tilinpÄÄtÖs - vuosikertomukset€¦ · kestävä ja kannattava kasvu. jatkamme toiminnan ja...
TRANSCRIPT
TILINPÄÄTÖS
2
Ramirent 2012
“VUOSI 2012 OLI MENESTYKSEKÄS RAMIRENTILLE JA KAIKKI TALOUDELLISET TAVOITTEEMME TÄYTTYIVÄT. KESKITYIMME YHTENÄISEN JA JOHDONMUKAISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEEN, JOKA ON EDESAUTTANUT YHTIÖMME KEHITYSTÄ JA VOIMME TARJOTA KOKONAISRATKAISUJA ASIAKKAIDEMME TARPEISIIN.”(KATSO SIVU 4)
3
Ramirent 2012
4 TOIMITUSJOHTAJALTA
6 STRATEGIA
10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
14 VUOSI LYHYESTI
16 SEGMENTIT LYHYESTI
18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
25 KONSERNITILINPÄÄTÖS
28 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
36 KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEODT
41 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
53 MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
65 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
68 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS
70 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
72 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
74 EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT
78 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT
79 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS
80 TILINTARKASTUSKERTOMUS
81 SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
86 HALLITUS
88 KONSERNIN JOHTORYHMÄ
90 RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS
92 TIETOJA SIJOITTAJILLE
95 YHTEYSTIEDOT
SISÄLLYSLUETTELO
4
Ramirent 2012
Vuosi 2012 oli menestyksekäs Ramirentille ja kaikki taloudelliset tavoitteemme täyttyivät. Keskityimme yhtenäisen ja johdonmukaisen toimintamallin kehittämiseen, joka on edesauttanut yhtiömme kehitystä ja voimme tarjota kokonaisratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin. Tavoittelemme kannattavaa ja kestävää kasvua, samalla kun liiketoimintamme on yhä vakaampaa ja tasapainoisempaa. Ramirentin pyrkimyksenä on jatkuvasti kehittyä yrityksenä.
Vuodesta 2012 tuli hyvä vuosi Ramirent konsernille.
Ramirentin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia
714 miljoonaan euroon ja oli kaikkien aikojen
ennätystasolla. Kannattavuutemme parani ja
liiketulos kasvoi 25 prosenttia 92 miljoonaan euroon.
Taloudellinen asemamme vahvistui, kassavirta parani
merkittävästi ja kaikki taloudelliset tavoitteet
täyttyivät vuonna 2012. Olemme konevuokrauksessa
markkinajohtaja Suomessa, Norjassa, Tanskassa,
Itä- ja Keski-Euroopassa sekä toiseksi suurin toimija
Ruotsin markkinoilla.
Vuonna 2012 tavoitteemme oli jatkaa strategiamme
toteuttamista ja liiketoiminnan hyvää kehitystä, joka
alkoi jo vuonna 2011. Makrotalouden epävarmuus
heijastui toimintaympäristöömme kaikilla markkinoilla.
Ydinmarkkinoillamme yleinen markkinatilanne oli
parempi mitä odotimme.
Keskityimme yhtenäisen Ramirent-toimintamallin
kehittämiseen, jotta saavuttaisimme synergiahyötyjä
kaikissa toimintamaissamme. Fokuksemme oli myös
henkilöstön kannustamisessa. Haluamme hyödyntää
yhtenäisen konsernirakenteen tuomia etuja. Haluamme
TOIMITUSJOHTAJALTA
TOIMITUS-JOHTAJALTA“HALUAMME SAAVUTTAA KANNATTAVAA KASVUA JA PITÄÄ ASIAKKAAN ETUSIJALLA KAIKESSA TOIMINNASSAMME. ”
5
Ramirent 2012
TOIMITUSJOHTAJALTA
edelleen myös vaalia yrittäjähenkisyyttä yhtiössämme.
Loimme yhtenäisemmän matriisiorganisaation,
jossa toimivat hallitukset kattavat kaikki markkina-
alueemme. Käynnistimme myös uuden projektin
toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseksi Norjassa.
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu ja
seuraavaksi se lanseerataan Tanskassa ja myöhemmin
tänä vuonna myös muissa yhtiön toimintamaissa.
Toimintamme kehittäminen mahdollistaa parhaiden
käytäntöjen jakamisen eri maiden kesken ja vahvistaa
kehitystämme kohti yhä kansainvälisempää yhtiötä.
Voimme tarjota asiakkaillemme kokonaisratkaisuja
ja työskennellä isoissa projekteissa, unohtamatta
vaalimiamme yrittäjyyden arvoja.
Jatkoimme vuonna 2011 tehtyjen yritysostojen
integroimista ja yhteensä 11 yritystä integroitiin
olemassa oleviin toimintoihin. Lisäksi Ramirent päätti
muodostaa yhteisyrityksen Venäjän ja Ukrainan
markkinoille yhdessä Cramon kanssa. Perustamalla
yhteisyrityksen, olemme paremmin valmiita
hyödyntämään markkinoiden mahdollisuudet, samalla
kun rajaamme riskitasoamme.
Saavutimme myös tavoitteemme tasapainoisemman
asiakasportfolion luomisessa. Olemme saaneet uusia
asiakkuuksia eri teollisuuden aloilta ja julkiselta
sektorilta. Vahvistimme merkittävästi asemaamme
energia-, telakka-, kaivos-, tuuli sekä öljy-, ja
kaasuteollisuudessa.
Uudistimme strategiset ja taloudelliset
tavoitteemme loppuvuodesta 2012. Pyrimme
saavuttamaan kannattavaa kasvua samalla kun
pidämme asiakkaat aina etusijalla toiminnassamme.
Jotta voimme saavuttaa tavoitteet, olemme
parantaneet asiakkuuksien hallintaa, tehostaneet
myyntiorganisaatiota ja kouluttaneet
henkilökuntaamme. Olemme myös asettaneet
selvät myyntitavoitteet, luoneet työkalut joilla
tavoitteisiin päästään ja kehittäneet seurantamallit,
jotta voimme seurata kehitystä myös jatkossa.
Jatkamme tietotaidon, turvallisuuden ja hyvinvoinnin
painottamista henkilöstöllemme vuonna 2013.
Vastuullinen toiminta on tärkeää Ramirentille ja
viime vuonna keskityimme yhä enemmän ympäristö-,
turvallisuus-, ja laatuasioiden painottamiseen
tarjoamissamme asiakasratkaisuissa. Nämä asiat ovat
tärkeässä roolissa myös vuonna 2013, jotta pidämme
yllä johtavaa asemaa konevuokrauksen toimialalla.
Odotamme, että konevuokrauksen toimiala jatkaa
kasvuaan myös tulevaisuudessa. Vahvimmat kasvun
edistäjät ovat alhainen vuokrauksen penetraatioaste
useissa Euroopan maissa, yritysten kasvava tarve
ulkoistaa kalustoaan ja hyvät pitkän aikavälin
kasvumahdollisuudet kehittyvillä rakennusmarkkinoilla.
Ramirentillä on erinomainen mahdollisuus hyödyntää
markkinoiden mahdollisuudet, koska yhtiö on moderni,
ketterä ja eteenpäin katsova konevuokraaja. Olemme
myös aina valmiita vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Vuoden 2013 alussa makrotalouden näkymät
ovat edelleen epävarmat. Tavoitteenamme on silti
kestävä ja kannattava kasvu. Jatkamme toiminnan
ja laadun kehittämistä sekä pidämme asiakkaat
aina etusijalla liiketoiminnassamme. Aiomme myös
vähentää liiketoiminnan riskitasoa. Olemme hyvin
valmistautuneita erilaisia markkinaskenaarioita
varten ja meillä on kyky sopeutua haastaviinkin
markkinaoloissuhteisiin.
Samalla kun valmistaudumme tulevan vuoden
haasteisiin, haluaisin kiittää henkilöstöämme
vahvasta panoksesta toiminnan tehokkuuden
parantamisessa vuonna 2012. Saavutimme tavoitteet,
jotka asetimme vuodelle 2012. Liiketoimintamme on
nyt aiempaa tasapainoisempaa ja riskit ovat hyvin
hajautetut. Samalla menemme koko ajan eteenpäin
yrityksenä. Olemme konevuokrausalan edelläkävijä ja
tarvitsemme koko henkilökunnan sitoutumisen, jotta
voimme tarjota lisäarvoa asiakkaillemme. Haluan
myös kiittää osakkeenomistajia ja asiakkaita heidän
luottamuksestaan Ramirenttiin vuonna 2012.
Magnus Rosén, toimitusjohtaja
“RAMIRENT ON KONEVUOKRAUS- ALAN EDELLÄ-KÄVIJÄ YRITYS. ”
6
Ramirent 2012
STRATEGIARamirent terävöitti strategiaansa ja uudisti pitkän aikavälinen taloudelliset tavoitteet vuonna 2012.
LET’S SOLVE IT
AVOIN
Olemme avoimia ja rehellisiä
toisillemme, asiakkaita ja
yritystämme kohtaan.
KEHITTYVÄ
Uskomme jatkuvaan
parantamiseen ja tiedon
jakamiseen.
SITOUTUNUT
Olemme sitoutuneita
tiimipelaajia aina
toimeksiannosta
ratkaisuun asti.
ARVOT - OHJAAVAT JOKAPÄIVÄISTÄ TEKEMISTÄ
BRÄNDILUPAUS
1 Asiakas etusijalle
2 Kestävä, kannattava kasvu
3 Yhtenäinen Ramirent-toimintamalli
4 Tasapainoinen liiketoimintaportfolio
1 Oman pääoman tuotto (ROE %), 18 % yli suhdanteen
2 Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle 1,6x jokaisen tilikauden lopussa
3 Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2013-2015
UUDISTETUT PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET
Yksinkertaistamme asiakkaittemme liiketoimintoja tarjoamalla dynaamisia
vuokrausratkaisuja (Dynamic Rental Solutions™)
VISIO TOIMINTA-AJATUS
Haluamme olla Euroopan johtava ja edistyksellisin konevuokrausalan yritys
sekä menestyvän liiketoiminnan ja asiakaspalvelun esimerkkiyritys.
STRATEGIA
ASIAKAS ETUSIJALLE
7
Ramirent 2012
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2013-2015
Ramirent terävöitti strategiaansa ja uudisti pitkän aikavälin
taloudelliset tavoitteet marraskuussa 2012. Ramirentin strate-
gian tavoitteena on generoida hyvää tuottoa osakkeenomistajille
ylläpitämällä samalla vakaa taloudellinen asema. Neljä strategista
painopistealuetta vuodelle 2013 ja siitä eteenpäin ovat:
1. ASIAKAS ETUSIJALLE
Yksinkertaistamme asiakkaittemme liiketoimintoja tarjoamalla
dynaamisia vuokrausratkaisuja (Dynamic Rental SolutionsTM).
Tarjoamme asiakkaille kattavan valikoiman korkealaatuisia
tuotteita ja palveluja toimipisteistämme sekä aina paikan päälle
asiakkaiden luo. Laajasta tarjonnastamme asiakas saa kattavat
vuokrausratkaisut yhden luukun periaatteella. Asiakkaat hyötyvät
tästä ja tämä kilpailuetu erottaa Ramirentin suurimmasta osasta
toimialan kilpailijoista.
Ramirent toteuttaa ”Asiakas etusijalle” ajattelua jokapäiväi-
sessä liiketoiminnassa. Vahva paikallinen läsnäolo ylläpidetään
laajalla toimipisteiden verkostolla Ramirentin toimintamaissa.
Tarjoamme räätälöityjä palveluja eri asiakassektoreille ja
painotamme vastuullisuutta, turvallisuutta ja laatua kaikissa
ratkaisuissamme. Myös asiakkuuksien hallinta on tärkeissä
roolissa jokapäiväisessä työssämme.
2. KESTÄVÄ, KANNATTAVA KASVU
Ramirentin tavoitteena on olla johtava konevuokrausalan yritys
kaikilla yhtiön markkina-alueilla.
Ramirentin tuote- ja palvelutarjonta on räätälöity vastaamaan
paikallisten markkinoiden kysyntää. Markkinoiden tarjoamat
erilaiset mahdollisuudet pyritään huomioidaan tuotevalikoimassa.
Ramirentin tavoitteena on olla markkinoiden esimerkkiyritys
konevuokrauksessa ja palveluiden laadussa.
Ramirent hakee kasvua kalustojen ulkoistuksista, jotka lisääntyvät
trendinomaisesti. Kasvua tavoitellaan myös valikoiduilla yritysos-
toilla, joilla vahvistetaan maantieteellistä läsnäoloa ja palvelutar-
jontaa. Myös mahdollisuuksia laajentua uusille markkinasektoreille
tutkitaan huolellisesti.
Ramirent pyrkii ylläpitämään vakaata taloudellista asemaansa
kestävän ja kannattavan kasvun kautta. Painopiste on toiminnan
laadun, kustannustehokkuuden ja liiketoiminnan alhaisemman
riskitason kehittämisessä. Samaan aikaan etsimme kuitenkin
keinoja kasvaa kannattavasti. Suhdannesyklin aikana Ramirentin
tavoitteena on tehdä positiivista kassavirtaa mitoittamalla oikein
kalustokapasiteetti suhteessa markkinoiden kysyntään. Siten
voidaan optimoida liiketoimintaan sitoutunut pääoma ja hallita
yhtiön käyttöpääomaa.
3. YHTENÄINEN RAMIRENT-TOIMINTAMALLI
Ramirent kehittää yhtenäistä yhtiörakennetta Ramirent-
toimintamallin kautta. Tämä toimintamalli tarjoaa mahdollisuuksia
kehittää liiketoimintaa johdonmukaisesti, lisätä parhaita
käytäntöjä ja vahvistaa organisaatiorajat ylittävää oppimista.
Konserninlaajuista IT-alustaa ja erilaisia tukiprosesseja kehite-
tään synergiahyötyjen ja parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi
yhtiössä. Yhtiön vahvaa keskittymistä kustannustehokkuuteen
tukevat liiketoiminnan skaalaedut ja hyvä hinnoitteluvoima.
4. TASAPAINOINEN LIIKETOIMINTAPORTFOLIO
Ramirentin tavoitteena on vähentää liiketoimintariskiä ta-
sapainoisen asiakas-, tuote- ja markkinaportfolion kautta.
Vähentääkseen riippuvuutta rakennussektorista, Ramirent on
asettanut tavoitteekseen lisätä muiden kuin rakennussektorin
asiakkaiden osuuden 40 %:iin konsernin liikevaihdosta. Ramirentin
laaja tuote- ja palveluvalikoima pyrkii vastaamaan eri asiakas-
sektoreiden kysyntään. Jatkuva uusien konseptien innovointi ja
markkinoille tuonti on meille tärkeää. Yhtiön ydinmarkkina-alue on
Itämeren alue ja Ramirentin tavoitteena on jatkaa hyvin hajaute-
tun maantieteellisen läsnäolon kehittämistä.
Yhtiön tavoitteena on strategian täytäntöönpano, joka var-
mistetaan siten että liiketoiminnoilla on käytössään tarvittavat
resurssit ja osaava sekä motivoitunut henkilöstö. Ramirent
tavoittelee vakaata taloudellista asemaa. Vahvan rahoitusaseman
ylläpitäminen ja joustavuus optimoimalla kiinteiden ja muuttuvien
kulujen suhdetta sekä ulkoisen rahoituksen tarjoamat mahdol-
lisuudet tukevat tätä tavoitetta. Varautumissuunnitelmat ovat
olennainen osa toimintatapojamme kun vähennämme riskejä kuten
yli-investoimista.
UUDISTETUT PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET
1. KANNATTAVUUS:
Oman pääoman tuotto (ROE %), 18 % yli suhdanteen
2. VELKAANTUMISASTE JA RISKI:
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle
1,6x jokaisen tilikauden lopussa
3. OSINGONJAKO:
Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta
Uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat linjassa
strategisten painopistealueiden kanssa. Painotamme strategi-
assamme erityisesti omistaja-arvon kasvattamista. Ramirentin
aiemmat taloudelliset tavoitteet olivat: osakekohtaisen
tuloksen kasvu (EPS) yli 15 % yli suhdanteen, sijoitetun pääoman
tuotto (ROI %) 18 % yli suhdanteen, nettovelkaantumisaste
STRATEGIA
TALOUDELLINEN TAVOITE TUNNUSLUKU TAVOITETASO 1–12/2012
Kannattavuus ROE 18 % vuodessa yli suhdanteen 18,3 %
Velkaantumisaste ja riski Nettovelka/EBITDA Alle 1,6 x jokaisen tilikauden lopussa 1,1x
Osinko Osingonjakosuhde Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta 57,6 %* vuoden 2012 nettotuloksesta
* Hallituksen ehdotus
UUDET PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET TÄYTTYIVÄT VUONNA 2012
8
Ramirent 2012
enimmillään 120 % tilikauden lopussa ja osingonjakosuhde
vähintään 40 % nettotuloksesta.
Uusi kannattavuustavoite oman pääoman tuotto (ROE %)
osoittaa omistaja-arvon kehittymistä ja tavoitetaso on ver-
rattavissa Ramirentin aiemmin käyttämään sijoitetun pääoman
tuoton (ROI %) 18 %:in tavoitteeseen. Nettovelan suhde käyttö-
katteeseen (EBITDA) on verrattavissa edelliseen enintään 120
%:in nettovelkaantumisasteen tavoitteeseen tilikauden lopussa.
Osingonjaon tavoite säilyy muuttumattomana mahdollistaen
hyvän tuoton Ramirentin osakkeenomistajille sekä tarjoten
Ramirentille mahdollisuuden sijoittaa ydinliiketoimintaansa,
varmistaen näin että tulevaisuuden kasvu luodaan ylläpitämällä
vakaa taloudellinen asema.
STRATEGISET VALINNAT VUONNA 2012
Ramirent oli aktiivinen yritysostoissa vuonna 2011, mutta vuon-
na 2012 haettiin ensisijaisesti orgaanista kasvua, keskityttiin
yritysostojen integrointiin ja vahvistettiin yhtiön taloudellista
asemaa. Ostetut yritykset on integroitu onnistuneesti ja
Ramirent -toimintamallin mukaisesti. Taloudellinen asemamme
vahvistui kun rahavirta investointien jälkeen parani 54,2 (-52,0)
miljoonaan euroon ja nettovelka laski 262,8 miljoonasta eurosta
239,4 miljoonaan euroon vuonna 2012.
Ramirent julkisti lokakuussa 2012 yhdistävänsä Venäjän ja
Ukrainan liiketoimintansa Cramon kanssa ja muodostavansa
yhteisyrityksen (JV) yhtiöiden kesken. Yhteisyritys muodostuu
Ramirentin toiminnoista Venäjällä ja Ukrainassa ja Cramon
toiminnoista Venäjällä, pois lukien Kaliningradin alue. Yhteisyritys
tulee olemaan johtava konevuokrauspalveluiden tuottaja
Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Yhteisyrityksen yhdistetyn
liikevaihdon arvioidaan olleen vuonna 2012 noin 52 miljoonaa
euroa. Ramirent omistaa 50 %:ia yhteisyrityksestä ja molemmil-
la osapuolilla on tahtotila kehittää yhteisyritystä myös jatkossa.
Transaktio luo markkinoille merkittävän toimijan, jolla on parem-
mat taloudelliset resurssit ja vahvempi organisaatio, joilla
voidaan vastata Venäjän ja Ukrainan markkinoiden tarjoamiin
merkittäviin kasvumahdollisuuksiin. Venäjän ja Ukrainan kone-
vuokrausmarkkinoilla on merkittävää kasvupotentiaalia, koska
maat ovat vasta kehittymässä nykyaikaisiksi konevuokraus-
markkinoiksi. Yhdistämällä voimansa Ramirent ja Cramo voivat
tarjota nykyisille ja uusille asiakkaille entistä houkuttelevamman
arvolupauksen ja näin olemme myös osaltamme vauhditta-
massa näiden alueiden vuokrausmarkkinoiden yleistä kehitystä.
Ramirent solmi kaluston ulkoistussopimuksen rakennusyhtiö
Consto AS:n kanssa Norjassa vuonna 2012.
Markkinatilanteen heikennyttyä rakentamisessa, Ramirent or-
ganisoi uudelleen toimintojaan Keski-Euroopassa. Toimipisteiden
ja henkilöstön määrää vähennettiin, jotta toimintoja saatiin
sopeutettua vallitsevaan markkinatilanteeseen. Kalustoa on
siirretty Keski-Euroopasta Baltian maihin, joissa kysyntä piristyi
vuonna 2012.
Jatkoimme uusien ratkaisukonseptien kehittämistä vuonna
2012. Ramirent on kehittänyt yhteensä seitsemän ratkais-
ukonseptia vastaamaan asiakassektoreiden kysyntään.
Ratkaisukonsepteja ovat luotettava sähköistys, olosuhdepal-
velut, turvallisuus, ekologiset ratkaisut, väliaikaiset tilat ja
kulunhallinta. Näin vastataan eri asiakassektoreiden kysyntään.
Ruotsissa ja Norjassa markkinoille tuotiin ”Ramirent SafeSolve”
ja “Ramirent EcoSolve” konseptit. Uudet konseptit ovat valmiina
tuotavaksi yhtiön muille markkina-alueille vuoden 2013 aikana.
Ramirent jatkoi uusien väylien etsimistä asiakasportfolion laa-
jentamiseksi teollisuudessa. Liikevaihdon osuus rakennussekto-
rin ulkopuolella nousi 25 %:sta 32%:iin vuonna 2012. Erityisesti
energia-, telakka-, kaivos-, tuuli- sekä öljy- ja kaasuteollisuus
olivat tärkeitä painopistesektoreita vuoden 2012 aikana.
Yhteisten prosessien kehittäminen ja dokumentaatio jatkui
suunnitelmien mukaan vuonna 2012. Yhteinäisen Ramirent-
toimintamallin kehittämiseksi käynnistettiin toiminnanohjauksen
pilottiprojekti Norjassa vuoden toisella vuosipuoliskolla. Muiden
maiden odotetaan ottavan käyttöön uusi toiminnanohjausjär-
jestelmä vuoden 2013 aikana.
TALOUDELLISET TAVOITTEET 2012
Ramirentin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yli suhdan-
nesyklin olivat vuonna 2012:
1. Osakekohtaisen tuloksen (EPS) vuotuinen kasvu yli 15 %
yli suhdanteen
2. Sijoitetun pääoman tuotto (ROI %) 18 % yli suhdanteen
STRATEGIA
STRATEGIAN TOIMEENPANO Kasvu Vakaus Asemoituminen Kasvu
Ramirent keskittyi kolmeen strategiseen painopistealueeseen vuonna 2012:
• Kestävä liikevaihdon kasvu
• Toiminnan korkeatasoisuus
• Riskitason aleneminen
Kysynnän merkittävä lasku vuonna 2008
Heikko markkina-tilanne 2009–2010
Toimintasykli
V
apaa rahavirta
Vahvat markkinaolosuhteet ja merkittävä kasvu 2004–2007
Kysynnän kasvu ja lisääntyneet investoinnit 2011–2012
9
Ramirent 2012
STRATEGIA
RATKAISUT
• TotalSolve• SafeSolve • EcoSolve• SpaceSolve• AccessSolve• PowerSolve • ClimateSolve
Vaikutus asiakkaan liiketoiminnan
yksinkertaistamiseen
PALVELUT
• Suunnittelu• Liiketoiminnan tuki• Työmaapalvelut• Myyntituotteet• Alennettu omavastuu• Koulutus
ULKOISTAMINEN
RA
MIR
EN
TIN
TA
RJ
ON
TA
TOIMIALATRakentaminen • EnergiateollisuusKaivostoiminta • PaperiteollisuusÖljy- ja kaasuteollisuus • TelakatLaitosten hallinta • Julkinen sektori Kotitaloudet
TUOTTEET
• Pienkoneet• Suuret rakennuskoneet• Nostimet• Sähkö ja lämmitys• Tilat ja kontit• Torninosturit ja henkilö- ja tavarahissit• Telineet• SAFE (turva- ja muottitekniikka)
Edut: Helppo ostaa; vähemmän alihankkijoita; parempi keskittyminen ydinliiketoimintaan
Edut: Kevyemmät taseet; vähemmän investointeja
Edut: Varmistaa toimintojen sujuvuus, kun on vähemmän laitteiden käyttökatkoja; vähemmän huoltokustannuksia; oikeat laitevalinnat nopeuttavat työtä; vähemmän tuotevastuuriskejä
Edut: Ulkoistamalla toimintoja Ramirentille yritykset pystyvät tehostamaan ja yksinkertaistamaan liiketoimintaansa, kun ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa
ASIAKKAIDEN TARPEET
PALVELUNTARJONTAMME JA VAIKUTUS MARKKINOIHIN
3. Nettovelkaantumisaste alle 120 % jokaisen tilikauden lopussa
4. Osingonjakosuhde vähintään 40 % nettotuloksesta
Ramirent uudisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
marraskuun lopussa vuonna 2012.
Kaikki taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuoden 2012 loppuun
mennessä. Ramirent kiinnitti erityistä huomiota investointien
harkintaan, kustannusten hallintaan ja taseen vahvistamiseen.
Tämä tuotti tulosta ja Ramirentin osakekohtainen tulos (EPS)
ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI %) paranivat vaativassa
markkinatilanteessa. Ramirentin nettovelkaantumisaste laski
ja oli 65,1 %:ia vuoden 2012 lopussa. Hallitus ehdottaa yhtiöko-
koukselle 2013, että 0,34 (0,28) euron osakekohtainen osinko
maksetaan tilikaudelta 2012. Hallituksen ehdotus osingon-
jakosuhteeksi on 58 %:ia nettotuloksesta, joka on yli yhtiön
taloudellisen tavoitteen.
10
Ramirent 2012
TOIMINTA-YMPÄRISTÖ
RAKENNUSTEOLLISUUDEN
SUHDANNEVAIHTELUT
Ramirent toimii konevuokrauksen
markkinoilla, joiden kehitykseen vaikuttaa
voimakkaasti rakennusteollisuuden
suhdannetilanne. Rakennusteollisuuden
asiakassektorit muodostavat kaksi
kolmasosaa Ramirentin liikevaihdosta.
Rakennusala koostuu erilaisista ala-
sektoreista kuten asunto-, toimitila-,
korjaus-, ja infrarakentaminen. Ramirentin
tärkeimmät asiakassektorit ovat asun-
torakentaminen ja toimitilarakentaminen.
Rakennusteollisuus on altis normaaleille
talouden suhdannevaihteluille. Yksittäiset
alasektorit eivät käyttäydy suhdannekier-
ron aikana samalla tavalla. Lisäksi kehitys
eri maantieteellisillä markkinoilla eroaa
toisistaan.
Makrotalouden näkyvyys oli heikko vuonna
2012, johtuen Euroopan talouskriisistä.
Euroalue vajosi taantumaan vuoden 2012
toisella vuosipuoliskolla. Talouskasvu
hidastui Pohjoismaissa, poislukien Norja.
Tästä huolimatta konevuokrauksen kysyn-
tä pysyi vakaana Pohjoismaissa. Keski-
Euroopassa markkinatilanne heikkeni
koko vuoden. Kysyntä Itä-Euroopassa oli
varsin hyvällä tasolla.
Kokonaisuudessaan rakentamisen määrä
pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2012.
Rakentamisen kehityksen ennusteita
laskettiin vuoden aikana Pohjoismaissa,
poislukien Norjan vahva rakennusmark-
kina. Keski-Euroopassa rakentamisen
määrän ennusteet laskivat koko vuoden.
Toisaalta Baltian maiden rakentamisen
ennusteita nostettiin viime vuoden aikana.
Rakentamisen kehityksen ennusteet
Venäjän osalta pysyivät vakaina.
Ramirent keskittyi vahvistamaan
palvelutarjontaansa ja parantamaan
asiakastyytyväisyyttä, pitäen samalla yllä
hyvän kannattavuuden ja vahvan taloudel-
lisen aseman. Ramirentin maantieteellinen
peitto on osoittautunut toimivaksi,
varsinkin kun Pohjoismaat ovat välttäneet
syvän taantuman. Markkinatilanteen
heikennyttyä Keski-Euroopassa, Ramirent
on sopeuttanut toimintojaan kyseisillä
markkinoilla ja siirtänyt kalustoaan Baltian
maiden markkinoille.
SUHDANNEVAIHTELUT MUILLA TEOLLISUUDEN
ALOILLA JA ASIAKASSEKTOREILLA
Ramirentin asiakaskuntaan kuuluu
asiakkaita myös rakennusteollisuuden
ulkopuolelta, ja näin ollen eri teollisuuden-
alojen tuotannon vaihtelut vaikuttavat
Ramirentin toimintaan. Yhtiölle merkit-
täviä asiakassektoreita ovat maasta
riippuen tehdasteollisuus, kaivostoiminta,
telakkateollisuus, energiateollisuus sekä
julkinen sektori ja kotitaloudet. Erityisesti
energiateollisuus, kaivokset ja telakka-
teollisuus tarjoavat hyviä kasvumahdolli-
suuksia Ramirentille. Eri teollisuuden alat
altistuvat talouden suhdannevaihteluihin
suhdannesyklin eri vaiheissa. Muihin
Ramirentin toimintamaihin verrattuna,
Suomessa ja Norjassa on enemmän
rakennusteollisuuden ulkopuolisia
asiakkuuksia.
Rakentamisen ja teollisuuden hyvä akti-
viteetti olivat Ramirentin kasvuajureita
Pohjoismaissa vuoden 2012 aikana. Baltian
maissa lisääntyivät erityisesti energia-
sektorin investoinnit. Infrarakentaminen
tuki kasvua Venäjällä ja Ukrainassa. Pitkän
aikavälin kasvumahdollisuudet Venäjän
konevuokrausmarkkinoilla ovat hyvät.
Rakentaminen Laivanrakennus Ilmailu Energia KotitaloudetÖljy ja kaasuJulkinen sektori
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Palvelut
Ramirentin kysyntä vaihteli yhtiön ydinmarkkinoilla vuonna 2012. Konevuokrauksen kysyntä oli vakaata Pohjoismaissa, kun taas kysyntä heikkeni koko vuoden ajan Keski-Euroopassa. Itä-Euroopan markkinoilla kysyntä oli suhteellisen hyvää.
11
Ramirent 2012
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
TÄRKEIMMÄT KASVUN AJURIT Viisi tärkeintä kasvun ajuria Ramirentin toimintamaissa tukevat konevuokrausalan kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä:
29
5
10
315
42
6
25
4738
1811
810
1 2
2 2
3 3
5 5
8
46
143
160Ramirent maiden rakentamistuotanto vs. väestö
ASUKKAITA (milj.)
RAKENTAMISTUOTANTO (mrd. EUR)Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012
Vuokrauksen penetraatioaste
• Ramirent odottaa, että
konevuokrauksen penetraatioaste nousee Euroopassa käyttäjien havaitessa vuokrauksesta koituvat edut.
• Konevuokrauksen penetraatioaste
on korkein Ruotsissa verrattaessa Pohjoismaita keskenään. Vuokrauksen penetraatioasteet ovat alhaisella tasolla Keski-Euroopassa. Itä-Euroopassa vuokrausmarkkinat ovat vasta kehittymässä ja ne tarjoavat merkittäviä kasvumallisuuksia.
• Vuokrauksen penetraatioasteen nousua
Euroopassa tukee rakennusyhtiöiden keskittyminen ydinliiketoimintoihinsa ja yhtiöiden tarve keventää taseitaan.
• Lyhyellä aikavälillä taantuma saattaa
vähentää asiakkaiden vuokraustarpeita, mikäli heidän oman kaluston käyttöaste on alhaisempi.
Markkinoiden kondolisoituminen
• Konevuokrausalan toimijakenttä on
hyvin pirstaleinen. Markkinatilanne on haasteellinen monille vuokrausyhtiöille ja tämä voi vaikuttaa toimialan rakenteisiin lyhyellä aikavälillä.
• Ramirentin vahva taloudellinen asema
ja johtava markkina-asema kaikissa toimintamaissa mahdollistavat yhtiölle aktiivisen roolin markkinoiden konso-lidoitumiskehityksessä. Samalla yhtiö tulee ylläpitämään vahvaa taloudellista asemaansa.
Pitkän aikavälin kasvu kehittyvillä
rakennusmarkkinoilla• Ramirentin Keski- ja Itä-Euroopan mark-
kinoilla rakentamisen volyymit henkeä kohti ovat edelleen alhaiset verrattuna Länsi-Eurooppaan. Kyseisillä markkina-alueilla on konevuokrauksella hyvä pitkän aikavälin kasvupotentiaali.
1
4 5
Kaluston ulkoistaminen
• Markkinoilla on trendi ulkoistaa, ei ydin-liiketoimintaan kuuluvia toimintoja, jotta voidaan vapauttaa pääomia ja lisätä joustavuutta.
• Yhä useammat yritykset ovat havainneet
kaluston ulkoistamisen edut laskusuh-danteessa ja tämän kehityksen odote-taan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
• Ramirentillä on kokemusta räätälöidyistä
kaluston ulkoistussopimuksista.
2 Vuokrauksen oheisratkaisut
• Asiakkaat ovat etenevässä määrin
valmiita antamaan konevuokraajille entistä laajempaa vastuuta projekteissa.
• Vastuun lisääntymistä vauhdittavat
lisääntyneet vaatimukset kaluston asianmukaisesta kunnossapidosta, oikeasta käytöstä ja oikea-aikaisesta toimituksesta työmaille.
• Ramirentillä on kokemusta
laajoista vastuualueista ja koko kalustokapasiteetin sekä siihen liittyvien ratkaisujen hallinnoinnista työmailla.
3
12
Ramirent 2012
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
RAMIRENT ON VALMISTAUTUNUT HYVIN
ERILAISIIN MARKKINATILANTEISIIN
Ramirent on valmistautunut markkinati-
lanteen vaihteluihin liittyviin riskeihin eri
teollisuuden aloilla seuraavin tavoin:
LAAJIN KONEVUOKRAUSKALUSTO JA
DYNAAMISET VUOKRAUSRATKAISUT
Ramirent tarjoaa dynaamisia vuokraus-
ratkaisuja (Dynamic Rental Solutions™)
käyttäen yhtä Euroopan laajimmista vuok-
rauskalustoista. Dynaamiset vuokrausrat-
kaisut tarjoavat kokonaisratkaisuja, jotka
ovat asiakaslähtöisiä, lisäarvoa tuottavia
sekä korostavat Ramirentin ongelmarat-
kaisulähtöistä toimintatapaa.
Ramirentin vuokrauspalveluihin kuuluu
muun muassa suunnittelu, liiketoiminnan
tuki, työmaapalvelut, myyntituotteet,
alennettu omavastuu ja koulutus.
Vuokrauskaluston laitteet on jaettu
kahdeksaan päätuoteryhmään: nostimet,
suuret rakennuskoneet, torninosturit ja
hissit, telineet, tilat ja kontit, SAFE (turva-
ja muottitekniikka), pienkoneet sekä sähkö
ja lämmitys. Laajan tuotevalikoiman ja
vuokrausratkaisujen ansiosta Ramirent
voi keskittyä vastaamaan markkinoiden
ja asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiö voi myös
siirtää kalustoa markkina-alueelta toiselle
kysyntätilanteen mukaan. Ramirent tar-
joaa myös räätälöityjä vuokrausratkaisuja
lähes minkälaiseen projektiin tahansa.
Ratkaisupalveluissa laitteet ja palvelut on
niputettu yhteen ja ne tarjotaan asiakkail-
le, jotta he voisivat paremmin keskittyä
ydinliiketoimintaansa. Ratkaisupalveluihin
kuuluu esimerkiksi energian säästöpalve-
lut, työturvallisuuteen liittyvät palvelut,
väliaikaiset tilaratkaisut ja luotettavat
sähkö- ja lämmitysratkaisut. Ramirent on
tuotteistanut ratkaisupalveluja ja hakenut
niille tavaramerkkisuojan. Ramirent on
lisännyt palveluissaan ympäristön, turvalli-
suuden ja laadun painottamista asiakkaille
vuoden 2012 aikana. Tätä työtä jatketaan
myös vuonna 2013.
LAAJA MAANTIETEELLINEN LÄSNÄOLO SEKÄ
JOHTAVA MARKKINA-ASEMA
Ramirentin toiminta-alueisiin kuuluvat
Pohjoismaat sekä Keski- ja Itä-Eurooppa.
Laaja maantieteellinen läsnäolo sekä
johtava markkina-asema useassa maassa,
suojaavat yhtiötä yksittäisten markki-
noiden vaihteluilta. Ramirent pyrkii myös
laajentamaan maantieteellistä toiminta-
aluettaan, pääasiassa yritysostoin. Tämä
vahvistaisi entisestään konsernin kykyä
tasoittaa suhdannevaihtelujen vaikutuksia.
Ramirent on markkinajohtaja konevuok-
rausmarkkinoilla Suomessa, Norjassa,
Tanskassa, Itä- ja Keski-Euroopassa
sekä markkinoiden toiseksi suurin toimija
Ruotsissa.
MONIPUOLINEN ASIAKASKUNTA
Ramirentillä on laaja asiakaskunta, joka
kattaa useita sektoreita myös rakennus-
alan ulkopuolella. Yhtiön tavoitteena on
nostaa rakentamisen ulkopuolisen liike-
vaihdon 40 %:iin konsernin liikevaihdosta.
Tärkeitä asiakassektoreita ovat esimer-
kiksi energiateollisuus, telakkateollisuus,
julkinen sektori ja kotitaloudet. Vuonna
2012 laajensimme asiakasportfoliotamme
ja vahvistimme markkina-asemaamme
erityisesti energiateollisuudessa, telak-
kateollisuudessa ja kaivostoiminnassa.
Rakentamisen ulkopuolinen liikevaihto oli
noin yksi kolmas osaa konsernin liikevaih-
dosta vuonna 2012.
VAHVA TALOUDELLINEN ASEMA –
SUHDANNEVAIHTELUISTA JA ULKOPUOLISISTA
RAHOITUSMAHDOLLISUUKSISTA RIIPPUMATTA
Ramirentin tavoitteena on säilyttää vakaa
taloudellinen asema vahvan taseen ja
tehokkaan pääoman hallinnan avulla, sekä
muun muassa myymällä tuottamatonta
kalustoa. Tätä tavoitetta tukevat sään-
nöllisesti päivitettävät toimenpidesuun-
nitelmat, väliaikaisen työvoiman käyttö
projekteissa sekä tiukka riskienhallinta.
Vuonna 2012 taloudellinen asemamme
vahvistui, kassavirta parani ja kaikki
taloudelliset tavoitteet täyttyivät.
RAMIRENT-TOIMINTAMALLI
Ramirentin tavoitteena on parantaa
toiminnallista tehokkuutta kehittämällä
yhtenäistä rakennetta ja toimintamallia.
Ramirent-toimintamalli koostuu muun
muassa dynaamisista vuokrausratkai-
suista, yhtenäisestä toiminnanohjaus-
järjestelmästä ja standardisoidusta
johtamisjärjestelmästä. Ramirentillä on
osaava ja kokenut johto ja yhtiö investoi
jatkuvaan johtamisen kehittämiseen.
Tämä takaa sen, että yhtiöllä on tarvitta-
vat resurssit ja osaavaa sekä motivoitu-
nutta henkilöstöä myös tulevaisuudessa.
Tavoitteena on lisäksi edistää liiketoimin-
nan kestävää ja vastuullista kehittymistä.
Ramirent jatkoi vuonna 2012 yhtenäisen
toimintamallin kehittämistä, luodakseen
synergiahyötyjä kaikkien toimintamaiden
välille. Loimme yhtenäisemmän matriisi-
organisaation, jossa toimivat hallitukset
kattavat kaikki markkina-alueemme.
Otimme myös käyttöön uuden toiminnan-
ohjausjärjestelmän Norjassa.
13
Ramirent 2012
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
RAKENTAMISEN MARKKINAINDIKAATTORIT
Euroopan konevuokrausalan liitto (ERA) on arvioinut konevuokrauksen penetraatioasteita rakentamisen toimialalla. Vuonna 2012 vuokrauksen penetraatioasteen laskentatapaa muutettiin, jotta asteiden laatu ja vertailukelpoisuus paranisi.
Keskimääräinen konevuokrauksen penetraatioaste rakentamisen toimialalla Euroopassa on tasolla 1,30 %. Pitkällä aikavälillä
penetraatioasteen odotetaan nousevan, kun rakennusyhtiöt huomaavat vuokrauksen tuomat edut. Verrattaessa esimerkiksi
Iso-Britanian markkinoihin, voidaan huomata että penetraatioasteet ovat Ramirentin toimintamaissa vielä selvästi alhaisemmat.
Penetraatioasteiden odotetaan nousevan erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, kun vuokraamisesta tulee vähitellen yhä yleisempää.
Uusi laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle on:
Konevuokrauksen liikevaihto (maa, vuodessa)
Koko rakentamisen määrä (maa, vuodessa)
= RAKENNUSALAN KONEVUOKRAUKSEN PENETRAATIOASTE %
VUOKRAUKSEN PENETRA ATIOASTEET, 2012 (ERA) SUOMI RUOTSI NORJA TANSK A EUROPE
CENTRAL*EUROPE EAST* *
Rakennusalan penetraatioaste, % (Uusi, 2012) 1,25 % 3,05 % 1,65 % 1,70 % ≤1,00 % ≤1,00 %Konevuokrauksen liikevaihto, miljardia euroa, 2012 0,445 1,423 0,895 0,427 n.a n.a
Koko rakentamisen määrä, miljardia euroa, 2012 35,789 47,000 53,664 25,292 77,417 163,4
Rakennusalan penetraatioaste, % (Vanha, 2011) 30 % 45 % 30 % 40 % 10 %-20 % 15 %-25 %
RAKENTAMISEN MARKKINANÄKYMÄT
MAA 2012E 2013F 2014F LÄHDE
PohjoismaatSuomi -3,4 % -2,3 % 0,8 % Euroconstruct
Ruotsi -2,4 % 0,2 % 2,6 % Euroconstruct
Norja 4,7 % 5,6 % 2,5 % Euroconstruct
Tanska 0,5 % 2,2 % 4,4 % Euroconstruct
Keski-Eurooppa
Puola 1,6 % -3,4 % -1,0 % Euroconstruct
Tsekin tasavalta -5,4 % -1,9 % 0,8 % Euroconstruct
Slovakia -13,3 % -1,0 % 2,2 % Euroconstruct
Unkari -9,0 % 0,9 % 3,4 % Euroconstruct
Itä-Eurooppa
Venäjä 3,0 % 0–5 % 0–5 % Euroconstruct
Viro 23,0 % 2,0 % -3,0 % Euroconstruct
Latvia 8,0 % 4,0 % -2,0 % Euroconstruct
Liettua 1,0 % 3,0 % -1,0 % Euroconstruct
Ukraina n.a. n.a. n.a. Euroconstruct
*Lähde: Euroconstruct joulukuu 2012
Lähde: ERA, marraskuu 2012Laskettu käyttäen keskimääräisiä valuuttakursseja vuonna 2012 * Sisältää Puolan, Tšekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin** Sisältää Venäjän, Baltian maat ja Ukrainan*** ERA:n vanha laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle oli:
Uudet koneet ja laitteet myyty konevuokrausyhtiöille
Uudet koneet ja laitteet myyty rakennussektorille= Rakennusalan penetraatioaste %
14
Ramirent 2012
VUOSI LYHYESTIVUOSI LYHYESTI
AVAINLUVUT MEUR 1–12/12 1–12/11 MUUTOS
Liikevaihto 714,1 649,9 9,9 %
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA) 210,2 181,8 15,7 %
Osuus liikevaihdosta, % 29,4 % 28,0 %
EBITA 1) 100,3 79,4 26,4 %
Osuus liikevaihdosta, % 14,1 % 12,2 %
Liiketulos, EBIT 92,3 74,1 24,5 %
Osuus liikevaihdosta, % 12,9 % 11,4 %
Tulos ennen veroja (EBT) 82,9 60,8 36,4 %
Osuus liikevaihdosta, % 11,6% 9,3 %
Tulos/osake, (perus ja laimennettu), EUR 0,59 0,41 42,7 %
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 124,0 242,2 -48,8 %
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 17,4% 37,3 %
Rahavirta investointien jälkeen 54,2 -52,0 204,1 %
Sijoitettu pääoma kauden lopussa, milj. EUR 608,4 591,2 2,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2) 18,8 % 15,7 %
Oman pääoman tuotto (ROE), % 2) 18,3 % 13,9 %
Nettovelka 239,4 262,8 -8,9 %
Nettovelka/EBITDA 1,1 x 1,4 x -21,2 %
Nettovelkaantumisaste, % 65,1 % 80,6 %
Omavaraisuusaste, % 44,3 % 40,7 %
Henkilöstö kauden lopussa 3,005 3,184 -5,6 %
1) Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) milj. EUR
2) Liukuva 12 kk
LIIKEVAIHTO ASIAK ASALOITTAIN
RAKENNUSALA 68 %
TEOLLISUUS15 %
KOTITALOUDET3 %
JULKINEN SEKTORI
4 %
PALVELUT10%
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
SUOMI 23 %
RUOTSI29 %
NORJA 24 %
TANSKA6 %
EUROPE EAST9 %
EUROPE CENTRAL9 %
KANNATTAVUUS PARANI JA LIIKEVAIHTO ENNÄTYSTASOLLA
Hallitus esittää, että osakekohtainen osinko nostetaan 0,34 (0,28) euroon vuodelta 2012.
15
Ramirent 2012
239263
NETTOVELKA VELKAANTUMISASTE
NET DEBT AND GEARINGNET DEBT AND GEARING
MEUR
350
300
250
200
150
100
50
02008 2009 2010 2011
303 207 177
108 %
68 %
56 %
2012
81 %
TULOS JA OSINKO PER OSAKE
MEUR
1.2
1
0.8
0.6
0.4
0.2
0
2008 2009 2010 2011 2012
0,59
OSINKO/OSAKE EPS
* Hallituksen ehdotus
LIIKETULOS (EBIT) SEGMENTEITTÄIN
30
25
20
15
10
5
0
Suomi Ruotsi TanskaEuropeCentralNorja
EuropeEast
30,2 33,1 22,2 -1,61,6
MEUR
10,9
LIIKEVAIHTO
800
700
600
500
400
300
200
100
02008 2009 2010 2011
703 503 650
MEUR
2012
714531
HENKILÖSTÖ
4,500
4,000
3,500
3,000
2,500
2,000
1,500
1,000
500
02008 2009 2010 2011
3,894 3,021 3,048
2012
3,0053,184
VUOSI LYHYESTI
INVESTOINNIT
2008 2009 2010 2011
201 18 62
250
200
150
100
50
0
MEUR
2012
242 124 74
EBIT EBIT %
LIIKETULOS (EBIT)
180
160
140
120
100
80
60
40
20
02008 2009 2010 2011
11,4 %
5,7 % 5,6 %
80 29 30
MEUR
2012
11,4 %
12,9 %
92
54
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN
MEUR
140
120
100
80
60
40
20
0
-20
-40
-602008 2009 2010 2011 2012
887 48 -52
239263
NET DEBT AND GEARINGNETTOVELKA & VELKAANTUMISASTE
2008 2009 2010 2011
303 207 177
2012
65 %
MARKKINA-ARVO
1400
1200
1000
800
600
400
200
02008 2009 2010 2011
353 744 594
MEUR
2012
6731067
0,34*0,28
0,31
0,15
0,25
0,130,04
0,41
0,00
16
Ramirent 2012
TOIMI- PISTEIDEN MÄ ÄRÄ
VUOKRAUKSEN PENETRAATIOASTEET*Korkea Keskitaso Alhainen
MARKKINA-ASEMA
SEGMENTTI
76# 1Suomi
Ruotsi
Norja
EuropeEast
EuropeCentral
SEGMENTIT LYHYESTI
Tanska
VAHVUUDET KILPAILUKENTTÄ
• Markkinoiden laajin tuote- ja palvelu- valikoima
• Maan laajin toimi-pisteiden verkosto
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Kaksi vahvaa maanlaajuista toimijaa sekä useita paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä
79# 2
• Laaja tuote- ja palveluvalikoima markkinoilla
• Maanlaajuinen toimi-pisteiden verkosto
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Kaksi vahvaa maanlaajuista toimijaa sekä useita paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä
42# 1
• Markkinoiden laajin tuote- ja palvelu-valikoima
• Maan laajin toimi-pisteiden verkosto
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Kaksi vahvaa maanlaajuista toimijaa sekä useita paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä
19# 1
• Hyvä tuote- ja palveluvalikoima markkinoilla
• Maanlaajuinen toimi-pisteiden verkosto
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Erittäin pirsta-leinen markkina, jossa noin 400 paikallista ja erikoistunutta yritystä
62# 1**
• Markkinoiden laajin tuo-te- ja palveluvalikoima
• Laaja toimipisteiden verkko
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Pääosin paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä
80# 1***
• Markkinoiden laajin tuo-te- ja palveluvalikoima
• Markkinoiden laajin toi-mipisteiden verkosto (sis. Puola, Unkari, Slova-kia ja Tšekin tasavalta)
• Vahva tietotaito rakentamisessa ja teollisuudessa
Pääosin paikallisia ja erikoistuneita yrityksiä
* Laskentakaava vuokrauksen penetraatioasteelle löytyy sivulta 13.
** Venäjä 1 (sis. Pietari ja Moskova), Ukraina 1, Baltian maat 1. Vuoden 2013 alusta Venäjä ja Ukraina ovat
osa yhteisyritystä, joka on muodostettu yhdessä Cramon kanssa.
***Puola 1, Unkari 1, Slovakia 1, Tšekin tasavalta 1 (poislukien muottien vuokraus)
1,25 % (Keskitaso)
3,05 % (Keskitaso)
1,65 % (Keskitaso)
1,70 % (Keskitaso)
≤ 1,00 % (Alhainen)
≤ 1,00 % (Alhainen)
17
Ramirent 2012
95
26167
LIIKEVAIHTO LIIKETULOS (EBIT) HENKILÖSTÖ
EBIT EBIT %
INVESTOINNIT
160
120
80
40
02008 2009 2010 2011 2012
154 134 137
MEUR/VUOSI
800
600
400
200
0704 602 603
MEUR/VUOSI
40
30
20
10
0
19.8%
9.0% 10.0%
31 12
2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012
2008 2009 2010 2011 2012
2008 2009 2010 2011 2012
2008 2009 2010 2011 2012
14
MEUR/VUOSI
40
30
20
10
029 13 17
MEUR/VUOSI
35 4 30
MEUR/VUOSI
908070605040
3020100
256
12
20
15
10
5
013 1 1
70
60
50
40
30
20
10
0
MEUR/VUOSI
MEUR/VUOSI
SEGMENTIT LYHYESTI
155 3023
14.7%
18.2%
2008 2009 2010 2011 2012
572596
210
200
120
80
40
02008 2009 2010 2011 2012
171 128 145
MEUR/VUOSI
800
600
400
200
0657 500 546
MEUR/VUOSI
40
30
20
10
0
17.4%
16.4%16.1%
30 21
2008 2009 2010 2011 2012
23183 3333
18.2% 15.7%
2008 2009 2010 2011 2012
677630
160
180
174
200
120
80
40
02008 2009 2010 2011 2012
146 109 114
MEUR/VUOSI
800
600
400
200
0645 547 503
MEUR/VUOSI
40
30
20
10
0
10.4%8.4%
2.0%
15 9
2008 2009 2010 2011 2012
145 2211
7.7%
12.8%
2008 2009 2010 2011 2012
467486
160
180
2
45
60
30
20
10
02008 2009 2010 2011 2012
59 43 36
MEUR/VUOSI
200
150
100
50
0235 151 16044
2008 2009 2010 2011 2012
192186
40
50
MEUR/VUOSI
12
8
4
0
-420092008 2010
-4
2011
-2-10.1%
-6.2%
2012
1 01.1%
3.6%
63
120
60
40
20
02008 2009 2010 2011 2012
90 51 43
MEUR/VUOSI
400
300
200
100
0633 357 39256
2008 2009 2010 2011 2012
443439
80
100
MEUR/VUOSI
10
5
0
-5
-102008 2010
-11
2011
-4-20.7% -8.3%
2012
-1 6-1.5%
17.3%
10.5%
2
11
2009
500
600
700
63
60
40
20
02008 2009 2010 2011 2012
89 65 67
MEUR/VUOSI
74
80
100
MEUR/VUOSI
12
8
4
0
-420092008 2010
3
2011
1
4.3%1.2%
2012
8
9.6%
-2.5%
-26
7.4%800
600
400
200
01001 849 824
2008 2009 2010 2011 2012
626825
1000
34
81
80
70
60
50
40
30
20
10
045
34
92
9
2008 2009 2010 2011 2012
MEUR/VUOSI
40
30
20
10
041 1 4 12
8
2008 2009 2010 2011 2012
64 137
14
18
Ramirent 2012
HALLITUKSEN TOIMINTA-KERTOMUSTOIMINTA
Ramirent on rakennuskoneiden ja –laitteiden vuokraukseen
keskittynyt kansainvälinen yritys, joka toimii Pohjoismaiden
sekä Keski– ja Itä–Euroopan markkinoilla. Yhtiön pääkonttori on
Vantaalla ja 31.12.2012 sillä oli 358 (406) toimipistettä kolmes-
satoista maassa.
MARKKINATILANNE
Pohjoismaiden markkinatilanne pysyi varsin hyvällä tasolla
rakentamisen ja eri teollisuuden aloilla vuoden 2012 aikana.
Paras markkinatilanne oli pohjoismaiden osalta Norjassa.
Infrarakentamisen hyvä aktiviteetti tuki Venäjän ja Ukrainan
markkinoita. Baltian maiden markkinatilanne toipui rakentami-
sen vilkastuessa erityisesti infrarakentamisen ja energia-alan
investointien seurauksena. Markkinatilanne säilyi heikkona
kaikissa Europe Central- maissa.
LIIKEVAIHTO
Tammi–joulukuussa 2012 Ramirent konsernin liikevaihto kasvoi
9,9 % ja oli 714,1 (2011: 649,9; 2010: 531,3) miljoonaa euroa.
Kasvua tuki rakentamisen elpyminen pohjoismaissa ja Europe
East maissa. Paikallisissa valuutoissa konsernin liikevaihto
kasvoi 7,7 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä edellisvuo-
teen verrattuna, poislukien Europe Central segmentti. Suomen
osuus liikevaihdosta oli 23,1 % (23,6 %), Ruotsin osuus 29,1 %
(27,8 %), Norjan osuus 24,1 % (22,1 %), Tanskan osuus 6,2 %
(6,7 %), Europe East osuus 8,8 % (8,5 %) ja Europe Central
osuus 8,7 % (11,3 %).
(EUR MILJ.) 1-12/12OSUUS KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA 2012
1-12/11OSUUS KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA 2011
LIIKEVAIHDON MUUTOS
12/11
Suomi 166,5 23,1 % 154,7 23,6 % 7,6 %Ruotsi 209,9 29,1 % 182,7 27,8 % 14,9 %
Norja 174,0 24,1 % 144,8 22,1 % 20,2 %
Tanska 44,7 6,2 % 44,1 6,7 % 1,3 %
Europe East 63,3 8,8 % 56,1 8,5 % 13,0 %
Europe Central 62,7 8,7 % 73,9 11,3 % −15,1 %
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät −7,1 −6,3 11,5 %
Liikevaihto yhteensä 714,1 649,9 9,9%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TULOS
Tulosta paransivat korkeampi kaluston käyttöaste ja terveem-
mät hintatasot. Kiinteät kulut pysyivät vakaina johtuen tiukasta
kustannusten hallinnasta ja työvoiman määrän laskusta.
Toimipisteiden määrä väheni kun toimintoja sopeutettiin
vallitsevaan markkinatilanteeseen.
Vuoden 2012 tammi-joulukuun liiketulos ennen poistoja ja
arvonalentumisia (EBITDA) oli 210,2 (181,8) miljoonaa euroa eli
29,4 % (28,0 %) liikevaihdosta. Luottotappiot ja luottotappio-
varausten nettomuutos olivat yhteensä −6,4 (−4,0) miljoonaa
euroa. Poistot kasvoivat ja olivat 117,9 (107,7) miljoonaa euroa.
Ramirent konsernin EBITA-liiketulos oli 100,3 (79,4) miljoonaa
euroa eli 14,1 % (12,2 %) liikevaihdosta. Konsernin liiketulos
(EBIT) oli 92,3 (2011: 74,1; 2010: 29,7) miljoonaa euroa eli 12,9 %
(11,4 %) liikevaihdosta.
Nettorahoituserät olivat −9,4 (−13,4) miljoonaa euroa ja niihin
sisältyi valuuttakurssieroja 2,3 (−0,6) miljoonaa euroa. Konsernin
tulos ennen veroja oli 82,9 (60,8) miljoonaa euroa. Tuloverojen
määrä oli −19,3 (−16,0) miljoonaa euroa. Ruotsin yhteisöve-
rokannan muutos 26,3 %:sta 22,0 %:iin vaikutti tuloveroihin
positiivisesti. Muutos astuu voimaan 1.1.2013, mutta koska
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi muutoksen vuoden 2012 lopussa,
on laskennalliset verot kirjattu käyttäen uutta verokantaa.
Muutoksen vaikutus veroihin oli 4,4 miljoonaa euroa.
Liikevaihto segmenteittäin oli seuraava:
19
Ramirent 2012
(EUR MILJ.) 1–12/12LIIKETULOS-
PROSENTTI1–12/11
LIIKETULOS-PROSENTTI
Suomi 30,2 18,2 % 22,8 14,7 %Ruotsi 33,1 15,7 % 33,2 18,2 %
Norja 22,2 12,8 % 11,2 7,7 %
Tanska 1,6 3,6 % 0,1 0,2 %
Europe East 10,9 17,3 % 5,9 10,5 %
Europe Central -1,6 -2,5 % 5,5 7,4 %
Toimintasegmenteille kohdistamattomat erät -4,2 −4,5
Liiketulos yhteensä 92,3 12,9% 74,1 11,4%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Tilikauden 2012 nettotulos oli 63,6 (44,7) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,59 (2011: 0,41; 2010: 0,13) euroa. Sijoitetun
pääoman tuotto oli 18,8 % (2011: 15,7 %; 2010: 8,6 %). Oman pääoman tuotto oli 18,3 % (2011: 13,9 %; 2010: 4,7 %). Osakekohtainen
oma pääoma oli 3,41 (2011: 3,02; 2010: 2,93) euroa vuoden 2012 lopussa.
INVESTOINNIT, RAHAVIRTA JA RAHOITUS
Konsernin vuoden 2012 tammi-joulukuun bruttoinvestoinnit
pitkäaikaisiin varoihin olivat 124,0 (242,2) miljoonaa euroa, joista
16,2 (111,2) miljoonaa euroa liittyi yritysostoihin. Joidenkin yri-
tyshankintojen yhteydessä Ramirent on tehnyt sopimuksen eh-
dollisen lisäkauppahinnan maksamisesta myyjälle. Arvioidut lisä-
kauppahinnat sisältyvät bruttoinvestointeihin. Yrityshankinnat
mukaan lukien, kone- ja laiteinvestoinnit tammi–joulukuun ajalta
olivat yhteensä 101,3 (169,2) miljoonaa euroa.
Aineellisten pitkäaikaisten varojen vähennykset olivat myyntiar-
voltaan 28,0 (27,0) miljoonaa euroa, joista vuokrakoneiden ja
laitteiden osuus oli 27,1 (26,7) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-joulukuun liiketoiminnan rahavirta oli 174,0
(177,4) miljoonaa euroa, mistä nettokäyttöpääoman muutos oli
−25,2 (5,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli −119,8
(−229,5) miljonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituksen rahavir-
toja oli 54,2 (−52,0) miljoonaa euroa.
Tammi-joulukuussa 2012 maksettiin osinkoja 30,1 (27,0) miljoo-
naa euroa ja ostettiin omia osakkeita 2,7 (3,4) miljoonan euron
arvosta.
Tilikauden 2012 lopussa korollinen vieras pääoma oli 240,7
(265,2) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelka oli 239,4 (262,8)
miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 65,1 % (80,6 %).
Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentu-
misia oli 1,1x (1,4x) vuoden 2012 lopussa.
Ramirentillä oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 150,9
miljoonan euron arvosta 31.12.2012.
Tilikauden lopussa taseen loppusumma oli 830,7 (801,1) miljoo-
naa euroa, josta aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat
451,5 (487,3) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 367,7
(326,0) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 44,3 % (40,7 %).
Tilikauden lopussa taseen ulkopuoliset leasing-vuokravastuut
olivat yhteensä 101,6 (116,6) miljoonaa euroa, joista 3,7 (12,3)
miljoonaa euroa kohdistui vuokrakalustoon.
Liiketuloksen jakauma segmenttien välillä oli seuraava:
HENKILÖSTÖ JA TOIMIPISTEET HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TOIMIPISTEET 31.12.
2012 2011 2010 2012 2011 2010
Suomi 587 601 626 76 83 84Ruotsi 688 583 534 79 79 73
Norja 472 512 519 42 42 42
Tanska 182 160 149 19 22 20
Europe East 436 419 381 62 58 48
Europe Central 687 854 817 80 122 111
Konsernihallinto 25 21 18 – – –
YHTEENSÄ 3 077 3 150 3 043 358 406 378
20
Ramirent 2012
LIIKETOIMINNAN LAAJENTUMINEN JA YRITYSHANKINNAT
Ramirent osti Itä-Götanmaan johtavan TLM (Tannefors Lift och
Maskinuthyrning) konevuokrausyhtiön Ruotsista vuonna 2011 ja
yhtiötä koskevaa kauppa tuli voimaan 1.1.2012.
Ramirent hankki norjalaisen rakennusurakoitsijan Consto AS:n
kalustotoiminnan 7.6.2012. Samalla yhtiöt solmivat kaluston
vuokraussopimuksen, jonka arvioitu arvo on noin 1,6 miljoonaa
euroa vuodessa.
YHTEISYRITYS VENÄJÄLLE JA UKRAINAAN
Ramirent ja Cramo julkistivat sopimuksen muodostaa yhteisyri-
tys Venäjän ja Ukrainan liiketoimintojen kesken 31.10.2012. Tätä
tarkoitusta varten perustettiin vuoden 2012 lopussa suoma-
lainen osakeyhtiö Eastbound Machinery Oy. Järjestely odottaa
kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
Ramirentin liikevaihto Venäjällä ja Ukrainassa oli 33,6 miljoonaa
euroa. Liiketulos (EBIT) oli 5,6 miljoonaa euroa eli 16,7 % liikevaih-
dosta. Henkilöstön määrä liiketoiminnoissa oli 238 työntekijää,
toimipisteiden määrän ollessa 19.
Omistus yhteisyrityksessä kirjataan Ramirent-konsernin tilin-
päätökseen pääomaosuusmenetelmällä ja osuus yhteisyrityksen
tuloksesta sisältyy tilinpäätöksessä liikevoittoon. Yhteisyrityksen
muodostamisen jälkeen Venäjän ja Ukrainan liikevaihtoa ei enää
sisällytetä Ramirent-konsernin liikevaihtoon. Järjestelyllä odote-
taan olevan lievä positiivinen tulosvaikutus vuonna 2013.
KEHITYS SEGMENTEITTÄIN
SUOMI
Ramirentin liikevaihto Suomessa kasvoi 7,6 % ja oli 166,5 (154,7)
miljoonaa euroa vuonna 2012. Liiketulos (EBIT) kasvoi ja oli
30,2 (22,8) miljoonaa euroa eli 18,2 % (14,7 %) liikevaihdosta.
Liiketulos (EBIT) parani vakaina pysyneiden hintojen ja kaluston
korkeampien käyttöasteiden ansiosta. Konevuokrauspalveluiden
kysyntä säilyi vakaana vuonna 2012. Kysyntä oli hyvällä tasolla
laivanrakennusteollisuudessa ja muussa teollisuudessa.
Euroconstructin joulukuussa 2012 julkaiseman ennusteen
mukaan rakentamisen määrä väheni 3,4 % vuonna 2012. Pääsyy
rakentamisen laskuun oli asuntorakentamisen ja toimitilaraken-
tamisen alhaisempi aktiviteetti.
RUOTSI
Ramirentin liikevaihto Ruotsissa kasvoi vuonna 2012 14,9
% ja oli 209,9 (182,7) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla
liikevaihto kasvoi 10,8 %. Liiketulos (EBIT) pysyi edellisvuoden
tasolla ja oli 33,1 (33,2) miljoonaa euroa eli 15,7 % (18,2 %)
liikevaihdosta. Euroconstructin julkaiseman ennusteen mukaan
rakentamisen markkinat laskivat Ruotsissa 2,4 % vuonna 2012.
Asuntojen uudisrakentaminen väheni asteittain vuoden aikana.
Toimitilarakentaminen pysyi kohtuullisen vakaana ja infraraken-
tamisen markkinoiden aktiviteetti oli jälleen hyvä.
NORJA
Ramirentin liikevaihto Norjassa kasvoi vuonna 2012 20,2 % ja oli
174,0 (144,8) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla liikevaihto
kasvoi 15,3 %. Liiketulos (EBIT) parani ja oli 22,2 (11,2) miljoonaa
euroa eli 12,8 % (7,7 %) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT) vahvistui
selvästi hyvän myynnin, kohonneiden kaluston kapasiteetin
käyttöasteiden ja hyvän kustannusten hallinnan ansiosta.
Rakennusalan urakoitsija Consto AS ulkoisti koneet ja kaluston-
sa Ramirentille kesäkuussa 2012. Euroconstructin joulukuussa
2012 julkaistun ennusteen mukaan rakentamisen markkinat
kasvoivat 4,7 % vuonna 2012. Asuntorakentamisen aktiviteetti
säilyi vahvana koko vuoden. Myös hyvä kysyntä toimitilaraken-
tamisessa tuki Ramirentin kehitystä tilikauden aikana. Kasvua
vauhditti lisäksi hyvä kysyntä öljy- ja kaasuteollisuudessa.
TANSKA
Ramirentin liikevaihto Tanskassa kasvoi vuonna 2012 1,3 % ja
oli 44,7 (44,1) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla liikevaihto
kasvoi 1,2 %. Liiketulos (EBIT) parani ja oli 1,6 (0,1) miljoonaa
euroa eli 3,6 % (0,2 %) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT) vahvistui
parantuneen kustannusten hallinnan seurauksena. Yleinen
markkinatilanne pysyi edelleen heikkona. Euroconstructin
joulukuussa 2012 julkaistun ennusteen mukaan rakenta-
misen markkinat kasvoivat Tanskassa 0,5 % vuonna 2012.
Asuntorakentamisen markkinoita heikensivät vähentyneet
asuntoaloitukset. Toimitilarakentamisen ja infrarakentamisen
markkinat pysyivät vakaina vuonna 2012.
EUROPE EAST (VENÄJÄ, BALTIA JA UKRAINA)
Ramirentin liikevaihto Europe East -segmentissä kasvoi vuonna
2012 13,0 % ja oli 63,3 (56,1) miljoonaa euroa. Paikallisilla
valuutoilla liikevaihto kasvoi 11,1 %. Liiketulos (EBIT) vahvistui
10,9 (5,9) miljoonaan euroon eli 17,3 %:iin (10,5 %) liikevaihdosta.
Kannattavuus parani hyvän myynnin kasvun ja positiivisen
hintakehityksen seurauksena. Euroconstructin joulukuussa
2012 tehdyn ennusteen mukaan rakentamisen markkinat
kasvoivat 3,0 % Venäjällä, 23,0 % Virossa, 8,0 % Latviassa ja
1,0 % Liettuassa. Baltian maiden positiivista kehitystä tukivat
kasvaneet energia-alan investoinnit, korjausrakentaminen ja
lisääntynyt infrarakentaminen. Asuntorakentaminen ja infrara-
kentaminen kehittyivät hyvin Venäjällä. Infrarakentamisen määrä
Ukrainassa säilyi terveellä tasolla.
EUROPE CENTRAL (PUOLA, TŠEKIN TASAVALTA, SLOVAKIA JA UNKARI)
Ramirentin liikevaihto Europe Central -segmentissä laski vuonna
2012 15,1 % ja oli 62,7 (73,9) miljoonaa euroa. Paikallisilla valuutoilla
liikevaihto laski 13,6 %. Liiketulos (EBIT) heikkeni ja oli −1.6 (5.5)
miljoonaa euroa eli −2,5% (7,4%) liikevaihdosta. Liiketulos (EBIT)
heikkeni alhaisempien kaluston kapasiteetin käyttöasteiden ja
hintapaineen seurauksena. Konevuokrauksen kysyntä heikentyi
selvästi kaikissa Europe Central -maissa. Ramirent sopeutti
toimintojaan vallitsevaan markkinatilanteeseen Tšekin tasaval-
lassa ja Slovakiassa. Kalustoa on siirretty näistä maista pois
lähinnä Baltian markkinoille. Euroconstructin joulukuussa 2012
julkaistun ennusteen mukaan rakentamisen markkinat kasvoivat
1,6 % Puolassa vuonna 2012. Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja
Unkarissa markkinatilanne oli haastava koko vuoden. Näissä mais-
sa rakentamisen määrä putosi 5,0 %−15,0 % vuoden 2012 aikana.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
21
Ramirent 2012
MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA
Ruotsalaiset yhtiöt TLM i Linköping AB, TLM i Norrköping AB,
TLM i Motala AB, Hyrman i Lund AB ja Maskindepon i Lund AB
sulautuivat Ramirent AB:hen vuonna 2012.
Suomalaiset yhtiöt Uudenmaan Telineasennus Oy ja Rami-
Muotit Oy sulautuivat Ramirent Finland Oy:öön.
MUUTOKSET KONSERNIN JOHDOSSA VUONNA 2012
Anna Hyvönen (44) (TkL.) nimitettiin Ramirentin Suomen
segmentin johtajaksi ja Ramirentin johtoryhmän jäseneksi
4.6.2012. Hyvönen vastaa myös Ramirentin Baltian liiketoimin-
noista alkaen 1.1.2013.
Katsauskauden jälkeen 8.1.2013, Erik Alteryd (49) (M.Sc. Eng.)
nimitettiin Ruotsin segmentin johtajaksi ja johtoryhmän jäse-
neksi. Hän aloittaa tehtävissään viimeistään heinäkuussa 2013.
Konsernin johtoryhmän kokoonpano 31.12.2012 oli seuraava:
Magnus Rosén, toimitusjohtaja ja Ruotsin segmentin johtaja
(heinäkuuhun 2013 asti); Jonas Söderkvist, talousjohtaja;
Anna Hyvönen johtaja (SVP) Suomen segmentti; Bjørn Larsen,
johtaja (SVP) Norjan segmentti ; Erik Høi, johtaja (SVP), Tanskan
segmentti; Tomasz Walawender, johtaja (SVP), Europe Central
segmentti; Franciska Janzon, viestintä- ja sijoittajasuhdejoh-
taja; Mikael Kämpe, johtaja, konsernin kalustonhallinta; ja Dino
Leistenschneider, hankintajohtaja.
OSAKKEET
KAUPANKÄYNTI OSAKKEILLA
Ramirent Oyj:n markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 673 (594)
miljoonaa euroa. Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa oli 6,25
(5,50). Kauden korkein kurssinoteeraus oli 8,81 (12,37) ja alin
5,35 (4,12). Tammi-joulukuun kaupankäyntipainotettu keskihinta
oli 6,61 (7,57).
Vuoden 2012 aikana Ramirent Oyj:n osakevaihto oli 196,1 (359,5)
miljoonaa euroa eli 29 743 535 (47 165 625) osaketta, mikä
vastaa 27,6 %:ia (43,4 %) Ramirentin osakekannasta.
OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ
Tilikauden 2012 lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0
miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä oli 107 667 136 kappaletta.
OMAT OSAKKEET
Vuoden 2012 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 1 030 192
omaa osaketta eli 0,95% kaikista osakkeista.
VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN 2012 PÄÄTÖKSET
Ramirent Oyj:n 28.3.2012 Helsingissä pidetty yhtiökokous hyväk-
syi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2011 makse-
taan osinkona 0,28 euroa osakkeelta. Päätettiin että osinko
maksetaan 11.4.2012.
Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten mää-
räksi vahvistetaan seitsemän (7), ja valitsi hallituksen jäseniksi
uudelleen Kaj-Gustaf Berghin, Johan Ekin, Peter Hofvenstamin,
Erkki Norvion, Susanna Renlundin ja Gry Hege Sølsnesin. Kevin
Appleton valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallituksen
toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
loppuun.Varsinainen yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkiot ennallaan.
Muiden hallitusten jäsenten kuukausipalkkioita nostettiin
1 700 eurosta 2 250 euroon. Hallituksen läsnäolopalkkioiden ja
valiokuntien palkkioiden sekä muiden tehtävien palkkiot pidettiin
edellisvuoden tasolla.
Yhtiökokous vahvisti tilintarkastajien määrän yhdeksi (1) ja
valitsi uudelleen tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers
Oy:n (”PwC”) toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen loppuun. Vastuunalaisena tilintarkastajana
toimii KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan
hyväksyttyjen laskujen perusteella.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enin-
tään 10 869 732 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus
käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.
Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen asti.
UUSI KANNUSTINJÄRJESTELMÄ LTI2012
Ramirent Oyj:n hallitus päätti 15.12.2012 uudesta osakepohjai-
sesta kannustinjärjestelmästä yhtiön johdolle. Uuden järjestel-
män tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet
yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota
johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön
osakkeiden omistukseen.
Kannustinjärjestelmä sisältää yhden ansaintajakson, kalente-
rivuoden 2012-2014. Mahdollinen palkkio perustuu konsernin
kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja
osakkeen kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2012–2014
perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä
enintään 350 000 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden).
PÄÄTÖS HANKKIA OMIA OSAKKEITA
Ramirentin hallitus päätti 15.12.2012 yhtiökokouksen 7.4.2011
antaman valtuutuksen perusteella hankkia enintään 350 000
yhtiön omaa osaketta. Hankkiminen alkaa aikaisintaan viikon
kuluttua siitä, kun päätös on julkistettu 16.2.2012.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
22
Ramirent 2012
STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET
Ramirentin hallitus uudisti konsernin pitkän aikavälin talou-
delliset tavoitteet marraskuussa 2012. Ramirentin strategia
keskittyy kolmeen tavoitteen ympärille.
1. Tavoitteena on kestävä kannattava kasvu vahvistamalla
asiakastarjontaa, laajentamalla asiakaspohjaa ja kasvamalla
ulkoistamismahdollisuuksien sekä valikoitujen yritysostojen
avulla. Ramirent keskittyy asiakkaaseen vahvan paikallisen
asiakastuntemuksen, ympäristöä, turvallisuutta, terveyttä ja
laatua painottavien räätälöityjen ratkaisujen sekä erinomai-
sen avainasiakkuuksien hallinnan avulla;
2. Toiminnan korkeatasoisuus kehittämällä yhtenäistä
Ramirent-toimintamallia; ja
3. Riskien vähentäminen tasapainoisen liiketoimintaportfolion ja
riskien hallinan kautta.
Ramirentin strategian tavoitteena on generoida hyvää tuottoa
osakkeenomistajille ylläpitämällä samalla taloudellista vakautta.
Hallitus on uudistanut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
seuraavasti:
1. Kannattavuus: Oman pääoman tuotto (ROE),
18 % yli suhdanteen
2. Velkaantumisaste ja riski: Nettovelan suhde käyttökattee-
seen (EBITDA) tulee olla alle 1,6x jokaisen tilikauden lopussa
3. Osingonjako: Osingonjako vähintään 40 % nettotuloksesta.
LIIKETOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA
Riskit ovat tapahtumia tai olosuhteita, jotka toteutuessaan
voivat vaikuttaa Ramirentin tavoitteiden saavuttamisen toden-
näköisyyteen myönteisesti tai kielteisesti. Ramirentin riskien
hallinta on johdonmukaista ja sen tarkoituksena on varmistaa,
että Ramirent-konserni saavuttaa strategiset ja taloudelliset
tavoitteet. Ramirentin riskien hallinta keskittyy ennakoiviin
toimenpiteisiin, toimintojen suojaamiseen, negatiivisten vaiku-
tusten rajoittamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Ramirentin hallitus hyväksyy riskien hallinnan periaatteet.
Riskien kartoitus ja arviointi on osa vuosittaista strategia-
prosessia. Riskien kartoitus tehdään konsernin, segmentti- ja
maatasolla. Riskien arvioinnissa kunkin riskin vaikutus ja toden-
näköisyys arvioidaan perustuen riskin taloudelliseen vaikutuk-
seen arviointivuonna ja kolmena seuraavana vuonna. Riskien
arvioinnin yhteydessä laadittavassa toimintasuunnitelmassa
määritetään seurattavat tunnusluvut sekä toimet, joihin riskien
toteutuessa ryhdytään. Toimintasuunnitelmat sisältävät nime-
tyt vastuuhenkilöt ja aikataulun toteutettaville toimenpiteille.
Konsernin johtoryhmä vastaa yhdessä segmenttien ja maiden
johdon kanssa riskitunnuslukujen säännöllisestä valvonnasta ja
riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta tarvittaessa.
Riskienhallintasuunnitelmat toteutetaan konsernin, segment-
ti- ja maatasolla. Riskienhallintatoimenpiteitä on toteutettu
suhteessa toiminnan laajuuteen ja käytettävissä oleviin toimen-
piteisiin. Lisäksi sisäisen tarkastuksen suunnitelman laajuutta ja
sisältöä on päivitetty vastaamaan riskikarttaa. Joidenkin riskien
toteutumiseen ei kuitenkaan voida vaikuttaa ja Ramirent voi
varautua lähinnä näiden riskien vaikutusten lieventämiseen. Alla
luetellut strategiset riskit koskevat Ramirent konsernia ja ne
voivat vaikuttaa myös yhtiön osakkeen arvoon.
Muutokset asiakassektorien kysynnässä vaikuttavat Ramirentin
liiketoimintaan ja yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset
voivat liittyä esimerkiksi talouden sykleihin, asiakasyritysten
strategioiden muutoksiin, tuotevaatimuksiin tai ympäristöasi-
oihin. Ramirentin liiketoimintaan, kannattavuuteen ja taloudelli-
seen asemaan vaikuttavat pääasialliset riskit liittyvät raken-
nustoimialan suhdanteiden vaihteluihin. Rahoitusmarkkinoiden
tilanne voi rajoittaa rahoituksen saatavuutta uusille hankkeille
ja hiljentää asuntomarkkinoita sekä kehittyneillä että kehittyvillä
markkinoilla, mikä voi vaikuttaa kielteisesti Ramirentin asiakkai-
siin ja siten myös Ramirent-konserniin. Kiinteiden kustannusten
korkea osuus tekee osaltaan mukautumisen markkinoiden
kysynnän nopeisiin muutoksiin haasteelliseksi. Ramirent pyrkii
vähentämään liiallista riippuvuutta yksittäisestä toimialasta
etsimällä uusia asiakasryhmiä rakennusalan ulkopuolelta ja
tekemällä pidempiä sopimuksia.
Ramirent toimii joustavasti tarjoamalla asiakkaiden tarpeiden
mukaan räätälöityjä ratkaisuja: yleisiä vuokrauspalveluja yksit-
täisestä tuotteesta tietyn projektin koko kaluston hallintaan
sekä tarjoamalla teknistä tukea ja paikallista läsnäoloa.
Ramirent toimii lisäksi kustannustehokkaasti ja pyrkii näin
varmistamaan kilpailukykynsä. Yhtiö on jatkanut kustannus-
rakenteen sopeuttamista ja liiketoimintamallin kehittämistä.
Ramirent jatkaa panostuksia henkilöstön kouluttamisessa ja
kehittää projektinhallinnan työkaluja, jotta projektit voidaan
viedä läpi ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti.
Ramirent on kehittänyt erilaisia ennustamistyökaluja mahdollis-
ten kysyntämuutosten ennakoimiseksi sekä kalustokapasiteetin
ja hintatasojen suunnittelemiseksi. Yhtenäisen kalustoraken-
teen avulla pyritään optimoimaan käyttöastetta ja ylläpitämään
hintatasoja. Ramirentin melko yhtenäinen kalustorakenne ja
kaluston siirtäminen mahdollistaa reagoimisen kysynnän hei-
kentymiseen, mutta ei kuitenkaan laajamittaiseen markkinoiden
laskuun. Ramirent jatkaa kaluston kehittämistä kalustostra-
tegiansa mukaisesti. Kalusto-strategia on laadittu jokaiselle
markkina-alueelle ja valikoiduille brändeille. Erityishuomiota on
kiinnitetty kaluston johtamisprosesseihin kuten kunnossapitoon
ja korjaukseen, jotta kapasiteetin käyttöastetta voidaan pyrkiä
maksimoimaan. Yhtiö jatkaa prosessien kehittämistä kaluston
vartioinnin ja kontrolloinnin edistämiseksi. Olennainen osa
Ramirentin riskien hallintaa on ylläpitää ja kehittää kaluston
soveltuva vakuutusturva. Vuonna 2012 otettiin käyttöön
konsernitason vakuutusturvakonsepti.
Ramirentin toiminnot ovat riippuvaisia ulkoisista, sisäisistä ja
integroiduista IT-palveluista ja ratkaisuista. Ramirent pyrkii
käyttämään luotettavia tietotekniikka- ja tietoturvaratkai-
suja voidakseen välttää käyttökatkot, tietojen häviämisen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
23
Ramirent 2012
tai tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden hei-
kentymisen. Yhteistä toimintamallia kehitetään konsernin
synergioiden saavuttamiseksi ja pitkäaikaisen kannattavuuden
varmistamiseksi. Useiden muiden liiketoimintamallin muutos-
ten suunnitellaan toteutuvan samanaikaisesti, mistä syystä
resurssien riittävyys, aikataulu ja laajuus säilyvät haasteellisina.
Muutosjohtamisohjelmia ja muutosviestintää on painotettu
yhtiössä ja niitä hyödynnetään kun Ramirent kehittää yhtenäisiä
liiketoiminnan periaatteita.
Hajautetun organisaation ja Ramirentin yksiköiden itsenäi-
sen luonteen johdosta Ramirentilla on suhteellisen korkea
riippuvuus liiketoimintayksiköistä. Hajautettu päätöksenteko
lisää väärinkäytösten riskiä. Liiketoiminnan hallinta tällaisessa
organisaatiossa asettaa raportoinnille ja valvonnalle vaatimuk-
sia, jotka saattavat muodostua hankaliksi organisaation tietyille
osille ja voivat vaikeuttaa konsernijohdon toimenpiteiden
nopeaa täytäntöönpanoa liiketoimintayksiköissä olosuhteiden
muuttuessa. Konserniohjeita ja raportoinnin laatua kehitetään
jatkuvasti, mutta erilaiset järjestelmät, tilikartat, raportointi-
ja johtamiskulttuurit hankaloittavat läpinäkyvyyttä. Ramirent
on kehittänyt konserniohjeistuksiin liittyvää viestintää ja
koulutusta sekä raportoinnin laatua.
Ramirentin eettiseen ohjeistukseen (Code of Ethics) käy-
täntöön vieminen on osa sisäisen tarkastuksen ohjelmaa.
Whistleblowing-järjestelmä on julkaistu konsernin ja kaikkien
toimintamaiden verkkosivuilla sekä intranetissä kannustamaan
työntekijöitä ja kolmansia osapuolia raportoimaan mahdollisista
ohjeistuksen rikkomuksista. Raportoidut asiat tutkitaan ja
mikäli rikkomuksia todetaan, saatetaan niihin syyllistyneet
henkilöt vastuuseen.
Ramirentiin kohdistuu tiettyjä rahoitusriskejä, kuten valuut-
tariski, korkoriski ja maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit.
Ramirentin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan
riittävän rahoituksen toiminnallisille tarpeille ja minimoimaan
rahoituskulut sekä valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun ja
muiden rahoitusriskien vaikutuksen kustannustehokkaasti.
Valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi
Ramirentin taloudelliseen tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelun
vaikutus käy ilmi, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden
liikevaihto ja taloudelliset tulokset muunnetaan euromääräisik-
si. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää
liikevaihtoa tai tulosta, vaikka mitään todellista muutosta ei ole
tapahtunut. Ramirentin liiketoimintayksiköt suojaavat valuut-
tapositionsa täysin. Ramirentin liiketoimintayksiköt suojaavat
odotettavissa olevia valuuttamääräisiä kassavirtoja ottamalla
huomioon näiden kassavirtojen merkittävyyden, kilpailutilanteen
ja muut tekijät joihin voidaan vaikuttaa. Suojaustoimenpiteet
hoidetaan keskitetysti konsernin rahoitusosastolla.
Luottoriskillä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, ettei asiakas
täytä sitoumuksiaan Ramirentiä kohtaan. Ramirentin liiketoimin-
tayksiköt vastaavat myyntitoimintaansa liittyvistä luottoriskeistä.
Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden
ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, aiemmat
kokemukset ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tarvittaessa
luottoriskejä pienennetään ennakkomaksujen, talletusten,
remburssien ja kolmannen osapuolen myöntämien vakuuksien
avulla. Luottoriskin määrä on enintään myyntisaamisten sen
hetkinen arvo. Asiakkaisiin liittyvät luottoriskit ovat hajautuneet,
koska Ramirentillä on myyntisaamisia suurelta asiakasmäärältä.
Ramirent on kehittänyt paikallisia käytäntöjä ja uudelleenjärjestä-
nyt joitakin prosessejaan pienentääkseen luottotappioiden riskiä.
Ramirent seuraa luottoriskejä tarkasti ja tekee säännöllisesti
varauksia myyntisaamisiin liittyvistä riskeistä.
Ramirentin rahoitusriskit on eritelty yksityiskohtaisemmin
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 28.
IFRS–TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNNÖN (INTERNATIONAL FINANCIAL
REPORTING STANDARDS) SOVELTAMINEN
Kaikkia 31.12.2012 voimassa olleita Ramirentin liiketoimintaan
soveltuvia IFRS–standardeja sekä SIC– ja IFRIC–tulkintoja
on noudatettu laadittaessa vuoden 2012 konsernitilinpäätös
vuoden 2011 vertailulukuineen. Kansainvälisillä tilinpäätösstan-
dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien
soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti
yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisen kirjanpito– ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA
Katsauskauden jälkeen 8.1.2013, Erik Alteryd (49) M.Sc. Eng.
nimitettiin Ruotsin segmentin johtajaksi ja johtoryhmän jäse-
neksi. Hän aloittaa tehtävissään viimeistään heinäkuussa 2013.
MARKKINOIDEN NÄKYMÄT 2013
Konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman vuonna
2013, arvioi Euroopan konevuokrauliitto (ERA). Euroconstructin
joulukuussa 2012 julkaistun ennusteen mukaan rakenta-
misen arvioidaan vähenevän Suomessa 2,3 % vuonna 2013.
Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän hieman alle pitkän
aikavälin keskiarvon. Toimitilarakentamisen arvioidaan pysyvän
suhteellisen vakaana tänä vuonna.
Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvioidaan nousevan 0,2 %
vuonna 2013 Euroconstructin joulukuun 2012 ennusteen
mukaan. Asuntorakentamisen ja toimitilarakentamisen määrän
arvioidaan pysyvän vakaana. Byggindustrin ennusteen mukaan
infrarakentamisen määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2013.
Euroconstructin ennusteen mukaan Norjan rakennusmarkki-
noiden arvioidaan kasvavan 5,6 % vuonna 2013. Markkinoiden
aktiviteetin odotetaan pysyvän hyvänä erityisesti asuntoraken-
tamisessa ja infrarakentamisessa. Useilla teollisuuden aloilla
kysynnän ennustetaan pysyvän hyvänä.
Tanskan rakennusmarkkinoiden ennustetaan kasvavan 2,2
% vuonna 2013 (Euroconstruct). Toimitilarakentamisen ja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
24
Ramirent 2012
infrarakentamisen odotetaan kasvavan hieman vuonna 2013.
Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän vakaana.
Euroconstructin ennusteen mukaan Europe Central (Puola,
Tšekin tasavalta, Slovakia ja Unkari) segmentin maissa markki-
natilanteen ennustetaan pysyvän haastellisena. Euroconstruct
odottaa että rakentaminen kasvaa hieman Europe East (Venäjä,
Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina) maissa. Erityisesti Venäjän
markkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti.
Konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvavan hieman vuonna
2013, arvioi Euroopan konevuokrausliitto (ERA). ERA:n mukaan
konevuokrausalan liikevaihdon ennustetaan kasvavan Suomessa
ja Norjassa vuonna 2013. Vuokrausvolyymien odotetaan kasva-
van hieman Ruotsissa ja Tanskassa. Europe Central -maissa
konevuokrausmarkkinoiden ennustetaan laskevan edellisvuo-
desta. Europe East -maissa vuokrausvolyymien arvioidaan
pysyvän vakaina.
RAMIRENTIN NÄKYMÄT 2013
Vuoden 2013 EBITA-liiketuloksen (liiketulos ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja) arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.
SELVITYS HALLINTO– JA OHJAUSJÄRJESTELMISTÄ
Ramirent on laatinut selvityksen hallinto– ja ohjausjärjestel-
mistä vuodelta 2012. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisesti. Selvitys on laadittu
erillisenä kertomuksena ja se on saatavilla Ramirentin vuoden
2012 vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla www.ramirent.com.
HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 404 328 383,59
euroa, josta tilikauden voitto on 18 750 030,85 euroa.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta
2012 jaetaan osinkoa 0,34 (0,28) osakkeelta. Ehdotettu osinko
maksetaan osakkeenomistajille, jotka on rekisteröity Euroclear
Finland Oy:n ylläpitämään osakerekisteriin täsmäytyspäivänä
2.4.2013. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 11.4.2013.
YHTIÖKOKOUS 2013
Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2013 klo
16.30 Pörssitalolla, Pörssisalissa (osoite: Fabianinkatu 14, 00100
Helsinki). Yhtiökokouksen kokouskutsu julkaistaan pörssitiedot-
teella 1.3.2013 yhtiön internet-sivuilla. Vuosikertomus julkais-
taan yhtiön internet-sivuilla 1.3.2013.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
25
Ramirent 2012
KONSERNI-TILINPÄÄTÖSKONSERNIN TULOSL ASKELMA
(EUR 1,000)LIITE-TIETO 2012 2011
Liikevaihto 1 714 083 649 861
Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 026 1 526
Materiaalit ja palvelut 3 −237 184 −209 357
Työsuhde–etuuksista aiheutuvat kulut 4 −166 550 −156 101
Liiketoiminnan muut kulut 6 −103 249 −104 214
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 12 116 74
Poistot 5 −117 943 −107 659
Liiketulos (EBIT) 92 298 74 131
Rahoitustuotot 7 20 320 11 405
Rahoituskulut 7 −29 733 −24 776
Tulos ennen veroja (EBT) 82 885 60 760
Tuloverot 8 −19 257 −16 030
Tilikauden tulos 63 628 44 730
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 63 628 44 730
Määräysvallattomille omistajille – –
Osakekohtainen tulos (EPS)
EPS emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden voitosta, laimentamaton (EUR) 9 0.59 0.41
EPS emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden voitosta, laimennettu (EUR) 9 0.59 0.41
KONSERNIN L A AJA TULOSL ASKELMA
(EUR 1,000) 2012 2011
Tilikauden tulos 63 628 44 730
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot 11 855 −4 923
Rahavirran suojaukset −1 335 −3 059
Voitoksi tai tappioksi luokiteltavien rahavirran suojausten osuus 270 623
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 332 716
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 11 123 −6 643
Tilikauden laaja tulos 74 751 38 087
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 74 751 38 087
Määräysvallattomille omistajille – –
Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä
KONSERNITILINPÄÄTÖS
26
Ramirent 2012
KONSERNIN TASE
(EUR 1,000)LIITE-TIETO 31.12.2012 31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 451 511 487 310
Liikearvo 11 133 515 124 452
Muut aineettomat hyödykkeet 11 40 381 35 719
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 12 1 125 953
Myytävissä olevat rahoitusvarat 13 412 415
Laskennalliset verosaamiset 14 9 189 12 183
Pitkäaikaiset varat yhteensä 636 133 661 032
Lyhytaikaiset varat
Vaihto–omaisuus 15 15 250 17 309
Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 135 600 120 000
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 145 344
Rahavarat ja muut rahoitusvarat 17 1 338 2 431
Lyhytaikaiset varat yhteensä 152 333 140 084
Yhteisyritykselle siirrettävät varat 18 42 250 –
VARAT YHTEENSÄ 830 716 801 117
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 20 25 000 25 000
Arvonmuutosrahasto −4 924 −4 192
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 113 329 113 329
Kertyneet voittovarat 234 266 191 862
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 367 672 326 000
Määräysvallattomien omistajien osuus – –
Oma pääoma yhteensä 367 672 326 000
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 21 73 333 73 690
Eläkevelvoitteet 22 8 693 7 226
Varaukset 23 972 1 553
Korolliset velat 24 191 199 219 773
Muut velat 25 8 071 11 748
Pitkäaikaiset velat yhteensä 282 268 313 990
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 26 112 956 109 020
Varaukset 23 826 1 163
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 10 936 5 496
Korolliset velat 24 49 513 45 448
Lyhytaikaiset velat yhteensä 174 231 161 127
Yhteisyritykselle siirrettävät velat 6 545 –
Velat yhteensä 463 044 475 117
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 830 716 801 117
Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
27
Ramirent 2012
L ASKELMA KONSERNIN OMAN PÄ ÄOMAN MUUTOKSISTA
(EUR 1,000)Osake-pääoma
Arvonmuutos-rahasto
SVOP- rahasto
Muunto- erot
Kertyneet voittovarat
Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011 25 000 –2 472 113 329 –591 182 374 317 640
Tilikauden tulos – – – – 44 730 44 730
Muut laajan tuloksen erät – −1 720 – −4 923 – −6 643
Kauden laaja tulos yhteensä – −1 720 – −4 923 44 730 38 087
Osakeperusteiset maksut – – – – 655 655
Omien osakkeiden hankinta – – – – −3 378 −3 378
Osingonjako – – – – −27 004 −27 004
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä – – – – −29 728 −29 728
Oma pääoma 31.12.2011 25 000 −4 192 113 329 −5 514 197 376 326 000
Tilikauden tulos – – – – 63 628 63 628
Muut laajan tuloksen erät – -732 – 11 855 – 11 123
Kauden laaja tulos yhteensä – -732 – 11 855 63 628 74 751
Osakeperusteiset maksut – – – – −217 −217
Omien osakkeiden hankinta – – – – −2 714 −2 714
Osingonjako – – – – −30 147 −30 147
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä – – – – −33 078 −33 078
Oma pääoma 31.12.2012 25 000 -4 924 113 329 6 341 227 926 367 672
Arvonmuutosrahastoa käytetään rahavirran suojausten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutosten raportointiin.Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.
KONSERNIN RAHAVIRTAL ASKELMA
(EUR 1,000)LIITE-TIETO 2012 2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja 82 885 60 760
Oikaisut
Poistot 5 117 943 107 659
Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä saatuihin maksuihin 12 542 12 327
Rahoitustuotot ja –kulut 7 9 413 13 371
Muut oikaisut −1 438 −3 986
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos −15 367 −12 681
Vaihto–omaisuuden muutos 1 576 −1 350
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen muutos −11 422 19 511
Maksetut korot −12 293 −11 899
Saadut korot 3 470 184
Maksetut tuloverot −13 325 −6 463
Liiketoiminnan nettorahavirta 173 985 177 433
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinnat, netto saatujen rahavarojen jälkeen −13 940 −72 665
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin −99 177 −124 119
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin −7 598 −33 042
Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut maksut (ilman vuokrauskaluston myyntejä) 897 351
Investointien nettorahavirta −119 818 −229 475
Rahoituksen rahavirrat
Maksetut osingot −30 147 −27 004
Omien osakkeiden hankinta −2 714 −3 378
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 5 500 30 584
Pitkäaikaisten lainojen nostot 9 311 79 741
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut −37 211 −26 822
Rahoituksen nettorahavirta −55 261 53 121
Rahavarojen nettomuutos tilikauden aikana −1 094 1 079
Rahavarat 1.1. 2 431 1 352
Rahavarojen muuntoerot – −1
Rahavarat 31.12. 17 1 338 2 431
Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.
KONSERNITILINPÄÄTÖS
28
Ramirent 2012
LIIKETOIMINTA
Ramirent Oyj on Suomen lain mukaisesti perustettu suomalai-
nen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ramirent
Oyj:n osoite on Äyritie 16, 01510 Vantaa. Ramirent Oyj:n
osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ramirent Oyj on Ramirent–konsernin emoyhtiö. Ramirent–kon-
sernin liiketoiminta koostuu rakennuskoneiden ja –laitteiden
vuokrauksesta rakentajille ja teollisuudelle. Konserni tarjoaa
lisäksi koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyviä palveluja
sekä käy vähäisessä määrin kauppaa rakennuskoneilla, –laitteilla
sekä rakennustoimintaan liittyvillä tavaroilla ja tarvikkeilla.
Ramirent on kansainvälinen konserni, joka toimi vuonna 2012
13 maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa,
Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa, Unkarissa,
Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa . Liiketoimintaa harjoitetaan
kyseisissä maissa sijaitsevien 358 (406) vuokraustoimipisteen
kautta.
Ramirentillä oli vuoden 2012 lopussa 3.005 (3.184) työntekijää.
Konsernin liikevaihto oli 714,1 (649,9) milj. euroa, josta 77 %
(76 %) tuli Suomen ulkopuolelta.
Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2013
tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
YLEISTÄ
Ramirent Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti. Sekä vuoden 2012 tilinpäätöstä
että vuoden 2011 vertailutietoja laadittaessa on noudatettu
kaikkia Ramirentin liiketoimintaan soveltuvia 31.12.2012 voimassa
olevia IAS– ja IFRS–standardeja sekä SIC– ja IFRIC–tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kan-
sainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellet-
taviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen
kirjanpito– ja yhteisölainsäädännön edellyttämät tiedot.
Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansissa euroissa, ellei toisin
ole ilmoitettu. Pyöristyserojen vuoksi yksittäiset luvut yhteen-
laskettuina voivat erota summastaan.
Ramirent on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja
uudistettuja standardeja sekä IFRIC–tulkintoja:
Muutos IFRS 7:ään ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot” (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla).
Muutos IFRS 1:een ”Ensimmäinen IFRS–standardien käyttöön-
otto”, kiinteitä päivämääriä ja hyperinflaatiota koskeva muutos
(voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Yllä mainituilla muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta
Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäiseen
hankintamenoon pois lukien myytävissä olevat rahoitusvarat,
johdannaissopimukset, osakeperusteiset maksut ja etuuspoh-
jaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät varat ja velat.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja johdannaissopimukset on
arvostettu käypään arvoon.
Omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennet-
tyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi, jos
niiden tasearvo on pääosin kerrytettävissä niiden myynnin
kautta eikä jatkuvana liiketoimintana.
TOIMINNAN JATKUVUUS
Konsernitilinpäätös on laadittu jatkuvuuden periaatetta
noudattaen.
ARVIOT
IFRS–käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii
yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia sekä yhtiön tilinpää-
tösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä
arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen nykyhetken
liike– ym. tapahtumista, toteutuneet tulokset saattavat
poiketa arvioiduista.
Yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joissa johdon on turvau-
duttava harkintaansa ja arvioihin, liittyvät seuraaviin päätöksiin:
• tulevien verotettavien tulojen todennäköisyys, jota vastaan
vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää antaen
perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen,
• myyntisaamisten käypä arvo (kerrytettävissä oleva rahamäärä),
• varausten määrä,
• etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden lasken-
nassa käytetyt oletukset,
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
LIITETIEDOTKONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
29
Ramirent 2012
• liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen omaisuuserien
käyvän arvon määrittäminen
• liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät ehdolliset kauppahinta-
järjestelyt sekä
• arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja muut arvonalen-
tumistestaukseen liittyvät kysymykset.
YHDISTELYPERIAATTEET
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Ramirent Oyj:n ja kaikki
tytäryhtiöt, jotka ovat joko välittömästi tai jonkin toisen
tytäryhtiön välityksellä konsernin emoyhtiön määräysvallan alaisia.
Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden
ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmän mukai-
sesti, jossa hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat
arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintahetkellä
tarkoitetaan päivää, jolloin tytäryhtiö siirtyy emoyhtiön
määräysvaltaan. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätök-
seen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön
määräysvalta tytäryhtiöön päättyy. Jos määräysvalta tytär-
yhtiössä menetetään, jäljellä oleva omistusosuus arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jos emoyhtiöllä säilyy
määräysvalta, omistusosuuden muutosten vaikutus kirjataan
suoraan konsernin omaan pääomaan.
Omistusosuutta vastaavien hankitun yhtiön varojen, velkojen ja
ehdollisten velkojen käyvän arvon ylittävä osa omistusosuuden
hankintamenosta kirjataan liikearvon hankintamenoksi. Se
edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttä-
miseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata
erillisiksi omaisuuseriksi. Lisäkauppahinnat arvostetaan
käypään arvoon ja myöhemmät käyvän arvon muutokset kir-
jataan tuloslaskelmaan. Kaikki hankintaan liittyvät kulut kuten
asiantuntijapalkkiot kirjataan kuluksi. Määräysvallattomien
omistajien osuus saadaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko
käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteelli-
sena osuutena hankinnan kohteen nettovaroista.
Hankitut nettovarat käsitellään hankittujen tytäryhtiöiden toi-
mintavaluutassa ja muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan
tilinpäätöspäivän valuuttakurssien mukaisesti. Tästä johtuen
muu kuin euromääräinen liikearvo on riippuvainen valuuttakurs-
seista, mikä aiheuttaa vaihtelua liikearvon ja käypään arvoon
pääsemiseksi tehtyjen oikaisujen määrässä, kun nämä muunne-
taan emoyhtiön toimintavaluuttaan.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat
sekä sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot on eliminoi-
tu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu samalla tavalla
kuin realisoitumattomat voitot, mutta vain silloin, kun ei ole
näyttöä arvonalentumisesta.
Ramirentin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien
osuudet esitetään tilikauden tuloksen ja tilikauden laajan tulok-
sen osalta konsernin tuloslaskelmassa ja konsernin laajassa
tuloslaskelmassa erillään emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluvasta osuudesta. Vastaavasti Ramirentin tytäryhtiöiden
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konserni-
taseessa emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta omasta
pääomasta erillisenä oman pääoman eränä.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä joissa Ramirentilla on huo-
mattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa ja joiden
äänivallasta Ramirent omistaa joko suoraan tai epäsuorasti
20-50%. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän
mukaisesti hankitut osakkuusyritykset merkitään taseeseen han-
kintahetkellä hankintamenoonsa ja Ramirentin osuus hankinta-
hetken jälkeen syntyneistä voitoista tai tappioista kirjataan sen
lisäykseksi/vähennykseksi. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana eränään.
Yhteisyritykset
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa Ramirent käyttää toisen
osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on
yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää
käyttäen.
ULKOMAAN VALUUTAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT
Kunkin konserniyhtiön tulosta ja taloudellista tilannetta
mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa yhteisö
pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös
esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön Ramirent Oyj:n
toimintavaluutta.
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat muunnetaan
euroiksi tapahtuma–ajankohdan valuuttakurssien mukaisesti.
Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan
euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaisesti.
Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja –tappiot
sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Valuuttakurssivoitot ja –tappiot ulkomaan rahan määräisistä
lainoista sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Toimintavaluuttanaan muuta kuin euroa käyttävien konsernin
tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden
keskikurssien mukaisesti. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan
euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaan.
Yhdistelystä johtuva konsernituloslaskelmaan ja –taseeseen
kirjattujen tilikauden voittojen erotus, kuten myös hankittujen
ulkomaisten tytäryhtiöiden hankittujen varojen eliminoinnista
syntyvät kurssierot, sisältyvät kurssieroina konsernitilinpäätök-
sen omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö luovutetaan, kaikki luovutettuun
tytäryhtiöön liittyvät aiemmin omassa pääomassa esitetyt
kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä tai
purkamisesta aiheutuvaa voittoa tai tappiota.
SEGMENTTIRAPORTOINTI
Segmenttitiedot esitetään Ramirentin toimintaseg-
menttien osalta, jotka on määritelty maantieteellisesti.
Toimintasegmentit raportoidaan yhdenmukaisesti emoyhtiön
toimitusjohtajalle (ylin operatiivinen päätöksentekijä) toimitetun
sisäisen raportoinnin kanssa.
30
Ramirent 2012
Ramirentin toimintasegmentit ovat:
• Suomi
• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Europe East (Baltian maat, Venäjä ja Ukraina)
• Europe Central (Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia sekä Unkari)
Kaikkien toimintasegmenttien tuotot koostuvat kaluston
vuokrauksesta kertyneistä vuokratuotoista ja palveluista
sekä tavaroiden myyntituotoista ja vuokrauskäytössä olleen
kaluston myyntituotoista.
Maantieteelliset tuloslaskelmaa koskevat segmenttitiedot esi-
tetään myyvän yksikön sijainnin mukaan ja tasetiedot esitetään
varojen ja velkojen sijainnin perusteella.
Konsernin sisäisten liiketapahtumien hinnoittelu toimintaseg-
menttien välillä perustuu markkinahintoihin.
Segmentin sijoitettu pääoma muodostuu sen liiketoiminnassaan
käyttämistä varoista ja veloista, sen mukaisesti kun segmentti-
en varoja ja velkoja raportoidaan säännöllisesti Ramirent–kon-
sernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle.
MYYNNIN TULOUTUS
Kaikki vuokratuotot ja tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan
myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään saadun tai saatavan
vastikkeen käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset
sekä välilliset verot ja muut myynnin perusteella suoranaisesti
määräytyvät verot.
Vuokratuotot ja tuotot vuokratuottoihin liittyvistä palveluista
tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle.
Vaihto–omaisuuden myynnistä ja vuokrakoneiden ja –laitteiden
myynnistä saadut tuotot tuloutetaan, kun niiden omistukseen
liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eivät-
kä tavarat enää ole myyjän määräysvallan tai hallinnan alaisia.
TYÖSUHDE–ETUUDET
Eläkevastuut
Konsernin yritykset ovat kattaneet eläkevastuunsa paikallisten
olojen ja käytäntöjen mukaisin eläkejärjestelyin. Eläkejärjestelyt
ovat maksupohjaisia kaikissa muissa Ramirentin toimintamaissa
paitsi Ruotsissa ja Norjassa, joissa on myös etuuspohjaisia
eläkejärjestelyjä.
Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen maksut kirjataan tuloslas-
kelmaan sen tilikauden kuluksi, johon ne liittyvät.
Eläkejärjestelyihin liittyvät etuuspohjaiset eläkevelvoitteet
on kirjattu taseeseen vakuutusmatemaattisten laskelmien
perusteella. Nämä vakuutusmatemaattiset laskelmat on
laadittu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustu-
vaa menetelmää ja oleellisesti juoksuajaltaan etuuspohjaisia
eläkevastuita vastaavien matalariskisten valtionobligaatioiden
tai yrityslainojen noteerattua korkoa raportointipäivänä.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut kirjataan tuloslas-
kelmaan järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön odotetun
palvelusajan kuluessa. Vakuutusmatemaattisia voittoja ja/tai
tappioita, jotka eivät ylitä 10 % etuuspohjaisen eläkevelvoitteen
nykyarvosta tai 10 % tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien
varojen käyvästä arvosta ei kirjata eläkevastuuksi taseeseen
(ns. putkimenetelmä). Siinä määrin kuin vakuutusmatemaattiset
voitot ja/tai tappiot ylittävät edellä mainitun 10 % rajan, ne
kirjataan tuloslaskelmaan eläkekulujen lisäykseksi/vähennykseksi
yllämainittuun järjestelyyn osallistuvien henkilöiden keskimää-
räisen odotetun jäljellä olevan palvelusajan kuluessa.
Osakeperusteiset maksut
Ramirentillä on yhtiön avainjohtajille suunnattuja kannustinjär-
jestelmiä. Palkkion saaminen edellyttää hallituksen asettamien
tavoitteiden saavuttamista.
Kannustinjärjestelmät ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja
osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu
kirjataan ansaintajakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus
palkkiosta on arvostettu myöntämishetken käypään arvoon ja
kulu kirjataan omaan pääomaan. Rahavaroina selvitettävä osuus
palkkiosta on kirjattu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon
uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Rahavaroina selvitet-
tävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan
suorittamiin maksuihin.
Kannustinjärjestelmät on kuvattu tarkemmin konsernitilinpää-
töksen liitetiedossa numero 4.
LIIKETULOS
Liikevoitto tai –tappio muodostuu kokonaismyynnistä ja muista
liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja
palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut
sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistap-
piot. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältyy
liiketulokseen. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot
sisältyvät liiketulokseen, kun taas rahoitusvaroihin ja –velkoihin
liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
EBITA
EBITA on määritelty liiketulokseksi ennen aineettomien hyödyk-
keiden poistoja.
VIERAAN PÄÄOMAN MENOT
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta
tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman
menot sisällytetään omaisuuserän hankintamenoon. Ehdot
täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saat-
taminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä
varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muilta
osin korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät kulut kirjataan
tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin välittömästi liittyvät
transaktiokulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin,
vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta
määrästä ja kirjataan myöhemmin rahoituskuluiksi tuloslaskel-
maan efektiivisen koron menetelmällä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
31
Ramirent 2012
TULOVEROT
Tuloverot koostuvat verotettavan tuloksen perusteella kirjatuista
veroista ja laskennallisista veroista. Verotettavan tuloksen pe-
rusteella kirjatut verot sisältävät päättyneen tilikauden tuloverot
sekä aiemmilla tilikausilla kirjattuihin veroihin liittyvät oikaisut.
Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu tilikauden verotettavaan tu-
loon perustuva tulovero on kaikkien konserniyritysten tuloverojen
summa, joka lasketaan yhtiökohtaisesta verotettavasta tulosta
kunkin konserniyrityksen toimintamaan verokannan mukaisesti.
Laskennallisissa veroissa huomioidaan kaikki varojen ja velkojen
kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliset väliaikaiset erot.
Pääasialliset väliaikaiset erot johtuvat pitkäaikaisen omaisuuden
poistoeroista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään
arvoon, etuuspohjaisista eläke–etuuksista, vähennyskelpoisista
verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen
yhteydessä käypään arvoon arvostetuista eristä. Laskennallisia
verovelkoja ei kirjata tytäryhtiöiden voittovaroista, ellei ole
todennäköistä, että väliaikaiset erot realisoituvat ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot määritetään maakohtaisilla paikallisten
verolakien mukaisilla tilinpäätöspäivänä säädetyillä verokannoilla
tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päätty-
mispäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se
todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää
verotettavaa tuloa vastaan.
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvät tuloverot
kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.
LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Liikearvo
IFRS–siirtymäpäivän (1.1.2004) jälkeen liiketoimintojen yhdisty-
misessä hankittua omistusosuutta vastaavien hankitun yhtiön
yksilöityjen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon
ylittävä osa omistusosuuden hankintamenosta kirjataan liikearvon
hankintamenoksi.
Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva raha-
määrä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain
tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että
sen arvo on saattanut alentua. Liikearvo kohdistetaan tätä
tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin
tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos
arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Tällöin liikearvo
kirjataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Alkuperäisen
kirjauksen jälkeen liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo
arvostetaan hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumis-
tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvon
arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton omaisuuserä kirjataan ainoastaan, jos on todennäköistä,
että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat ohjelmistolisensseistä
ja IT–järjestelmien kustannuksista, jotka kirjataan kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkupe-
räiseen hankintamenoon. Alkuperäinen hankintameno sisältää
omaisuuden hankkimisesta johtuvat välittömät kulut sekä muut
järjestelmän kehittämiseen liittyvät kulut.
Edellä mainittujen erien lisäksi muut aineettomat hyödykkeet
sisältävät myös osana liiketoimintojen yhdistämistä hankittuja
kilpailukieltosopimuksia, asiakas– ja yhteistyösopimuksia. Nämä
kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla
vähennettyyn alkuperäiseen hankintahetken käypään arvoon.
Muut aineettomat hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttö-
aika on rajallinen, poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten
käyttöaikojen kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja
poistomenetelmät ovat seuraavat:
• Ohjelmistolisenssit ja
IT–järjestelmät tasapoisto 3–5 vuotta
• Kilpailukieltosopimukset tasapoisto 2–3 vuotta
• Asiakassopimukset tasapoisto 3-10 vuotta
• Yhteistyösopimukset tasapoisto 3-5 vuotta
Poistomenetelmät, taloudelliset käyttöajat ja jäännösarvot
arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa ja niitä oikaistaan
tarvittaessa.
Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS
5 ”Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot” mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut
hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan
myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot kirjataan tuloslas-
kelmaan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja tappiot muihin
liiketoiminnan kuluihin.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan taseeseen
ainoastaan, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä johtuvaa
tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotetta-
vasti määritettävissä.
Konserniyritysten hankkimat aineelliset käyttöomaisuushyö-
dykkeet (maa–alueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja
laitteet, muut aineelliset hyödykkeet) kirjataan kertyneillä pois-
toilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon, elleivät ne liity liiketoimintojen yhdistämiseen,
missä tapauksessa ne arvostetaan hankintapäivän käypään ar-
voon vähennettynä hankintapäivän jälkeen kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla.
Hankintameno sisältää kaikki menot, jotka liittyvät kyseisen
hyödykkeen saattamiseen käyttökuntoon. Välittömien hankinta-
menojen lisäksi siihen sisältyvät myös muut hankintaan liittyvät
menot kuten tullimaksut, kuljetuskustannukset, asennusmenot,
tarkastusmaksut jne.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
32
Ramirent 2012
Mikäli aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvä hyödyke
koostuu osista, joilla on eri pituiset taloudelliset vaikutusajat
käsitellään tällaiset osat erillisinä hyödykkeinä.
Merkittävät korjaukset saattavat täyttää myöhempien kus-
tannusten aktivointikriteerit. Niissä tapauksissa korjausmenot
lisäävät hyödykkeen kapasiteettia tai taloudellista käyttöaikaa
korjausta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Ellei näin ole, me-
noja ei aktivoida taseeseen vaan ne kirjataan kuluksi tuloslas-
kelmaan. Tavanomaiset korjaus– ja kunnossapitokustannukset
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina
kunkin hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa.
Maa–alueita ei poisteta.
Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudel-
liset käyttöajat ja vuotuiset poistoajat ovat seuraavat:
• Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto 10–30 vuotta
• Koneet ja laitteet
omaan käyttöön tasapoisto 3–10 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3–8 vuotta
• Yksilöidyt vuokrakoneet, -kalusteet ja -laitteet
- Nosto- ja lastauslaitteet tasapoisto 8–15 vuotta
- Pienkoneet tasapoisto 3–8 vuotta
- Siirrettävät tilayksiköt tasapoisto 10 vuotta
• Yksilöimättömät vuokrakoneet, -kalusteet ja -laitteet
- Telineet tasapoisto 10 vuotta
- Muotit ja tukirakenteet tasapoisto 10 vuotta
- Muut yksilöimättömät
aineelliset hyödykkeet tasapoisto 10 vuotta
Poistomenetelmät, taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot
arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan
tarvittaessa.
Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS
5 ”Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot” mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut
hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan
myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja –tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan. Myydyistä vuokrakoneista ja –laitteista
saadut myyntitulot kirjataan liikevaihtoon ja myyntiin liittyvät
menot kirjataan materiaali– ja palvelukuluiksi. Muut aineellisen
pitkäaikaisen omaisuuden luovutusvoitot kirjataan muuksi liiketoi-
minnan tuotoksi ja tappiot muuksi liiketoiminnan kuluksi.
ARVONALENTUMINEN JA ARVONALENTUMISTESTAUS
Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan säännöllisesti mahdollis-
ten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, so.
tapahtumien tai olosuhdemuutosten varalta, jotka viittaavat
siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä
ei olisi kerrytettävissä.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen
varalta. Liikearvo on allokoitu rahavirtaa tuottaville yksiköille
arvonalentumistestausta varten. Allokointi on tehty niille
rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksi-
köiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän siitä liiketoimintojen
yhdistämisestä, johon kyseinen liikearvo liittyy.
Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan
onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka
viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi
kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla
omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
määrän. Pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä oleva
rahamäärä on niiden myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vä-
hennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo
määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu
vastainen kassavirta. Arvonalentumistestauksessa käytetyt
arvostusmallit edellyttävät arvioiden käyttöä.
Vuokrauskäytössä olevien koneiden ja kaluston osalta kiinnitetään
erityistä huomiota niiden käyttöasteeseen ja niissä tapauksissa,
joissa käyttöaste on matala, arvonalentumistappion kirjaamisen
tarve määritetään. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi
kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentu-
mistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos
olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa
rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen
rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan
voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määri-
tetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.
Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.
VUOKRASOPIMUKSET
Aineellisen pitkäaikaisen omaisuuden vuokrasopimukset
luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi, jos omistukseen
liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät olennaisilta osin yhtiölle.
Rahoitusleasingsopimukset aktivoidaan taseeseen vuokrakauden
alussa vuokratun hyödykkeen käyvästä arvosta tai tätä alem-
masta vähimmäisvuokrien nykyarvosta. Kukin vuokraerä jaetaan
rahoitusleasingvelan lyhennykseen ja rahoituskuluihin tavalla, joka
vastaa tasaista korkotuottoa maksamatta olevalle leasingvelalle.
Rahoituskuluilla vähennetty rahoitusleasingvelka sisältyy korolli-
siin velkoihin. Rahoituskustannukset kirjataan tuloslaskelman ra-
hoituskuluihin vuokrakauden aikana. Rahoitusleasingsopimuksilla
hankittu omaisuus poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan
yhtiön eri pitkäaikaisiin omaisuusryhmiin soveltamien poistoperi-
aatteiden mukaisesti.
Vuokrasopimukset, joissa kaikki omistukseen liittyvät olennaiset
riskit ja hyödyt säilyvät vuokranantajalla luokitellaan tavallisiksi
vuokrasopimuksiksi. Ramirentin tavalliset vuokrasopimukset ovat
vuokrattavan kaluston leasingsopimuksia, kiinteistöjen vuokraso-
pimuksia ja muita leasingsopimuksia.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
33
Ramirent 2012
Operatiiviset leasingsopimukset tehdään tavallisimmin määrä-
ajaksi. Sopimukset voivat sisältää irtisanomisaikaa tai ennenai-
kaiseen irtisanomiseen liittyviä korvauksia koskevia määräyksiä.
Niiden kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina kuluina.
Konsernin sitoviin vastaisiin vähimmäisvuokriin liittyvät velvoit-
teet esitetään taseen ulkopuolisina liitetietoina. Annetut tiedot
sisältävät sitovat vähimmäisvuokrat. Jaettuja vuokrasopimuksia
ja jälleenvuokraussopimuksia käytetään vuokrakoneiden ja
–laitteiden lyhytaikaiseen vuokraukseen. Niiden kulut sisältyvät
tuloslaskelman materiaali– ja palvelukuluihin. Jaettuihin vuok-
rasopimuksiin ja jälleenvuokraussopimuksiin ei sisälly vastaisiin
vähimmäisvuokriin liittyviä velvoitteita.
VAIHTO–OMAISUUS
Vaihto–omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai tätä alem-
paan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioiduilla
välttämättömillä myyntikustannuksilla vähennetty arvioitu
myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa.
Hankintameno perustuu painotettuun keskihintaan.
Hankintameno muodostuu hankintahinnasta sekä muista
vaihto–omaisuuden nykyiseen sijaintipaikkaansa ja kuntoonsa
saattamiseen aiheutuneista kuluista.
Vaihto–omaisuuteen sisältyy tavanomaiset myytävänä olevat
omaisuuserät ja palvelujen tuottamiseen käytetyt materiaalit
tai tarvikkeet.
RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT, JOHDANNAISSOPIMUKSET
JA SUOJAUSLASKENTA
Rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu
Rahoitusvälineet luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myy-
tävissä oleviin rahoitusvaroihin ja jaksotettuun hankintamenoon
kirjattuihin velkoihin. Rahoitusvarat ja –velat luokitellaan hankin-
tahetkellä hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusvarojen
ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin oman pää-
oman ehtoisista arvopapereista. Osakkeet arvostetaan markki-
nanoteerausten mukaiseen käypään arvoonsa. Listaamattomien
osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantuntijoiden
arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos
käypää markkinahintaa ei ole saatavissa. Myytävissä olevien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan verovaiku-
tuksella vähennettynä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
arvonmuutosrahastossa.
Transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen hankintamenoon.
Myytäessä kertyneet käyvän arvon muutokset, jotka on kirjattu
muihin laajan tuloksen eriin ja jotka on esitetty arvonmuutosra-
hastossa kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Käyvän arvon muutokset siirretään muun laajan tuloksen eristä
rahoituskuluihin siltä osin kuin ne johtuvat arvonalentumisesta.
Ramirent arvioi jokaisena raportointipäivänä onko olemassa
näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kohdistuisi arvonalentuminen.
Kaikki myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pitkäaikaisiksi
varoiksi, ellei niiden myyntiä katsota todennäköiseksi raportoin-
tipäivää seuraavien 12 kuukauden aikana, jolloin ne sisältyvät
lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja saamiset
Lainat ja saamiset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia
rahoitusvaroja, joiden eräpäivä on määritelty tai voidaan määrit-
tää, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita yhtiö ei pidä
kaupankäyntitarkoituksessa. Nämä sisältävät rahoitusvarat, jotka
yhtiö on hankkinut luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja.
Ramirentilla tällaisia ovat mm. myyntisaamiset ja muut saamiset.
Lainat ja saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetel-
mällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin
varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta
raportointipäivän jälkeen.
Myyntisaamiset kirjataan arvioituun käypään arvoonsa (kerry-
tettävissä oleva rahamäärä), joka vastaa arvioidulla luottotap-
piovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää.
Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaamisista, jos maksut
ovat viivästyneet yli 90 päivää tai jos myyntisaamisesta ei ole
arvioitu kertyvän suoritusta. Luottotappiovaraus perustuu
erääntyneiden saamisten eräkohtaiseen tarkasteluun.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat kirjataan johdannaissopimuksia lukuun ottamatta
niiden hankinta–ajankohtana ja arvostetaan efektiivisen koron
menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin suoranaisesti liittyvät
toimituskulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin,
vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta
määrästä ja kirjataan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää
käyttäen rahoituskuluiksi tuloslaskelmaan.
Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä– että lyhytaikaisiin velkoihin ja
ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Muut velat koostuvat ehdollisista lisäkauppahintajärjestelyistä
ja muista veloista, jotka liittyvät tytäryritysten ja liiketoiminto-
jen hankintoihin.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät pääasialliset johdan-
naissopimukset koostuivat korko– ja valuuttajohdannaisista.
Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden
mukaiseen suojaukseen.
Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin.
Suojauskohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä
tulevaisuuden rahavirta.
Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä
määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä. Valuuttatermiineihin ei
sovelleta suojauslaskentaa ja siten ne on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Niiden
käyvän arvon muutokset kirjataan kokonaan tuloslaskelmaan
rahoitustuottoihin tai –kuluihin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
34
Ramirent 2012
Suojausinstrumentit kirjataan aluksi johdannaissopimuksen
solmimispäivän käypään arvoon. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen
ne arvostetaan hinta– ja korkonoteerauksiin perustuvaan
käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa edellyttäen,
että suojaus on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin.
Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja
tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä
vaikuttaa voittoon tai tappioon. Kun rahavirran suojaukseksi
hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun
suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty,
suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan
pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos
ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,
omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvai-
kutteisesti.
Suojaussuhde on dokumentoitu IAS 39 standardin edellyttä-
mällä tavalla ja suojausinstrumenttien tehokkuutta testataan
suhteessa tulevaan ja menneeseen aikaan.
RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT
Rahavarat ja muut rahoitusvarat koostuvat käteisestä rahasta
ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja
muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden
finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina
korollisina velkoina.
VARAUKSET
Aikaisempiin tapahtumiin perustuvista yhtiön ( juridisista tai tosi-
asiallisista) velvoitteista kirjataan varaus, kun on todennäköistä,
että kyseisen velvoitteen täyttäminen edellyttää tulevaisuudessa
taloudellisista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä pois
yhtiöstä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.
Yleisimmät varaukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin. Ne kirjataan
vain silloin, kun varauksen kirjaamiset yleiset edellytykset
ovat täyttyneet. Lisäksi konsernin tulee seurata laadittua
määrämuotoista suunnitelmaa, joka sisältää tiedot niistä
liiketoiminnoista, paikkakunnista ja henkilöstömääristä, joihin
suunnitelma vaikuttaa, yksityiskohtaisen arvion aiheutuvista
kustannuksista ja suunnitelman toimeenpanon aikataulun.
Uudelleenjärjestelyvaraus jakautuu irtisanomisiin liittyviin
etuuksiin ja toimitilojen ja vuokrauskaluston vuokrasopimusten
irtisanomisiin.
OSINGOT
Ramirentin hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen
voittovaroihin. Maksettava osinko vähennetään voittovaroista
vasta kun yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen.
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden
aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään
yhtiön hallussa mahdollisesti olevat omat osakkeet.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emo-
yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden
aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla, johon on lisätty optioiden oletetulla toteutuksella
hankittujen osakkeiden lukumäärä. Optio–oikeuksilla ja osake-
palkkiojärjestelmillä on laimentava vaikutus, jos osakkeen hinta
on korkeampi kuin optioiden toteutuksen yhteydessä maksettava
merkintähinta sisältäen vielä suoritettavan työn käyvän arvon ja
jos kaikki ehdot ovat toteutuneet tilinpäätöshetkellä.
UUSIEN JA MUUTETTUJEN IFRS–STANDARDIEN JA
IFRIC–TULKINTOJEN SOVELTAMINEN
IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka
eivät ole vielä voimassa ja joita Ramirent ei ole vielä soveltanut.
Ramirent ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan
voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu
kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan
tilikauden alusta lukien.
Muutos IAS 12 ”Tuloverot”, laskennallisia veroja koskeva muutos
(voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella
ei ole vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
Muutos IAS 1:een ”Tilinpäätöksen esittäminen” (voimaan 1.7.2012
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaati-
mus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen
luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen.
Muutos IAS 19:ään ”Työsuhde–etuudet” (voimaan 1.1.2013 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi
muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan,
takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan
välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto
korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen
diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle.
Ramirent esittää tämän muutoksen vaikutuksen liitetiedossa 22.
IFRS 1 (muutettu) “Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöön-
otto”, julkiset lainat (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutoksella ei ole vaikutusta Ramirentin taloudelli-
seen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.
IFRS 9 “Financial Instruments” (voimassa 1.1.2015 alkaen).
Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien
kirjanpitoa koskevaa uudistusta. Uuden standardin ensimmäi-
sessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien
luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat
vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja
suojauslaskentaan. Ramirent arvioi, että uudella standardilla ei
tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää
eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoi-
tusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta
rahoitusinstrumenttien esittämiseen Ramirentissa. Standardia
ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.
IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan
keskeiseksi tekijäksi, jonka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
35
Ramirent 2012
sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Standardilla ei
ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen
raportointiin.
IFRS 11 ”Yhteisjärjestelyt” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta
Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa
yhteisöissä” (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-
silla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista
omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjeste-
lyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt.
IFRS 13 ”Käyvän arvon määrittäminen” (voimaan 1.1.2013 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää
vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IAS 27 (uudistettu) ”Erillistilinpäätös” (voimaan 1.1.2014 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS–
erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet
jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty
uuteen IFRS 10:een.
IAS 28 (uudistettu) ”Osuudet osakkuus– ja yhteisyrityksissä”
(voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11
julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset
yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääoma-
osuusmenetelmällä.
IFRS 7 (muutettu) “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot – Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen
netottaminen” (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tili-
kausilla). Muutetulla standardilla ei ole merkittävää vaikutusta
Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
IAS 32 (muutettu) “Rahoitusinstrumentit: esittäminen –
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen” (voimaan
1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutetulla stan-
dardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen
raportointiin.
IFRS-standardien vuotuiset muutokset 2009-2011 (voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksia ei ole
vielä hyväksytty EU:ssa.
Muutos IFRS 10:n,11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin (voimaan
1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS–stan-
dardeihin ja IFRIC–tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta
Ramirentin taloudelliseen raportointiin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
36
Ramirent 2012
Ramirent–konsernilla on kuusi toimintasegmenttiä: Suomi,
Ruotsi, Norja, Tanska, Europe East (Baltian maat sekä Venäjä ja
Ukraina) ja Europe Central (Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia
sekä Unkari). Osa Europe Central segmentin toiminnoista orga-
nisoitiin uudelleen vuoden 2012 aikana raportoimalla toiminnot
Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa yhtenä Europe
Central segmenttiin sisältyvänä yksikkönä. Vastaava muutos
tehtiin myös Europe East segmentissä liittyen toimintoihin
Venäjällä ja Ukrainassa, jossa toiminnot ovat yhteisen johdon
alaisuudessa ja ne myös raportoidaan yhtenä Europe East seg-
menttiin sisältyvänä yksikkönä. Toimintasegmenttien liikevaihto
esitetään myyvän yksikön sijainnin mukaan ja segmenttien
varat ja velat esitetään varojen ja velkojen sijainnin mukaan.
Ramirent–konsernissa emoyhtiön toimitusjohtaja (ylin operatii-
vinen päätöksentekijä) saa säännöllisesti raportin toimintaseg-
menttien liiketuloksesta ja sitoutuneesta pääomasta.
Ramirent Oyj veloittaa tytäryhtiöiltään hallintoveloitusta
vastikkeena tuotetuista palveluista. Kulut sisältyvät kunkin
segmentin liiketulokseen.
Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman rahoitusinstrumentteja,
laskennallisia verosaamisia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin
etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.
1.SEGMENTTI-INFORMA ATIO
KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
VUODEN 2012 SEGMENT TI-INFORMA ATIO
(EUR 1,000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKAEUROPE
EASTEUROPE
CENTRALKONSERNI
YHTEENSÄ
Ulkoiset tuotot yhteensä 164 997 207 522 173 553 44 601 63 030 60 380 714 083
Tuotot myynnistä toisille segmenteille 1 530 2 403 466 73 290 2 309 7 071
Liikevaihto yhteensä 166 526 209 925 174 019 44 674 63 320 62 689 721 154
Poistot −21 117 −31 642 −29 577 −7 145 −12 618 -15 942 -118 041
Liiketulos 30 247 33 054 22 205 1 617 10 936 -1 556 96 502
Pitkäaikaiset varat 108 446 195 345 179 341 24 802 68 322 73 809 650 065
Segmenttien varat 140 672 244 881 230 542 40 092 89 090 91 978 837 256
Segmenttien korottomat velat 31 488 76 640 72 815 9 298 10 531 11 421 212 194
Investoinnit pitkäaikaisiin varoihin (aktivoidut brutto) 25 654 45 455 33 565 2 012 9 767 8 037 124 490
Henkilöstön määrä
Tilinpäätöspäivänä 572 677 467 192 443 626 2 977
Keskimäärin tilikauden aikana 587 688 472 182 436 687 3 052
VUODEN 2011 SEGMENT TI-INFORMA ATIO
(EUR 1,000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKAEUROPE
EASTEUROPE
CENTRALKONSERNI
YHTEENSÄ
Ulkoiset tuotot yhteensä 151 419 182 012 144 265 43 512 55 832 72 821 649 861
Tuotot myynnistä toisille segmenteille 3 302 644 528 603 226 1 040 6 343
Liikevaihto yhteensä 154 721 182 656 144 792 44 115 56 058 73 861 656 205
Poistot −22 994 −23 993 −23 280 −6 914 −13 630 −17 126 −107 937
Liiketulos 22 790 33 205 11 218 102 5 882 5 470 78 667
Pitkäaikaiset varat 105 082 178 632 175 682 30 846 72 071 81 654 643 967
Segmenttien varat 135 615 218 539 222 168 46 004 88 307 100 934 811 567
Segmenttien korottomat velat 30 842 72 246 63 791 11 962 11 033 12 834 202 708
Investoinnit pitkäaikaisiin varoihin (aktivoidut brutto) 33 822 81 297 95 318 9 140 12 175 14 024 245 777
Henkilöstön määrä
Tilinpäätöspäivänä 596 630 486 186 439 825 3 162
Keskimäärin tilikauden aikana 601 583 512 160 419 854 3 128
LIITETIEDOTKONSERNIN TULOSLASKELMAN
37
Ramirent 2012
KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
TIEDOT MERKIT TÄVISTÄ ASIAKK AISTA
Ramirent–konsernilla on yksi asiakaskonserni, jonka osuus koko Ramirent konsernin liikevaihdosta on 70,9 milj. euroa (9,9 %
liikevaihdosta) (70,9 milj. euroa, 10,9 % liikevaihdosta vuonna 2011). Tältä asiakaskonsernilta kertynyttä liikevaihtoa sisältyy
kaikkiin toimintasegmentteihin.
TUOT TEITA JA PALVELUJA KOSKEVAT TIEDOT
(EUR 1,000) 2012 2011
Tuotot vuokraustoiminnasta 463 070 430 848
Tuotot toimitetuista palveluista 176 696 153 224
Käytettyjen vuokrakoneiden ja –laitteiden myyntituotot 27 115 26 658
Tavaroiden myynti 47 203 39 131
714 083 649 861
TÄSMÄY T YSL ASKELMAT
(EUR 1,000) 2012 2011
Segmenttien tuotot yhteensä 721 154 656 205
Sisäisen liikevaihdon eliminointi −7 071 −6 343
Konsernin liikevaihto 714 083 649 861
2012 2011
Segmenttien tulos (liiketulos) yhteensä 96 502 78 667
Segmenteille kohdistumattomat tuotot 29 9
Segmenteille kohdistumattomat kulut −4 233 −4 545
Konsernin liiketulos 92 298 74 131
Rahoitustuotot 20 320 11 405
Rahoituskulut −29 733 −24 776
Konsernin tulos ennen veroja 82 885 60 760
Segmenttien varat yhteensä 837 256 811 567
Segmenttien välisten erien eliminointi −6 752 −10 702
Segmenteille kohdistumattomat varat 212 252
Konsernin varat yhteensä 830 716 801 117
Segmenttien korottomat velat yhteensä 212 194 202 708
Segmenttien välisten erien eliminointi −9 584 −9 130
Segmenteille kohdistumattomat velat 19 722 16 318
Konsernin korottomat velat yhteensä 222 332 209 896
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(EUR 1,000) 2012 2011
Kiinteistöjen ja omassa käytössä olleen kaluston myyntivoitot 172 202
Kiinteistöjen vuokratuotot 654 484
Muut tuotot 2 200 840
3 026 1 526
3. MATERIA ALIT JA PALVELUT
(EUR 1,000) 2012 2011
Jälleenvuokrauksen kustannukset −30 450 −27 868
Myydyn vuokrauskaluston poistamaton hankintameno ja kulut −13 496 −12 952
Myytyjä tavaroita vastaavat kustannukset −34 190 −29 069
Korjaus ja huolto −35 181 −33 886
Ulkopuoliset palvelut −70 191 −53 005
Kuljetus −51 883 −50 589
Kuluksi kirjatut kalustohankinnat −1 791 −1 987
−237 184 −209 357
38
Ramirent 2012
4. T YÖSUHDE–ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
(EUR 1,000) 2012 2011
Palkat ja palkkiot −123 128 −116 805
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet −975 −127
Muut henkilösivukulut −17 201 −16 214
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt −1 381 −973
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt −9 943 −7 812
Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet 217 −655
Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet 393 −472
Muut henkilöstökulut −14 532 −13 044
−166 550 −156 101
PITKÄAIKAINEN SUORITUKSEEN PERUSTUVA
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
Ramirentilla on kolme osakeperusteista kannustinjärjestelmää
johdon avainhenkilöille, yksi hallituksen vuonna 2010 hyväksymä
kaudelle 2010–2012, toinen hallituksen vuonna 2011 hyväksymä
kaudelle 2011–2013 ja kolmas hallituksen vuonna 2012 hyväksymä
kaudelle 2012–2014. Vuonna 2011 Ramirentilla oli käynnissä myös
pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2007-2009 alaohjelma.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2007–2009
Kauden 2007–2009 kannustinjärjestelmä koostui kolmesta
alaohjelmasta, joilla kullakin oli vuoden pituinen ansaintajakso.
Palkkion saamisen edellytyksenä oli hallituksen asettamien ta-
loudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Ansaintajakson jälkeen
järjestelmään osallistuvat henkilöt olivat velvollisia hankkimaan
Ramirentin osakkeita palkkion tuloverojen jälkeisellä määrällä.
Järjestelmään osallistuvat henkilöt sitoutuivat olemaan
myymättä hankkimiaan Ramirentin osakkeita aikana, joka oli
kaksi vuotta kannustinjärjestelmän ansaintajakson päättymi-
sestä (lock up period). Jos järjestelmään osallistuvan henkilön
työsuhde Ramirentiin päättyi tai irtisanottiin päättymään
ennen kuin lock up –periodi oli päättynyt, tällainen järjestelmään
osallistuva henkilö oli velvollinen joko palauttamaan nämä osak-
keet Ramirentille ilman vastiketta tai maksua tai maksamaan
Ramirentille summan, joka vastasi osakkeiden markkina–arvoa
kyseisellä hetkellä.
Ensimmäinen kolmesta alaohjelmasta käynnistyi vuonna
2007. Sen puitteissa kertyneiden palkkioiden kokonaissumma
2007–2009 oli 0,7 milj. euroa. Toinen alaohjelma aloitettiin
helmikuussa 2008. Alaohjelma 2008 ei kuitenkaan johtanut to-
teutuneisiin palkkioihin, koska tavoitteet jäivät saavuttamatta.
Kolmas alaohjelma aloitettiin helmikuussa 2009. Sille asetetut
taloudelliset tavoitteet perustuivat osakekohtaiseen tulokseen
ja rahavirtaan. Vuoden 2009 alaohjelma toteutui osittain ja
palkkio maksettiin järjestelmän osanottajille maaliskuussa 2010.
Kertynyt kokonaispalkkio vuoden 2009 ohjelmasta 31.12.2011 oli
1,3 milj. euroa. Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat 0,5 milj.
euroa (0,5 milj. euroa vuodelle 2010).
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2010
Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille
2010–2012 on suunnattu noin 50 johtohenkilölle. Johtoryhmän
jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Kannustinjärjestelmä
sisältää yhden ansaintajakson, kalenterivuodet 2010–2012.
Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio perustuu
konsernin osakkeenomistajalle kertyvään kokonaistuottoon
(Total Shareholder Return, TSR), konsernin keskimääräiseen si-
toutuneen pääoman tuottoon (Return on Invested Capital, ROI)
ja konsernin kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen (EPS).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2010–2012 maksetaan
vuonna 2013 osittain Ramirentin osakkeina ja osittain rahava-
roina. Rahavaroina maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan
palkkioon liittyvät verot ja veron luonteiset kulut. Palkkiota
ei makseta henkilölle, jos hänen työ– tai palvelusuhteensa
konserniin päättyy ennen palkkion maksua. Ansaintakaudelta
2010–2012 maksettavan palkkion enimmäismäärä vastaa
390.000 Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen rahavaroina
maksettavan osuuden). Vuoden 2012 lopussa päivitettyjen esti-
maattien perusteella LTI2010 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita
ei tulla saavuttamaan täysimääräisesti ja vuosina 2010-2011
kirjattua kulua purettiin vuonna 2012 yhteensä 0,8 milj. euroa.
Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat 0,1 milj. euroa.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2011
Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille
2011–2013 on suunnattu noin 60 johtohenkilölle. Johtoryhmän
jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Kannustinjärjestelmä
sisältää yhden ansaintajakson, kalenterivuodet 2011–2013.
Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio jaksolta
2011–2013 perustuu konsernin osakkeenomistajalle kertyvään
kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), konsernin
keskimääräiseen sitoutuneen pääoman tuottoon (Return on
Invested Capital, ROI) ja konsernin kumulatiiviseen osakekoh-
taiseen tulokseen (EPS). Mahdollinen ohjelman perusteella
suoritettava palkkio jaksolta 2011–2013 maksetaan 2014 osit-
tain Ramirentin osakkeina ja osittain rahavaroina. Rahavaroina
maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkioon liittyvät
verot ja veron luonteiset kulut. Palkkiota ei makseta henkilölle,
jos hänen työ– tai palvelusuhteensa konserniin päättyy ennen
palkkion maksua. Ansaintakaudelta 2011–2013 maksettavan
palkkion enimmäismäärä vastaa 287.000 Ramirent Oyj:n
osakkeen arvoa (sisältäen käteisellä maksettavan osuuden).
Vuoden 2012 lopussa päivitettyjen estimaattien perusteella
LTI2011 -ohjelmalle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan
täysimääräisesti ja vuonna 2011 kirjattua kulua purettiin
yhteensä 0,1 milj. euroa. Vuodelle 2011 jaksotetut palkkiot olivat
0,5 milj. euroa.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2012
Suoritukseen perustuva kannustinjärjestelmä vuosille 2012–2014
on suunnattu noin 50 johtohenkilölle ansaintajaksolla 2012-2014.
KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
39
Ramirent 2012
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannustinohjelman piiriin. Uusi
järjestelmä sisältää osakkeiden omistuksen perusteella jaet-
tavia lisäosakkeita (matching shares) ja suoriteperusteisesti
jaettavia osakkeita (performance shares). Kannustinjärjestelmä
sisältää yhden ansaintajakson, kalenterivuodet 2012–2014.
Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio jaksolta
2012–2014 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen
tulokseen (Economic Profit) ja konsernin osakkeenomistajalle
kertyvään kokonaistuottoon (Total Shareholder Return TSR).
Osakkeiden saaminen ohjelman perusteella edellyttää, että
johtohenkilö hankkii ja pitää hallussaan hallituksen päättämän
määrän yhtiön osakkeita.
Mahdollinen ohjelman perusteella suoritettava palkkio jaksolta
2012–2014 maksetaan 2015 osittain Ramirentin osakkeina ja osit-
tain rahavaroina. Rahavaroina maksettava osuus on tarkoitettu
kattamaan palkkioon liittyvät verot ja veron luonteiset kulut.
Palkkiota ei makseta henkilölle, jos hänen työ– tai palvelusuhteen-
sa konserniin päättyy ennen palkkion maksua. Ansaintakaudelta
2012–2014 maksettavan palkkion enimmäismäärä vastaa 350.000
Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen käteisellä maksettavan
osuuden). Vuodelle 2012 jaksotetut palkkiot olivat 0,4 milj. euroa.
Kausien 2007–2009, 2010, 2011 ja 2012 kannustinjärjestelmät ovat
osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitet-
täviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansaintajakson aikana.
Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostettu myöntä-
mishetken käypään arvoon ja kulu kirjataan omaan pääomaan.
Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu velaksi.
Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen jokaisena rapor-
tointipäivänä. Rahavaroina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden
veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin.
Kannustinohjelmien tarkoitus on yhdistää osakkeenomistajan ja
johdon tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa
johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkitsemisjärjestel-
mä, joka perustuu yhtiön taloudellisiin tavoitteisiin ja osakkeeseen.
KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
5. POISTOT
(EUR 1,000) 2012 2011
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat −1 311 −437
Koneet ja kalusto −107 649 −100 510
Rahoitusleasingillä hankitut koneet ja kalusto −111 −572
Muut aineelliset hyödykkeet −828 −894
Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet −7 629 −4 925
Muut pitkävaikutteiset menot −415 −321
−117 943 −107 659
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(EUR 1,000) 2012 2011
Kiinteistöjen vuokrakulut −27 007 −25 584
Muut kiinteistökulut −11 656 −11 409
Tietotekniikka– ja toimistokulut −18 191 −16 007
Muut vuokrakulut −15 164 −21 194
Ulkopuoliset palvelut −10 021 −11 347
Luottotappiot −11 205 −4 852
Luottotappiovarauksen muutos 4 799 847
Uudelleenjärjestelykulut −355 −194
Muut −14 448 −14 474
−103 249 −104 214
Tilintarkastajan palkkiot:
Tilintarkastus −350 −305
Todistukset ja lausunnot −16 −11
Veroneuvonta −162 −49
Muut palkkiot −220 −93
−748 −458
40
Ramirent 2012
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
TULOSL ASKELMA AN KIRJATUT TUOTOT JA KULUT
(EUR 1,000) 2012 2011
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista – 1
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 566 596
Korkotuotot johdannaisinstrumenteista 2 391 2 544
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista 17 362 8 264
20 320 11 405
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista
Pankkilainat −6 254 −8 169
Rahoitusleasingvelat −2 −57
Yrityshankintojen kauppahintavelkoihin liittyvät diskonttokorkokulut −1 781 −1 017
Muut rahoituskulut −1 683 −2 464
Korkokulut johdannaisinstrumenteista −4 657 −3 619
Rahavirran suojauksesta tuloslaskelmaan siirretty määrä -292 −623
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -15 064 −8 827
−29 733 −24 776
Rahoitustuotot ja –kulut (netto) −9 413 −13 371
8. TULOVEROT
(EUR 1,000) 2012 2011
Tilikauden tuloverot −18 402 −13 540
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta −97 −132
Laskennalliset verot −758 −2 358
−19 257 −16 030
TULOVEROJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA SUOMEN YHTEISÖVEROKANTAAN
(EUR 1,000) 2012 2011
Tulos ennen veroja 82 885 60 760
(EUR 1,000)
Suomen verokannan (24,5 % / 26,0 %) mukainen tulovero voitosta ennen veroja −20 307 −15 798
Suomen ja ulkomaisten verokantojen erojen vaikutus -55 674
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus −3 736 −1 655
Verovapaiden tulojen vaikutus 536 232
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin 4 365 377
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta −97 −132
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden verotuksellisista tappioista −890 −627
Muut erät 927 899
−19 257 −16 030
MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT
2012 2011
(EUR 1,000)ENNEN
VEROJAVERO VEROJEN
JÄLKEENENNEN
VEROJAVERO VEROJEN
JÄLKEEN
Rahavirran suojaus −1 065 332 −732 −2 436 716 −1 720
9. OSAKEKOHTAINEN TULOS
2012 2011
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhat EUR) 63 628 44 730
Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimentamaton (tuhat kpl) 107 732 108 064
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) 0,59 0,41
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhat EUR) 63 628 44 730
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu (tuhat kpl) 107 732 108 064
Tulos/osake, laimennettu (EUR) 0,59 0,41
KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
41
Ramirent 2012
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
10. AINEELLISET K ÄY TTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2012
(EUR 1,000)MAA-
ALUEETRAKENNUKSET
JA RAKENNELMATKONEET JA
KALUSTO
RAHOITUS- LEASINGILLÄ
HANKITUT KONEET JA KALUSTO
MUUT AINEELLISET
HYÖDYKKEET YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 1 140 14 099 1 042 614 1 382 8 177 1 067 412
Lisäykset 21 2 377 97 011 – 865 100 274
Liiketoimintojen yhdistäminen – – 12 151 – – 12 151
Vähennykset – −1 220 −49 048 – −769 −51 037
Uudelleenluokittelut – −80 678 -368 −309 −79
Yhteisyritykselle siirrettävät varat – −69 −65 044 – −462 −65 575
Kurssierot 7 418 28 509 57 279 29 269
Hankintameno 31.12. 1 168 15 524 1 066 871 1 071 7 781 1 092 415
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. – −3 117 −571 899 −1 102 −3 983 −580 102
Liiketoimintojen yhdistäminen – – −7 889 – – −7 889
Vähennykset – 661 34 127 – 690 35 478
Uudelleenluokittelut – 4 −427 368 59 4
Yhteisyritykselle siirrettävät varat – 24 33 993 – 103 34 119
Poistot – −1 311 −107 649 −111 -828 −109 899
Kurssierot – −51 −12 370 −48 −146 −12 616
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. – −3 792 −632 115 −893 -4 105 −640 904
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 140 10 981 470 715 280 4 194 487 310
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 168 11 732 434 756 178 3 676 451 511
LIITETIEDOTKONSERNITASEEN
AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2011
(EUR 1,000)MAA-
ALUEETRAKENNUKSET
JA RAKENNELMATKONEET JA
KALUSTO
RAHOITUS- LEASINGILLÄ
HANKITUT KONEET JA KALUSTO
MUUT AINEELLISET
HYÖDYKKEET YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 1 143 6 411 932 823 1 026 7 132 948 535
Lisäykset – 7 018 117 652 – 1 553 126 223
Liiketoimintojen yhdistäminen – 1 003 55 845 3 142 401 60 391
Vähennykset – −174 −53 937 −453 −759 −55 323
Uudelleenluokittelut – – 2 216 −2 339 88 −36
Kurssierot –2 −160 −11 986 7 −238 −12 379
Hankintameno 31.12. 1 140 14 099 1 042 614 1 382 8 177 1 067 412
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. – −2 794 −514 080 −522 −3 891 −521 287
Liiketoimintojen yhdistäminen – – −7 489 – −33 −7 522
Vähennykset – 73 42 261 – 692 43 026
Uudelleenluokittelut – – 86 – −66 20
Poistot – −437 −100 510 −572 −894 −102 413
Kurssierot – 40 7 833 −8 209 8 073
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. – −3 117 −571 899 −1 102 −3 983 −580 102
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 143 3 618 418 743 504 3 241 427 248
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 140 10 981 470 715 280 4 194 487 310
42
Ramirent 2012
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
11. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2012
(EUR 1,000) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT
HYÖDYKKEETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET
MENOT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 129 198 44 968 8 918 183 084
Lisäykset – 136 7 429 7 565
Liiketoimintojen yhdistäminen 7 986 3 948 – 11 935
Vähennykset – −1 −83 −84
Yhteisyritykselle siirrettävät varat −3 068 −21 – −3 090
Kurssierot 4 209 1 743 79 6 032
Hankintameno 31.12. 138 325 50 773 16 343 205 441
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. −4 746 −14 595 −3 571 −22 913
Vähennykset – 1 12 13
Poistot – −7 629 −415 −8 044
Yhteisyritykselle siirrettävät varat – 9 – 9
Kurssierot −64 -489 −57 −611
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. −4 810 −22 703 −4 032 −31 546
Kirjanpitoarvo 1.1. 124 452 30 373 5 346 160 171
Kirjanpitoarvo 31.12. 133 515 28 069 12 311 173 895
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS
Liikearvo on kohdistettu Ramirentin rahavirtaa tuottaville
yksiköille (CGU). Liiketoimintamaat on määritelty CGU:ksi pois
lukien Baltian maat, Venäjä ja Ukraina sekä Puola, Tsekin tasavalta
ja Slovakia, jotka kukin muodostavat yhden CGU:n. Osa Europe
Central segmentin toiminnoista organisoitiin uudelleen vuoden
2012 aikana raportoimalla toiminnot Puolassa, Tsekin tasavallas-
sa ja Slovakiassa yhtenä Europe Central segmenttiin sisältyvänä
yksikkönä. Vastaava muutos tehtiin myös Europe East segmen-
tissä liittyen toimintoihin Venäjällä ja Ukrainassa, jossa toiminnot
ovat yhteisen johdon alaisuudessa ja ne myös raportoidaan
yhtenä Europe East segmenttiin sisältyvänä yksikkönä.
Liikearvon jakautuminen segmenteille esitetään alla olevassa
taulukossa. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat IFRS 8 –standar-
din mukaisia toimintasegmenttejä ennen segmenttien yhdistä-
miskriteerien vaikutuksen arviointia.
LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2011
(EUR 1,000) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT
HYÖDYKKEETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET
MENOT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 97 945 18 727 4 678 121 349
Lisäykset – 293 4 531 4 824
Liiketoimintojen yhdistäminen 31 614 25 818 5 57 436
Vähennykset – −25 −35 −60
Uudelleenluokittelut – 203 −203 –
Kurssierot −361 −48 −57 −467
Hankintameno 31.12. 129 198 44 968 8 918 183 084
Kertyneet poistot 1.1. −4 734 −9 609 −3 447 −17 791
Vähennykset – 25 31 56
Poistot – −4 925 −321 −5 246
Uudelleenluokittelut – −126 126 –
Kurssierot −12 40 39 68
Kertyneet poistot 31.12. −4 746 −14 595 −3 571 −22 913
Kirjanpitoarvo 1.1. 93 211 9 118 1 230 103 559
Kirjanpitoarvo 31.12. 124 452 30 373 5 346 160 171
43
Ramirent 2012
Liikearvot on määritetty paikallisissa valuutoissa ja valuut-
takurssivaihtelut vaikuttavat liikearvon euromääriin. Venäjän
ja Ukrainan liikearvot on esitetty konsernin taseessa rivillä
Yhteisyritykselle siirrettävät varat.
Liikearvolle suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus,
jossa sen kirjanpitoarvoa verrataan sen kerrytettävissä
olevaan rahamäärään kunkin ennalta määrätyn rahavirtaa
tuottavan yksikön osalta (CGU). Arvonalentumistestaus suori-
tetaan myös silloin, kun todetaan viitteitä arvon alentumisesta.
Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle
yksikölle kohdistettujen nettovarojen (sis. liikearvon) kirjanpito-
arvo on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamää-
rä. Kunkin CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään
nykyarvomenetelmällä (DCF–menetelmä).
Arvonalentumistestauksessa arviot vuoden 2013 rahavirroista
perustuvat vuoden 2013 budjettiin. Rahavirta–arviot vuosille
2014–2017 perustuvat johdon näkemyksiin liiketoiminnan
kasvusta ja kannattavuudesta sekä pääoman sitoutumisesta.
Keskipitkällä aikavälillä testauksessa käytetään 18 % EBIT–mar-
ginaalia ja tuotot/pääoma –suhdetta 100 % konsernitasolla.
Keskipitkän aikavälin kasvu vaihtelee välillä 1,6 %–11,6 % per
vuosi riippuen kunkin maan keskipitkän aikavälin kasvu– ja
inflaatio–odotuksista. Pitkän aikavälin kasvun arvioidaan olevan
2,0 % per vuosi pohjoismaisissa segmenteissä, 2,5–3,5 % per
vuosi Europe East –segmentissä ja 2,5 % per vuosi Europe
Central –segmentissä, mikä kuvastaa sekä odotettua kasvua
että inflaatiota toimintamaassa. CGU:iden pääomarakenne
kuvastaa Ramirent konsernin pääomarakennetta.
Tulevista rahavirroista tehtyjen arvioiden lisäksi tärkeimpiä
olettamuksia ovat keskimääräisestä painotetusta pääoman
kustannuksesta (WACC) tehdyt olettamukset. WACC:ia
käytetään tulevien rahavirtojen diskonttaamisessa. Pääoman
kustannus sisältää myös riskittömät korkotasot ja riskipree-
miot niissä maissa, joissa CGU:t toimivat. Nykyarvolaskelmissa
on käytetty velkojen ja oman pääoman suhdelukua 30 % / 70 %.
WACC:iin vaikuttavia tekijöitä ovat Ramirentin pääomarakenne,
oman pääoman beta, CGU:iden oman pääoman kustannus ja
korollisen vieraan pääoman kustannus.
Vuosien 2012 ja 2011 arvonalennustestien keskeiset olettamuk-
set esitetään alla olevissa kahdessa taulukossa.
VUODEN 2012 ARVONALENTUMISTESTI
SUOMI RUOTSI NORJA TANSKABALTIAN
MAATVENÄJÄ JA
UKRAINA
PUOLA, TSEKIN TASAVALTA JA
SLOVAKIA UNKARI
Liikevaihdon kasvu *) 1.6 % 3,2 % 6,0 % 6,8 % 6,7 % 11,6 % 6,0 % 7,5 %
Pitkän aikavälin kasvu 2.0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,5 % 3,5 % 2,5 % 2,5 %
Keskimääräinen liiketulosmarginaali 2013–2017 19,0 % 17,4 % 18,1 % 13,9 % 19,4 % 13,7 % 12,5 % 15,2 %
WACC (verojen jälkeen) 7,1 % 6,6 % 7,1 % 6,7 % 9,8 % 12,7 % 10,4 % 13,4 %
WACC (ennen veroja) 8,8 % 8,3 % 9,1 % 8,2 % 11,1 % 15,0 % 12,1 % 14,8 %
*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2013–2017)
VUODEN 2011 ARVONALENTUMISTESTI
SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA VENÄJÄBALTIAN
MAAT UKRAINA PUOLA SLOVAKIA UNKARI
Liikevaihdon kasvu *) 3,8 % 6,0 % 8,1 % 10,0 % 17,1 % 12,8 % 41,7 % 3,8 % 10,9 % 9,6 %
Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 4,0 % 2,5 % 4,0 % 2,5 % 2,5 % 3,0 %
Keskimääräinen liiketulos- marginaali 2012–2016 18,9 % 17,7 % 17,5 % 12,8 % 18,6 % 16,8 % 17,5 % 15,0 % 13,5 % 14,4 %
WACC (verojen jälkeen) 8,0 % 7,8 % 8,2 % 8,0 % 14,2 % 10,9 % 13,4 % 10,9 % 9,3 % 12,6 %
WACC (ennen veroja) 10,2 % 10,0 % 10,7 % 9,9 % 17,0 % 12,4 % 16,8 % 13,0 % 10,7 % 13,6 %
*) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu (2012–2016)
LIIKEARVON KOHDISTUMINEN RAHAVIRTA A TUOT TAVILLE YKSIKÖILLE
(EUR 1,000) 2012 2011
Suomi 18 648 18 648
Ruotsi 55 098 45 367
Norja 35 524 33 666
Tanska 401 403
Venäjä – 2 800
Ukraina – 173
Baltian maat 10 318 10 311
Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia 10 618 –
Puola – 2 487
Slovakia – 7 896
Unkari 2 908 2 702
133 515 124 452
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
44
Ramirent 2012
Omaisuuserien arvonalentumistestaus on suoritettu 31.10.2012.
Edellinen arvonalentumistestaus suoritettiin 30.10.2011.
Vuosina 2012 ja 2011 suoritettujen arvonalentumistestien
perusteella rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) kerrytettä-
vissä oleva rahamäärä on kaikkien yksiköiden osalta kirjanpito-
arvoa korkeampi.
HERKKYYSANALYYSI
Keskeisin epävarmuustekijä arvonalentumistestauksessa on
johdon olettamus tulevien vuosien EBIT–tasosta kunkin CGU:n
osalta. Tulevien vuosien EBIT on puolestaan riippuvainen tulevien
vuosien arvioidun liikevaihdon ja EBIT–%:n toteutumisesta.
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin CGU:n
kerrytettävissä oleva rahamäärä (DCF) vähennettynä korollisilla
veloilla ylittää niiden kirjanpitoarvon.
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin tulevien vuo-
sien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron
prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena CGU:n kerrytettä-
vissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin CGU:n nettovarojen
kirjanpitoarvo.
Vapaa rahavirta sisältää liikevoiton, johon on lisätty poistot ja
josta on vähennetty investoinnit ja nettokäyttöpääoman muutos.
ARVONALENTUMISTESTI
(EUR 1,000) 2012 2011
Suomi 256,9 180,6
Ruotsi 381,7 252,0
Norja 280,5 166,6
Tanska 89,8 56,7
Venäjä – 11,3
Venäjä ja Ukraina 14,6 –
Baltian maat 42,4 27,2
Ukraina – 2,9
Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia 24,0 –
Puola – 28,5
Slovakia – 7,5
Unkari 2,6 3,3
VAPA AN RAHAVIRRAN VÄHENNYS
2012 2011
Suomi –62,8 % −54,5 %
Ruotsi –58,5 % −52,9 %
Norja –54,1 % −42,7 %
Tanska –69,1 % −55,7 %
Venäjä – −24,6 %
Venäjä ja Ukraina –25,4 % –
Baltian maat –47,8 % −37,8 %
Ukraina – −37,4 %
Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia –22,6 % –
Puola – −43,9 %
Slovakia – −30,9 %
Unkari –16,1% −20,5 %
DISKONT TAUSKORON ENNEN VEROJA MUUTOS (PROSENT TIYKSIKKÖÄ)
2012 2011
Suomi 11,4 % 9,2 %
Ruotsi 8,9 % 8,9 %
Norja 8,4 % 6,1 %
Tanska 8,8 % 6,5 %
Venäjä – 3,5 %
Venäjä ja Ukraina 3,1 % –
Baltian maat 10,1 % 5,8 %
Ukraina – 3,5 %
Puola, Tsekki ja Slovakia 2,5 % –
Puola – 6,6 %
Slovakia – 3,9 %
Unkari 2,6 % 2,3 %
12. SIJOITUKSET OSAKKUUSYRIT YKSIIN JA YHTEISYRIT YKSIIN
(EUR 1,000) 2012 2011
Kirjanpitoarvo 1.1. 953 –
Lisäykset 1 879
Osuus tuloksesta 116 74
Kurssierot 55 –
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 125 953
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
45
Ramirent 2012
31.12.2012 KOTIPAIKKA VARAT VELAT LIIKEVAIHTOTILIKAUDEN
TULOSOMISTUS-OSUUS, %
Rogaland Montasjebygg AS Norja 950 40 2 952 289 40,00 %
Eastbound Machinery Oy Suomi 1 – – – 50,00 %
31.12.2011
Rogaland Montasjebygg AS Norja 673 28 2 865 185 40,00 %
Vuonna 2011 osakkuusyhtiöosakkeet esitettiin myytävissä olevien rahoitusvarojen erässä. Vuonna 2012 vertailutietoa on oikaistu ja
osakkuusyhtiöosakkeet esitetään taseella omana eränään.
13. MY Y TÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT
(EUR 1,000) 2012 2011
Muut osakkeet 412 415
Kirjanpitoarvo 31.12. 412 415
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin noteeraamattomista osakkeista. Vuonna 2011 osakkuusyhtiöosakkeet esitettiin
myytävissä olevien rahoitusvarojen erässä. Vuonna 2012 vertailutietoa on oikaistu ja osakkuusyhtiöosakkeet esitetään taseella
omana eränään (liitetieto 12).
14. L ASKENNALLISET VEROSA AMISET
LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2012
(EUR 1,000)ALKAVA TASE 1.1
TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTU
MUIHIN LAAJAN - TULOKSEN
ERIIN KIRJATTUKURSSI-
EROTYRITYSHANKINNAT
JA LUOVUTUKSETPÄÄTTÄVÄ
TASE 31.12.
Vahvistetut tappiot 6 634 −1 700 – 111 −920 4 125
Käyvän arvon oikaisut 1 845 −2 328 – – 2 171
Eläkevelvoitteet 184 89 – 12 – 285
Konserniyhdistely ja eliminoinnit 197 – – −75 – 122
Muut väliaikaiset erot 3 323 −556 – 202 −483 2 486
12 183 −2 169 328 250 −1 403 9 189
Konsernitilinpäätökseen sisältyy laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryritysten vahvistetuista tai vahvistettavista tappioista,
jotka ovat olleet tappiollisia raportointikaudella tai tätä edeltävällä kaudella. Konsernin johto on arvioinut näiden tytäryritysten
mahdollisuuden hyödyntää nämä tappiot niiden kausien aikana, jolloin tappiot voidaan vähentää verotettavasta tulosta kussakin
tytäryrityksessä. Tämä arvio perustuu johdon parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kyseisten yhtiöiden tulevaisuuden näkymistä
ja tarvittaessa on osa laskennallisesta verosaamisesta jätetty kirjaamatta, jos niiden hyödyntämisestä ei ole riittävää varmuutta.
Kirjaamatta jätetyn laskennallisen verosaamisen määrä on yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011).
Alla esitetään tietoja konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä:
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2011
(EUR 1,000)ALKAVA TASE 1.1
TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTU
MUIHIN LAAJAN - TULOKSEN
ERIIN KIRJATTUKURSSI-
EROTYRITYSHANKINNAT
JA LUOVUTUKSETPÄÄTTÄVÄ
TASE 31.12.
Vahvistetut tappiot 7 253 −598 – −21 – 6 634
Käyvän arvon oikaisut 1 448 −321 716 2 – 1 845
Eläkevelvoitteet 268 −84 – – – 184
Konserniyhdistely ja eliminoinnit 197 – – – – 197
Muut väliaikaiset erot 4 159 −941 – −133 238 3 323
13 325 −1 944 716 −152 238 12 183
46
Ramirent 2012
15. VAIHTO-OMAISUUS
(EUR 1,000) 2012 2011
Myyntituotteet 13 205 14 102
Varaosat ja muut palveluiden myynnin yhteydessä kulutettavat tarvikkeet 2 026 3 051
Muut 18 155
Kirjanpitoarvo 31.12. 15 250 17 309
16. MY YNTISA AMISET JA MUUT SA AMISET
(EUR 1,000) 2012 2011
Myyntisaamiset 132 752 118 750
Luottotappiovaraus -11 061 −14 660
Muut saamiset 1 457 2 072
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset 12 452 13 837
Kirjanpitoarvo 31.12. 135 600 120 000
ENNAKKOMAKSUT JA SIIRTOSAAMISET KOOSTUVAT SEURAAVISTA
(EUR 1,000) 2012 2011
Kertyneet vuokratuotot 1 961 2 085
Kertyneet korkotuotot 131 421
Arvonlisäverosaamiset 146 531
Ennakkoon maksetut vakuutukset 409 928
Ennakkoon maksetut kiinteistöjen vuokrakulut 1 839 2 207
Ennakkoon maksetut muut vuokrakulut 1 087 1 088
Muut ennakkomaksut 6 879 6 577
12 452 13 837
17. RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT
(EUR 1,000) 2012 2011
Kirjanpitoarvo 31.12.
Käteinen raha ja pankkitalletukset 1 338 2 431
18. YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRETTÄVIKSI LUOKITELLUT VARAT JA VEL AT
YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRET TÄVIKSI LUOKITELLUT VARAT
(EUR 1,000) 2012
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 31 472
Liikearvo 3 068
Muut aineettomat hyödykkeet 13
Laskennalliset verosaamiset 1 403
Pitkäaikaiset varat yhteensä 35 955
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 430
Myynti- ja muut saamiset 4 344
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2
Rahavarat ja muut rahoitusvarat 518
Lyhytaikaiset varat yhteensä 6 295
Varat yhteensä 42 250
YHTEISYRIT YKSELLE SIIRRET TÄVIKSI LUOKITELLUT VEL AT
(EUR 1,000) 2012
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 3 151
Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 151
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 3 325
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 69
Lyhytaikaiset velat yhteensä 3 394
Velat yhteensä 6 545
Lisäksi siirtyviin omaisuuseriin sisältyy:
Konsernin sisäisiä saatavia 3 830
Konsernin sisäisiä velkoja 23 069
Valuuttakurssieroja -2 218
Ramirent ja Cramo ovat muodostaneet yhteisyrityksen yhdis-
tääkseen liiketoimintansa Venäjällä ja Ukrainassa. Yhteisyritystä
varten on perustettu uusi osakeyhtiö Eastbound Machinery
Oy, joka tulee toimimaan yhteisyrityksen emoyhtiönä ja johon
Ramirent ja Cramo apportoivat Venäjän ja Ukrainan tytäryh-
tiöidensä osakkeet. Ramirent (omistusosuus 50 prosenttia) ja
Cramo (omistusosuus 50 prosenttia) omistavat ja kontrolloivat
yhteisyrityksen yhdessä.
Yhteisyritys tulee olemaan johtava konevuokrauspalveluiden
tuottaja Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Yhteisyrityksen
yhdistetty liikevaihto oli vuonna 2012 noin 52 miljoonaa euroa
ja käyttökatemarginaalin noin 35 prosenttia. Yhteisyrityksen
henkilömäärä on noin 400 ja sillä on 22 omaa toimipistettä.
Transaktion lopullinen toteutuminen edellyttää kilpailuviran-
omaisten hyväksyntää.
Ramirentin venäläisten tytäryhtiöiden ja ukrainalaisen tytäryhtiön
varat ja velat luokiteltiin ”yhteisyritykselle siirrettäviksi” 31.10.2012
ja ne raportoidaan osana Europe East -segmenttiä. Osuus
yhteisyrityksen tuloksesta tullaan kirjaamaan pääomaosuusmene-
telmällä ja raportoimaan osana Europe East -segmenttiä.
Rahavarojen käypä arvo ei eroa kirjanpitoarvosta.
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
47
Ramirent 2012
Hallitus on hyväksynyt Ramirentin pääoman hallinnan tavoitteet
konsernin rahoituspolitiikassa ja strategia–suunnitelmassa.
Ramirentin tavoitteena on vahva taserakenne, joka tarjoaa
taloudellista vakautta taloudellisista suhdanteista ja ulkoi-
sista rahoitusmahdollisuuksista osin riippumatta. Tämä antaa
Ramirentille mahdollisuuden tehdä pitkän aikavälin liiketoiminta-
päätöksiä ja hyödyntää avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia
kaikissa suhdanteissa. Lisäksi yhtiön tavoitteena on vakaa,
yhtiön pääomakustannukset ylittävä tuotto.
Ramirent Oyj:n hallitus on vahvistanut Ramirent-konsernin pit-
kän aikavälin taloudelliset tavoitteet kokouksessaan 26.11.2012.
Uudistetut pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat linjassa
strategisten tavoitteiden kanssa ja korostavat omistaja-
arvon luomista.
Taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:
• Oman pääoman tuotto (ROE), 18 % yli suhdanteen
• Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) tulee olla alle
1,6x jokaisen tilikauden lopussa
• Osingonjako vähintään 40 % tilikauden nettotuloksesta
Aikaisemmat tavoitteet olivat osakekohtaisen tuloksen kasvu yli
15% yli suhdanteen, sijoitetun pääoman tuotto yli 18 % yli suhdan-
teen, osingonjako vähintään 40 % osakekohtaisesta tuloksesta ja
velkaantumisaste enimmillään 120 % tilikauden lopussa.
Ramirentin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja investoinnit
uuteen kalustoon sekä olemassa olevan kaluston tehokas
käyttö heijastuvat kasvumahdollisuuksiin ja kannattavuuteen.
Ramirentin tulevaisuuden käyttöomaisuushyödykeinvestointien
määrä riippuu lukuisista tekijöistä, kuten yleisistä taloudellisista
olosuhteista ja kasvunäkymistä. Liiketoiminta on luonteeltaan
syklistä, mutta investointien keskeyttäminen vaikuttaisi melko
nopeasti kassavirtaan. Investointien ajoitus ja määrä ovat
keskeisiä tavoitellun pääomarakenteen saavuttamiseksi.
Ramirentin tavoitteena on maksaa vuosittain osinkoja vähin-
tään 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus on
ehdottanut vuoden 2013 yhtiökokoukselle osinkojen määräksi
0,34 euroa osakkeelta, mikä vastaa 57,6 % tilikauden voitosta.
Viimeisten viiden vuoden aikana varsinaiset osingot ovat olleet
keskimäärin 131,5 % vuoden tuloksesta.
Vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin maksaa
vuodelta 2011 osinkoa 0,28 euroa osakkeelta. Osingonjaon
täsmäytyspäivä oli 2.4.2012 ja osinko maksettiin 11.4.2012.
Hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennet-
ta. Yhtiö tarkastelee säännöllisesti nettovelkaantumisastetta
ja muita taloudellisia tavoitelukuja.
19. PÄ ÄOMAN HALLINTA
(1 000 EUR) 2012 2011
Korolliset velat 240 712 265 221
Käteis– ja muut rahavarat −1 338 −2 431
Nettovelat 239 375 262 789
Oma pääoma 367 672 326 000
Nettovelkaantumisaste 65,1 % 80,6 %
20. OMA PÄ ÄOMA
OSAKEMÄÄRÄ (TUHAT KPL)
OMIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL) OSAKEPÄÄOMA
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 108 698 393 25 000
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 108 698 680 25 000
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 108 698 1 030 25 000
OSAKEMÄÄRÄ JA OSAKEPÄÄOMA
Yhtiön osakepääoma 31.12.2012 koostuu 108 697 328 osakkees-
ta joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on 0,2300
euroa per osake.
Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus on yksi
ääni per osake.
Vuoden 2012 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 1 030 192
omaa osaketta.
HALLITUKSEN VALTUUTUS HANKKIA OMIA OSAKKEITA
Ramirentin hallituksella on vuoden 2013 varsinaiseen yhtiöko-
koukseen saakka voimassa oleva valtuutus päättää enintään 10
869 732 yhtiön osakkeen ostamisesta. Valtuutus kattaa myös
yhtiön oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi.
Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla
pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ
OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Velkojen suhde omaan pääomaan 31.12.2012 ja 31.12.2011 oli seuraava:
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
48
Ramirent 2012
Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdolli-
sissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuulu-
vissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi taikka yhtiöllä
pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään muista osakkeiden
ostoon liittyvistä ehdoista.
Ramirentin hallitus on ostanut 7.4.2011 pidetyn yhtiökokouksen
antaman valtuutuksen perusteella 350.000 yhtiön osaketta.
Osakkeet on hankittu käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestel-
mässä, vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa
yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien
rahoittamiseksi taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen
luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankintaan on
painava taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan julkisessa
kaupankäynnissä ja käyttötarkoitus on yhtiön ja sen osakkeen-
omistajien edun mukainen.
HALLITUKSEN VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEANNISTA SEKÄ OPTIO–
OIKEUKSIEN, VAIHTOVELKAKIRJALAINOJEN JA/TAI ERITYISTEN
OIKEUKSIEN ANTAMISESTA
Ramirentin hallituksella on valtuutus päättää enintään
21 739 465 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään
10 869 732 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovutta-
misesta. Valtuutus on voimassa kolme vuotta vuoden 2010
varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä.
Uudet osakkeet voidaan antaa ja omat osakkeet voidaan
luovuttaa maksua vastaan yhtiön osakkeenomistajille siinä
suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita;
tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla
osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen
syy, kuten osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa
yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa
järjestelyissä, taikka investointien rahoittamiseksi.
Uusista osakkeista ja yhtiön omista osakkeista maksettava mer-
kintähinta voidaan merkitä kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon siten kuin hallitus siitä päättää.
Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin liittyvistä ehdoista.
Valtuutusta laskea liikkeeseen uusia osakkeita ja optio–oikeuk-
sia ei ole käytetty vuonna 2012.
OSAKKEENOMISTAJAT
31.12.2012 OSAKEMÄÄRÄOSUUS OSAKKEISTA
JA ÄÄNISTÄ
Nordstjernan AB 31 882 078 29,33 %
Oy Julius Tallberg Ab 11 962 229 11,01 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 7 368 799 6,78 %
Odin sijoitusrahasto 4 638 955 4,27 %
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 295 154 3,03 %
Nordea sijoitusrahasto 2 664 173 2,45 %
LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 2 407 668 2,22 %
Aktia sijoitusrahasto 2 072 640 1,91 %
Veritas eläkevakuutusosakeyhtiö 1 508 768 1,39 %
Föreningen Konstsamfundet rf 825 000 0,76 %
Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet 1 030 192 0,95 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet 17 200 818 15,82 %
Muut osakkeenomistajat 21 840 854 20,09 %
Yhteensä 108 697 328 100,00 %
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
49
Ramirent 2012
21. L ASKENNALLISET VEROVEL AT
LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2012
(EUR 1,000)AVAAVA
TASE 1.1.
TULOS- VAIKUTTEISESTI
KIRJATTU KURSSIEROT
YRITYS- HANKINNAT JA
–LUOVUTUKSET
YHTEIS-YRITYKSELLE SIIRRETTÄVÄT
VELATPÄÄTTÄVÄ
TASE 31.12.
Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut 14 665 3 066 474 1 433 −236 19 402
Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 42 424 −2 859 1 029 272 −2 305 38 561
Muut veronalaiset väliaikaiset erot 16 601 −1 618 979 18 −610 15 370
73 690 −1 411 2 482 1 723 −3 151 73 333
22. EL ÄKEVELVOITTEET
TULOSL ASKELMA AN KIRJATUT EL ÄKEKULUT
(EUR 1,000) 2012 2011
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut –1 381 –973
Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut –9 943 –7 812
–11 323 –8 784
ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYKULUJEN OSATEKIJÄT
(EUR 1,000) 2012 2011
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot −747 −447
Korkomenot −478 −394
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) −155 −132
−1 381 −973
ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN NET TOVEL AN OSATEKIJÄT
(EUR 1,000) 2012 2011
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 13 948 10 965
Ylikate (–) / alikate (+) 13 948 10 965
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) −5 255 −3 739
Velvoitteiden nettovelka 31.12. 8 693 7 226
Määrät taseessa
Velat 8 693 7 226
Nettovelka 8 693 7 226
Ramirent on järjestänyt työsuhteen jälkeiset etuudet etuus-
pohjaisin ja maksupohjaisin eläkejärjestelyin. Etuuspohjaisia
eläkejärjestelyitä, joita hallinnoidaan vakuutusyhtiöiden kautta,
esiintyy Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa oleva etuuspohjainen
eläkejärjestely on muutettu osittain maksupohjaiseksi vuoden
2010 aikana.
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin osallistuvien työntekijöiden
eläke–etuuden suuruus eläkkeelle jäämishetkellä määritetään
tiettyjen tekijöiden, kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien
perusteella. Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut ja
niiden jako etuuspohjaisiin ja maksupohjaisiin kuluihin esitetään
alla olevassa taulukossa.
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2011
(EUR 1,000)AVAAVA
TASE 1.1.
TULOS- VAIKUTTEISESTI
KIRJATTU KURSSIEROT
YRITYS- HANKINNAT JA
–LUOVUTUKSET
YHTEIS-YRITYKSELLE SIIRRETTÄVÄT
VELATPÄÄTTÄVÄ
TASE 31.12.
Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut 2 387 232 76 11 970 – 14 665
Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot 42 852 −226 −202 – – 42 424
Muut veronalaiset väliaikaiset erot 15 174 408 22 997 – 16 601
60 413 414 −104 12 967 – 73 690
50
Ramirent 2012
ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOIT TEEN NYK YARVON MUUTOS
(EUR 1,000) 2012 2011
Velvoitteen nykyarvo 1.1. 10 965 9 606
Muuntoerot 443 68
Työsuorituksesta johtuvat menot 747 447
Korkomenot 478 394
Vakuutusmatemaattiset voitot (–) ja tappiot (+) 1 525 651
Maksetut etuudet −210 −202
Velvoitteen nykyarvo 31.12. 13 948 10 965
KESKEISET VAKUUTUSMATEMA AT TISET OLET TAMUKSET
2012 2011
Diskonttauskorko
Ruotsi 4,00 % 4,00 %
Norja 2,30 % 3,70 %
Tuleva palkankorotusolettamus
Ruotsi 3,00 % 3,00 %
Norja 3,50 % 4,00 %
Arvioitu etuuden lisäys tulevaisuudessa
Ruotsi 2,00 % 2,00 %
Norja 1,40 % 1,00 %
ETUUSPOHJAISTEN EL ÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOIT TEEN NYK YARVO JA EL ÄKEJÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJENK ÄYPÄ ARVO TILIK AUDEN LOPUSSA
(EUR 1,000) 2012 2011
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteen nykyarvo 13 948 10 965
Ylikate (–) / alikate (+) 13 948 10 965
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin 127 154
Vuodelle 2013 arvioidut työnantajan suoritettavaksi tulevat maksut ovat 0,4 milj. euroa (tilikauden 2011 päättyessä arvioidut
vuoden 2012 maksut olivat 0,4 milj. euroa).
MUUTETUN IAS 19 SOVELTAMINEN
Muutetun IAS 19 standardin soveltamisesta vuoden 2013 alusta
lukien aiheutuu kaksi merkittävää muutosta. Putkimenetelmä
ei enää ole käytettävissä vaan kaikki vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappio kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Vuoden
2012 luvut tullaan esittämään uusien periaatteiden mukaisesti
vertailutietoina vuoden 2013 taloudellisessa raportoinnissa.
Putkimenetelmän poistuminen aiheuttaa 3,7 milj. euron suu-
ruisen vaikutuksen vuoden 2012 alussa. Uudelleen määritetty
eläkekustannus vuodelle 2012 on 1,2 milj. euroa ja muihin laajan
tuloksen eriin 1,5 milj. euroa vuonna 2012.
Toinen merkittävä muutos IAS 19:ssa on rajoittaa järjestelyn
varojen odotettu tuotto määritettäväksi samalla korkokannalla,
jolla velvoite diskontataan. Tällä muutoksella ei ole vaikutusta
Ramirentille, koska Ramirentin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin
ei sisälly järjestelyihin kuuluvia varoja.
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
51
Ramirent 2012
23. VARAUKSET
VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2012
(EUR 1,000)IRTISANOMISIIN
LIITTYVÄT VARAUKSET
VUOKRASOPIMUKSET LIITTYEN
VUOKRATILOIHINMUUT
VARAUKSET YHTEENSÄ
Varaukset 1.1. 187 1 744 785 2 716
Varausten lisäykset 198 189 – 387
Käytetyt varaukset −279 −1 021 −55 −1 354
Käyttämättömien varausten peruutukset -14 – – -14
Kurssierot -63 95 30 62
Varaukset 31.12. 30 1 007 760 1 797
Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan:
Vuoden 2013 aikana 30 794 2 826
Vuoden 2014 aikana – 107 57 164
Vuoden 2015 aikana – 51 38 88
Vuoden 2016 aikana – 21 38 59
Myöhemmin – 34 626 660
Yhteensä 30 1 007 760 1 797
KIRJANPITOARVO 31.12.
(EUR 1,000) 2012 2011
Pitkäaikaiset 972 1 553
Lyhytaikaiset 826 1 163
1 797 2 716
Konserni on toteuttanut vuosina 2008 ja 2009 laajat uudelleenjärjestelyt. Kirjatut varaukset liittyvät pääosin uudelleenjärjes-
telyihin. Uudelleenjärjestelyvaraukset on jaettu irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokratilojen irtisanomisiin liittyviin varauksiin,
vuokrauskaluston vuokrasopimusten irtisanomisiin liittyviin varauksiin ja muihin uudelleenjärjestelystä aiheutuviin kuluihin. Muut
varaukset sisältää myös Ruotsissa myytyihin kiinteistöihin liittyvän ympäristövarauksen.
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2011
(EUR 1,000)IRTISANOMISIIN
LIITTYVÄT VARAUKSET
VUOKRASOPIMUKSET LIITTYEN
VUOKRATILOIHINMUUT
VARAUKSET YHTEENSÄ
Varaukset 1.1. 316 2 814 978 4 109
Varausten lisäykset 120 180 – 300
Käytetyt varaukset −318 −1 207 −199 −1 724
Kurssierot 69 −44 6 31
Varaukset 31.12. 187 1 744 785 2 716
Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan:
Vuoden 2012 aikana 120 988 55 1 163
Vuoden 2013 aikana 67 580 36 683
Vuoden 2014 aikana – 114 36 150
Vuoden 2015 aikana – 33 36 69
Myöhemmin – 29 622 651
Yhteensä 187 1 744 785 2 716
52
Ramirent 2012
24. RAHOITUSVEL AT
KOROLLISET VELAT 31.12.2012
(EUR 1,000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ
Lainat rahoituslaitoksilta –33 190 633 190 600
Muut pitkäaikaiset velat – 543 543
Yritystodistukset 49 500 – 49 500
Rahoitusleasingvelat 46 23 69
49 513 191 199 240 712
KOROLLISET VELAT 31.12.2011
(EUR 1,000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ
Lainat rahoituslaitoksilta 1 353 219 525 220 878
Muut pitkäaikaiset velat – 226 226
Yritystodistukset 44 000 – 44 000
Rahoitusleasingvelat 95 22 117
45 448 219 773 265 221
RAHOITUSLEASINGVEL AT – VÄHIMMÄISVUOKRIEN KOKONAISMÄ ÄRÄ
(EUR 1,000) 2012 2011
Erääntyy yhden vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 46 95
Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 23 22
Vastaisten rahoitusleasingmaksujen vähimmäismäärä 69 118
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut − −1
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 69 117
VASTAISTEN RAHOITUSLEASINGMAKSUJEN VÄHIMMÄISMÄ ÄRÄN NYK YARVO
(EUR 1,000) 2012 2011
Erääntyy yhden vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 46 95
Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä 23 22
Vastaisten rahoitusleasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvo 69 117
Muut velat, 8,1 miljoonaa euroa (11,7 miljoonaa euroa vuonna 2011), muodostuvat hankittuihin tytäryrityksiin ja liiketoimintoihin
liittyvien ehdollisten lisäkauppahintojen ja muiden kauppahintavelkojen pitkäaikaisesta osuudesta.
25. MUUT VEL AT
26. OSTOVEL AT JA MUUT VEL AT
Kirjanpitoarvo 31.12.
(EUR 1,000) 2012 2011
Ostovelat 38 505 38 120
Muut velat 26 590 29 243
Siirtovelat 47 752 40 847
Saadut ennakot 109 810
112 956 109 020
SIIRTOVELAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA
(EUR 1,000) 2012 2011
Kertyneet korkokulut 3 272 1 981
Kertyneet henkilöstökulut 19 702 19 309
Tuloennakot 2 879 3 314
Muut erät 21 898 16 243
47 752 40 847
Tytäryhtiö– ja liiketoimintahankinnoissa syntyneiden kauppahintavelkojen lyhytaikainen osuus sisältyy yllä olevassa
taulukossa muihin velkoihin.
KONSERNITASEEN LIITETIEDOT
53
Ramirent 2012
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
TYTÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2012
Ramirent on ostanut Ruotsissa sijaitsevan TLM:n (Tannefors
Lift- och Maskinuthyrning), joka on yksi Östergötlandin alueen
johtavista konevuokraamoista. Yrityksen liikevaihto on noin
8,8 miljoonaa euroa ja sillä on kolme toimipistettä. Ramirent
hankki tytäryhtiöt TLM i Linköping AB:n, TLM i Norrköping AB:n,
TLM i Motala AB:n ja TLM Ställningar AB:n. TLM on erikoistunut
nostimiin, telineisiin, työmaatiloihin sekä pienkoneisiin. Lisäksi
yritys myy rakennustarvikkeita rakentamisen ja teollisuuden
toimialoille sekä julkiselle sektorille ja kuluttajille. Määräysvallan
siirtymäajankohta oli 1.1.2012.
Yhteenveto yllä kuvatuista liiketoimintojen hankinnoista vuonna
2012 on esitetty alla. Hankintamenot on muunnettu euroiksi
käyttäen hankinta–ajankohdan kurssia.
Joidenkin hankintojen yhteydessä Ramirent on sopinut
maksavansa myyjille ehdollista kauppahintavastiketta.
Lisäkauppahinta perustuu asetettujen taloudellisten tavoittei-
den saavuttamiseen.
Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo kohdistuu
pääasiassa synergiahyötyihin ja pätevään henkilöstöön.
Liikearvo sisältää sellaiset synergiahyödyt, joita ei voida
merkitä taseeseen erillisinä aineettomina hyödykkeinä, kuten
lisääntynyt volyymi hankittujen liiketoimintojen markkina–
alueilla ja henkilöstö liiketoimintojen yhdistämisen kohteissa
sekä kaikenlaiset kasvaneeseen yrityskokoon liittyvät hyödyt.
Liikearvoon ei sisälly tuloverotuksessa vähennyskelpoista osuutta.
Konsernille on aiheutunut hankintoihin liittyviä menoja 0,2
miljoonaa euroa liittyen ulkoisiin palkkioihin ja due diligence
–kuluihin. Nämä palkkiot ja due diligence –kulut on kirjattu
liiketoiminnan kuluihin.
Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy hankinnan kohteiden hankin-
ta–ajankohdan jälkeistä liikevaihtoa yhteensä 9,3 miljoonaa euroa
ja tilikauden tulokseen sisältyy hankinnan kohteiden hankinta–
ajankohdan jälkeistä tulosta yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.
TYTÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2011
Ramirent allekirjoitti 14.12.2010 sopimuksen E. Pihl & Søn A.S.:n
pienrakennuskone– ja henkilö– ja tavarahissitoiminnan hankin-
nasta sekä allekirjoitti viisivuotisen vuokraussopimuksen E. Pihl &
Søn A.S.:n kanssa. Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.1.2011.
Ramirent hankki 1.2.2011 Länsi–Jyllannissa sijaitsevan Jydsk
Materiel Udlejningin konevuokraamoliiketoiminnan. Hankittu
liiketoiminta merkitsee Ramirentille arviolta 1,5 miljoonan euron
liikevaihtoa Tanskassa.
Ramirent käytti 8.3.2011 optiotaan hankkia loput 40 % slovakia-
laisen Ramirent spol.sr.o:n (OTS) osakkeista, josta Ramirent oli
hankkinut 60 % omistusosuuden tammikuussa 2008.
Ramirent solmi 29.3.2011 sopimuksen Destia Oy:n työmaatilojen
ja osan sen pienrakennuskoneista sekä niihin liittyvien toiminto-
jen hankinnasta ja solmi viiden vuoden kone– ja laitevuokraso-
pimuksen Destia Oy:n kanssa. Määräysvallan siirtymäajankohta
oli 1.4.2011.
Ramirent hankki 1.4.2011 tšekkiläisen yrityksen Stavební Doprava
a Mechanizace (SDM) konevuokrausliiketoimintaan liittyvät
rakennuskoneet.
Ramirent hankki 4.5.2011 tšekkiläisen rakennuskoneyrityksen
RENT MB s.r.o.:n (”RENT MB”) konevuokrausliiketoimintaan
liittyvät rakennuskoneet.
Ramirent hankki 10.5.2011 100 % Suomen Sääsuoja Oy:sta.
Hankinta vahvistaa Ramirentin asemaa kasvavilla sääsuojamark-
kinoilla ja mahdollistaa entistä laajempien kokonaispalveluiden
27. YRIT YSHANKINNAT JA –MY YNNIT
T Y TÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT 31.12.2012
(EUR 1,000)
Luovutettu vastike
Rahavarat 10 933
Ehdollinen vastike 2 917
Kokonaishankintameno 13 850
HANKIT TUJEN VAROJEN JA VASTAT TAVAKSI OTET TUJEN VELKOJEN ARVOT
(EUR 1,000)
Rahavarat 860
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4 197
Aineettomat hyödykkeet 3 803
Vaihto-omaisuus 326
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 316
Ostovelat ja muut velat −2 625
Laskennalliset verovelat −1 723
Nettovarallisuus 6 154
Liikearvo 7 697
Hankintaan liittyvät kulut 163
LIITETIEDOTMUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
54
Ramirent 2012
tarjonnan. Lisäksi Suomen Sääsuoja Oy:n henkilöstön vahva
osaaminen ja hyvät asiakassuhteet edistävät palveluittemme
kehittämistä ja vahvistavat Ramirentin asemaa keskeisimmissä
asiakassegmenteissä.
Ramirent allekirjoitti 27.6.2011 sopimuksen hankkia 100 %
Rogaland Planbygg AS:sta, johtavasta Norjan kaasu– ja öljyteol-
lisuuden työmaatilojen vuokraajasta. Yritysosto lisää Ramirent
Norjan liikevaihtoa vuositasolla noin 22 miljoonalla eurolla. Kauppa
tukee Ramirent–konsernin strategiaa lisätä asiakaspohjaa
laajentamalla myös tuotevalikoimaa, tällä kertaa tila– ja kontti-
ratkaisuilla. Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.7.2011. Hankitun
yhtiön nimeksi muutettiin Ramirent Module Systems AS.
Ramirent allekirjoitti 30.6.2011 sopimuksen hankkia 100 %
Hyrman i Lund AB:sta, yhdestä johtavasta konevuokrausalan
yrityksestä Etelä–Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto on noin 15 miljoo-
naa euroa ja se toimii seitsemällä paikkakunnalla. Yritysosto on
Ramirentille yksi merkittävimmistä Ruotsissa ja yritysosto tuo
lisää tietotaitoa ja vahvistaa palvelua ja paikallista läsnäoloa.
Määräysvallan siirtymäajankohta oli 1.8.2011.
Ramirent AB hankki 13.12.2011 100 % ruotsalaisesta räätälöi-
tyihin tiloihin erikoistuneesta konevuokraamosta Consensus
Entreprenad AB:sta. Yhtiö on erikoistunut räätälöityihin ja
siirrettäviin tiloihin. Yhtiö toimii yhdessä toimipisteessä
Karlskogassa ja on johtava toimija paikallisella markkinallaan
sekä teollisuusasiakkaiden parissa myös muualla Ruotsissa.
Ramirent AB allekirjoitti sopimuksen Ruotsissa sijaitsevan
konevuokraamo TLM:n (Tannefors Lift– och Maskinuthyrning)
hankinnasta 21.12.2011. TLM on yksi Östergötlandin alueen
johtavista konevuokraamoista. Kauppa saatiin päätöksen ja
määräysvalta siirtyi Ramirentille tammikuussa 2012. Siten
hankinta yhdistellään Ramirentin lukuihin vuodesta 2012 alkaen.
Yhteenveto yllä kuvatuista liiketoimintojen hankinnoista vuonna
2011 on esitetty alla. Hankintamenot on muunnettu euroiksi
käyttäen hankinta–ajankohdan kurssia.
Joidenkin hankintojen yhteydessä Ramirent on sopinut maksa-
vansa myyjille ehdollista kauppahintavastiketta. Lisäkauppahinta
perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttami-
seen. Joissakin hankinnoissa osa ehdollisesta lisäkauppahinnasta
perustuu ehtoon, että eräät avainhenkilöt jatkavat Ramirent–
konsernin palveluksessa hankitun liiketoiminnan haltuunottovai-
heessa. Tämä osuus ehdollisesta lisäkauppahinnasta kirjataan
henkilöstökuluksi palvelun tuottamisajanjakson aikana.
Liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo kohdistuu
pääasiassa synergiahyötyihin ja pätevään henkilöstöön.
Liikearvo sisältää sellaiset synergiahyödyt, joita ei voida merkitä
taseeseen erillisinä aineettomina hyödykkeinä, kuten lisääntynyt
volyymi hankittujen liiketoimintojen markkina–alueilla ja henki-
löstö liiketoimintojen yhdistämisen kohteissa sekä kaikenlaiset
kasvaneeseen yrityskokoon liittyvät hyödyt.
Liikearvosta 0,2 miljoonan euron odotetaan olevan vähennyskel-
poinen tuloverotuksessa.
Konsernille on aiheutunut hankintoihin liittyviä menoja 0,8
miljoonaa euroa liittyen ulkoisiin palkkioihin ja due diligence
–kuluihin. Nämä palkkiot ja due diligence –kulut on kirjattu
liiketoiminnan kuluihin.
Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy hankinnan kohteiden han-
kinta–ajankohdan jälkeistä liikevaihtoa yhteensä 26,7 miljoonaa
euroa ja tilikauden tulokseen sisältyy hankinnan kohteiden han-
kinta–ajankohdan jälkeistä tulosta yhteensä 2,8 miljoonaa euroa.
Mikäli vuoden 2011 aikana toteutuneet liiketoimintojen yhdistä-
miset olisi toteutettu tilikauden alussa, olisi konsernin liikevaih-
to ollut 22,5 milj. euroa suurempi ja konsernin tilikauden tulos
olisi ollut 1,7 milj. euroa suurempi.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
T Y TÄRYHTIÖ– JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT 31.12.2011
(EUR 1,000)
Luovutettu vastike
Rahavarat 64 767
Ehdollinen vastike 16 323
Kokonaishankintameno 81 091
HANKIT TUJEN VAROJEN JA VASTAT TAVAKSI OTET TUJEN VELKOJEN ARVOT
(EUR 1,000)
Rahavarat 6 237
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 52 646
Aineettomat hyödykkeet 25 633
Sijoitukset 875
Vaihto–omaisuus 269
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6 634
Laskennalliset verosaamiset 238
Ostovelat ja muut velat −8 285
Rahoitusvelat −21 529
Laskennalliset verovelat −12 967
Nettovarallisuus 49 752
Liikearvo 31 339
Hankintaan liittyvät kulut 823
55
Ramirent 2012
RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET
Ramirent altistuu liiketoiminnassaan rahoitusriskeille.
Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski, korkoriski,
varainhankinta– ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoliriski (luot-
toriski). Hallitakseen näitä rahoitusriskejä ja vähentääkseen
niiden haitallisia vaikutuksia liiketoimintaan, varoihin ja velkoihin
sekä tulokseen Ramirent soveltaa riskienhallintapolitiikkaa, joka
on määritelty hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.
Rahoituspolitiikassa on määritelty riskienhallinnan periaatteet
niiden riskien osalta, joilla oletetaan olevan suurin vaikutus
Ramirentin liiketoimintaan. Lisäksi rahoituspolitiikka määrittää
Ramirent–konsernin rahoitustoimintojen yleiset periaatteet
päämääränään tavoitteiden asettaminen sekä rahoitusriskien
hallintastrategian, riskienhallinnan organisaation ja vastuunjaon
määrittely (työnjako konsernin sisällä ja vastuunjako määritel-
tyjen riskien käsittelyssä).
Ramirentin rahoituspolitiikan mukaisesti rahoitusriskien
hallinnalla pyritään turvaamaan liiketoiminnan rahoitustarpeet
ja minimoimaan rahoituskustannukset sekä valuutta–, korko– ja
muiden rahoitusriskien vaikutukset mahdollisimman kustannus-
tehokkaasti. Politiikka määrittää rahoituksen ja rahoitusriskien
hallinnan vastuut sekä kattaa valittujen rahoitusriskien suojaa-
miseen käytettävät instrumentit ja hyväksyttävät riskitasot.
Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu riskienhallinnan
ohjaamisesta ja toimintaohjeiden asettamisesta. Käytännön
tason riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksi-
kölle. Rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina ja
vastapuolena konsernin sisäisissä ja pääasiallisesti myös
ulkoisissa rahoitustoimissa. Konsernirahoitusyksikkö on
vastuussa rahoituspolitiikan täytäntöönpanosta ja konsernin
rahoitusriskien seurannasta. Ramirentin konsernirahoitus
vastaa konsernitason valuuttakurssi–, korko–, maksuvalmius–
ja varainhankintariskien hallinnasta läheisessä yhteistyössä
liiketoimintayksiköiden kanssa.
Konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja valvovat, että ris-
kienhallintaa hoidetaan konsernissa asianmukaisesti. Ramirentin
liiketoimintayksiköiden johto vastaa yksiköidensä rahoitusriski-
en seurannasta ja riskinhallinnasta rahoituspolitiikan ja muiden
konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.
VALUUTTAKURSSIRISKI
Ramirent on kansainvälinen konserni, jolla on liiketoimintaa
Pohjois–,Itä– ja Keski–Euroopan maissa. Konserniyhtiöiden vuok-
raus– ja myyntitulot kertyvät pääosin paikallisissa valuutoissa.
Yhtiöiden ostot ovat paikallisissa valuutoissa sekä osin euroissa.
Suuri osa investoinneista tehdään euroissa. Konserni altistuu
myös valuuttakurssiriskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä
rahoitustoiminnasta ja valuuttamääräisistä nettoinvestoinnista.
TRANSAKTIORISKI
Ramirentin toimintaperiaate on minimoida valuuttakurssivaihte-
luiden vaikutukset konsernin tulokseen. Tähän pyritään hajaut-
tamalla ostoja, myyntejä ja sekä rahoitussopimuksia ajallisesti
sekä kiinnittämällä suurien valuuttakertymien kurssit tarvitta-
vaksi ajaksi. Suojattavia riskipositioita määriteltäessä otetaan
huomioon sopimuksiin perustuvat sitoumukset ja seuraavan 12
kuukauden ajalle ennustetut kassavirrat sekä osinkosaamiset.
Transaktioriskipositioiden suojaaminen tapahtuu käyttämällä
valuuttatermiinejä. Yksiköiden suojaustoimien vastapuolena on
yleensä konsernin emoyhtiö. Konsernin rahoitusyksikkö yhdistää
ja tarvittaessa suojaa keskitetysti liiketoimintayksiköiden positiot
käyttämällä ulkoista lainanottoa riskipositioita vastaavissa
valuutoissa ja ulkoisia valuuttatermiinejä.
Suurimmat transaktioriskipositiot muodostuvat ulkomaisista
ostoista ja konsernin sisäisestä rahoituksesta. Ramirentin
Ruotsin, Norjan ja Puolan liiketoimien laajuuden vuoksi Ramirent
altistuu pääasiassa Ruotsin (SEK) ja Norjan (NOK) kruunujen
sekä Puolan Zlotyn (PLN) vaihtelusta aiheutuvalle valuuttakurs-
siriskille, erityisesti konsernin sisäisessä rahoitustoiminnassa.
Emoyhtiö suojautuu valuuttariskeiltä sovittamalla pitkäaikaiset
ulkoiset luotot merkittävimpiin sisäisiin antolainoihin. Venäjän
ja Ukrainan valuutan määräinen liiketoiminta on vähäisempää,
mutta kyseisten valuuttojen vaikean suojattavuuden sekä suuri-
en vaihteluiden vuoksi ne muodostavat suurehkon riskin.
31.12.2012 Ramirentillä oli avoimia valuuttatermiinisopimuksia
52,5 (55,4) milj. euroa (nimellisarvo), joiden markkina–arvo oli
−0,3 (−0,3) milj. euroa.
28. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
56
Ramirent 2012
(EUR 1,000)
EUR–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN TOIMINTA-
VALUUTTA EI OLE EUR 2012
SEK–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN RAPORTOINTI–
VALUUTTA NOK 2012
EUR–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN TOIMINTA-
VALUUTTA EI OLE EUR 2012
SEK–POSITIO YHTIÖILLÄ JOIDEN RAPORTOINTI–
VALUUTTA NOK 2011
Myyntisaamiset 1 639 – 48 –
Ostovelat –2 688 –92 –992 –13
–1 048 –92 –944 –13
Alla olevassa taulukossa on esitetty Ramirentin myyntisaamiset ja ostovelat valuutoittain tilinpäätöshetkellä 31.12.2012:
KOROLLISET VEL AT VALUUTOIT TAIN
(EUR 1,000) 2012 2011
EUR 164 027 167 410
PLN 7 061 10 759
SEK 22 905 28 001
NOK 46 719 59 050
240 713 265 221
HERKKYYSANALYYSI
Alla olevassa taulukossa on pyritty havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen herkkyyttä esitettyjen valuuttakurssien +/–10
%:n muutokselle. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyviin rahoitusinstrumentteihin: rahoitusvaroihin
ja –velkoihin mukaan lukien kaikki suojausinstrumentit. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina. Analyysi on
suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle 2011.
(EUR 1,000) 2012 2011
+/–10 % muutos EUR/PLN valuuttakurssissa +/– 491 +/– 785
+/–10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa +/– 4 394 +/– 3 556
+/–10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa +/– 7 529 +/– 9 452
+/–10 % muutos in EUR/DKK valuuttakurssissa +/– 259 –
+/–10 % muutos euron suhteessa muihin valuuttoihin – /+ 28 – /+ 4
+/– 12 645 +/– 13 788
+/–10 % muutos euroissa konsernin sisäisistä eristä – /+ 16 073 – /+ 18 145
Euron 10 %:n heikkenemisellä yllä oleviin valuuttoihin tilin-
päätöshetkellä olisi ollut sama, mutta vastakkainen vaikutus
olettaen, että kaikki muut tekijät olisivat pysyneet muuttumat-
tomina. Pääosa ylläkuvatuista positioista on syntynyt ulkoisista
valuuttalainoista. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty myös
konsernin sisäisten erien, konsernin sisäisten lainasaamisten
herkkyys valuuttakurssien muutokselle.
TRANSLAATIORISKI
Konserniyhtiöiden rahoitustarpeet katetaan osin emoyhtiön
tekemillä oman pääoman sijoituksilla (translaatioriski) ja emoyh-
tiön paikallisvaluutoissa myöntämin sisäisin lainoin. Ramirent on
päättänyt, ettei se tällä hetkellä suojaa ulkomaanrahamääräisiin
nettoinvestointeihin liittyvää valuuttakurssiriskiä.
KORKORISKI
Ramirent altistuu korkoriskille pääasiassa korollisen velkansa
kautta. Korkoriski kuvaa korkomuutosten aiheuttamaa epävar-
muutta yhtiön tulokseen. Pienentääkseen korkoriskin vaikutusta
kannattavuuteensa Ramirent kiinnittää korot tarvittaviksi
ajoiksi ja koronmäärityspäivät hajautetaan ajallisesti.
Korkoriski on pienimmillään silloin, kun konsernin rahoitusinstru-
menttien korkoriskipositio neutraloi liiketoiminnan korkoherk-
kyyden. Korkoriskiposition mittaamisessa käytetään konsernin
nettovelan duraatiota (keskimääräistä korkojen kiinnitysaikaa).
Ramirentin rahoituspolitiikka määrittelee neutraaliksi keskimää-
räiseksi korkojen kiinnittämisajaksi tällä hetkellä 24 kuukautta, ja
rahoitusinstrumenttien keskimääräinen korkojen kiinnittämisaika
voi vaihdella välillä 18–36 kuukautta. Todellinen keskimääräinen
korkojen kiinnittämisaika 31.12.2012 oli 19,8 kuukautta.
Suojausasteen tavoitetaso on välillä 40 %–80 % korollisesta
vieraasta pääomasta. Tilikauden lopussa suojaustaso oli 66,1
%. Lisäksi rahoituspolitiikan mukaisesti korkokausien tulee olla
hajautettuja. Koronvaihto– ja korkokattosopimuksia voidaan
käyttää vain olemassa olevien lainojen korkojen muuntamiseen
muuttuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi. Ramirent soveltaa suoja-
uslaskentaa korkojohdannaisten kirjanpidollisessa käsittelyssä.
Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa Ramirent–konsernin kor-
koriskin hallinnasta. Rahoitusyksikkö vastaa Ramirentille määritel-
lyn tavoitellun korkoriskiposition seurannasta ja päivittämisestä.
Ramirentillä oli 31.12.2012 avoimia koronvaihtosopimuksia
nimellisarvoltaan 159,1 milj. euroa (187,3 milj. euroa). Näiden
markkina–arvo oli –7,1 milj. euroa (–5,4 milj. euroa).
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
57
Ramirent 2012
Ramirentin rahoitusinstrumenttien korkoprofiili 31.12.2012 oli seuraava:
(EUR 1,000)KIRJANPITO-
ARVO 2012KIRJANPITO-
ARVO 2011
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat 123 442 107 891
Rahoitusvelat –298 229 –326 967
–174 787 –219 076
Johdannaisinstrumentit
Korkojohdannaiset (nimellisarvo) 159 091 187 340
Valuuttajohdannaiset (nimellisarvo) 52 465 55 378
211 556 242 718
Kaikki Ramirentin korolliset rahoitusinstrumentit olivat sekä vuonna 2012 että 2011 vaihtuvakorkoisia.
L AINAT Y YPPIEN ERÄ ÄNT YMISAJAN PAINOTET TU KESKIARVO JA KESKIMÄ ÄRÄINEN KORKOK ANTA 31.12.2012
ERÄÄNTYMISAIKAPAINOTETTU KESKIARVO
(VUOTTA)
KESKIMÄÄRÄINENKORKOKANTA
(%)
Lainat rahoituslaitoksilta 2,5 1,90 %
Muut pitkäaikaiset velat 2,0 4,14 %
Yritystodistukset 0,1 0,55 %
Rahoitusleasingvelat 0,8 4,25 %
L AINAT Y YPPIEN ERÄ ÄNT YMISAJAN PAINOTET TU KESKIARVO JA KESKIMÄ ÄRÄINEN KORKOK ANTA 31.12.2011
ERÄÄNTYMISAIKAPAINOTETTU KESKIARVO
(VUOTTA)
KESKIMÄÄRÄINENKORKOKANTA
(%)
Lainat rahoituslaitoksilta 3,2 3,15 %
Muut velat 1,1 4,03 %
Yritystodistukset 0,2 1,72 %
Rahoitusleasingvelat 0,7 4,25 %
Alla esitetään tilinpäätöshetken korollisten rahoitusvelkojen ja korkojohdannaisten uudelleenhinnoittelu– ja erääntymisjakauma:
(EUR 1,000)
31.12.2012 KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA)
2013 2014 2015 2016 2017 MYÖHEMMIN
Velka- määrä240 713
Suojattu määrä159 091
Velat 191 199 98 613 98 613 98 613 – –
Korkosuojat 127 867 82 867 67 867 15 650 – –
(EUR 1,000)
31.12.2011 KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA)
2012 2013 2014 2015 2016 MYÖHEMMIN
Velka- määrä265 221
Suojattu määrä152 340
Velat 219 773 219 525 84 036 84 036 84 036 –
Korkosuojat 126 309 95 793 50 793 50 793 – –
HERKKYYSANALYYSI
Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan konsernin tilikauden 2012 tuloksen ja oman pääoman (muiden laajan tuloksen erien)
herkkyyttä 31.12.2012 mahdollisille korkotason muutoksille. Yhden prosenttiyksikön korkomuutos tilinpäätöshetkellä olisi paran-
tanut/vähentänyt tilikauden tulosta alla esitetyillä määrillä. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina.
Analyysi on suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle 2011.
31.12.2012 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)
(EUR 1,000) 1 %-yksikön nousu 1 %-yksikön lasku 1 %-yksikön nousu 1 % -yksikön lasku
Vaihtuvakorkoiset instrumentit –2 407 1 068 – –
Koronvaihtosopimukset 1 591 –734 3 534 –2 637
Yhteensä –816 334 3 534 –2 637
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
31.12.2011 TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT)
(EUR 1,000) 1 %-yksikön nousu 1 %-yksikön lasku 1 %-yksikön nousu 1 % -yksikön lasku
Vaihtuvakorkoiset instrumentit −2 652 2 652 – –
Koronvaihtosopimukset 1 523 −1 523 3 653 −3 676
Yhteensä −1 129 1 129 3 653 −3 676
58
Ramirent 2012
Korkotason muutoksen vaikutus omaan pääomaan suoritettiin
uudelleenhinnoittelemalla nykyarvomenetelmällä avoimien
koronvaihtosopimusten tulevat korkovirrat tilinpäätöshetkeen
verrattuna yhtä prosenttiyksikköä korkeammiksi/matalammiksi.
EUR- ja SEK-määräisten vaihtuvakorkoisten instrumenttien ja
koronvaihtosopimusten osalta analyysiin on määritetty alarajaksi
0,00 %. Koska avoimet koronvaihtosopimukset ovat tehokkaita,
on niiden kaikkien oletettu vaikuttavan omaan pääomaan.
VARAINHANKINTARISKI
Varainhankintariskiä on riski, jossa nykyisten luottojen jälleen-
rahoitus ja/tai uuden rahoituksen saaminen ei ole mahdollista
tai on mahdollista vain korkein kustannuksin. Ramirent pyrkii
minimoimaan varainhankintariskiään hajauttamalla luottojen
erääntymisiä ajallisesti sekä varmistamalla luottojen ja luottoli-
miittien uudelleenrahoitukset riittävän ajoissa.
Ramirentin päämääränä on varmistaa riittävä rahoitus
liiketoiminnoilleen kaikkina aikoina. Lisäksi pyritään alentamaan
rahoituskustannuksia pitkällä tähtäimellä. Rahoituspolitiikan
mukaan yhtiön tulee käyttää eri rahoituslähteitä pitkäaikaisen
rahoituksen varmistamiseksi suotuisin ehdoin. Päämääränä
on, ettei mikään yksittäinen rahoituslaitos muodosta yli 50 %:a
konsernin kokonaisrahoituksesta.
Rahoituspolitiikan mukaan pitkällä tähtäimellä Ramirentin ei
tarvitse lyhentää korollista vierasta pääomaansa yksittäisen
vuoden aikana enempää kuin 30 % kaikista korollisista velois-
taan. Mikäli tällainen tilanne syntyy, konsernin rahoitusyksikön
tulee aloittaa neuvottelut rahoitusrakenteen muuttamiseksi
viimeistään 18 kuukautta ennen sovittua lyhennystä.
Tilikauden 2012 lopussa Ramirentillä oli käytössään sitovia
pitkäaikaisia lyhennysohjelmaisia luottolimiittejä yhteensä 75,0
milj. euroa ja pitkäaikaisia valmiusluottolimiittejä kolmelle eri
sopimukselle yhteensä 295,0 milj. euroa ja sitova 20,0 milj. euron
shekkitililimiitti rahalaitosten kanssa. Lisäksi käytössä oli 150,0
milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma.
Sitovien lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2012 oli
3,4 vuotta. Suurimmat Ramirentin luottojärjestelyt erääntyvät
vuosina 2014 ja 2017.
Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttieh-
toja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenantti–
ja muut ehdot 31.12.2012.
MAKSUVALMIUSRISKI
Maksuvalmiusriskiä on riski, että nykyiset likvidit varat ja luotto-
järjestelyt eivät riitä liiketoiminnan tarpeisiin tai niiden saamiseen
liittyy korkeita ylimääräisiä kustannuksia. Maksuvalmiusriskin
hallinnan tavoitteena on, että yhtiö on suojautunut tulevaisuuden
ennustettavia ja ennustamattomia rahoitustarpeita riittävillä
likviditeettireserveillä. Ramirent Oyj nostaa keskitetysti suurim-
man osan konsernin ulkoisesta korollisesta velasta. Ramirent
pyrkii vähentämään maksuvalmiusriskiä ylläpitämällä riittävästi
käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä. Maksuvalmiusriskiä
vähennetään myös tehokkaalla kassanhallinnalla ja kassanhal-
lintaan liittyvillä järjestelyillä, kuten käyttämällä konsernitilejä ja
shekkitililimiittejä. Pitkällä aikavälillä liiketoiminnan rahavirta on
pääasiallinen rahoituslähde.
Ramirentin rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservien
tulee vastata vähintään 8 prosenttia 12 kuukauden liikevaih-
toennusteesta tai vähintään 50 miljoonaa euroa, riippuen kumpi
näistä on suurempi. Tämän lisänä myös yritystodistusvelat
tulee olla katettu sitovilla luottolimiiteillä. Lisäksi tulevaisuuden
tarpeita varten tulee olla strateginen likviditeettireservi. Yhtiön
johto arvioi säännöllisesti strategisen likviditeettireservin
tasoa, jotta yhtiö voi toimia tehokkaasti.
Likviditeettireservin on oltava nostettavissa kolmen pankkipäivän
sisällä ilman lisämaksuja, korvauksia tai vastaavia kuluja. Vuoden
2012 lopussa Ramirentillä oli 150,9 milj. euroa (21,1 % vuoden 2012
liikevaihdosta) käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
59
Ramirent 2012
31.12.2012
(EUR 1,000)
SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT
KIRJANPITO ARVO 2013 2014 2015 2016 2017 MYÖHEMMIN
Muut rahoitusinstrumentit
Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −197 312 −181 273 −4 235 −96 563 −2 700 −2 925 −90 889 −
Yritystodistukset −49 649 −49 500 −49 649 – – – – –
Shekkitililimiitit pankeista −10 650 −9 328 −497 −700 −258 −280 −8 915 −
Rahoitusleasingvelat −73 −69 −49 −24 – – – –
Muut pitkäaikaiset velat −584 −543 −19 −565 – – – –
Muut velat −11 874 −11 874 −3 802 −8 071 – – – –
Ostovelat −38 505 −38 505 −38 505 – – – – –
−308 645 −291 092 −96 756 −105 922 −2 958 −3 205 −99 804 −Johdannaisinstrumentit
Koronvaihtosopimuk-set (käypä arvo) −7 138 −7 138 −3 088 −2 040 −1 162 −790 −58 –
Valuuttatermiinit (käypä arvo) −259 −259 −259 – – – – –
−7 397 −7 397 −3 347 −2 040 −1 162 −790 −58 –
Yhteensä −316 042 −298 489 −100 103 −107 962 −4 121 −3 995 −99 861 −
LUOTTORISKI
Luottoriski on määritetty mahdollisuudeksi, että asiakas
ei täytä sitoumustaan Ramirentia kohtaan. Konsernin
Luottoriskipolitiikka asettaa ohjeet luottoriskin hallinnalle kai-
kissa konserniyhtiöissä. Luottoriskipolitiikan mukaan operatiivi-
nen johto on kussakin Ramirentin yksikössä velvollinen määrit-
tämään paikalliset toimintatavat luottoriskin arvioimiseksi ja
hallitsemiseksi. Luottotappioita kirjataan näiden periaatteiden
mukaisesti. Luottoriskipolitiikka määrittelee tilanteet, joissa
asiakas voidaan luokitella korkean riskiprofiilin asiakkaaksi, jota
koskevat tiukat ehdot mm. luottolimiitin määrässä. Luottoriskin
pienentämiseksi voidaan riskiasiakkailta ottaa vastaan vakuuk-
sia tai takauksia.
Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on hajautunut, sillä konsernin
myynti kertyy suurelta määrältä asiakkaita. Tilikauden 2012
päättyessä konsernilla ei ollut suuria asiakasluottoriskikeskitty-
miä lukuun ottamatta yhtä yksittäistä asiakkuutta, jonka osuus
on noin 10 % konsernin kokonaisliikevaihdosta. Saamisten laatua
arvioidaan ikäanalyysin ja asiakaskohtaisen analyysin perusteella.
Rahoituksellinen vastapuoliriski on määritelty riskiksi, että
pankki/rahoituslaitos ei kykene täyttämään sitoumuksiaan
Ramirent konsernia kohtaan. Rahoituksellista vastapuoliriskiä
pienennetään valitsemalla erittäin likvidejä instrumentteja ja
vastapuolia, joilla on korkea luottoluokitus. Ramirent tekee yh-
teistyötä vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka on arvioitu
kykeneviksi täyttämään velvoitteensa Ramirentia kohtaan.
Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitustoimiin ja niiden
vastapuoliin liittyvän luottoriskin suurinta osaa käyttämällä 3–5
päärahalaitosta sekä tehokkaalla kassan– ja rahoitusvarojen
hallinnalla siten, että konsernilla ei ole merkittäviä riskikeskitty-
miä miltään rahoitusvastapuolelta.
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa vastaa
konsernin luottoriskin enimmäismäärää.
Alla oleva taulukko kuvaa luottosopimusten erääntymistä 31.12.2012. Luvut sisältävät koronmaksut.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
31.12.2011
(EUR 1,000)
SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT
KIRJANPITO ARVO 2012 2013 2014 2015 2016 MYÖHEMMIN
Muut rahoitusinstrumentit
Sitovat lainat rahoituslaitoksilta −242 710 −210 123 −6 462 −7 367 −143 380 −3 188 −3 563 −78 750
Yritystodistukset −44 220 −44 000 −44 220 – – – – –
Shekkitililimiitit pankeista −12 533 −10 756 −1 983 −248 −271 −294 −339 −9 397
Rahoitusleasingvelat −122 −117 −100 −22 – – – –
Muut pitkäaikaiset velat −245 −226 −10 −235 – – – –
Muut velat −18 200 −18 200 −7 443 −2 807 −7 950 – – –
Ostovelat −38 120 −38 120 −38 120 – – – – –
−356 150 −321 541 −98 338 −10 680 −151 602 −3 481 −3 901 −88 147Johdannaisinstrumentit
Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) −5 426 −5 426 −1 957 −1 561 –1 023 –538 –347 –
Valuuttatermiinit (käypä arvo) −258 −258 −258 – – – – –
−5 684 −5 684 −2 215 −1 561 −1 023 −538 −347 –
Yhteensä −361 834 −327 225 −100 553 −12 241 −152 625 −4 019 −4 249 −88 147
60
Ramirent 2012
MY YNTISA AMISTEN IK ÄJAK AUMA
(EUR 1,000) BRUTTO 2012LUOTTOTAPPIOIKSI
KIRJATTU 2012 BRUTTO 2011LUOTTOTAPPIOIKSI
KIRJATTU 2011
Erääntymättömät myyntisaamiset 85 495 – 78 945 –
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 31 082 – 20 223 –
31–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 7 647 −2 532 8 050 −3 128
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 8 529 −8 529 11 532 −11 532
132 752 −11 061 118 750 −14 660
Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana oli seuraava:
(EUR 1,000) 2012 2011
Luottotappiovaraus 1.1. −14 660 −16 157
Kurssierot −522 −630
Lisäys tilikauden aikana −9 421 −4 004
Tilikauden aikana toteutuneista luottotappioista johtuva vähennys 8 577 2 734
Tilikauden aikana saaduista asiakassuorituksista johtuva vähennys 4 464 3 343
Tilikauden aikana suoritetun varauksen purusta johtuva vähennys – 56
Yhteisyritykselle siirrettävät varat 501 –
Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana 3 598 1 498
Luottotappiovaraus 31.12. −11 061 −14 660
RAHAVIRRAN SUOJAUS
Ramirent konserni käyttää korkojohdannaisia vähentääk-
seen tuloslaskelman korkokustannusten vaihtelua ja sää-
tääkseen velkasalkun keskimääräistä koronkiinnitysaikaa.
Koronvaihtosopimuksia käytetään tulevien liiketapahtumien eli
rahavirtojen suojaamiseen.
Kaikki korkojohdannaiset liittyvät suoraan olemassa oleviin
lainoihin ja ne täyttävät suojauslaskennan soveltamis-
edellytykset, joten ne on määritelty rahavirran suojauksiksi.
Rahavirransuojauksissa Ramirent on ennalta määritellyt
korkokulujen rahavirrat vuosien 2012–2016 aikana.
Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista niiden johdannaisten
osalta, jotka on määritelty ja täyttävät rahavirran suoja-
uksen edellytykset, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.
Tehottomaan osuuteen liittyvät voitot ja tappiot merkitään
tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan tehokkuutta testataan
jatkuvasti etukäteen ja jälkilaskennalla vuosineljänneksittäin.
Rahavirran suojaukset olivat tehokkaita vuoden 2012 aikana.
Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot palautetaan
tuloslaskelman korkotuottoihin tai –kuluihin tilikausilla, jolloin
suojattava kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojausrahaston
muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tilikauden
2012 rahavirran suojausten vaikutus muihin laajan tuloksen eriin
oli 1,1 miljoonaa euroa (ennen veroja).
29. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN LUOKITTELU
(EUR 1,000)LIITE-TIETO 2012 2011
Saamiset
Myyntisaamiset 16 132 752 118 750
Luottotappiovaraus 28 -11 061 −14 660
121 691 104 091
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Muut osakkeet 13, 28 412 415
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Sitovat lainat rahoituslaitoksilta 24, 28 181 272 210 123
Yritystodistukset 24, 28 49 500 44 000
Shekkitililimiitti 24, 28 9 328 10 756
Rahoitusleasingvelat 24, 28 69 117
Muut pitkäaikaiset velat 24, 28 543 226
Muut velat 25, 28 11 874 18 200
Ostovelat 26, 28 38 505 38 120
291 092 321 541
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) 28 −7 139 –5 426
Valuuttatermiinit (käypä arvo) 28 −259 −258
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
61
Ramirent 2012
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVIEN RAHOITUSVAROJEN HIERARKIATASOT
31.12.2012
(EUR 1,000) TASO I TASO II TASO III
Korkojohdannaiset – −7 139 –
Valuuttajohdannaiset – −259 –
31.12.2011
(EUR 1,000) TASO I TASO II TASO III
Korkojohdannaiset – –5 426 –
Valuuttajohdannaiset – −258 –
Yllä olevassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostet-
tavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisen
menetelmät. Eri tasot on määritetty seuraavasti:
Taso 1: näkyvät markkinahinnat (oikaisemattomat) toimivilla
markkinoilla samanlaisille varoille ja veloille.
Taso 2: syöttötietoina käytetään muita kuin tason 1 näkyviä
markkinahintoja, jotka ovat todettavissa varoille ja veloille joko
suoraan (hinta) tai epäsuoraan ( johdettu hinnasta).
Taso 3: syöttötietoina varoille ja veloille käytetään muita kuin
todettavia markkinahintoja.
30. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN K ÄY VÄT ARVOT VERRATTUNA KIRJANPITOARVOIHIN
Alla esitetään konsernin käyttämät rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon määrittämisperusteet.
MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT JA KÄYPÄÄN ARVOON
TULOSVAIKUTTEISESTI ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ja käypään arvoon tulosvai-
kutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen käypä arvo perustuu
tilinpäätöshetken markkinahintaan.
MYYNTISAAMISET JA RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT
Myyntisaamisten ja rahavarojen käypä arvo määritellään
ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvona diskontattuna
tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
RAHOITUSVELAT
Käypä arvo perustuu pääoman takaisinmaksujen ja korkojen
tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksille
markkinakorko määritellään samankaltaisten leasing-
sopimusten perusteella.
JOHDANNAISET (KORONVAIHTOSOPIMUKSET)
Koronvaihtosopimusten käypä arvo perustuu pankkien no-
teerauksiin. Noteerausten järkevyyttä testataan arvioimalla
kunkin sopimuksen ehtoihin ja maturiteettiin perustuva tulevien
kassavirtojen nykyarvo ja käyttämällä vastaavanlaisten instru-
menttien tilinpäätöspäivän markkinakorkoja.
Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot sekä tilinpäätöshet-
ken taseen kirjanpitoarvot esitetään alla olevassa taulukossa:
(EUR 1,000)LIITE- TIETO
KIRJANPITO-ARVO 2012
KÄYPÄ ARVO 2012
KIRJANPITO-ARVO 2011
KÄYPÄ ARVO 2011
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 12 412 412 415 415
Myyntisaamiset 15 121 692 121 692 104 091 104 091
Rahavarat 16 1 338 1 338 2 431 2 431
123 442 123 442 106 937 106 937
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 22 −190 600 −190 600 −220 878 −220 878
Yritystodistukset 22 −49 500 −49 500 −44 000 −44 000
Rahoitusleasingvelat 22 −69 −69 −117 −117
Muut pitkäaikaiset velat 22 −543 −543 −226 −226
Muut velat 23 −11 874 −11 874 −18 200 −18 200
Ostovelat 24 −38 505 −38 505 −38 120 −38 120
Koronvaihtosopimukset varat 19 281 19 281 7 736 7 736
Koronvaihtosopimukset velat −26 419 −26 419 −13 162 −13 162
−298 229 −298 229 −326 967 −326 967
Korkojohdannaiset (nimellisarvo ja käypä arvo) 159 091 −7 139 187 340 −5 426
Valuuttatermiinit (nimellisarvo ja käypä arvo) 25 465 −259 55 378 −258
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
62
Ramirent 2012
31. K ÄY TET Y T VALUUTTAKURSSIT
VALUUTTA TULOSKURSSI 2012 TULOSKURSSI 2011 TASEKURSSI 2012 TASEKURSSI 2011
DKK 7,4435 7,4507 7,4610 7,4342
HUF 289,3242 279,3100 292,3000 314,5800
LTL 3,4528 3,4528 3,4528 3,4528
LVL 0,6973 0,7062 0,6977 0,6995
NOK 7,4755 7,7930 7,3483 7,7540
PLN 4,1843 4,1187 4,0740 4,4580
RUB 39,9238 40,8797 40,3295 41,7650
SEK 8,7067 9,0276 8,5820 8,9120
UAH 10,3833 11,1121 10,5991 10,3447
CZK 25,1458 24,5892 25,1510 25,7870
32. OSAKEKOHTAINEN OSINKO
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö ja tytäryhtiöt sekä konsernin johto ja yksi suurimmista osakkeenomistajista. Yhtiön johtoon
kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Luettelo tytäryrityksistä esitetään liitetiedossa 36.
33. L ÄHIPIIRITAPAHTUMAT
JOHDON T YÖSUHDE–ETUUDET
(EUR 1,000) 2012 2011
Lyhytaikaiset työsuhde–etuudet −2 645 −2 881
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet −477 −143
Osakeperusteiset etuudet 140 −365
−2 982 −3 389
HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJILLE MAKSETUT ETUUDET
(EUR 1,000) 2012 2011
Appleton, Kevin −28 −
Bergh, Kaj–Gustaf −34 −33
Ek, Johan −32 −30
Hofvenstam, Peter −54 −56
Norvio, Erkki −33 −29
Renlund, Susanna −46 −47
Sølsnes, Gry Hege −32 −22
Rosén, Magnus −815 −540
−1 075 −758
Toimitusjohtajalle maksetut etuudet muodostuvat vuosittai-
sesta peruspalkasta, luontoiseduista, maksetuista tulospalkki-
oista ja eläkevakuutuksesta. Osa toimitusjohtajalle maksetuista
etuuksista on maksettu Ramirent Oyj:n ruotsalaisesta tytär-
yhtiöstä Ramirent Internal Services AB:stä. Toimitusjohtajan
eläkeikä on hänen sopimuksensa mukaan 62 vuotta.
Ramirentilla ei ollut mitään muita transaktioita johdon avain-
henkilöiden kanssa kuin yllä mainitut työsuhde–etuudet vuosina
2012 ja 2011.
Yhtiöllä ei ollut avoimia lainasaamisia johdon avainhenkilöitä
31.12.2012 eikä 31.12.2011.
Vuosina 2012 ja 2011 Ramirent Group vuokrasi kalustoa
Nordstjernan Groupille 70,9 (70,9) milj. eurolla. Lyhytaikaiset
saamiset Nordstjernan Groupilta 31.12.2012 olivat yhteensä 9,9
(9,7) milj. euroa. Nordstjernan Groupin emoyhtiö Nordstjernan
AB oli Ramirent Oyj:n suurin osakkeenomistaja (29,33 %) vuosina
2012 ja 2011.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,34 euroa osaketta kohti, yhteensä 36.606.826,24 euroa. Ehdotettu
osinko perustuu täsmäytyspäivänä 2.4.2013 rekisteröityjen ulkona olevien osakkeiden määrään, yhteensä 107 667 136 kappa-
letta. Osinkoa ei ole kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vuonna 2012 osinkoa maksettiin 0,28 euroa osaketta kohti, yhteensä
30,146,798.08 euroa.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
63
Ramirent 2012
34. EHDOLLISET VEL AT JA VARAT SEK Ä HANKINTASITOUMUKSET
VAKUUDET 31.12.2012
(EUR 1,000)OMIEN LAINOJEN
VAKUUDEKSIMUIDEN OMIEN
SITOUMUSTEN VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN
SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ
Takaukset - 3 523 6 3 529
EI PURET TAVISSA OLEVIEN VUOKRASOPIMUSTEN VASTAISET VÄHIMMÄISVUOKRAT
(EUR 1,000) 2012 2011
Yhden vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 29 715 33 830
1–5 vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat 56 830 60 509
Yli 5 vuoden kuluttua raportointipäivästä maksettavat 15 095 22 260
Vastaiset vuokramaksut yhteensä 101 639 116 599
Muiden vuokrasopimusten tulosvaikutteiset vuokrakulut
Tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut vuokrat 43 824 48 104
Vuokrakulujen oikaisuksi kirjatut jälleenvuokrauksesta saadut maksut tuloslaskelmassa −75 −219
Nettovuokrakulut tuloslaskelmassa 43 748 47 885
Investointisitoumukset pysyviin vastaaviin olivat tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 2.1 milj. EUR (31.12.2011 2,9 milj. EUR).
35. RIITA–ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT
Ramirentin johto ei ole tietoinen riidoista ja/tai oikeusprosesseista, jotka haittaisivat merkittävästi yhtiön liiketoimintaa ja/tai
taloudellista asemaa mikäli niiden lopputulokset olisivat yhtiön näkökulmasta kielteisiä.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
VAKUUDET 31.12.2011
(EUR 1,000)OMIEN LAINOJEN
VAKUUDEKSIMUIDEN OMIEN
SITOUMUSTEN VAKUUDEKSIULKOPUOLISTEN
SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ
Takaukset - 3 321 6 3 326
64
Ramirent 2012
36. T Y TÄRYHTIÖT 31.12.2012
YHTIÖN NIMI MAA TOIMINNAN LUONNE OYJ:N SUORA OMISTUS KONSERNIN OMISTUS
Ramirent Plc
Rami-Tilat Oy Suomi Lepäävä 100,00 % 100,00 %
Ramirent Internal Services AB Ruotsi Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent Finland Oy Suomi Toimiva 100,00% 100,00 %
Rami-Cranes Oy * Suomi Toimiva 0,00% 100,00 %
Teline-Rami Oy* Suomi Toimiva 0,00% 100,00 %
Ramirent AB Ruotsi Toimiva 100,00% 100,00 %
Consensus Entreprenad AB* Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
TLM Ställningar AB* Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
Göterborg Kärra AB Ruotsi Kiinteistöyhtiö 0,00% 100,00 %
Luleå Bergnäset AB Ruotsi Kiinteistöyhtiö 0,00% 100,00 %
Ramirent AS Norja Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent Module Systems AS Norja Toimiva 0,00% 100,00 %
Stavdal Liftutleie AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %
Bautas AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %
Altima AS Norja Lepäävä 0,00% 100,00 %
Ramirent A/S Tanska Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent Europe Oy Suomi Holding 100,00% 100,00 %
LLC Ramirent** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %
CJSC Ramirent** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %
LLC Ramirent Machinery** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %
LLC Ramirent RUS** Venäjä Toimiva 0,00% 100,00 %
Ramirent Ukraine LLC** Ukraina Toimiva 0,00% 100,00 %
Ramirent AS Viro Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent AS Rigas filiale Latvia Toimiva 0,00% 100,00 %
Ramirent AS Vilniaus filialas Liettua Toimiva 0,00% 100,00 %
Ramirent S.A. Puola Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent Kft. Unkari Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent s.r.o. Tsekin tasavalta Toimiva 100,00% 100,00 %
Ramirent spol. s.r.o. Slovakia Toimiva 100,00% 100,00 %
Vuonna 2012 fuusioidut ja puretut tytäryhtiöt
Uudenmaan Telineasennus Oy Suomi Lepäävä 0,00% 100,00 %
Rami-Muotit Oy Suomi Lepäävä 0,00% 100,00 %
TLM i Linköping AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
TLM i Norrköping AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
TLM i Motala AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
Hyrman i Lund AB Ruotsi Toimiva 0,00% 100,00 %
Maskindepon i Lund AB Ruotsi Lepäävä 0,00% 100,00 %
* Fuusioidaan vuoden 2013 aikana.** Siirretään yhteisyritykselle vuoden 2013 aikana.
37. RAPORTOINTIK AUDEN PÄ ÄTT YMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
MUUTOKSET YRITYKSEN JOHDOSSA
Erik Alteryd, M.Sc. (Eng) on nimitetty Ruotsin segmentin johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Erik Alteryd aloittaa
uudessa tehtävässään viimeistään heinäkuussa 2013.
MUUT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
65
Ramirent 2012
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
2012 2011 2010 2009 2008Liikevaihto, milj. EUR 714,1 649,9 531,3 502,5 702,6
Liikevaihdon kasvu, % 9,9 22,3 5,7 −28,5 10,8
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA), milj. EUR 210,2 181,8 127,4 129,9 188,8
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA), % liikevaihdosta 29,4 28,0 24,0 25,8 26,9
Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. EUR 100,3 79,4 33,0 30,6 82,0
Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % liikevaihdosta 14,1 12,2 6,2 6,1 11,7
Liiketulos (EBIT), milj. EUR 92,3 74,1 29,7 28,8 79,7
Liiketulos (EBIT), % liikevaihdosta 12,9 11,4 5,6 5,7 11,4
Tulos ennen veroja (EBT), milj. EUR 82,9 60,8 20,9 12,7 50,7
Tulos ennen veroja (EBT), % liikevaihdosta 11,6 9,3 3,9 2,5 7,2
Tilikauden tulos, milj. EUR 63,6 44,7 14,6 4,7 33,7
Tilikauden tulos, % liikevaihdosta 8,9 6,9 2,8 0,9 4,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,8 15,7 8,6 8,5 17,5
Oman pääoman tuotto (ROE), % 18,3 13,9 4,7 1,6 10,8
Korolliset velat, milj. EUR 240,7 265,2 177,9 209,0 305,1
Nettovelka, milj. EUR 239,4 262,8 176,6 207,2 303,0
Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia (nettovelka/EBITDA) 1,1x 1,4x 1,4x 1,6x 1,6x
Nettovelkaantumisaste, % 65,1 80,6 55,6 67,8 107,8
Omavaraisuusaste, % 44,3 40,7 48,0 46,6 37,4
Henkilöstö, keskimäärin tilikauden aikana 3 077 3 150 3 043 3 313 4 006
Henkilöstö, tilikauden lopussa 3 005 3 184 3 048 3 021 3 894
Bruttoinvestoinnit, milj. EUR 124,0 242,2 62,0 17,5 201,3
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 17,4 37,3 11,7 3,5 28,7
66
Ramirent 2012
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Oman pääoman tuotto (ROE),%: Tilikauden tulos x 100
Oma pääoma (tilikauden aikana keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI),%:(Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100
Varat yhteensä – korottomat velat (tilikauden aikana keskimäärin)
Omavaraisuusaste,%:(Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ) x 100
Varat yhteensä – saadut ennakot
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR:
Tilikauden tulos +/– määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, EUR: Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä raportointipäivänä
Osinko/tulos,%: Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos
Nettovelka: Korolliset velat – rahavarat ja muut rahoitusvarat
Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia:
Nettovelka
Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja
Nettovelkaantumisaste: Nettovelka x 100
Oma pääoma
Osakekohtainen osinko:
Maksettu osinko
Osakkeiden määrä osingonjaon täsmäytyspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto:Osakeantioikaistu osinko / osake x 100
Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto–suhde (P/E–luku):Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen tulos
TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄ ÄRITTELY
2012 2011 2010 2009 2008Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo, laimennettu, EUR 0,59 0,41 0,13 0,04 0,31
Osakekohtainen tulos (EPS), painotettu keskiarvo, laimentamaton, EUR 0,59 0,41 0,13 0,04 0,31
Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa, laimennettu, EUR 3,41 3,02 2,93 2,81 2,59
Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa, laimentamaton, EUR 3,41 3,02 2,93 2,81 2,59
Osakekohtainen osinko, EUR * 0,34 0,28 0,25 0,15 –
Osinko / tulos, % 57,6 % 67,6 % 185,4 % 348,1 % –
Efektiivinen osinkotuotto, % * 5,4 % 5,1 % 2,5 % 2,2 % –
Hinta / voitto -suhde (P/E) 10,67 13,29 73,13 171,00 10,48
Osakkeen ylin kurssi, EUR 8,81 12,37 10,10 8,23 12,68
Osakkeen alin kurssi, EUR 5,35 4,12 6,17 2,35 2,37
Osakkeen keskikurssi, EUR 6,61 7,57 7,85 5,01 7,23
Osakkeen kurssi 31.12., EUR 6,25 5,50 9,85 6,84 3,25
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. EUR 672,9 594,1 1 066,8 743,5 353,3
Osakkeiden vaihto, 1.000 kpl 29 743,5 47 165,6 48 832,0 64 220,4 132 730,2
Osakkeiden vaihto osakekannan kokonaismäärästä, % 27,6 % 43,4 % 44,9 % 59,1 % 122,1 %
Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimennettu 107 731 692 108 064 377 108 575 291 108 697 328 108 697 750
Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimentamaton 107 731 692 108 064 377 108 575 291 108 697 328 108 697 750
Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimennettu 107 667 136 108 017 136 108 304 136 108 697 328 108 697 328
Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimentamaton 107 667 136 108 017 136 108 304 136 108 697 328 108 697 328
Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu käyttämällä ulkona olevien osakkeiden määrää. * Varsinainen yhtiökokous tekee päätöksen vuoden 2012 osingosta 26.3.2013
67
Ramirent 2012
TULOSKEHIT YS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
(Vuosineljänneksiä koskevat tiedot ovat tilintarkastamattomia.)
KOKO VUOSI
2012Q4
2012Q3
2012Q2
2012Q1
2012
KOKO VUOSI
2011Q4
2011Q3
2011Q2
2011Q1
2011
Liikevaihto, milj. EUR 714,1 194,1 185,9 169,7 164,3 649,9 186,8 179,2 149,5 134,4
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA), milj. EUR 210,2 56,5 60,3 51,6 41,9 181,8 55,0 58,6 40,6 27,6
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA), % liikevaihdosta 29,4 % 29,1 % 32,5 % 30,4 % 25,5 % 28,0 % 29,4 % 32,7 % 27,2 % 20,6 %
Liiketulos (EBIT), milj. EUR 92,3 27,5 29,7 22,7 12,3 74,1 25,5 30,5 15,4 2,7
Liiketulos (EBIT), % liikevaihdosta 12,9 % 14,2 % 16,0 % 13,4 % 7,5 % 11,4 % 13,6 % 17,0 % 10,3 % 2,0 %
Tulos ennen veroja (EBT), milj. EUR 82,9 24,3 27,9 20,0 10,7 60,8 22,7 25,7 12,5 −0,2
Tulos ennen veroja (EBT), % liikevaihdosta 11,6 % 12,5 % 15,0 % 11,8 % 6,5 % 9,3% 12,2 % 14,3 % 8,4 % −0,1 %
TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT SEGMENTEITTÄIN
(Vuosineljänneksiä koskevat tiedot ovat tilintarkastamattomia.)
Liikevaihto, milj. EUR
KOKO VUOSI
2012Q4
2012Q3
2012Q2
2012Q1
2012
KOKO VUOSI
2011Q4
2011Q3
2011Q2
2011Q1
2011
Suomi 166,5 41,7 45,0 41,4 38,4 154,7 42,5 45,5 36,5 30,2
Ruotsi 209,9 57,9 53,0 50,9 48,1 182,7 53,9 45,4 42,1 41,3
Norja 174,0 51,0 41,1 38,1 43,7 144,8 42,0 39,7 30,5 32,6
Tanska 44,7 12,2 11,4 11,2 9,8 44,1 14,6 11,3 9,9 8,4
Europe East 63,3 17,4 18,8 15,0 12,2 56,1 16,5 17,2 13,0 9,4
Europe Central 62,7 16,2 17,9 15,3 13,3 73,9 18,9 21,6 19,0 14,4
Segmenttien välinen liikevaihto −7,1 −2,3 −1,4 −2,2 −1,2 −6,3 −1,6 −1,4 −1,5 −1,9
Yhteensä 714,1 194,1 185,9 169,7 164,3 649,9 186,8 179,2 149,5 134,4
Liiketulos, milj. EUR ja % liikevaihdosta
KOKO VUOSI
2012Q4
2012Q3
2012Q2
2012Q1
2012
KOKO VUOSI
2011Q4
2011Q3
2011Q2
2011Q1
2011
Suomi 30,2 7,3 10,9 7,0 5,0 22,8 6,2 10,5 4,7 1,3
18,2 % 17,6 % 24,2 % 17,0 % 12,9 % 14,7 % 14,6 % 23,2 % 12,9 % 4,4 %
Ruotsi 33,1 9,2 8,7 8,6 6,5 33,2 11,9 8,2 7,0 6,1
15,7 % 15,9 % 16,4 % 16,9 % 13,5 % 18,2 % 22,2 % 18,0 % 16,5 % 14,9 %
Norja 22,2 6,5 6,4 5,4 3,9 11,2 4,5 3,9 2,4 0,4
12,8 % 12,7 % 15,6 % 14,2 % 8,9 % 7,7 % 10,7 % 9,9 % 7,9 % 1,2 %
Tanska 1,6 0,8 0,8 0,2 −0,2 0,1 0,8 0,9 −0,3 −1,3
3,6 % 6,7 % 6,8 % 2,0 % −2,1 % 0,2 % 5,4 % 7,5 % −2,9 % −15,0 %
Europe East 10,9 5,0 4,4 1,6 −0,1 5,9 2,3 4,2 1,0 −1,7
17,3 % 28,7 % 23,4 % 10,8 % −0,6 % 10,5 % 14,2 % 24,6 % 7,5 % −17,7 %
Europe Central −1,6 0,2 0,4 0,1 −2,2 5,5 2,0 3,5 1,1 −1,2
−2,5 % 1,1 % 2,0 % 0,9 % −16,8 % 7,4 % 10,8 % 16,3 % 5,7 % −8,2%
Liiketoimintasegmenteille kohdistamattomat kulut −4,2 −1,5 −1,8 −0,3 −0,5 −4,5 −2,3 −0,7 −0,4 −1,1
Konsernin liiketulos 92,3 27,5 29,7 22,7 12,3 74,1 25,5 30,5 15,4 2,7
12,9 % 14,2 % 16,0 % 13,4 % 7,5 % 11,4 % 13,6 % 17,0 % 10,3 % 2,0 %
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
68
Ramirent 2012
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FASEMOYHTIÖN TULOSL ASKELMA
(EUR )LIITE-TIETO 2012 2011
Liikevaihto 1 10 256 954,45 8 518 460,35
Liiketoiminnan muut tuotot 2 29 489,97 8 821,20
Henkilöstökulut 3 −2 675 017,08 −2 325 198,45
Poistot ja arvonalentumiset 4 −246 911,48 −249 077,19
Liiketoiminnan muut kulut 5 −11 418 229,14 −10 807 868,74
Liiketulos −4 053 713,28 −4 854 862,83
Rahoitustuotot 6 40 877 764,13 31 868 015,45
Rahoituskulut 6 −27 538 460,36 −25 148 323,09
Tulos ennen satunnaisia eriä 9 285 590,49 1 864 829,53
Satunnaiset erät 7 12 000 000,00 15 000 000,00
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 21 285 590,49 16 864 829,53
Tilinpäätössiirrot 8 – 3 003,88
Tuloverot 9 −2 535 559,64 −1 502 884,03
Tilikauden tulos 18 750 030,85 15 364 949,38
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS
(SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ)
EMOYHTIÖN TASE
(EUR )LIITE-TIETO 31.12.2012 31.12.2011
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 10 11 843 705,94 4 667 172,55
Aineelliset hyödykkeet 11 79 757,22 130 895,68
Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 491 943 710,85 488 839 275,75
Pitkäaikaiset saamiset 13 161 291 694,08 220 297 573,11
Pysyvät vastaavat yhteensä 665 158 868,09 713 934 917,09
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset 14 36 561 403,30 19 537 156,84
Rahat ja pankkisaamiset 15 58 008,10 2 284,89
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 36 619 411,40 19 539 441,73
VASTAAVAA YHTEENSÄ 701 778 279,49 733 474 358,82
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 16 25 000 000,00 25 000 000.00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 113 328 910,72 113 328 910,72
Edellisten tilikausien voitto 16 272 249 442,02 289 745 689,25
Tilikauden tulos 16 18 750 030,85 15 364 949,38
Oma pääoma yhteensä 429 328 383,59 443 439 549,35
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 17 188 481 530,01 217 736 310,99
Lyhytaikainen vieras pääoma 18 83 968 365,89 72 298 498,48
Vieras pääoma yhteensä 272 449 895,90 290 034 809,47
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 701 778 279,49 733 474 358,82
69
Ramirent 2012
EMOYHTIÖN RAHOITUSL ASKELMA
(EUR ) 2012 2011
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja 21 285 590,49 16 864 829,53
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 246 911,48 249 077,19
Rahoitustuotot ja –kulut −13 339 303,77 −6 719 692,36
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8 193 198,20 10 394 214,36
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/ vähennys −5 052 719,48 −915 693,79
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys / vähennys 1 696 597,33 513 396,39
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 837 076,05 9 991 916,96
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista −26 363 989,75 −19 772 701,02
Saadut korot liiketoiminnasta 13 906 237,15 13 733 823,85
Maksetut välittömät verot −1 498 214,66 −245 616,96
Liiketoiminnan rahavirta −9 118 891,21 3 707 422,83
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryrityksiin −4 785 385,00 −9 778 383,05
Pääomapalautukset tytäryhtiöistä 1 680 949,90 −
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin −7 382 206,41 −4 254 474,60
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 9 900,00 18 550,00
Lainasaamisten nettomuutos −59 005 879,03 −66 546 297,10
Saadut osingot investoinneista 10 965 994,45 11 117 163,79
Investointien rahavirta 59 495 131,97 −69 443 440,96
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta −2 714 398,53 −3 378 110,95
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut −3 204 539,96 12 843 278,84
Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut −29 254 780,98 78 277 419,13
Maksetut osingot −30 146 798,08 −27 004 284,00
Saadut ja annetut konserniavustukset 15 000 000,00 5 000 000,00
Rahoituksen rahavirta −50 320 517,55 65 738 303,02
Rahavarojen muutos 55 723,21 2 284,89
Rahavarat tilikauden alussa 2 284,89 –
Rahavarojen muutos 55 723,21 2 284,89
Rahavarat tilikauden lopussa 58 008,10 2 284,89
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – FAS
70
Ramirent 2012
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
YLEISIÄ TIETOJA YHTIÖSTÄ JA SEN LIIKETOIMINNASTA
Ramirent Oyj on suomalainen julkinen yhtiö. Sen toimintaa
säätelee suomalainen lainsäädäntö ja sen kotipaikka on
Helsinki. Ramirentin osoite on Äyritie 16, 01510 Vantaa. Yhtiö on
Ramirent–konsernin emoyhtiö ja sen osakkeet on noteerattu
NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ramirent Oyj toimii holding–yhtiönä ja Ramirent konsernin
emoyhtiönä. Yhtiö tarjoaa myös konsernin sisäisiä hallinnollisia
palveluita tytäryhtiöilleen.
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
YLEISTÄ
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätössäännös-
ten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös on esitetty euroissa.
TULOUTUSPERIAATTEET
Hallintopalvelut kirjataan myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään
saadun tai saatavan vastikkeen todellinen/käypä arvo, josta on
vähennetty annetut alennukset, välilliset verot ja muut myynnin
perusteella suoranaisesti määräytyvät verot.
Hallintopalveluihin liittyvät tuotot tuloutetaan sillä kaudella,
jolloin palvelu tuotetaan.
ELÄKEKULUT
Eläkkeet hoidetaan ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön kautta.
Eläkekulut kirjataan suoriteperiaatteella henkilöstökuluihin
tuloslaskelmaan. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on
maksupohjainen eläkejärjestely.
RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT
Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteella.
Korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät menot kirjataan
suoriteperiaatteella kuluksi tuloslaskelman rahoituskuluihin.
SATUNNAISET ERÄT
Satunnaiset erät koostuvat suomalaisille tytäryhtiöille anne-
tuista ja saaduista konserniavustuksista. Konserniavustukset
käsitellään Suomen verolainsäädännön mukaisesti.
Tytäryhtiöiden purkamisiin liittyvät purkutappiot ja –voitot on
kirjattu satunnaisiin eriin.
TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Tuloslaskelman tilinpäätössiirrot koostuvat suunnitelman
ylittävistä poistoista, jotka kirjataan Suomen verolainsäädän-
nön mukaisesti. Taseen tilinpäätössiirtojen kertymä koostuu
kertyneistä suunnitelman ylittävistä poistoista.
TULOVEROT
Tuloverot koostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perus-
teella jaksotetuista veroista. Ne sisältävät myös aikaisempien
vuosien tuloverojen oikaisuja (lisäverot ja veronpalautukset).
Laskennallisia verosaamisia ja –velkoja ei kirjata taseeseen
eikä niiden muutoksia tuloslaskelmaan. Ne esitetään sen sijaan
tilinpäätöksen liitetiedoissa.
LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet (muut aineettomat
oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot), joilla on rajallinen
taloudellinen käyttöaika, poistetaan niiden arvioidun taloudelli-
sen käyttöajan puitteissa. Omaisuusryhmien arvioidut taloudel-
liset käyttöajat ja poistomenetelmät ovat seuraavat:
Liikearvo tasapoisto 5–20 vuotta
Ohjelmistolisenssit ja
IT–järjestelmät tasapoisto 3–5 vuotta
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Aineelliset hyödykkeet (rakennukset ja rakennelmat, koneet
ja laitteet, maa–alueet ja muu aineellinen omaisuus) kirjataan
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Leasingsopimuksin (rahoitus-
leasing ja operatiivinen leasing) hankittuja aineellisia hyödykkei-
tä ei aktivoida taseeseen.
Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin omaisu-
userän arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa. Maa–alueita
ei poisteta.
Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudel-
liset käyttöajat ja vuotuiset poistoprosentit ovat seuraavat:
Koneet ja laitteet omassa käytössä tasapoisto 3–10 vuotta
MYYNTISAAMISET
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisin arvoin
vähennettynä arvioidulla luottotappioilla.
RAHAT JA PANKKISAAMISET
Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta ja
pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja
muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden
finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikai-
sina korollisina velkoina.
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroik-
si tapahtuma–ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti. Ulkomaan
LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
71
Ramirent 2012
rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssin mukaisesti. Kyseisistä liiketapahtumista ja
ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuntamisesta johtuvat kurssivoitot ja –tappiot esitetään liiketoimintaan liittyvien
erien osalta tuloslaskelman liiketulokseen vaikuttavina erinä ja rahoituserien osalta tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja –kuluissa.
Tilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty alla olevassa taulukossa:
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
VALUUTTA TULOSKURSSI 2012 TULOSKURSSI 2011 TASEKURSSI 2012 TASEKURSSI 2011
DKK 7.4435 7.4507 7.4610 7.4342
HUF 289.3242 279.3100 292.3000 314.5800
LTL 3.4528 3.4528 3.4528 3.4528
LVL 0.6973 0.7062 0.6977 0.6995
NOK 7.4755 7.7930 7.3483 7.7540
PLN 4.1843 4.1187 4.0740 4.4580
RUB 39.9238 40.8797 40.3295 41.7650
SEK 8.7067 9.0276 8.5820 8.9120
UAH 10.3833 11.1121 10.5991 10.3447
CZK 25.1458 24.5892 25.1510 25.7870
JOHDANNAISINSTRUMENTIT
Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät pääasialliset johdannaissopimukset koostuivat koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuk-
sia on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden mukaiseen suojaukseen.
Ramirent soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin konsernitilinpäätöksessä. Suojauskohteena on korollisten velkojen
koronmaksuun liittyvä vastainen kassavirta.
Suojausinstrumenttien käypiä arvoja ei kirjata tilinpäätökseen. Ne esitetään sen sijaan vastuusitoumuksina tilinpäätöksen liitetie-
doissa. Niiden suojausvaikutus kirjataan tuloslaskelmaan niiden rahoituskulujen oikaisuina, jotka syntyvät suojattavien kohteiden
perusteella (korolliset velat).
Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä.
72
Ramirent 2012
1 . LIIKEVAIHDON MA ANTIETEELLINEN JAK AUMA
(EUR) 2012 2011
Suomi 2 122 811,86 1 818 174,00
Muut Euroopan maat 8 134 142,59 6 700 286,35
10 256 954,45 8 518 460,35
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(EUR) 2012 2011
Arvonlisäveron palautukset ulkomailta 13 005,97 8 321,20
Muut tuotot 16 484,00 500,00
29 489,97 8 821,20
3. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN MÄ ÄRÄ
(EUR) 2012 2011
Palkat ja palkkiot –1 963 121,67 −2 066 438,70
Eläkekulut –241 701,60 −187 153,77
Muut henkilöstökulut –470 193,81 −71 605,98
–2 675 017,08 −2 325 198,45
MAKSETUT JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
(EUR) 2012 2011
Toimitusjohtaja –302 000,04 −184 236,00
Hallituksen jäsenet –260 250,00 −217 900,00
–562 250,04 −402 136,00
Edellä mainitut toimitusjohtajien palkat ja palkkiot sisältävät myös tiettyjä eläkekuluja, mutta eivät muita sosiaalikuluja.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
2012 2011
Henkilöstön määrä keskimäärin tilikauden aikana 16 16
4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(EUR) 2012 2011
Aineettomista hyödykkeistä
Liikearvosta – −9 296,90
Muista aineettomista oikeuksista –59 762,66 −63 020,23
Muista pitkävaikutteisista menoista –144 764,96 −85 172,75
Aineellisista hyödykkeistä
Koneista ja kalustosta –42 383,86 −53 723,38
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä – −37 863,93
–246 911,48 −249 077,19
5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(EUR) 2012 2011
Kiinteistövuokrat –204 310,91 −141 911,20
Muut kiinteistökulut –18 477,03 −16 275,37
IT– ja toimistokulut –1 287 987,69 −591 394,85
Muut operatiiviset leasingkulut –47 939,58 −64 825,49
Ulkopuoliset palvelut –6 950 963,00 −7 059 835,55
Muut kulut –2 908 550,93 −2 933 626,28
–11 418 229,14 −10 807 868,74
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN
73
Ramirent 2012
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT:
(EUR) 2012 2011
Tilintarkastus –62 800,00 −60 000,00
Veroneuvonta –125 684,00 −6 716,90
Muut palkkiot –220 346,00 −41 545,85
–408 830,00 −108 262,75
6. RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT
RAHOITUSTUOTOT
(EUR) 2012 2011
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä 10 965 994,45 11 117 163,79
Korkotuotot tytäryhtiöiltä 11 281 730,94 10 195 697,75
Muut korkotuotot 2 398 562,16 2 745 204,84
Valuuttakurssivoitot 16 231 476,58 7 809 949,07
40 877 764,13 31 868 015,45
RAHOITUSKULUT
(EUR) 2012 2011
Korko– ja muut rahoituskulut tytäryhtiöille –287 451,80 −161 012,40
Korko– ja muut rahoituskulut muille –13 527 212,75 −16 829 244,48
Valuuttakurssitappiot –13 723 795,81 –8 158 066,21
–27 538 460,36 −25 148 323,09
7. SATUNNAISET ERÄT
(EUR) 2012 2011
Saadut (+) / myönnetyt (–) konserniavustukset 12 000 000,00 15 000 000,00
8. TILINPÄ ÄTÖSSIIRROT
(EUR) 2012 2011
Suunnitelman ylittävät poistot – –3 003.88
9. TULOVEROT
(EUR) 2012 2011
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 404 440,36 2 397 115,97
Tuloverot satunnaisista eristä –2 940 000,00 –3 900 000,00
–2 535 559,64 –1 502 884,03
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
74
Ramirent 2012
10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2012
(EUR) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT
OIKEUDETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET
MENOT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 102 265,87 277 896,02 4 849 044,92 5 229 206,81
Lisäykset – 70 868,98 7 310 192,03 7 381 061,01
Hankintameno 31.12. 102 265,87 348 765,00 12 159 236,95 12 610 267,82
Kertyneet poistot 1.1. −102 265,87 −182 562,91 −277 205,48 −562 034,26
Poistot – −59 762,66 −144 764,96 −204 527,62
Kertyneet poistot 31.12. −102 265,87 −242 325,57 −421 970,44 −766 561,88
Kirjanpitoarvo 1.1. – 95 333,11 4 571 839,44 4 667 172,55
Kirjanpitoarvo 31.12. – 106 439,43 11 737 266,51 11 843 705,94
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2011
(EUR) LIIKEARVOMUUT AINEETTOMAT
OIKEUDETMUUT PITKÄVAIKUTTEISET
MENOT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 102 265,87 277 896,02 707 405,15 1 087 567,04
Lisäykset – – 4 141 639,77 4 141 639,77
Hankintameno 31.12. 102 265,87 277 896,02 4 849 044,92 5 229 206,81
Kertyneet poistot 1.1. −92 968,97 −119 542,68 −192 032,73 −404 544,38
Poistot −9 296,90 −63 020,23 −85 172,75 −157 489,88
Kertyneet poistot 31.12. −102 265,87 −182 562,91 −277 205,48 −562 034,26
Kirjanpitoarvo 1.1. 9 296,90 158 353,34 515 372,42 683 022,66
Kirjanpitoarvo 31.12. – 95 333,11 4 571 839,44 4 667 172,55
11 . AINEELLISET HYÖDYKKEET
AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2012
(EUR) KONEET JA KALUSTO YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 248 031,84 248 031,84
Lisäykset 1 145,40 1 145,40
Vähennykset −18 000,00 −18 000,00
Arvonalentumiset – –
Hankintameno 31.12. 231 177,24 231 177,24
Kertyneet poistot 1.1. −117 136,16 −117 136,16
Vähennykset 8 100,00 8 100,00
Arvonalentumiset – –
Poistot −42 383,86 −42 383,86
Kertyneet poistot 31.12. −151 420,02 −151 420,02
Kirjanpitoarvo 1.1. 130 895,68 130 895,68
Kirjanpitoarvo 31.12. 79 757,22 79 757,22
EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT
LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TASEEN
75
Ramirent 2012
AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2011
(EUR) KONEET JA KALUSTO YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 340 744,18 340 744,18
Lisäykset 112 834,83 112 834,83
Vähennykset −47 866,16 −47 866,16
Arvonalentumiset −157 681,01 −157 681,01
Hankintameno 31.12. 248 031,84 248 031,84
Kertyneet poistot 1.1. −212 546,02 −212 546,02
Vähennykset 29 316,16 29 316,16
Arvonalentumiset 119 817,08 119 817,08
Poistot −53 723,38 −53 723,38
Kertyneet poistot 31.12. −117 136,16 −117 136,16
Kirjanpitoarvo 1.1. 128 198,16 128 198,16
Kirjanpitoarvo 31.12. 130 895,68 130 895,68
12. SIJOITUKSET
SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2012TYTÄRYHTIÖOSAKKEET
(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 488 839 275,75 488 839 275,75
Lisäykset 4 785 385,00 4 785 385,00
Vähennykset −1 680 949,90 −1 680 949,90
Hankintameno 31.12. 491 943 710,85 491 943 710,85
Kirjanpitoarvo 1.1. 488 839 275,75 488 839 275,75
Kirjanpitoarvo 31.12. 491 943 710,85 491 943 710,85
SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2011TYTÄRYHTIÖOSAKKEET
(EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1. 479 060 892,70 479 060 892,70
Lisäykset 9 778 383,05 9 778 383,05
Hankintameno 31.12. 488 839 275,75 488 839 275,75
Kirjanpitoarvo 1.1. 479 060 892,70 479 060 892,70
Kirjanpitoarvo 31.12. 488 839 275,75 488 839 275,75
Ramirent Oyj:n tytäryhtiöt ja sen omistusosuudet niissä on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36.
13. L AINASA AMISET
(EUR) 2012 2011
Lainasaamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä
Korolliset lainasaamiset 161 291 694,08 220 297 573,11
14. LYHY TAIK AISET SA AMISET
(EUR) 2012 2011
Lyhytaikaiset saamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä
Korolliset lainasaamiset 18 543 272,66 –
Myyntisaamiset 2 721 337,99 1 891 711,59
Siirtosaamiset 12 624 310,83 15 386 939,19
Muut saamiset – 63 553,80
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset – –
Siirtosaamiset 2 483 695,77 1 769 516,61
Muut saamiset 188 786,05 425 435,65
36 561 403,30 19 537 156,84
EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT
76
Ramirent 2012
Muut saamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä sisältävät osinkosaamiset, konserniavustussaamiset sekä konsernitilisaamiset.
Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa ennakkoon maksettuja liiketoiminnan kuluja, vuokratuottoja ja korkosaamisia.
15. RAHAT JA PANKKISA AMISET
(EUR) 2012 2011
Rahat ja pankkisaamiset 58 008,10 2 284,89
16. OMA PÄ ÄOMA
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2012
(EUR) OSAKEPÄÄOMA
SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN
RAHASTOKERTYNEET
VOITTOVARATOMA PÄÄOMA
YHTEENSÄ
1.1.2012 25 000 000,00 113 328 910,72 305 110 638,63 443 439 549,35
Osingonjako – – −30 146 798,08 −30 146 798,08
Omien osakkeiden hankinta – – −2 714 398,53 −2 714 398,53
Tilikauden tulos – – 18 750 030,85 18 750 030,85
31.12.2012 25 000 000,00 113 328 910,72 290 999 472,87 429 328 383,59
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2011
(EUR) OSAKEPÄÄOMA
SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN
RAHASTOKERTYNEET
VOITTOVARATOMA PÄÄOMA
YHTEENSÄ
1.1.2011 25 000 000,00 113 328 910,72 320 128 084,20 458 456 994,92
Osingonjako – – −27 004 284,00 −27 004 284,00
Omien osakkeiden hankinta – – −3 378 110,95 −3 378 110,95
Tilikauden tulos – – 15 364 949,38 15 364 949,38
31.12.2011 25 000 000,00 113 328 910,72 305 110 638,63 443 439 549,35
Yhtiön osakepääoma 31.12.2012 koostuu 108.697.328 osakkeesta, joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta–arvo on
0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikkien osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake.
VOITONJAKOKELPOISET VARAT
(EUR) 2012 2011
Kertyneet voittovarat 272 249 442,02 289 745 689,25
Tilikauden tulos 18 750 030,85 15 364 949,38
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 113 328 910,72 113 328 910,72
404 328 383,59 418 439 549,35
OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA
7.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuk-
sen nojalla Ramirent Oyj:n hallitus päätti hankkia 350 000 yhtiön
osaketta. Hankinta ei alkanut ennen kuin yhden viikon kuluttua
siitä, kun hallitus oli julkistanut päätöksensä pörssitiedotteella.
Osakkeiden hankinta toteutettiin varsinaisen yhtiökokouksen
valtuutuksen ehtojen mukaisesti. Osakkeet hankittiin poiketen
osakkeenomistajien suhteellisista osuuksista yhtiön vapaalla
omalla pääomalla julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX
Helsinki Oy:ssa hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet
hankittiin ja maksettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear
Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.
Osakkeet hankittiin käytettäväksi kannustinohjelmassa,
annettavaksi vastikkeena mahdollisissa yritysten hankinnoissa
tai muissa järjestelyissä, jotka ovat osa yhtiön liiketoimintaa,
investointien rahoittamiseksi tai pidettäviksi, muuten luovu-
tettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeiden hankinnalle on painava
taloudellinen syy, koska osakkeet hankitaan julkisessa kaupan-
käynnissä ja käyttötarkoitukset ovat yhtiön ja osakkeenomista-
jien parhaan edun mukaisia.
Raportointikauden aikana Ramirent Oyj hankki 350 000 omaa
osakettaan perustuen varsinaiselta yhtiökokoukselta saa-
maansa valtuutukseen. Hankintahinta kussakin hankinnassa oli
osakkeen markkinahinta hankinnan tapahtuessa.
EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT
77
Ramirent 2012
PÄIVÄ MÄÄRÄKIRJANPIDOLLINEN
VASTA-ARVOHINTA/OSAKE
(KESKIMÄÄRIN), EURHINTA/OSAKE
(VAIHTELUVÄLI), EUR
23.–29. helmikuuta 90 000 0,2300 7,88 7,7431-7,9848
1.– 31. maaliskuuta 260 000 0,2300 7,69 7,4027-8,0127
Tietoa yhtiön hallituksen voimassa olevista valtuutuksista koskien omien osakkeiden luovuttamista, voimassa olevista valtuutuksis-
ta toteuttaa osakemerkintäoikeuksien ja yhtiön optio oikeuksien myöntäminen on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 20.
17. PITK Ä AIK AINEN VIERAS PÄ ÄOMA
(EUR) 2012 2011
Pitkäaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 188 481 530,01 217 736 310,99
18. LYHY TAIK AINEN VIERAS PÄ ÄOMA
(EUR) 2012 2011
Lyhytaikaiset velat Ramirent Oyj:n tytäryhtiöille
Korolliset velat 20 569 105,88 8 849 353,98
Ostovelat 736 321,70 574 661,99
Siirtovelat 61 278,10 42 626,01
Lyhytaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 49 764 237,00 52 968 776,96
Ostovelat 1 598 573,44 995 983,60
Siirtovelat 8 884 906,47 7 550 857,27
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verovelka 2 295 770,64 1 258 425,66
Muut velat 58 172,66 57 813,01
83 968 365,89 72 298 498,48
Siirtovelat koostuvat pääosin kulujaksotuksista kuten kertyneestä tuloverovelasta, jaksotetuista korkokuluista ja lomapalkkavelasta.
EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT
Yhteenveto hankinnoista esitetään alla.
78
Ramirent 2012
19. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VEL AT
(EUR)MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN
VAKUUDEKSI ANNETUT YHTEENSÄ
Annetut vakuudet (taseen ulkopuoliset) 31.12.2012
Takaukset 168 187,93 168 187,93
(EUR)MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN
VAKUUDEKSI ANNETUT YHTEENSÄ
Annetut vakuudet (taseen ulkopuoliset) 31.12.2011
Takaukset 168 187,99 168 187,99
Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttiehtoja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenanttiehdot
31.12.2012.
VASTAISET LEASINGMAKSUT
(EUR) 2012 2011
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 157 046,47 155 543,99
Myöhemmin maksettavat 26 239,62 176 377,16
183 286,09 331 921,15
KORKOJOHDANNAISET
(EUR) 2012 2011
Koronvaihtosopimusten käypä arvo −7 138 305,24 −5 426 231,50
Kohde–etuuden nimellisarvo 159 091 459,16 187 339 632,00
VALUUTTAJOHDANNAISET
(EUR) 2012 2011
Kohde–etuuden nimellisarvo 52 465 244,24 55 378 339,00
Johdannaisinstrumenttien käypä arvo −258 573,14 −257 893,80
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT
MUUT LIITETIEDOTEMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
79
Ramirent 2012
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS
TOIMINTA- KERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS
Helsinki 11. helmikuuta 2013
Peter Hofvenstam
hallituksen puheenjohtaja
Erkki Norvio
hallituksen jäsen
Johan Ek
hallituksen jäsen
Kevin Appleton
hallituksen jäsen
Kaj–Gustaf Bergh
hallituksen jäsen
Susanna Renlund
hallituksen jäsen
Gry Hege Sølsnes
hallituksen jäsen
Magnus Rosén
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki 11. helmikuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Ylva Eriksson
KHT
80
Ramirent 2012
TILINTARKASTUS-KERTOMUSRAMIRENT OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE
Olemme tilintarkastaneet Ramirent Oyj:n kirjanpidon, tilin-
päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta
1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tu-
loslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimin-
takertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös
antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja
että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimin-
takertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti.
Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmu-
kaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito
on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä
ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että
noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorit-
taneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edel-
lyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätök-
sessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja
siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja
syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata
vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet
osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidens-
sin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen
sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista.
Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,
johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan ti-
lintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä
merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi
sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei
siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös
sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai-
suuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden
kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudelli-
sesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakerto-
mus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi-
mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
MUUT LAUSUNNOT
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvista-
mista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämi-
sestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjoh-
tajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisöt
Ylva Eriksson
KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUS
81
Ramirent 2012
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ 2012
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012
Tämä on selvitys Ramirentin hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä ( jäljempänä ”selvi-
tys”) ja se on laadittu hallinnointikoodin
suosituksen 54 mukaisesti. Tämä selvitys
on laadittu hallituksen toimintakerto-
muksesta erillisenä kertomuksena ja
se on myös saatavilla yhtiön kotisivuilla
www.ramirent.com. Ramirentin hallituksen
työvaliokunta sekä hallitus ovat käsitelleet
tämän selvityksen. Yhtiön tilintarkastaja,
PricewaterhouseCoopers Oy, on tarkasta-
nut, että tämä selvitys on annettu ja että
siihen sisältyvä kuvaus yhtiön taloudel-
liseen raportointiprosessiin liittyvien
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukai-
nen tilinpäätöksen kanssa.
YHTIÖKOKOUS
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiö-
kokoukseen tulee toimittaa osakkeen-
omistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja
viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta,
edellyttäen, että se on vähintään
yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen
täsmäytyspäivää, julkaisemalla kutsu
yhtiön kotisivuilla ja mikäli yhtiön hallitus
niin päättää, yhdessä tai useammassa
valtakunnallisessa sanomalehdessä.
Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle
toimitettavat asiakirjat (mukaan lukien
tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus
ja tilintarkastuskertomus) sekä ehdotuk-
set yhtiökokoukselle ovat osakkeenomis-
tajien saatavilla vähintään kolme viikkoa
ennen kokousta Ramirentin kotisivuilla
www.ramirent.com.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään
osakasluetteloon merkityn osakkeen-
omistajan on voidakseen osallistua
yhtiökokoukseen ilmoitettava osallis-
tumisestaan yhtiölle kokouskutsussa
mainittuun määräpäivään mennessä.
Sanottu määräpäivä voi olla aikaisin-
taan 10 päivää ennen yhtiökokousta.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden (mu-
kaan lukien Euroclear Sweden AB:n ylläpi-
tämässä osakasluettelossa rekisteröidyt
osakkeet) omistajat voivat osallistua
yhtiökokoukseen edellyttäen, että heidät
on merkitty tilapäisesti Euroclear Finland
Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
viimeistään kokouskutsussa mainittuna
määräpäivänä. Osakkeenomistajan, joka
haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on
huolehdittava itse tilapäisestä rekiste-
röinnistä määräajan puitteissa varmis-
taakseen, että tämä vaatimus täyttyy.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä
vuosittain viimeistään kesäkuussa
hallituksen tarkemmin määräämänä
päivänä Helsingissä, Espoossa tai
Vantaalla. Varsinaisessa yhtiökokoukses-
sa esitetään tilinpäätös, joka sisältää
konsernitilinpäätöksen, ja hallituksen
toimintakertomus sekä tilintarkastusker-
tomus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
on päätettävä seuraavista asioista:
tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen
osoittaman voiton käyttämisestä,
vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsen-
ten palkkioista ja matkakustannusten
korvausperusteista sekä hallituksen
jäsenten, varajäsenten ja tilintarkastajien
määrästä sekä mahdollisista hallituksen
ehdotuksista. Varsinaisessa yhtiökoko-
uksessa on valittava hallituksen jäsenet,
varajäsenet sekä tilintarkastajat.
HALLITUKSEN JÄSENET JA TOIMIKAUSI
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituk-
sessa on oltava vähintään kolme ja enin-
tään seitsemän varsinaista jäsentä, joiden
toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheen-
johtajan ja tarvittaessa varapuheenjoh-
tajan. Hallituksen jäsenille voidaan valita
henkilökohtaiset varajäsenet.
Nykyiseen hallitukseen valittiin vuoden
2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa
seuraavat seitsemän varsinaista jäsentä:
• Kevin Appleton, hallituksen jäsen (s.
1960), B.A., riippumaton yhtiöstä ja
merkittävistä osakkeenomistajista.
• Kaj-Gustaf Bergh, hallituksen jäsen
(s. 1955), dipl.ekon., OTK, Föreningen
Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja,
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen
merkittävästä osakkeenomistajasta.
• Johan Ek, hallituksen jäsen (s. 1968),
M.Sc. (Econ.), Relacom-konsernin
konsultti, riippumaton yhtiöstä ja
merkittävistä osakkeenomistajista.
• Peter Hofvenstam, hallituksen pu-
heenjohtaja (s. 1965), M.Sc. (Econ.),
Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja,
riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen
merkittävästä osakkeenomistajasta.
• Erkki Norvio, hallituksen jäsen
(s. 1945), DI, ekonomi, kauppaneuvos,
yksityissijoittaja, riippuvainen yhtiöstä
ja riippumaton merkittävistä osakkeen-
omistajista.
• Susanna Renlund, varapuheen-
johtaja (s. 1958), MMM, Helsingin
Bioimmunoterapian laitos Oy:n hallin-
Ramirent Oyj (“Ramirent” tai ”yhtiö”) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010 ( jäljempänä ”hallinnointikoodi”), osakeyhtiölakia ja muuta soveltuvaa lainsäädäntöä sekä Ramirentin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
82
Ramirent 2012
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012
topäällikkö Oy Julius Tallberg Ab:n halli-
tuksen varapuheenjohtaja, riippumaton
yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä
osakkeenomistajasta.
• Gry Hege Sølsnes, hallituksen jäsen
(s. 1968), Bachelor of Management,
konsultti, riippumaton yhtiöstä ja
merkittävistä osakkeenomistajista.
Nykyisten hallituksen jäsenten toimikausi
päättyy vuoden 2013 varsinaisen yhtiöko-
kouksen päättyessä.
RAMIRENTIN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
Osakeyhtiölain, muun sovellettavan lain-
säädännön ja Ramirentin yhtiöjärjestyk-
sen lisäksi Ramirentin hallituksen työtä ja
toimintaa ohjaa hallituksen työjärjestys.
Työjärjestyksen tarkoituksena on säädellä
hallituksen sisäistä työskentelyä. Hallitus
ja sen kaikki jäsenet ovat velvollisia
työssään ottamaan huomioon ja noudat-
tamaan tarkasti edellä mainittuja lakeja
ja sääntöjä.
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Osakeyhtiölain mukaan hallitus on
vastuussa yhtiön hallinnosta ja toimin-
nan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen jäsenten tulee suorittaa
työnsä yhdessä tai tiettyä asiaa varten
nimetyssä työryhmässä osakeyhtiölakia,
Ramirentin yhtiöjärjestystä ja hallituksen
työjärjestystä noudattaen. Hallitus on
ensisijaisesti vastuussa yhtiön strategi-
asta sekä asioista, jotka yhtiön toimin-
nan laajuuden ja luonteen huomioon
ottaen ovat taloudellisesti, juridisesti,
yleiseltä luonteeltaan tai muutoin
erityisen merkittäviä.
HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI
Hallitus arvioi toimintaansa ja työsken-
telytapojaan vuosittain yleensä tilikauden
lopussa.
HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus kokoontuu yleensä vähintään
seitsemän kertaa vuodessa. Hallituksen
kokouksiin osallistuu hallituksen jäsenten
lisäksi toimitusjohtaja ja hallituksen
sihteeri. Yhtiön tilintarkastaja kutsutaan
vähintään kerran vuodessa hallituksen
kokoukseen.
Hallituksella oli vuonna 2012 yhteensä 11
kokousta. Osallistumisprosentti oli 93.
TYÖVALIOKUNTA
Hallitus on asettanut yhden valiokunnan,
työvaliokunnan, avustamaan hallitusta
työssään.
Hallitus valitsee keskuudestaan valiokun-
nan puheenjohtajan ja vähintään kaksi
jäsentä ja vahvistaa valiokunnan työjär-
jestyksen. Valiokunnalla ei ole itsenäistä
päätöksentekovaltaa, paitsi hallituksen
myöntämissä yksittäistapauksissa.
Työvaliokunnan velvollisuuksiin kuuluu
hallituksen hyväksymän työjärjestyksen
mukaisesti mm. tarkastusvaliokunnan
tehtävät. Työvaliokunnan tehtävä on
valmistella ja tehdä esityksiä yhtiön
hallitukselle keskittyen seuraaviin alueisiin:
yhtiön hallinto, erityiset taloudelliset asiat,
riskienhallinta, palkitsemis- ja työsuhde-
asiat sekä ohjeistus liittyen strategisiin
suunnitelmiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.
Työvaliokunnan tehtävänä on lisäksi valvoa
laskentaan ja taloudelliseen raportointiin
liittyviä prosesseja; valmistella tilintarkas-
tajan valintaa, käsitellä tilintarkastusra-
portit ja seurata asioita, joihin tilintarkas-
taja on kiinnittänyt huomiota.
Vuonna 2012 Kaj-Gustaf Bergh, Peter
Hofvenstam ja Susanna Renlund
valittiin työvaliokunnan jäseniksi ja Peter
Hofvenstam valittiin työvaliokunnan
puheenjohtajaksi. Tarkastusvaliokunnan
tehtävät on annettu työvaliokunnan
tehtäväksi hallinnointikoodin suosituksen
27 mukaisesti. Suosituksen 26 mukaan
tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava
riippumattomia yhtiöstä ja vähintään
yhden jäsenen tulisi olla riippumaton
merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikki
työvaliokunnan jäsenet ovat riippumat-
tomia yhtiöstä, mutta kaikki jäsenet ovat
riippuvaisia merkittävistä osakkeenomis-
tajista. Hallitus arvioi tämän kokoonpanon
olevan asianmukainen ja sopiva ottaen
huomioon työvaliokunnan tehtävät koko-
naisuudessaan sekä valittujen jäsenten
monipuolinen asiantuntemus ja kokemus.
Vuonna 2012 työvaliokunta kokoontui 5
kertaa. Osallistumisprosentti oli 100.
TOIMITUSJOHTAJA
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan
ja tarvittaessa varatoimitusjohtajan.
Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön
juoksevan hallinnon hoitamisesta. Yhtiön
hallitus on vahvistanut toimitusjohtajalle
työjärjestyksen, joka sisältää yhtiön
juoksevaa hallintoa koskevia määräyksiä
ja ohjeita. Konsernin johtoryhmä ja hal-
lituksen mahdollisesti perustamat muut
toimielimet avustavat toimitusjohtajaa
hänen tehtäviensä hoidossa.
Toimitusjohtajalla on kirjallinen, yhtiön
hallituksen hyväksymä sopimus. Hän ei
ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu
hallituksen kokouksiin.
Hallitus nimitti Magnus Rosénin toimi-
tusjohtajaksi 15.1.2009 alkaen. Magnus
Rosén on syntynyt 1962 ja hän on
Ruotsin kansalainen, M.Sc. ( Econ.), MBA.
Hänen aiempi työhistoriansa: BE Group,
liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja,
2008; Cramo Oyj, SVP, 2006–2008; Cramo
Scandinavia, toimitusjohtaja, 1998–2006;
BT Hyrsystem AB, toimitusjohtaja ja BT
Svenska AB, Service Market Manager,
1993–1998.
Toimitusjohtaja Magnus Rosénin eläkeikä
on hänen sopimuksensa mukaan 62
vuotta. Magnus Rosén ei kuulu Suomen
lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin.
Hänelle kerrytetään toimitusjohtajakau-
delta eläkettä erillisellä eläkevakuutuk-
sella, jonka maksut ovat 1.361.845 SEK
per vuosi.
Toimitusjohtaja Magnus Rosénin
irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli
yhtiö päättää sopimuksen, suoritetaan
toimitusjohtajalle lisäksi vuoden perus-
palkkaa vastaava erokorvaus.
KONSERNIN JOHTORYHMÄ 2012
31.12.2012 konsernin johtoryhmän kokoon-
pano oli seuraava:
• Magnus Rosén, konsernijohtaja
• Jonas Söderkvist, konsernin
talousjohtaja
• Erik Høi, johtaja, SVP, Tanska
• Anna Hyvönen, johtaja, SVP, Suomi
• Bjørn Larsen, johtaja, SVP, Norja
• Tomasz Walawender, johtaja, SVP,
Europe Central
• Franciska Janzon, johtaja,
konserniviestintä
• Mikael Kämpe, johtaja,
konsernin kalustohallinta
83
Ramirent 2012
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012
• Dino Leistenschneider,
konsernin hankintajohtaja
Kari Aulasmaa oli konsernin johtoryhmän
jäsen 4.4.2012 saakka, ja Anna Hyvönen,
Senior Vice President, Suomi, korvasi
Kari Aulasmaan konsernin johtoryhmässä
2.6.2012. Peter Dahlsten, Senior Vice
President, Ruotsi, oli konsernin johtoryh-
män jäsen 9.10.2012 saakka.
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI
Yhtiön hallitus valvoo ja arvioi yhtiön
taloudellista tilaa ja hyväksyy kaikki
yhtiön julkistamat taloudelliset raportit.
Hallituksen puheenjohtaja varmistaa, että
jokaisella hallituksen jäsenellä on saata-
villa yhtiötä koskeva tieto ja että yhtiön
toimitusjohtaja toimittaa hallituksen
jäsenille säännöllisesti tiedot, jotka ovat
tarpeelliset yhtiön liiketoiminnan, kannat-
tavuuden kehittymisen, kassavirran sekä
taloudellisen aseman arvioimiseksi.
SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA
SISÄINEN TARKASTUS
Ramirentin sisäisen valvonnan päämäärä
on suojella yhtiön omaisuutta ja var-
mistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja
toimivuus, jotta Ramirentin strategiset,
mukaan lukien taloudelliset, tavoitteet
pystytään saavuttamaan. Lisäksi sisäisen
valvonnan päämääränä on varmistaa so-
veltuvien lakien, määräysten ja Ramirentin
toimintaperiaatteiden noudattaminen
sekä taloustietojen ja operatiivisen
toiminnan raportoinnin luotettavuus.
Riskienhallinta on olennainen osa
Ramirentin sisäistä valvontaa. Hallitus
hyväksyy sekä sisäisen valvonnan että
riskienhallinnan periaatteet. Ramirentin
riskienhallinnan päämääränä on tukea
strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista
ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia
liiketoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia.
Riskien arviointi on osa vuosittaista
strategiaprosessia. Riskejä arvioidaan
suhteessa yhtiön strategisiin tavoittei-
siin; näihin kuuluvat myös taloudelliset
tavoitteet. Riskien arvioinnissa kunkin
riskin vaikutus ja todennäköisyys
arvioidaan, ja ne luokitellaan strategisiksi
ja muiksi riskeiksi. Strategiset riskit ovat
riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten
tavoitteiden saavuttamiseen, kun taas
muut riskit ovat riskejä, jotka eivät vaikuta
näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskien arvioinnin yhteydessä laadittavas-
sa toimintasuunnitelmassa määritetään
seurattavat tunnusluvut sekä toimet,
joihin riskien toteutuessa ryhdytään.
Taloudellisen raportoinnin sisäisen val-
vonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on
varmistaa, että Ramirentin julkistamat
taloudelliset raportit antavat olennai-
sesti oikeaa tietoa yhtiön taloudellisesta
tilasta, että ne ovat luotettavia ja
että Ramirent noudattaa soveltuvia
lakeja, määräyksiä, kansainvälisiä EU:n
hyväksymiä IFRS-raportointistandardeja
ja muita pörssiyhtiöille asetettuja
vaatimuksia. Ramirentin yleinen si-
säinen valvonta perustuu Committee
of Sponsoring Organizations of the
Treadway Commissionin (COSO) mää-
rittämään viitekehykseen ja koostuu
viidestä pääalueesta: valvontaympäristö,
riskien arviointi, valvontatoimenpiteet,
tieto ja viestintä sekä seuranta.
VALVONTAYMPÄRISTÖ
Ramirentin hallituksella on kokonaisvas-
tuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä
valvonnasta. Hallitus on määrittänyt
kirjallisen, muodollisen työjärjestyksen,
jossa selvennetään hallituksen vastuut ja
säädellään hallituksen ja työvaliokunnan
välistä sisäistä työnjakoa. Työvaliokunnan
ensisijainen tehtävä on varmistaa, että
taloudelliselle raportoinnille, riskienhal-
linnalle ja sisäiselle valvonnalle määritet-
tyjä periaatteita noudatetaan ja että
Ramirentin tilintarkastajiin pidetään yllä
asianmukaisia yhteistyösuhteita. Vastuu
tehokkaan valvontaympäristön ylläpi-
tämisestä ja taloudellisen raportoinnin
sisäisen valvonnan käytännön toimista on
delegoitu toimitusjohtajalle.
Ramirentin sisäisen valvonnan toiminto
panostaa Ramirentin taloudellisen rapor-
toinnin sisäisen valvonnan kehittämiseen
ja tehostamiseen keskittymällä sisäisen
valvonnan ympäristöön ja seuraamalla si-
säisen valvonnan tehokkuutta. Ramirentin
sisäisen valvonnan toiminto, jonka piiriin
kuuluu myös sisäinen tarkastus, raportoi
merkityksellisistä seikoista työvaliokun-
nalle ja toimitusjohtajalle.
Ramirentin liiketoiminta on hajautettua:
toimintamalli ja asiakkaat ovat paikal-
lisia, ja useat liiketoimintaan liittyvät
päätökset tehdään maatasolla. Konserni
on ohjeistanut yhteiset suuntaviivat esi-
merkiksi kaluston hallinnalle, rahoitukselle,
luottoriskin hallinnalle ja talousrapor-
toinnille. Sisäisen valvonnan järjestämi-
nen on maajohtajan velvollisuus konsernin
asettaman viitekehyksen puitteissa.
Ramirentin taloudellisen raportoinnin
prosessit koostuvat ulkoisesta ja
sisäisestä laskennasta. Ramirent
laatii konsernitilinpäätöksen ja
osavuosikatsaukset kansainvälisten
IFRS-raportointistandardien sekä
arvopaperimarkkinalain mukaisesti.
Tilinpäätös pitää sisällään myös muuta
tietoa, jota Arvopaperimarkkinalaki sekä
soveltuvat Finanssivalvonnan standardit
ja markkinapaikka NASDAQ OMX Helsinki
Oy:n säännöt edellyttävät. Hallituksen
toimintakertomus ja konsernin emo-
yhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen
kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan
ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Ulkoinen taloudellinen raportointi
Ramirentissä perustuu konsernin
laskenta- ja raportointimenettelyta-
poihin (Group Accounting and Reporting
Procedures), joka asettaa perustan
IFRS:n mukaiselle ulkoiselle talousrapor-
toinnille. Yksityiskohtaiset raportointioh-
jeet ja aikataulut on laadittu ja kommuni-
koitu kaikille talousraportointiprosessissa
mukana oleville henkilöille ajallaan.
RISKIEN ARVIOINTI
Ramirentin taloudellisen raportoinnin ris-
kien arvioinnissa pyritään tunnistamaan
ja arvioimaan tärkeimmät riskit, jotka
vaikuttavat taloudelliseen raportointiin
konserni-, raportointisegmentti- ja
maatasolla. Riskien arviointiin sisältyvät
esimerkiksi petoksiin, tappioihin ja
omaisuuden väärinkäyttöön liittyvät
riskit. Riskien arvioinnin tulosten perus-
teella määritetään valvontatunnusluvut,
joilla varmistetaan, että taloudelliselle
raportoinnille asetetut perusvaatimukset
täytetään. Tiedot keskeisten riskialueiden
kehityksestä, tunnusluvuista sekä suunni-
telluista ja tehdyistä riskien lieventämis-
toimista raportoidaan työvaliokunnalle.
VALVONTATOIMENPITEET
Ramirent on määritellyt talousraportoin-
nin kannalta keskeiset toimintaprosessit
84
Ramirent 2012
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012
ja suunnitellut sisäisiä valvontatoimen-
piteitä riskien arviointiin perustuen.
Keskeiset prosessit ovat talousrapor-
tointiprosessi, kaluston vuokraamisen
prosessi, yrityshankinnat, myynti ja
luotonvalvonta, kassanhallinta sekä tieto-
hallintaan liittyvät prosessit.
Ramirent on määritellyt liiketoimin-
tayksiköitä koskevat sisäisen valvonnan
minimivaatimukset kullekin prosessille.
Esimerkkejä tällaisista valvontatoimenpi-
teistä ovat valtuutukset ja hyväksynnät,
tilitäsmäytykset, omaisuuden fyysiset
inventoinnit, analyysit ja keskeisten
taloustehtävien eriyttämiset. Kunkin maan
maajohtaja on vastuussa riittävän sisäisen
valvonnan järjestämisestä yhtiössään.
Valvontatoimenpiteet sisältävät myös
liiketoiminnan ja talouslukujen kuukau-
sianalyysit. Analyysejä tehdään maa-,
segmentti- ja konsernitasolla, ja niihin
osallistuu johto sekä hallitus. Ramirentin
hallitus käy läpi osavuosikatsaukset sekä
tilinpäätökset sekä hyväksyy ne ennen
julkistamista.
TIETO JA VIESTINTÄ
Jotta voidaan taata tehokas ja toimiva
sisäisen valvonnan ympäristö, Ramirentin
sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa,
läpinäkyvää, täsmällistä ja oikea-aikaista.
Taloudellisen raportoinnin sisäisiin
ohjeistuksiin ja menettelytapoihin
liittyvät tiedot eli laskentamenettely-
tavat (Accounting Procedure), rapor-
tointiohjeistus (Reporting Manual) ja
tiedottamismenettelytavat (Disclosure
Procedure), raportointiaikataulut jne.
ovat saatavilla Ramirentin intranetis-
sä. Ramirent järjestää henkilöstölle
koulutusta sisäisen valvonnan välineistä.
Sisäinen valvonta raportoi työnsä
tuloksista työvaliokunnalle vähintään
kaksi kertaa vuodessa. Työvaliokunta puo-
lestaan raportoi hallitukselle vähintään
kerran vuodessa.
SEURANTA
Ramirent seuraa jatkuvasti sisäisen
valvonnan tehokkuutta. Sisäisen valvonnan
ja tarkastuksen toiminto tukee konsernin
johtoa arvioimalla sisäisen valvonnan
toimintaa ja antaa suosituksia sisäisen
valvonnan kehittämiseksi. Sisäinen tarkas-
tus laatii vuosisuunnitelman ja raportoi
säännöllisesti sen tilasta ja havainnoistaan
Ramirentin johdolle, ulkopuolisille tilintar-
kastajille ja työvaliokunnalle. Ramirent käy
myös vuokrauskalustoa läpi säännöllisesti
erillisillä vuokrauskaluston tarkastuksilla
sekä kaluston tarkastuksilla yhdistettynä
sisäisen tarkastuksen tarkastuskäynteihin.
Sisäisen tarkastuksen laajuutta ja
tarkastusohjelmaa tarkistetaan suh-
teessa Ramirent-konsernin strategisten
tavoitteiden muutoksiin, muutoksiin arvi-
oiduissa riskeissä ja tarkistetuissa maissa
saatuihin tuloksiin. Vuoden 2012 aikana
sisäinen tarkastus on jatkanut tarkistus-
ohjelmaa keskittyen liiketoimintastrategian
toimeenpanoon, yritysjärjestelyihin ja liike-
toimintojen integroimiseen, tietoturvalli-
suuteen sekä liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Lakiasiaintoiminto on jatkanut corporate
governance -tarkastuksia tytäryhtiöissä
erillisen suunnitelman mukaan.
SISÄINEN VALVONTA
Ramirentin sisäinen valvonta osallistuu
yhtiön toiminnan riskienhallinnan ja ylei-
sen valvontaympäristön kehittämiseen,
seuraa sisäisen valvonnan viitekehyksen
noudattamista, hallinnoi kehityshankkeita,
johtaa sisäistä tarkastusta ja koordinoi
Ramirent-konsernin tarkastustoimia.
SISÄINEN TARKASTUS
Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan
tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta
sekä tarkastelee Ramirent-konsernin
sisäisen valvonnan toimivuutta. Sisäinen
tarkastus pyrkii varmistamaan taloustie-
tojen ja operatiivisen toiminnan rapor-
toinnin luotettavuuden, soveltuvien lakien
ja määräysten noudattamisen ja yhtiön
omaisuuden asianmukaisen hoidon.
Sisäinen tarkastus on toimivasta
johdosta erillinen toiminto. Sisäinen
tarkastus raportoi työvaliokunnalle.
Tarkastusohjelma ja vuosisuunnitel-
ma hyväksytään työvaliokunnassa.
Tarkastusohjelmat perustuvat riskien
arviointiin ja aiempien sisäisten ja
ulkoisten tarkastusten tuloksiin.
VÄÄRINKÄYTÖSTEN ILMIANTO
Ramirent on ottanut käyttöön väärinkäy-
tösten ilmiantojärjestelmän. Yhteystiedot
on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Kuka
tahansa pystyy nimettömästi tai omalla
nimellään esiintyen ottamaan yhteyttä
itsenäiseen palveluntarjoajaan ja
raportoimaan epäillystä taloudellisesta
väärinkäytöksestä tai muusta petok-
sesta. Palvelu toimii kaikilla kielillä, joita
käytetään Ramirent-konsernissa, ja
ilmoituksen voi tehdä joko kirjallisesti
tai puhelinpalvelun kautta. Työntekijöitä
rohkaistaan raportoimaan väärinkäytös
normaalia väylää käyttäen johdolle, tai
suoraan sisäiselle tarkastukselle. Epäilty
väärinkäytös tutkitaan välittömästi ja
luottamuksellisesti ohjeiden mukaan
sisäisen tarkastuksen toimesta. Epäilyt
ja tutkinnan tulokset raportoidaan työva-
liokunnalle ja ryhdytään tarkoituksenmu-
kaisiin toimenpiteisiin.
LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN JA
EETTINEN KOODISTO
Ramirent pyrkii noudattamaan sovel-
tuvia lakeja, säädöksiä sekä yleisesti
hyväksyttyjä liiketoimintakäytäntöjä.
Lisäksi Ramirentin toimintaa ohjaavat
Ramirentin eettinen koodisto (Ramirent’s
Code of Ethics) ja yhtiön arvot.
Ramirentin eettinen koodisto perustuu
YK:n ihmisoikeuksien julistukselle ja
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistuk-
selle työelämän perusperiaatteista ja -oi-
keuksista. Ramirentin eettinen koodisto
ja yhtiön arvot kuvaavat Ramirentin
yrityskulttuuria. Jokaisen Ramirentin
työntekijän on tunnettava Ramirentin
eettisen koodiston periaatteet, yhtiön
arvot sekä omiin vastuualueisiinsa
liittyvät relevantit lait ja toimintaohjeet.
Toimintaa valvoo työvaliokunta, joka ra-
portoi kaikki väärinkäytökset hallitukselle.
TILINTARKASTAJAT
Ramirentin yhtiöjärjestyksen mukaan
yhtiöllä tulee olla vähintään yksi (1) ja
enintään kaksi (2) tilintarkastajaa.
Tilintarkastajien tulee olla KHT-yhteisöjä.
Tilintarkastajan toimikausi päättyy
valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers
Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana
vuodesta 2011, KHT Ylva Erikssonin
ollessa päävastuullinen tilintarkastaja.
28. maaliskuuta 2012 pidetyssä var-
sinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön
tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, KHT Ylva
Erikssonin toimiessa päävastuullisena
tilintarkastajana. Työvaliokunta arvioi
85
Ramirent 2012
vuosittain tilintarkastajan riippumat-
tomuuden. Tilintarkastuksen laajuus,
keskeiset osa-alueet ja kustannukset
käyvät ilmi yksityiskohtaisesti konsernin
tilintarkastussuunnitelmasta.
SISÄPIIRI
Ramirentilla on oma sisäpiiriohje, jota
päivitettiin viimeksi 9.10.2009. Sisäpiiriohje
noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
voimassa olevaa sisäpiiriohjetta. Julkiseen
sisäpiirirekisteriin kuuluvat hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastusyh-
teisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä
konsernin johtoryhmän jäsenet. Julkiseen
sisäpiiriin kuuluvat henkilöt sekä tiedot
heistä, heidän lähipiiristään sekä näiden
määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä ovat
Ramirentin julkisessa sisäpiirirekisterissä.
Ramirentin julkisten sisäpiiriläisten osa-
keomistukset ovat nähtävissä NetSire –
järjestelmässä, joka löytyy yhtiön kotisivun
www.ramirent.com kautta.
Muita pysyviä sisäpiiriläisiä ovat henkilöt,
jotka saavat tehtävässään tietoonsa
säännöllisesti sisäpiiritietoa. Nämä
henkilöt on rekisteröity yhtiön yrityskoh-
taiseen, ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin.
Ramirent pitää myös hankekohtaisia
sisäpiirirekistereitä.
Ramirentia koskevia sisäpiirilistoja ylläpi-
detään Euroclear Finland Oy:n kanssa.
SELVITYS RAMIRENTIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2012
86
Ramirent 2012
HALLITUS
S. 1960. B.A. Iso-Britannian kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippumatto-maksi jäseneksi ja riippumattomaksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Aikaisempi työkokemus: Lavendon Group Plc:n toimitusjohtaja (2002–2011); Constructor Dexion toimitusjohtaja (2000–2001); FedEx Logistics / Caliber Logisticsin toimitusjohtaja & VP Europe (1993–1999); ja NFC Plc:n mark-kinointipäällikkö sekä sittemmin myynti- ja markkinointijohtaja (1986–1993). Hän on Travis Perkins Plc:n general merchanting divisioonan puheenjohtaja ja UK Freight Transport Associationin hallituksen jäsen.
S. 1965. M.Sc. (Econ.). Ruotsin kansalainen. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005 alkaen. Hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan puheenjohtaja. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Nordstjernan AB:n varatoimitus-johtajana merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Peter Hofvenstam on Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja. Aikaisempi työkokemus: eri johtotehtävät E. Öhman J:or Fondkomission AB:ssä; AB Aritmoksessa; ja Proventus AB:ssä. Exel Composites Oyj:n hallituksen puheenjoh-taja, Rostistella AB:n ja Active Biotech AB:n hallituksen jäsen.
PETER HOFVENSTAM
KEVIN APPLETON
HALLITUS
S. 1968. B. Sc. (Mgnt). Norjan kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi jäseneksi ja riippumattomaksi yhtiön merkit-tävistä osakkeenomistajista. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: -Gry Hege Sølsnes työskentelee konsulttina. Aikaisempi työkokemus: eri johtotehtävät Kwintet-konsernissa.
GRY HEGE SØLSNES
S. 1955. Dipl.ekonomi, oik.kand. Suomen kansa-lainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen jäsenenä merkittävistä osakkeenomistajista riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 36.000 (lähi-piirin omistukset 4.000)Kaj-Gustaf Bergh on Föreningen Konstsam-fundet r.f.:n toimitusjohtaja. Aikaisempi työkokemus: eri työtehtävät Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy:ssä ja Skandinaviska Enskilda Bankenissa. Ålandsbanken Ab:n hallituksen pu-heenjohtaja, Stockmann Oyj:n, Fiskars Oyj:n, Oy Julius Tallberg Ab:n, Wärtsilä Oyj:n ja useiden muiden yhtiöiden hallituksen jäsen.
S. 1958. MMM. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2006 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yh-tiöstä riippumattomaksi hallituksen jäseneksi ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapu-heenjohtajana merkittävistä osakkeenomista-jista riippuvaksi hallituksen jäseneksi. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 10.000 (lähipiirin omistukset 11.963.929)Susanna Renlund on Helsingin Bioimmunote-rapian Laitos Oy:n hallintopäällikkö. Aikaisempi työkokemus: yleisjohdon tehtävät useissa kiinteistöyhtiöissä sekä Helsingin Bioimmu-noterapian Laitos Oy:n talousjohdossa. Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n hallituksen puheen-johtaja ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtaja.
SUSANNA RENLUND K AJ-GUSTAF BERGH
87
Ramirent 2012
S. 1968. KTM. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2010. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi jäsenek-si ja riippumattomaksi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 5.000Aiempi työkokemus: President ja CEO Relacom Groupissa; President Business Unit Europe, Powerwave Inc:ssä.; President Allgon AB:ssä ja Management Consultant McKinsey & Compan-yssä. N Holding Ab:n hallituksen jäsen.
S. 1945. Kauppaneuvos, DI ja ekonomi. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 1986 alkaen. Oltuaan Ramirent Oyj:n toimitusjohtaja 1986–2005 hänet on arvioitu yhtiöstä riippuvaksi hallituksen jäseneksi, mutta merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 30.000Aikaisempi työkokemus: Erkki Norvio oli Ramirent Oyj:n toimitusjohtaja 1986–2005. Nanten Oy:n, Intera Partners Oy:n, NSSG Holding Oy:n ja Consti Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen.
JOHAN EK ERKKI NORVIO
HALLITUS
88
Ramirent 2012
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
S. 1968. Johtaja, SVP, Suomi. Suomen kansalai-nen, TkL. Työsuhde alkanut 2012.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.800Aikaisempi työkokemus: KONEen huolto- ja kunnossapitoyksikön johtotehtävät; useat eri kansainväliset johtotehtävät Nokia Networkis-sa vuosina 1995–2007. Hän on vastannut Nokia Networksin huoltotoiminnoista Itä-Euroopas-sa ja myöhemmin Latinalaisessa Amerikassa. Hän on ollut myös vastuussa palveluliiketoi-minnan portfoliosta ja kustannushallinnasta maailmanlaajuisesti.
S. 1959. Johtaja, SVP, Norja. Norjan kansalainen. M.Sc. (Business ja Mark.), MBA. Työsuhde alkanut 2011. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.800Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtajana UCO Utleiecompagniet AS:ssä 2007–2011 ja Honey-well Fire Systems Nordic:ssa 2004–2007; Retail Director, Consumer Division Posten Norge AS 2002–2004; toimitusjohtaja Løvenskiold Handel AS:ssä 2000–2002 ja Expert Norge AS:ssä 1995–2000. Luottamustehtävät: Hallituksen puheenjoh-taja Howard AS, Howard Kjøkkenskriveri AS ja Hansen & Dysvik AS.
S. 1962. Toimitusjohtaja ja konsernijohtoryh-män puheenjohtaja. Ruotsin kansalainen. M.Sc. (Econ.), MBA. Työsuhde alkanut 2009. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 12.658Aikaisempi työkokemus: MD, Business Area , BE Group, 2008; Senior Vice President, Cramo Oyj, 2006–2008; MD, Cramo Scandinavia, 1998–2005; MD, BT Hyrsystem AB ja Service Market Manager BT Svenska AB, 1989–1998.
S. 1978. Talousjohtaja. Ruotsin kansalainen. DI ja KTM. Työsuhde alkanut 2009. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 3.950Aikaisempi työkokemus: Väliaikainen talousjoh-taja Ramirent Oyj 9/2009–11/2009, liiketoi-minnan kehittäminen 2005–2006 Ramirent Oyj; sijoituspäällikkö, Nordstjernan Investment AB 2004–2009; ohjelmistokehittäminen, Saab Rosemount AB, 2003.
S. 1968. Konsernin kalustohallinnan johtaja. Suomen kansalainen, insinööri. Työsuhde alkanut 2004.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 5.361Aikaisempi työkokemus: ostopäällikkö Ramirent Oyj:ssä 2008–2009 ja Ramirent Europe Oy:ssä 2005–2008; ostopäällikkö Ramirent AB:ssä 2004–2005; tuote- ja os-topäällikkö Altima AB:ssä 2002–2004; ostaja NCC AB:ssä 1999–2001 ja NCC Finland Oy:ssä 1996–1999.
MAGNUS ROSÉN
BJØRN L ARSEN
JONAS SÖDERK VIST
MIK AEL K ÄMPE
ANNA HY VÖNEN
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
S. 1972. Johtaja, konserniviestintä. Suomen kansalainen. KTM. Työsuhde alkanut 2007.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 4.561Aikaisempi työkokemus: brändi- ja vies-tintäpäällikkö Konecranes Oyj 2006–2007; sijoittajasuhdepäällikkö Konecranes Oyj 1999–2006, ja sijoitusneuvoja Evli Rahastoyh-tiö Oy 1998–1999.
FRANCISK A JANZON
89
Ramirent 2012
S. 1971. Konsernin hankintajohtaja. Saksan kansalainen, M.Sc. (Eng. ja Ind. Ec). Työsuhde alkanut 2010. Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 1.600Aikaisempi työkokemus: Project Leader Business Development, Skanska Industrial Production Nordics, 2010; European Category Manager, Skanska AB, Stockholm 2007–2009; Category Management Coordinator, Skanska AB, Stockholm 2005–2007; Purchasing Manager Maxit Group AB, Stockholm 2003–2005; Restructuring Manager Logistic, Unilever Bestfoods, 2000–2003.
DINO LEISTENSCHNEIDER
S. 1963. Johtaja, SVP, Europe Central. Puolan kansalainen. M.Sc. (Engineer Mechanic), MBA. Työsuhde alkanut 2001.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 9.962Aikaisempi työkokemus: Ramirent Puolan maa-johtaja 2001–2007, kaupallinen johtaja, Svedala Polska Ltd. 1994–2000, tuontijohtaja BRADO S.A. 1991–1994.
S. 1956. Johtaja, SVP, Tanska. Tanskan kansalai-nen. Koneinsinööri. Työsuhde alkanut 1986.Ramirentin osakkeita 31.12.2012: 13.937Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja, Ramirent A/S, 1986–2010; tuotantopäällikkö Kosan SES A/S 1982–1986, rakennusinsinööri, Hillerød Elevatorfabrik A/S 1979–1982.
TOMASZ WAL AWENDER ERIK HØI
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
90
Ramirent 2012
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää
varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2012
yhtiökokous päätti muuttaa hallituksen
muiden jäsenten kuin puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan palkkioita korottamal-
la kuukausipalkkion määrän 1 700 eurosta
2 250 euroon. Muut palkkiot pysyivät
ennallaan ja palkkioiden määrät vahvistet-
tiin seuraaviksi:
Hallituksen puheenjohtaja: 3 000 euroa/kk
ja lisäksi 1 500 euroa/kokous.
Hallituksen varapuheenjohtaja: 2 500
euroa/kk ja lisäksi 1 300 euroa/kokous.
Muut hallituksen jäsenet: 2 250 euroa/kk
ja lisäksi 1 000 euroa/kokous.
Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan
myös valiokunnan kokouksista sekä muista
vastaavista hallitustehtävistä. Matkakulut
korvataan yhtiön käytännön mukaisesti.
Palkkiot maksetaan hallituksen jäsenille
kokonaisuudessaan käteisenä:
Hallituksen jäsenet eivät kuulu
Ramirentin bonus-, kannustin- eivätkä
eläkejärjestelmiin.
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI JA
TOIMITUSJOHTAJAN JA KONSERNIN
JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKITSEMISEN
PÄÄPERIAATTEET
Hallitus päättää toimitusjohtajan
palkasta, palkkioista, eduista ja muista
työehdoista. Konsernin johtoryhmän
jäsenten palkat, palkkiot ja edut perus-
tuvat toimitusjohtajan ehdotukseen ja
edellyttävät hallituksen hyväksyntää.
Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän
jäsenten ansiot koostuvat kiinteästä
kuukausipalkasta, tavanomaisista
luontoiseduista, vuosibonuksista sekä
pitkäaikaiskannustimista.
Vuosibonukset perustuvat konsernin
bonusohjeistukseen ja hallituksen mää-
rittelemien tavoitteiden saavuttamiseen.
Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat
osakepohjaisten pitkäaikaiskannustin-
järjestelmien piiriin, josta päättää hallitus.
Ramirentin aiemmista optio-ohjelmista
ei ole jäljellä optio-oikeuksia. Konsernin
johtoryhmän jäsenillä ei ole yleistä
lisäeläkejärjestelmää.
VUOSIBONUKSET
Hallitus määrittelee vuosittain bonuksien
ehdot, tavoitteet ja enimmäismäärät.
Mahdollisten bonusten määrä perustuu
taloudellisiin tavoitteisiin, kuten kon-
sernin ja kunkin segmentin tai maan
liikevoittoon (EBIT) ja sijoitetun pääoman
tuottoon (ROI). Työvaliokunta arvioi,
ovatko toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmän jäsenet saavuttaneet heille
asetetut tavoitteet, ja hallitus vahvistaa
mahdollisten bonusten maksamisen.
Vuonna 2012 toimitusjohtajan bonuksen
enimmäismäärä voi olla enintään 60 %
vuoden peruspalkasta. Muiden konsernin
johtoryhmän jäsenten vuoden maksimi-
bonus voi olla enintään 40–50 % vuoden
peruspalkasta.
Ramirent noudattaa palkka- ja palkkioselvityksen laatimisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia. Selvitystä päivitetään yhtiön kotisivuilla www.ramirent.com aina, kun palkitsemisesta tulee olennaista uutta tietoa.
RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012
EUR 1,000 2012 2011
Peter Hofvenstam, puheenjohtaja 54,0 56,0
Susanna Renlund, varapuheenjohtaja 45,6 47,0
Kaj-Gustaf Bergh 34,4 33,0
Kevin Appleton 28,3 -
Johan Ek 32,4 30,0
Erkki Norvio 33,4 29,0
Gry Hege Sølsnes 32,4 22,0
Yhteensä 260,3 217,0
RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012
91
Ramirent 2012
OSAKEPOHJAISET
KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Hallitus päättää Ramirentin osakepohjai-
sista pitkäaikaiskannustinjärjestelmistä.
Kannustinjärjestelmien tarkoituksena on
yhdistää osakkeenomistajien ja johdon
tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä
sitouttaa keskeinen johto yhtiöön ja tarjo-
ta sille kilpailukykyiset yhtiön taloudelliseen
tulokseen ja osakkeiden omistukseen
perustuvat palkkiot.
Keskeisten johtajien on pidettävä kannus-
tinohjelmien perusteella saadut osakkeet
omistuksessaan heidän ollessaan työ- tai
toimisuhteessa konserniin niin kauan kuin
henkilön omistamien osakkeiden arvo
yhteensä on pienempi kuin henkilön puolen
vuoden bruttopalkka.
Toimitusjohtajan ja muiden konsernin
johtoryhmän jäsenten osakeomistukset
ovat nähtävissä sisäpiirirekisterissä.
PITKÄNTÄHTÄIMEN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2010
Kannustinjärjestelmä vuosille 2010–2012
(”Performance Share Program”) on
suunnattu noin 50 johtajalle. Konsernin
johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kan-
nustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmässä
on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet
2010–2012. Järjestelmästä saatava mah-
dollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu
konsernin osakkeen kokonaistuottoon
(TSR), konsernin keskimääräiseen sijoite-
tun pääoman tuottoon (ROI) ja konsernin
kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen
(EPS). Ansaintajaksolta 2010–2012 saatava
mahdollinen palkkio maksetaan vuonna
2013; osittain yhtiön osakkeina ja osittain
rahana. Rahaosuuden on tarkoitus kattaa
palkkiosta aiheutuvat henkilökohtaiset
verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota
ei makseta johtajalle, mikäli hänen työ- tai
toimisuhteensa konsernissa päättyy ennen
palkkion maksamista. Ansaintajakson
2010–2012 perusteella maksettava
enimmäispalkkio vastaa yhteensä 390 000
Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden).
Palkkion arvioitua toteutumaa tarkistettiin
konsernin taloudellisen suoriutumisen
perusteella. Siten vuosien 2010–2011
aikana kertyneiden kustannusten määrää
tarkistettiin alaspäin 0,8 miljoonalla eurolla
vuonna 2012. Kustannus vuodelle 2011 oli
0,1 miljoonaa euroa.
PITKÄNTÄHTÄIMEN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2011
Kannustinjärjestelmä vuosille 2011–2013
(”Performance Share Program”) on
suunnattu noin 60 johtajalle. Konsernin
johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannus-
tinjärjestelmän piiriin. Järjestelmässä
on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet
2011–2013. Järjestelmästä saatava
mahdollinen palkkio ansaintajaksolta
2011–2013 perustuu konsernin osakkeen
kokonaistuottoon (TSR), konsernin
keskimääräiseen sijoitetun pääoman
tuottoon (ROI) ja konsernin kumulatiivi-
seen osakekohtaiseen tulokseen (EPS).
Ansaintajaksolta 2011–2013 saatava
mahdollinen palkkio maksetaan vuonna
2014; osittain Ramirentin osakkeina
ja osittain rahana. Rahaosuuden on
tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat
henkilökohtaiset verot ja veronluonteiset
maksut. Palkkiota ei makseta johtajalle,
mikäli hänen työ- tai toimisuhteensa
konsernissa päättyy ennen palkkion
maksamista. Ansaintajakson 2011–2013
perusteella maksettava enimmäispalkkio
vastaa yhteensä 287 000 Ramirent Oyj:n
osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana
maksettavan osuuden). Palkkion arvioitua
toteutumaa tarkistettiin vuonna 2012
konsernin taloudellisen suoriutumisen
perusteella. Siten vuoden 2011 aikana
kertyneiden kustannusten määrää tar-
kistettiin alaspäin 0,1 miljoonalla eurolla
vuonna 2012. Kustannus vuodelle 2011 oli
0,5 miljoonaa euroa.
PITKÄNTÄHTÄIMEN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2012
Kannustinjärjestelmä vuosille 2012–2014
sisältää osakkeiden omistuksen perus-
teella jaettavia lisäosakkeita (matching
shares) ja suoriteperusteisesti jaettavia
osakkeita (performance shares), ja se
on suunnattu noin 50 johtoon kuuluvalle
henkilölle. Konsernin johtoryhmän jä-
senet kuuluvat uuden kannustinohjelman
piiriin. Järjestelmässä on yksi ansain-
tajakso, kalenterivuodet 2012–2014.
Järjestelmän mahdollinen palkkio ansain-
tajaksolta 2012–2014 perustuu konsernin
kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen
(Economic Profit) ja yhtiön osakkeen
kokonaistuottoon (Total Shareholder
Return, TSR). Mahdollinen palkkio ansain-
tajaksolta 2012–2014 maksetaan vuonna
2015; osittain Ramirentin osakkeina
ja osittain rahana. Rahaosuuden on
tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat
henkilökohtaiset verot ja veronluonteiset
maksut. Palkkiota ei makseta johto-
henkilölle, jos hänen työ- tai toimisuh-
teensa konserniin kuuluvassa yhtiössä
päättyy ennen palkkion maksamista.
Ansaintajakson 2012–2014 perusteella
maksettava enimmäispalkkio vastaa
yhteensä enintään 350.000 Ramirent
Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden). Vuodelle
2012 kertyneet kustannukset olivat
0,4 miljoonaa euroa.
TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA PALKKIOT
Toimitusjohtaja Magnus Rosénin vuosit-
tainen peruspalkka muodostuu 191.360
eurosta ja 1.913.600 Ruotsin kruunusta.
Lisäksi hänellä on luontoisetuna vapaa
autoetu.
Vuonna 2012 Magnus Rosénin saama
kokonaispalkkio 658.494 euroa muodostui
kiinteästä vuosittaisesta peruspalkasta,
luontoiseduista sekä vuoteen 2011
liittyvästä bonuksesta.
Magnus Rosén ei kuulu Suomen lakisää-
teisen eläkejärjestelmän piiriin. Hänelle
kerrytetään toimitusjohtajakaudelta
eläkettä erillisellä eläkevakuutuksella,
jonka maksut olivat 1.361.845 Ruotsin
kruunua vuonna 2012.
RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012
92
Ramirent 2012
TIETOJA SIJOITTAJILLE
TIETOJA SIJOITTAJILLE
Ramirent Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina maaliskuun
26. päivänä 2013 kello 16.30 Pörssitalon Pörssisalissa, osoit-
teessa Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittau-
tuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen
aloitetaan klo 15.30.
1. OSAKASLUETTELOON MERKITTY OSAKKEENOMISTAJA
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka
on 21.3.2013 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkit-
ty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on
rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on rekisteröity ruotsalaisen
Euroclear Sweden AB:n pitämään omistajaluetteloon, tulee
ottaa yhteyttä Euroclear Sweden AB:hen ja pyytää omistuk-
sensa tilapäistä rekisteröintiä Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon, jotta hänellä olisi oikeus osallistua
varsinaiseen yhtiökokoukseen. Pyyntö Euroclear Sweden AB:lle
tulee tehdä erityistä lomaketta käyttäen viimeistään 15.3.2013.
Lomakkeita on saatavilla Ramirent Oyj:stä pyynnöstä (ota ystä-
vällisesti yhteyttä Annika Nikkilään joko sähköpostitse annika.
[email protected] tai puhelimitse 020 750 2866 tai Ramirent
Oyj:n kotisivuilta, www.ramirent.com/agm.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,
tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 21.3.2013 klo 10.
Ilmoittautuminen voi tapahtua:
a. internet-sivujen kautta osoitteessa www.ramirent.com/agm;
b. puhelimitse numeroon 020 770 6880 maanantaista
perjantaihin klo 9-16;
c. telefaksilla numeroon 020 750 2850; tai
d. kirjeitse osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 116, 01511 Vantaa.
Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen
ilmoittautumisajan päättymistä.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan
nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen
avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus.
Osakkeenomistajien Ramirent Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja
käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten
rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiöko-
kouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus
kokouksessa käsiteltävistä asioista.
2. HALLINTAREKISTERÖIDYN OSAKKEEN OMISTAJA
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus
osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden
perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland
Oy:n pitämään osakasluetteloon 14.3.2013. Osallistuminen
edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden
nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon viimeistään 21.3.2013 klo 10.00 mennessä.
Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katso-
taan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyy-
tämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat
ohjeet koskien rekisteröitymistä tilapäiseen osakasluetteloon,
valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallinta-
rekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinai-
seen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakas-
luetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
3. ASIAMIEHEN KÄYTTÄMINEN JA VALTAKIRJAT
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää
siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä.
Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja,
tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa
oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeen-
omistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityk-
sellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä
olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava
osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeen-
omistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä
osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 116, 01511 Vantaa viimeistään
21.3.2013 klo 10.00.
4. OHJEET JA LISÄTIEDOT
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiöko-
kouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus
kokouksessa käsiteltävistä asioista. Ramirent Oyj:llä on kokous-
kutsun päivänä yhteensä 108.697.328 osaketta ja ääntä.
93
Ramirent 2012
TIETOJA SIJOITTAJILLE
OSINGONMAKSU
Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että osinkoa jaetaan 0,34 euroa osaketta kohti 31.12.2012
päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella.
Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon
täsmäytyspäivänä 2.4.2013 merkittynä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että
osinko maksetaan 11.4.2013.
OSOITTEENMUUTOKSET
Osakkeenomistajia pyydetään tekemään kirjallinen osoitteen-
muutos sen pankin konttoriin, jossa arvo-osuustiliä hoidetaan.
Jos tili on Euroclear Finland Oy:n tilinhoitajayhteisössä, osoit-
teenmuutosilmoitus lähetetään osoitteeseen:
Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 HELSINKI.
KAUPANKÄYNTITUNNUKSET
• Listattu: NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä
• NASDAQ OMX: RMR1V
• Reuters: RMR1V.HE
• Bloomberg: RMR1V:FH
• ISIN-koodi: FI0009007066
TÄRKEIMMÄT INDEKSIT
• NASDAQ OMX Helsinki
• OMX Helsinki Mid Cap
• NASDAQ OMX Nordic Teollisuustuotteet ja -palvelut
SIJOITTAJASUHDEPERIAATTEET
Ramirentin sijoittajasuhteiden tärkein tavoite on tukea
Ramirentin osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla
tieto Ramirentin toiminnasta, toimintaympäristöstä, stra-
tegiasta, tavoitteista sekä taloudellisesta asemasta, jotta
pääomamarkkinoilla toimijat voivat muodostaa perustellun
kuvan Ramirentistä sijoituskohteena.
Ramirentin tiedottamispolitiikan periaatteena on tarjota
avointa, luotettavaa ja ajantasaista informaatiota.
Tavoitteena on antaa oikeaa ja yhdenmukaista tietoa
säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille.
Sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yhteyden-
pidosta vastaa Ramirentin sijoittajasuhteet yhdessä konser-
niviestinnän kanssa. Taloudellisten raporttien ja internetissä
olevien sijoittajasivujen lisäksi yhtiön sijoittajaviestintään
kuuluvat sijoittajatapaamiset ja seminaarit, joihin Ramirentin
ylin johto ja sijoittajasuhdetoiminto osallistuvat aktiivisesti.
TALOUDELLISTEN INFORMAATION JAKELU
Ramirentin vuosikertomus, osavuosikatsaukset, tulosesitykset
ja pörssitiedotteet julkaistaan englanniksi ja suomeksi yhtiön
kotisivuilla osoitteessa www.ramirent.com.
OSAVUOSIKATSAUKSET VUONNA 2013
Vuoden 2013 osavuosikatsaukset julkaistaan seuraavina päivinä
klo 9.00:
• tammi-maaliskuu: keskiviikkona 8.5.2013
• tammi–kesäkuu: torstaina 8.8.2013
• tammi–syyskuu: perjantaina 8.11.2013
TIEDOTUSTILAISUUS ANALYYTIKOILLE JA LEHDISTÖLLE
Tiedotustilaisuus analyytikoille ja lehdistölle järjestetään
jokaisen osavuosikatsauksen julkistamispäivänä klo 11.00
Helsingin seudulla. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana
nettilähetyksenä yhtiön kotisivujen www.ramirent.com kautta.
Nettilähetyksen tallenne ja muut tiedotustilaisuudet ovat myös
katsottavissa Ramirentin kotisivuilla.
Pankki/pankkiiriliike Analyytikko Puh.
ABG Sundar Collier- Equity Research Robert Redin +46 8566 286 39
Carnegie Investment Bank, Finland Tommi Ilmoni (09) 6187 1235
Danske Markets Equities Ari Järvinen 010 236 4760
Evli Bank Plc Mika Karppinen (09) 4766 9643
Handelsbanken Equity Research Robin Santavirta 010 444 2483
Nordea Markets Johannes Grasberger (09) 1655 9929
Pareto Securities Joni Grönqvist (09) 8866 6000
Pohjola Bank Plc Matias Rautionmaa 010 252 4408
SEB Enskilda Jutta Rahikainen (09) 6162 8713
ANALYYTIKOT
Ramirentin saamien tietojen mukaan alla mainitut analyytikot
seuraavat omasta aloitteestaan yhtiötä ja tekevät Ramirentistä
osakeanalyysejä. Ramirent ei vastaa analyytikoiden mielipiteistä.
94
Ramirent 2012
TIETOJA SIJOITTAJILLE
HILJAINEN JAKSO
Ramirent noudattaa 21 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpää-
tösten tai osavuosikatsausten julkistamista. Hiljaisella jaksolla
yhtiön edustajat eivät tarjoa kommentteja tai tapaa pääoma-
markkinoiden edustajia. Muina aikoina otamme vastaan kysymyksiä
puhelimitse, sähköpostitse ja sijoittajatapaamisten yhteydessä.
VERTAILURYHMÄ
Ramirentillä on kansainvälinen yritysten vertailuryhmä, johon
konsernin taloudellista menestystä ja liiketoimintaa voi verrata.
Vertailuryhmä koostuu yrityksistä, joilla on osittain erilainen tuo-
tevalikoima ja ne toimivat osittain eri markkinoilla. Vertailuryhmä
ei siten yksinään anna kattavaa kuvaa Ramirentin kilpailijoista.
Seuraavat yritykset kuuluvat vertailuryhmään: Cramo (Suomi),
Loxam (Ranska), Speedy Hire (Iso-Britannia), GAM (Espanja),
United Rentals (USA), Ashtead group (USA/Iso-Britannia), RSC
Equipment Rental (USA), Hertz Equipment Rental Corp (USA) ja
Aggreco (USA/Iso-Britannia).
YHTIÖN KOTISIVU
Ajan tasalla oleva informaatio ja lisätietoja Ramirentistä
sijoituskohteena löytyy yhtiön kotisivuilta www.ramirent.com.
Nyt voit seurata Ramirenttiä myös ilmaisen iPad sovelluksen
kautta, josta löytyy mm. tiedotearkisto.
YHTEYSTIEDOT SIJOITTAJILLE
Franciska Janzon, johtaja, konserniviestintä ja sijoittajasuhteet
Puh. +358 20 750 2859, faksi +358 20 750 2850
sähköposti: franciska. [email protected]
Tomi Lindell, Financial Communicator, sijoittajasuhteet
Puh. +358 20 750 2867, faksi +358 20 750 2810
Sähköposti: [email protected]
TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAUS
Ramirent Oyj
Konserniviestintä ja sijoittajasuhteet
PL 116
01511 Vantaa
Puh. +358 20 750 2866
faksi +358 20 750 2850
sähköposti: [email protected]
95
Ramirent 2012
YHTEYSTIEDOTYHTEYSTIEDOT
KONSERNIN PÄ ÄKONTTORI
Ramirent OyjPL 116, 01511 Vantaa Äyritie 16, 01510 Vantaa Puh. 020 750 200Fax 020 750 2810Sähköposti: [email protected]
SEGMENTTIEN PÄ ÄKONTTORIT
Suomi Ramirent Finland Oy Tapulikaupungintie 37, PL 31, 00751 Helsinki, Finland Puh. +358 20 750 200 Fax +358 20 750 2882 Sähköposti: [email protected] tai [email protected]. www.ramirent.fi
Ruotsi Ramirent AB Tagenevägen 25, BOX 121 SE-42502, Hisings Kärra, Sweden Puh. +46 31 57 84 00 Fax +46 31 57 67 50 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.se
NorjaRamirent AS Strandveien 13 Postboks 427 NO-1366 Lysaker, Norway Puh. +47 09890 Fax +47 67 51 72 01 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.no
Tanska Ramirent A/S Hundigevej 85 DK-2670 Greve, Denmark Puh. +45 43 95 88 88 Fax +45 43 95 88 44 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.dk
Europe EastRamirent Baltic AS Laki 11 D EE-12915 Tallinn, Estonia Puh. +372 650 1060 Fax +372 656 3454 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.ee Europe CentralRamirent S.A. Main Office ul. Gdanska 16 b PL-70 661 Szczecin, Poland Puh. +48 91 46 25 130 Fax +48 91 46 25 131 Sähköposti: [email protected] www.ramirent.pl
© 2013 Ramirent. Kaikki oikeudet pidätetään.
Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka yksinkertaistaa
asiakkaittensa liiketoimintoja toimittamalla dynaamisia
vuokrausratkaisuja. Palvelemme laajaa asiakaskuntaa, kuten
rakennus- ja prosessiteollisuutta, telakoita, julkista sektoria ja
kotitalouksia. Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 714 miljoonaa
euroa. Konsernilla on 3 000 työntekijää 358 toimipaikassa 13 maassa
Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Ramirent on listattu
NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ramirent Oyj I PL 116 (Äyritie 16), 01511 Vantaa
Puh. 020 750 200 I Fax 020 750 2810 I www.ramirent.com I Y-tunnus 0977135-4
Ramirentin iPhone®- ja iPad®-sovellusten ja sijoittajille suunnatun tietopankin avulla pysyt ajan tasalla.
Apple, Apple-logo, App Store, iPhone ja iPad ovat Applen tavaramerkkejä.