoisen puiston yhteensovi aminen

• Suunnitelman innova ivisuus ja tuoreus

• Yleisilmeen ja yksityiskoh en estee nen laatu

• Maisemallinen kokonaisote, mm. kasvillisuuden käy ö lanmuodostuksessa

• Alueen kul uurihistoriallisen sisällön lii äminen suunni eluratkaisuihin

• Viihtyisyys ja elämyksellisyys

Toiminnalliset ansiot• Suunnitelman joustavuus kaupunkielämän näy ämönä

(oleskelu, kul uuri, tapahtumat)

• monikäy öisyys eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina

• Toimivat ja turvalliset kevyenliikenteen yhteydet, estee ömyys

• Ajoneuvoliikenteen toimivuus

• Eri käy äjäryhmien tarpeiden huomioiminen

• Ranta-alueen virkistyspoten aalin hyödyntäminen

• Asukaskyselyn toiveiden huomioiminen suunnitelman osana

Tekniset ansiot• Ratkaisujen tekninen toimivuus ja kaupunkikuvallinen

laatu (esim. hulevesiaiheet)

• Meluvaikutusten huomioono aminen

• Suunnitelman toteu amiskelpoisuus

• Kokonaistaloudellisuus huomioiden rakentamisen ja yl-läpidon kustannukset

• Vaihei ain toteute avuus

3. Kilpailun yleisarvosteluKilpailuohjelman mukaan perusidean toteutusmahdolli-suus ja kehityskelpoisuus ovat yksityiskoh en virhee ö-myy ä tärkeämpiä. Palkintolautakunta paino arvostelus-sa ehdotuksen innova ivisuu a ja sopivuu a jatkosuun-ni elun pohjaksi. Vaihtoehtoiset suunnitelmat antoivat hyvän pohjan keskustelulle jokirannan ja sen ympäristön tulevaisuudesta.

Arvostelussa kiinnite in huomiota myös siltojen ja muiden teknisten rakennelmien sekä puiston maisema-arkkitehtuu-rin muodostamaan kokonaisuuteen. Myös uusien siltojen suhde a alueen nykyisiin siltoihin arvioi in.

Tarkimmin tutkitut kilpailuehdotukset nousivat posi ivises esiin osallistujajoukosta. Tarkkuus vaiku oleellises mah-dollisuuksiin arvioida ehdote ujen ratkaisuiden toteu amis-kelpoisuu a. Esimerkiksi toimintojen lavarauksia ei osassa ehdotuksista ollut tutki u rii ävän tarkas .

Arvostelun aikana tode in, e ä ehdotusten esitystekniikka korostaa ehdotusten eroja. Ehdotusten toteutukset tulisivat käytännössä lähestymään toisiaan. Esitystekniikka oli pai-koin harhaanjohtavaa, kuten ehdotuksessa “Keidas”, jossa vihreyden määrä antaa mielikuvan luonnonmukaisemmasta alueesta kuin suunnitelmassa on kyse, tai ehdotuksessa “Ha-loja!”, jossa perspek ivikuva liioi elee huoma avas sillan alle jäävää laa ja ehdotuksesta “Oksat pois”, jossa Oksalai-turi on jäte y pois perspek ivikuvasta.

Kilpailun päätavoi eet olivat seuraavat:

• Tikkurilan jokirannassa luonnon monimuotoisuus ja korkeatasoinen ympäristörakentaminen kohtaavat.

• Kevyen liikenteen yhteydet jokirannassa ja sieltä muualle ympäristöön, kuten Tikkurilan keskustaan, ovat selkeät ja vaiva omat.

• Jokiranta on oleskelupaikka, tapahtumapaikka ja kul uurikohde.

Tavoi eiden toteutumista on tarkasteltu tarkemmin seuraa-vissa kappaleissa.

3.1 Puistotaiteelliset ansiotEhdotusten maisema-arkkitehtoninen taso vaihtelee luon-nosmaisista ideasuunnitelmista huolellises tutki uun koko-naissommitelmaan. Osa ehdotuksista keski yy tasapainoi-sen kokonaissuunnitelman luomiseen, toisissa pääpaino on yksi äisillä vetovoimakohteilla.

Ehdotukset o avat puiston iden tee in hyvin erilaiset nä-kökulmat. Ehdotus ”Haloja!” kehi ää jokirantaa perinteise-nä, maisemaltaan avarana kaupunkipuistona. “Keidas” lisää jokirannan iden tee in luontoarvojen ja ekosysteemipal-veluiden näkökulman ja korostaa luonnon ja jokirantaa ym-päröivän, kehi yvän kaupungin kontras a. “Oksat pois” luo Tikkurilalle uusia iden tee tekijöitä maamerkkikohteiden avulla. ”Stream Dreams” korostaa alueen kul uurihistoriaa ja “Taikapeilin perhoset” panostaa taiteeseen, tarinallisuu-teen ja sadunomaiseen tunnelmaan.

Innova ivisia teknisiä ratkaisuita on esimerkiksi ehdotuksis-sa ”Keidas” ja ”Stream Dreams”, joissa jokirannan alueelle

7

tuodaan mm. interak ivisia valaistusratkaisuita tai teknolo-giaa ja taide a yhdistäviä teoksia.

Kilpailuehdotuksissa huomioidaan luontevas lii ymi-nen ympäröiviin alueisiin. Ainoastaan ehdotus “Taikapeilin perhoset” nouda aa ukas kilpailuohjelmassa määritel-tyä aluerajausta, muut ovat o aneet vapauksia esimerkiksi suunni elualueen lii ämiseksi Heurekan edustaan.

Alueen teollinen historia ja sen jalostaminen puiston osaksi on toteute u vaihdellen. Onnistuneimmat ratkaisuehdotuk-set rakennusten lähialueiden käsi elyssä löytyvät ehdotuk-sista ”Haloja!” ja ”Keidas”.

Kasvillisuuden käsi elyllä on eri ehdotuksissa luotu jokiran-taan toisistaan selkeäs poikkeavia maisema loja. Maise-man selkeä jäsentäminen avoimiin ja sulkeutuneisiin loihin näh in etuna etenkin puiston keskeisissä osissa Heurekan edustalla. Muilta osin ranta-alueiden säily äminen suhteel-lisen luonnon laisina näh in eduksi - valikoitujen näkymien avaamista unohtama a.

Rii ävä avoin la Heurekan edustalla toimii toivo una vas-taparina suurelle julkiselle rakennukselle erityises ehdo-tuksessa ”Haloja!”. Muilta osin ”Haloja!” avaa maisemaa osin liiankin rajus . Ehdotuksen ”Keidas” kasvillisuuden -lanmuodostus on pääosin perusteltua. Radan varteen Heu-rekan edustalle sijoi uvat puuistutukset näh in kuitenkin ongelmallisina, sillä ne sulkevat ikonisen jokinäkymän, joka avautuu junasta Tikkurilaan saapuessa.

Ehdotuksissa ”Oksat pois” ja ”Stream Dreams” maisema lo-jen jäsentyminen näy ää jääneen kesken. Puuston sijoi elu alueelle ei tunnu kaikilta osin perustellulta. Pensaskasvilli-suuden ja luonnonmukaisten alueiden sijoi umista alueelle on vaikea tulkita suunnitelmista. ”Taikapeilin perhoset” pa-nostaa monimuotoiseen kasvillisuuteen, mu a lallinen jä-sentely ei ole loppuun saakka harki u.

Viihtyisyy ä ja elämyksellisyy ä lisätään tuomalla uusia oleskelupaikkoja ja kulkurei ejä aivan joen rantaan. Ehdo-tukset “Taikapeilin perhoset” ja “Keidas” tuovat alueelle paljon pieniä laiturirakenteita. “Taikapeilin perhoset” tuo alueelle satumaisia yksityiskoh a esimerkiksi valaistuksen avulla.

3.2 Toiminnalliset ansiotKilpailun tavoi eena oli kehi ää alueen toiminnallista jous-tavuu a ja kaupunkielämän mahdollisuuksia. Uudet toimin-tapaikat, kuten leikkialueet tai “Oksat pois” - ehdotuksen monitoimilaituri tuovat alueelle lisää käy äjiä. Alueelle on kaikissa ehdotuksissa tuotu myös esiintymispaikka katsomoineen.

Alueen harrastusmahdollisuuksia lisätään. Ehdotuksissa pa-rannetaan mm. melonnan ja kalastuksen mahdollisuuksia. Pyöräilyrei ejä parannetaan ja alueelle tuodaan uusia lii-kuntamahdollisuuksia. Erityises ”Keidas” korostaa kalastus-toimintaa sijoi amalla Tikkurilankosken alueelle jopa kalas-tajien kerho lan.

Kaikissa ehdotuksissa alueelle on sijoite u sauna. “Oksat pois” sijoi aa saunan monitoimilaiturin yhteyteen Heure-kan edustalle, muut ehdotukset nykyiseen vedenpuhdista-moon tai uuteen rakennukseen sen vieressä (“Taikapeilin perhoset”).

Toiminta-alueet sijoi uvat ehdotuksissa pääosin puiston keskiosiin. Etelärannan toiminnan kehi äminen tukee yh-teistoimintaa Heurekan kanssa ja mikäli silta rakennetaan, myös Silkin toiminnallisuu a. Silkin eteläpäähän on kaikissa ehdotuksissa sijoite u toiminta-aukio tai tori.

Kolme ehdotusta tuo alueelle kokonaan uuden kahvilara-kennuksen. “Haloja!” sijoi aa kahvilan Heurekan edustalle joen poukamaan, “Keidas” ja “Taikapeilin perhoset” ratasil-lan kupeeseen joen pohjoispuolelle. Ehdotuksessa “Stream Dreams” kahvila sijoi uu Silkin kiinteistöön.

Palkintolautakunta paino aa, e ä olemassa olevien raken-nusten toiminnallisuuden kehi äminen on alueella merki ä-vässä roolissa. Esimerkiksi Vernissan tapahtuma- ja kahvila-toimintaa tulisi kehi ää palvelemaan laajemmin jokirannan käy äjiä.

Palkintolautakunta punnitsi Tikkurilan en kehi ämisen vaih-toehtoja kaupunkikuvan ja liikenneturvallisuuden näkökul-masta. Osassa ehdotuksista etä madalletaan, osassa alikul-kuun perustuvaa kevyen liikenteen kulkua kehitetään. Tien madaltamisen ja urbaanin ilmeen kehi äminen näh in pit-kän tähtäimen kehi ämisen tavoi eena (kuten ”Haloja!”), mu a vaikeana toteu aa nykyisillä pääväylän liikennemää-rillä. Urbaaniin ratkaisuun pääseminen edelly ää merki ä-viä parannuksia muilla alueen liikenneväylillä.

Kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään kaikissa ehdotuksis-sa oikeaan suuntaan. Kaikkiin ehdotuksiin sisältyy kilpailuoh-jelman mukaises kaksi uu a joen yli ävää siltaa: radan viereen Vernissan puolelle sijoi uva, pyöräilyn laatukäytä-vää palveleva silta sekä Silkin ja Heurekan yhdistävä silta. Lisäksi ehdotuksessa “Keidas” esitetään nykyistä Heurekan siltaa jatke avaksi Tikkurilan en yli. Ehdotuksen “Taikapeilin perhoset” heikkoutena on Heurekalta Tikkurilan keskustaan suuntautuvan kevyen liikenteen rei n hankaloi aminen ra-kentamalla portaita ja polveileva luiska.

Arvioinnin aikana ehdotuksista kerä in asukkaiden kom-men eja. Kar apohjaisessa verkkokyselyssä kommen t ja-kautuivat ehdotusten kesken melko tasaises . Lukumääräl-lises eniten kehuja keräsi ehdotus ”Oksat pois” (55 kpl), vähiten ehdotus ”Stream Dreams” (33 kpl). Eniten moi eita sai ”Taikapeilin perhoset” (29 kpl), vähiten ”Keidas” (12 kpl). Toiminnallisuuden kehi äminen ja kaikkien käy äjäryhmien huomioiminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja kul uu-rihistorian vaaliminen olivat asukkaiden esiin nostamia tär-keitä teemoja. Kommen eja voidaan hyödyntää myös myö-hemmissä suunni eluvaiheissa.

3.3 Tekniset ansiotSuunnitelmien teknisen toimivuuden osalta suurimmat kysy-mykset lii yvät jokirantaan sijoi uvien rakenteiden (kulku-rei t, laiturit) jään- ja tulvankestävyyteen, siltaratkaisuihin, hulevesiratkaisuihin sekä Tikkurilan en järjestelyihin ja ka-tualueen kasvillisuuteen.

Ehdotuksen “Taikapeilin perhoset” kevyiden laiturirakentei-den ja ehdotuksen “Oksat pois” Oksalaiturin suunni elus-sa ei ole huomioitu liikkuvan jään ja veden voimia rii äväs . “Oksat pois” -ehdotuksessa on Oksalaiturin lisäksi myös silloissa kilpailuohjelman vastaisia jokiuomaan sijoi uvia välitukia.

8

Hulevesien käsi elyyn on ehdotuksissa tuotu lukuisia eri-laisia ratkaisuita. Ehdotuksessa “Keidas” hulevesien käsi e-ly on tehty pienimuotoises ja huomaama omas , jolloin joen vesipinta saa jäädä pääosaan maisemassa. Ehdotukses-sa on esite y monipuolisia esimerkkiratkaisuja hulevesien käsi elyyn. ”Haloja!” ja “Stream Dreams” tuovat hulevedet maisemaan puistotaiteellisena elemen nä. Osassa ehdo-tuksista suunniteltujen hulevesiaiheiden vesimäärä saa aa jäädä vähäiseksi.

Tikkurilan en korkotasoa on muute u ehdotuksissa “Ha-loja!” ja “Oksat pois”. Samalla kevyen liikenteen alikulku on korva u kadun tasossa yli ävälla suoja eratkaisulla. Myös ehdotuksessa ”Keidas” kadun tasausta lasketaan Silkin edus-talla, mu a nykyinen alikulku on säilyte y. Tikkurilan e kor-kotasoja ei ole ehdotuksissa kaikilta osin tutki u rii ävän tarkas . Tien madaltaminen ehdotuksissa tulisi myös lisää-mään liikennemelua puiston alueella.

Vantaan kaupunki tee kustannusarviot ehdotuksista Rapal Oy:llä. Kustannusarviot tode in suuntaa-antaviksi, sillä ne perustuivat kilpailijoiden antamiin määrä etoihin ja kustan-nuksiin vaiku olennaises määrälaskelman tarkkuus.

Ehdotusten kustannusarviot vaihtelivat välillä 3,5 milj. eu-rosta (“Taikapeilin perhoset”) ja 9,5 milj. euroon (“Stream Dreams”). Kustannuslaskennan suurimmat erot sisältyvät sil-tojen kustannuksiin. Kustannuslaskentaan lii yy huoma a-via epävarmuustekijöitä johtuen määrälaskennan tarkkuus-eroista. Ehdotuksen “Haloja!” laskenta on tehty tarkimmin. Siltojen osalta tode in, e ä kaikkien ehdotusten kustan-nusarvio on alakan in. Kustannuksiin vaiku avat enemmän jatkosuunni elun ratkaisut kuin ehdotusten erot, mu a kus-tannuslaskentaa käyte in kuitenkin arvostelun tukena.

Ylläpidon resurssitarve a ja kustannuksia vähentää alueella säilyvien luonnon laisen kaltaisten alueiden määrä ja nos-taa korkeampaan hoitoluokkaan siirtyvien uusien alueiden määrä. Laajat terassiratkaisut, kuten ehdotuksessa “Oksat pois”, ovat ilkivaltaherkkiä. Joitakin ehdotusten ratkaisuista joudutaan tarkentamaan kulutuskestävyyden parantamisek-si - esimerkkinä ehdotuksen “Keidas” nurmipintaiset polut.

Puiston talviajan käytön monipuolistamista on esite y lä-hinnä pulkkamäkien ja luistelumahdollisuuksien muodossa. Valaistuksen monipuolistamista on ehdote u useimmissa töissä. Maisemaan on tuotu hienovaraista erikoisvalaistus-ta mm. ehdotuksissa ”Keidas” jossa pimeän ajan maisema näy äytyy kokonaan uudella tavalla sekä ”Haloja!”, jossa käytetään tapahtumien mukaan vaihtuvaa valaistusta.

Suunnitelmien toteu amiskelpoisuu a on arvioitu ehdotus-kohtaisen arvioinnin yhteydessä. Kaikkien ehdotusten ratkai-sut ovat vaihei ain toteute avissa.

9

4. Ehdotuskohtainen arvosteluEhdotuskohtaiset arvostelut ovat aakkosjärjestyksessä.

Haloja!Ehdotus “Haloja!” paino uu monipuolisten toimintojen li-säämiseen alueelle ja maiseman avaamiseen pensastoa ja puustoa poistamalla. Suunnitelma on huolellises tutki u. Esitystekniikka on selkeä ja lukuisat leikkaukset havainnollis-tavat suunnitelmaa.

Toiminnot ja maaston käsi ely lii yvät luontevas nykyi-seen maisemaan. Ehdotus on sommi elultaan tasapainoi-nen - vihreän puistopinnan ja aukio lojen suhde on oi-keansuuntainen. Suunnitelma on luonteeltaan perinteinen kaupunkipuisto.

Maastonmuotoja on paikoin muoka u huoma avas , mu a sillä on saavute u selkeitä hyötyjä, jotka käyvät ilmi tehdyis-tä leikkauskuvista.

Maisemaa on ava u runsaas kasvillisuu a poistamalla - paikoin ehkä turhankin paljon. Avoin ja puoliavoin la vaih-televat. Jokirannan vihrey ä on koroste u rii äväs . Arvo-puusto on pääosin säilyte y, lukuun o ama a Neilikkapuis-ton tammia. Maiseman vaihtelevuus houku elee siirtymään rannalta toiselle.

Paikkaan eläytyviä ratkaisuita ovat mm. värisuora ja Kielo- en lii ymän aukiot. Suunnitelmaan lii yy hauskoja pieniä

ideoita värien ja valojen käy öön lii yen.

Ehdotuksen yksityiskohdissa on huomioitu kaupunkikuval-linen muutos mm. pinnoi eissa. Keskustan tuntumassa on käyte y granii a ja moderneissa ympäristöissä betonia.

Puun käytöllä on luotu lämmintä tunnelmaa. Ympyräaiheen toisto käytävien lii ymäkohdissa on paikoin maastollises haastava.

Aukiot ja toimintapaikatPääosa toimintapaikoista sijoi uu ehdotuksessa joen poh-joisrannalle, missä ne ovat hyvin saavute avissa keskustan suunnasta. Neilikkapuisto on ehdotuksessa muute u toi-minta-aukioksi ja jatke u Tikkurilan en yli. Saapumisesta puistoon tulee avara, mu a samalla Tikkurilan en ylitys on toteute u liian laajana, mikä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu.

Heurekan kivinäy elyn uudelleen järjestely joen etelä-rannalla vapau aa alueen tasaisimman kohdan tapahtumakentäksi.

“Haloja!” sijoi aa uuden kahvilarakennuksen Heurekan edustalla sijaitsevaan poukamaan osi ain veden päälle. Kah-vilaan lii yy iso laituri. Ratkaisu luo mielly ävää oleskelu -laa rantaan, mu a ei huomioi rii äväs vedenpinnan vaih-telua. Terasseja ei ehkä voida sijoi aa niin matalalle, e ä ne mahdollistaisivat mielly ävän pääsyn veden ääreen.

Vernissan piha-alue a ei ole suunniteltu kovin tarkas . Van-halle paloasemalle on sijoite u kioski, pol ouunipiipun alueelle kalastuspaikkoja ja piknikpöy ä.

Ehdotuksen “Haloja” pohjapiirros

10

Suunnitelmassa on esite y eri käy äjäryhmille rauhallisia ja toiminnallisia paikkoja. Myös yksityisyy ä löytyy mm. kos-teikkoalueen pitkospuilta.

Suunnitelmassa on esite y myös talvitoimintoja. Valaistus on päivite y koko suunni elualueella, ja myös erikoisvalais-tusta on lisä y.

Tikkurilan e Tikkurilan e kokee arvoisensa muutoksen urbaaniksi ka-duksi. Tien tasausta on laske u ja nykyinen kevyen liiken-teen alikulku on korva u tasossa tapahtuvalla ylityksellä. Kielo en ja Tikkurilan en lii ymään esitetyt aukiot sopivat paikkaan hyvin. Katupuut lisäävät viihtyisyy ä. Ehdotuksis-ta “Haloja!” on ainoa, jossa on tutki u myös pikarai o en linjaus.

Kadunvarsipysäköin tekee puistoon saapumisesta autolla sujuvaa. Esitetyssä laajuudessa pysäköin ä ei pystytä kuiten-kaan toteu amaan. Esimerkiksi Vernissan edustalla osa py-säköin paikoista on risteyksen ryhmi ymisalueella.

Tien luonteen perusteellinen muu aminen on lähivuosina epätodennäköistä, mu a se voidaan nähdä pitkän aikavälin tavoite lana. Nykyisillä liikennemäärillä kadunvarsipysäköin-nin ja tasoylityksen toimivuus on liikenneturvallisuuden nä-kökulmasta huono ratkaisu. Tien tasauksen laskeminen voi myös lisätä liikennemelua puistossa.

Kevyen liikenteen rei tSuunnitelmassa on hyvät kevyen liikenteen rei t ja ka avat sekundääriset rei t. Samansuuntaisia rei ejä on runsaas ja veden ääreen pääsyä on helpote u rakentamalla kapeita polkuja. Tikkurilan en tasoylitykseen lii yy kevyen liiken-teen turvallisuusongelmia. Erityisen arvelu avaa on sijoi aa leikkipaikka asuinrakentamiseen nähden ison kadun toiselle puolelle ja samalla poistaa olemassa oleva turvallinen jalan-kulun ja pyöräilyn alikulku.

Sillat ja rakenteetSiltojen plas nen betonipinta on hauska idea, mu a etenkin alueen korkotasoista johtuen tuntuu, e ä ratkaisu puolus-taisi itseään paremmin toisessa paikassa. Näkyvämmin esille tuotuna ratkaisu pääsisi paremmin oikeuksiinsa.

Korkomaailma tekee sillan alituksista ahtaita: Värjäämösillan ali avalla rai lla alikulkukorkeus vain kaksi metriä ja Vernis-sasillalla 2,5 metriä. Tämä yhdiste ynä betonipinnan muo-toiluun saa aa tehdä alituksesta visuaalises ahdistavan. Havainnekuvissa lienee mi akaavavirhe, joka saa Vernissa-sillan alituksen näy ämään avarammalta kuin se korkoluke-mien mukaan näy äisi olevan. Ali ava rai on veden vaih-telusta johtuen vain toissijainen, mu a kuitenkin työssä eh-dote u ratkaisu. Vernissasilta muotoineen yhdessä nykyisen ratasillan kanssa sulkee ehkä näkymää joen suunnassa liikaa. Värjäämösillan ali johdetulla rai lla alikulkukorkeus jää niin

Näkymäkuva Tikkurilan eltä puistoon päin

11

Näkymäkuva Vernissalta Ratasillan alle

pieneksi, e ä olisi ollut syytä poh a rai n pois jä ämistä tai sillan rakennekorkeuden op moin a toisenlaisella muodolla tai rakenneratkaisulla.

Plas sen muodon toteu aminen on haastavaa etenkin muo teknises ja se tuo kustannusriskin, jota ei pystytä pelkkiin määriin perustuvalla kustannuslaskennalla arvi-oimaan. Tätä riskiä ei ehdotuksen tekijältä olete ukaan käsiteltäväksi.

Siltojen valaistus on esite y toteute avaksi vain käsijohtee-seen integroiduilla valaisimilla. Etenkin pohjoispäästä poik-keuksellisen leveän ja kulkupinnaltaan tummahkon Vernis-sasillan osalta tämä ei väl ämä ä ole toimiva ratkaisu. Ih-misen kasvot pitäisi pystyä sillalla näkemään, jo a kohtaa-minen ei aiheuta pelkoa. Kaidevalaisinten suuntaus pitää kuitenkin pitää alaviistoon, jo a valo ei häikäise. Vain sillan kulkupinnasta heijastuva valo saa aa kaivata myös valaisin-pylväitä rii ävän valaisutason takaamiseksi sillalla.

Puukansi Värjäämösillalla on sääolosuhteista riippuen usein liukas, mu a onneksi tasaus ei ole kovin jyrkkä ja esite y kalanruotolankutus osaltaan vähentää liukkau a. Pintara-kenteiden ja eristeiden osalta jatkossa olisi tutki ava ratkai-sun pitkäkestoisuus sekä eristeiden rii ävä suojaus. Puukan-nen kiinni ämistä ei ehdotuksessa vielä ollut ratkaistu. Ver-nissasillan osalta on kehite y useita mielenkiintoisia ideoita esim. upote avia valaisimia. Valaisimien vaa man johdo-tuksen integroiminen betonipintaan luontevas ja niin, e ä ne olisivat vaurioituessaan vaihde avissa, vaa si jatkossa erityishuomiota.

Kul uurihistorian huomioiminenOlemassa olevien rakennusten hyödyntäminen on ansiokas-ta. Tikkurilan en tasausta lasketaan lähemmäs sitä, mikä se on todennäköises ollut ennen alikulun rakentamista ja näin saadaan vanhat rakennukset lii ymään nykyistä luontevam-min maastoon. Laajal avoin maisema la vii aa alueen his-toriaan peltona. Uusia rakennelmia on esite y suhteellisen vähän.

Ehdotuksessa Heurekan edustan ja Åvikin ton n käsi ely huomioi hyvin nykyiset lähtökohdat ja jalostaa ne uuteen muotoon. Uuden kahvilarakennuksen sijain on hyvä ja mahdollistaisi yhteistyön Heurekan kanssa.

Värielemen n käy ö on tuotu Tikkurilan maalitehtaan ja Sil-kin värjäämön historiasta lukuisiin suunni eluratkaisuihin, kuten sillan kaiteisiin, istutuksiin ja pinnoi eisiin, esimerkki-nä ”Värisuora” Tikkurilan maalitehtaan edustalla. Silkin ym-päristö toimintoineen on perusteellises tutki u.

Vernissan ympäristöön on suunnitelmassa panoste u vä-hemmän. Esimerkiksi tapahtuma lalle ei ole osoite u paikkaa.

Veininmyllyn yhteyteen sijoi uvan tanssilavan kehi äminen omalla paikallaan tukee hyvin toimivaa nykyistä ratkaisua. Rantarei on saatu kulkemaan tanssilavan ohi rannassa, mikä on parannus nyky lanteeseen.

Luontoarvot ja hulevesien käsi elyEhdotuksen hulevesien käsi ely on kaupunkimaista ja sopii hyvin puistoalueelle. Hulevesikaskadit, kivilohkareet ja teras-soitu rinne muodostavat myös maisemaelemen n. Nykyiset arvokkaat kosteikot on huomioitu. Kadun hulevedet on kä-sitelty ennen johtamista Keravanjokeen. Heurekan edustalle sijoi uva tulvapuutarha on ansiokas idea mm. luontokasva-tuksen näkökulmasta.

Luonnon laisia alueita on varsin vähän, mikä lisää ylläpito-resurssien tarve a. Ranta-alueiden kasvillisuu a tulisi säi-ly ää enemmän luonnon monimuotoisuuden näkökulmas-ta. Silkkitörmästä on tehty liian avoin. Perhosniityn säily ä-minen lisää monimuotoisuu a. Luonnon monimuotoisuu a heikentää se, e ä herkkään rantavyöhykkeeseen on sijoitet-tu paljon rakenteita.

12

KeidasEhdotuksessa “Keidas” on selkeä, konseptuaalinen lähtökoh-ta, jossa kaupunkiluonnosta kehitetään vastapari Tikkurilan urbaanille keskustalle. Kilpailuehdotuksista “Keidas” vie vali-tun teeman määrä etoisimmin läpi suunnitelman. Kokonais-ajatus on kunnianhimoinen, ja siinä on paljon yksityiskoh a näennäises yksinkertaisessa kehyksessä.

Puisto on jaoteltu osa-alueisiin (Koskipuisto, Jokipuisto ja Silkkipuisto) ja sitä jäsentää kolme eri teemaista akselia, jot-ka myös lii ävät puiston Tikkurilan keskustaan. “Tieteen ja valon akseli” kulkee Tikkurilan asemalta Heurekalle, “Ak i-viakseli” Tikkurilan torilta keskeiseen Jokipuistoon, “Urbaa-niakseli” Tikkurilan etä Silkkitehtaalle ja “Liikeakseli” radan itäpuolella. Akselit ja puiston eri osat kitey ävät suunnitel-man ja helpo avat kokonaisratkaisun ymmärtämistä.

Kasvillisuuden lanmuodostus on pääosin perusteltua. Ih-metystä herä kuitenkin Heurekan ja radan välille sijoite u puuistutus, joka pei ää Tikkurilaan junalla saapuvan mat-kustajan näkymän jokimaisemaan, puistoon ja Silkille.

Toiminnot ja urbaanit puiston osat on keskite y nykyisten rakennusten yhteyteen. Alueen historiallinen tausta ja kehi-tysvaiheet perustelevat suunnitelmaa. Näennäises villi jo-kiluonto sisältää runsaas aiheita ja toiminnallisuu a, jotka edustavat uu a teknologiaa ja innovaa oita, kuten interak- ivisia seiniä, “valollisia itseoppimispisteitä” ja kiipeilypaik-

koja. Suunnitelmassa on opetuksellinen ja elämyksellinen näkökulma.

Aukiot ja toimintapaikatTärkeä toimintapaikka, johon sijoi uu kahvila, kajakkivuok-rausta ja oleskeluterassit on sijoite u radan ja Tikkurilan en risteyspaikkaan, mahdollisen hotellin laajennuksen lähelle. Rantaa on levenne y nykyisestä huoma avalla lisätäytöllä, jolloin paikasta saadaan avarampi. Geoteknises täy ö voi olla hyväkin ratkaisu. Kahvilan sijain mahdollisen hotellin laajennuksen yhteydessä on luontevaa.

Pohjoisrannan toiminta on ohjatumpaa, eteläranta vapaam-min käyte ävissä. Uudet toiminnat ovat pienimi akaavaisia ja niiden ympärille jää rii äväs vapaata puisto laa, jolloin yleisvaikutelma on rauhallinen. Joen rantaan on tuotu lukui-sia pieniä laitureita, joilta pääsee yksityises veden ääreen.

En sen Åvikin huvilan ton on ote u käy öön toiminta- alueena, jolla on tekonurmipinnoite, ja rinteeseen ton n alapuolelle on sijoite u uusi leikkipaikka. Leikkialue tulisi kuitenkin käytännössä toteu aa aida una. Neilikkapuistoon on sijoite u liikunnallisia toimintoja. Alikulkuun johtava ta-soero on ote u hienos käy öön kiipeilyseinänä.

Heurekan edustan uudelleenjäsentelyllä on saatu vapautet-tua laa toiminta-alueelle. Kivinäy elyalue on siirre y radan viereen sivuun päätoiminnasta. Uudessa ratkaisussa ole esi-te y, miten kivinäy elyä pääsee tutkimaan.

Toiminta-alueet ovat monikäy öisiä, eikä niitä ole liikaa osoite u eri käy äjäryhmille. Vesielemen stä on saa-tu paljon ir : pieniä laitureita, lasten kalastusallas, pato-silta ja moninaiset hulevesiratkaisut. Alueen käy äjien

Ehdotuksen “Keidas” pohjapiirros

13

virkistystoiminta on konsep n mukaan yksi alueen tarjoa-mista kul uurisista ekosysteemipalveluista.

Tikkurilan eTikkurilan en tasausta on ehdotuksessa muute u Silkin edustalla, mu a nykyinen kevyen liikenteen alikulku on säi-lyte y. Tien tasauksen lasku Silkin edustalla on kaupunkiku-vallises perusteltua, mu a vaa i tarkempaa tutkimista tek-nisen toimivuuden osalta - esimerkiksi ratkaisun soveltumi-nen pikarai o elle tulisi tutkia.

Nykyisen alikulun kunnostaminen on hyvä “väliaikaisratkai-su”, mu a ei palvele Tikkurilan pitkän tähtäimen kaupunki-kuvallista kehitystä. Saapumista alikululle keskustan suun-nasta on kuitenkin paranne u ja selkeyte y. Tikkurilan en turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta alikulun säily äminen on hyvä ratkaisu.

Kevyen liikenteen rei tKulku Tikkurilan en alikululle on toteute u hienos ja lisää alueen avaruu a. Alikulun säily äminen on liikenneturvalli-suuden kannalta toivo ava ratkaisu.

Kevyen liikenteen yhteyksiä Tikkurilan asemalta Heurekan suuntaan parantaa ehdote u Heurekansillan nosto ja jatke Tikkurilan en yli. Tämäkään ratkaisu ei kuitenkaan luo es-teetöntä yhtey ä joen pohjoisrantaan asemalta eikä Heu-rekalta. Etenkin kahvilan ja kanoo vuokraamon sijoit-taminen pohjoisrantaan ase aa tehdyn siltaratkaisun kyseenalaiseksi.

Suunnitelman kevyen liikenteen rei t ovat ka avat. Osa toissijaisista reiteistä on esite y nurmipintaisina polkuina, mikä ei ole kulutuskestävyyden kannalta toimiva ajatus.

Heurekan edustalla on liikaakin rinnakkaisia rei ejä ja niiden linjaukset vaa vat vielä kehi elyä.

Sillat ja rakenteetPyöräsilta ja Jokisilta ovat parivaljakko joissa perusmuoto on sama, mu a rakennetyyppi ja kaideratkaisu vaihtuvat.

Yksinkertaisen kauniit rakenteet jä ävät laa nimenomaan maisemalle jota hankkeessa muutenkin pyritään avaamaan.

Ensisilmäyksellä voisi poh a, miksei rakenne ole sama, mut-ta toisaalta ympäristö puoltaa nimenomaan erilaisuu a.

Nykyisen ratasillan teräsbetoninen rakenne sekä ratasillan funk oon perustuva kaidemaailma jatkuu viereen rakennet-tavassa Pyöräsillassa – ei aivan samanlaisena, mu a ideolo-gises jatkuvuus on nähtävissä.

Jokisilta erillään teräsrakenteisena ja erikoiskaitein varustet-tuna soveltuu erinomaises paikkaansa kevyen liikenteen rei lle.

Jokisillan teräsrakenne ei väl ämä ä istuisi vanhan ratasil-lan viereen eikä ainakaan pääsisi täysiin oikeuksiinsa tuol-loin. Toisaalta Pyöräsillan ratkaisut ovat funk onaalisia pe-rusratkaisuja heijastaen ratamaailmaa eikä sama maailma toisi Jokisillan paikalle ehkä rii ävän hienovaraista ratkaisua.

Kaiteilla luodaan usein ratkaisun viimeinen silaus. Jokiran-nan kaksi siltaa voisi nivoa paremmin yhteen kaideratkai-suun sukulaisuu a löytämällä. Nyt kaideratkaisut ero avat siltoja liikaa toisistaan tuoden mieleen molempien siltojen osalta muut kohteet. Jokisillan kaiteet ja palkkirakenne pitää ratkoa yhtenä kokonaisuutena, jota kanna aisi hioa kerto-maan nimenomaan tämän paikan luonteesta - sama idea voisi näkyä myös Pyöräsillassa jollain tavalla.

Näiden ohella “Keidas” tuo alueelle Patosillan, joka yli ää joen pure avaksi ehdotetun nykyisen padon linjassa. Silta-ratkaisuun on liite y sumuverhon avulla myös vaikutelma padon vesiputouksesta. Tämä ratkaisu säily ää muistuman padosta samalla kun saavutetaan padon purkamisesta seu-raavat ekologiset hyödyt. Samalla patosilta tarjoaa turvalli-sen pääsyn lähelle koskea. Sillan alikulku laan lii yvät vaa -mukset saa avat kuitenkin estää rakenteen toteu amisen.

Patosillassa perinteinen ris kkosilta saadaan hauskas elä-mään kaideratkaisuilla. Jatkosuunni elussa tulisi tutkia kaiteisiin esitetyn Corten-teräksen korvaamista paremmin kyseiseen käy öön soveltuvalla ratkaisulla tai rakenteen maalaamista. Säänkestävä teräs maalaama omana ei ole soveltuva ratkaisu paikkoihin, jossa se pääsee sotkemaan käy äjän etenkin kuin normaalia kapeammalla sillalla kulki-ja on luonnostaan lähellä kaide a. Toki maala una säänkes-tävä teräs esitetyssä paikassa olisi hyvinkin kestävä ratkaisu sietäessään pieniä kolhuja. Porrasratkaisu sillan päässä ei ole esteetön mu a tämä rei ei sellainen pyri olemaan muu-tenkaan. Korvaava esteetön rei tulee olla muualla.

Heurekan silta esitetään noste avaksi pohjoispäästään ylemmäs, jo a saadaan rakenne ua esteetön yhteys sillal-ta Tikkurilan en yli. Ratkaisu on kunnianhimoinen sisältäen arvaama omia riskejä. Ratkaisu lienee tehtävissä ja työvai-heet on pääosin esite y. Toteutus vaa i ainakin välituen toi-minnan arvioimista uudessa lanteessa. Voi kuitenkin kysyä, onko kallis ja riskial s ratkaisu perusteltua vain tämän yh-teyden takia kun korvaaviakin estee ömiä yhteyksiä alueella on.

Näkymäkuva koh Heurekan sillan pohjoispäätä

14

monimuotoisuuden ja korkeatasoisen ympäristörakenta-misen kohtaaminen. “Keitaassa” on vahva ekosysteemipal-veluiden näkökulma. “Keidas” säily ää kilpailuehdotuksis-ta eniten olemassa olevaa puustoa ja muuta kasvillisuu a. Rantavyöhyke säilyy pääosin luonnon laisena ja siihen sijoit-tuu vain vähän uusia rakenteita, mikä parantaa monimuotoi-suuden mahdollisuuksia alueella.

Kyseenalaista on, sopiiko tämän tyyppinen ratkaisu kaikilta osin kaupungin keskustapuistoon, mm. kestävyyden ja mai-semakuvan näkökulmasta.

Työn esitystekniikka on osin harhaanjohtava, sillä vihreydes-tä huolima a alueelle on sijoite u paljon kestopinnoi eita vaa via toimintoja, kuten pelipaikkoja.

“Keidas” muu aa alueen kasvillisuudesta huoma avan mää-rän uusiksi niityiksi. Nii yjen monimuotoisuusarvo on hyvä, mu a jokirannan savimaa ei ole sopiva kasvualusta kulutus-ta kestäville niityille. Monimuotoisen kasvillisuuden tulisi tyypiltään perustua alueen luonnollisiin lähtökoh in. Nii y-jen ylläpito ja puhtaanapito voi olla ongelmallista, joten nii-den määrä ja sijain tulee harkita tarkoin.

Maisema lakaavion perusteella näy ää siltä, e ä työssä on tavoiteltu maaseutumaiseman tapaan avointa laa ja sille vihreitä reunoja. Heurekan ja radan välille on istute u uusi, laaja puuistutus, joka pei ää näkyvyyden junasta Heure-kalle, Silkille ja joelle. Nykyinen näkymä korostaa Tikkurilan iden tee ä ja on tärkeää säily ää avoimena.

Hulevesiratkaisut on tuotu tärkeänä teemana suunni eluun mukaan. Ratkaisut sijoi uvat huomaama omas maise-maan. Ratkaisuista on esite y lukuisia esimerkkejä ja ne on perusteellises tutki u.

Näkymäkuva Heurekan edustalta koh Silkkiä

Kul uurihistorian huomioiminen“Keitaan” suunnitelma muodostaa suurpiirteisen luonnon -laisen kaltaisen maiseman, jossa kul uurihistorialliset koh-teet pääsevät oikeuteensa. Samalla alueelle on tuotu uusia toimintoja hillityllä tavalla. Ehdotuksessa “Keidas” alueen toiminnallisuuden kehi äminen lii yy luontevas olemassa oleviin rakennuksiin.

En nen Åvikin huvilan ton on ote u käy öön toiminta- alueena. Ton lle on sijoite u tekonurmipäällysteinen pe-lailualue. Rinteeseen Åvikin ton n eteläpuolelle sijoi uu leikkialue.

Vernissa ympäristöä on suunniteltu perusteellises . Vernis-san ja radan väliin sijoi uu esiintymis la ja katsomo. Kahvi-lan terassia on laajenne u. Lisäksi Patosilta tuo visuaalises padon hahmon maisemaan, vaikka pato onkin pure u.

Vernissan viereen sijoi uvan vanhan paloaseman ja pol o-uunipiipun alue on ote u ansiokkaas käy öön. Paloase-malle sijoi uu kalastajien kerho la ja pol ouunipiippua on ehdote u käyte ävän kalagrillinä. Alueelle on sijoite u myös piknikpöy ä.

Tikkurilan en tason laskemisella on saatu Silkin kiinteistö ja Söderlingin huvila osaksi historiallista katumiljöötä. Aukio la tuo Söderlingin huvilan ja puutarhan näkyväksi osaksi histo-riallista rei ä.

Luontoarvot ja hulevesien käsi elySuunnitelma on puheenvuoro villin luonnon ja kau-pungin kontras sta. Ehdotuksen kantavana ideana on Tikku rilan keskustan kaavarungon mukaises luonnon

15

Oksat pois“Oksat pois” -ehdotuksen keskeiset elemen t ovat Tiede-puistonrannan iso monitoimilaituri ja ratasillan alle sijoi u-va oksalaituri. Työ keski yy näihin keskeisiin koh in ja jä ää muut alueen vähemmälle huomiolle. Heurekanrannan nos-taminen puiston toiminnan sydämeksi on oikeute u valinta. Paikkaan sijoite u Monitoimilaituri on kuitenkin mi akaa-valtaan turhan suureellinen. Oksalaituri on vinkeä ajatus, mu a sen sijain a ei ole mie y loppuun saakka.

Nyky laan verra una suunnitelmassa on esite y ydinaluei-den lisäksi vain vähän oleellisia parannuksia. Pelkin symbo-lein esitetyt toiminnot eivät vakuuta yksityiskoh en ja mitoi-tusten puu uessa.

Maisema lan muodostumisen kannalta työ on melko tasa-paksu. Avoimia loja ei ole koroste u, ja kasvillisuuden si-joi elu vaiku aa osin sa umanvaraiselta. Sommi elu, muo-donanto ja maisema lojen syntyminen on sekavaa. Esitys-tekniikasta johtuen on vaikea ero aa, mitkä puut ovat olevia ja mitkä uusia.

Ehdotus on laadi u yleispiirteises ja opaskar amaises . Esitystekniikka on paikoin vaikeaselkoinen ja suunnitelman yksityiskoh a tai toimintojen lavarauksia ei ole juurikaan esite y piirtämällä. Toimintojen sijoi elu ehdotuksissa ei ole loppuun saakka mie y, kuten leikkipaikan sijain Heurekan edustan avoimessa maisemassa. Osa esitetyistä toiminnois-ta, kuten pulkkamäet, ovat epärealis sia toteu aa kyseises-sä paikassa.

Aukiot ja toimintapaikatEhdotuksen keskeisin toimintapaikka on Heurekanrantaan sijoi uva Monitoimilaituri, joka toimii oleskelupaikkana ja jolta pääsee esimerkiksi uimaan ja melomaan. Monitoimilai-turin yhteyteen sijoi uu myös sauna. Vali u sijain on hyvä, koska etelärannalla on runsaas laa ja ilmansuunnan pe-rusteella laiturille saadaan jopa ilta-aurinkoa. Monitoimilai-turin koko suhteessa maisemaan on kuitenkin ylimitoite u. Saunarakennusten arkkitehtuuri modernin Heurekan vieres-sä vaiku aa liian roman selta. Huoltoliikenteen järjestämi-nen saunoille ja laisuuksiin puiston läpi ei ole erityisen toi-miva ratkaisu.

Oksalaituri herä ää ris riitaisia ajatuksia. Se o aa taiteen keinoin käy öön hankalan sillanalus lan ja tuo leikkisyy ä suunnitelmaan. Oksalaituri olisi varma maamerkkikohde, josta paikka muistetaan. Toisaalta epäil in vahvas ratkai-sun turvallisuu a käy äjien näkökulmasta sekä toimivuut-ta suhteessa joen vedenpinnan ja jää lanteen vaihteluihin. Lisäksi Oksalaituri pei äisi näkymiä esimerkiksi Vernissalta Silkin suuntaan ja omaperäinen idea menee hukkaan ratasil-lan alla.

Ehdotuksessa on esite y myös muita uusia aukioita ja toi-mintapaikkoja. Pikkuaukiot mm. Heurekansillan pää eis-sä ovat sommi elultaan jäykkiä. Hotellin laajennusta ei ole esite y työssä, mu a se olisi mahdollista yhdistää tähän suunnitelmaan.

Ehdotuksen “Oksat pois” pohjapiirros

16

Åberginaukion lii yminen Neilikkapuiston säilyvään osaan on jäte y esi ämä ä. Veininmyllyn kesätea eri sijoi uu rin-teeseen nähden väärin päin. Silkkitehtaan lähiympäristöä ei ole käsitelty lainkaan.

Vernissan ympäristön käsi ely kaarevine muotoineen vai-ku aa vanhalle teollisuusrakennukselle vieraalta. Myös Ver-nissanrannan koskeen on lisä y kaarevia muotoja, joiden perustelut eivät aukene. Koski on ilmeeltään sekava ainakin matalan veden aikana.

Tikkurilan eEhdotuksessa “Oksat pois” Tikkurilan en tasausta on lasket-tu niin, e ä ylitys Neilikkapuistosta jokirantaan tapahtuu ta-sossa. Tasoeron muutos on esite y leikkauskuvissa. Tikkuri-lan en kävely-ystävällisyy ä on lisä y kaventamalla Tikkuri-lan etä ja lisäämällä kasvillisuu a.

Tasoylitys ei ole liikenneturvallisuuden näkökulmasta toi-vo ava ratkaisu nykyisen kaltaisella pääkadun luonteisella Tikkurilan ellä. Suoja eratkaisu olisi mahdollista toteu aa, mu a vaa i tarkempaa tutkimista. Pysäköin ä kadun var-ressa ei ole esite y, mikä on hyvä kadun nykyisen luonteen huomioon o aen. Pikarai o etä ei ole esite y suunnitel-massa. Suunnitelmassa esite y ajoyhteys Vernissaan on kor-kotasoiltaan toimimaton.

Kevyen liikenteen rei tTikkurilan en paranne ujen kävely-yhteyksien lisäksi alueel-le on esite y ka avas kevyen liikenteen rei ejä. Uusissa rantareiteissä on käyte y runsaas ri läpintaisia käytäviä, jotka saa avat olla epämielly äviä kulkea.

Saapuminen puistoon aseman suunnasta Rata etä pitkin on monimutkainen. Radan vierestä puistoon saavu aessa nykyinen Tikkurilan en ylikulkusilta on korva u uudella,

Näkymäkuva Monitoimilaiturilta koh saunoja

toiminnallises samankaltaisella ratkaisulla, johon lii yy portaat. Esteetön kulku on toteute u hissin avulla, mihin lii yy korkeat ylläpitokustannukset.

Sillat ja rakenteetSilloissa on rakenteellises toimivat perusratkaisut, mu a kilpailuohjelman vaa muksia ei ole noudate u. Siltojen hyö-dyllisen leveyden tuli olla viisi metriä eikä pilarien sijoi elu jokeen ollut toivo avaa.

Sillan puukansi on liukas, mu a lankutuksen suunnalla on-gelmaa on onnistu u kuitenkin minimoimaan. Betonikan-nen päälle asenne ava puukansi vaa si lisäksi jatkosuunnit-telussa pohdintaa, jo a ratkaisu saataisiin pitkäikäiseksi.

Perustuksia ei ole esite y piirustuksissa, mu a määräluet-telossa on kuitenkin olete u paaluperustus. Rakennelas-kelmissa esitetään perustustavaksi porapaalutus, mu a ko-konaisuuden toimivuu a ei pysty asiakirjojen perusteella arvioimaan.

Vernissansillan tasogeometria mutki elee väistellessään esite yä Oksalaituria, jota ei kuitenkaan jostain syystä näy-tetä sillan sivukuvassa. Oksalaituri saa aisi toteutuessaan tukkiakin siltojen ali avautuvan maiseman lähes kokonaan. Korkeustasojen kanssa saa aa tulla ongelmia, jos Oksalaituri toteute aisiin esitetynlaisena. Olisiko ollut parempi ratkaisu luopua Oksalaiturista ja rakentaa silta suorana? Pyörä ek-si tarkoitetun rei n tulisi olla tarkoituksenmukainen myös vaakageometrialtaan.

Monitoimilaituri vaa i paalutuksen, mu a osia siitä voidaan toteu aa pon onien varassa. Monitoimilaiturin laajat puu-pinnat ovat ilkivaltaherkkiä.

17

Kul uurihistorian huomioiminenEhdotus “Oksat pois” laskee Tikkurilan en tasausta lähem-mäs sitä, mikä se on todennäköises ollut ennen alikulun rakentamista ja näin saadaan vanhat rakennukset lii ymään nykyistä luontevammin maastoon. Ehdotus suhtautuu kui-tenkin muilta osin alueen nykyiseen rakennuskantaan hie-man ylimalkaises . Suunnitelmaselostuksessa mainitaan, e ä nykyiset rakennukset Villa Söderbo, Veininmylly ja Silk-kitehtaan vedenpuhdistamo vuokrataan yrityskäy öön. Ve-denpuhdistamon ja Silkkitehtaan ympäristöjä ei ole suunni-teltu tarkemmin.

Nykyistä rakennuskantaa ei juuri hyödynnetä tai ratkaisuja ei ole mie y loppuun as . Esimerkiksi Veininmyllyn tanssila-van sijain on muute u, mu a uusi katsomo sijaitsee poi-ki ain rinteessä. Paremmin “Oksat pois” onnistuu Vernissan ympäristön suunni elussa. Vernissan edustalle sijoi uva uusi tapahtuma-aukio on ideana hyvä, joskin alueen muotoi-lua tulisi vielä tutkia. Vernissan vieressä sijaitseva vanha pa-loasema on osoite u taidegallerian käy öön.

Näkymäkuva radan suunnasta koh Vernissaa

Kaaviokuva Oksalaiturista

Luontoarvot ja hulevesien käsi ely“Oksat pois” mainitsee luonnon monimuotoisuuden työn on selostuksessa tärkeänä asiana, mu a sen toteutumiseen ei ole kiinnite y erityistä huomiota. Suunnitelma on keski y-nyt siltoihin ja kevyenliikenteen rei eihin.

Massiivinen monitoimilaituri sijoi uu luonnon laltaan herk-kään rantapoukamaan. Ehdotuksessa on kuitenkin säilyte y osia ranta-alueesta nykyisessä asussa, mikä tukee monimuo-toisuuden säilymistä. Neilikkapuiston nykyisiä tammia ei ole säilyte y. Lammaslaidun nykyisen arvokkaan niityn paikalla pitäisi yllä alueen monimuotoisuu a.

Hulevesien purkupaikat alueelle on esite y kartalla. Konk-ree set ehdotukset hulevesien käsi elemiseksi jäävät kui-tenkin melko vähäisiksi. Tikkurilan en istutuskaistoilla on esite y käyte äväksi biosuodatusta. Veininmyllyn itäpuolel-le sijoi uva pikku koski on hyvä idea Tikkurilan en huleve-sien hallitsemiseksi.

18

Stream DreamsKilpailuehdotuksen “Stream Dreams” tavoi eena on koros-taa alueen kul uurihistoriaa ja jokimaiseman virkistysarvoa. Nykyisten rakennusten lähialueita on kehite y ja esimerkik-si Silkkitehtaan lähialueelle on tuotu uusia toimintoja, kuten kahvila.

Nykyistä maisemaa ja toimintapaikkoja muokataan melko voimakkaalla kädellä. Ehdotuksen yleisilme on vehreä, mut-ta kyseessä on kuitenkin enemmän rakenne u puisto kuin luonnonalue. Yksityiskoh a ei ole juuri mie y. Tiiviit puu-ryhmät ja maiseman avaukset on tehty reippaas , mu a esi-merkiksi Heurekan eteen ei tulisi istu aa pei ävää puustoa.

Työ on keskeneräisen oloinen. Kantava ajatus työn taustalla jää määri elemä ä, eikä työ ole kovin omaperäinen. Puis-totaiteellinen yleisilme ei vakuuta ja muotoilu herä ää ih-metystä mm. Heurekan kivinäy elyalueen ja Silkintörmän kosteikon osalta. Esitystapa on vii eellinen ja havainneku-vat voisivat olla kertovampia. Tapahtumapaviljonkia ei ole esite y perspek ivikuvassa vaikka se on kuvakulman sisällä. Suunnitelmassa esitetyt kaaviot ovat vaikeaselkoisia.

Aukiot ja toimintapaikat“Stream Dreams” lisää toimintoja puistoon, mu a selkeä ta-pahtumaken ä puu uu. Uusi tapahtumapaviljonki o aa an-siokkaas käy öön nykyisen Åvikin ton n, mu a vaiku aa irralliselta puiston muihin toimintoihin nähden. Tapahtuma-paviljonkiin ehdotetuista toiminnoista esimerkiksi luistelu

vaa si huolto laa, jota ehdotuksessa ei ole esite y. Ratkai-su vaa si myös rinteen voimakasta pengertämistä, jo a saa-daan rii äväs tasaista alue a syntymään.

Rei järjestely Rata en suunnasta on sujuva ja nykyinen Neilikkapuiston leikkipaikka on jäte y sivuun pääkulkuväy-lältä. Tämä on perusteltua puistomaisen ilmeen kannalta.

Puistossa olevia nykyisiä vakiintuneita toimintoja ei ole huo-mioitu. Toimintoja on sijoite u hajanaises eivätkä ne juu-rikaan tue toisiaan. Muun muassa tanssilavan toiminta on ehdotuksessa siirre y Veininmyllyltä Tapahtumapaviljon-kiin. Ehdotuksessa on paljon uusia rakennelmia, jotka ei-vät kuitenkaan tuo vastaavaa hyötyä alueen käyte ävyyden kannalta.

Jokirantaan on lisä y terassoituja istuskelupaikkoja. Heure-kanrantaan sijoi uva katsomo ja kelluva esiintymislava si-jaitsevat hyvässä ja keskeisessä paikassa. Jokeen sijoi uva kelluva esiintymislava on tunnelmallinen, mu a sen käy ö on hyvin rajallista. Myös terassiamfi n toimivuus katsomona herä ää kysymyksiä. Hotellin laajennuksen kohdalla terassit sijoi uvat turhan kapeaan kohtaan.

Silkin kiinteistöön sijoi uva kahvila ei ole kovin keskeisellä paikalla. Tikkurilan en iso aukio Silkin pohjoispuolella jää kaavamaiseksi ja pieni madallus rakennuksen sokkelin vie-ressä on liian vaa maton.

Ehdotuksen “Stream Dreams” pohjapiirros

19

Tikkurilan eTikkurilan en katumiljöö on paikoin sekava kaiteiden ja muurien takia. Kaiteet saa avat lisäksi tukkia autoilijan nä-kymää joelle. Tien tasausta ei ole muute u. Kadunvarsi-pysäköin ä ei ole sijoite u alueelle, eikä pikarai o etä ole esite y suunnitelmassa. Vernissaan ajoa ei ole tutki u uudelleen.

“Stream Dreams” on ehdotuksista ainoa, jossa on tutki u Tikkurilan en alikulun parantamista. Ratkaisuna on säänkes-tävästä teräksestä tehty alikulkutunneli, joka levenee rannan suuntaan. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta kysymyk-siä herä ää Silkin edustan katuaukio, jolla ylityskohdat tulisi merkitä selkeäs .

Tikkurilan en kiertolii ymään on ehdote u valaistavaa tai-deteosta, joka kuvaa Keravanjoen pure avaa patoa.

Kevyen liikenteen rei tJoen eteläpuolinen rei stö houku elee nopeaan läpikul-kuun - sekundäärisiä, hitaamman etenemisen rei ejä kaivat- in lisää.

Yhteyksiä keskustasta puistoon on paranne u muun muassa Tikkurilan en alikulkua leventämällä. Ratkaisu ei ole kaikin puolin onnistunut. Leventämisen yhteydessä alikulun pituut-ta on samalla lisä y teräsulokkeella, jonka päällä sijaitsee näköalatasanne. Toisesta päästä leveämpi tunneli voi myös olla pidemmän ja ahtaamman tuntuinen silloin, kun siitä kul-jetaan kapeampaa päätä koh .

Heurekansillan pohjoispäähän sijoi uva uusi ramppi vaikut-taa epäkäytännölliseltä ja maisemaan huonos sopivalta ratkaisulta.

Sillat ja rakenteetTyössä on rohkeas tuotu sillat esiin uusina elemen einä. Ratkaisu tuntuu perustuvan liikaa vain corten-teräksen run-saaseen käy öön. Säänkestävä Corten-tuotemerkillä parem-min tunne u teräs toimii oikein suunniteltuna ja oikeissa paikoissa mu a ei ole ongelmaton ratkaisu. Korroosion voi-makkuus on joissain paikoissa jopa suurempi kuin normaalil-la teräksellä. Koko esitys tuntuu perustuvan vain säänkestä-vän teräksen värimaailman hyödyntämiseen o ama a huo-mioon teräslaadun ominaisuuksia.

Silkin ja Heurekan yhdistävän sillan (S1) rakennekorkeus on saatu ulkoisilla jänteillä pide yä pienenä mu a ratkaisun edelly ämien massiivisten maatukien osalta ratkaisu on esi-te y vain vii eellises .

Silta 2 on toteute u pitkänä yhtenäisenä siltana jonka pi-tuus vielä kasvaa johtuen käytetystä mutki elevasta ta-sogeometriasta. Etenkin pyörä en osalta suora yhteys on yleensä perusteltu ja mutkainen geometria tuntuu lähinnä keinotekoiselta. Ratkaisua on perusteltu pyörä en pituus-kaltevuudella mu a idea johtaa toisaalta eri äin kalliiseen ratkaisuun ja liiankin dominoivaan rakenteeseen, jonka alle muodostuu outo matala käy ökelvoton la. Olisiko kuiten-kin ollut parempi ratkaisu pyrkiä tasauksella hoitamaan joen ja rai n välinen lähinnä turhaksi jäävä osuus tai jopa jä ää eritasoratkaisu eteläisen rai n kanssa toteu ama a?

Kaareva muoto on esitetyn mukaisena teräsrakenteisena eri äin haastava toteu aa nostaen kustannusriskiä. Pilari-rakenne on esite y vain vii eellises eikä sen mitoitukseen oteta kantaa laskelmissa.

Siltojen perutuksia ei ole esite y, mu a kustannusarvioissa on kuitenkin vii aus ratkaisuihin. Aineiston perusteella on mahdoton arvioida perustusratkaisuja.

Näkymäkuva Heurekan edustalta koh esiintymislavaa

20

Silta 3 eli kierreramppi Heurekan sillalta Tikkurilan en yliku-lulle on esite y vii eellisenä yleisplansseissa ja teks ssä vii-tataan lyhyes teräsbetonirakenteeseen ja hoikkiin pilarei-hin. Rakenteellises ratkaisua ei pysty aineiston perusteella arvioimaan.

Tikkurilan en uusi alikulkukäytävä on esite y vain vii eel-lises , joten ratkaisua ei pysty arvioimaan. Corten-teräksen käy ö terassirakenteena ei kuulosta perustellulta – etenkin, jos ali johdetaan liikenne ä. Muu uvaa aukon mi aa perus-tellaan näkymän avartumisena Heurekan suuntaan kuljet-taessa mu a kääntöpuolena seuraa supistuva näkymä pois-päin Heurekalta kulje aessa. Supistuva tunnelin pää voi olla ahdistava eikä houku ele kulkijaa käy ämään yhtey ä.

Kul uurihistorian huomioiminenEhdotus “Stream Dreams” korostaa alueen kul uurihistori-an huomioimista. Puiston sisääntulopaikkoja mm. Silkin luo-na ja Kuninkaalan en suunnasta on koroste u ilimuurilla ja por lla.

Ehdotuksessa on suosi u maanläheisiä materiaaleja, kuten puuta, luonnonkiveä sekä lämpimän sävyistä säänkestävää terästä. Puurakenteita (pitkospuut, laiturikäytävät, teras-siamfi ) on käyte y runsaas . Puupintojen käy ö on osit-tain kyseenalaista, esimerkiksi vanhan paloaseman vieressä.

Peilaavien pintojen käy ö Jokipuiston maisemamuurissa ja hotellin laajennuksen päädyssä eivät ole hyviä ratkaisuja.

Nykyisistä rakennuksista johdonmukaisimmin huomioidaan Silkin kiinteistö ja Vernissa. Silkin itäiseen siipeen on ajateltu sijoi uvan kahvila tai ravintola, jonka terassille on vara u -laa puistosta. Lähelle terassia, vedenpuhdistamon rakennuk-seen on sijoite u sauna. Silkin eteen ehdote u kon ravin-tola-alue on varjoinen ja kaukana muusta puistosta.

Vernissan pihaan sijoi uu uusi aukio sekä oleskeluterasse-ja nykyisen kalaportaan päällä. Tämän alueen korkotaso-jen tutkiminen on kuitenkin puu eellista. Samaten on pa-noste u vanhan paloaseman ja pol ouunipiipun ympäris-töön, mihin sijoi uu suunnitelmassa kahvila, terasseja sekä kajakkivarasto.

Uuden tapahtumapaviljongin sijain on syrjässä nykyisiin kul uurikohteisiin nähden. Tanssilavatoiminnan irro amis-ta Veininmyllyn kahvilasta ei pidetä toivo avana ratkaisuna, koska nykyistä järjestelyä voidaan kehi ää. Veininmyllyn kat-somo ja lava on poiste u ja lalle on tullut lasten luontoleik-kipaikka sekä rantaan kuntoiluvälineitä. Veininmylly jää syr-jään toiminnasta. Neilikkapuiston leikkialue on säilyte y ja ympäristöstä on tehty puistomaisempi.

Heurekan kivinäy elualue on säilyte y nykyisellä paikallaan ja aukion kaarisommitelma on poistunut. Heurekan sisään-käynnin muu aminen ja rakennuksen pei äminen puustolla ei ole perusteltua.

Luontoarvot ja hulevesien käsi elyEsitystekniikasta johtuen näy ää siltä, e ä laajat alueet jopa rantaviivaan as ovat nurmete uja, vaikka työn selostukses-sa mainitaan, e ä rantaluiskissa suositaan luonnonmukaista kasvillisuu a. Monimuotoisia alueita löytyy aika vähän.

Silkintörmän nykyiselle arvokkaalle niitylle on tehty kos-teikkolampia, pitkospuuverkosto sekä rantaviivaa on muo-ka u. Luontoarvot ovat osi ain katoamassa alueen kaiva-misen takia. Repaleisena esitetyn rantaviivan merkitys ei avaudu. Lähekkäin sijoitetut kolmiomaiset oleskelulaiturit pilkkovat herkän kosteikkoalueen turhan pieniin osiin. Lai-tureille sijoitetut ”jalkalamput” ovat melko voimakas aihe luonnonmaisemassa.

Suunnitelman pienet hulevesiaiheet ovat mukavia ympäris-tön rikastu ajia. Suunnitelmassa on ehdote u hulevesipu-ron ja lasten leikkipaikan yhdistämistä sekä kadun huleve-sien johtamista kiertolii ymästä polveilevas . Myös huleve-siallas ja kaskadi sekä kosteikko löytyvät suunnitelmasta. Hu-levedet on esite y monipuolises , mu a vesimäärät voivat jäädä vähäiseksi satee omina ajankoh na. Hulevesiaiheet ovat osi ain kyseenalaisia: esimerkiksi hulevesialtaiden ra-kentaminen Silkin pihalla kiinni rakennuksiin on rakennus- ja geoteknises vaikeaa.

Suunnitelman tarkennus Silkin eteläosan kohdalta

21

Taikapeilin perhosetSuunnitelman lähtökohta on satuaiheinen perhosen - ilmei-ses silkkiperhosen - muodonmuutos. Työn ansiona on tai-deosuus. Perhostarinasta on ammenne u mm. taideaiheita kuten siltojen muotoiluidea ja rakenteiden yksityiskohdat.

Konsep ja sen toteutus jäävät kuitenkin irrallisiksi. Sommit-telultaan suunnitelma on sekava ja paikkaan vain etäises kiinnite y. Ehdotuksen materiaaleihin kuuluvassa luonnos-kuvassa kokonaissuunnitelma vielä hahmo uu hyvin, mu a ajatus on kadonnut suunni elun edetessä. Suunni elu on haparoivaa, työssä on esimerkiksi aivan liian vähän korko-merkintöjä ja leikkaukset on tehty epäoleellisista kohdista.

Puiston nykyisiä muotoja ei juuri ole kunnioite u. Heurekan edustalle sijoi uu aukioiden sarja. Alueen käsi ely on mo-nimutkainen. Heurekan pyöreä etuaukio on säilyte y mu a kaarevan istutusaiheen lii ymistä uuteen sommitelmaan ei ole esite y. Alueen läpi kulkeva rei Siipisillalta Väritehtaan suuntaan on sekava ja pääkulkurei ä on vaikea hahmo aa.

Puiston sommi elu on rauhaton ja lallinen monimutkai-suus muodostaa ma omaisen kokonaisuuden, josta maise-ma ei juurikaan hahmotu. Muodonmuutos-konsep ei tuota innova ivista lopputulosta.

Suunnitelmassa esitetyt viitekuvat antavat lupauksen oma-peräisistä yksityiskohdista. Mm. leikkipaikkojen vesi- ja veistosaiheet sekä elämysrei n vinje kuvat ovat paikkaan sopivia.

Ehdotuksen heikkoutena on kokonaiskuvan hukkuminen yk-sityiskoh in ja Tikkurilan keskustaan suuntautuvan yhteyden epäkäytännöllisyys.

Aukiot ja toimintapaikatToiminta on tuotu oikeutetus puiston keskelle Heurekan edustan alueelle. Heurekan edustalle sijoi uva aukioiden sarja on ehdotuksen keskeinen oleskelu- ja toiminta-alue. Toiminnan y messä on kelluva, liikuteltava esiintymislava joessa sekä polveilevat katsomot joen molemmin puolin. Katsomon muoto voi olla käytännössä hankala.

Nykyinen Neilikkapuisto leikkipaikkoineen on muute u hu-levesilammiksi. Joen pohjoispuolen katsomon yhteyteen si-joi uu uusi vesi- ja veistosleikkipaikka.

Åvikin ton a ei ole huomioitu suunnitelmassa toiminta-alu-eena. Sen läpi kulkee kuitenkin uusi rei korotetun terästa-son päällä.

Kahvila radan vieressä on syrjässä puiston toiminnasta, ja paikka on ahdas. Hotellin laajennusta ei ole huomioitu, ja kahvilaravintola on tämän kanssa ris riidassa.

Hotellin laajennusta ei ole esite y. Hotellin kohdalla ran-taan esite y kahvila on ris riidassa hotellin laajentumisen kanssa.

Tikkurilan eEhdotuksessa “Taikapeilin perhoset” Tikkurilan en toimin-nallisia järjestelyjä on muoka u vähiten. Tikkurilan etä on kuitenkin siirre y puoli metriä pohjoiseen, mu a tällä ei saavuteta vastaavia etuja. Katupuita on lisä y, mikä paran-taa Tikkurilan en viihtyisyy ä.

Alikulun lalle on tehty tasossa kulkeva suoja e, mu a en korkotasoa ei ole madalle u. Tästä johtuen yhteys Silkki-sillalta Tikkurilan en yli on ratkaistu serpen inirei llä ja

Ehdotuksen “Taikapeilin perhoset” pohjapiirros

22

portailla. Ratkaisun käyte ävyys on huono. Suunnitelman korkotasojen tutkiminen on tehty vii eellises .

Tikkurilan en ja Rata en lii ymän kiertolii ymää ei ole esi-te y. Suunnitelmassa ei ole esite y myöskään pikarai o etä tai uusia ratkaisuita Vernissalle ajoon.

Suunnitelmassa on esite y meluaitaa rengasmelun eh-käisyyn. Ratkaisun tarpeellisuus ja toimivuus tulisi tutkia tarkemmin.

Kevyen liikenteen rei tSuunnitelmassa on ka avat kevyen liikenteen rei t ja eri-tyises pieniin, tunnelmallisiin rantarei eihin on panos-te u. Lammen ympäristössä suunnitelmassa esite y saari on mielenkiintoinen yksityiskohta. Osa ratkaisuista, kuten kevyet laiturit ja askelkivet joessa ovat turvallisuussyistä epärealis sia.

Tikkurilan elle ja puistosta keskustan suuntaan kulkeva ke-vyen liikenteen yhteys, johon kuuluu serpen inirei ja por-taat, on epäkäytännöllinen.

Kevyen liikenteen yhteys Heurekan sillan ali on tässä suunni-telmassa esite y toteute avaksi ilman Heurekan sillan nos-toa. Ratkaisun tarkat korkotasot ja toimivuus tulisi tutkia.

Sillat ja rakenteetPerinteisiä siltaratkaisuja on käyte y yksinkertaisen kauniis- ja kaksi erilaista kaariratkaisua nivoutuvat hauskas toi-

siinsa. Joen suuntainen näkymä siltojen ali säilyy ratkaisussa erinomaises . Voimakas muoto kilpailee alueella olevien ny-kyisten siltojen kanssa. Toisessa paikassa tämä siltapari voisi toimia. Nyt se kuitenkin toisi paikkaan neljä erilaista hyvin näkyvää rakenne a ja kolme erilaista kaariratkaisua, kun huomioidaan alueella olemassa olevat sillat.

Puukansi on ratkaisuna liukas, mu a kansilankutuksen suun-nalla ehdotus oli pyrkinyt minimoimaan liukkau a. Silkin sil-lan kalanruotolankutuksen pää äminen itäpäässä taitaa olla piirustustekninen virhe, ainakaan esitetyn mukainen lanku-tus ei ole normaalis käyte y eikä toimiva ratkaisu. Tasoku-vissa on muutenkin näkyvissä asioita jotka eivät oikeas lie-ne näkyvissä.

Perustustavat ja sekundäärirakenteet ovat ratkaisussa vielä selväs ideatasolla ja osin esi ämä ä tuoden jatkosuunnit-telussa ehkä myös näkyviä rakenneosia lisää. Olisi kuitenkin voinut esi ää ratkaisut jo paremmin toteutusta vastaavina, vaikka tarkkoja dimensioita ei vielä olisikaan suunnitelman alustavasta luonteesta johtuen selvite y. Siltoihin lii y vien rantamuurien kustannuksia ei pysty ehdotuksen pohjalta arvioimaan.

Kul uurihistorian huomioiminenMaiseman tulkinta ei juurikaan tue nykyistä rakennuskantaa. Rakennuksista Veininmyllyn ja tanssilavan ympäristöä on paranne u. Vernissan viereen sijoi uva bändilava on hyvä idea. Vanhan paloaseman ja pol ouunipiipun lähelle on si-joite u näköalapaikat.

Silkin vedenpumppaamoon sijoi uu ehdotuksessa kanoo -keskus. Uuden saunarakennuksen sijoi aminen sen viereen rinteeseen voi olla geoteknises haastavaa.

Suunni elualueen rajauksesta huolima a olisi ollut hyvä tutkia lii yminen lähialueisiin, kuten Heurekan edustan sommitelmaan. Tehty suunnitelma ei istu reunoistaan nykyi-seen. Heurekan edustan ratkaisu kivinäy elyn siirtämisestä muureihin herä ää ihmetystä.

Näkymäkuva koh Heurekan sisäänkäyn ä

Näkymäkuva Silkkitörmältä joen yli koh Silkkiä

23

Luontoarvot ja hulevesien käsi elySuunnitelman ansiona on kasvillisuuden käy ö. Nurmipintaa on melko niukas ja varsinkin matala nii ymäinen kasvilli-suus on monipuolista.

Kasvillisuuden suunni elu ei ole kaikin osin loppuun saak-ka mie y. Katupuita on sijoite u sellaiseen kohtaan, johon ne eivät mahdu (mm. hotellin edustalla). Perennaistutuk-set kosteikossa ovat kyseenalaisia. Syötävien kasvien käy öä jokirannan ilkivaltaherkällä alueelle ei kuitenkaan suositella terveysriskin takia.

Silkkitörmä vaiku aa turhan avoimelta, mahdollises esitys-tekniikasta johtuen. Perhosnii y ja pajupensaikot puoles-taan ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Suunnitelmassa esitetyt rakenteet herkässä rantavyöhyk-keellä vähentävät monimuotoisuu a.

Työssä huomioidaan hulevedet etenkin Tikkurilan en poh-joispuolella, jossa on vara u suuri hulevesien sadepuutarha Iirispuistossa. Rakennelman mi akaava on liian iso. Neilikka-puiston hyvä tammet on kaade u, vaikka ratkaisuun ei ole erityistä syytä. Hulevesien määrä voi jäädä rakenteessa vä-häiseksi, joten ve ä varastoituu sadepuutarhaan vain rank-kasateiden aikana. Sadepuutarhasta vedet ohjataan kaska-din kau a viivytysaltaaseen.

Suunnitelmassa on esite y portai aiset, rakennetut padot kosken paikalle. Porraste u, uusi patosarja antaa mahdolli-suuksia esimerkiksi ehdotuksessa esite yjen valaistusratkai-suiden toteu amiseen, mu a patorakentamista pide in sil perustelema omana ratkaisuna. Jos pato puretaan, ratkai-suna tulisi olla luonnon lainen koski.

Näkymäkuva Tikkurilakosken uusista rantareiteistä ja valaistuista padoista.

24

5. Kilpailun tulos

5.1 Kilpailun ratkaisuVoi ajan valinnassa painote in erityises ehdotuksen ko-konaisote a, soveltuvuu a jatkokehi elyyn, innova ivisuut-ta sekä perusratkaisun toteu amiskelpoisuu a.

Kilpailun voi ajaksi vali in ehdotus ”Keidas”. Ehdotuksen ”Keidas” ansiona on vahva ja innova ivinen konsep , joka yhdistää luontoarvoja ja korkeatasoista ympäristörakenta-mista sekä moderneja teknisiä ratkaisuja. Ehdotuksesta vä-li yy visio suurpiirteisestä en seen teollisuusmiljööseen so-veltuvasta puistosta. Ehdotuksessa esite yä Tikkurilan en alikulun säily ävää ratkaisua pide in todennäköisempänä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Palkintolautakunta antaa lisäksi kunniamaininnan ehdotuk-selle “Haloja!” perusteellises tutkitusta työstä, joka keskit-tyy Tikkurilan jokirannan toiminnallisuuden lisäämiseen ja alueen parantamiseen perinteisenä kaupunkipuistona. Tik-kurilan en käsi ely ehdotuksessa “Haloja!” vastaa keskus-tan kehi ämisen pitkän tähtäimen visiota.

Muita ehdotuksia ei asete u paremmuusjärjestykseen.

5.2 Suositus jatkotoimenpiteiksiPalkintolautakunta esi ää ehdotusta “Keidas” Tikkurilan jo-kirannan jatkosuunni elun pohjaksi. Palkintolautakunta esit-tää myös jatkosuunni elun antamista ehdotuksen tekijöille.

Palkintolautakunta pitää tärkeänä, e ä alueen kehi ämistä viedään määrä etoises eteenpäin. Ensimmäisiä kehi ämi-sen osakohteita tulevat todennäköises olemaan puistoon saapuminen keskustasta (erityises Neilikkapuiston alue), toiminta-alueet puiston keskiosassa (Heureka – Åvikin tont- ), sekä radan itäpuolen kevyen liikenteen silta. Åvikin ton- n käy ö edelly ää kaavamuutosta puistoksi. Vernissan ym-

päristön kehi äminen on riippuvainen padon purkamisen aikataulusta.

Voi anut suunni elijaryhmä saa tehtäväkseen kohteen jat-kosuunni elun, mikäli neuvo elumene elyn tuloksena -laaja saa voi aneilta toimistoilta hyväksymiskelpoiset tarjo-ukset jatkosuunni elusta. Hyväksy yjen tarjousten perus-teella Vantaan Kuntatekniikan keskus laa yleisten alueiden katu- ja puistosuunnitelmat.

Voi ajaehdotuksen “Keidas” jatkosuunni eluohjeita

• Heurekan edustan maiseman säily äminen avoimena tulee huomioida suunni elussa. Heurekan pihan lii y-minen puistoon sekä kivinäy elyalueen sijain ja som-mitelma vaa i tarkentamista.

• Nurmi- ja nii yalueiden rajauksia ja sijainteja tulee tarkentaa. Voi aneessa ehdotuksessa oli nii yjä ka-tualueilla ja käy öalueilla ja toisaalta nurmialueita rannoilla.

• Uusien siltojen - Vernissan kevyen liikenteen sillan ja Silkin ja Heurekan yhdistävän sillan - kaidemaailmoja tulee pyrkiä lähentämään toisiaan.

• Heurekansillan nostoon ja siihen lii yvän Tikkurilan en yli ävän sillan toteutumiseen sekä pa-tosillan rakentamiseen lii yvät tekniset yksityiskohdat vaa vat yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

26

5.4. Nimikuorien avausNimikuoret tode in avaama omiksi. Pöytäkirjan allekirjoit-tamisen jälkeen ava in nimikuoret:

Ehdotus “Keidas” - tekijätMAISEMASUUNNITTELU

Loci maisema-arkkitehdit Oy

Milla Hakari Pia Kuusiniemi Lia Crupi Laura Kakkola Sanna Sarkama Jussi Virta Pauliina Korhonen

SILTA- JA RAKENNESUUNNITTELU

Insinööritoimisto Pontek Oy

Jouni Rissanen Jouko Lehtonen Juhani Hyvönen Jani-Ma Ylikoski

GEOTEKNINEN JA HULEVESISUUNNITTELU

Sip Infra Oy

Juha-Pekka Saarelainen Harri Vehmas

Finnmap Infra Oy (vain hulevesisuunni elu)

Ari Vesola

LIIKENNESUUNNITTELU

Trafi x Oy

Jouni Ikäheimo Esa Karvonen

VALAISTUSSUUNNITTELU

Lightning Design Collec ve

Jari Vuorinen An Hiltunen Ignacio Muinelo

TEKIJÄNOIKEUDET

Loci maisema-arkkitehdit Oy

Ehdotus “Haloja!” - tekijätMAISEMASUUNNITTELU

Maisema-arkkiteh toimisto Näkymä Oy

Sofi a Tigerstedt Pia Kurki Ma Liski Tiina Perälä

SILTA- JA RAKENNESUUNNITTELU

Suunni elukide Oy

Tapani Palomaa

AVUSTAJAT

Maisema-arkkiteh toimisto Näkymä Oy

Lilja Palmgren Ana Torres-Gomez

Suunni elukide Oy

Brigita Hradécka

ASIANTUNTIJAT

Innogeo Oy (geotekninen suunni elu)

Markus Lin nen Raimo Tuohimaa

Navico Oy (liikennesuunni elu)

Timo Perälä

TEKIJÄNOIKEUDET

Maisema-arkkiteh toimisto Näkymä Oy

27

Ehdotus “Oksat pois” - tekijätSUUNNITTELIJAT

Sito Oy

Ismo Häkkinen, maisema-arkkiteh Annina Lehikoinen, DI, arkkiteh Mikko Rikala, FM, muotoilija Suvi Saastamoinen, maisema-arkkiteh Mikko Tuominen, DI Minnami Hendriksson, suunni eluhortonomi AMK Simo Lah nen, muotoilija opisk.

ASIANTUNTIJAT

Marika Bremer, maisema-arkkiteh Leena Nurmi, DI Mirja Toivari-Holm, DI Mikko Vuorinen, TL

TEKIJÄNOIKEUS

Sito Oy

Ehdotus “Stream Dreams” - tekijätSUUNNITTELIJAT

Ramboll Finland Oy

Aino-Kaisa Nuo o Tiia Valtonen Iida Juurinen Ulla Loukkaanhuhta Eevaliisa Härö Esko Rechardt Sean LeCoultre Ville Leskinen Kai Merle Juha Hälikkä Aija Nuoramo

AVUSTAJAT

Herbert Dreiseitl Mikko Siukkola Esa Kohonen Tuulikki Peltomäki Mila Tolppanen

TEKIJÄNOIKEUS

Ramboll Finland Oy ja tekijät

28

Ehdotus “Taikapeilin perhoset” - tekijätTYÖRYHMÄN PÄÄJÄSENET

Fcg Suunni elu ja tekniikka Oy

Taina Tuominen Eeva Eitsi Mari Antere Arja Sippola Johanna S gzelius

AVUSTAJAT

Fcg Suunni elu ja tekniikka Oy

Markku Vähäkäkelä Kari Lomperi Inkeri Niskanen Mika Riekki Pekka Raukola Jesse Kunnas Christos Kravvari s Tuomas Mie nen Niko Kivioja Eric Wehner Tiina Mäkelä

Betonipallas Oy

Per Kukkonen

Pohjatekniikka Oy

Tapio Ranta-Aho

TEKIJÄNOIKEUDET

Taina Tuominen, Eeva Eitsi, Mari Antere, Arja Sippola, Johan-na S gzelius / FCG Suunni elu ja tekniikka Oy

MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA Kuntatekniikan keskus • Kaupunkisuunni elu