Innovaatio-ohjelma

Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaaKansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta

Timo Hämäläinen

Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Innovaatio-ohjelma

Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaaKansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta

Timo Hämäläinen

�

1. painos

© 2006 Sitra

Layout Evia OyjKirjapaino Picaset Oy

ISBN 951-563-531-4

Tämän rapotin voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991,sähköposti: julkaisut@sitra.fi

�

Sisällys

Esipuhe 6

Johdanto 8

1. Maailmantaloudenmurros 10

Absoluuttinenkilpailuetu 10

Yhteiskuntienpolarisaatio 11

Julkisensektorinuudistaminen 12

2. Arjenhyvinvoinninhiljainenmurros 13

Resurssitjatoimintamahdollisuudet 15

Arkipäiväntoimintajaroolit 16

Tarpeidentyydytys 17

Yhteiskunnantoimintapuitteet 19

3. Loputtomienvalintojenyhteiskunta 34

Resurssienniukkuudestavalinnanvaikeuteen 34

Vauraanyhteiskunnanuudetongelmat 35

Henkilökohtainenvastuujakäyttäjälähtöisyys 35

4. VisiohyvinvoivastajakilpailukykyisestäSuomesta 37

LIITE1.Kansallisenennakointiverkostonjohtoryhmä 42

LIITE2.Kansallisenennakointiverkostonteemaryhmät 42

�

Esipuhe

Suomalaisenyhteiskunnanjasentoimintaympäristönnopeamuutoskorostavattulevai-

suudenennakoinninmerkitystäpäätöksenteossa.Ennakoinninavullavoidaannostaaesiin

uusiamuutostrendejäjaheikkojasignaalejakansalaisten,organisaatioidenjayhteiskunnan

pitkänaikavälinpäätöksenteonpohjaksi.Asiantuntijoidenjapäätöksentekijöidenyhdessä

tekemäennakointityörakentaayhteistätulevaisuudenkuvaa,jokatukeeorganisaatioiden

välistäyhteistyötäjaniidentoiminnanyhteensovittamista.

Sitrakäynnistikesällä2005kansallisenennakointiverkostonvalmistelun.Verkoston

tavoitteiksiasetettiin:(a)suomalaisenyhteiskunnanuusientulevaisuudenhaasteidenja

mahdollisuuksien tunnistaminen, (b) suomalaisten ennakointiorganisaatioiden yhteis-

työntiivistäminen,sekä(c)ennakointitiedonhyödyntämisentehostaminensuomalaisten

päättäjienkeskuudessa.

KansallisenennakointiverkostonjohtoryhmäänSitrakutsuiennakointitietoaaktiivisesti

hyödyntävienorganisaatioidenedustajia.Loppukesällä2005Sitrajärjestijohtoryhmän

jäsenilletyöpajanSuomenkannaltatärkeidenennakoinninaihealueidentunnistamiseksi.

Tällaisiaaihealueitatunnistettiinkymmenkunta.Sitravalitsiniistäviisiennakointiverkoston

ensimmäisenvuodentyönpainopistealueiksi:hyvinvointijaarkielämä,työelämä,julkinen

sektori,ympäristöjamonikulttuurisuus.

AihealueidenvalinnassapyrittiinvälttämäänpäällekkäisyyttäTekesinjaSuomenAkate-

miansamaanaikaankäynnistämänFinnSight2015-ennakointihankkeenkanssa.Esimerkiksi

maailmantaloudenmurrosjasiihenliittyvätriskitnousivatvahvastiesiinennakointiverkoston

johtoryhmäntyöpajassa.Tämäaihealuejätettiinkuitenkinennakointiverkostonpainopistei-

denulkopuolelle,koskaFinnSight2015-hankkeessaolijoglobaalitalouttakoskevapaneeli.

Kahdensuurenennakointihankkeenhaluttiintekeväntoisiaantäydentäväätyötä.

Kansallisenennakointiverkostontarkoituksenaeioletehdäperinteistä,kapea-alaista

jasyvälleporautuvaaennakointityötä.Pikemminkintavoitteenaonharavoidasuomalaisen

yhteiskunnantulevaisuushorisontistamerkittäviäuusiamuutostrendejä,jotkatulisinostaa

�

Suomessapäättäjientietoisuuteenjajulkiseenkeskusteluun.Ennakointiverkostontyön

pohjaltaeritoimijatvoivatkäynnistäätutkimuksiajaselvityksiätärkeiksikatsomistaan

muutoksista.Uusiinmuutostrendeihinkeskittyminentarkoittaasitä,ettätässäraportissaei

käsitelläkaikkiajulkisessakeskustelussaesiinnousseitaaiheitasilläpainoarvolla,minkäne

ovatsaaneetmuillakeskustelufoorumeilla(esimerkiksiikääntyminen,maailmantalous).

Uusienmuutostrendienjaheikkojensignaalientunnistaminenonhaasteellista.Monet

asiantuntijatjapäättäjätpuhuvatkinmieluumminjohyvintuntemistaantulevaisuuden

haasteista.Sitraonnistuisaamaanteemaryhmiinsäsuurenjoukonaktiivisiajaennakko-

luulottomiaasiantuntijoitajapäättäjiä,jotkalähtivätinnokkaastietsimäänuusiamuutos-

trendejä.Työskentelytapahtuiteemaryhmittäintyöpajoissajatyöseminaareissakevään

2006aikana.TeemaryhmientyötäohjasivatjatukivatennakointityönasiantuntijatMika

MannermaajaMikaBoedekersekäMikkoSyrjänen.Teemaryhmienpuheenjohtajinatoi-

mivatSirkkaHeinonen,TuomoAlasoini,MattiPietarinen,RistoLaukkanenjaKari-Pekka

Mäki-Lohiluoma.

Ennakointiverkostontyönkeskeisettuloksetonkoottutähänraporttiin.Tekstisisältää

myösraportinkirjoittajanomianäkemyksiä,joidenavullaviidenteemaryhmäntuloksista

saatiinkoottuayhtenäinenraportti.Kirjoittajanomianäkemyksiäonerityisestiraportin

viimeisessä,Suomenvisiotakoskevassaluvussa.

Esitänlämpimätkiitokseniennakointiverkostonjäsenille,teemaryhmienpuheenjohtajille

jahankkeenjohtoryhmälleaktiivisestatyöskentelystäsekäkonsulteillehyvinvalmistelluista

jatoteutetuistatyöpajoista.

Elokuussa2006

TimoHämäläinen

�

Johdanto

Yhteiskuntaonmonimutkainentaloudellinen,kulttuurinenjapoliittinenjärjestelmä,jonka

pitkänaikavälinmenestysedellyttää,ettäseneriosa-alueetsopivathyvinyhteenjaovat

sopusoinnussajatkuvastimuuttuvantoimintaympäristönkanssa.Korkeaanosaamiseen

panostanuthyvinvointiyhteiskuntaonmenestynythyvin1990-luvunlamanjälkeen.Suoma-

laisetyrityksetovatsaavuttaneetvahvanasemankansainvälisillämarkkinoilla,kansalaisten

materiaalinenhyvinvointionkasvanutnopeastijaSuomionniittänytkansainvälistämainetta

innovaatiotoiminnassa,koulujenoppimistuloksissasekäympäristönsuojelussa.

Tällähetkelläsuomalaiseenyhteiskuntaankohdistuusekäulkoisiaettäsisäisiäuu-

distumispaineita,jotkavaativatSuomentulevaisuudenhaasteidenjamahdollisuuksien

aktiivistapohdintaa.Ulkoisiamuutospaineitaaiheuttaaerityisestimaailmantaloudennopea

murros,sisäisiäristiriitojapuolestaansuomalaisenarkielämänjakulttuurinmuutokset.

Suomalainenyhteiskuntavoimenestyätulevaisuudessa,jossepystyykehittämäännäihin

uusiinhaasteisiintaloudellisesti,sosiaalisestijaekologisestikestäviäratkaisuja.

Maailmantaloudenmurroksenaiheuttamatrakenteellisetuudistumishaasteetovat

viimevuosinaolleetSuomessavilkkaanyhteiskuntapoliittisenkeskustelunkohteena.Tämän

raportinensimmäinenjaksokuvaamaailmantaloudenuusiarealiteetteja,jotkaasettavat

reunaehdotSuomentalous-jaelinkeinopoliittisellestrategialletulevaisuudessa.Ihmisten

arkielämäänjahyvinvointiinliittyvätpidemmänaikavälinmuutoksetovatjääneetSuomessa

paljonvähemmällehuomiolle,vaikkanemuodostavatperustanyhteiskunnantoiminta-

mallienjarakenteidenuudistamiselle.

Raportintoisessajaksossaanalysoidaanarkielämänhyvinvointiinvaikuttavientekijöiden

muutosta.Hyvinvoinninmurrosavaauusianäkökulmiasuomalaistenyritystenkilpailukyvyn

�

jayhteiskunnanrakenteidenkehittämiseentulevaisuudessa.Korkeatasoinenhyvinvointija

taloudellinenkilpailukykyonmahdollistayhdistäätulevaisuudenSuomessa.Tämäedellyttää

ihmistenarkielämänjahyvinvoinninmuutostenhuomioimistapäätöksenteossa.

Raportinkolmannessaluvussahahmotellaanuutta,loputtomienvalintojenyhteis-

kuntaa.Siinäyhteiskunnanvaurastuminen jaavautuminenon luonut tilanteen,missä

kansalaistenresurssit,toimintamahdollisuudet,vapaudetjavalinnanmahdollisuudetovat

aiempaasuuremmat.Tämätilanneantaaparhaimmillaanmahdollisuudenerittäinkorkea-

tasoiseenhyvinvointiin,muttaasettaasuuriahaasteitaihmistenelämänhallinnalle.Luke-

mattomatvaihtoehdotvoivathelpostijohtaasellaisiinpäätöksiinjakäyttäytymiseen,joka

tyydyttääyksilöntarpeitalyhyelläaikavälillä,muttaaiheuttaapitkälläaikavälilläongelmia

sekähänelleitselleenettäkokoyhteiskunnalle.Suomalaistenhyvinvoinninkehittäminen

tulevaisuudessavaatiitämänuudentilanteentiedostamista,kansalaistenelämänhallinnan

tukemistasekävastuullistenvalintojenjakäyttäytymisenkannustamista.

Raportinviimeisessäluvussaesitetäänvisiohyvinvoivastajataloudellisestikilpailu-

kykyisestäSuomesta,jossakansalaistenonhyväelääjayrityksilläonparhaatmahdolliset

toimintapuitteetuusientuotteidenjapalveluidenkehittämiseen.Tavallistenkansalaisten

kokemaarkipäivänhyvinvointiontämänvisionytimessä.SiinäSuomenkansainvälinen

houkuttelevuusyritystensijaintipaikkanajaihmistenelinympäristönäperustuukorkea-

tasoiseenhyvinvointiosaamiseensekäyksityisen, julkisen jakansalaissektorinkiinteään

yhteistyöhönuusienteknologisten,taloudellistenjasosiaalisteninnovaatioidenkehittämi-

sessä.HyvinvoivatkansalaisetjakansainvälisestikilpailukykyisetyrityksettekevätSuomesta

edelläkävijänpitkällekehittyneidenyhteiskuntienjoukossa.

10 Maailmantalouden murros

1. Maailmantalouden murros

Uuteenteknologiaanjayritystoiminnanglobalisoitumiseenperustuvamaailmantalouden

murrosonluonutvaikeitarakenteellisiaongelmiapitkällekehittyneissäyhteiskunnissa.

Perinteisentuotannonsiirtyminenalemmankustannustasonmaihin,suurirakenteellinen

työttömyys, tuloerojenkasvu,sosiaalisen jaalueellisenkehitykseneriytyminen, julkisen

sektorinbudjettialijäämätsekäjulkistenpalveluidenleikkauksetovatSuomessakintuttuja

ongelmia.

Absoluuttinen kilpailuetu

Maailmantaloudenydinresurssitja-teknologiat,organisaatiomallit,markkina-jakysyn-

tärakenteetsekäkansainvälisenliiketoiminnanmuodotovatmuuttuneetperusteellisesti.

Aineettomatinvestoinnitjapääoma(koulutus,tutkimus-jakehitystoiminta,osaaminenja

tieto)ovatkorvanneetfyysisiäinvestointejajapääomaatalouskasvunmoottorina.Tieto-ja

viestintäteknologiaonlevinnytyhteiskunnankaikilleosa-alueille.Joustavatyhteistyöverkostot

ovatkorvanneetperinteisiähierarkkisiaorganisaatioita.Markkinatovatpirstaloituneetyhä

pienempiin,dynaamisiinsegmentteihinperinteistenmassamarkkinoidensijaansamalla,

kunneovatkansainvälistyneetjakilpailuonkiristynyt.

Kansainvälisenliiketoiminnanluonneonmuuttunut.Suoratsijoitukset,ristikkäiskaup-

pajastrategisetallianssitovatviimevuosikymmeninäkasvaneetperinteistä,suhteellisiin

etuihinperustuvaakauppaanopeammin.Yritystenlisääntynytkansainvälinenliikkuvuuson

asettanutyhteiskunnatkilpailutilanteeseenkeskenäänyritystentuotannollisteninvestointien

houkuttelussa.Tämäonluonutpaineitayritys-jahenkilöverotuksenalentamiseen,mikäon

heikentänytjulkisensektorinrahoituspohjaajauseinmyösjulkistenpalveluidenlaatua.

Taloudenuudetrealiteetitovatkaruja.Yrityksetjayhteiskunnateivätenäävoirakentaa

menestystäänperinteistensuhteellistenetujenvaraan(esimerkiksirunsaatluonnonvarat),

kunkeskeisettuotantopanokset(esimerkiksitietojaosaaminen)ovataineettomiajaliik-

kuvatkansainvälisesti.Globaalitaloudessapärjäävainabsoluuttisellakilpailuedulla.Tämä

tarkoittaasitä,ettäyritystarjoaaasiakkailleenenitenlisäarvoamaailmassa.Sepuolestaan

edellyttääparhaidenyrityskohtaistenjasijaintipaikkaanliittyvienkilpailuetujenyhdistämistä

olivatpanesittenKiinassa,Etelä-Amerikassa,YhdysvalloissataiSuomessa.

Mikäänalueeivoiollaparasmahdollinensijaintipaikkakaikilleyritystoiminnansek-

toreilletaitoiminnoille,vaanjokamaassajakaikillaalueillajoudutaantekemäänentistä

tarkempiastrategisiavalintojaniistäsektoreistajatoiminnoista,joidensuhteenpyritään

kehittämäänabsoluuttistasijaintipaikkaetua.JuuritähänliittyySuomessakinvirinnyttarve

johtavienosaamiskeskittymienmäärittelyyn.Haasteenaonkehittääriittävämääräsellaisia

toimintaympäristöjä,joissakansainvälisetyrityksetvoivattoimiakilpailukykyisesti.

Suomijamuutpitkällekehittyneetyhteiskunnateivätvoipärjätäkansainvälisillämark-

kinoillaalhaisillatuotantokustannuksillajahinnoilla.Yritystoiminnannäkökulmastanäiden

Suomessa on perinteisesti kehitetty tuotteiden lisäarvoa ja kilpailukykyä uuden teknologian ja vahvan tuotanto-osaamisen perustalle.

11Maailmantalouden murros

maidensijaintipaikkaedutvoivatliittyävainkorkean lisäarvon sektoreihin ja toimintoihin,joihin

liittyypaljonkorkeatasoistaosaamista,monimutkaisuuttajainnovatiivisuutta.Tällaista

toimintaaonvaikeakopioidaalemmankustannustasonyhteiskunnissa.

Suomessaonperinteisestikehitettytuotteidenlisäarvoajakilpailukykyäuudentekno-

logianjavahvantuotanto-osaamisenperustalle.Suomalaistentuotteidenlaatuaonpidetty

korkeana,minkäjohdostakansainvälistenmarkkinoidenvaltaamisessakoetutongelmaton

nähtymarkkinointiinjajohtamiseenliittyvänliiketoimintaosaamisenpuutteina.Kuluttajat

taituotteenloppukäyttäjäteivätoleolleetinnovaatioprosesseissakeskeisiävaikuttajia.

Tuotteenmenestyksenmarkkinoillaratkaiseekuitenkinviimekädessäse,mitenhyvinse

palveleekäyttäjäntarpeitahänenomassatoimintaympäristössään.

Tuotteenteknisetominaisuudetovatvainyksitekijämonienmuidenjoukossavaikut-

tamassaostajienpäätöksentekoon.Kuluttajienosaltakeskeistäonse,mitenhyvintuotteet

japalveluttukevathänenhenkilökohtaistahyvinvointiaan.Taloudentuotantoprosesseissa

käytettävienvälituotteidenjatuotantohyödykkeidenosaltaostopäätöksiinvaikuttavatmonet

tehokkuuteen,suorituskykyynjavastaaviinliittyvättekijät.Tulevaisuudessasuomalaisyri-

tyksetjoutuvatkinottamaankäyttäjienerityistarpeetjamieltymyksetaiempaatarkemmin

huomioontuotekehittelyssä,markkinoinnissajaorganisaatioidentoimintamalleissa.

Yhteiskuntien polarisaatio

Teknis-taloudellinenmurrosonjohtanutihmistenvälistenosaamis-jatuottavuuserojen

kasvuun.Osaamisrakenteenhitaanmuutoksenjohdostanämäerotsäilyvätpitkäänja

johtavattuloerojenjatyöttömyydenkasvuun.Maailmantaloudenuudeterikoistuneetja

verkostomaisettoimintamallitsuosivattaloudellisentoiminnanjatyöpaikkojenmaantie-

teellistäkeskittymistä,mikäluoentistäsuurempiakaupunkikeskuksia,vetääpuoleensa

nuoriaosaajiajanäivettäähaja-asutusalueidenelinvoimaa.Tämäkasvattaayhteiskuntien

sisäisiäjaalueellisiaeroja.

Maailmantaloudenmurrosonjakamassakokonaisiayhteiskuntiauudistumiskykyisiin

menestyjiinjataantuviinhäviäjiin.KehitysmaidenosaltaedellisiälöytyypaljonAasiasta,

jälkimmäisiäpuolestaanAfrikasta.Teollisuusmaidenosaltauudistumisvaikeuksiaonollut

erityisestiManner-Euroopansuurissamaissa(Saksa,Ranska,Italia),kuntaasEuroopan

reunoillapienissämaissa(Irlanti,Pohjoismaat)onmenestyttypaljonparemmin.

Yhteiskuntienkasvavapolarisaatioasettaauusiahaasteitajulkisensektorintoimin-

nallejaperinteisellehyvinvointivaltiolle.Suurettuloerotjarakenteellinentyöttömyyssekä

taantuvien alueiden heikot selviämismahdollisuudet pakottavat miettimään uudelleen

julkisensektorinperinteisiävastuita,toimintamallejajarakenteita.Kyvyttömyysuudistua

johtaasosiaalistenongelmienkärjistymiseensekäjulkisensektorinvelkaantumiseen,kuten

monessaEuroopanmaassaonjokäynyt.

Kuluttajat tai tuot-teen loppukäyttäjät eivät ole olleet inno-vaatioprosesseissa keskeisiä vaikuttajia.

12

Myösglobaalineriarvoisuudenkasvullepitääaktiivisestietsiäuusiaratkaisuja.Ter-

rorisminnousukeskeiseksiyhteiskunnalliseksiriskiksiheijasteleeosittaintämänongelman

kärjistymistä.Suuretpakolais-jamaahanmuuttovirratkehitysmaistavoivatollaseuraava

globaalinpolarisaationluomaongelma.

Julkisen sektorin uudistaminen

Yritystoiminnankansainvälistyminen,yritysteninvestointejakoskevansijaintipaikkakilpai-

lunkiristyminensekähyvinvointivaltionrahoitusongelmatpakottavatpitkällekehittyneet

yhteiskunnatmiettimäänuudelleenjulkisensektorinroolia,tehtäviäjatoimintamalleja.

Taloudellisentuottavuudenjakilpailukyvynkehittäminenedellyttääjulkishyödykkeidenja

palveluidentuotannossatehokastatyönjakoayksityisen,julkisenjakolmannensektorin

toimijoidenkesken.Taloudellinen jakulttuurinenmurrosmuuttaanäiden toimijoiden

suhteellisiaetujaerilaistenjulkishyödykkeidenja-palveluidentuottamisessa.

Julkisensektorintehtävienjakautumistajoudutaanpohtimaanuudelleenmyösmaan-

tieteellisestipaikallisen,kansallisenjakansainvälisentasonvälillä.Kansallisvaltionperinteisiä

tehtäviäsiirtyytaloudellisentoiminnankeskittymisenjakaupungistumisenseurauksena

paikallistasolle.Toisaaltaniitänouseemarkkinoidenjapolitiikankansainvälistymisenseu-

rauksenakansainväliselletasolle.Hyvintoimivienylikansallisteninstituutioidenkehittäminen

globalisoituneeseenmaailmaanonkuitenkinvieläpahastikesken.

Taloustieteellä taiorganisaatiotutkimuksellaeiole tarjotayksinkertaisiapeukalo-

sääntöjä yhteiskunnanorganisatorisen työnjaonoptimoimiseksi. Yksityisen, julkisen ja

kolmannensektorinjärkeväätyönjakoajatoiminnanmaantieteellistätasoajoudutaan

pohtimaankussakin toimintaympäristössäerikseen.Tällöin tarvitaanhyvääempiiristä

tietoaerivaihtoehtojenvahvuuksistajaheikkouksistakyseisessätoimintaymäristössä.Yk-

sinkertaisetpatenttiratkaisutovatpäätöksentekijällehelppoja,muttavoivatjohtaaorga-

nisatorisestitehottomaantoimintaan.TämäontärkeäämuistaamyösSuomenjulkisen

sektorinpalvelurakenteitauudistettaessa.

Julkishallinto joudutaantulevaisuudessaorganisoimaanuudelleen.Yritysmaailma

onjopitkänaikaasiirtynytpoissuuristahierarkkisistaorganisaatioistakohtiuuttavisio-

johtoista,ohuempaajaverkostomaistaorganisaatiomallia.Tämämuutosonjohtunut

yritystentoimintaympäristöndynamiikanjamonimutkaisuudenkasvusta,lisääntyneistä

tehokkuusvaatimuksistasekäyritystenomientoimintaprosessienerikoistumisestajamoni-

mutkaistumisesta.Nämämuutoksetvaikuttavatvahvastimyösjulkisensektorinorganisaa-

tioihin.Julkishallinnollaonkinpaljonopittavaaparhaidensuuryritystentoimintamalleista

jaorganisointitavoista.

Maailmantalouden murros

Taloustieteellä tai organisaatiotutki-muksella ei ole tarjota yksinkertaisia peukalosääntöjä yhteiskunnan organisatorisen työn-jaon optimoimiseksi.

13Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2. Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

YhteiskunnallinenkeskusteluonSuomessaperinteisestipainottunuttaloudenjajulkisen

sektorinympärille.Näitäkahtayhteiskunnanosa-aluettaonkinkehitettypitkäjänteisesti

jamenestyksekkäästikansalaistenhyvinvoinninparantamiseksi.Niidenympärilleonmuo-

dostunutomatasiantuntija-jaintressiryhmänsä,jotkapainottavattaloudentehokkuuden

jakilpailukyvynkehittämistäsekähyvinvointivaltionturvaamistaglobalisaationpaineissa.

Ajanmyötähyvinvoinnininstrumenteistaonalkanutjulkisessakeskustelussamuodostua

itseisarvoisia päämääriä.Kansalaistenarkielämänmuutoksetjaheidänkokemansahyvinvointi

ovatjääneettaka-alalleasiantuntijoidenmääritellessätaloudenjahyvinvoinninreunaehtoja.

Samallaonjäänythuomaamattaarjenhyvinvoinninhiljainenmurros.

Suomentulevaisuuttaeivoirakentaavainkehittämälläperinteisiäpolitiikkainstru-

mentteja.Historiallisenmurroksenaikanaonpysähdyttävämyösarvioimaantoiminnan

lopullistapäämäärää–kansalaistenhyvinvointia.Valitettavastiihmistenkokemaan,sub-

jektiiviseenhyvinvointiinvaikuttaviatekijöitäeiymmärretävieläkovinhyvin.Suomalaisten

arkielämäntoiminta,resurssit,toimintamahdollisuudet,tarpeetjatoimintapuitteetovat

viimevuosikymmeninämuuttuneetniinpaljon,ettähyvinvoinnintekijöitäpitäätarkastella

avoimestijalaaja-alaisestiuudelleen.Muutenonvaarana,ettäsuomalaistayhteiskuntaa

kehitetäänvanhojatoimintamallejanoudattaen,vaikkahyvinvoinninedellytyksetjakan-

salaistentarpeetovatolennaisestimuuttuneet.

Talouskasvuonyhteiskuntapolitiikankeskeisimpiätavoitteitakaikissateollisuusmaissa.

Taloudenkasvunuskotaanyleisestiparantavankansalaistenhyvinvointia.Uusitaloustie-

teellinentutkimus–onnellisuudentaloustiede(”economicsofhappiness”)–osoittaa,ettei

tämäoletusenääpidäpaikkaansapitkällekehittyneissäyhteiskunnissa.Niissäihmisten

kokemahyvinvointi (”happiness”)eienääoleparantunutparinviimevuosikymmenen

aikanajatkuvastatalouskasvustahuolimatta.JostaloudenkasvueiSuomenkaltaisissa

yhteiskunnissaenääoleniinkeskeinentekijähyvinvoinninkehityksessäkuinyleensäluullaan,

niinmitkätekijätsiihensittenvaikuttavat?

ErikAllardtnosti1970-luvunalussa subjektiivisenelikoetunhyvinvoinnintutkimus-

kohteeksiSuomessa.Hänentutkimuksensaviitekehyksenäoliteoriaihmistenkeskeisistä

tarpeista(”having,lovingandbeing”)janiidentyydyttämisestä.Allardtintutkimuksiaseu-

rasivielä1980-luvullasuomalaisenelämäntapoihinliittyväätutkimusta,muttasenjälkeen

kiinnostuskansalaistenitsensäkokemaanhyvinvointiinhiipui.Viimevuosinasuomalaisessa

hyvinvointitutkimuksessaja-keskustelussaovatpainottuneetobjektiiviset, asiantuntijoiden

valitsemat resurssi-indikaattorit.Erityisestiovatkorostuneettulotasoonja-eroihin,köyhyyteen,

sosiaaliturvaan,työttömyyteen,asumiseenjaterveyteenliittyväthyvinvointimittarit.Tätä

resurssipohjaistajainhimillisiinperustarpeisiinkeskittyväälähestymistapaahyvinvointiin

eiolemuutettu,vaikkakansalaistenresurssitjatoimintamahdollisuudetovatparantuneet

huomattavastiparinviimeisenvuosikymmenenaikana.

Perustarpeidentyydyttämineneioleenäänykyisinväestönenemmistönkannaltakes-

keisinhyvinvointihaaste.Suomionturvallinenyhteiskunta,jossakeskivertokansalaisella

onriittävästiruokaajajuomaa,tyydyttäväterveysjaasuinolotsekähyväjaturvallinen

elinympäristö.Suomalaistenhyvinvoinninedelleenkehittäminenvaatisiuudenlaistasub-

Ajan myötä hyvinvoin-nin instrumenteista on alkanut julkisessa keskustelussa muo-dostua itseisarvoisia päämääriä.

1� Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

jektiivistahyvinvointitutkimustasekäuusiahyvinvointi-indikaattoreita,jotkahuomioisivat

ihmistenarkielämänluonteessa,tarpeissajamuissahyvinvoinnintekijöissätapahtuneet

muutokset.

Näitämuutoksiavoidaanhahmottaaoheisenkuvionavulla.Siinä ihmistenkoke-

manhyvinvoinninkeskeisenätekijänäpidetäänhänenerilaistentarpeidensatyydyttämistä.

Maslowintarvehierarkianmukaanihmistentarpeetvoidaanjakaa:fysiologisiin(ruoka,

juoma,lämpö),turvallisuuteen,lähimmäisenrakkauteenjayhteisöllisyyteen,arvostukseen

sekäitsensätoteuttamiseen.Tarpeidentyydytystapahtuumonissaarkipäivänaskareissaja

rooleissa:työntekijänä,kuluttajana,perheenjäsenenä,sukulaisena,ystävänä,harrastajana,

kansalaisenajajulkisensektorinasiakkaana.Näissärooleissatoimitaanerilaistenresurssien

jatoimintamahdollisuuksienavulla.Näitäovathenkilöntulotjavarallisuus,osaaminen,

fyysinenjahenkinenterveydentila,sosiaalisetsuhteetja-pääoma,poliittinenvaikutusvalta

sekäkäytettävissäolevatluonnonvarat,informaatiojaaika.Arkipäiväntoimintatapahtuu

ainatietyissäyhteiskunnallisissapuitteissa,jotkasekärajaavatettämahdollistavatsitä.

Näihinpuitteisiinkuuluvatmuunmuassavallitseva luonnonympäristö,väestörakenne,

teknologisenkehityksentaso,kulttuurisetajattelumallit,arvotjanormit,institutionaaliset

pelinsäännöt(lait,asetukset,regulaatio),politiikka,talousjatyöelämänorganisaatiot.

Yhteiskunnantoimintapuitteet• luonnon ympäristö• väestörakenne• teknologia• kulttuuri• instituutiot (regulaatio)• politiikka• media• talous• työelämä

Resurssitjatoiminta­mahdollisuudet• osaaminen• informaatio• tulot ja varallisuus• fyysinen ja henkinen terveys• aika• sosiaalinen pääoma• luonnonvarat• poliittinen voima

Arkipäiväntoimintajaroolit• työntekijä• perheenjäsen• sukulainen• ystävä• harrastaja• kuluttaja• asiakas• kansalainen

Tarpeidentyydytys• fysiologiset• turvallisuus• lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys• arvostus• itsensä toteuttaminen

Yksilönhyvinvointi

Kuvio1.Hyvinvoinninmuuttuvattekijät

1�Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

EdelläesitetyissätekijöissäontapahtunutSuomessamerkittäviämuutoksiaviime

vuosikymmentenaikana.Näitämuutoksiaeikuitenkaanoleanalysoitulaaja-alaisestikan-

salaistenhyvinvoinninnäkökulmasta.Kyseessäonerittäinsuurihyvinvoinninmurros,joka

liittyysuomalaisenyhteiskunnanvaurastumiseensekäsensiirtymiseenuuteenjälkiteolliseen

kehitysvaiheeseen.Hyvinvoinninlaaja-alaisenmurroksenjohdostasuomalaisetpäättäjät

eivätenäävoiolettaa,ettäheymmärtäisivätkansalaistenarjessakokemaahyvinvointia

riittävänhyvinvanhojenajattelumallienjaindikaattorienpohjalta.Tarvitaanuutta,laaja-

alaistahyvinvointitutkimustajaindikaattoreita,joidenvaraanvoidaanrakentaauuden

aikakaudenmenestysstrategioitayhteiskunnanerisektoreilla.

Resurssit ja toimintamahdollisuudet

Kansalaistenkäytettävissäolevatresurssitjatoimintamahdollisuudetovatviimevuosikym-

meninäselvästiparantuneet.Yleinenkoulutus-jaosaamistasoovatnousseetkoulutus-

järjestelmänkehityksenmukana.Viimeaikoinaväestönosaaminenonkuitenkinalkanut

polarisoituaentistäenemmänhuippuosaajienjamuunväestönvälillä.

Tieto-javiestintäteknologianhuimakehitysonlisännytihmistenkäytettävissäole-

vantiedonmäärääräjähdysmäisesti.Tämäonaiheuttanutmonilleinfoähkystäjohtuvaa

stressiä.Kansalaistentulo-javarallisuustasoonnoussutkoulutuksen,tuottavuudenja

taloudenkasvunmyötä.Aivanviimevuosinamateriaalisenhyvinvoinninerotovatkasvaneet

eriväestöryhmienjaasuinalueidenvälillä.

Väestönfyysinenterveydentilaonpitkälläaikavälilläkohentunutterveydenhuolto-

järjestelmän,työ-jaelinolojensekäterveysvalistuksenparantuessa.Aivanviimevuosina

eräätkorkeaanelintasoonliittyvätsairaudetovatkinkuitenkinalkaneethuolestuttavasti

lisääntyä.MielenterveysongelmienmääräeiolelisääntynytSuomessaviimevuosina,mutta

niidentaloudellisetjayhteiskunnallisetvaikutuksetovatkasvaneetsiirryttäessätietoyhteis-

kuntaan.Lievätkinmielenterveysongelmataiheuttavatvakaviaongelmiatietotyössä,jossa

työntekijäntuottavuusriippuuhyvinpitkältihänenajattelukyvystään,motivaatiostaan

sekätunne-elämäntasapainosta.

Vapaastaajastaontullutnyky-yhteiskunnassaaiempaaniukempiresurssi.Etenkin

hyvinkoulutetuttietotyöläisetjalapsiperheidenvanhemmatkärsivätaikapulastajakiireestä.

Aikapulaaovatpahentaneetmuunmuassa(a)tulotasonkasvu,jokaonlisännytihmisten

vaihtoehtoisiaajankäyttömahdollisuuksia, (b) tietotyön siirrettävyys,mikäon lisännyt

kotonajamatkoillatehtäväätyötä,(c)aikuistenjalastenharrastustenlisääntyminen,(d)

pidentyneettyö-,kauppa-jaharrastusmatkatsekä(e)lisääntynyttelevisionkatsominen.

Perinteisten,vahvojensosiaalistensuhteidenelisosiaalisenpääomanvaaliminenon

kärsinytmuunmuassakaupungistumisenaiheuttamastamuuttoliikkeestäsekälisäänty-

neestäaikapulasta.Perheelle,sukulaisillejavanhoilleystävilleonuseinliianvähänaikaa

työn,harrastusten,jamuidenarkirutiinienpuristuksessa.Uusien,heikompiensosiaalisten

Mielenterveysongel-mien määrä ei ole lisääntynyt Suomessa viime vuosina, mutta niiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kas-vaneet siirryttäessä tietoyhteiskuntaan.

1�

kontaktienlisääntyminenverkostoituneessayhteiskunnassaeikorvaanäidenperinteisten

suhteidenheikentymisenvaikutustaihmistenhyvinvointiin.

Luonnonvaratmenettivätmerkitystäänihmistenhyvinvoinnintekijänäsiirryttäessä

maatalousyhteiskunnastateolliseenyhteiskuntaan.Teollisessayhteiskunnassaluonnon-

varojahyödynnettiinsuruttajaniidenrajallisuudestapiittaamatta.Massatuotannonja

-kulutuksenrajatovatkuitenkinviimevuosinatulleetilmeisiksiilmastonlämpenemisenja

luonnonvarojenehtymisenjohdosta.Tulevaisuudessaniukentuvienluonnonvarojensuojelu,

niidennousevathinnatsekäilmastonmuutoksentorjuntatulevatvaikuttamaanihmisten

arkipäiväänentistäenemmän.

Arkipäivän toiminta ja roolit

Työnjakulutuksenmerkitysihmistenelämässäovatkasvaneet.Uudentietoteknologian

avaamatmahdollisuudet,tietotyönlisääntyminensekätyöelämänkasvaneetsuorituspaineet

ovatkasvattaneetvapaa-ajallajamatkoillatehtäväntyönrooliaihmistenelämässä.

Yleinen tulo- ja varallisuustasonkasvusekäyritysten tehokkaatmarkkinointipon-

nistelutovatpuolestaan lisänneetkansalaistenkulutusta.Välttämättömyyshyödykkeet

näyttelevätaiempaapienempäärooliakulutuksessa,kunyhäuseammallasuomalaisella

onvaraahankkiaentistäenemmänjakalliimpiatuotteita.Kulutuksestaontulluttärkeä

keinoihmistenomanidentiteetinrakentamisessa.Senavullaviestitäänerilaisiinyhteisöihin

kuulumistajapyritäänhankkimaanarvostustaniidenjäsenenä.Kulutuksestaontullut

monellesuosittuavapaa-ajanviihdettä,johonsuuretkauppakeskuksetpyrkivätluomaan

mahdollisensuotuisatpuitteet.

Kansainvälisenkilpailunkiristyminenjainformaationparantuminenlisäävätkuluttajan

valtaamarkkinoilla.Yrityksetjoutuvattarjoamaanheilleentistäyksilöllisempiätuotteitaja

palveluita(”tuunaus”-trendi),mikävaatiierikuluttajaryhmientarpeidenjapreferenssien

syvällistäymmärtämistä.Tämäonsuurihaasteteknologia-jatuotantosuuntautuneille

suomalaisyrityksille.Kuluttajatvaativatyrityksiltäaiempaaenemmänyhteiskunnallistavas-

tuunottoamuunmuassaympäristö-jahenkilöstöasioissa.Kulutuksenpainopistesiirtyy

asteittainaineettomienpalveluidensuuntaan.Ihmistenarkeajaaikapulaahelpottavista

henkilöpalveluistatuleenopeastikasvavataloudensektori.

Kansakunnanvaurastuminenjakaupungistuminenovatlisänneetsuomalaistenharras-

tusmahdollisuuksia.Aikuistenjalastenvapaa-ajanharrastustenlisääntyminenonpahenta-

nutperheidenaikatauluongelmiajaaikapulaa.Samallayhteisöllistenjayhteiskunnallisten

harrastustentilalleontullutyhäenemmänyksilöllistäurheilu-jaharrastetoimintaa.

Ihmisetviettävätaiempaaenemmänaikaamatkustaessaankodin,työpaikan,harrastus-

tenjakauppojenvälillä.Työ-,asiointi-jaharrastusmatkojenkasvujohtuukaupungistumisesta

jakaupunkirakenteenleviämisestä,autojenmääränlisääntymisestä,kauppojenkeskittymi-

sestäsuuriinyksikköihinsekäharrastustenmonipuolistumisesta.Vapaaaikaavieentistä

enemmänmyöslisääntynytTV:nkatsominen,jotaonselitettytyöelämänrasittavuuden

Kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja informaation parantuminen lisäävät kuluttajan valtaa markkinoilla.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

1�

kasvulla.Väsyneilläihmisilläeitämänselityksenmukaanriitäiltaisinenergiaamuuhunkuin

TV:nkatsomiseen.ToisaaltaTV:nkatsominenvoiollaperheilletärkeäyhteinenharrastus,

kunaikuistenjalastenpäivittäisetaskareetovatmuutenhyvinpitkälleeriytyneet.

Työhön,harrastuksiinjamatkustamiseenkäytetynajankasvuonpoisperhe-,sukulais-,

ystävyys-janaapuruussuhteidenvaalimiseenkäytetystäajasta.Varsinkinlapsiperheilläon

suuriavaikeuksiasovittaayhteentyön,perheenjaharrastustenaikavaatimuksiasekäsamalla

pitääyhteyttäsukulaisiinjaystäviin.Työyhteisöjentaiharrastusryhmienhyvätihmissuhteet

ovattärkeitä,muttaneeivätuseinpystykorvaamaanperinteistenihmissuhteidenrapau-

tumisenvaikutustaihmistenhyvinvointiin.Perinteisissä,pitkäaikaisissaihmissuhteissaon

tiettyäjatkuvuutta,varmuuttajasyvyyttä,jotanykyinentyöelämätaiuudetharrastukset

eivätyleensäpystytarjoamaan.Kansalaistensosiaalistensuhteidenjaverkostojentukeminen

tarjoaatulevaisuudessapaljonmahdollisuuksiasuomalaistenhyvinvoinninkehittämiseen,

koskaniilläonkeskeinenmerkityskansalaistenkorkeampientarpeidentyydyttämisessä

(lähimmäisenrakkaus,yhteisöllisyys,arvostus,itsensätoteuttaminen).

Perinteinenpolitiikkajaedustuksellinendemokratiaeivätenääparinviimevuosikym-

menenaikanaolekiinnostaneetihmisiäyhtäpaljonkuinpoliittisestiaktiivisilla1960-ja

-70-luvuilla.Puolueetovatmenettäneetjäseniäänjaerityisestinuortenikäluokkienää-

nestysaktiivisuusonheikentynyt.Kypsänhyvinvointivaltionedelleenkehittämineneienää

tarjoasamanlaista,kansalaisiamotivoivaahaastettajahyvinvointietujakuinaiempina

vuosikymmeninä.Kunkansalaistenperustarpeetontyydytetty,eiperinteisellähyvinvoin-

tivaltiollaolekovinpaljontarjottavaakansalaistenhyvinvoinninkehittämisessä.Korkeam-

mantasontarpeidentyydyttämisessäovatkeskeiselläsijallatyö-javapaa-ajanyhteisöt.

Politiikkatarjoaaenääharvoillemielekkäänväylänarvostuksenhankkimiseenjaitsensä

toteuttamiseen.

Sensijaansuomalaisetosallistuvatmielelläänharrastustoimintaan,jossapääseete-

kemäänjavaikuttamaanomienerityisintressienkannaltakeskeisiinasioihin.Kansalaistoi-

mintatarjoaapaljonmahdollisuuksiatarvehierarkianylimpientarpeidentyydyttämiseen.

Kansalaistoiminnanorganisointionhelpottunutuusienkommunikaatioteknologioiden

myötä.

Tarpeiden tyydytys

Suomiontällähetkellävauraampikuinkoskaanjavaltaosaväestöstäonkansainvälisesti-

kinvertaillenhyvintyytyväisiäelämäänsä.Talouskasvujahyvinvointivaltionkehittäminen

ovatparantaneetkansalaistenkäytettävissäoleviaresurssejajatoimintamahdollisuuksia.

Samallaheidänhyvinvointinsakannaltakeskeisimmättarpeetovatmuuttuneet.Fysiologiset

jaturvallisuuteenliittyvätperustarpeetonjomelkohyvintyydytettyväestönenemmistön

osalta(kuvio2),vaikkayhteiskunnallinenmurrosjatyöelämänkasvanutepävarmuusovatkin

viimevuosinalisänneetmonenkokemaaturvattomuutta.

Suomi on tällä hetkellä vauraampi kuin koskaan ja valtaosa väestöstä on kansainvälisestikin vertaillen hyvin tyyty-väisiä elämäänsä.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

1�

Kansakunnanvaurastuminenjahyvinvointivaltionmenestysovatnostaneettarvehie-

rarkianylimpientasojentarpeet-lähimmäisenrakkaudenjayhteisöllisyyden,arvostuksen

sekäitsensätoteuttamisen-hyvinvoinninkehittämisenkannaltakeskeiseenasemaan.So-

siaalisillasuhteillajayhteisöllisyydelläontärkeäroolinäidentarpeidentyydyttämisessä.

Sosiaalistensuhteidenmerkitystähyvinvoinnilleovat lisänneetperinteistensosiaalisten

suhteiden heikentyminen sekä yksinelävien ihmisten lukumäärän kasvu. Korkeampien

tarpeidenkorostuminenasettaakokonaanuudenlaisiahaasteita yksityisen, julkisen ja

kansalaissektorintoimintamalleille.

Hyvinvoinninkannaltatärkeänyhteisöllisyydenluonneonmuuttumassa.Uudenlaisten

yhteisöjenmerkityshyvinvoinnillekasvaa(”uusheimoutuminen”),kunihmisetentistäenem-

mänrakentavatidentiteettiäänitsevalitsemissaanyhteisöissä.Paradoksaalisestitällainen

yhteisöllisyysvoiollamyöshyvinitsekeskeistä,silläsekilpaileeihmistenajastaperinteisten

sosiaalistensuhteidenkanssa(perhe,sukulaiset,vanhatystävät)eikäsiihenvälttämättäliity

vastuunottoamuistayhteisöistätailaajemminyhteiskunnasta.Uusiinyhteisöihinliitytään

omastavapaastatahdostajatarpeistalähtien.

Maslowinhierarkianylimpientarpeidenmerkityksenkasvuvähentäämateriaalisen

kulutuksenrooliaihmistenhyvinvoinnissa,sillämateriaalisenkulutuksenkasvattaminen

eiolekovintehokastapanäidentarpeidentyydyttämiseen.Vaikkakulutustottumuksilla

voidaanviestiätiettyynyhteisöönkuulumista,eikulutuksellayleensävoiparantaasosiaa-

lisiasuhteitataihankkiaarvostustavauraassayhteiskunnassa.Itsensätoteuttaminenon

Kuvio2.Keskeistentarpeidenmuutos

Aika/Kehitystaho

Kansakunnan vauras-tuminen ja hyvinvoin-tivaltion menestys ovat nostaneet tarve-hierarkian ylimpien tasojen tarpeet hyvin-voinnin kehittämisen kannalta keskeiseen asemaan.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

Fysiologia• nälkä• jano• lämpö• jne.

Arvostus• itsekunnioitus• muiden arvostus

Lähimmäisenrakkaus&yhteisöllisyys• kiintymys• yhteen kuuluminen

Itsensätoteuttaminen• inhimillisen potentiaa- lin toteuttaminen

Turvallisuus• turva• tasapaino• riippuvuus• järjestys• rakenne

1�

vaikeaapelkästäänkulutuksenavulla.Pikemminkinkansalaistenhyvinvointikärsiikulu-

tusyhteiskuntaanliittyvästästatuskilpailusta(kuluttajienkeskinäisestävertailusta),jossa

yhdenvoittoontoisentappio.Ihmisettottuvatmelkonopeastikohonneeseenelintasoonsa,

minkäjälkeenlisäkulutuksestasaatuhyvinvointietuhäviääpois.

Nämätekijätselittävätsitä,ettäpitkäänjatkunuttalouskasvueioleenääviimevuosi-

kymmeninälisännytkansalaistenkokemaahyvinvointiapitkällekehittyneissäyhteiskunnissa.

Tietyntulo-javarallisuustasonjälkeentalouskasvutuottaaväheneviähyvinvointihyötyjäja

muuttekijätkuinmateriaalisenkulutuksenkasvattaminentulevathyvinvoinninkannalta

keskeisiksi.

Toinenkeskeinenmuutos inhimillistentarpeidentyydytyksentasossaonihmisten

kokemanturvallisuudentunteenheikentyminen.Tähänonvaikuttanutarkielämänepä-

varmuuksienlisääntyminen,mikäjohtuumuunmuassamaailmantaloudenmurroksesta,

globaalienriskienkasvusta(terrorismi,pandemiat,ilmastonmuutos,luonnonkatastro-

fit),työelämänepävarmuuden,kiireenjaihmissuhdeongelmienlisääntymisestäsekäinfor-

maatiovallankumouksenluomastainfoähkystä.Samaanaikaankunkäytettävissäolevan

informaationmääräonkasvanutnopeasti,ihmistenkykytulkitamaailmantapahtumia

jamuutostaonpysynytennallaantaijopaheikentynyt.Vanhatajattelumalliteivätenää

toiminopeastimuuttuvassamaailmassa.

Arjenepävarmuuksienkasvuunonreagoituhyvinmonellatapaa:kodeistasisustetaan

turvallisiakotipesiä,kauniitesineetjaperinteinenmuotoiluovatkasvattaneetsuosiotaan,

kaivataanyksinkertaisuutta,hiljaisuuttajarauhaa(esimerkiksi”slowfood”-liike),perin-

teisiätapojajaarvojavaalitaan,javahvoillepoliittisillejohtajilleonsyntynytkysyntää.

Monetnäistämuutostrendeistäheijastavat ihmistenpyrkimystäarjenepävarmuuksien

vähentämiseen.

Myösjoidenkinkansalaisliikkeiden(esimerkiksiglobaalisaationvastustajat,eläinakti-

vistit),opiskelijanuortenjamaahanmuuttajienradikalisoitumistavoidaantulkitatarpeiden

tyydytyksennäkökulmasta.Arkielämänkasvaneenepävarmuuden lisäksinämäryhmät

joutuvatuseinkokemaan,etteiheitähyväksytäjaarvostetayhteiskunnantasavertaisina

jäseninä.Tällöinkolmekeskeistäinhimillistätarvettaonheidänosaltaanheikostityydytetty

(turvallisuus,yhteisöllisyys,arvostus),mikäantaahyvänkasvualustanyhteiskunnalliselle

radikalismille.

Yhteiskunnan toimintapuitteet

Ihmistenarkipäiväntoimintaympäristöonmuuttunutviimevuosikymmentenaikana.

Ympäristö.Luonnonympäristönkannaltamerkittävinmuutosliittyymaailmantalouden

materiaalisenkasvunsynnyttämiinympäristöongelmiin,globaaliinilmastonlämpenemiseen

sekäuusiutumattomienluonnonvarojenkasvavaanniukkuuteen.Ympäristöntilanheikke-

neminentuleesuurellatodennäköisyydelläjatkumaanvielälähivuosikymmeninä,vaikka

nykyistäparempiaympäristöteknologioitaonnistuttaisiinkinkehittämäänjakansainvälisiin

Aika/Kehitystaho

Ympäristön tilan heikkeneminen tulee suurella toden-näköisyydellä jatku-maan vielä lähivuosi-kymmeninä.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

20

sopimuksiinperustuvasääntelylisääntyisi.Tämämerkitseesitä,ettäilmastonlämpene-

minenjatkuujasuurtenluonnonkatastrofienmäärälisääntyy.Samallaluonnonvarojen

jaenergiankasvavaniukkuusvoinostaaniidenhintojamerkittävästinykytasoilta.Muita

luonnonympäristöönliittyviäglobaalejamuutosvoimiaovat:

• kaupungistumisenjatkuminen(paikallisetympäristöongelmatkasvavat),

• kehittyvienmaidenkeskiluokanvaurastuminen(elintavatjakulutusmuuttuvat,luon-

nonvarojenkulutusjaympäristönkuormituskasvavat),

• luonnonvarojenylikulutuserityisestimaa-jametsätaloudessa,

• puhtaanvedenriittävyys(niukkuudestasyntyykriisejä)sekä

• tiedonnopealeviäminenglobaalisti(ympäristötietoisuuskasvaa,kansalaisten

reaktiotnopeutuvat,ympäristönseurantahelpottuu).

Muutosvoimienvaikutustaluonnonympäristöön,maailmantalouteenjaihmisten

arkeenvoidaantarkastellaerilaistenskenaarioidenavulla.Oheisissaskenaarioissa- Mate-

riaalitehokas maailma, Musta surma II, Uusi Eldorado ja Keskiluokan materialismi-tarkastellaan

ympäristöalankehitystäerityisestiraaka-aineidenjaenergianniukkuudensekäympäristön

tilankehittymisennäkökulmista(kuvio3).

Kuvio3.Ympäristöskenaariot

Materiaali­tehokas

maailma

MustaSurmaII

UusiEldorado

Keskiluokanmaterialismi

Luonnonvaroistaniukkuuttajaenergianhintakorkea

Luonnonvarojariittääjaenergianhintamaltillinen

Ympäristöntilaheikkenee

Ympäristöntilaparanee

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

21

Useimmissa ympäris-töskenaarioissa näh-dään, että vakava ja laaja ympäristökriisi käynnistää merkittä-viä yhteiskunnallisia muutoksia.

Useimmissaympäristöskenaarioissanähdään,ettävakavajalaajaympäristökriisikäyn-

nistäämerkittäviäyhteiskunnallisiamuutoksia,joissaetsitäänuusiaratkaisujaekologisesti

kestävänkehityksensaavuttamiseksi.Kansalaistenasenteillajakulutuskäyttäytymisellä,

teknologiankehitykselläjakansainvälisilläsopimuksillaonerittäinsuurimerkitysympä-

ristöntilankehitykseentulevaisuudessa.Ihmistenvälineneriarvoisuustuleemaailmassa

kasvamaanmyösympäristöolosuhteidensuhteen.

Materiaalitehokasmaailma­skenaario

Materiaalitehokasmaailma–skenaariossaluonnonvaroistaonniukkuuttaja

energianhintaonkorkea,muttaympäristöntilakehittyypitkälläaikavälillä

hyväänsuuntaan.Öljynjametallienhinnatovatnousseetmerkittävästi,mikä

rajoittaatalouskasvuajaajaamaailmantalouttaaluksitaantumaan.Korvaavat

teknologiatjataloudensektoritalkavatvetäämaailmantalouttauuteenkasvuun.

Toisaaltaonmyösalueita,joillateollinentoimintaonpysähtynyttaivähentynyt.

Eriarvoisuusja-tahtisuuseiolevähentynytmaailmassa.

Luonnonkatastrofitovataluksilisääntyneetjailmastomuutoksenmerkit

vahvistuneethuomattavasti.Ilmastonmuutossekäluonnonvarojenjafossiilisen

energianniukkuusonnostanutniidenhintaavoimakkaasti,vähentänytniiden

käyttöäsekäjohtanutvoimakkaaseenregulaatioonjaympäristöntilaaparantaviin

kansainvälisiinsopimuksiin.Fossiilisistapolttoaineistaollaanluopumassa.

Tilanteesta johtuenonollutpakkokehittääenergiaa ja luonnonvaroja

säästäviäjatehokkaitateknologioita.Materiaali-jaresurssitehokkuusonkin

kasvanut.Hintojennousujaelinkaariajatteluonlisännytpaikallisuudenmer-

kitystäjavähentänyttavaroidenjaihmistenliikkuvuutta.

Maailma 2015+:Hiilitasapainoaollaansaavuttamassanopeasti,fossiilisen

energiankäyttöonvoimakkaastivähentynyt,energianjauusiutuvienluonnon-

varojenhintaonkorkea,pääsääntöisestikäytetäänuusiutuvialuonnonvaroja

jaenergiaa,materiaalitehokkuuskompensoivainosinhintojennousua,kulu-

tusonvähentynyt–ihmistenasenteetjakäytösmuuttuvathintojennousun

seurauksena.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

22

MustasurmaII–skenaario

MustasurmaII–skenaariossaluonnonvaroistaonniukkuuttajaenergianhintaon

korkea.Lisäksiympäristöntilakehittyyselvästinykyistähuonompaansuuntaan.

Ihmistenarvomaailmaeiolemuuttunutmerkittävästinykyisestä–individualismi

jamaterialismiovatvoimissaan.Ympäristö-jaraaka-ainepolitiikastapuuttuuyh-

teinenkansainvälinennäkemyseikänykyiseenkehitykseenolepuututturiittävän

voimakkaasti.Eurooppajoutuuhylkäämäänympäristöveturinroolinsa,koskasen

kilpailukykyhuononeemerkittävästiKiinanjaIntianvoimakkaannousuntakia.

Länsimaillaeiolevaraasatsataympäristönsuojeluun.Uuttateknologiaaeiole

vietyKiinaaneikäIntiaanmuunmuassaIPR-ongelmientakia.

KiinanjaIntiankeskiluokkaonvaurastunutnopeastijavaurastuminenon

kanavoitunutaineelliseenkulutukseen.Työnhintaonpysynytkehittyvilläalueilla

halpana,minkäjohdostalopputuotteidenhintaonpysynytalhaisenakorkeista

raaka-aine-jaenergiakustannuksistahuolimatta.Tämäonkiihdyttänytmateriaa-

listakulutusta.Kehittyvilläalueillaonedettysamaakehityspolkuakuinlänsimaissa

aikoinaaneikäuuttapuhtaampaateknologiaaoleehdittykehittämäänriittävänno-

peasti.Luonnonvarojenhintaonnoussutvoimakkaankysynnäntakiakorkealle.

Maailma 2015+:Ilmastoonlämmennytarvioituanopeammin,meretovat

saastuneet,kaupunkienilmanlaatuonhuonontunutmerkittävästijapuhtaasta

vedestäonpuutettamonillaalueilla.Äärimmäisetsääilmiöt(tulvat,kuivuudet,

myrskyt)aiheuttavatihmistenkeskuudessaturvattomuutta.Elinkeinoelämäkärsii

korkeistaenergia-jaraaka-ainekustannuksista.Myöstavallinenkansalainenkärsii

korkeistaenergiakustannuksista,joidenvuoksiliikkumistajoudutaanrajoittamaan.

Epätasa-arvolisääntyysekäglobaalistiettäpaikallisesti.Ympäristöpakolaisuus

onarkipäivää.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

23

UusiEldorado–skenaario

UusiEldorado–skenaariossaluonnonvaroistaeiolepuutettajaenergiaonsuh-

teellisenedullista.Lisäksiympäristöntilakehittyypidemmälläaikavälillähyvään

suuntaan.Edellytyksenäskenaariontoteutumiselleovatmerkittävätteknologiset

läpimurrotjaniidenkäyttöönotonhyväksyväasenneilmapiiri.Ennentätäonkuiten-

kintapahtunutlaajaympäristökatastrofi,jokasynnyttäätiukanlainsäädännönja

saakansalaisetmuuttamaankulutuskäyttäytymistään.Lainsäädännönohjaamana

panostetaanvoimakkaastiuuteenpuhtaampaanteknologiaan.Tämänseurauksena

saavutetaanläpimurtojauseallateknologia-alueella,muunmuassahiilidioksidin

talteenotossa,biopolttoaineidentuotannossajakäytössäsekäaurinkoenergian

hyödyntämisessä.Myösmateriaali-jakierrätysteknologioissasaavutetaanmer-

kittäviäedistysaskeleita.

Kansalaistenkulutuskäyttäytymisessätapahtuudramaattinenmuutos:ympäris-

töasioidenhuomioidaanjokapäiväisessätoiminnassajaarvomaailmassatapahtuu

muutoksia.Materiaalisenkulutuksensijaankulutuspainottuupalveluihin.Tämä

arvomaailmanmuutostapahtuumaailmanlaajuisestijavaltiotsitoutuvatmoniin

ympäristöäparantaviintoimiinsitovinsopimuksin.

Maailma 2015+:Ympäristöntilaonparanemassahavaittavastijaihmisten

toiveikkuusonkasvamassahuolimattakoetustaympäristökatastrofista.Kulutus-

käyttäytymisenmuutoksenseurauksenaenergian ja raaka-aineidenkysyntäon

maltillistajaniidenhintapysyymatalana.Teknologiankehitysluouskoatulevai-

suuteenjaelintasonousee.Uhkanaovatkuitenkinedelleenympäristökriisit,joiden

seurauksenaelintasovoilaskeapaikallisesti.Menestyjiäovatne,jotkapystyvät

tuottamaanjahyödyntämäänuuttateknologiaa.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2�

Keskiluokanmaterialismi–skenaario

Keskiluokanmaterialismi–skenaariossaluonnonvaroistaeiolepuutettajaener-

giaonsuhteellisenedullista,muttaympäristöntilakehittyyselvästihuonompaan

suuntaan.Tässäskenaariossauusiamaakaasu-jaöljyvarojalöydetäänjaotetaan

käyttöön.Energiantuotannonkasvuperustuulähestäysinfossiilisiinpolttoaineisiin

–hiilenmerkityskasvaanykyisestään.Toisaaltateknologiankehityksenantamaetu

onsuurempaakuinkysynnänkasvu,minkäjohdostaluonnonvarojenjaenergian

hinnatpysyvätmaltillisina.Tuotantoteknologiakehittyyniin,ettäluonnonvarat

saadaankäyttöönhalvemmalla–esimerkiksiöljyhiekkaapystytäänhyödyntämään

edullisesti.Osaltaanhintaapitääalhaallamyösse,ettäuusiutuvialuonnonvaroja

käytetäänkestämättömästi–esimerkiksimetsä-japeltobiomassastatuotetaan

biopolttoaineitahuonollaelinkaarihyötysuhteella.

Kansalaismielipideeivaadiympäristöäparantaviatoimia–halpaenergiaja

halvattuotteetovatihmisilletärkeämpiäkuinpuhdasympäristö.Maailmantalouden

kasvupainottuuoletettuavahvemminkehittyviinmaihin(Kiina,Intia,Brasilia),

kuntaasEuroopassa,JapanissajaUSA:ssatalouskasvutaantuu.Kansainvälisiä

ympäristösopimuksiaeisaadaaikaanjailmastosopimusprosessikaatuu–yleinen

markkinaliberalismivoimistuu.Materiaalisetarvotovatvoimissaan.

Maailma 2015+:Vaikkaympäristöongelmatlisääntyvät,keskiluokallamenee

vielähyvin:energiajatavaratovathalpoja.Vauraallakeskiluokallaonvaraaostaa

”puhdastaympäristöä”–ainakinlomakaudella.Kokomaailmassayhäsuurempiosa

ihmisistäjoutuukuitenkinelämäänsurkeassaympäristössä.Maailmapolarisoituu

vahvasti.Tulo-jaelinolojenerotvoivatollaerittäinsuureterialueidensisäisesti,

einiinkäänmaantieteellisesti.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2�

Vauraassa hyvinvointi-valtiossa kasvaneiden nuorten arvomaailma on hyvin erilainen kuin teollistuvassa Suomessa varttuneiden ikäpolvien, joille materiaalisten pe-rustarpeiden tyydyttämi-nen muodosti keskeisen haasteen.

Väestörakenne.Väestönvanheneminensekävanhempienikäluokkienentistäparempi

tulo-javarallisuustaso,terveydentilajasuurempiaktiivisuustulevatlisäämäänseniori-

kansalaistentaloudellistajayhteiskunnallistamerkitystä.Seniorimarkkinoidenkasvuavaa

Suomelleuusiamahdollisuuksiahyvinvointipalveluidensekäikääntymiseenliittyvientekno-

logistenratkaisujenviennissä.Poliittisenvallanpysyminensuurillavanhenevillaikäluokilla

voikuitenkinkorostaasukupolvienvälistäkuilua,kunaktiivisessatyöiässäolevaväestönosa

joutuuelättämäänkasvavaaeläkeläistenjoukkoa.

Vauraassahyvinvointivaltiossakasvaneidennuortenarvomaailmaonhyvinerilainen

kuinteollistuvassaSuomessavarttuneidenikäpolvien,joillemateriaalistenperustarpeiden

tyydyttäminenmuodostikeskeisenhaasteen.Suomalainenarvomaailmamuuttuukinhiljal-

leenväestörakenteenuudistumisenmyötäteollisessayhteiskunnassavallinneestatalous-

jasuorituskeskeisyydestäkohtipostmaterialistisia,subjektiivistahyvinvointiakorostavia

arvoja.

Teknologia.Ihmistenarkielämäämuuttaamyöstietoyhteiskunnankehittyminenjauusien

tieto-javiestintäteknologioidenleviäminenyhteiskunnassa.Uudetteknologiatmahdol-

listavat24/7-yhteiskunnan,jossatyötävoitehdäsekätavaroitajapalveluitahankkia24

tuntiavuorokaudessajaseitsemänpäivääviikossa.Tällainenyhteiskuntamuuttaamerkit-

tävästikansalaistenaikakäsitystäjaajankäyttöä.Markkinatovataukikokoajanjakulutus

hajautuunykyistäenemmänympärivuorokautta.

Uusiendigitaalistenteknologioidenhyödyntäminenmerkitseesitä,ettäkansalaisten

elämästäjatoiminnastayhäsuurempiosatallentuuerilaisiintiedostoihinjarekistereihin.

Uuttateknologiaavoidaankäyttääkansalaistenturvallisuudenlisäämiseen,kuntehostunut

valvontavähentäärikoksiajahelpottaaviranomaistentyötä.Toisaaltasitävoidaankäyttää

väärin,mikälisääyhteiskunnanhaavoittuvuuttaerilaisilletietosuoja-jatietoverkkorikoksille.

Yrityksetvoivatdigitaalisentiedonlisääntymisenavullaparantaamarkkinointinsakohden-

tumistaerilaisiinasiakasryhmiintaijopayksittäisiinasiakkaisiin.Kansalaistenkannalta

digitaalisentiedonkasvuhämärtääyksityisyydenjajulkisuudenrajojasekävaikeuttaaomaa

itseäkoskevantiedonkontrollointia.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2�

Yhteiskunnantasollatieto-javiestintäteknologianhyödyntäminenonluomassauuden

e-yhteiskunnan,jossakansanedustajienjakunnanvaltuutettujenvaatimustasokasvaa,kun

kansalaisetpystyvätvertailemaanehdokkaitavaalikoneissajatietoedustajientoiminnasta

leviäätehokkaastikansankeskuudessakotisivujenjablogiensekäerilaistenkeskustelupals-

tojenkautta.Samallayhteiskunnallisestapäätöksenteostatuleeaiempaaläpinäkyvämpää.

Päätöksiinliittyvätaineistotlöytyvätverkosta,argumentointiparanee,korruptiovaikeutuu

jakansalaisetvoivatesittäävaatimuksialisäselvityksistä.Kansalaisetjaerilaiseteturyhmät

pääsevätvaikuttamaantehokkaamminpäätöksentekoone-yhteiskunnassa.Heilläonsuora

yhteyspäätöksentekijöihin japäätöstenvalmistelijoihin,kansalaisiltavoidaanhelposti

kysyämielipiteitäpäätöksiävalmisteltaessajahevoivatitsetehdäehdotuksiapoliittisille

päätöksentekijöille.

Valitettavastiuudenteknologianlaajahyödyntäminentuleekasvattamaaneriväes-

töryhmienvälistäpolarisaatiota,kunosaihmisistäeipystyhyödyntämäänuusiatuottei-

tajapalveluitatehokkaasti.Tämäkorostaahelppokäyttöistentuotteidenjapalveluiden

merkitystä. Yhä monimutkaisemmat teknologiat pitää saada käyttäjän näkökulmasta

yksinkertaisiksi.

Kulttuuri.Suomalainenkulttuurikäviläpimerkittävänmurroksen1980-ja1990-luvulla.

Murrostaedesauttoi1990-luvunsyvätalouskriisi,jokatekikaikilleselväksisotienjälkeisen

talous-jayhteiskuntamallinongelmatuudessatoimintaympäristössä.Tämämalliolira-

kentunutmuunmuassahierarkkisensuunnittelun,taloudenjayhteiskunnansääntelyn,

sosiaalisenjaalueellisentasa-arvon,aineellisteninvestointien,passiivistenkansalaisten

(hallintoalamaisten)sekäsnellmanilaisenyhtenäiskulttuurinvaalimisen,kollektiivisuuden,

konservatiivisuudenjasääntelynvaraan.

1980-luvullasyntynytjalamanoloissanopeastiomaksuttuuusikulttuurinenpara-

digmaperustuimarkkinamekanisminhyödyntämiseen,avoimeenjatiukastasääntelystä

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2�

Tulevaisuudessa suomalainen kult-tuuri pirstaloituu maailmankuvaltaan ja arvomaailmaltaan pienempiin ryhmiin.

vapautuneeseenyhteiskuntaanjatalouteen,osaamiseenjateknologiankehittämiseen,

taloudentehokkuuteenjakilpailukykyyn,aktiivisiinkansalaisiin,jotkaovatjulkisensekto-

rinasiakkaitasekäheterogeenisiintarpeisiinjapreferensseihin,individualismiin,muutos-

valmiuteensekäavoimuuteen.Yhteisenmaailmankuvan,arvojenjakäyttäytymisnormien

muutosjohti1990-luvullasuuriinrakenteellisiinmuutoksiinsuomalaisissayrityksissäja

julkisellasektorilla.Juurinäihinrakenteellisiinmuutoksiinihmisetyrittävätvielänykyään

sopeutuaarkielämässään.

Tulevaisuudessasuomalainenkulttuuripirstaloituumaailmankuvaltaanjaarvomaa-

ilmaltaanpienempiinryhmiin,kunuusienyhteisöjenmerkityskasvaa,työtehtävätjatkavat

erikoistumistaan,monikulttuurisuuslisääntyyjaikäpolvierotsekäyhteiskunnanpolarisaatio

kasvavat.Uudenlaisetsosiaalisetyhteisötjaverkostotmuodostuvatihmisilletärkeiksiiden-

titeetinlähteiksi.MaahanmuuttajienmääräSuomessakasvaajamuuttaaorganisaatioiden

toimintamallejajajulkistapalvelurakennetta.Uusiaktiivinenseniorisukupolvilisääarvojen

kirjoasuomalaisessayhteiskunnassa.

Snellmanilaisenyhtenäiskulttuurinpirstaloituminenvoiaiheuttaauusiakahnauksia

erikulttuuriryhmienjäsentenvälillä.Kunyhteisetkulttuurinormiteivätenääohjaaihmisten

toimintaa,joudutaanSuomessasiirtymäänkohtiyhdessäsovittujajaselkeästijulkilausut-

tujayhteisiäpelinsääntöjäjakompromisseja,joitakaikkiväestöryhmätsitoutuvatnou-

dattamaan.Näidenyhteistenpelinsääntöjenmäärittäminentuleeolemaansuurihaaste

suomalaiselleyhteiskunnalle.

Riittävänyhteisymmärryksenjayhteistenpelinsääntöjenkehittämiseksitarvitaan aktii-

vista dialogiaeriväestöryhmiensisälläjaniidenvälillä.KulttuurisestieriytyneessäSuomessa

eienääolemahdollistatukeutuaperinteisensuomalaisenkulttuurinjulkilausumattomiin

käyttäytymisnormeihin.Tavoitteenatulisiollakulttuurisenerilaisuudenymmärtäminen,

arvostaminenjahallintasekäeriryhmienrauhallinenyhdessäeläminen.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

2� Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

MonikulttuurinenSuomi

Suomenväestöstäontällähetkellävainrunsas2prosenttiaulkomaidenkansalaisia.

MaahanmuutonkasvutuleekuitenkinjatkossalisäämäänmerkittävästiSuomenmo-

nikulttuurisuutta.Erityisestityöhönjaopiskeluunperustuvanmaahanmuutonodo-

tetaankasvavannopeasti,muttamyöspakolaistenjaturvapaikanhakijoidenmäärät

voivatkasvaamerkittävästiesimerkiksiympäristötuhojentaikansainvälistenkonfliktien

seurauksena.

Maahanmuuttajienintegrointiyhteiskuntaanonmuodostunutongelmaksimo-

nessasuuressamaahanmuuttomaassa.Kotouttamispolitiikanepäonnistuminenon

johtanutetnistenalaluokkiensyntymiseenjaääriliikkeidenkannatuksenkasvuun.

Suomieiolevalmistautunutmaahanmuutonkasvuunriittävänhyvin.Maahan-

muuttajienkotoutumiseeneiSuomessapanostetariittävästi.Erityisestikotouttamis-

palveluidenkattavuudessajahenkilökohtaisessaräätälöinnissäonvieläkehittämisen

varaa.Myössuomenkielenopetuksessaonpuutteitaulkomaistenopiskelijoidenosalta.

Erilaistenkotouttamistoimenpiteidenpitkänaikavälinyhteiskunnallistavaikuttavuutta

sekäkustannus-hyöty-suhdettaymmärretäänheikosti.

Uudenhaasteenmuodostaamyöstyöperäisenmaahanmuutonaktiivinenedis-

täminen.Sitätarvitaanväestönikääntymisenvuoksi.Tällähetkelläkeskeinenriskion

se,ettäpäätöksenteonpassiivisuusjajarrutusestäätyövoimanhoukuttelunSuomeen

jatyrehdyttäätyöperäisenmaahanmuuton.Suomenonkehitettäväomaanyhteiskun-

taansajakulttuuriinsasopivamallimaahanmuuttopolitiikasta.Aineksiatällaiseen

malliinvoidaanlöytäämaista,joillaonSuomeaenemmänkokemustamaahanmuut-

tajienonnistuneestaintegroinnistayhteiskuntaan(esimerkiksiKanada).Kansainvä-

listenkokemustenperusteellavoidaanesimerkiksitodeta,ettäpelkkäsuvaitsevaisuus

jakotoutumistukieiriitä,vaanmaahanmuuttajiltapitäämyösvaatiayhteiskunnan

keskeistenpelinsääntöjennoudattamista.

2�Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

Maahanmuuttajienkotoutumisenjahyvinvoinninkannaltaontärkeää,ettäheidän

kaikkiinhimillisettarpeensatulevatmahdollisimmanhyvintyydytetyksi.Perustarpeiden

tyydyttämisenlisäksi(asunto,työpaikka,tulot)heidänpitäätunteakuuluvansayhteis-

kuntaantäysivaltaisenajaarvostettunajäseninäjatoimijoina.Kouluissa,työpaikoilla,

asuinalueilla,julkisissapalveluissataikansalaisyhteiskunnassatapahtuvaerotteluja

syrjintäestäväthyvinvoinninkannaltakeskeistenylempientarpeidentyydyttämisen

(yhteisöllisyys,arvostus,itsensätoteuttaminen).Kulttuurisellasegregaatiollaontaipu-

muslisääntyä,jossiiheneiaktiivisestipuututa.Pidemmälläaikavälilläsemuodostaa

aikapommin,jokavoiräjähtääyhteiskunnallisinalevottomuuksinajakulttuurisina

konflikteina.YhteiskunnallinenosattomuudentunneolikeskeinensyyRanskanviime-

aikaisissamaahanmuuttaja-jayliopistomellakoissa.

MonikulttuurisuuteenliittyviäkysymyksiäkäsitelläänSuomessauseaneriminis-

teriön hallinnonalalla. Tulevaisuudessa monikulttuurisuuspolitiikka vaatii nykyistä

parempaahorisontaalistakoordinaatiotavaltionhallinnossa.Mahdollisiatoiminta-

mallejaonuseita:uusimaahanmuutto-taimonikulttuurisuusministeri,valtionmo-

nikulttuurisuusneuvosto (vertaaTiede- ja teknologianeuvosto) taihorisontaalinen

politiikkaohjelma.Keskeistäolisiluodasektorirajatylittäväkokonaiskuvamonikult-

tuurisuudenkehityksestäsekäarvioidahallinnoneriosientoimenpiteidenvaikutuksia

monikulttuurisuudenkehitykseen.Toisaaltamyösmedia,tutkimuslaitoksetjakansa-

laisyhteiskuntaovataktivoitumassamonikulttuurisuudenedistämiseen.Mediallaon

keskeinenroolikulttuurinuudistumisessa,erikulttuurienvälisendialogintukemisessa

sekämonikulttuurisuudenpositiivistenpiirteidenesilletuomisessa.Tutkimuslaitokset

voivat tuottaapäätöksentekijöille jakansalaisillenykyistävahvemmantietopohjan

monikulttuurisuudesta.Kansalaisjärjestöilläonkeskeinenroolimaahanmuuttajien

arkipäivänintegraationedistämisessä.

30

Instituutiot.Arkielämänhyvinvoinninkannaltamerkittävimmätinstitutionaalisetmuu-

toksetovatviimevuosikymmeninäliittyneetkaikenlaisenkansalaisiajayrityksiäholhoavan,

yksityiskohtaisensääntelynpurkamiseensekäEU-integraationmukanaantuomaanuuteen

eurooppalaiseensääntelyyn.Kotimaisensääntelynpurkamisenseurauksenakansalaisten

jayritystenvapaudetovatkasvaneet.KeskioluttavoinykyäänostaaR-kioskeista,avioeron

saailmanvirallistaharkinta-aikaajayritystenosakkeitavoimyydävapaastiulkomaille.

EU-direktiivitovatmuuttaneetkansalaistensäännösympäristöämerkittävästi.

Monetteknis-taloudellisenmurroksenmukanaantuomatuudetinhimillisetjataloudel-

lisetaktiviteetitjaongelmatovatvielävaillakunnollistasääntelyäerityisestiglobaalillatasolla

(esimerkiksiinternetinluomatomistusoikeusongelmat,geenitutkimus,ilmastonsuojelu).

Vanhat,teollisenaikakaudensäännösperiaatteetvaikuttavatuudessatoimintaympäristössä

useinproblemaattisilta.Vahvatomistusoikeudetkoettiintärkeiksiteollisteninnovaatioiden

kehittelyssä,muttamuodostavatsuurenongelmanvertais-jakäyttäjäverkoissatapahtuvalle

innovaatiotoiminnalle.Inhimillisenvuorovaikutuksenjayritystoiminnanglobalisoituminen

vaativattulevaisuudessaentistäkovempiaponnistelujaglobaalinsääntelynkehittämiseksi

yhteiskunnaneriosa-alueilla.

Politiikka.Julkisensektorinyhteiskunnalliseenrooliinkohdistuupaineitasekämaa-

ilmantaloudenmurroksenettäsuomalaisenkulttuurinkehityksensuunnasta.Politiikan

tulevatpainopistemuutoksetvaikuttavatmerkittävästisekäsuomalaistenyritystenettä

kansalaistenarkipäiväntoimintapuitteisiin.Viimekädessäkysymysonsiitä,minkälaisia

julkishyödykkeitäjapalveluitasuomalaisyrityksetjakansalaisettulevaisuudessatarvitsevat

jakukataiketkäneheilletehokkaimmintuottaa.

Suomalaisenyhteiskunnanvaurastuminenjaväestönenemmistönperustarpeiden

tyydyttyminenovatjohtaneetuudenlaiseentilanteeseen,jossaheidäntarpeensajamiel-

tymyksensäovataiempaaeriytyneempiäjaindividualistisempia.Tähänovatpitkälläaika-

välillävaikuttaneetmuunmuassakansalaistentoimintamahdollisuuksienparantuminen

(tulotaso,terveys,osaaminen,vapaudet),työelämänjaharrastustenerikoistuminen,sekä

joiltakinosinmyösyhteiskunnanikäpolvierojen(nuoretvs.aktiivisetseniorit)jamoni-

kulttuurisuudenkasvu.Puhutaankulttuurinsiirtymisestäsotienjälkeisestämodernistaja

teollisestaaikakaudestapostmoderniinjajälkiteolliseenaikaan.

Kuluttajientarpeidenjapreferenssienpirstaloituminen,heidänkäytettävissäolevan

informaationsaparantuminenjavalinnanvaranlisääntyminensekäkilpailunkiristyminen

ovatmarkkinoidenosaltajohtaneettilanteeseen,jossakuluttajaonihanoikeastikuningas

jayrityksetjoutuvatottamaanhänenyksilöllisettarpeensaaiempaatarkemminhuomioon.

Tämäonsuurihaasteteknologia-jatuotanto-orientoituneillesuomalaisyrityksille.Seon

suurihaastemyösjulkisensektorintoimijoille,joidenpitäisipystyäluomaanmahdollisimman

hyvätedellytyksetyritystenjakuluttajienväliselleinnovatiivisellevuorovaikutukselle.

Kansalaistentarpeideneriytyminenonvarteenotettavahaastehyvinvointivaltionpe-

rinteiselletoimintamallille,jokaperustuuasiantuntijatietoonjahierarkkiseen,universaa-

liinmassatuotantomalliin.Jatkossakansalaisettarvitsevatenemmänvaihtoehtojasekä

mahdollisuudenosallistuaaktiivisestiheilletarjottujenpalveluidenkehittämiseen.Käyt-

Kansalaisten tar-peiden eriytyminen on varteenotettava haaste hyvinvointi-valtion perinteiselle toimintamallille.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

31

täjälähtöinenpalveluidenkehittäminenavaaaivanuusiamahdollisuuksiajulkisensektorin

toimintamallienuudistamisessa.Aktiivistenkansalaistenottaminenmukaanpalveluiden

kehittämiseenvoisamanaikaisestisekäparantaapalveluidenlaatuaettävähentääniiden

tuotantokustannuksia.

Kansalaistenjayritystentarpeideneriytyminenvaatiiaiempaaenemmänerilaistenryh-

mientarpeisiinräätälöityjä julkishyödykkeitä ja palveluita.Suomessatähäntarpeeseenonusein

reagoitulisäämälläyritystenrooliajulkisessapalvelutuotannossa.Yritykseteivätkuitenkaan

oleainoavaihtoehtokohdennettujenjulkishyödykkeidenja-palvelujentuottamiseen.Itse

asiassakolmannensektorintoimijat-järjestöt,osuuskunnat,säätiötjaerilaisetyhteistyö-

verkostot-ovatlähinvaihtoehtojulkisellesektorilleniidentuottamisessa.Niilläolitärkeä

roolipalvelutuotannossaennenjulkisensektorinkasvuanykyisiinmittoihin.

Monetrajatuillekohderyhmillesuunnatutjulkishyödykkeetja-palvelutvoitaisiintuottaa

tehokkaastikolmannellasektorilla.Tämäkuitenkinedellyttääsitä,ettänäidenhyödykkeiden

japalveluidenkäyttäjätmyösrahoittaisivatniidentuotannon.Tällainen”semaksaa,joka

hyötyy”-periaateeikuitenkaanhuomioiSuomessavahvaatasa-arvonäkökulmaa,joka

korostaahyvinvointipalveluidenjulkistarahoitusta.

Media.Mediallaonyhäsuurempimerkitysihmistenarjessajayhteiskunnantoiminnassa,

silläarkijayhteiskuntamedioituvatvauhdilla.Kansalaistenhavainto-jakokemusmaailmaon

yhäenemmänmedianeikäheidänvälittömienomienkokemustensamuovaamaa.Politiikka

japerinteisetinstituutiotjoutuvattoimimaanyhäenemmänmediankauttajasenehdoilla.

Tämäkorostaamedianyhteiskunnallistamerkitystäjavaikutusvaltaa.

Medioitumisenseurauksenapolitiikantekemisentavatmuuttuvat.Perinteinenpoli-

tiikkasiirtyymelkeinkokonaanmediaan,koskaseonainoafoorumi,jollavoidaanyrittää

tavoittaasuuriayleisöjä.Puolueetjapoliitikotomaksuvatmediaansopiviapuhetapoja

jatoimintamalleja.Samallavaikeidenjamonimutkaistenasioidenkäsittelypolitiikassa

vaikeutuu.Mediaonkeskeinentekijäsuomalaisenkulttuurinmuutoksessa.Myösuusien

elämäntapaongelmienvähentäminenedellyttääsuomalaistenkäyttäytymistapojenja-nor-

mienmuutosta,mikäeiolemahdollistailmanmedianmyötävaikutusta.

Mediantoinenkeskeinenmuutostrendiliittyysenmarkkinaehtoistumiseen,minkäseu-

rauksenamediaviihteellistyy-asiajournalisminsuhteellinenosuuspieneneejaviihteenosuus

kasvaa.Myösasianjaviihteenrajamediasisällöissähämärtyy.Medianmarkkinaehtoistu-

minenliittyykokomedia-alanglobalisoitumiseen,mikänäkyyihmistenarjessamuunmuassa

mediasisältöjenkansainvälisenäkierrättämisenäjaniidenyksipuolistumisena.

Kansalaistenmediankäyttömuuttuudigitalisoitumisenseurauksena.Liikkuva,paikasta

riippumatonmediankäyttötuleemahdolliseksiuseanerilaisenpäätelaitteenvälityksellä.

Tämälisääihmistenliikkuvuuttajamuuttaamediankäytönnykyistäenemmäntarve-ja

sisältölähtöiseksi(”ondemand”).Samallamediankäyttöpirstaloituujavaikeuttaasuurten

yleisöjensaavuttamista.

Pirstaloitumisestahuolimattakeskeisillämedioillaontulevaisuudessakinsuurivaiku-

tusvaltayhteiskunnanuudistumisprosesseissa.Tämävaltaasettaaniillesuurenhaasteen

jayhteiskunnallisenvastuun.Nevoivattukeasuomalaisenyhteiskunnanuudistumispro-

Kansalaisten havainto- ja kokemus-maailma on yhä enemmän median eikä heidän välittömi-en omien kokemus-tensa muovaamaa.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

32

sessejajatulevaamenestystänostamallaesiinuusiayhteiskunnallisiaristiriitoja-ongelmia

jamahdollisuuksia-mahdollisimmanvarhaisessavaiheessataitarkastelemallavanhoja

yhteiskunnallisiaongelmiauusistanäkökulmista.Asiaohjelmillaja-sisällöilläonyhteiskun-

nanuudistamisenkannaltakeskeinenasema,muttayhteiskunnallisiaristiriitojavoidaan

nostaaesiinmyösviihteenkeinoin.Asiapainotteisetmediasisällöt tukevatkollektiivisia

oppimisprosessejajaedistävätsitensuomalaisenkulttuurinuudistumista,ihmistenelin-

tapojenkehittymistäsekäyhteiskunnanrakenteellisiauudistuksia.

Talous.Maailmantaloudenmurrosonmuuttanutkansalaistenarkielämäntaloudellisia

toimintapuitteita.Kiinan,Intian,Etelä-Koreanjamonenmuunnopeastikehittyvänmaan

taloudellinenkilpailukykyjakasvavatmarkkinatmuodostavatuudenuhansuomalaiselle

tuotannollejatyöpaikoille.Tämäkilpailueienäärajoituvainvientiteollisuuteenjaalhaista

osaamistasoavaativiintuotteisiin,vaanhaastaanykyäänmyösmonetperinteisemmätsektorit

jakorkeammanlisäarvontoiminnot(esimerkiksitutkimus-jatuotekehitystoiminnan).

Maailmantaloudenmurrokseenliittyyriskilaajemmastataloudellisestajayhteiskun-

nallisestakriisistä,jokajohtuuteollisuusmaidenrakenteellisistasopeutumisvaikeuksista.

Aiempiateollisiavallankumouksiaonseurannutsyviätaloudellisialamojasekävakavia

yhteiskunnallisiakonflikteja(1800-luvunja1900-luvunalkupuolilla).

Työelämä.Työlläjatyöorganisaatioillaonyhäkeskeisempiasemaihmistenhyvinvoinnis-

sa.Työstäeienäähaetapelkästäänjokapäiväistäelantoavaanmyösylimpieninhimillisten

tarpeidentyydytystä(esimerkiksilähimmäisenrakkauttajayhteisöllisyyttä,arvostustaja

itsensätoteuttamista).Parhaatorganisaatiotluovattyöntekijöilleenhyvätpuitteetnäiden

ylimpientarpeidentyydyttämiseentyötehtäviäja-aikojahenkilökohtaisestiräätälöidensekä

organisaationtyöhyvinvointiavaalien.Osaavistatyöntekijöistäkilpaillaankinyhäenemmän

työnlaadullajatyöyhteisönhyvinvoinnilla.

Työelämännopeanmuutoksen,erikoistumisenjaverkostoitumisenseurauksenatyönte-

kijöiltävaaditaantulevaisuudessaaiempaamonipuolisempaaosaamista.Henkilökohtaista

osaamistapitäisivoidakehittääjatäydentäätarpeenmukaanläpikokotyöuran.Tämä

vaatiijoustaviajatyöntekijöidentarpeisiinräätälöityjäelinikäisenoppimisenratkaisuja.

Tietotyölisääntyyedelleentulevaisuudessa.Uudenteknologianavullatyötätehdään

yhäenemmänajastajapaikastariippumatta.Etä-jamobiilityönyleistyminenhämärtää

työn ja vapaa-ajan välistä rajaa sekäpilkkoo ihmisten työtäpäivänaikanauseampiin

erillisiinjaksoihin,jotkaulottuvatheidänkokovalveillaoloajalleen.Tämälisäätyöntekijän

autonomiaajahenkilökohtaisiajoustomahdollisuuksia,muttamyöslisäätyönhenkistä

kuormitusta(”ainatöissä”).

Etä-jamobiilityöhönliittyymoniaetujasekätyöntekijänettätyönantajannäkökul-

masta.Etä- jamobiilityö lisäätyöntuottavuuttatarjoamallatyöntekijälle luovantyön

vaatimaakeskittymisrauhaa,vähentämällämatkustamiseenkuluvaaaikaajaenergiaasekä

pienentämällätyönjamuunelämänyhteensovittamiseenliittyväästressiä.Työmatkailun

väheneminenpienentäämyösympäristöhaittojajaonnettomuusriskejä.

Maailmantalouden murrokseen liittyy riski laajemmasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kriisistä, joka johtuu teollisuusmaiden rakenteellisista sopeutumisvaikeuk-sista.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

Työstä ei enää haeta pelkästään jokapäiväistä elantoa vaan myös ylimpien inhimillisten tarpei-den tyydytystä.

33

Etä-jamobiilityönyleistyminenmahdollistaatoimitilojentehokkaammanhyödyntä-

misen,kunvainosaorganisaationjäsenistäonsamaanaikaanpaikallaeikäomiahuoneita

taipöytiäenäätarvita.Toimitilojenbasaaristuminen johtaamyösuudenlaisiinvuoro-

vaikutussuhteisiin,mikätukeeorganisaatioideninnovatiivisuutta.Työnteonliikkuvuuden

kasvutukeeongelmienpaikallistaratkaisemista,mikäparantaaasiakaspalveluajalisää

organisaatioidentuottavuutta.

Työntietovaltaisuudennopeakasvu(infoähky)jasosiaalisenkanssakäymisenlisään-

tyminen(esimerkiksipalaverienjasähköpostinmäärä)lisäävättyöelämänkognitiivistaja

emotionaalistakuormittavuuttasekätyöstäjohtuviamielenterveysongelmia.Mielenterveys-

ongelmatovattietotyössäpaljonsuurempiongelmakuintehdas-taimaataloustyössä.Ne

laskevathelpostitietotyöläisentyötehonlähellenollaa,kunperinteisistätehdas-jamaata-

loustöistäsaattoivieläselvitäkohtuullisestilievienmielenterveysongelmienkinkanssa.

Verkottunuttietotyöasettaauusiahaasteitatyöyhteisöjenjohtamiselle.Mitentyön-

tekijöidenluovuuttajainnovatiivisuuttavoidaantukeajakannustaa?Mitentyöntekijöiden

kognitiivistajaemotionaalistakuormaavoidaanvähentäätaijakaatyöyhteisössä?Miten

johdetaanetä-taimobiilityöntekijöitä?Mitenjohdetaanyhteistyöverkostoja?Mitenyhdis-

tetäänorganisaationlyhyentähtäimentehokkuusjapidemmänaikavälininnovatiivisuusja

uudistumiskyky?Teollisenaikakaudenhierarkkisetjohtamis-jaorganisointimalliteivätenää

toimiverkostoituneessatietoyhteiskunnassa.Tarvitaanuudenlaistaorganisaatiokulttuuria

sekäuusiaorganisatorisiajatoimintamalleihinliittyviäinnovaatioita.

Suomalaisessatyöelämässäontällähetkellähavaittavissasekäpositiivisiaettänegatiivi-

siakehitystrendejä.Suomessaonmoniahyviätyöpaikkoja,joissaononnistuttuyhdistämään

sekätaloudellinenkilpailukyky-tuottavuusjainnovatiivisuus-ettätyösuhteenturvallisuus

jatyöntekijöidenkorkeimmistatarpeistahuolehtiminen.Niissäononnistuttusovittamaan

yhteentyön,perheenjatyöntekijöidenmuidenroolienvaatimuksettavalla,jokaparantaa

heidänhyvinvointiaan,työmotivaatiotaan,tuottavuuttaanjaluovuuttaan.

Työelämässänäkyymyöskasvanutepävarmuus,polarisaatio(esimerkiksiosaamisen,

työsuhteenpysyvyydenjatulojenosalta),tehokkuusvaatimukset,kilpailupaineet,pitkät

työpäivätsekämielenterveysongelmistajohtuvienpoissaolojenjatyökyvyttömyyseläkkeiden

lisääntyminen.Onpitkältijohtamisestajaorganisaatiokulttuuristakiinni,kummantien

suomalaisorganisaatiottulevaisuudessavalitsevat.Suomenedelläkävijyyttäjainnovatiivi-

suuttakorostavaselviämisstrategiankanssasopiiyhteenvainensimmäinen.Vainhyvinvoivat

työntekijätvoivatollaluovia,innovatiivisia,motivoituneitajatyöhönsäsitoutuneita.

Hyvinvoinnintekijöissäontapahtumassasyvällinenmurros,jostatiedetäänSuomessa

liianvähän.Tämämurroskoskettaakaikkiasuomalaisiajakyseenalaistaamoniaperinteisiä

toimintamallejayhteiskunnanerisektoreilla.Hyvinvoinninmurrosonmyösmahdollisuus

Suomenkaltaisillehyvinvointiyhteiskunnille,joillaonhyvätlähtökohdathyvinvoinninuusien

vaatimustentäyttämiseen.

Teollisen aikakauden hierarkkiset johtamis- ja organisointimallit eivät enää toimi verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa.

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros

3�

3. Loputtomien valintojen yhteiskunta

Suomalaistenarkielämänjaelinympäristönmuutoksetovatluoneetuudenlaisenyhteis-

kunnallisentilanteen,jossaheilläonenemmänresursseja,toimintamahdollisuuksia,va-

pauksiajavaihtoehtojakuinkoskaanaiemminSuomenhistoriassa.Samallaarkielämästä

ontullutaiempaamonimutkaisempaajadynaamisempaa,jasiitäkunniallaselviäminen

vaatiierilaistaosaamistakuinaiemmin.Hyvinmuutokseensopeutuvatkansalaisetvoivat

saavuttaaerittäinkorkeanhyvinvoinnintason.Monilletämäloputtomien valintojen yhteiskunta

onkuitenkinluonutelämänhallintaanliittyviäongelmia,jotkauhkaavatheidänhenkilö-

kohtaistahyvinvointiaanjamuodostavatyhteiskunnalleuudenlaisiaongelmia.

Resurssien niukkuudesta valinnan vaikeuteen

Pohjoismaisenhyvinvointivaltionkeskeinentavoiteonollutkansalaistenresurssien,toi-

mintamahdollisuuksienjavapauksienparantaminen.Tämäolihyvinluonnollinentavoite

teollistuvassayhteiskunnassa,jossakansalaisillaolipulaaerilaisistaresursseistajatoi-

mintamahdollisuuksistajamonenlaisetihmisoikeudeteivätvieläolleetyhtävahvojakuin

nykyään.Julkinensektoriottitällöinvahvanvastuunkansalaistenelämästä,valinnoista

jahyvinvoinnista.

Hyvinvointivaltioononnistunuttavoitteissaanerittäinhyvin.Tällähetkelläenem-

mistöllä suomalaisista on riittävästi resursseja, toimintamahdollisuuksia, oikeuksia ja

vapauksiainhimillistenperustarpeidensatyydyttämiseen.Vaurastuneessajasääntelystä

vapautuneessaSuomessakansalaisetsaavattehdäjajoutuvattekemäänpaljonenemmän

elämäänsäjahyvinvointiinsaliittyviäpäätöksiäkuinaiemmin.Monelletällainenyhteiskunta

avaamahdollisuudenentistäparempaanhyvinvointiin.Herakentavatomanelämänsä

jaidentiteettinsäitsevalitsemansatyön,harrastustenjayhteisöjenvaraan.Hyvinvoinnin

kannaltakeskeisessäasemassaovattyönjavapaa-ajansosiaalistensuhteidenlaatusekä

tarvehierarkianylimpientarpeidentyydyttäminen:lähimmäisenrakkausjayhteisöllisyys,

arvostussekäitsensätoteuttaminen.

Kaikillaeikuitenkaanolesamanlaisiaedellytyksiäselvitätässäuudessatoimintaympä-

ristössä,jokavaatiiyksilöltäentistäenemmänhenkilökohtaistavastuutaomienpäätösten

jatekemistenseurauksista.Moderninyhteiskunnankiireisenjamonimutkaisenarjenhal-

lintavaatiiaivanuudentyyppistäelämänhallinnan osaamista,jotaeiopetetasuomalaisessa

koulujärjestelmässä.

Ihmistenelämänhallintaaonvaikeuttanutyhteiskunnanvaurastumiseenjavapau-

tumiseenliittyvävaihtoehtojenmääränkasvu,mikäonlisännytheidänpäätöksenteko-

kuormaansa.Minkälaistatyöpaikkaaminunpitäisitavoitella?Minkälaistaidentiteettiä

rakentaa?Mitenlapsiapitäisikasvattaa?Mitensovitanyhteenkaikkiarkielämäänliittyvät

roolitjaaktiviteetit,kunkäytössäonrajallinenmääräaikaa?

Yhteiskunnannopeakehitysonmuuttanutarkielämässäselviämiseentarvittaviatai-

tojaniinnopeasti,etteivätkaikkioleehtineetsopeutuasiihen.Uusavuttomuuttaovat

lisänneetmyöstaloudenjayhteiskunnantoimintojenerikoistuminen,mikäonlisännyteri

Arkielämästä on tullut aiempaa monimutkaisempaa ja dynaamisempaa, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.

Loputtomien valintojen yhteiskunta

Vaurastuneessa ja sääntelystä vapau-tuneessa Suomessa kansalaiset saavat tehdä ja joutuvat tekemään paljon enemmän elämäänsä ja hyvinvointiinsa liittyviä päätöksiä.

3�

elämänalueillatarvittavaaosaamistajakaventanutihmistenosaamisalueita.Esimerkiksi

aterioidenvalmistaminen,lastenkasvatus,raha-asioidenhoitaminentaipuutarhanhoito

eivätenääonnistukaikilta,puhumattakaantyö-jakulkuvälineidenkorjaamisestataioman

talonrakentamisesta.

Vauraan yhteiskunnan uudet ongelmat

Erityisenvaikeaaonhahmottaahenkilökohtaistenvalintojenpitkänaikavälinseurauksia.

Nyky-yhteiskuntatekeemahdolliseksimoniauusiaelämäntapojajatoimintamalleja,jotka

ovathoukutteleviajaparantavatyksilönhyvinvointialyhyellätähtäimellä,muttavähentävät

jokohänenomaataimuidenkokemaahyvinvointiapidemmälläaikavälillä.Näidenpitkän

aikavälinseuraustenhahmottamisentekeevaikeaksise,ettäyksilöntiettyyn,yksittäiseen

päätökseentaitekoonliittyvänegatiivinenseurausvaikutusvoiollamelkopieni,muttaku-

muloituessaanpidemmälläaikavälilläjatuhansienihmistenpäätöksissäsevoimuodostua

suureksihenkilökohtaiseksi jayhteiskunnalliseksiongelmaksi.Tällaisiaovatesimerkiksi

ravitsemusjaliikuntasekäylipainostajohtuvatelintasosairaudet,alkoholinkäyttöjasiihen

liittyvätongelmat,työhönjaomiinharrastuksiinpanostaminensekälastenkasvatuson-

gelmat,avioerotjayksinhuoltajaperheidenköyhyys,lapsimääränvähentyminenjaväestön

vanheneminen,matkustuksenlisääntyminenjaympäristönpilaantuminen.

Omienelämäntapojennegatiivistenseuraustenhuomiottajättäminenjohtuumyös

siitä,ettävaurastunutyhteiskuntaonmuuttunutaiempaaitsekkäämmäksijalyhytjäntei-

semmäksi.”Mulle-kaikki-nyt-heti”-ajatteluonuseinristiriidassayksilönjayhteiskunnan

pitkänaikavälinhyvinvoinninkanssa.

Julkisensektorinonuseinvaikeapuuttuatällaisiinarkielämänpieniinnegatiivisiin

ulkoisvaikutuksiinrajoittamattakohtuuttomastikansalaisillearvokkaitaperusvapauksiaja

-oikeuksia.Esimerkiksiihmistenruokailutottumuksiatailiikkumistapojaonvaikealähteä

julkishallinnontoimestasääntelemään.Yksilönjayhteiskunnankannaltahuonojenpäätös-

tenjakäyttäytymisenvähentäminenedellyttääkinkansalaisiltaenemmänhenkilökohtaista

vastuunottoaomienpäätöstenjatekojenseurauksista.

Henkilökohtainen vastuu ja käyttäjälähtöisyys

Elämänhallintaajayhteiskunnankannaltajärkevääkäyttäytymistävoidaantukeajulkisesti.

AnthonyGiddensonpuhunutuudenlaisenelämänpolitiikantarpeesta.Perinteinenvalistus

eienääolekovintehokastapakansalaistenkäyttäytymisenmuuttamiseenpostmodernissa

tietoyhteiskunnassa,jossaihmisetkärsivätinfoähkystäjavoivatvalitamonenlaistenasian-

tuntijoidenjoukostamieleisensä.Josinformaatioeitoimikannustimena,voidaankokeilla

myösmarkkinamekanismiatukemallayhteiskunnankannaltajärkeviätuotteitajapalveluita

(esimerkiksiterveellistäruokaataienergiatehokkaitaautoja)verotuksentaitutkimus-ja

Vaurastunut yhteiskunta on muuttunut aiempaa itsekkäämmäksi ja lyhytjänteisemmäksi.

Loputtomien valintojen yhteiskunta

3�

kehitystukienavulla.Isossa-Britanniassaonjulkistenpalveluidenosaltakokeiltumyösvas-

tikkeellistapolitiikkaa,jossakansalaisetsaavattiettyjäjulkisiatukiajapalveluitavain,jos

sitoutuvatsamallayhteiskunnankannaltajärkeväänkäyttäytymiseen.Hyvinvointiyhteis-

kunnantarjoamienresurssienjavapauksienrinnalletarvitaanhenkilökohtainenvastuu.

Loputtomienvalintojenyhteiskunnassakorostuukansalaistentarpeiden,preferens-

sienjavalintojenmerkitystuottajien,tuotannonjatuotteidensijaan.Seonjonytjohta-

nutkäyttäjälähtöisen innovaatio- ja kehitystoiminnanleviämiseenyritysmaailmassa.Arkielämän

hyvinvoinninmurrosontehnytkuluttajientarpeiden,preferenssienjakäyttökontekstien

ymmärtämisestäniinhaasteellista,ettäyrityksetjoutuvatottamaankuluttajiajakäyttäjiä

mukaanomiintuotekehitysprosesseihinsa.Perinteisetmarkkinatutkimukseteivätenääriitä

markkinamenestyksentakeeksi,kunyritykseteivätoikeintiedämitäkuluttajiltapitäisiky-

syä,eivätkäkuluttajatmitäheidänpitäisivastata.Tuotekehityksessävaaditaantiiviimpää

vuorovaikutustayritystenjaniidentuotteitajapalveluitakäyttävienyhteisöjenvälillä.

Julkistenpalveluidenkehittämistyössäeiolevieläriittävästihyödynnettyihmiskeskeistä

jakäyttäjälähtöistäajattelua.Toimintaaohjaaliianuseintehokkaantuotantoprosessinja

-rakenteentavoittelu.Kansalaisetnähdäänsilloinpassiivisinapalveluidenkäyttäjinä.Heidän

tarpeidensaeriytyminenjavalinnanmahdollisuuksienparantuminenvaativatjulkistasekto-

riasiirtymäänkohtikäyttäjälähtöistäajattelua.Julkisestijärjestettyjäpalveluitajoudutaan

tällöinmonipuolistamaanjakansalaisetottamaanmukaanniidenkehittelyyn.

Käyttäjienrooliavoidaanmyöskorostaajulkisistahankinnoistapäätettäessä,mikäluo

yrityksilleoikeanlaisiakannustimiainnovaatiotoimintaan.Pelkkäjulkistenmarkkinoiden

avaaminenyrityksilleeiriitä.Tarvitaansellaistakysyntää,jokavastaakansalaistennykyisiä

jatuleviatarpeitamahdollisimmanhyvin.Suurimmattuottavuus- jahyvinvointihyödyt

uusistainnovaatioistasaadaanvastasilloin,kunniitäsovelletaankäyttöönkuluttajienja

kansalaistenarjessa.

Loputtomienvalintojenyhteiskuntaanliittyvätyksilötasonmahdollisuudet,ongelmat

jatarpeeteivätolejääneethuomaamattamedialta,jokaonnopeastiluonutkymmeniä

uusiaelämänhallintaanjahenkilökohtaiseenhyvinvointiinliittyviälehtiäjaohjelmia.Näissä

motivoituneitaihmisiäautetaanselviämäänarjenhyvinvointiinliittyvistähaasteistasekä

tuetaanheidänidentiteettiensärakentamista.Elämänhallinnankasvavattarpeetovatmyös

luoneetmarkkinoilleuusiatuotteitajapalveluita:terveysvaikutteisiaelintarvikkeita,syke-ja

askelmittareita,kunto-jaravinto-ohjausta,velka-japarisuhdeneuvontaa,siivouspalveluita,

koirahotelleja.Nämälehdet,ohjelmat,tuotteetjapalvelutovatsyntyneettarpeeseenja

niilläonsuurijakasvavakysyntäsuomalaistenkeskuudessa.

Modernihyvinvointivaltiorakennettiintasaamaanmateriaalisiakulutusedellytyksiäja

elinolosuhteita(koulutus,tulonsiirrot,eläkkeet,asunnot)sekäantamaanturvaaheikoille

javaikeuksiinjoutuneille(lastenjavanhustenhoito,terveydenhuolto,sosiaalipalvelut).

Kansalaistenperustarpeetovatedelleentärkeitävaurastuneessayhteiskunnassa,mutta

perinteisellähyvinvointipolitiikallaonhyvinvähänannettavaatarvehierarkianyläpäässä

olevientarpeidentyydyttämisessä.Loputtomienvalintojenyhteiskuntaasettaapolitiikalle

jajulkisellesektorilleuusiahaasteita.Suomalaistenarkielämänhyvinvointiajaelämänhal-

lintaatukevanelämänpolitiikansisällönjatoimintamallienmäärittäminenonkeskeinen

poliittinenjamoraalinenkysymystulevinavuosina.

Hyvinvointiyhteis-kunnan tarjoamien resurssien ja vapauk-sien rinnalle tarvitaan henkilökohtainen vastuu.

Loputtomien valintojen yhteiskunta

Julkisten palveluiden kehittämistyössä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty ihmiskeskeistä ja käyttäjälähtöistä ajattelua.

3�

�. Visio hyvinvoivasta ja kilpailu- kykyisestä Suomesta

TaloudellinenjayhteiskunnallinenmurrosedellyttääSuomeltarakenteellistauudistumisky-

kyä.Aiemmissateollisissamurroksissaovatparhaitenmenestyneetsellaisetyhteiskunnat,

jotkaovatnopeastijalaaja-alaisestiuudistaneetrakenteitaanuudentoimintaympäristön

asettamiinvaatimuksiin.Tässäraportissaonkäsiteltynykyisentaloudellisen,kulttuurisen

jayhteiskunnallisenmurroksenluomiahaasteitasekämahdollisuuksiaSuomennäkökul-

masta.

Rakennemuutostarvitseekuitenkinsuunnan.Jottasuomalainenyhteiskuntavoisi

menestyämyöstulevaisuudessa,onseneriosienjarakenteidensovittavahyvinyhteen

keskenäänsekäoltavasopusoinnussamuuttuvantoimintaympäristönsäkanssa.Tällaisen

taloudellisesti, sosiaalisesti jaekologisestikestävälläpohjallaolevanyhteiskuntamallin

kehittäminenvaatiilaajastihyväksyttyäjamotivoivaavisiota,jokakannustaayhteiskunnan

eritoimijoitauudistumaantoisiaantäydentäenjatukien.Yhteisenvisiontulisipystyärat-

kaisemaannyky-yhteiskunnankeskeisetongelmatsekätarjoamaanhoukuttelevanäkymä

tulevaisuudenSuomesta,jotakohtihalutaanpyrkiä.

Uskottavanjamotivoivanyhteiskunnallisenvisionkehittäminenvaatiipaljonluovaa

pohdintaasekälaajaayhteiskunnallistakeskustelua.Suomessaonvalitettavanvähäntällaista

tulevaayhteiskuntamalliakoskevaapohdintaajakeskustelua.Tässäraportinviimeisessä

luvussaesitetäänvisiohyvinvoivastajakilpailukykyisestäSuomesta.Sevoitoimiavirikkeenä

tulevaisuudenSuomeakoskeviinjatkopohdintoihinjavisiointeihin.

Suomenkeskeisettulevaisuudenhaasteetjamahdollisuudetliittyvätarjenhyvinvoin-

ninmurrokseensekäyhteiskunnantoimintaympäristönmuutokseen.Menestyäkseentu-

levaisuudessasuomalaisenyhteiskunnantuleepystyävastaamaannäihinhaasteisiinsekä

hyödyntämäänavautuvatmahdollisuudet.

Taulukko1.Suomenhaasteetjamahdollisuudet

Arjenhyvinvoinninmurros:• korkeimmat tarpeet ja sosiaaliset suhteet korostuvat• tarpeet ja preferenssit eriytyvät• elämänhallinta vaikeutuu• uudet elämäntapaongelmat lisääntyvät• ajasta tulee niukka resurssi• mielenterveysongelmien vaikutukset kasvavat• työn luonne ja rooli hyvinvoinnissa muuttuvat

Toimintaympäristönmuutos:• ympäristöongelmat kasvavat• väestö vanhenee• tieto- ja viestintäteknologian leviää• talouden kilpailukykyvaatimus kiristyy• globaaleja instituutioita kehitetään

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta

3�

Näidenhaasteidenpohjaltavoidaanesittääseuraavatulevaisuudenvisiotaloudel-

lisesti,sosiaalisestijaekologisestikestävälläpohjallaolevastasuomalaisestayhteiskun-

tamallista.

Suomionhyvinvoinninedelläkävijämaa.Suomessaasuuhyvinvoiviajaelämäänsä

tyytyväisiäihmisiä,joidenmateriaalinentoimeentuloonriittävä,elämäturvallista

jakorkeammathenkisettarpeettyydytetty.Arkielämänhyvinvoinninlaaja-alai-

nenkehittäminenonnostettuyhteiskunnallisenpäätöksenteontärkeimmäksi

päämääräksi.Kansainvälisestikilpailukykyinenjaerikoistunutelinkeinoelämä

sekätoimintamallejaanjarakenteitaanuudistanuthyvinvointivaltioovatkes-

keisiäinstrumenttejatämänpäämääränsaavuttamiseksi.Kolmannensektorin

järjestöillä,verkostoillajamuillayhteisöilläontärkeäroolierilaistenryhmien

tarpeisiinräätälöityjenjulkishyödykkeidenja-palveluidentuottamisessasekä

kansalaistenylimpientarpeidentyydyttämisessä.Kansalaistenkokeman(subjek-

tiivisen)hyvinvoinninseuraamiseenonkehitettyuusiaindikaattoreitajatilastoja,

joitaseurataantarkastiyhteiskunnallisessapäätöksenteossa.

Suomessaonmaailmanparasarkielämänhyvinvointiin liittyvätieto ja

osaaminenjasitähyödynnetäänaktiivisestiyksityisen,julkisenjakolmannen

sektorininnovaatiotoiminnassa.Suomalaisetorganisaatiotovatonnistuneesti

yhdistäneettyöhyvinvoinnin,tuottavuudenjainnovatiivisuuden.Ihmiskeskeinen

jakäyttäjälähtöinentoimintamallionparantanuthuomattavastiinnovaatio-

prosessienonnistumista.Suomalainenyhteiskuntatarjoaayrityksillemonella

sektorillamaailmanedistyksellisimmättoimintapuitteetuusieninnovatiivisten

tuotteidenjapalveluidenkehittämiseenjakäytännöntestaamiseen.Suomessa

kehitetyissätuotteissajapalveluissaonkorkeatasoisenhyvinvointiosaamisenja

kehitysympäristönjohdostaenemmänlisäarvoakuinkansainvälisilläkilpailijoil-

la.Korkeatasoinenhyvinvointijainnovatiivisettoimintapuitteethoukuttelevat

Suomeenulkomaisiaosaajiajakansainvälisiäyrityksiä.

Suomionedelläkävijätoimintaympäristönmuutoksiinsopeutumisessa.

Kansalaistenarvotjaelämäntavatovatsopusoinnussaluonnonympäristönkes-

tävänkehityksenkanssa.Materiaalinenkulutusonvähentynyt,kunhyvinvointia

rakennetaanyhäenemmänhyvienihmissuhteidenjaaineettomienpalveluiden

varaan.Suominäyttäämuilleyhteiskunnilleesimerkkiäympäristöteknologioi-

denkehittämisessä, tieto- javiestintäteknologioiden laaja-alaisessahyödyn-

tämisessä,seniorikansalaistenhyvinvoinninparantamisessa,julkisensektorin

rakenteidenjatoimintamallienuudistamisessasekäglobaalieninstituutioiden

kehittämisessä.

Visiohyvinvoivastajakilpailukykyisestäedelläkävijäyhteiskunnasta

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomenta

3�

Tässävisiossakansalaistenarkielämänhyvinvointionnostettuyhteiskunnankehittä-

misentärkeimmäksipäämääräksi.Taloudenkilpailukykyjahyvinvointivaltiopalvelevattätä

päämäärää.Neeivätenääoleitseisarvoisiatavoitteita.Laadukashyvinvointiosaaminenja

hyvinvointi-infrastruktuuritukevatkuitenkinvahvastiyritystentuotekehittelyäjavarmistavat

Suomessakehitetyilletuotteillejapalveluilleriittävänlisäarvonjakestävänkilpailuedun

kansainvälisillämarkkinoilla.Kuluttajamarkkinoillalisäarvotarkoittaakuluttajanhyvin-

voinninparantamista.Yritystenvälisillämarkkinoillavoidaanpuhuakäyttäjälähtöisyydestä,

käyttäjäntarpeidenjahyvinvoinninymmärtämisestäjahuomioimisesta.

Pitkällekehittyneessäyhteiskunnassahyvinvoinninedelläkävijyysedellyttääsekäinhi-

millistenperustarpeidenettäMaslowintarvehierarkianylempientarpeidenhuomioimista

jatyydyttämistä.Tämävaatiihyvinvointivaltionuudistamista,subjektiivistahyvinvointia

koskevantutkimustyönjatilastoinninkehittämistäsekäkansalaistenarkielämäntasapainon

jaelämänhallinnanparantamista.Sosiaalisillesuhteillejakanssakäymisellepitääsaada

raivattualisäävapaataaikaa.Sitävoilöytyäsekätyöelämänjoustojenlisäämisestäettä

vapaa-ajanrauhoittamisesta.Kansalaistenelämänhallintaavoidaantukeainformaatiolla

jakannustimilla,jotkatukevathenkilökohtaistavastuunottoaomienelämäntapojenseu-

rauksistasekäyhteiskunnankannaltatoivottavaakäyttäytymistä.

Tarpeidenjapreferenssieneriytyminenvaatiiyrityksiltäjajulkisiltapalveluntarjoajilta

aiempaaenemmänvaihtoehtojajakäyttäjälähtöisyyttä.Kuluttajat jakansalaisetpitää

ottaamukaantuote-japalvelukehitysprosesseihinaktiivisinatoimijoina.

Suomalaistenhenkisenhyvinvoinninkehitykseentulee jatkossakiinnittääerityistä

huomiota.Mielenterveysongelmienkasvuontietoyhteiskunnassaja-taloudessasuuririski

sekäkansalaistenhyvinvoinninettäkansantaloudenkehityksenkannalta.Vaikkatyöolo-

suhteetjamuutulkoisettekijätvaikuttavatmielenterveysongelmiensyntymiseen,voivat

ihmisetitsekinvähentääniidenriskiärauhoittamallatietoisestiarkielämäänsä(esimerkiksi

työn,harrastustenjaperhe-elämäntasapaino).Hiljaisuuden,henkisyyden,retriittien,luon-

tomatkailun,mietiskelynjafilosofiansuosionkasvunäyttäisiliittyvänsiihen,ettämonet

ihmisetpyrkivätjonyttietoisestivähentämäänhenkistäkuormaansa.

Suomessaononnistuttusaavuttamaanmelkohyvätasapainotyönjaihmistenmuun

elämänvälille.Työaikammeovatkansainvälisessävertailussamelkolyhyitäjalomatpitkiä.

Suomellaonmyösvahvaatyöelämänjatyöhyvinvoinnintutkimusosaamista,jonkavaraan

voidaanrakentaauusiaparempiatyöyhteisöjäjatoimintamalleja.

Työelämänkehittämisessäonmahdollistayhdistääsekätyöntekijöidenkorkeatasoi-

nenhyvinvointiettätyönkorkeatuottavuusjainnovatiivisuus.Tämäedellyttääkuitenkin

hyvääjohtamisosaamistajaorganisaatiokulttuuria,jokapaneesuurenpainontyönteki-

jöidenhyvinvoinnille.Työhyvinvoinnissakorostuvaterityisestityöpaikanturvallisuussekä

ylimpieninhimillistentarpeidentyydytys(lähimmäisenrakkausjayhteisöllisyys,arvostus

jaitsensätoteuttaminen).Työnkognitiivisenjaemotionaalisenkuormanhallintanousee

keskeiseenrooliintyöhyvinvoinninsuhteen.Samallatyöstätuleeentistätärkeämpiosa

ihmistenkokonaishyvinvointia.

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta

Tässä visiossa kansa-laisten arkielämän hyvinvointi on nostettu yhteiskun-nan kehittämisen tärkeimmäksi pää-määräksi.

Kansalaisten elämän-hallintaa voidaan tukea informaatiolla ja kannustimilla, jotka tukevat henki-lökohtaista vastuun-ottoa omien elämän-tapojen seurauksista sekä yhteiskunnan kannalta toivottavaa käyttäytymistä.

�0

Globaalitalousedellyttääabsoluuttistakilpailuetua.Kansainvälisetyrityksethyödyn-

tävätparhaitamahdollisiasijaintipaikkaetujaeripuolillamaapalloa.VaikkaSuomion

erittäinkilpailukykyinenmaa,eisesiltivoitarjotaparastamahdollistasijaintipaikkaakovin

monenlaiselleyritystoiminnalle.Joudummetekemäänvalintojaniidensektorienjatoimin-

tojensuhteen,joissaSuomeenpyritäänkehittämäänmaailmanparhaattoimintapuitteet

kansainväliselleliiketoiminnalle.Tämäedellyttäätarkkaatietoakansainvälistenyritysteneri

sektoreillejatoiminnoilleasettamistasijaintipaikkavaatimuksistasekäSuomenerialueiden

tarjoamistasijaintipaikkaeduista.Näistäasioistatarvitaannopeastilisäätutkimustietoa.

Päällekkäisyyksienjaturhankilpailunvälttämiseksierialueidenkehittäjientulisinykyistä

paremmintunteatoistensakehittämisstrategiat.

Suomivoiollaedelläkävijämyösglobaalintoimintaympäristönmuutoksensuhteen.

Vaikkaemmevoiyksinestääglobaalejaympäristöriskejätoteutumasta,voimmekuitenkin

varautuaniidenjälkeiseenmaailmaan.Suomessaonerittäinkorkeatasoistaympäristöosaa-

mistaja-teknologiaa,joidenmarkkinatovatnopeassakasvussaympärimaailmaa.

Suomivoiollaedelläkävijäimmateriaaliseenpalvelutalouteensiirtymisessäsekäma-

teriaalisenkulutuksenvähentämisessä.Erityisestiarjenhyvinvointiajahallintaatukevat

henkilöpalvelutvoivatkasvaanopeasti.Vauraassayhteiskunnassavoidaantuottavuuden

kasvuottaalisääntyvänvapaa-ajanmuodossa,jottahyvinvoinninkannaltatärkeillesosi-

aalisillesuhteillejäisiaiempaaenemmänaikaa.

Suomenväestövanheneenopeimminteollisuusmaidenjoukossa.Tärkeinsyyväes-

tönvanhenemiseenonalhainensyntyvyys.Suomikohtaaväestönvanhenemiseenliittyvät

haasteetmuitakehittyneitäyhteiskuntiaennemmin.Sevoikääntäätämänkinhaasteen

mahdollisuudeksikehittämällämäärätietoisestiuuden,aktiivisensenioriväestöntarpeisiin

räätälöityjätuotteita,palveluita,infrastruktuuria,instituutioitajapolitiikkaa.Suomella

onpitkällekehittyneenhyvinvointivaltionansiostatälläkinalueellapaljonkorkeatasoista

osaamista.

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä SuomentaVisio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomenta

�1

Tieto-javiestintäteknologiatleviävätnopeastiyhteiskunnankaikillesektoreille.Suomi

onnäidenteknologioidenkehittämiseneturintamassa,mikäantaasillevahvanpohjan

niidenlaaja-alaisenhyödyntämiseen.Uudenteknologianhyvinvointi-jatuottavuushyödyt

saadaanvastalaajamittaisenjatehokkaanhyödyntämisenkautta.Valitettavastiemmeole

tässäsuhteessaedelläkävijänasemassa.

Taloudenjayhteiskunnandigitalisoitumisenmahdollisuudettuleetulevaisuudessa

hyödyntäänykyistätehokkaammin.Seedellyttääihmiskeskeisenjakäyttäjälähtöisenajat-

telunvahvistamistauusientuotteidenjapalveluidenkehitystyössä.Viimekädessäuutta

teknologiaaotetaankäyttöön,jossiitäonhyötyäihmistenjaorganisaatioidenarjessa.

Suomellaonhyväjaneutraalimainekansainvälisessäpolitiikassajadiplomatiassa.

Suomivoiedelleenkehittääkansainvälistärooliaanpanostamallaaktiivisestikansainvälisten

instituutioidenkehittämiseen.Vaikkapoliittisillavaltasuhteillaontärkeävaikutusnäiden

instituutioidenuudistamisessa,voiSuomiaktiivisestiosallistumallajainnovatiivisiaideoi-

takehittelemälläansaitakansainvälisessäpolitiikassakokoaansuuremmanpainoarvon.

Yhteiskunnallistaedelläkävijääkuunnellaan.

Suomalaisellahyvinvointiyhteiskunnallaonmonellatapaahyvätlähtökohdatsiirtyä

yhteiskunnallisenkehityksenedelläkävijäksimaailmassa.Suomalaisetovatjotällähetkellä

EU-maidenkansalaisistatyytyväisimpiäelämäänsä.Suomionviimevuosinasijoittunut

kärkisijoilletaloudellisenkilpailukyvynkansainvälisissävertailuissa.LisäksiSuomenjulkinen

sektorionsaanutkansainvälistätunnustustakoulujärjestelmäntuloksistasekähallinnon

korruptoitumattomuudesta.Nyttarvitaankuitenkinrohkeuttajaennakkoluulottomuutta

kehittääuusitaloudellisesti,sosiaalisestijaekologisestikestävälläpohjallaolevayhteis-

kuntamalli.

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä SuomestaVisio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta

�2

LIITE 1. Kansallisen ennakointiverkoston johtoryhmä

Puheenjohtaja:Timo Kekkonen,Sitra

Klaus Halla,Sosiaali-jaterveysministeriö

Sirkka Hautojärvi,Ympäristöministeriö

Sirkka Heinonen,VTT

Matias Järnefelt,NokiaOyj

Atte Jääskeläinen,SuomentietotoimistoSTT

Ilkka Kajaste,Valtiovarainministeriö

Jyrki Katainen,Eduskunnantulevaisuusvaliokunta

Pirjo Kyläkoski,Tekes

Osmo Lampinen,Opetusministeriö

Paavo Löppönen,SuomenAkatemia

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma,SuomenKuntaliitto

Matti Pietarinen,Kauppa-jateollisuusministeriö

Pekka Pokela,Elinkeinoelämänkeskusliitto

Esko-Olavi Seppälä,Valtiontiede-jateknologianeuvosto

Jussi Toppila,Työministeriö

Sihteeri:Timo Hämäläinen,Sitra

Hyvinvointi ja arkielämä –teemaryhmä

Puheenjohtaja:Sirkka Heinonen,VTT

Marko Ahtisaari,NokiaOyj

Ilkka Halava,TalentPartnersOy

Tommi Hoikkala,Nuorisotutkimusverkosto

Kaisa Kauppinen,Työterveyslaitos

Pirjo Kyläkoski,Tekes

Risto Linturi,R.LinturiOy

Mika Pantzar,Kuluttajatutkimuskeskus

Anita Rubin,Turunkauppakorkeakoulu

Olli-Pekka Ruuskanen,Elinkeinoelämän

tutkimuslaitos

Leila-Mari Ryynänen,Finpro

Pekka Salmi,Sitra

Jouni J. Särkijärvi,Ympäristöministeriö

Marjaana Toiminen,Bonnier

PublicationsOy

Marja-Liisa Viherä,TeliaSoneraOyj

Liitteet

LIITE 2. Kansallisen ennakointiverkoston teemaryhmät

Työelämä –teemaryhmä

Puheenjohtaja:Tuomo Alasoini,

Työministeriö

Seppo Hassinen,Suomen4H–liittory

Helena Hyvönen,Taideteollinen

korkeakoulu

Päivi Isotalus,Kauppalehti

Johanna Järveläinen,NokiaOyj

Antti Kasvio,Työterveyslaitos

Kaisa Kautto-Koivula

Esko Kilpi,EskoKilpiOy

Reija Lilja,Palkansaajientutkimuslaitos

Erika Maliranta,Opetushallitus

Pasi Pyöriä,Tampereenyliopisto

Heli Saijets,Työministeriö

Juha Vapaavuori,Sitra

Riitta Viitala,Vaasanyliopisto

Petri Virtanen,NetEffectOy

�3Liitteet

Julkinen sektori –teemaryhmä

Puheenjohtaja:Matti Pietarinen,Kauppa-ja

teollisuusministeriö

Reino Hjerppe,Valtiontaloudellinen

tutkimuskeskusVATT

Heikki Joustie,Valtiovarainministeriö

Juha Kostiainen,YITOyj

Osmo Kuusi,Valtiontaloudellinen

tutkimuskeskusVATT

Petri Lehto,Kauppa-jateollisuus-

ministeriö

Kristiina Luukkonen,TietoEnatorOyj

Tarja Meristö,ÅboAkademi

Aleksi Neuvonen,Demosry

Veli-Pekka Niitamo,NokiaOyj

Marja-Liisa Parjanne,Sosiaali-ja

terveysministeriö

Marja Pirttivaara,Sitra

Jari Romanainen,Tekes

Päivi Sillanaukee,Tampereenkaupunki

Santtu von Bruun,SuomenKuntaliitto

Monikulttuurisuus -teemaryhmä

Puheenjohtaja:Kari-Pekka

Mäki-Lohiluoma,Kuntaliitto

Anne Alitolppa-Niitamo,Väestöliitto

Ulla Aunola,Opetushallitus

Eero Holstila,Helsinginkaupunki

Ilpo Kaislaniemi,Finpro

Vesa-Matti Lahti,Sitra

Anita Lehikoinen,Opetusministeriö

Olli Löytty,Turunyliopisto

Jukka Pekkala,SuomenLiikuntajaUrheilu

SLUry

Aysu Shakir,Uppsalanyliopisto

Elina Talonen-Lintunen,YouthFor

Understanding

Marja-Liisa Trux

Mervi Virtanen,Työministeriö

Ympäristö -teemaryhmä

Puheenjohtaja:Risto Laukkanen,PöyryOyj

Olli Dahl,Teknillinenkorkeakoulu

Benny Hasenson,Elinkeinoelämän

Keskusliittory

Eva Heiskanen,Kuluttajatutkimuskeskus

Antero Honkasalo,Ympäristöministeriö

Helka Julkunen,WWFSuomi

Laura Järvinen,Sitra

Juha Kaila,KasuiOy

Jussi Mykkänen,VaisalaOyj

Jukka Noponen,Sitra

Lassi Noponen,ProventiaGroupOy

Kirsi Sormunen,NokiaOyj

Tapio Takalo,NokiaOyj

Sami Tuhkanen,Sitra

Konsultit

Mika Boedeker,Tampereen

Ammattikorkeakoulu

Mika Mannermaa,Tulevaisuudentutkimus

MannermaaOy

Mikko Syrjänen,GaiaGroupOy

Itämerentori 2, PL 160, 00181 Helsinki, www.sitra.fiPuhelin (09) 618 991, faksi (09) 645 072, sitra@sitra.fi

Suomenitsenäisyydenjuhlarahasto

Suomen toimintaympäristön nopeat muutokset korostavat tulevaisuuden ennakoin-

ninmerkitystäpäätöksenteossa.SitrakäynnistiosanaInnovaatio-ohjelmaakansallisen

ennakointiverkoston, johonkutsuttiin tulevaisuudenennakointityötä tekeviäerialojen

asiantuntijoitaelinkeinoelämästä,julkisestahallinnostajajärjestöistä.

Kansallisenennakointiverkostontavoitteenaontunnistaatulevaisuudenhaasteitasekä

parantaaennakointityönhyödynnettävyyttäpäätöksenteossa.Ennakointityöntavoitteena

onmyöstunnistaanemuutostrendit,joihinpäätöksentekijöidentulisijonytkiinnittää

huomiota.

Kansallisenennakointiverkoston työkäynnistyi vuoden2006alussa ja seorganisoitiin

teemaryhmiin,joidenaiheenaolivatarkijahyvinvointi,työelämä,julkinensektori,moni-

kulttuurisuusjaympäristö.

Tähänraporttiinonkoottukansallisenennakointiverkostontyönkeskeisettulokset.

ISBN 951-563-530-6