tilinpÄÄtÖs 2014 - finnlines · 15.osakekohtainen tulos 20 . 16.osingot 20 ... vuoden 2015...

TILINPÄÄTÖS

2014

SISÄLLYS Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 6 Konsernitase, IFRS 7 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 8 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 10 1. Perustiedot yrityksestä 10 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 10 3. Segmentti-informaatio 15 4. Yhteiset toiminnot 17 5. Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät 17 6. Hankitut liiketoiminnot 17 7. Liikevaihto 17 8. Liiketoiminnan muut tuotot 18 9. Materiaalit ja palvelut 18 10. Henkilöstökulut 18 11. Poistot ja arvonalentumiset 18 12. Liiketoiminnan muut kulut 19 13. Rahoitustuotot ja -kulut 19 14. Tuloverot 20 15. Osakekohtainen tulos 20 16. Osingot 20 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 21 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 22 19. Tytäryhtiöt 24 20. Sijoitukset osakkuusyrityksiin 24 21. Muut rahoitusvarat 24 22. Pitkäaikaiset saamiset 24 23. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 24 24. Vaihto-omaisuus 26 25. Lyhytaikaiset saamiset 26 26. Rahavarat 27 27. Osakepääoma ja muut rahastot 27 28. Varaukset 28 29. Korolliset velat 29 30. Ostovelat ja muut velat 31 31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 31 32. Eläkevelvoitteet 32 33. Taloudellisten riskien hallinta 36 34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset 38

35. Lähipiiritapahtumat 40 36. Tytäryhtiöt 31.12.2014 42 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat 42 38. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 43 Viiden vuoden lukusarjat 44 Tunnuslukujen laskentakaavat, IFRS 45 Neljännesvuosiluvut, IFRS 46 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 47 Emoyhtiön tase, FAS 48 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 49 Emoyhtiön tilinpäätösperiaatteet 2014 50 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 51 1. Liikevaihto 51 2. Liiketoiminnan muut tuotot 51 3. Materiaalit ja palvelut 51 4. Henkilöstö ja henkilöstökulut 51 5. Poistot ja arvonalentumiset 52 6. Liiketoiminnan muut kulut 52 7. Rahoitustuotot ja -kulut 53 8. Välittömät verot 54 9. Laskennallisten verovelkojen muutos 54 10. Aineettomat hyödykkeet 54 11. Aineelliset hyödykkeet 54 12. Sijoitukset 55 13. Vaihto-omaisuus 55 14. Pitkäaikaiset saamiset 55 15. Lyhytaikaiset saamiset 56 16. Oma pääoma 57 17. Tilinpäätössiirtojen kertymä 57 18. Pakolliset varaukset 57 19. Laskennalliset verovelat 58 20. Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 58 21. Lyhytaikainen vieras pääoma 59 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 60 Emoyhtiön omistamat yhtiöt 61 Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus 62 Emoyhtiön kirjanpitokirjat, tositelajit ja säilytystapa 63 Tilintarkastuskertomus 64

FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2014 (luvut tuhansina euroina, ellei muuta ilmoitettu)

3

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

FINNLINESIN LIIKETOIMINTA Finnlines on Itämeren suurin varustamo roro- ja ropax-volyymit yhteenlaskettuna (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta Venäjälle. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. KONSERNIRAKENNE Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Raportointikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikkakonserni ja se on erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldi-konserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 100 alusta käsittävällä laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 79,96 prosentin (31.12.2014) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. YLEINEN MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat 3 prosenttia vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä supistui 3 prosenttia vuodesta 2013. Suomen ja Saksan välillä vastaava liikenne supistui 10 prosenttia (Liikennevirasto). FINNLINESIN LIIKENNE Finnlines Oyj osti tytäryhtiöltään Finnlines Deutschland GmbH:lta MS Transrussia -nimisen aluksen tammikuun 2014 lopussa, jolloin alus sai nimen MS Finnhansa. Alus purjehti Suomen lipun alla ja jatkoi liikennöintiä Helsinki–Rostock-reitillä syyskuun loppuun saakka, jolloin MS Finnkraft korvasi MS Finnhansan. Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonalla eurolla. Kesäkuussa Finnlines kaksinkertaisti Ahvenanmaan Långnäs-käyntien määrän kesän ajaksi. Elokuussa Finnlines avasi uudelleen viikottaisen yhteyden Kotkasta ja Helsingistä Tilburyyn, Iso-Britanniaan. Laiva palaa Amsterdamin ja Antwerpenin kautta takaisin Helsinkiin, josta on myös yhteys Pietariin. Lokakuussa Finnlines laajensi Pohjanmeren liikenteen palvelemaa aluetta lisäämällä käyntisatamiin Viron Paldiskin, johon liikennöidään kerran viikossa. Paldiskin satamasta on erittäin hyvät rautatieyhteydet Keski-Aasiaan ja Siperiaan. Raportointikauden aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (24 vuonna 2013) alusta omassa liikenteessään. Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 638 (632 vuonna 2013) tuhatta lastiyksikköä, 99 (66) tuhatta henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 388 (2 248) tuhatta tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 561 (556) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa.

TALOUDELLINEN TULOS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 532,9 (563,6) miljoonaa euroa vuonna 2014, jossa on vähennystä 5,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 517,4 (538,6) miljoonaa euroa ja Satamatoimintojen liikevaihto oli 36,9 (50,1) miljoonaa euroa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto pieneni alemman polttoainelisän ja laivojen myynnistä johtuvien alentuneiden vuokratuottojen johdosta. Satamatoimintojen liikevaihto pieneni uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 21,3 (25,1) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 115,4 (83,7) miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 37,9 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 58,6 (18,1) miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan tehostaminen polttoaineen kulutuksen pienentymisen ja alusten kapasiteetin käyttöasteen parantumisen sekä kulujen alentaminen useilla eri osa-alueilla vaikutti edelleen positiivisesti konsernin kannattavuuteen. Nettorahoituskulut alenivat ja olivat -21,9 (-24,8) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -22,4 (-25,3) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) parani 43,4 miljoonaa euroa ja oli 36.6 (-6.7) miljoonaa euroa. Edellä mainittu operatiivisen toiminnan lisääntynyt tehokkuus sekä nettorahoituskulujen aleneminen ja ennen kaikkea ylikapasiteetin purkaminen kolmen aluksen myynnillä vuoden 2013 lopussa sekä kahden aluksen myynnillä vuoden 2014 viimeisen neljänneksen aikana, mikä mahdollisti tonniston paremman optimoinnin johtaen konsernin raportointikauden tuloksen 37,1 miljoonan euron paranemiseen. Raportointikauden tulos oli 41,7 (6,0) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,81 (0,12) euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa Viiden vuoden lukusarjat sivulla 44. TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA Korollinen velka, ilman rahoitusleasingvelkoja 19,6 (21,1) miljoonaa euroa, aleni merkittävästi 118,9 miljoonalla eurolla ja oli 552,5 (671,3) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste parani 41,7 (35,7) prosenttiin ja velkaantumisaste (gearing) aleni 113,0 (149,1) prosenttiin. Alusvuokravastuut laskivat 13,2 miljoonaa euroa 11,4 miljoonaan euroon vuoden 2013 joulukuun loppuun verrattuna. Konsernin maksuvalmius vahvistui ja kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa paranivat 57,2 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 123,1 (65,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi ja oli 82,1 (48,2) miljoonaa euroa ennen investointeja. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Finnlines myi kaksi alusta, MS Finnhansan Grimaldi-konsernille ja MS Finnarrowin konsernin ulkopuolelle, yhteishintaan 62,5 miljoonaa euroa. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat raportointikauden aikana 36,6 (10,1) miljoonaa euroa sisältäen aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Poistot alenivat ja olivat yhteensä 56,8 (65,6) miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja, pakokaasupesuri- ja propulsiojärjestelmien ennakkomaksuja sekä alusten telakointikuluja. Uudet, entistä tiukemmat ympäristövaatimukset rikkipitoisuusrajojen suhteen astuivat voimaan 1.1.2015 ja tämän johdosta Finnlines tilasi pakokaasupesurijärjestelmät ("pesurit") kuuteen viimeisimpään 2011-2012 rakennettuun roro-

4 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2014 (luvut tuhansina euroina, ellei muuta ilmoitettu)

alukseensa, neljään 2006-2007 rakennettuun Star-luokan ropax-alukseensa ja neljään 2000-2002 rakennettuun roro-alukseensa. Nämä investoinnit ovat osa vuoden 2014 65 miljoonan euron investointiohjelmaa. Pesureiden asennukset aloitettiin vuoden 2014 lopussa ja niiden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2015. Näiden asennuksien ansiosta alukset täyttävät kaikki uudet ympäristövaatimukset. Finnlines tilasi myös propulsiojärjestelmän uudistuksen neljään Star-luokan ropax-alukseensa ja kahteen roro-alukseensa. Nämä muutosprojektit aloitettiin myös vuodenvaihteessa. Uusi järjestelmä parantaa tuntuvasti aluksen suhteellista propulsiohyötysuhdetta ja siten vähentää alusten polttoaineen kulutusta. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli raportointikauden aikana keskimäärin 1 701 (1 861) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 759 (918) henkilöä ja merihenkilöstöön 942 (943) työntekijää. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 1 635 (1 806), josta maahenkilöstöä 716 (898) ja merihenkilöstöä 919 (908). Maahenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa tapahtuneista irtisanomisista. Finnsteve-yhtiöissä Containersteve Oy Ab:ssa tammikuussa 2014 aloitetut Kotkan satamatoimintoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät kaikkien Containersteve Oy Ab:n Kotkan toimipisteen 36 työntekijän irtisanomiseen. Konsernin henkilöstökulut olivat raportointikauden aikana 88,4 (102,6) miljoonaa euroa mukaan lukien sosiaalikulut. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön malleja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin entistä kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Vuonna 2014 painopiste oli laivojen ympäristöinvestoinneissa. Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin ja MARPOL-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi kustannustehokkaasti aloitettiin vuoden 2014 aikana pakokaasupesureiden asennus laivoihin. Osaan laivoista asennettiin myös uudet potkurit, jotka mahdollistavat energiankulutuksen vähentämisen. Asennustyöt jatkuvat vuoden 2015 puolella. Yhtiö kehittää aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Vuoden 2014 aikana yhtiö teetti ulkopuolisella tutkijalla laajan selvityksen lastikäsittelyn kehityskohteiden kartoittamiseksi. Selvityksen pohjalta aloitettiin korjaavien toimenpiteiden toteutus. Yhtiö jatkoi vuonna 2014 lastiliikenteen operatiivisten IT-järjestelmien uudistustyötä. Tavoitteena on yhtenäistää järjestelmiä Finnlines-konsernin sisällä ja koko Grimaldi-konsernin verkoston piirissä. Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteisiin jatkuu vuoden 2015 aikana. FINNLINESIN OSAKE Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 103 006 282 euroa, joka jakaantui 51 503 141 osakkeeseen. Raportointikauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 5,1 (2,2) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2014 yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, ja oli 824,1 (386,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,81 (0,12) euroa. Oma pääoma per osake oli 9,78 (8,98) euroa. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli raportointikauden lopussa 79,96 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 8.4.2014. Kokous hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kaikki hallituksen nykyiset jäsenet Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen valittiin uudelleen. Hallituksen palkkiot päätettiin maksaa seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa vuodessa ja jäsenelle 30 000 euroa vuodessa. Tilintarkastajaksi vuodelle 2014 valittiin KPMG Oy Ab. Päätettiin myös, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan laskun mukaan. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 10 000 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantivaltuutuksen ehdoista. Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman osakeantivaltuutuksen. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoiminnan riskit liittyvät markkinoilla olevan tonniston kapasiteettiin, vastapuoliin, tavaroiden vienti- ja tuontinäkymiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ylikapasiteetin riski pienenee toisaalta ikääntyvän tonniston romutusten myötä, ja toisaalta kiristyneiden rikkidirektiivivaatimusten johdosta. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, jossa päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin 1.1.2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Tämä kasvattaa kustannuksia merikuljetusmarkkinoilla. Mutta ottaen huomioon, että Finnlinesilla on yksi Pohjois-Euroopan nuorimmista ja suurimmista laivastoista ja että yhtiö investoi polttoainejärjestelmän ja energiatehokkuuden kehittämiseen, sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet pienentää riskiä merkittävästi. Ulkomaankaupan vaihteluiden vaikutusta pienentää yhtiön toiminnan ulottuminen usealle eri maantieteelliselle alueelle, jolloin jonkun maan hidasta kasvua kompensoi toisen maan talouden nopeampi elpyminen. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa ja toimittajiensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä. Tällä hetkellä vastapuoliin liittyviä välittömiä riskejä ei ole havaittavissa, mutta yhtiö seuraa vastapuoliensa taloudellista asemaa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Yhtiön riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Asian käsittely on edelleen kesken. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken.


5

TONNISTOVERO Finnlines Oyj kuuluu tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja niin, että samalla otetaan huomioon kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö on keskeisellä sijalla politiikassa. Kaikki Finnlinesin omistamat laivat sisältyvät 14001:2004-standardin mukaiseen ympäristösertifikaattiin. Vuonna 2014 pidettiin ulkoisia ja sisäisiä ympäristöauditointeja. Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit. Vuonna 2014 Finnlinesin meriliikenteessä kului 329 150 tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin 7 prosentin vähennystä vuoteen 2013. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli noin 684 tonnia vuonna 2014, jossa vähennystä oli noin 30 prosenttia. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot. Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö), joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen. HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Finnlines soveltaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön internet-sivuilla: www.finnlines.com. RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnlines Oyj allekirjoitti ostosopimuksen kahdesta roro-aluksesta tammikuussa 2015. Alukset tulevat Finnlinesin linjaliikenteeseen vuoden 2015 lopulla. Lisäksi tammikuussa 2015 Finnlines osti MS Finnmerchantin (ex MS Dorset, ex MS Longstone), joka 19.1.2015 alkaen toimii Finnlinesin Rostockin ja Hangon välisessä liikenteessä. Hankitut roro-alukset täydentävät

Finnlinesin asiakkaille tarjoamaa linjaliikennepalvelua ja vahvistavat Finnlinesin laivaston kilpailukykyä. Lokakuussa Finnlines Oyj tiedotti, että se on osallistunut puolalaisen Polferries-varustamon yksityistämisneuvottelumenettelyyn. Tammikuussa 2015 Puolan valtiovarainministeriö ilmoitti, että Finnlines Oyj on yksi kolmesta hyväksytystä tarjouksen tekijästä yksityistämishankkeen viimeisessä vaiheessa. NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Meneillään oleva investointiohjelma vaikuttaa toiminnan sujuvuuteen tilikauden 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, koska aluksiin asennetaan neljätoista pakokaasupesuria ja kuusi propulsiojärjestelmää. Finnlines-konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan kuitenkin olevan parempi vuonna 2015 viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna useiden toimenpiteiden seurauksena: yhtiö on kyennyt vähentämään ylikapasiteettia, uusi Rostock–Hanko-linja on täydessä toiminnassa äskettäin hankitun MS Finnmerchantin liikennöimänä, polttoaineenkulutusta on edelleen vähennetty alusten energiansäästötoimenpiteiden ja teknologisten parannusten johdosta ja tehokas laivastosuunnittelu sekä jokaisen toiminnon virtaviivaistaminen tuovat kustannussäästöjä. OSINGONJAKOEHDOTUS Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 4,2 miljoonaa euroa tilikaudelta 2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa meneillään olevan laajan Finnlinesin aluksille vuoden 2015 aikana toteutettavan pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta. Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 503,9 (462,7) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. YHTIÖKOKOUS 2015 Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 14.4.2015 klo 13.00 Havis Business Centerissä, Unioninkatu 22, 00130 Helsinki. Lontoossa, 24.2.2015 Finnlines Oyj, Hallitus


KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Liikevaihto 3, 7 532 889 563 587

Liiketoiminnan muut tuotot 8 6 776 5 329 Materiaalit ja palvelut 9 -191 445 -229 690 Henkilöstökulut 10 -88 418 -102 584 Poistot ja arvonalentumiset 11 -56 843 -65 583 Liiketoiminnan muut kulut 12 -144 396 -152 983

Liiketoiminnan kulut yhteensä

-481 102 -550 840 Liiketulos (EBIT)

58 563 18 075

Rahoitustuotot 13 483 526 Rahoituskulut 13 -22 412 -25 335 Tulos ennen veroja (EBT)

36 634 -6 734

Tuloverot * 14 5 079 12 744 Tilikauden tulos

41 713 6 011

Muut laajan tuloksen erät:

Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi:

Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot

69 -9 Verovaikutus, netto

2

Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä

69 -7 Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi:

Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus

-844 -399 Verovaikutus, netto

353 1

Erät joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi, yhteensä

-491 -398 Tilikauden laaja tulos yhteensä

41 291 5 606

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

41 726 5 997

Määräysvallattomille omistajille

-13 14

41 713 6 011

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

41 304 5 592

Määräysvallattomille omistajille

-13 14

41 291 5 606

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 15

Laimentamaton/laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos

0,81 0,12 * Suurin osa muihin laajan tulokseen kirjatuista eristä kuuluvat tonnistoverojärjestelmän piiriin. Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2014 lukien 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vuonna 2013 veroprosentin muutoksen kertaluontoinen positiivinen vaikutus oli 9,4 miljoonaa euroa. Liitetiedot, jotka ovat olennainen osa tilinpäätöstä, alkavat sivulta 10.


7

KONSERNITASE, IFRS

1 000 euroa Liite 31.12.2014 31.12.2013 VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17 983 183 1 084 389

Liikearvo 18 105 644 105 644 Muut aineettomat hyödykkeet 18 5 500 5 836 Muut rahoitusvarat 21 4 576 4 580 Saamiset 22 838 43 Laskennalliset verosaamiset 23 5 353 1 370

1 105 092 1 201 861

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 24 5 926 8 832

Myyntisaamiset ja muut saamiset 25 76 480 85 251 Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen

1 1

Rahavarat 26 2 680 2 508

85 086 96 592

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 5 20 297 Varat yhteensä

1 210 475 1 298 453

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 27 103 006 103 006 Ylikurssirahasto 27 24 525 24 525 Muuntoerot

178 109

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 27 40 016 40 016 Kertyneet voittovarat

335 876 294 641

503 601 462 297

Määräysvallattomien omistajien osuus

306 360 Oma pääoma yhteensä

503 907 462 658

VELAT

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 23 56 102 57 560 Muut pitkäaikaiset velat 30 163 3 242 Eläkevelvoitteet 32 4 705 3 982 Varaukset 28 1 844 1 980 Lainat rahoituslaitoksilta 29 420 722 557 759

483 536 624 523

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 30 71 565 72 815

Verotettavaan tuloon perustuva verovelka

72 27 Varaukset 28 81 3 715 Lyhytaikaiset velat 29 142 967 134 715

214 685 211 273

Velat yhteensä

698 220 835 796

Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 29 8 348 Oma pääoma ja velat yhteensä

1 210 475 1 298 453

Liitetiedot alkavat sivulta 10.


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-pääoma

Ylikurssi-rahasto Muuntoerot

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat Yhteensä

Määräys-vallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

yhteensä Raportoitu oma pääoma 1.1.2013 93 642 24 525 116 21 015 289 990 429 289 838 430 127 Uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin vaikutus

-1 338 -1 338

-1 338

Oikaistu oma pääoma 1.1.2013 93 642 24 525 116 21 015 288 652 427 951 838 428 788

Laaja tulos:

Tilikauden tulos

5 997 5 997 14 6 011


-9

-9

-9


-399 -399

-399

Verovaikutus, netto

2

1 3

3 Tilikauden laaja tulos yhteensä

-7

5 599 5 592 14 5 606

Osakeanti 9 364

19 001

28 365

28 365 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa

390 390 -491 -102

Oma pääoma 31.12.2013 103 006 24 525 109 40 016 294 641 462 297 360 462 658 1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-pääoma

Ylikurssi-rahasto Muuntoerot

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat Yhteensä

Määräys-vallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

yhteensä Raportoitu oma pääoma 1.1.2014 103 006 24 525 109 40 016 294 641 462 297 360 462 658 Uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin vaikutus

Oikaistu oma pääoma 1.1.2014

Laaja tulos:

Tilikauden tulos

41 726 41 726 -13 41 713


69

69

69


-844 -844

-844

Verovaikutus, netto

353 353

353 Tilikauden laaja tulos yhteensä

69

41 235 41 304 -13 41 291

Osinko

-42 -42 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa

Oma pääoma 31.12.2014 103 006 24 525 178 40 016 335 876 503 601 306 503 907


9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden tulos

41 713 6 011 Oikaisut:

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 31 51 987 61 609 Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) 31 -28 19 Rahoitustuotot ja -kulut

21 957 24 790

Verot

-5 079 -12 744 Käyttöpääoman muutokset:

Myynti- ja muiden saamisten muutos

4 855 -6 402 Vaihto-omaisuuden muutos

2 906 927

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos

-9 435 -170 Varausten muutos

-207 379

Maksetut korot

-18 742 -22 366 Saadut korot

141 192

Maksetut verot *

-3 990 -423 Muut rahoituserät

-3 970 -3 645

Liiketoiminnan nettorahavirta 82 108 48 175

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -29 575 -10 960

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti

69 590 120 647 Sijoitusten myynti

1

Saadut osingot

13 12 Investointien nettorahavirta

40 029 109 699

Rahoituksen rahavirrat

Maksullinen osakeanti

0 28 365

Lainojen nostot

169 604 263 772 Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys (+) / nettovähennys (-)

7 953 -14 198

Lainojen takaisinmaksut

-298 974 -449 914 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta

0 -102

Myönnetyt lainat

-900 Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut

395 429

Maksetut osingot

-42 Rahoituksen nettorahavirta -121 964 -171 647

Rahavarojen muutos 173 -13 772 Rahavarat tilikauden alussa

2 508 16 282

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

-1 -2 Rahavarat tilikauden lopussa 2 680 2 508

* Maksetut verot sisältävät Finnlines Deutschland GmbH:n verovarauksiin sisältyneen 3,6 miljoonan euron maksun johtuen tonnistoverotuksesta poistumisesta. Liitetiedot alkavat sivulta 10.


KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ Finnlines on Itämeren suurin varustamo roro- ja ropax-volyymit yhteenlaskettuna (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta Venäjälle. Finnlinesin roro-laivat toimivat Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Tilikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikka-konserni ja se on erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldi-konserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 100 alusta käsittävällä laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 79,96 prosentin (31.12.2014) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. Konsernin emoyhtiö Finnlines Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Komentosilta 1, 00980 Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta www.finnlines.com tai yhtiön pääkonttorista. Finnlines Oyj:n hallitus on kokouksessaan 24.2.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on pääsääntöisesti laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Poikkeamat tästä pääsäännöstä ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätös on laadittu euroissa. Numerot on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. STANDARDIEN SOVELTAMINEN Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit Finnlines-konserni on noudattanut vuoden 2014 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja: • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei ole ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11 painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Uudella standardilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat siirrettiin uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla standardilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla standardilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IAS 39:ään on lisätty poikkeussäännös, jonka perusteella suojaussuhteen ei katsota päättyvän tietyissä olosuhteissa, kun suojausinstrumentiksi määritetty johdannaisinstrumentti uudistetaan yhdeltä vastapuolelta keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.6.2014 tai sen jälkeen): Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:nsoveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen.


11

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat Finnlines ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. * Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2014. • Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011-2013 sekä 2010-2012 *, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011-2013) ja seitsemää (2010-2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. • Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative * (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet - Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation * (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa. Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat IFRS 10:n sekä IAS 28:n vaatimusten välistä ristiriitaa, joka liittyy sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisiin omaisuuserien myynteihin tai luovutuksiin. Voitto tai tappio kirjataan täysimääräisesti, kun transaktioon sisältyy liiketoimen hankinta, riippumatta siitä onko se tytäryrityksessä vai ei. Voitto tai tappio kirjataan osittain, kun transaktioon sisältyy omaisuuseriä jotka eivät muodosta liiketoimintaa, vaikka nämä varat olisivat tytäryrityksessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations * (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 27:ään Erillisitilinpäätös – Equity Method in Separate Financial Statements * (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardimuutosten myötä yhteisöjen on mahdollista käsitellä tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset erillistilinpäätöksissään pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. • IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012-2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):

Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. • Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista * (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiön johto arvioi, että uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätöksen tulokseen. • Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit * (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Yhtiön johto arvioi, että uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto on joutunut tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita sekä olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvät epävarmuustekijät kohdistuvat liikearvojen, laskennallisten verosaamisten, ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Arvioiden perustetta on kuvattu tarkemmin näissä laadintaperiaatteissa sekä erityisesti seuraavien liitetietojen kohdissa: 17) Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 22) Laskennalliset verosaamiset ja –velat. Johto on uudelleen arvioinut ja kirjannut tilikauden tulokseen Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 1,8 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien tappioista. Uudelleen arvioinnin perusteena on Finnsteve-yhtiöiden tuloksen parantuminen kuluvan vuoden aikana ja tulosarviot tuleville vuosille. Arvioinnissa on otettu huomioon että emoyhtiöllä on myös mahdollisuus antaa konserniavustusta Finnsteve-yhtiöille. Muutoin arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta lopputulemat voivat olennaisestikin poiketa näistä arvioista. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Tytäryritykset Finnlines Oyj:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Finnlines Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joissa konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta muodostuu/syntyy, kun konserni altistuu tytäryritysten muuttuvalle tuotolle, tai konsernilla on oikeus tytäryritysten muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryrityksiä koskevaa valtaansa. Liiketoimintojen hankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään hankintahetken käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan lähtökohtaisesti kuluiksi toteutuessaan. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo (mikäli sellaista on) yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä, merkitään taseeseen liikearvoksi. Konsernin liiketoimintojen hankintojen käsittelyssä on sovellettu kunakin hankintahetkenä voimassa olleita standardeja ja laskentaperiaatteita.


Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Osuus tuloksesta kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Sellaisia muutoksia konsernin omistusosuuksissa tytäryhtiöissä, jotka eivät johda konsernin määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernin omistusten sekä määräysvallattomien omistajien omistusosuuksien kirjanpitoarvoja muutetaan vastaamaan niiden suhteellisia omistusosuuksia tytäryhtiöissä. Mahdolliset erot määräysvallattomien omistajien määräysvallan muutoksen ja siihen liittyvän vastikkeen välillä kirjataan suoraan emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan. Kun konsernin määräysvalta tytäryhtiössä lakkaa, lasketaan siitä syntyvä voitto tai tappio (i) saadun vastikkeen käyvän arvon sekä jäljelle jäävän omistusosuuden käyvän arvon summana vähennettynä (ii) aikaisempien varojen (sisältäen liikearvo) ja tytäryhtiön velkojen sekä määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvoilla. YHTEISJÄRJESTELYT Finnlinesilla on sopimukseen perustuva yhteisjärjestely koskien TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Finnlines toimii linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Sopimuksen mukaan Finnlines kirjaa oman osuuden tuotoista, jonka yhteinen toiminto on saanut tuotoksensa myynnistä; ja oman osuutensa kuluista, jonka yhteinen toiminto on aiheuttanut. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT (TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT) JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernin yksiköiden tilinpäätöksiin sisältyvät luvut arvostetaan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on kyseisen maan virallinen valuutta lukuunottamatta ruotsalaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan; liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liiketulokseen ja rahoitusvaroista sekä -veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä.

Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Ruotsissa toimivien yhtiöiden toimintavaluutta on euro, koska yritysten pääasiallinen liiketoiminta-valuutta on euro. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyvät, kooltaan merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Alukset 30-35 vuotta Rakennukset 10-40 vuotta Rakennelmat 5-10 vuotta Lastinkäsittelykoneet ja kalusto 5-25 vuotta Kevyet koneet ja laitteet 3-10 vuotta Telakoinnit 2-5 vuotta

Arvioidut taloudelliset pitoajat ja hyödykkeiden jäännösarvo tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Hyödykkeen arvoa alennetaan vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden vieraanpääoman menot ja takausprovisiot aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Muutoin hyödykkeen hankkimisesta aiheutuneet korkokustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. JULKISET AVUSTUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin saamat tuet on kirjattu tuloslaskelmaan oikaisemaan avustuksen kohteena olevia alusten henkilöstökuluja. Saksaan liputettuihin aluksiin liittyvät valtionavustukset on käsitelty muiden liiketoiminnan kulujen oikaisuna. Julkiset avustukset jotka liittyvät investointien rahoitukseen, kirjataan pitkäaikaisen käyttöomaisuuden hankintamenon oikaisuna vähentäen hankintamenon poistoja, joille avustukset on myönnetty.


13

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tietokoneohjelmistot 5-10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 3-20 vuotta

Liikearvo Liiketoimintojen hankkimisesta syntynyt liikearvo on määrältään hankinta-ajankohtana määritetyn mukainen vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisistä. Niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu, tehdään vuosittain, tai useammin, mikäli merkkejä arvonalentumisesta esiintyy, arvonalentumistesti. Mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon, kirjataan arvonalentuminen ensin liikearvon osalta sekä sen jälkeen suhteellisten kirjanpitoarvojen mukaisesti muille rahavirtaa tuottavan yksikön omaisuuserille. Liikearvon arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta myöhempinä tilikausina. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmin. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla ja kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. ARVONALENTUMISET Omaisuuserien osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että erän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina kun esiintyy viitteitä. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta. IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myyntisaatavista kirjataan luottotappio silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saatavaa ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Luottotappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän nykyarvon erotus. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla.

RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten rahoitusvarat on hankittu. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen hankinta-ajankohtana. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja että alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä (alle 12 kk) ja ne esitetään osana lyhytaikaisia varoja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernilla ei vuonna 2014 ollut tähän luokkaan luokiteltuja rahoitusvaroja. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat myydään tai niiden arvo pysyvästi alentuu, kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei yrityksellä ole aikomusta luopua omistuksesta tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Nämä erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Finnlines-konsernissa tähän luokkaan luokitellaan kuuluviksi myyntisaamiset ja muut saamiset, annetut lainat sekä määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta. Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut erittäin likvidit varat, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen ja joiden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on alle kolme kuukautta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen määräisenä vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne on arvostettu käypään arvoon. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.


Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet lukuun ottamatta pitkäaikaisten hankkeiden osalta aktivoituja menoja. Aktivoitujen menojen suuruus ja kohteet, joiden hankintamenoon ne on aktivoitu, kuvataan liitetietojen kohdassa 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka on määritelty toimivilla markkinoilla julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten pohjalta. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskenta Konserni voi suojautua merkittäviltä valuuttakurssiriskeiltä. Tällaisiin riskeihin kuuluvat vieraassa valuutassa osin tai kokonaan tehtävät alushankinnat. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastoon sisältyvässä suojausrahastossa. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet saattavat täyttää konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat mahdolliset operatiiviseen toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskiä suojaavat johdannaiset sekä velkasalkun korkoriskiä suojaavat korkojohdannaiset, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseessa nämä erät esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa niiden luonteen mukaisesti. VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana Konsernin ollessa vuokralleottajana vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja niiden perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan kuluessa. Ne vuokrasopimukset, joissa yrityksellä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, jotka määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi

ja kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokralle otettujen poistojen kohteena olevien hyödykkeiden poistot tehdään samoilla periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. Jos on kohtuullisen varmaa, että konserni saa omistusoikeuden vuokra-ajan päättymiseen mennessä, odotettu käyttöikä on sama kuin hyödykkeen taloudellinen pitoaika. Muussa tapauksessa hyödykkeestä tehdään poistot vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Konserni vuokralleantajana Konsernin vuokralleantamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt jäävät olennaisilta osiltaan vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Vuokrasopimukset, joissa konserni on alusten vuokralleottajana muuksi luokitellulla vuokrasopimuksella ja edelleen vuokraa kyseisiä aluksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa, mutta alusten kyseessä ollessa yleensä oikaistuna ei käytettävissä olevilla päivillä vuokralleottajan kannalta. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus sisältää alusten polttoaine-, voitelu-, tarveaine- ja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään fifo-menetelmää (first in, first out) käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. OMA PÄÄOMA Konserni luokittelee omaksi pääomaksi sellaiset liikkeeseen laskemansa rahoitusinstrumentit, jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa ja jotka osoittavat oikeuden osuuteen konsernin varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Osakepääoma muodostuu kantaosakkeista. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. TULOVEROT Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista veroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja tai tilikautta seuraavan vuoden verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa. Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaisen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkevelvoitteet Konsernilla on erilaisia paikallisten käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä maissa, joissa yritys toimii. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia järjestelyjä. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu pääosin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä


15

oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty kokonaan maksupohjaisena järjestelynä. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka perustuvat IAS 19 -standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät (vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jona ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut. Osakeperusteiset maksut Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassaolevia optiojärjestelyjä. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. TULOUTUSPERIAATE Konsernin liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin satamapalveluista ja rahti- ja matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. Tuottoja satamapalveluista ei keskeneräisen palvelun osan osalta kirjata tilinpäätöspäivänä. Tuotot kirjataan saadun suorituksen tai saamisen käypään arvoon oikaistuna välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja myynnin kurssieroilla. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien toteuman mukaan. KOROT JA OSINGOT Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. SEGMENTTIRAPORTOINTI Konserni esittää segmenttiraportoinnin IFRS 8 mukaisesti konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen perustuen. 3. SEGMENTTI-INFORMAATIO Konsernin segmenttiraportointi perustuu jakoon kahteen strategiseen segmenttiin, jotka tuottavat erityyppistä palvelua erilaisin vaadittavin resurssein ja joita johdetaan erillisinä yksikköinä. Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat varustamotoiminta ja merikuljetukset sekä satamatoiminnot. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainittuja segmenttikohtaisia tuloksia arvioi ja resurssoi ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä yhdessä hallituksen kanssa. VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentti sisältää Finnlinesin liikenteen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella sekä FinnLink-, NordöLink- ja TransRussiaExpress-liikenteen. SATAMATOIMINNOT Finnlines harjoitti tilikaudella satamatoimintoja Finnsteve-nimellä Helsingin ja Turun satamissa. Toiminta Kotkan satamassa loppui vuoden 2014 aikana. Finnsteve on erikoistunut säännöllisen yksikköliikenteen palveluihin: ahtaukseen, terminaalitoimintoihin, laivanselvitykseen sekä varasto- ja konttivarikkopalveluihin.

1 000 euroa Varustamotoiminta

ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Liiketoimintasegmenttien tulos 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta:

Segmentin liikevaihto 517 363 36 853

554 217 Segmenttien välinen liikevaihto -180 21 508 -21 328 -21 328 Ulkoinen liikevaihto 517 543 15 346

532 889

Segmentin liiketulos 61 650 -3 086

58 563 Rahoituserät

-21 929

Tuloverot

5 079 Tilikauden tulos

41 713



ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Liiketoimintasegmenttien tulos 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta:

Segmentin liikevaihto 538 588 50 117

588 704 Segmenttien välinen liikevaihto -205 25 322 -25 117 -25 117 Ulkoinen liikevaihto 538 792 24 794

563 587

Segmentin liiketulos 27 881 -9 806

18 075 Rahoituserät

-24 809

Tuloverot 12 744 Tilikauden tulos 6 011

Segmenttien väliset siirrot ja liiketoimet ovat tapahtuneet tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotka vastaavat ulkopuolisen tahon kanssa noudatettavia ehtoja. SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT SEKÄ INVESTOINNIT VUOSINA 2014 JA 2013


ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Tuloslaskelmaan sisältyvät kulut, joihin ei liity maksua

2014 Poistot -53 049 -3 794

-56 843

Myyntisaamisten alaskirjaukset -546 -2

-548

2013 Poistot -59 358 -6 225

-65 583

Myyntisaamisten alaskirjaukset -116 9

-107

Segmentin varat ja velat sekä investoinnit: 2014 Segmentin varat 1 120 390 82 278 -496 1 202 172

Kohdistamattomat varat

8 303 Varat yhteensä

1 210 475

Segmentin velat 64 218 8 011 -334 71 894 Kohdistamattomat velat

634 674

Velat yhteensä

706 568

Investoinnit 36 338 219

36 557

Segmentin varat ja velat sekä investoinnit: 2013 Segmentin varat 1 206 355 85 655 -1 124 1 290 886

Kohdistamattomat varat 7 568 Varat yhteensä

1 298 453

Segmentin velat 63 946 11 149 -579 74 515 Kohdistamattomat velat

761 280

Velat yhteensä

835 796

Investoinnit 9 789 371 10 160

Segmentin varat koostuvat pääasiassa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta ja saamisista. Niihin ei ole sisällytetty vero- tai rahoituseriä (ml. rahavarat) eikä koko yritykselle yhteisiä varoja. Segmentin velat koostuvat pääasiassa liiketoimintaan liittyvistä veloista kuten osto- ja muista veloista, siirtoveloista ja saaduista ennakoista. Niihin ei ole sisällytetty veroeriä eikä lainoja.

Investoinnit sisältävät lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) ja aineettomiin hyödykkeisiin (liitetieto 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet).

Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin varoihin sisältyy myytäväksi luokiteltuja varoja 5,2 miljoonaa euroa ja satamatoiminnot-segmentin varoihin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot-segmentin myytäväksi luokiteltuihin varoihin sisältyy 8,0 miljoonaa euroa velkoja.


17

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat on raportoitu konsernin maantieteellisen sijainnin mukaan. Rahtiin liittymättömien matkustajien tuoma liikevaihto on näytetty lähtömaan liikevaihtona. Myös konsernin alukset sisältyvät raportoituihin varoihin, vaikka ne ovat luonteeltaan liikkuvia ja ovat näin helposti siirrettävissä. 1 000 euroa 2014 2013 Liikevaihto

Suomi 242 899 242 991 Ruotsi 88 852 77 912 Saksa 65 109 87 046 Muu EU 116 434 131 258 Venäjä 9 915 13 505 Muut 9 679 10 875

532 889 563 587

Varat *

Suomi 766 312 738 295 Ruotsi 343 747 377 967 Saksa 4 788 72 778 Muu EU -224 6 828

1 114 623 1 195 868

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat. Konsernissa ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. 4. YHTEISET TOIMINNOT Finnlines harjoittaa TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Linjaliikenteessä käytetään Finnlinesin aluksia ja Finnlines toimii myös linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Finnlinesin osuus toiminnasta on 75 prosenttia ja paikallisen yhteistyöyhtiön 25 prosenttia. Finnlines yhdistelee yhteisen toiminnon osalta tuotoista ja kuluista 75 prosenttia. Finnlinesillä on 0,8 miljoonan euron saatava yhteistyökumppanilta liittyen yhteistoimintoon. Finnlinesilla ei ole muita sitoumuksia taloudellisen tuen antamisesta. Osapuolten kesken on tilapäisesti sovittu, että Finnlines vastaa yhteistoiminnon tuotoista ja kuluista kokonaisuudessaan (100 prosenttia) tilinpäätöksissä vuosilta 2014 ja 2013. 5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT Finnlines-konserni neuvottelee yhden aluksen myynnistä, jonka kirjanpitoarvo on 5,2 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot neuvottelee satamakäyttöomaisuuden myynnistä, joka on kirjanpitoarvoltaan noin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoimintoihin liittyviin omaisuuseriin sisältyy velkoja määrältään 8,3 miljoonaa euroa. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty alaskirjauksia. 6. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Vuonna 2014 ei ole tehty yrityshankintoja. Marraskuussa 2013, tytäryhtiö Oy Intercarriers Ltd osti omia osakkeitaan vähemmistöosakkaalta 102 tuhannella eurolla. Hankinta lisäsi Finnlines Oyj:n omien osakkeiden osuutta Oy Intercarriers Ltd:ssä 51 prosentista 78,5 prosenttiin. 1 000 euroa 2014 2013 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta

Yrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1.1. 872 Omistusosuuden lisäyksen vaikutus 390 Osuus laajasta tuloksesta 51 Yrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. 1 312

7. LIIKEVAIHTO 1 000 euroa 2014 2013 Liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä 11 080 10 225 Tuotot palveluista 519 258 542 924 Alusvuokrat 2 551 10 438

532 889 563 587


8. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 000 euroa 2014 2013 Liiketoiminnan muut tuotot

Vuokratuotot 1 420 1 192 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 4 856 3 977 Muut tuotot 501 160 6 776 5 329

Käyttöomaisuuden myyntivoitot sisältävät vuonna 2014 kahden aluksen myyntivoitot ja vuonna 2013 kolmen aluksen myyntivoitot. Finnlines on myynyt MS Finnhansa- ja MS Finnarrow -nimiset alukset tilikauden 2014 aikana ja MS Europalink, MS Transeuropa ja MS Translubeca -nimiset alukset tilikauden 2013 aikana. 9. MATERIAALIT JA PALVELUT 1 000 euroa 2014 2013 Myytyjä suoritteita koskevat kulut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -130 655 -170 426 Varaston muutos -2 906 -927 Ulkopuoliset palvelut -57 884 -58 337 -191 445 -229 690

10. HENKILÖSTÖKULUT 1 000 euroa 2014 2013 2012 Henkilöstökulut

Palkat -88 083 -97 512 -102 934 Muut henkilösivukulut -9 997 -12 545 -17 022 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -10 891 -12 958 -13 367 Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -177 -174 -284 Varustamotuki 20 731 20 603 24 599

-88 418 -102 584 -109 009

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella Varustamotoiminta ja merikuljetukset 1 371 1 388 1 518

Satamatoiminnot 330 473 505

1 701 1 861 2 023

Henkilöstömäärä tilikauden lopussa 1 635 1 806 2 009 Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat. Finnlines on hyötynyt Euroopan laajuisesta merenkulun tukijärjestelmästä (yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle), jonka mukaan Finnlines on saanut 20,7 (20,6) miljoonaa euroa valtion tukea henkilöstökuluja varten, kuten moni muukin laivanvarustaja Euroopassa. Suomessa summa vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista, ja summaa, jonka työnantaja on maksanut merimiesten sosiaali-, eläke- ja työntekijän vakuutusmaksuina. Ruotsissa valtion tuki vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista ja summaa, jolla työnantaja on maksanut merimiesten sosiaalikuluja. 11. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 1 000 euroa 2014 2013 Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta

Rakennukset ja rakennelmat -2 370 -2 564 Koneet ja kalusto -2 017 -4 111 Alukset -51 430 -57 566

Poistot aineettomista hyödykkeistä -1 025 -1 343 Poistot yhteensä -56 843 -65 583


19

12. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 1 000 euroa 2014 2013 Satamakulut, kalusto ja muut alusten matkoihin liittyvät kulut -61 573 -65 682 Vuokrakulut -23 657 -18 580 Miehitys- ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut -1 069 -6 159 Laivojen vakuutus-, korjaus- ja ylläpitokulut -27 311 -30 555 Muonituskulut -11 162 -11 288 IT-kulut -2 132 -2 504 Myynti- ja markkinointikulut -3 506 -3 462 Toimitiloihin liittyvät kulut ilman vuokria -3 070 -3 705 Muut kulut -10 916 -11 050

-144 396 -152 983

Miehityskuluista on vähennetty Saksan valtion avustukset merihenkilöstölle, joka on kiinteä summa työntekijää kohden riippuen siitä millä tasolla henkilö työskentelee. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT Konsernin päätilintarkastajana on vuonna 2014 toiminut KPMG Oy Ab. 1 000 euroa 2014 2013 Tilintarkastuspalkkiot

KPMG 184 151 Deloitte & Touche 0 81 Muut 21 18

Veroneuvonta ja muut palkkiot KPMG 72 142

Deloitte & Touche 2 69 Muut 4 16

283 478

13. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 000 euroa 2014 2013 Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 13 12 Korkotuotot

Pankkitalletukset 2 5 Lainat ja myyntisaamiset 139 187

Valuuttakurssivoitot Muut valuuttakurssivoitot 329 321

Muut rahoitustuotot 1 2 Rahoitustuotot yhteensä 483 526

Korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat -18 240 -21 296

Muut korkokulut -2 -87 Valuuttakurssitappiot

Muut valuuttakurssitappiot -220 -594 Muut rahoituskulut -3 950 -3 358 Rahoituskulut yhteensä -22 412 -25 335

Nettorahoituskulut -21 929 -24 809 Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, joista suurin osa liittyy valuuttatilien arvostukseen. Konsernin muut rahoituskulut muodostuvat suurimmaksi osaksi takauspalkkioista ja muista lainoihin liittyvistä palkkioista.


14. TULOVEROT 1 000 euroa 2014 2013 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -142 -341 Edellisten tilikausien verot 173 -4 Laskennallisten verojen muutos 5 048 13 437 Muutos verovarauksissa (lisäys) 0 -347 Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-) 5 079 12 744

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma 1 000 euroa 2014 2013 Tulos ennen veroja 36 634 -6 734

Vero laskettuna Suomessa sovellettavalla verokannalla -7 327 1 650 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -232 251 Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut 101 132 Muutos verovarauksissa (lisäys) 0 -347 Verokannan muutoksen vaikutus veroihin (netto) * 0 9 353 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista ** -58 -2 455 Verosaamisten uudelleen arviointi *** 1 987

Tonnistoveron vaikutus **** 9 961 3 749 Edellisten tilikausien verot 173 412 Jälleenhankitavarauksen muutoksesta johtuva laskennallisen veron tuloutus 475

Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-) 5 079 12 744 * Suomessa sovellettava verokanta muuttui 1.1.2014 alkaen 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin. ** Finnsteve-yhtiöiden osuus kirjaamattomista verotappiosta on vuonna 2013 -2 239 tuhatta euroa. *** Johto on uudelleen arvioinut Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat verotappiot per 31.12.2014. **** Suomessa toimiva emoyhtiö Finnlines Oyj liittyi Suomen tonnistoverolain piiriin 1.1.2013. Sitoutuminen järjestelmään on voimassa 31.12.2022 asti. Veroihin sisältyy 87 (108) tuhatta euroa Suomeen maksettavaa tonnistoveroa ja Saksassa toimiva tytäryhtiö Finnlines Deutschland GmbH irtaantui tonnistoverosta 31.01.2014. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 1 000 euroa 2014 2013 Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus 326 3

326 3

15 OSAKEKOHTAINEN TULOS Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana vähennettynä yrityksen hankkimilla omilla osakkeilla. 1 000 euroa 2014 2013 Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille), 1 000 euroa 41 726 5 997 Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl * 51 503 49 782 Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa per osake 0,81 0,12

* Osakeantikertoimella oikaistu. Konsernilla ei ole järjestelyjä, joilla olisi laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. 16. OSINGOT Sekä vuonna 2014 että 2013 maksetut osingot olivat 0,00 euroa (0,00 euroa osaketta kohti). Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 4,2 miljoonaa euroa tilikaudelta 2014. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa meneillään olevan laajan Finnlinesin aluksille vuoden 2015 aikana toteutettavan pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta.


21

17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa Maa-

alueet Rakennukset

ja rakennelmat Alukset Koneet ja

kalusto

Ennakko-maksut ja

keskeneräiset hankinnat Yhteensä *

31.12.2014 päättynyt tilikausi Hankintameno 1.1.2014 72 75 271 1 372 769 73 122 398 1 521 632

Muuntoerot

34

34 Lisäykset

9 728 243 25 897 35 867

Vähennykset ***

-2 497 -94 515 -7 125 -367 -104 505 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin **

-4 369 -21 675 -22 395

-48 439

Hankintameno 31.12.2014 72 68 404 1 266 306 43 879 25 928 1 404 590

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014

-16 316 -373 866 -47 060

-437 243

Muuntoerot

-31

-31 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

1 346 35 547 6 650

43 543

Tilikauden poistot

-2 370 -51 430 -2 017

-55 818 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014

-17 341 -389 749 -42 459

-449 549

Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin **

1 132 16 499 10 510

28 142

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 72 52 196 893 057 11 930 25 928 983 183 31.12.2013 päättynyt tilikausi

Hankintameno 1.1.2013 72 76 466 1 597 437 79 690 991 1 754 655 Muuntoerot

-11 0 -11

Lisäykset

102 8 861 542 31 9 536 Vähennykset ***

-1 298 -233 934 -7 104 -214 -242 549

Siirrot erien välillä

406 5 -410 Hankintameno 31.12.2013 72 75 271 1 372 769 73 122 398 1 521 632


-15 047 -429 028 -50 285

-494 360

Muuntoerot

10

10 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

1 295 112 727 7 325

121 348

Tilikauden poistot

-2 564 -57 566 -4 111

-64 240 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013

-16 316 -373 866 -47 060

-437 243

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 72 58 955 998 903 26 061 398 1 084 389 * Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoon sisältyvät rakennusaikaiset aktivoidut korot ovat 23,4 (24,4) miljoonaa euroa. ** Finnlines-konserni neuvottelee yhden aluksen, kirjanpitoarvoltaan 5,2 miljoonaa euroa ja satamakäyttöomaisuuden, kirjanpitoarvoltaan 15,1 miljoonaa euroa, myynnistä. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2014, koska johdon arvion mukaan myytäväksi luokitellun omaisuuden käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon tilinpäätöshetkellä 31.12.2014. *** Finnlines on myynyt MS Finnhansa ja MS Finnarrow -nimiset alukset tilikauden 2014 aikana ja MS Europalink, MS Transeuropa ja MS Translubeca -nimiset alukset tilikauden 2013 aikana


Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä sisältyy aineelliseen käyttöomaisuuteen seuraavasti

1 000 euroa Koneet ja

kalusto Rakennukset ja

rakennelmat Yhteensä 31.12.2014

Hankintameno 27 390 7 181 34 571 Lisäykset tilikauden aikana

Kertyneet poistot -5 112 -3 616 -8 728 Kirjanpitoarvo 22 278 3 565 25 843

31.12.2013 Hankintameno 4 678 7 181 11 859 Lisäykset tilikauden aikana 22 712

22 712

Kertyneet poistot -3 951 -3 304 -7 255 Kirjanpitoarvo 23 439 3 877 27 316

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet olivat koneita ja kalustoa sekä toimistorakennus ja kaksi ramppirakennelmaa. Huhtikuussa 2013 Finnlinesin satamatoimintoja hoitavat tytäryhtiöt myivät rahoitusyhtiölle neljä Vuosaaren satamassa sijaitsevaa konttinosturia ja vuokrasivat ne takaisin konsernin käyttöön viiden vuoden rahoitusleasingsopimuksella. Sopimuksen arvo oli 22,4 miljoonaa euroa. 18. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa Liikearvo Keskeneräiset

hankkeet Muut aineettomat

hyödykkeet *

Aineettomat hyödykkeet

yhteensä 31.12.2014 päättynyt tilikausi

Hankinta-arvo 1.1.2014 105 644 783 30 501 136 928 Lisäykset

688 2 689

Vähennykset

-752 -752 Siirrot erien välillä

Hankintameno 31.12.2014 105 644 1 471 29 750 136 865


-25 449 -25 449 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

752 752

Tilikauden poistot

-1 025 -1 025 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014

-25 722 -25 722

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 105 644 1 471 4 028 111 143 31.12.2013 päättynyt tilikausi

Hankinta-arvo 1.1.2013 105 644 362 30 515 136 521 Lisäykset

482 67 549

Vähennykset

-143 -143 Siirrot erien välillä

-61 61

Hankintameno 31.12.2013 105 644 783 30 501 136 928


-24 248 -24 248 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

143 143

Tilikauden poistot

-1 343 -1 343 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013

-25 449 -25 449

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 105 644 783 5 052 111 479 * Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin aktivoiduista toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottohankkeista ja -lisensseistä, joista yritys odottaa saavansa taloudellista hyötyä tilikautta pidemmältä ajalta.


23

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Liikearvon arvonalentumistestausta varten liikearvo on allokoitu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Allokointiperuste on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2013, joskin alusjärjestelyissä tapahtui vähäisiä muutoksia tonniston uudelleenjärjestelyn myötä vuoden 2014 aikana. Suomi–Saksa-liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu HansaLink-liikenteelle, jota operoidaan alusjärjestelmällä Suomen, Saksan ja Puolan välillä. Etelä-Ruotsin ja Saksan väliseen liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu NordöLinkille. 1 000 euroa 2014 2013 Liikearvon jakautuminen rahavirtaa tuottaville yksiköille

NordöLink 68 972 68 972 HansaLink (Suomi–Saksa–Puola-liikenne) 36 671 36 671 Yhteensä 105 644 105 644

NordöLink ja HansaLink ovat Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentissä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana ovat rahavirtaennusteet, jotka perustuvat tulevan vuoden budjettiin sekä tätä seuraaviin neljän vuoden johdon hyväksymiin ennusteisiin (viiden vuoden liiketoimintasuunnitelma). Viiden vuoden ajanjakson kassavirtaennuste perustuu johdon kokemukseen sekä markkinoiden oletettuun kehitykseen, jota ulkoiset markkinaennusteet tukevat.

Vuoden 2014 aikana Suomen, Saksan ja Puolan välisessä liikenteessä tehtiin vähäisiä muutoksia edellisen vuoden liikennöintikuvioon verrattuna. Kolme Star-luokan alusta jatkoi Helsingin ja Travemünden välisessä liikenteessä, ja Helsingin ja Puolan välistä liikennettä operoitiin roro-aluksella. Sen sijaan Helsingin ja Rostockin välisessä liikenteessä ollut ropax-alus korvattiin vuoden 2014 jälkipuoliskolla roro-aluksella. Tammikuusta 2015 lukien Rostockiin liikennöidään suoralla laivayhteydellä Helsingin sijaan Hangosta.

Nordölink-liikenne jatkui edellisvuoden tapaan yhdellä Star-luokan aluksella sekä vuorottelevilla pienemmillä ropax-aluksilla paitsi loppuvuoteen 2014 ja alkuvuoteen 2015 ajoittuvien propulsiojärjestelmien ja pakokaasupesureiden asennustöiden aikana.

Molemmat linjat operoivat yhdellä erityisvalvonta-alueista, Itämerellä, jossa rikin päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Finnlines on tehnyt investointipäätöksiä uusien ympäristövaatimusten täyttämiseksi, ja näiden investointien vaikutukset sekä kustannuksiin että rahtihintoihin on huomioitu testeissä.

Tärkeimmät oletukset viiden vuoden liiketoimintasuunnitelmissa liittyvät markkinakasvuun, markkinaosuuteen, hintakehitykseen sekä matkustajaliikenteen kehitykseen. Käytetyt markkinakasvukertoimet on johdettu viimeaikaisista ulkopuolisista talousennusteista sopeuttaen ne asianomaiselle markkinalle. Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä alla esitettyjä kasvutekijöitä. Käytetyt kasvutekijät eivät ylitä kyseisen toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua.

Diskonttokorkona on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta-kerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Konserni käyttää samoja yhteisiä komponentteja, relevanteilla verokannoilla oikaistuna, diskonttokorkojen laskennassa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Samojen yhteisten komponenttien käyttö on perusteltua, sillä eri liiketoimintoihin kohdistuvat riskit liittyvät toisiinsa ja yleiseen Itämeren alueen talouskehitykseen. KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2014 Rahavirtaa tuottava yksikkö HansaLink NordöLink Diskonttauskorko (ennen veroja) 5,0 % 5,0 % PTS-jakso 2015-2019 2015-2019 Kasvuprosentti kassavirralle PTS:n jakson jälkeen 2,0 % 2,0 % Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta 90,2 % 86,5 %

KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2013 Rahavirtaa tuottava yksikkö HansaLink NordöLink Diskonttauskorko (ennen veroja) 6,1 % 6,1% PTS-jakso 2014-2018 2014-2018 Kasvuprosentti kassavirralle PTS:n jakson jälkeen 2,0 % 2,0% Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta 85,2 % 85,7%

Ennusteisiin perustuvat Suomi–Saksa–Puola-liikenteen (HansaLink) ja NordöLinkin kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät selvästi yksiköiden kirjanpitoarvon vuoden 2014 lopussa. Mallin herkkyys on testattu kaikkien liiketoimintasuunnitelmissa ja jatkovuosien ekstrapolaatioissa käytettyjen avainoletusten suhteen. Parametrit, joiden herkkyydet testattiin kussakin yksikössä soveltuvin osin olivat markkinakasvu, markkinaosuus, hintakehitys, matkustajaliikenteen tuloskehitys, diskonttokorko ja viiden vuoden jälkeinen kasvukerroin. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot. Yhtiön liikearvo liittyy linjoihin ja lastivirtoihin, joiden kuljetus voidaan hoitaa erilaisilla alusjärjestelmillä laivojen ollessa kohtuullisen helposti siirrettävissä olevia omaisuuseriä. Ikuisuusolettamaa (Gordonin malli) on sovellettu molempien rahavirtaa tuottavien yksiköitten laskennassa. Koska liikearvo ei liity tiettyjen alusten muodostamaan liikennejärjestelmään ja alusten ajan kulumisesta johtuvaan arvonalenemiseen, on ikuisuusolettaman käyttö perusteltua määritettäessä tulevia rahavirtoja. Terminaaliarvojen osuudet (viiden vuoden jälkeiset rahavirrat) diskontatuista rahavirroista on kerrottu yllä olevassa taulukossa. Rahavirtaennusteita laadittaessa yhtiö tarkastelee myös poikkeamia aikaisempien ennusteiden ja toteutuneiden lukujen välillä tärkeimpien muuttujien osalta.


19. TYTÄRYHTIÖT Finnlines Oyj:lla on 24 tytäryhtiötä. Luettelo näistä on esitetty liitetiedossa 36. Tytäryhtiöt. 20. SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSIIN Konsernilla ei ole sijoituksia osakkuusyrityksiin. 21. MUUT RAHOITUSVARAT 1 000 euroa 2014 2013 Noteeraamattomat osakesijoitukset 4 576 4 580 Myytävissä olevat sijoitukset tilikauden lopussa 4 576 4 580

Suurin osa noteeraamattomista osakkeista koostuu ahtausyhtiöstä. Osakkeet arvostetaan hankinta-arvoon, koska johdon mukaan sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, sillä käytettävissä ei ole riittävästi tietoa, jotta käyvästä arvosta voitaisiin tehdä luotettava arvio. Konsernilla ei ole tilikausilla 2013–2014 ollut eräpäivään asti pidettäviä rahoitusvaroja. 22. PITKÄAIKAISET SAAMISET

2014 2013

1 000 euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Lainat ja muut saamiset

Lainasaamiset 600 600 Muut saamiset 238 238 43 43

838 838 43 43 23. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennallisten verojen muutokset vuosien 2013 ja 2014 aikana

1 000 euroa 1.1.2013 Siirto erien

välillä

Kirjattu tulosvaikutt

eisesti

Verokannan v:n 2014 muutoksen

vaikutus tuloslaskelman

veroihin *

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriin 31.12.2013 Laskennalliset verosaamiset:

Käyvän arvon arvostustappiot, IAS 32, 39 0 72 -18 -10

44

Käyttämättömät tappiot verotuksessa 1 158

0 -159

999

Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto 442

-442

0

Muut erot 192 138 -49 22

304 Työsuhde-etuudet

24 24

1 792 210 -510 -146 24 1 370

Laskennalliset verovelat:

Poistoero 1.1.2013 * 60 572 -52 692 -13 -39

7 828 Verovelka tonnistoverotuksessa

54 033 -2 988 -9 376

41 669

Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto * 10 387 -1 288 -1 671 -85

7 343

Käyvän arvon arvostusvoitot ja rahoitusleasing -157 157 202

202

Jälleenhankintavaraus 598

-124

475 Kurssiero

-2

Muut jaksotuserot 44

0

44 71 444 210 -4 593 -9 499 0 57 560

* Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2014 lukien 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Erittely Finnlines Oyj:n laskennallisesta verovelasta tonnistoverotukseen siirtymisestä 1.1.2013 ja tuloslaskelmaan kirjatuista tapahtumista.


25

1 000 euroa 1.1.2014 Siirto erien

välillä

Kirjattu tulosvaikutt

eisesti

Verokannan muutoksen

vaikutus tuloslaskelman

veroihin

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriin 31.12.2014 Laskennalliset verosaamiset:

Käyvän arvon arvostustappiot, IAS 32, 39 44 0 -25 0

18

Käyttämättömät tappiot verotuksessa 999

3 236 0

4 235

Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto 0

510

510

Muut erot 304 0 -91 0

212 Työsuhde-etuudet 24

353 377

1 370 0 3 630 0 353 5 353

Laskennalliset verovelat:

Poistoero 1.1.2014 7 828 0 7 042 0

14 870 Verovelka tonnistoverotuksessa 41 669 0 -3 587 0

38 083

Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto 7 343 0 -4 810 0

2 534

Käyvän arvon arvostusvoitot ja rahoitusleasing 202 0 316

518

Jälleenhankintavaraus 475

-475

0 Kurssiero -2

2

0

Muut jaksotuserot 44

54

99 57 560 0 -1 458 0 0 56 102

1 000 euroa Laskennallinen verovelka Laskennalliset verovelat poistoerosta, tonnistoverotus 1.1.2013 52 692 Kirjanpitoarvon ja konserniarvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2013 1 340 Laskennallinen verovelka 1.1.2013 54 033 Kirjattu tuloslaskelmaan 1.1.2013–31.12.2013 Konserniarvon ja markkina-arvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2013 364 Verohuojennus -3 352 Verokannan muutoksen vaikutus 1.1.2014 -9 376 Laskennalliset verovelat, tonnistoverotus 31.12.2013 41 669 Verohelpotus alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista 2014 (toinen tonnistoverokausi) -3 587 Verovelka tonnistoverotuksessa 31.12.2014 38 083

1 000 euroa 2014 2013 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset yhteensä 5 353 1 370 Laskennalliset verosaamiset taseessa 5 353 1 370

Laskennalliset verovelat 56 102 57 560 Laskennalliset verovelat taseessa 56 102 57 560

Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään yhtiölle ilman veroseuraamuksia. Lisäksi konserni ei kirjaa laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, mikäli ne on tarkoitus investoida pysyvästi kyseisiin yrityksiin. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Johto on uudelleen arvioinut ja kirjannut tilikauden tulokseen Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 1,8 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien tappioista. Uudelleen arvioinnin perusteena on Finnsteve-yhtiöiden tuloksen parantuminen kuluvan vuoden aikana ja tulosarviot tuleville vuosille. Arvioinnissa on otettu huomioon että emoyhtiöllä on myös mahdollisuus antaa konserniavustusta Finnsteve-yhtiöille. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 0,2 (2,4) miljoonaa euroa, koska johdon arvion mukaan tappioiden käyttämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Konserni on kirjannut laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellista tappioista 4,2 (1,0) miljoonaa euroa. Tappiot vanhenevat vuosina 2020–2024.


24. VAIHTO-OMAISUUS 1 000 euroa 2014 2013 Aineet ja tarvikkeet 5 385 8 093 Myyntitavarat 541 739 5 926 8 832

Tilikaudella ei kirjattu vaihto-omaisuuden arvonalennuksia. 25. LYHYTAIKAISET SAAMISET

2014 2013

1 000 euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset Myyntisaamiset 56 905 56 905 64 710 64 710

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 16 285 16 285 18 249 18 249 Muut saamiset 3 110 3 110 2 016 2 016 Lainasaamiset 180 180 275 275

76 480 76 480 85 251 85 251

Myyntisaamisten ikäjakauma ja valuuttajakauma on esitetty alla olevissa taulukoissa. Siirtosaamisten olennaiset erät on eritelty seuraavissa taulukossa. 1 000 euroa 2014 2013 Siirtosaamisten ja maksettujen ennakoiden olennaiset erät

Varustamotuet 9 293 9 357 Henkilöstökulut 773 3 858 Satama- ja ahtauskulut, muut matkakulut 1 140 1 133 Telakointi 1 439

Muut siirtosaamiset 3 641 3 901 16 286 18 249

1 000 euroa 2014 Myyntisaamisten

arvonalentuminen Netto 2014 Myyntisaamisten ikäjakauma 2014

Erääntymättömät 44 636

44 636 Erääntyneet

1 - 30 päivää 9 666 6 9 660 31 - 60 päivää 832 53 779 61 - 90 päivää 820 268 552 91 - 360 päivää 742 127 615 yli 360 päivää 997 334 663

Erääntyneet yhteensä 13 057 788 12 269 57 693 788 56 905


27

1 000 euroa 2013 Myyntisaamisten

arvonalentuminen Netto 2013 Myyntisaamisten ikäjakauma 2013

Erääntymättömät 48 521

48 521 Erääntyneet

1 - 30 päivää 11 398

11 398 31 - 60 päivää 1 393

1 393

61 - 90 päivää 1 186 9 1 177 91 - 360 päivää 1 144 114 1 030 yli 360 päivää 2 062 871 1 191

Erääntyneet yhteensä 17 182 993 16 189 65 704 993 64 710

1 000 euroa 2014 2013 Myyntisaamiset valuutoittain

EUR 55 953 63 512 SEK 18 2 GBP 878 945 USD 56 246 DKK 1 2 RUB 2 PLN -1 0

56 905 64 710

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjapitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernissa on kirjattu myyntisaamisista luottotappioita -548 (-107) tuhatta euroa vuonna 2014. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. 26. RAHAVARAT 1 000 euroa 2014 2013 Käteinen raha ja pankkitilit 2 680 2 508

2 680 2 508

Rahavarat eivät sisällä vaadittaessa maksettavia tililuottoja. 27. OSAKEPÄÄOMA JA MUUT RAHASTOT

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl

Osakepääoma 1 000 euroa

31.12.2012 46 821 93 642 Osakeanti 6.6.2013 4 682 9 364 31.12.2013 51 503 103 006 31.12.2014 51 503 103 006

Osakepääoma Osakepääoma (kantaosakkeet) muodostuu yhden sarjan osakkeista. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa osakkeelta ja niillä on yhtiökokouksessa yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan enimmäisosakepääoma 31.12.2014 oli 200 miljoonaa euroa (31.12.2013 enimmäisosakepääoma 200 miljoonaa euroa). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu. Osakeannin tuloksena kaupparekisteriin merkittiin 6.6.2013 4 682 104 uutta Finnlines Oyj:n osaketta. Uusien osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen Finnlines Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 51 503 141 osakkeeseen ja osakepääoma 103 006 282 euroon. Ylikurssirahasto

1 000 euroa 2014 2013 Ylikurssirahasto 24 525 24 525

Suomen vanhan osakeyhtiölain aikana muodostunut ylikurssirahasto.


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

1 000 euroa 2014 2013 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 40 016 21 015 Lisäys 0 19 001 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 40 016 40 016

Osakeannissa 6.6.2013 kerätyistä varoista, joista oli vähennetty antiin liittyvät kulut, 19,0 miljoonaa euroa sisällytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja 9,4 miljoonaa euroa osakepääomaan. Muuntoerot Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Finnlines Oyj:n omistus Finnlines Oyj:n omistusta esitellään tarkemmin liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. 28. VARAUKSET 1 000 euroa 2014 2013 Pitkäaikaiset varaukset 1 844 1 980 Lyhytaikaiset varaukset 81 3 715 1 925 5 696

1 000 euroa Verovaraus Muut varaukset Yhteensä 1.1.2014 3 697 1 999 5 696 Varausten vähennykset -3 685 -86 -3 771 31.12.2014 12 1 913 1 925

1 000 euroa Verovaraus Muut varaukset Yhteensä 1.1.2013 3 350 1 798 5 148 Varausten lisäykset 347 201 548 31.12.2013 3 697 1 999 5 696

Muut varaukset sisältävät etupäässä Vuosaaren sataman rakennusten purkuun liittyviä varauksia. Varaukset on tehty, koska rakennukset sijaitsevat vuokratontilla ja ne on sitouduttu purkamaan vuokrakauden jälkeen.


29

29. KOROLLISET VELAT

2014 2013

1 000 euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat

Lainat rahoituslaitoksilta 375 962 369 190 516 944 513 273 Pankkitililimiitit 14 604 14 604

Eläkelainat 26 615 26 480 23 593 24 807 Rahoitusleasingvelat 17 920 17 920 19 678 19 678

435 102 428 195 560 215 557 759

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon

arvostetut rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 74 223 74 223 74 223 74 223

Pankkitililimiitit 1 573 1 573 Eläkelainat 8 327 8 327 7 327 7 327 Rahoitusleasingvelat 1 642 1 642 1 469 1 469 Yritystodistusohjelma 59 650 59 650 50 124 50 124 Rahoitusvelat 143 842 143 842 134 715 134 715

Lainat rahoituslaitoksilta 578 944 572 036 694 931 692 474 Korollisten rahoituslaitoksilta otettujen velkojen ja eläkevelkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritetty diskonttaamalla velkojen tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta 0,2–0,8 (0,4–2,2) prosenttia ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingvelkojen efektiivisen korkokannan on oletettu vastaavan tilinpäätöshetkellä solmittavien vastaavien sopimusten käypää korkoa. Käytännössä velkojen käyvät arvot eivät juurikaan eroa kirjanpitoarvoista. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA Taso 1 - Noteeratut käyvät arvot (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille. Taso 2 - Käyvät arvot määritetään käyttämällä muita syöttötietoja (inputs) kuin tasoon 1 sisältyviä noteerattuja hintoja, ja ne ovat todennettavissa asianomaisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan (kuten hinnat) tai epäsuorasti (johdettu hinnoista). Konsernilla on tason 2 lainoja rahoituslaitoksilta sekä eläkelainoja, jotka on esitetty liitetiedossa 29. Korolliset velat. Taso 3 - Käyvät arvot määritetään käyttäen varojen tai velkojen syöttötietoja (inputs), jotka eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Tilikauden tai edellisen tilikauden aikana ei ole ollut siirtoja käyvään arvon hierarkian tasolle 3 ja sieltä pois. 1 000 euroa 2014 2013 Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen (ilman rahoitusleasingvelkoja) erääntyminen

Yhden vuoden kuluessa 82 550 81 550 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 311 990 395 841 Yli viiden vuoden kuluttua 99 821 143 915 494 360 621 305

2014 2013

Rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot Lainat rahoituslaitoksilta 2,67 % 2,98 %

Pankkitililuotot 2,49 % 1,29 % Yritystodistusohjelma 1,48 % 1,45 % Eläkelainat 2,04 % 2,48 % Rahoitusleasingvelat 3,70 % 3,76 %


1 000 euroa 1 vuoden sisällä 1-5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta 31.12.2014

Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 280 308

280 308

Pankkitililuotot 14 604

14 604 Eläkelainat 13 500

13 500

Rahoitusleasingvelat 16 434

16 434

324 846

324 846

1 000 euroa 1 vuoden sisällä 1-5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta 31.12.2013

Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta 394 253

394 253

Pankkitililuotot 1 573

1 573 Eläkelainat 4 900

4 900

Rahoitusleasingvelat 17 715

17 715

418 441

418 441

Konsernin kaikki rahoitusvelat olivat euromääräisiä 31.12.2014 ja 31.12.2013. Rahoitus velat sisältävät panttivelkoja. Pantatun omaisuuden panttiarvo on 1 035 (1 121) miljoonaa euroa. Nämä ovat ilmoitettu erikseen liitetiedossa 34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset. Rahoitusleasingvelat 1 000 euroa 2014 2013 Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien erääntyminen

Yhden vuoden kuluessa 2 388 2 414 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 17 410 19 340 Yli viiden vuoden kuluttua 2 528 3 075

22 327 24 829

Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat korkokustannukset 2 765 3 682

Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa 1 822 1 792

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 16 024 17 297 Yli viiden vuoden kuluttua 1 716 2 057

19 562 21 147

Rahoitusleasingvelat koostuvat neljästä satamanosturista, kahdesta laituriramppirakennelmasta ja yhdestä toimistorakennuksesta. Leasingilla on myös rahoitettu satamaliiketoimintaan kuuluvia koneita ja laitteita.


31

30. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

2014 2013

1 000 euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset velat

Muut pitkäaikaiset siirtovelat 163 163 213 213 Muut pitkäaikaiset velat 3 028 3 028 163 163 3 242 3 242

2014 2013

1 000 euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Ostovelat ja muut velat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Ostovelat 22 003 22 003 19 534 19 534

Jaksotetut henkilöstökulut 11 234 11 234 13 298 13 298 Jaksotetut korot 2 980 2 980 3 620 3 620 Muut siirtovelat 16 290 16 290 19 363 19 363 Muut velat 18 204 18 204 15 834 15 834 Lyhtyaikaiset saadut ennakot 853 853 1 167 1 167

71 565 71 565 72 815 72 815 Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkojen olennaiset erät ja ostovelkojen jakautuminen valuuttoihin on esitetty seuraavissa taulukoissa. 1 000 euroa 2014 2013 Muiden siirtovelkojen olennaiset erät

Myönnetyt alennukset 4 747 4 491 Alusten polttoainekulut 1 691 4 230 Lastinkäsittelykulut 2 649 2 118 Satamakulut ja alusten matkakulut 1 957 2 114 Alusten korjaukset 1 228 1 551 Muut siirtovelat 4 018 4 859 16 290 19 363

1 000 euroa 2014 2013 Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain EUR 18 342 14 997 SEK 1 003 632 USD 2 084 3 322 GBP 337 438 NOK 125 0 DKK 96 129 PLN 16 17

22 003 19 534

31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT 1 000 euroa 2014 2013 Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa

Poistot 56 843 65 583 Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot -4 856 -3 974 Kurssierot -28 19

51 959 61 627


32. ELÄKEVELVOITTEET Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Kaikkia järjestelyjä säätelee paikallinen lainsäädäntö. Finnlines Oyj:n ja Finnsteve Oy Ab:n etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden omaisuutta Suomessa hoitavat pääasiallisesti vakuutusyhtiöt. Omaisuus koostuu näin ollen hyväksytyistä vakuutussopimuksista. Varoja hoidetaan paikallisten lakisääteisten vaatimusten mukaan, joiden mukaan järjestelystä joudutaan maksamaan taatut summat markkinatilanteesta riippumatta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piiriin Suomessa kuului 31.12.2014 kaikkiaan 197 (196) jäsentä, joista työsuhteessa oli 27 (34). Finnlines Deutschland GmbH on myöntänyt etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä työntekijöilleen. Eläkejärjestely on toteutettu suoraan Finnlines Deutschland GmbH:n toimesta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piiriin Saksassa kuului 31.12.2014 kaikkiaan 46 (48) jäsentä, joista työsuhteessa oli 11 (13). Ruotsissa Finnlines-konsernin työntekijöiden vanhuuseläke ja perhe-eläke turvataan Alectan vakuutuksella. Rahoitusraportointineuvoston (Rådet för finansiell rapportering), URF 3:n, lausunnon mukaan kyseessä on etuusperusteinen järjestely, joka koskee useita työnantajia. Laskentavuonna 2014 ei yhtiöllä ole ollut saatavilla tietoja, jotka mahdollistavat tämän järjestelyn esittämisen etuusperusteisena järjestelynä. ITP:n mukainen eläkejärjestely, joka turvataan Alectan vakuutuksella, esitetään tästä syystä maksuperusteisena järjestelynä. Alectasta otettujen eläkevakuutusten vuosimaksut ovat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa. Alectan ylijäämä voidaan jakaa vakuutuksenottajille ja/tai vakuutetuille. Vuoden 2014 lopussa Alectan ylijäämä jaettavina varoina oli 146 (148) prosenttia. Jaettavissa olevat varat muodostuvat Alectan varojen markkina-arvosta, joka on laskettu prosentteina vakuutussitoumuksista Alectan vakuutusteknisten laskentaoletusten mukaan, jotka eivät ole yhdenmukaiset IAS 19 kanssa. Eläkevelvoitteen painotettu duraatio on 12,3 vuotta. Työnantajan tilinpäätöstietoja IAS 19R -standardin mukaisesti * Oikaistu Oletukset 31.12.2014

Saksa eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkevakuutus

Suomi Finnlines

eläkevakuutus Keskimäärin

2014 Keskimäärin

2013 Diskonttokorko 2,20 % 1,70 % 1,70 % 1,70 % 1,85 % 3,16 % Palkankorotusoletus 2,00 % n/a 3,00 % 3,00 %

Eläkkeiden korotusoletus 2,00 % 2,10 % 2,10 % 2,10 % Inflaatio-oletus 2,00 % 2,00 % 2,00 % 2,00 %

1 000 euroa 2014 2013 Kirjattava tuloslaskelmassa Työsuoritukseen perustuva meno 50 46 Nettokorko 128 128 Kirjattava kulu tuloslaskelmassa 177 174

Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä 844 399

Laajaan tulokseen kirjattava määrä 1 021 572 1 000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Taseeseen kirjattava velka-erä

Eläkevelvoite 10 210 8 817 Varat käyvin arvoin 5 505 4 835 Ylijäämä (-) / Alijäämä (+) 4 705 3 982

Nettovelka (+) /omaisuuserä taseessa 4 705 3 982


33

1 000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 Nettovelan muutos tilikaudella

Nettovelka tilikauden alussa 3 982 3 710 Maksetut vakuutusmaksut tilikaudella -298 -300 Kirjattava kulu tuloslaskelmassa 177 174 Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä 844 399 Nettovelka tilikauden lopussa 4 705 3 982

1 000 euroa 2014 2013 Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa, jotka johtuvat taloudellisten oletuksien muuttamisesta 1 423 85 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa, jotka johtuvat kokemusperäisistä muutoksista 201 341 Uudelleenmäärittämiset varojen käyvässä arvossa -781 -27 Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä 844 399

1 000 euroa 2014 2013 Eläkevelvoitteen muutos tilikaudella

Eläkevelvoite tilikauden alussa 8 817 8 613 Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 50 46 Korkokulu 269 272 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa 1 625 426 Maksetut eläkkeet -550 -539 Eläkevelvoite tilikauden lopussa 10 210 8 817

1 000 euroa 2014 2013 Varojen käyvän arvon muutos tilikaudella

Varojen käypä arvo tilikauden alussa 4 835 4 903 Korkotuotto 141 144 Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisältyvää erää 781 27 Työnantajan maksama vakuutusmaksu 298 300 Maksetut eläkkeet -550 -539 Varojen käypä arvo tilikauden lopussa 5 505 4 835


31.12.2014

1 000 euroa Saksa

eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkevakuutus

Suomi Finnlines

eläkevakuutus Yhteensä Nettovelan herkkyysanalyysi

Diskonttokoron muutos +0,5 %

Eläkevelvoite 2 937 441 379 5 871 9 628

Varat käyvin arvoin 0 0 376 4 829 5 205 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 937 441 3 1 042 4 423 Muutos euroina -164 -22 -1 -95 -282 Muutos prosentteina -5,28 % -4,75 % -25,00 % -8,36 % -5,99 %

Diskonttokoron muutos -0,5 %

Eläkevelvoite 3 280 488 434 6 659 10 861

Varat käyvin arvoin 0 0 429 5 401 5 830 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 3 280 488 5 1 258 5 031 Muutos euroina 179 25 1 121 326 Muutos prosentteina 5,78 % 5,40 % 25,00 % 10,64 % 6,93 %

Eläkkeiden korotusoletuksien muutos +0,5 %

Eläkevelvoite 3 275 487 434 6 619 10 815 Varat käyvin arvoin 0 0 401 5 104 5 505 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 3 275 487 33 1 515 5 310 Muutos euroina 174 24 29 378 605 Muutos prosentteina 5,61 % 5,18 % 725,00 % 33,25 % 12,86 %

Eläkkeiden korotusoletuksien muutos -0,5 %

Eläkevelvoite 2 940 441 379 5 903 9 663 Varat käyvin arvoin 0 0 401 5 104 5 505 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 940 441 -22 799 4 158 Muutos euroina -161 -22 -26 -338 -547 Muutos prosentteina -5,18 % -4,75 % -650,0 % -29,73 % -11,62 %

Konsernissa arvioidaan maksettavan 31.12.2014 voimassa olleisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2015.


35

31.12.2013

1 000 euroa Saksa

eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkelupaus

Suomi Finnsteve

eläkevakuutus

Suomi Finnlines

eläkevakuutus Yhteensä Nettovelan herkkyysanalyysi

Diskonttokoron muutos +0,5 %

Eläkevelvoite 2 632 401 334 5 012 8 378

Varat käyvin arvoin 0 0 349 4 256 4 604 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 632 401 -15 756 3 774 Muutos euroina -139 -18 1 -52 -208 Muutos prosentteina -5,00 % -4,30 % -6,30 % -6,40 % -5,20 %

Diskonttokoron muutos -0,5 %

Eläkevelvoite 2 922 439 379 5 584 9 324

Varat käyvin arvoin 0 0 396 4 692 5 088 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 922 439 -17 892 4 236 Muutos euroina 151 20 -1 84 254 Muutos prosentteina 5,50 % 4,80 % 6,30 % 10,40 % 6,40 %

Eläkkeiden korotusoletuksien muutos +0,5 %

Eläkevelvoite 2 913 439 377 5 523 9 252 Varat käyvin arvoin 0 0 371 4 464 4 835 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 913 439 6 1 059 4 417 Muutos euroina 142 20 22 251 435 Muutos prosentteina 5,10 % 4,80 % 137,50 % 31,10 % 10,90 %

Eläkkeiden korotusoletuksien muutos -0,5 %

Eläkevelvoite 2 640 400 335 5 040 8 414 Varat käyvin arvoin 0 0 371 4 465 4 836 Nettovelka (+) / -saaminen(-) taseessa 2 640 400 -36 575 3 578 Muutos euroina -131 -19 -20 -233 -403 Muutos prosentteina -4,70 % -4,50 % -125,00 % -28,80 % -10,10 %


33. TALOUDELLISTEN RISKIEN HALLINTA Taloudellisten riskien hallinta kohdistuu tuloksen, taseen ja kassavirran vaihtelun vähentämiseen ja pyrkii turvaamaan konsernille tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoitustilanteen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski, varainhankintariski ja polttoaineen hintariski. Konserni voi käyttää riskienhallinnassa valuuttatermiinejä, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia ja asiakassopimuksiin sisältyviä polttoaineklausuuleita. Konsernin riskienhallinnan periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden toteutuksesta vastaa keskitetysti konsernin rahoitusyksikkö lukuun ottamatta polttoaineklausuuleita, jotka ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla. Johdannaisinstrumenttejä ei ole. VALUUTTARISKI Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USD ja SEK. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Transaktioriski Vuonna 2014 myynnistä laskutettiin euroissa yli 90 prosenttia ja muut laskutusvaluutat olivat SEK, DKK, PLN, USD ja GBP. Polttoainehankinnat ovat USD-määräisiä. Muista ostoista pääosa maksetaan euroissa. Asiakassopimuksiin sisältyvät polttoaineklausuulit kattavat ison osan tästä USD-riskistä. Valuuttapositioita tarkastellaan nettomääräisinä valuutoittain 12 kuukauden jaksoissa vuosibudjetoinnin yhteydessä. Liiketoimintayksiköt voivat halutessaan tehdä konsernin rahoitusyksikön kanssa sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Myös näissä tapauksissa konsernin rahoitusyksikkö päättää hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti mahdollisista ulkoisen vastapuolen kanssa tehtävistä suojauksista perustuen koko konsernin valuuttakohtaiseen nettopositioon. Konsernin kaikki korolliset velat tilinpäätöshetkellä ovat euromääräisiä. Konsernilla ei ole ollut suojauslaskennan instrumentteja vuonna 2014 tai 2013. Translaatioriski Konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun GBP-, DKK- ja PLN- määräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin periaatteena on suojata huomattavat ulkomaisiin yksikköihin tehdyt nettosijoitukset käyttämällä valuuttalainoja. Vuosina 2014 ja 2013 konsernilla ei ollut tällaisia merkittäviä valuuttamääräisiä sijoituksia. Seuraavat taulukot esittävät translaatioposition vuosien 2014 ja 2013 lopussa. 1 000 euroa Sijoitus Konsernin translaatiopositio 2014

GBP 513 DKK 232 PLN 81 826

1 000 euroa Sijoitus Konsernin translaatiopositio 2013

GBP 400 DKK 315 PLN 78 794

Konsernin herkkyys valuuttakurssin vaihtelulle Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä euron ja US-dollarin väliselle valuuttakurssin muutokselle. Muiden valuuttojen muutosten vaikutukset eivät ole merkittäviä. Oletukset herkkyyttä arvioitaessa: • Euron ja USD:n valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 prosenttia. • Positio 31.12. sisältää USD-määräiset pankkisaamiset, myyntisaamiset ja ostovelat.

1 000 euroa Muutos

tuloslaskelmaan Muutos

omaan pääomaan Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2014, muutos USD heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan +178/-218 +0/-0 Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2013, muutos USD heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan +263/-321 +0/-0

Muutos laskettu ennen veroja.


37

KORKORISKI Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille. Korkoriskin hallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksikölle. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotasojen muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin, mikä mahdollistaa tasaisemman nettotuloksen. Konserni voi suojautua korkoriskiltä lainojen korkojakson valinnoillaan sekä korkotermiineillä ja korkoswapeilla. Hallitus arvioi vuosittain budjetoinnin yhteydessä korkosuojauksen tasoa ja velkasalkun duraatiota. Tilinpäätöspäivänä 60 prosenttia luotoista oli vaihtuvakorkoisia ja loput kiinteäkorkoisia (sisältäen lainat rahoituslaitoksilta, eläkelainat ja yritystodistukset). Velkasalkun duraatio (keskikorkokausi) oli noin 22 kuukautta. Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut avoimia koronvaihtosopimuksia. Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen koronmuutosajankohdat sekä velkojen efektiiviset korot ovat nähtävissä taulukossa liitteessä 29. Korolliset velat. Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle. Oletukset herkkyyttä arvioitaessa: • Koronmuutoksen oletetaan olevan +/- 0,50 prosenttiyksikköä yksittäisten instrumenttien tilinpäätöstilanteessa voimassaolevasta

korkonoteerauksesta. • Analyysiin otetaan mukaan ne instrumentit, joiden korontarkistuspäivä on seuraavan 12 kuukauden kuluessa. • Positio sisältää vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta sekä yritystodistukset. • Positio ei sisällä rahoitusleasingvelkoja eikä osamaksuvelkoja, koska näiden osalta em. koronmuutoksen aiheuttama

rahoituskulujen muutos ei ole olennainen. • Herkkyyttä arvioitaessa oletetaan, että tilinpäätöshetkellä oleva vaihtuvakorkoinen velkasalkku säilyy muuttumattomana koko

vuoden ajan (ei lyhennyksiä, ei uutta velkaa) ja että korko muuttuu yllä mainitun määrän ko. velkainstrumentin seuraavana koronmuutospäivänä.

• Mikäli vaihtuvakorkoinen instrumentti lyhennettäisiin kokonaan seuraavan 12 kuukauden aikana, oletetaan, että ko. instrumentti hankittaisiin uudelleen yllä mainitun uuden korkokannan vallitessa.

1 000 euroa Muutos tuloslaskelmaan Herkkyys 31.12.2014, korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä instrumenttien 31.12.2014 voimassa olevista tasoista

Velkasalkku -1 506/+1 506 -1 506/+1 506

Muutos laskettu ennen veroja. 1 000 euroa Muutos tuloslaskelmaan Herkkyys 31.12.2013, korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä instrumenttien 31.12.2013 voimassa olevista tasoista

Velkasalkku -1 912/+1 912 -1 912/+1 912

Muutos laskettu ennen veroja. Konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, joten varoista johtuva konsernin tilikauden tulos ja kassavirrat eivät ole merkittävästi alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. LUOTTORISKI Kaupalliset myyntisaatavat altistavat konsernin luottoriskille. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut laaja-alaisesti lukuisille toimialoille. Konserni solmii johdannaissopimuksia ja tekee sijoitustransaktioita vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottoasiakkaiden luottokelpoisuutta ja luottolimiittejä seurataan jatkuvasti. Luottotappioiden määrä on tilikaudella 2014 0,1 prosenttia liikevaihdosta. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 25. Lyhytaikaiset saamiset. MAKSUVALMIUSRISKI Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Laivainvestoinnit pyritään rahoittamaan mahdollisimman pitkillä luotoilla. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä ja käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien myönnettyjen luottojen määrä 31.12.2014 oli 120,4 (63,4) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja. Alla olevien taulukoiden kassavirrat sisältävät sekä lainojen lyhennykset että oletetut korot.


Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen 31.12.2014 (sis. korot)

1 000 euroa 2015 2016 2017 2018 2019 2020- Yhteensä

Korollisten velkojen

jäljellä oleva arvo

31.12.2014 Lainat rahoituslaitoksilta 85 277 92 191 76 982 68 270 62 172 97 646 482 538 444 949 Pankkitililuotot 368 369 14 787

15 524 14 604

Eläkelainat 8 783 8 649 7 014 5 427 1 044 5 105 36 022 34 807 Rahoitusleasingvelat 2 388 2 565 2 094 12 207 544 2 528 22 327 19 562 Yritystodistusohjelma 60 300

60 300 59 650

157 116 103 774 100 877 85 904 63 760 105 279 616 710 573 572 Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen 31.12.2013 (sis. korot)

1 000 euroa 2014 2015 2016 2017 2018 2019- Yhteensä

Korollisten velkojen

jäljellä oleva arvo

31.12.2013

Lainat rahoituslaitoksilta 91 237 127 869 134 326 77 820 68 928 152 141 652 321 589 172 Pankkitililuotot 1 573

1 573 1 573

Eläkelainat 7 830 7 706 7 581 5 955 4 375

33 447 32 134 Rahoitusleasingvelat 2 414 2 418 2 590 2 118 12 214 3 075 24 829 21 147 Yritystodistusohjelma 50 500 50 500 50 124 153 554 137 993 144 497 85 893 85 517 155 216 762 670 694 149

Konsernilla ei ole ollut avoimia johdannaissopimuksia 31.12.2014 eikä 31.12.2013. HYÖDYKERISKI Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy polttoaineen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Finnlines-konsernissa on käynnissä alusten polttoainekulutuksen ja -kustannusten vähentämiseen tähtäävä ohjelma. Pelkästään viime vuonna saavutettiin 7 prosentin vähennys kulutuksessa. Riskiä pyritään vähentämään solmimalla puitesopimuksia tunnettujen vastapuolten kanssa sekä asiakassopimuksiin sisältyvillä polttoaineklausuuleilla. Klausuuleiden antama suojausaste on pitkällä aikavälillä yli 50 prosenttia, mutta se vaihtelee lyhyellä aikavälillä voimakkaasti ja on riippuvainen myös laivojen täyttöasteesta. PÄÄOMAN HALLINTA Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja mahdollistaa optimaaliset pääomakustannukset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Oheisesta taulukosta käyvät ilmi korolliset nettovelat, oma pääoma sekä velkaantumisaste. 1 000 euroa 2014 2013 Pääomarakenteen hallinta

Rahoitusvelat 572 036 692 474 Rahat ja pankkisaamiset 2 680 2 508 Rahoituksen nettovelka 569 357 689 966 Oma pääoma yhteensä 503 907 462 658 Nettovelkaantumisaste (gearing) % 113,0 % 149,1 %

34. EHDOLLISET VARAT JA VELAT SEKÄ ANNETUT SITOUMUKSET Merkittävä osuus konsernin vuokrasopimuksista muodostuu Vuosaaren ja Turun satamien maavuokrasopimuksista sekä Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksista. Määräaikaisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisalusvuokrat: 1 000 euroa 2014 2013 Alusvuokrat (konserni vuokralleottajana)

Yhden vuoden kuluessa 11 409 14 007 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 0 10 644 11 409 24 651

Konsernilla oli rahdattuna vuoden 2014 lopussa 3 (3) roro-alusta. Konserni säätelee aluskapasiteettiaan antamalla vuokralle tarvittaessa osan aluksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassaolevia tulevia vuokrasopimuksia.


39

1 000 euroa 2014 2013 Alusvuokrat (konserni vuokralleantajana)

Yhden vuoden kuluessa 0 2 356 Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 0 7 457 0 9 812

Vuonna 2014 konsernin liikevaihtoon sisältyy 2 551 (10 438) tuhatta euroa saatuja vuokratuottoja. 1 000 euroa 2014 2013 Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleottajana)

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa 6 366 6 107

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 17 128 17 948 Yli viiden vuoden kuluttua 9 274 12 358 32 768 36 413

Merkittävimmät maksettavat vuokrat perustuvat sekä Vuosaaren että Turun satamien maanvuokrasopimuksiin, sekä em. satamissa sijaitsevien rakennusten ja Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksiin (30 miljoonaa euroa). Mainittujen vuokrasopimusten jäljellä oleva pituus on enintään 14 vuotta. 1 000 euroa 2014 2013 Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleantajana)

Yhden vuoden kuluessa 250 350 250 350

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut vuokratuotot ovat liikehuoneistoista saatuja vuokratuottoja. 1 000 euroa 2014 2013 Annetut vakuudet

Lainat joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä 477 054 561 245 477 054 561 245

1 000 euroa 2014 2013 Edellä mainittujen lainojen vakuutena olevat laivakiinnitykset 1 035 000 1 121 000

Konsernin rahoitussopimuksiin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja. 1 000 euroa 2014 2013 Muut omasta puolesta annetut vakuudet

Pantatut talletukset Yrityskiinnitykset 0 606

0 606

1 000 euroa 2014 2013 Muut vastuusitoumukset * 35 453 2 375

* Muut vastuusitoumukset sisältävät vuoden 2014 pakokaasupesuri- ja potkurijärjestelmien hankkimiseen liittyviä sitoumuksia 33,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 luvut sisältävät lähinnä työttömyysvakuutusvastuita ja vastuita Tullille. 1 000 euroa 2014 2013 Tytäryhtiöiden puolesta annetut sitoumukset 0 6 000

1 000 euroa 2014 2013 Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuut 5 322 6 756


Oikeudenkäynnit Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen (”Ilmarinen”) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Asian käsittely on edelleen kesken. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001–2004 osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken. 35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Finnlines-konsernissa on voimassa NASDAQ OMX Helsinki Oyj:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty sisäisellä lähipiiriohjeella. Yhtiö pitää julkista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Finnlinesin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Näiden lisäksi yrityksen julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yrityksen johtoryhmän jäsenet (Executive Committee), jotka asemansa perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa tai joilla on pääsy kyseiseen tietoon. Finnlinesin lähipiiriin luetaan tämän lisäksi emoyhtiö Grimaldi-konserniin kuuluvat yhtiöt. Grimaldi-yhtiöllä on perimmäinen määräysvalta Finnlinesissa (the ultimate controlling party). Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet 1 000 euroa 2014 2013 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 559 1 167 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 271 115 1 830 1 282

Vuonna 2014 johtoon kuuluvat avainhenkilöt olivat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, lakiasianjohtaja sekä operatiiviset johtajat, yhteensä 8 henkilöä. Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 8.4.2014 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot vuodelle 2014 1 000 euroa 2014 2013 Palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja 424 Hallitus: 240 240

Hallituksen puheenjohtaja 50 50 Hallituksen varapuheenjohtaja 40 40 Hallituksen jäsenet (kukin) 30 30

Hallituksen jäsenille maksettiin vuoden 2013 korvaus toukokuussa 2014. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut kuluksi kirjatut palkkiot henkilöittäin euroa 2014 2013 Toimitusjohtaja

Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja 0 0 Hallitus

Jon-Aksel Torgersen, Hallituksen puheenjohtaja 50 000 30 000 Diego Pacella, Hallituksen varapuheenjohtaja 40 000 40 000 Christer Backman 30 000 30 000 Tiina Bäckman 30 000 30 000 Emanuele Grimaldi 30 000 50 000 Gianluca Grimaldi 30 000 30 000 Olak K.Rakkenes 30 000 30 000

5.11.2013 alkaen nimitetty toimitusjohtaja ei saa yhtiöltä kompensaatiota tai muuta korvausta palkan, bonusten tai eläkejärjestelyjen muodossa. Yhtiön johdolla ei ole voimassa olevia lisäeläkevakuutuksia. Finnlinesilla ei ollut voimassa olevia optio-ohjelmia 31.12.2014. Toimitusjohtajalla, johtoryhmällä tai hallituksella ei ole osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä.


41

Liiketoimet lähipiirin kanssa Euroclear Finland Oy:n osakerekisterin mukaan Grimaldi Group -yhtiöt omistivat 31.12.2014 79,96 prosenttia Finnlines Oyj:n osakkeista. Lisäinformaatiota hallituksen ja toimitusjohtajan omistuksesta Finnlines Oyj:ssä on esitetty liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. Lisätietoa hallituksen jäsenten ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden omistuksesta on yhtiön internet-sivuilta (www.finnlines.com). 1 000 euroa 2014 2013 Liiketoimet lähipiirin kanssa

Tuotot Grimaldi-konsernilta * 39 544 131 428 Ostot Grimaldi-konsernilta 3 793 6 162 Saamiset Grimaldi-konsernilta 2 895 5 449 Velat Grimaldi-konsernille 3 750 619

Lokakuussa 2014 Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonan euron markkinahintaan. Vuonna 2013 Finnlines myi MS Europalinkin ja MS Transeuropan Grimaldi-konsernille yhteensä 113 miljoonalla eurolla. * Tuotot Grimaldi-konsernilta koostuvat pääosin laivojen vuokrista sekä rahtituotoista laivojen myyntien lisäksi. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat perustuvat markkinaperusteiseen hinnoitteluun. Lainat, takaukset ja muut vakuudet lähipiirille Konsernilla ei ole avainhenkilöille tai lähipiiriyhteisöille annettuja lainoja, eikä se ole antanut näiden puolesta takauksia tai vakuuksia (1.1.2014–31.12.2014).

http://www.finnlines.com/


36. TYTÄRYHTIÖT 31.12.2014 Tytäryhtiön nimi Omistusosuus (%) Kotipaikka Kotimaiset

Containersteve Oy Ab 100 Helsinki Cranesteve Oy Ab 100 Helsinki Finnsteve Oy Ab 100 Helsinki FS-Terminals Oy Ab 100 Helsinki Oy Intercarriers Ltd 78,5 Helsinki

Ulkomaiset Finnlines Baltic S.A. 100 Luxemburg

Finnlines Belgium N.V. 100 Belgia Finnlines Danmark A/S 100 Tanska Finnlines Deutschland GmbH 100 Saksa Finnlines Luxembourg S.A. 100 Luxemburg Finnlines Northsea S.A. 100 Luxemburg Finnlines Polska Sp.z.o.o 100 Puola AB Finnlines Scandinavia Ltd 100 Ruotsi Finnlines Schiffahrt GmbH 100 Saksa Finnlines Ship Management AB 100 Ruotsi Finnlines UK Limited 100 Iso-Britannia Finnlink AB 100 Ruotsi Rederi AB Nordö-Link 100 Ruotsi Ropax I Aktiebolaget Clipper 100 Ruotsi Ropax II EuropaLink AB 100 Ruotsi Ropax III NordLink AB 100 Ruotsi Ropax IV Arrow AB 100 Ruotsi Roro I Mill AB 100 Ruotsi Roro II Pulp AB 100 Ruotsi

37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2014 oli 103 006 282 euroa. Koko osakekanta oli 51 503 141 kappaletta. Osakkeet Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 5,1 (2,2 vuonna 2013) miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin hinta oli 17,00 (7,97) euroa ja alin 7,14 (5,76) euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli 824,1 (386,3) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajat Finnlinesilla oli vuoden 2014 lopussa 1 464 osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat yhtiön osakkeista 91,36 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia oli 6,77 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 79,96 prosenttia. Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin 31.12.2014 * % osakkeista Yksityiset yritykset 0,38 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,32 Julkisyhteisöt 10,85 Kotitaloudet 1,51 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,19 Hallintarekisteröidyt 6,77 Muut ulkomaalaiset 79,98 Yhteensä 100,00


43

Suurimmat osakkaat 31.12.2014 * kpl % Grimaldi-konserni, Napoli 41 181 663 79,96 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 5 449 033 10,58 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 110 000 0,21 Yleisradion Eläkesäätiö S.r. 74 666 0,14 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 60 000 0,12 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 50 000 0,10 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 42 491 0,08 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 38 634 0,08 William ja Ester Otsakorven Säätiö 27 060 0,05 Reiman Kari Juhani 18 500 0,04 10 suurinta yhteensä 47 052 047 91,36

Hallintarekisteröidyt omistusosuudet ** 3 488 070 6,77 Muut osakkeenomistajat 963 024 1,87 Osakemäärä yhteensä 51 503 141 100,00

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus 31.12.2014 * kpl % Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 1 000 000 1,94 Gianluca Grimaldi, hallituksen jäsen 930 000 1,81 Diego Pacella, hallituksen jäsen 23 088 0,04 Tapani Voionmaa, johtoryhmän jäsen 5 750 0,01 Staffan Herlin, johtoryhmän jäsen 15 0,00 Yhteensä 1 958 853 3,80

* Lähde: Euroclear Finland Oy ** Hallintarekisteröidyt omistusosuudet sisältävät Emanuele Grimaldin, Gianluca Grimaldin ja Diego Pacellan osakeomistukset. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys 31.12.2008–31.12.2014 Tapahtuma Merkityt osakkeet Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2008

40 691 958 40 691 958

25.06.2009 Osakeanti 6 129 079 46 821 037 46 821 037

31.12.2009 46 821 037 46 821 037 31.12.2010

46 821 037 46 821 037

31.12.2011

46 821 037 46 821 037 31.12.2012

46 821 037 46 821 037

6.6.2013 Osakeanti 4 682 104 51 503 141 51 503 141

31.12.2013

51 503 141 51 503 141 31.12.2014

51 503 141 51 503 141

38. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnlines Oyj allekirjoitti ostosopimuksen kahdesta roro-aluksesta tammikuussa 2015. Alukset tulevat Finnlinesin linjaliikenteeseen vuoden 2015 lopulla. Lisäksi tammikuussa 2015 Finnlines osti MS Finnmerchantin (ex MS Dorset, ex MS Longstone), joka toimii Finnlinesin Rostockin ja Hangon väliseen liikenteessä. Hankitut roro-alukset täydentävät Finnlinesin asiakkaille tarjoamaa linjaliikennepalvelua ja vahvistaa Finnlinesin laivaston kilpailukykyä. Lokakuussa Finnlines Oyj tiedotti, että se on osallistunut puolalaisen Polferries-varustamon yksityistämisneuvottelumenettelyyn. Tammikuussa 2015 Puolan valtiovarainministeriö ilmoitti, että Finnlines Oyj on yksi kolmesta hyväksytystä tarjouksen tekijästä yksityistämishankkeen viimeisessä vaiheessa.


VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT Miljoonaa euroa 2014 2013 2012 2011 2010

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Liikevaihto 532,9 563,6 609,3 605,2 561,1 Liiketoiminnan muut tuotot 6,8 5,3 5,7 2,5 4,3 Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 115,4 83,7 89,8 84,5 85,9 % liikevaihdosta 21,7 14,8 14,7 14,0 15,3 Liiketulos (EBIT) 58,6 18,1 23,7 21,0 25,6 % liikevaihdosta 11,0 3,2 3,9 3,5 4,6 Osakkuusyhtiöt

Tulos ennen veroja (EBT) 36,6 -6,7 -1,6 -5,4 3,7 % liikevaihdosta 6,9 -1,2 -0,3 -0,9 0,7 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 41,7 6,0 -0,1 -2,5 2,2 % liikevaihdosta 7,8 1,1 0,0 -0,4 0,4 Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista

Tilikauden tulos 41,7 6,0 -0,1 -2,5 2,2 % liikevaihdosta 7,8 1,1 0,0 -0,4 0,4 Bruttoinvestoinnit * 36.6 10,1 67,1 64,4 82,2 % liikevaihdosta 6.9 1,8 11,0 10,6 14,6 Oman pääoman tuotto- % (ROE) 8,6 1,3 0,0 -0,6 0,5 Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI) 5,3 1,5 1,8 1,6 2,2 Taseen loppusumma 1 210,5 1 298,5 1 479,9 1 472,1 1 472,6 Omavaraisuusaste % 41,7 35,7 29,0 29,1 29,1 Velkaantumisaste (gearing), % 113,0 149,1 204,9 199,8 198,8 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 1 701 1 861 2 023 2 076 2 096

2014 2013 2012 2011 2010

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS

Tulos/osake (EPS), euroa 0,81 0,12 0,00 -0,05 0,05 Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella oikaistuna, euroa 0,81 0,12 0,00 -0,05 0,05 Oma pääoma/osake, euroa 9,78 8,98 9,14 9,12 9,14 Osinko/osake, euroa 0 0,00 0,00 0,00 0,00 Osinko/tulos % 0 0 0 0 0 Efektiivinen osinkotuotto % 0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hinta/voittosuhde (P/E) 19,8 62,5 n/a n/a 166,4 Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 16,0 7,50 7,80 7,70 7,97 Markkina-arvo vuoden lopussa milj. euroa 824,1 386,3 365,2 360,5 373,2 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin (1000) 51 503 49 782 47 344 47 344 47 344 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. (1000) 51 503 51 503 47 344 47 344 47 344 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1000) 51 503 51 503 46 821 46 821 46 821

* Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 45.


45

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS

Tulos per osake (EPS), euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo

Oma pääoma per osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa

Osinko per osake, euroa = Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Osinko per tulos, % = Tilikaudelta jaettu osinko

x 100 Tulos ennen veroja +/- määräysvallattomien omistajien osuus konsernin tuloksesta +/- laskennallisen verovelan muutos - tilikauden verot

Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko / osake x 100

Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa

P/E –luku = Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa Tulos / Osake

Oman pääoman tuotto (ROE), % = Tilikauden tulos x 100

Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)

Tulos ennen veroja + korkokulut

Sij. pääoman tuotto (ROI), % = + muut vieraanpääoman kulut x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)

Velkaantumisaste (gearing), % = Korolliset velat - rahavarat x 100 Oma pääoma yhteensä

Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot Kirjatut tuloverot perustuvat vuoden arvioituun keskimääräiseen tuloveroasteeseen, jonka odotetaan toteutuvan koko tilikaudella. Finnlines Oyj:n varustamotoiminta siirtyi tonnistoveropohjaiseen verotukseen tammikuussa 2013. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä tammikuun 2014 lopussa ja siirtyi normaaliin tuloverotukseen 1.2.2014.


NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS miljoonaa euroa Q1/2014 Q1/2013 Q2/2014 Q2/2013 Q3/2014 Q3/2013 Q4/2014 Q4/2013 Liikevaihto segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 122,8 126,0 139,1 143,6 140,0 144,2 115,4 124,8 Myynti ulkopuolisille 122,9 126,1 139,2 143,6 140,1 144,2 115,4 124,9 Myynti satamatoiminnoille -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0

Satamatoiminnot yhteensä 10,0 14,3 10,2 12,8 8,5 11,4 8,2 11,6 Myynti ulkopuolisille 3,9 7,8 4,2 6,1 3,6 5,5 3,6 5,4 Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 6,1 6,4 6,0 6,8 4,9 6,0 4,6 6,2

Konsernin sisäinen liikevaihto -6,0 -6,4 -5,9 -6,7 -4,8 -5,9 -4,6 -6,1 Liikevaihto yhteensä 126,8 133,9 143,3 149,7 143,7 149,7 119,1 130,3

Liiketulos segmenteittäin

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 7,3 -3,6 20,4 9,8 22,1 13,5 11,9 8,2

Satamatoiminnot -1,8 -2,2 -0,6 -3,0 0,7 -1,8 -1,4 -2,8 Liiketulos (EBIT) yhteensä 5,4 -5,8 19,8 6,9 22,8 11,7 10,5 5,3

Rahoitustuotot ja -kulut -5,8 -6,2 -5,7 -6,5 -5,3 -6,2 -5,1 -5,9 Tulos ennen veroja (EBT) -0,4 -12,1 14,1 0,4 17,5 5,6 5,4 -0,6 Tuloverot 0,7 1,2 0,6 0,5 0,6 0,6 3,2 10,5 Tilikauden tulos 0,3 -10,9 14,7 0,9 18,1 6,1 8,5 9,9

Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin

Liiketulos liikevaihdosta, % 4,3 -4,4 13,8 4,6 15,9 7,8 8,8 4,1 Tulos per osake, euroa 0,01 -0,23 0,29 0,02 0,35 0,12 0,17 0,19 Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm, 1 000 kpl 51 503 47 344 51 503 48 714 51 503 51 503 51 503 51 503


47

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

euroa Liite 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Liikevaihto 1 407 439 007,76 411 486 284,49

Liiketoiminnan muut tuotot 2 4 495 845,52 4 848 343,44

Materiaalit ja palvelut 3 -176 131 401,66 -203 047 414,09 Henkilöstökulut 4 -41 320 170,61 -42 505 152,04 Poistot ja arvonalentumiset 5 -29 145 189,72 -25 985 232,84 Liiketoiminnan muut kulut 6 -116 837 436,34 -124 233 659,18 Liiketulos

48 500 654,95 20 563 169,78

Rahoitustuotot ja -kulut 7 -47 795 840,12 -31 518 431,08

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

704 814,83 -10 955 261,30

Muut välittömät verot 8 -86 623,89 -107 515,63 Laskennalliset verot 9 3 586 502,74 11 022 977,00

Tilikauden tulos

4 204 693,68 -39 799,93 Liitetiedot alkavat sivulta 51.


EMOYHTIÖN TASE, FAS

euroa Liite 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 10 4 667 878,84 4 936 531,06 Aineelliset hyödykkeet 11 642 930 262,24 646 989 178,71 Sijoitukset 12

Osuudet saman konsernin yrityksissä

242 826 003,61 276 126 003,61 Muut sijoitukset

4 379 744,61 4 379 744,61

894 803 889,30 932 431 457,99

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 13 4 915 457,90 7 459 349,07

Pitkäaikaiset saamiset 14 177 785 148,58 194 173 274,65 Lyhytaikaiset saamiset 15 73 371 593,53 69 321 724,92 Rahat ja pankkisaamiset

825 954,65 631 226,71

256 898 154,66 271 585 575,35

Vastaavaa yhteensä

1 151 702 043,96 1 204 017 033,34

VASTATTAVAA

Oma pääoma 16 Osakepääoma

103 006 282,00 103 006 282,00

Ylikurssirahasto

24 525 353,70 24 525 353,70 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

40 882 508,10 40 882 508,10

Kertyneet voittovarat

254 874 850,73 254 914 650,66 Tilikauden tulos

4 204 693 68 -39 799,93

Oma pääoma yhteensä

427 493 688,21 423 288 994,53

Tilinpäätössiirtojen kertymä 17 0,00

Pakolliset varaukset

Eläkevaraukset, IFRS 18 1 137 000,00 808 000,00

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Laskennallinen verovelka 19 38 082 960,35 41 669 463,09 Korollinen, muu velka 20 454 636 755,42 552 357 093,77

492 719 715,77 594 026 556,86

Lyhytaikainen vieras pääoma 21 Korollinen

179 580 128,16 133 581 390,66

Koroton

50 771 511,82 52 312 091,29

230 351 639,98 185 893 481,95

Vieras pääoma yhteensä

723 071 355,75 779 920 038,81

Vastattavaa yhteensä

1 151 702 043,96 1 204 017 033,34 Liitetiedot alkavat sivulta 51.


49

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

euroa 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 4 204 693,68 -39 799,93

Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 29 145 189,72 25 985 232,84

Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) -1 443 776,04 -656 387,35 Rahoitustuotot ja -kulut 47 795 840,12 31 518 431,08 Tuloverot -3 499 878,85 -10 915 461,37 Muut oikaisut 3 495,34

76 202 068,63 45 895 510,61

Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) 2 543 891,17 219 134,55

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+) -3 820 976,45 -3 857 809,80 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) -6 030 986,06 3 115 634,40 Varausten muutos 329 000,00 808 000,00

69 222 997,29 46 180 469,76

Maksetut korot -17 312 980,47 -20 158 390,80 Saadut osingot 154 200,00 48 001 400,00 Saadut korot 5 778 771,26 7 578 684,18 Muut rahoituserät -3 139 221,71 -3 457 327,49 Maksetut verot -88 653,10 -105 673,48

-14 607 884,02 31 858 692,41

Liiketoiminnan rahavirta 54 615 113,27 78 039 162,17

Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -48 389 719,05 -274 793 859,11

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 30 415 992,30 420 826,36 Sijoitukset konserniyhtiöt -200 000,00 -40 000 000,00 Sisäisten lainasaamisten muutos (netto) 15 474 942,27 416 287 069,54 Investointien rahavirta -2 698 784,48 101 914 036,79

Kassavirta ennen rahoitusta 51 916 328,79 179 953 198,96

Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 28 794 939,60

Lyhytaikaisten lainojen nostot 46 352 302,06 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -353 564,56 -17 884 257,03

Pitkäaikaisten lainojen nostot 190 204 494,98 237 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -287 924 833,33 -441 574 836,45 Rahoituksen rahavirta -51 721 600,85 -193 664 153,88

Rahavarojen muutos 194 727,94 -13 710 954,92 Rahavarat 1.1. 631 226,71 14 342 181,63 Rahavarat 31.12. 825 954,65 631 226,71


EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET 2014

Tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain ja muiden Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäverolla. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut säännölliset tuotot, jotka eivät liity varsinaiseen suoritemyyntiin, kuten vuokrat ja sisäiset hallintopalveluveloitukset.

Tuloutus Yhtiön liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin rahti- ja matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien toteuman mukaan. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan liiketoiminnan kuluihin. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoituseriin. Johdannaissopimukset Valuuttariskien hallintaan käytettävien johdannaissopimusten, kuten termiinisopimusten, optioiden sekä valuutanvaihtosopimusten realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoituseriin. Jos valuuttajohdannaisella kuitenkin on suojattu pysyvien vastaavien hankintakustannuksia, on johdannaisen realisoituneet voitot ja tappiot kirjattu kyseisen hyödykkeen hankintamenoon. Korkoriskin hallintaan käytettävien johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja. Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus arvostetaan välittömin hankintakustannuksin vähennettynä poistoilla ja muilla vähennyksillä sekä lisättynä paikallisten säännösten mukaan mahdollisesti tehdyillä arvonkorotuksilla. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat hyödykkeen taloudelliseen käyttöikään sekä arvioituun jäännösarvoon. Käytetyt poistoajat ovat: Alukset 30 – 35 vuotta Rakennukset 10 – 40 vuotta Rakennelmat 5 – 10 vuotta Lastinkäsittelykoneet ja kalusto 5 – 25 vuotta Kevyet koneet ja laitteet 3 – 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3 – 20 vuotta

Käytettyinä ostetut alukset poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaisesti. Leasing Leasing-vuokrat kirjataan kuluksi leasing-muodosta riippumatta. Vaihto-omaisuus Alusten polttoaine-, voiteluöljy-, tarveaine-, ja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla esitetään vaihto-omaisuutena. Vaihto-omaisuus arvostetaan Fifo-periaatetta noudattaen välittömään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuusarvopaperit Se osa rahavaroista, joka on sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin, sisältyy taseessa rahoitusomaisuusarvopapereihin. Rahoitusomaisuusarvopaperit, jotka ovat maturiteetiltaan yli vuoden pituisia, arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Likvidit varat Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilit. Konsernipankkisaldot sisältyvät muihin saamisiin. Tytäryhtiöosakkeiden arvostus Tytäryhtiöosakkeiden arvostus tappiot sisältyvät rahoituskuluihin. Eläkekulut Eläkekulut kirjataan tulosvaikutteisesti Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaisesti. Kaikki kattamaton eläkevastuu kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti. Satunnaiset erät Satunnaisiin eriin kirjataan saadut ja annetut konserniavustukset. Pakolliset varaukset Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa, joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan ja taseen pakollisiin varauksiin. Tuloverot Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Tuloslaskelmaan on tuloveroihin sisällytetty muusta kuin tonnistoverotettavasta toiminnasta lasketut verot.


51

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO euroa 2014 2013 Toimialoittain

Varustamotoiminta ja merikuljetukset 407 439 007,76 411 486 284,49 Yhteensä 407 439 007,76 411 486 284,49

Konsernin sisäinen liikevaihto 887 256,74 888 320,76 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT euroa 2014 2013 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 443 776,04 658 520,11 Vuokrat 95 598,88 26 558,23 Sisäiset hallintopalkkioveloitukset 2 956 400,40 4 092 791,06 Muut 70,20 70 474,04 Yhteensä 4 495 845,52 4 848 343,44

3. MATERIAALIT JA PALVELUT euroa 2014 2013 Materiaaliostot tilikauden aikana

Polttoainehankinnat -102 068 205,77 -131 784 554,96 Muut -4 603 597,00 -4 205 540,01

Varaston muutos -2 543 891,17 -219 134,55 Yhteensä -109 215 693,94 -136 209 229,52

Ulkopuoliset palvelut -66 915 707,72 -66 838 184,57

Materiaalit ja palvelut yhteensä -176 131 401,66 -203 047 414,09 4. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT euroa 2014 2013 Henkilöstö

Henkilökunta keskimäärin tilikaudella Maahenkilöstö 215 224

Merihenkilöstö 625 583

840 807

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -45 642 787,73 -44 121 878,56

Henkilösivukulut Eläkekulut -5 978 393,03 -6 591 681,82

Muut henkilösivukulut -3 231 778,49 -3 124 063,47 Varustamotuet 13 532 788,64 11 332 471,81

Yhteensä -41 320 170,61 -42 505 152,04

Palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat -223 633,76

Palkat ja palkkiot -223 633,76 Hallituksen jäsenet -240 000,00 -240 000,00


5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET euroa 2014 2013 Suunnitelman mukaiset poistot -29 145 189,72 -25 985 232,84 Yhteensä -29 145 189,72 -25 985 232,84

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT euroa 2014 2013 Alusvuokrat, sisäiset -3 497 980,45 -18 155 390,79 Alusvuokrat, ulkoiset -16 227 572,59 -10 171 042,28 Muut vuokrat -2 800 058,69 -2 732 611,21 Satamakulut ja väylämaksut -36 599 704,67 -36 935 536,39 Komissiokulut -9 001 293,97 -9 067 605,65 Lastinkäsittelykulut -2 654 161,75 -3 206 509,27 Alusten vakuutukset, korjaus- ja ylläpitokulut -23 566 055,29 -21 452 007,29 Tilintarkastuspalkkiot

KPMG Oy Ab -103 870,39 -99 012,10 Deloitte & Touche Oy -37 650,00

Veroneuvonta ja muut palkkiot KPMG Oy Ab -12 461,27 -97 681,73

Deloitte & Touche Oy -47 300,00 PricewaterhouseCoopers Oy -750,00

Myyntitappio -2 132,76 Muut -22 374.277,27 -22 228 429,71 Yhteensä -116 837 436,34 -124 233 659,18


53

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT euroa 2014 2013 Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 153 000,00 48 000 000,00 Muilta 1 200,00 1 400,00 Osinkotuotot yhteensä 154 200,00 48 001 400,00

Korkotuotot sijoituksista Muilta 22 947,42 842,50

Korkotuotot sijoituksista yhteensä 22 947,42 842,50

Muut korkoja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 5 710 668,25 7 448 870,03

Muilta 45 155,59 128 971,65 Muut korkoja rahoitustuotot yhteensä, 5 755 823,84 7 577 841,68 joista korkotuotot yhteensä 5 755 823,84 7 577 841,68

Osinkotuoto ja korkotuotot yhteensä 5 932 971,26 55 580 084,18

Kurssierot Muilta Voitot 157 940,18 138 436,03

Tappiot -45 223,12 -167 561,79 Kurssierot yhteensä 112 717,06 -29 125,76

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista * -33 500 000,00 -64 000 000,00 Arvonalentumiset yhteensä -33 500 000,00 -64 000 000,00

Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -393 891,07 -287 408,56

Muille -19 947 637,37 -22 781 980,94 Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä, -20 341 528,44 -23 069 389,50 joista korkokulut yhteensä -17 042 446,61 -19 631 809,86

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -47 795 840,12 -31 518 431,08 * Tytäryhtiöosakkeista


8. VÄLITTÖMÄT VEROT euroa 2014 2013 Tonnistovero -86 623,89 -107 515,63 Yhteensä -86 623,89 -107 515,63

9. LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOS euroa 2014 2013 Laskennallisten verovelkojen muutos 3 586 502,74 11 022 977,00 Yhteensä 3 586 502,74 11 022 977,00

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

euroa Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja

keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2014 26 882 970,85 783 240,49 27 666 211,34 Lisäykset

687 901,57 687 901,57

Vähennykset -322 182,89

-322 182,89 Siirrot erien välillä

Hankintameno 31.12.2014 26 560 787,96 1 471 142,06 28 031 930,02

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 -22 729 680,28

-22 729 680,28 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 322 182,89

322 182,89

Tilikauden poisto -956 553,79

-956 553,79 Kertyneet poistot 31.12.2014 -23 364 051,18

-23 364 051,18

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 3 196 736,78 1 471 142,06 4 667 878,84

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 4 153 290,57 783 240,49 4 936 531,06 11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

euroa

Rakennukset ja

rakennelmat Alukset

Lastinkäsittely-välineistö

Koneet ja kalusto

Ennakko-maksut ja

keskeneräiset hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 3 441 787,91 762 488 923,52 24 880 737,72 3 457 864,98 0,00 794 269 314,13 Lisäykset

32 207 077,66 122 631,83 20 736 523,17 53 066 232,66

Vähennykset -3 399 843,91 -30 600 000,00 -432 283,34 -125 407,43 -208 266,94 -34 765 801,62 Siirrot erien välillä

Hankintameno 31.12.2014 41 944,00 764 096 001,18 24 448 454,38 3 455 089,38 20 528 256,23 812 569 745,17

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 -3 441 787,91 -118 297 010,76 -22 671 010,11 -2 870 326,64

-147 280 135,42

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 3 399 843,91 1 874 713,18 429 323,90 125 407,43

5 829 288,42

Tilikauden poisto

-27 356 995,34 -700 455,36 -131 185,23

-28 188 635,93 Kertyneet poistot 31.12.2014 -41 944,00 -143 779 292,92 -22 942 141,57 -2 876 104,44

-169 639 482,93

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0,00 620 316 708,26 1 506 312,81 578 984,94 20 528 256,23 642 930 262,24

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 0,00 644 191 912,76 2 209 727,61 587 538,34 0,00 646 989 178,71


55

12. SIJOITUKSET

euroa Osakkeet

konserniyritykset

Sijoitukset konserniyritykse

t (SVOP) Saamiset konserni-yritykset

Yhteensä konserni-yritykset Osakkeet muut Yhteensä

Hankinta-meno 1.1.2014 264 227 826,78 84 658 176,83 348 886 003,61 4 379 744,61 353 265 748,22 Lisäykset

200 000,00 200 000,00

200 000,00

Hankinta-meno 31.12.2014 264 227 826,78

84 858 176,83 349 086 003,61 4 379 744,61 353 465 748,22

Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2014 -72 760 000,00 -72 760 000,00

-72 760 000,00

Arvonalentumiset kaudelta -33 500 000,00 -33 500 000,00

-33 500 000,00

Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2014 -106 260 000,00 -106 260 000,00

-106 260 000,00

Kirjanpito-arvo 31.12.2014 157 967 826,78

84 858 176,83 242 826 003,61 4 379 744,61 247 205 748,22

Kirjanpito-arvo 31.12.2013 151 467 826,78 40 000 000,00 84 658 176,83 276 126 003,61 4 379 744,61 280 505 748,22

13. VAIHTO-OMAISUUS euroa 2014 2013 Polttoaineet 3 074 381,49 5 420 432,52 Muu vaihto-omaisuus 1 841 076,41 2 038 916,55 Yhteensä 4 915 457,90 7 459 349,07

14. PITKÄAIKAISET SAAMISET euroa 2014 2013 Lainasaamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 175 869 658,69 192 059 399,61 Yhteensä 175 869 658,69 192 059 399,61

Muut saamiset 195 072,59 92,10 Siirtosaamiset 1 720 417,30 2 113 782,94

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 177 785 148,58 194 173 274,65


15. LYHYTAIKAISET SAAMISET euroa 2014 2013 Myyntisaamiset

Saman konsernin yrityksiltä 225 560,12 959 087,40 Muilta 42 452 591,93 40 621 788,01 Yhteensä 42 678 152,05 41 580 875,41

Lainasaamiset Saman konsernin yrityksiltä 13 687 624,29 12 972 825,64

Yhteensä 13 687 624,29 12 972 825,64

Muut saamiset 832 496,63 495 738,73

Siirtosaamiset ja ennakkomaksut Saman konsernin yrityksiltä 469 476,84 793 731,71

Muilta 15 703 843,72 13 478 553,43 Yhteensä 16 173 320,56 14 272 285,14

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 73 371 593,53 69 321 724,92

Siirtosaamisten ja ennakkomaksujen olennaiset erät Merirahtituotot 94 893,39 275 624,00

Varustamotuet 7 561 242,00 7 463 256,00 Alusvuokrat 413 387,80 186 074,61 Telakoinnit 4 209 906,41 2 411 574,47 Matkustajatuotot 469 740,96 403 843,85 Vakuutusmaksut 177 791,12 186 915,40 Satamakulut 456 755,54 434 790,54 Juridiset kulut 544 055,59 538 303,79 Muut 2 245 547,75 2 371 902,48 Yhteensä 16 173 320,56 14 272 285,14


57

16. OMA PÄÄOMA euroa 2014 2013 Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 103 006 282,00 93 642 074,00 Osakepääoman korotus maksullisella osakeannilla 9 364 208,00 Osakepääoma 31.12. 103 006 282,00 103 006 282,00

Ylikurssirahasto 1.1. 24 525 353,70 24 525 353,70 Ylikurssirahasto 31.12. 24 525 353,70 24 525 353,70

Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 40 882 508,10 21 451 776,50

Osakeanti 19 430 731,60 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 40 882 508,10 40 882 508,10

Kertyneet voittovarat 1.1. 254 874 850,73 92 535 906,69 Tilinpäätössiirtojen kertynyt oman pääoman osuus, tonnistoverojärjestelmään siirtyminen 162 378 743,97

Tilikauden tulos 4 204 693,68 -39 799,93

Oma pääoma yhteensä 427 493 688,21 423 288 994,53

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Kertyneet voittovarat 254 874 850,73 254 914 650,66

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 40 882 508,10 40 882 508,10 Tilikauden tulos 4 204 693,68 -39 799,93 Emoyhtiön jakokelpoiset varat yhteensä 31.12. 299 962 052,51 295 757 358,83

17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ euroa 2014 2013 Kertynyt poistoero 1.1. 215 067 688,72 Tilikauden muutos -215 067 688,72 Kertynyt poistoero 31.12. 0,00

Poistoero 215,1 miljoona euroa 1.1.2013 alkavassa taseessa on jaettu kahteen osaan: poistoeroon 162,4 miljoona euroa (75,5 prosenttia) ja laskennalliseen verovelkaan 52,7 miljoona euroa (24,5 prosenttia). Poistoero on kirjattu omaan pääomaan jakokelpoisiin voittovaroihin ja laskennallinen vero taseeseen laskennallisiin verovelkoihin. 18. PAKOLLISET VARAUKSET euroa 2014 2013 Eläkevaraukset 1 137 000,00 808 000,00 Yhteensä 1 137 000,00 808 000,00

Eläkekulut kirjataan tulokseen Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaisesti. Kattamaton eläkevastuu kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti.


19. LASKENNALLISET VEROVELAT euroa 2014 2013 Laskennalliset verovelat poistoerosta, tonnistoverotus 1.1.2014 41 669 463,09 52 692 440,09 Kirjattu tuloslaskelmaan 1.1. - 31.12.2014

Kirjanpitoarvon ja markkina-arvon erotuksesta laskennallinen verovelka 1.1.2014 1 704 178,17 Verovelan huojennus -3 586 502,74 -3 351 525,97 Verokannan muutoksen vaikutus 1.1.2014 -9 375 629,20

Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan 1.1. - 31.12.2014 -3 586 502,74 -11 022 977,00 Laskennalliset verovelat, tonnistoverotus 31.12.2014 38 082 960,35 41 669 463,09

20. KOROLLINEN PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA euroa 2014 2013 Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 358 726 260,44 498 949 093,77 Pankkitililimiitit 14 604 494,98

Eläkelainat 5 706 000,00 8 408 000,00 Muut velat

Saman konsernin yrityksille 75 600 000,00 45 000 000,00 Yhteensä 454 636 755,42 552 357 093,77

Lainojen maturiteetti Vuosi 2014 72 924 833,33

2015 72 924 833,33 112 924 833,33 2016 81 924 833,33 121 924 833,33 2017 82 729 328,31 68 124 833,33 2018 60 467 690,43 60 467 690,43 2019 ja myöhemmät 2013 59 094 388,54 188 914 903,35 2020 ja myöhemmät 2014 170 420 514,81

Yhteensä 527 561 588,75 625 281 927,10

Pitkäaikaiset velat yli 5 vuotta Lainat rahoituslaitoksilta 94 820 514,81 143 914 903,35

Saman konsernin yrityksille 75 600 000,00 45 000 000,00 Yhteensä 170 420 514,81 188 914 903,35


59

21. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA euroa 2014 2013 Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 70 222 833,33 70 222 833,33 Pankkitililimiitit 1 572 937,40 Eläkelainat 2 702 000,00 2 702 000,00 Yritystodistukset 59 650 388,06 50 124 110,20 Muut korolliset lyhytaikaiset velat

Saman konsernin yrityksille 47 004 906,77 8 959 509,73 Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 179 580 128,16 133 581 390,66

Koroton lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Saman konsernin yrityksille 1 675 161,62 1 194 254,60

Muille 15 906 678,56 11 980 164,13 Yhteensä 17 581 840,18 13 174 418,73

Muut korottomat velat Saman konsernin yrityksille 294 313,52 Muille 12 706 589,28 12 643 960,70

Yhteensä 13 000 902,80 12 643 960,70

Siirtovelat ja saadut ennakot Saman konsernin yrityksille 899 300,18 6 103 516,04

Muille 19 289 468,66 20 390 195,82 Yhteensä 20 188 768,84 26 493 711,86

Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 50 771 511,82 52 312 091,29

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 230 351 639,98 185 893 481,95

Siirtovelkojen olennaiset erät Agenttikomissiot, sisäiset 453 652,73 3 477 975,32

Ostetut palvelut, sisäiset 188 998,20 2 331 527,13 Vuosialennukset 3 449 384,85 3 600 470,48 Henkilöstökulut 4 476 593,47 4 282 183,54 Ulkopuoliset palvelut/ lastinkäsittelykulut 1 665 302,10 1 188 039,61 Satamakulut ja alusten matkakulut 1 342 532,70 1 410 557,78 Korkokulut 2 847 925,43 3 511 763,60 Polttoainekulut 1 577 950,07 4 099 404,88 Muut 4 186 429,29 2 591 789,52 Yhteensä 20 188 768,84 26 493 711,86


ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

2014 2013

1 000 euroa Velka

Vakuuden arvo Velka

Vakuuden arvo

Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi on annettu aluskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 347 337 748 000 416 475 812 000

Velat, joiden vakuudeksi tytäryhtiöt antaneet aluskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 100 216 217 500 119 870 239 500

447 554 965 500 536 345 1 051 500

Muut vastuusitoumukset 27 049

1 993

Leasingvastuut Yhden vuoden kuluessa 1 022

895 Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 714

1 264

Leasing-vastuut yhteensä 1 736

2 159

Aikarahtivuokravastuut Yhden vuoden kuluessa 11 409

14 007 Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 0

10 644

Aikarahtivuokravastuut yhteensä 11 409

24 651

Muut vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa 701

680 Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 2 623

2 536

Yli viiden vuoden kuluttua 1 093

1 691 Muut vuokravastuut yhteensä 4 417

4 907

Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset 13 629

23 085 Annetut vuokratakuut 2 537

2 948

Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset yhteensä 16 166

26 032 JOHDANNAISSOPIMUKSET

31.12.2014 31.12.2013

1 000 euroa Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Valuuttajohdannaiset 0 0 0 0


61

EMOYHTIÖN OMISTAMAT YHTIÖT OSAKELUETTELO Tytäryhtiöosakkeet Kotipaikka Yhtiön omistusosuus (%) Kotimaiset

Finnsteve Oy Ab Helsinki 100 Oy Intercarriers Ltd Helsinki 78,5

Ulkomaiset Finnlines Baltic S.A. Luxemburg 100

Finnlines Danmark A/S Tanska 100 Finnlines Deutschland GmbH Saksa 100 Finnlines Polska Sp. z.o.o Puola 100 AB Finnlines Scandinavia Ltd Ruotsi 100 Finnlines Ship Management AB Ruotsi 100 Finnlines UK Limited Iso-Britannia 100

Muut osakkeet ja osuudet Kotimaiset Steveco Oy Kotka 19,1

Muut yhtiöt (4 kpl)


HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat 31.12.2014: Kertyneet voittovarat EUR 254 874 850,73 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR 40 882 508,10 Tilikauden tulos EUR 4 204 693,68 Jakokelpoiset varat EUR 299 962 052,51

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Lontoossa, 24. päivänä helmikuuta 2015

Jon-Aksel Torgersen Hallituksen puheenjohtaja

Christer Backman Tiina Bäckman

Gianluca Grimaldi

Diego Pacella

Olav K. Rakkenes

Emanuele Grimaldi Toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 24.2.2015 KPMG Oy Ab Pauli Salminen KHT


63

EMOYHTIÖN KIRJANPITOKIRJAT, TOSITELAJIT JA SÄILYTYSTAPA

Kirjanpitokirjat Säilytystapa Päiväkirjat ATK-tallenne Pääkirjat ATK-tallenne Tuloslaskelma ja tase ATK-tallenne Tasekirja Sidottu Tase-erittelyt Sidottu

Tositelajit Myyntilaskut Octopus/Compass Elektroninen

Myyntilaskut eBooking Elektroninen Myyntilaskut manuaalilaskut Paperi/elektroninen Viivästyskorkolaskut Paperi Ostolaskut E-lasku Elektroninen Ostolaskut Skannattu/paperi Matkalaskut Travel Paperi/elektroninen Pankki- ja kassatositteet Paperi Muistiot Paperi Palkkakirjanpidon tositteet/konttori Paperi Palkkakirjanpidon tositteet/merihenkilöstö Paperi Käyttöomaisuuskirjanpidon tositteet Paperi

TILINTARKASTUSKERTOMUS

FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 24. helmikuuta 2015 KPMG OY AB Pauli Salminen KHT

Finnlines Oyj

Komentosilta 1, 00980 Helsinki

PL 197, 00181 HELSINKI

puhelin 010 343 50

www.finnlines.com

tilinpÄÄtÖs 2014 - finnlines · 15.osakekohtainen tulos 20 . 16.osingot 20 ... vuoden 2015...

Documents