töihin suomeen kotiin

Tampere. ALMA on alueellisen maahanmuuton kehittämishanke, joka on osa ALPO-projektiverkostoa. Nyt kolmisen vuotta toiminut hanke on poikinut Tampereen seudulla paljon hyvää. Erityisen hyvin onnistui ALMAn kautta kehitetty maahanmuuttajien neuvontapalvelu

Tampereen keskustassa.– Neuvonta on niin onnistunutta ja suosittua, että toiminta vaki-

naistetaan osaksi Tampereen kaupungin palveluita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Sinkkonen. >> 6

aLpO-asiakasrekisterin tiedoista käy ilmi, että maahanmuuttajien infopisteille on tarvetta. >> 2

BILBaO. I utbildningen i ursprungslandet studerade sjukskötarna på ett mångsidigt sätt baskunskaper i finska och basfakta om den finländska kulturen och livet i Finland. >> 8

Työnhaku vaatii aktiivisuutta,

tietää vakituisen automekaanikon paikan saanut Yan. >> 3

motivoituneita hoitoalan ammattilaisia

Ukrainasta töihin Satakuntaan >> 4

Onnistuminen vakiinnutti hankepilotin

OpInTOmaTkaLLa. Lähtömaakou-lutus perehdyttää Suomeen töihin tulevat hoitajat kohdemaan kieleen ja kulttuuriin. >> 7

12Työ- jA ELiNkEiNOMiNiSTEriöN MATTO- jA ALPO-TukirAkENNEPrOjEkTiEN uuTiSkirjE

ma

rr

aS

kU

U

lau

ra

ves

a

nin

a l

eppä

nie

mi

2 Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

p rojekteja suunnittelevat, hallinnoivat ja vetävät henkilöt joutuvat usein vastaamaan

sekä tiedotusvälineiden että suuren yleisön taholta tuleviin kysymyksiin siitä, miksi projekti käyttää niin paljon julkista rahaa. Vieläpä niin, että saavu-tetut määrälliset tulokset esimerkiksi työllistymisten suhteen näyttävät niin vaatimattomilta.

UUden LUOmInen vaatii kuitenkin aina aikaa, vaivaa ja rahaa. Kun esimerkiksi autonvalmistaja huomaa, että vanha mallisto ei enää vastaa asiakkaiden vaatimuksia, ja että kilpailijat menes-tyvät markkinoilla paremmin, alkaa uuden suunnittelu. Prototyypin suun-nittelussa on tietenkin ensisijaisesti kuunneltava asiakkaiden toiveita, siinä voidaan ja tulee hyödyntää vanhan mallin parhaita puolia, ”lainata” ja ver-sioida kilpailijoiden oivalluksia ja niin edelleen. Insinöörin pöydällä tapahtu-neen suunnittelun jälkeen rakennetaan prototyyppi, jota täytyy testata ja kokeilla. Isoja ja pieniä osia vaihde-taan paremmin toimiviksi. Toimivan kokonaisuuden rakentaminen vaatii valtavasti aikaa ja paljon yhteensovitta-mista, innovointia ja pilotointia. Pilot-tikappaleen hinta on tähtitieteellinen, mutta koko pitkä prosessi on pakko

käydä läpi, jotta uusi automalli saadaan massatuotantoon – ja murto-osalla prototyypin hinnasta.

TYövOIman maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä palveluita ja toimintoja alettiin kehittää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella vuonna 2008. Matkan varrella on ollut toimin-nassa lähemmäs 100 projektia. On nähty kovin erilaisia prototyyppejä. Suomi on pinta-alaltaan suuri maa. Eri alueet ja olosuhteet, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien määrä ja näiden pro-fiili, vaativat erilaisia ratkaisuja. Yhteen muottiin pakottaminen ei onnistu, vaik-kakin samojen palveluiden on oltava saatavilla maan joka kolkassa.

UUSIen paLveLUIden kehittäminen tai olemassa olevien tuunaaminen ei ole halpaa eikä helppoa, mutta pidem-män päälle se on varmasti järkevää ja kannattavaa. Eri toiminnot ja palvelut pitää saada kaikkien asian parissa työskentelevien hyödynnettäväksi. Ilman ALPO- ja MATTO-tyyppisten verkostojen toimintaa on vaikea kuvi-tella, missä olisimme. Kehitystyö on näiden verkostojen ansiosta edistynyt valtavasti ja nopeammin, kuin siinä tapauksessa, että jokainen olisi puu-haillut itsekseen.

JOkaInen auton-valmistaja toivoo, että uudesta mallista tulisi alansa klassikko ja sille taattaisiin pitkä tuotantolinja osana tehtaan normaalitoimintaa. Mallia toki uudistettaisiin ja siitä tehtäisiin erilaisia versioita vastaamaan uusia vaatimuksia ja mieltymyksiä, mutta taustalla olisi aina tuo alussa tehty huolellinen pe-russuunnittelu ja prototyypin kehittely. Samaa odotamme me kaikki ALPO- ja MATTO-hankkeissa työskentelevät!

Hannu-Pekka HuttunenProjketipäällikkö ALPO-tukirakenne

Tapani KojonsaariProjektipäällikkö MATTO-tukirakenne

pääkirjoitus

aLpO ja maTTO – uutta luomassaUUden LUOmISeen tarvitaan innovaatioita, aikaa ja myös rahaa. Työ ei aina ole helppoa, se voi vaatia tekijältään paljonkin, kun erilaisia prototyyppejä joudutaan kokeilemaan yhä uudelleen. Huolellisen kehitystyön jälkeen voidaan kuitenkin nauttia hyvästä lopputuloksesta.

Yhteen muottiin pakottaminen

ei onnistu, mutta samojen palveluiden on oltava saatavilla maan joka kolkassa.

aLpO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuut-tajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hank-keiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti.

www.tem.fi/alpo

maTTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen.

www.tem.fi/matto

Töihin Suomeen kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan sosiaalirahaston tuella. päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Kirsi Campello, Hannu-Pekka Huttunen, Änisa Jansson, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Susanna Alanen, puh. 044 589 6234, [email protected] Ulkoasu ja taitto Kumppania Oy, Julia Hannula mukana tekemässä Niina Kivilä, Teija Laakso, Karri Laihonen, Nina Leppäniemi, Milla Majander, Paula Myöhänen, Laura Vesa paino Edita Prima Oy kuvapankit Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto

Infopisteille on kysyntäämaahanmUUTTaJIen neuvontapisteissä asioi yli 10 000 asiakasta tammi-kesäkuussa 2012. Eniten asiakkaat tarvitsi-vat neuvoa päätösten tai prosessien selventämisessä, toiseksi lomak-keiden täyttämisessä ja kolmanneksi lupa-asioihin, rekisteröitymi-seen ja kansalaisuuteen liittyvissä asioissa. Suurin osa asiakkaista oli Euroopan unionin ulkopuolelta.

Lähde: Maahanmuuttajien neuvontapisteiden ALPO-asiakasrekisteri.

pOhJOIS-karJaLan ELY-keskuksen, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry:n sekä Karjalan Heili -lehden yhteisprojektissa maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuuksia kirjoittaa paikalliseen lehteen omista kokemuksistaan. Tänä vuonna juttuja on ilmestynyt noin kerran kuukaudessa. Tarinat käsitte-levät muun muassa kotoutumista, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja kirjoittajien omia kokemuksia maahan-muuttajana. Projekti tukee maahanmuuttajataustaisten valmiuksia kirjoittaa mediaan järjestämällä koulutusta. Koulutuksella lisätään osaamista asia- ja mielipidetekstien kirjoittamisessa, parannetaan valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuodaan maahanmuuttajien näkökulmaa julki. Samalla suomalaiselle lukijalle tarjotaan mahdollisuus kurkistaa maahan muuttaneen arkeen.

Osaamista ja mahdollisuuksia osallistua

002

3Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Työtä riittää tekevälle

Työnhaussa pitää olla

aktiivinen ja sinnikäs. ammattitaitoinen tai oppimishaluinen löytää varmasti ennen pitkää töitä.

SUOmeen LOppUJen lopuksi kotinsa perustanut Yan Grinberg on kulkenut pitkän ja värikkään taipaleen. Hän on syntynyt 1960-lu-vulla Ukrainassa. Juutalaisen taustan myötä mies muutti Israeliin, jossa asuvat hänen kaikki sukulaisensa. Vietettyään 12 vuotta etnisissä koti-maisemissaan Yan saapui Suomeen ja aivan uudenlaiseen, eksoottiseen ympäristöön.

– Tulin Suomeen vuonna 2008. Olen viihtynyt täällä erittäin hyvin, Yan Grinberg kertoo.

Yan on asettunut perheensä kanssa Mikkeliin. Hänen vaimonsa on työs-kennellyt Suomessa jo yli kymmenen vuotta musiikinopettajana. Vaimon työt toivat lopulta myös Yanin Itä-Suomeen.

pätevä automekaanikkoJos jonkin homman osaa, niin päte-vyys toimii universaalilla tasolla. Yan on kouluttautunut synnyinmaassaan Ukrainassa automekaanikoksi ja teh-nyt siellä alan töitä. Muutettuaan Isra-eliin hän pääsi Subarun ja Mitsubishin merkkihuoltoon töihin. Ammatillinen matka jatkui Israelissa seuraavaksi Fordin ja Mazdan merkkihuoltoon.

Suomeen saavuttuaan hän osallis-tui Pointti Maahanmuuttajat työvoi-maksi Etelä-Savossa -hankkeeseen.

– Yritin Pointti-hankkeen kautta löytää työtä, mutta se ei onnistunut, Yan kertoo.

Hän kävi monessa paikassa kysymäs-sä alansa töitä, mutta törmäsi siihen, etteivät työnantajat uskaltaneet palkata työntekijää, joka ei puhu suomea.

Mutta Yan ei antanut periksi, vaan alkoi opiskella suomen kieltä Mikkelin Aikuiskoulutuskeskuksessa. Oppilaitos järjesti hänelle myös työs-säoppimispaikan autoliike Vauhti-Vaunusta. Automekaanikon ammat-titaito huomattiin harjoittelujakson aikana, ja nyt miehellä on vakituinen työsuhde.

Oma aktiivisuus tärkeintäMikkeliin kotiutunut mies on onnis-tunut rakentamaan onnellisen elämän suomalaiseen yhteiskuntaan. Arki täyttyy päivätöistä ja perheenisän hommista.

Yan alleviivaa sitä, että työtä löy-tääkseen pitää jaksaa tehdä väsymättä töitä ja olla aktiivinen. Työnhakijan pitää olla oma-aloitteinen.

– Työtä hakevan, oli sitten ulko-maalaistaustainen tai suomalainen, pitää etsiä sitä työtä koko ajan. Pitää käydä jokaisessa mahdollisessa paikassa ja pitää tarjota itseään joka paikkaan. Ei voi vain odottaa, että työvoimatoimistosta otetaan yhteyt-tä, Yan sanoo.

Automekaanikon sitkeys on palkittu. Reipas elämänasenne vie työelämässäkin pitkälle, vaikka välillä olisikin kivikkoista.

Se, eTTeI puhu äidinkielenään suomea, saattaa olla työllistymisen kannalta hidaste, mutta ei este. yan Grinberg, 46, teki töitä työllistymisensä eteen, ja lopulta sitkeys palkittiin.

Osaamista ja mahdollisuuksia osallistua

pau

la m

yö

hä

nen


rekrY-amare-prOJekTIn TavOITTeena on tukea korkeakoulutettujen maahan-muuttajien työllistymistä. Hankkeessa etsitään hyviä käytänteitä Suomesta ja ulkomailta. Projektissa pureudutaan muun muassa aiemmin hankitun osaamisen hyödyntämiseen, integroitumisen tukemi-seen sekä erilaisiin rekrytointimalleihin ja oppimispolkuihin. Lisätietoa: www.rekryamare.fi

kansainvälinen seminaari Lahdessa

kansainvälinen rekrytointi tarjoaa avunTYöhön SaTakUnTaan -projektin avulla töille löydetään halukkaat ja osaavat tekijät Suomen ulkopuolelta. Nelisen vuotta sitten käynnistetyn hankkeen myötä Satakuntaan on solmittu 159 työsuhdetta. Valtakunnallisesti vastaavia hankkeita on ollut yhteensä 45.

vOImaa YhTeISöSTä. Valtion kotouttamis-ohjelman tavoitteena on parantaa maahan-muuttajien asemaa.

p orkkanat viuhuvat hih-nalta kuorittuina isoihin laatikoihin Isokasken

maatilalla Honkajoella. Ukrai-nalaisten Olga ja Aleksei Shelen-kon kädet työskentelevät tottuneen sukkelasti työtehtäviensä juuresten kuorimisen, paloittelun ja pakkaa-misen merkeissä.

– Olemme olleet Honkajoella töissä jo lähes neljä vuotta. Sitä ennen olimme töissä sekä Puolassa että Saksassa, aviopari kertoo.

Muutto Suomeen sujui Shelen-kojen mukaan sujuvasti ongelmitta. Kotoutuminen uuteen maahan on edennyt niin hyvin, että pariskunta toivoo töiden jatkuvan pitkään.

Shelenkojen apuna töiden perässä Suomeen muutossa ja kotoutumi-sessa on toiminut Työhön Satakun-taan -projekti eli työperusteisen maahanmuuton tukiprojekti.

– Työhön Satakuntaan -projek-tin päämääränä on edistää työpe-rusteista maahanmuuttoa Satakun-taan ja löytää työntekijöitä oikeaan aikaan oikeaan työpaikkaan. Jos kotimaasta ei löydy osaavaa työ-voimaa, niin projekti etsii toimek-siannosta sopivan ulkomaalaisen työntekijän EU- ja ETA- alueilta, kertoo hankkeen projektikoordi-naattori Samuli Jalkanen Satakun-nan ELY-keskuksesta.

Vuosina 2007–2013 vastaa-

vanlaisia hankkeita on toiminut yhteensä 45 ympäri Suomea. Satakunnassa ollaan tyytyväisiä hankkeen antiin.

– Kun projektin myötä solmitut työsuhteet suhteutetaan muihin vastaavan toimintalinjan projektei-hin, olemme ensimmäisten kolmen joukossa koko Suomen mittapuus-sa. Tämä on hieno saavutus jo siitäkin syystä, että Satakunta on ollut valtakunnallisesti heikkojen maahanmuuttomaakuntien kärki-sijoilla. Tähän mennessä projektin myötä on syntynyt 159 työsuhdet-ta. Vuoden 2013 loppuun asti kaa-vailtu projekti voi saada jatkoaikaa, Samuli Jalkanen sanoo.

puolalainen andreas Zyl tuli suomeen töiden perässä vuonna 2008. vuoden päästä vaimo ja pojat seurasivat perässä.

S uomeen ulkomailta suun-tautuva muutto on viime vuosina monipuolistunut

ja kasvanut huomattavasti. Moni-kulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertai-nen kantaväestöön nähden ja maa-hanmuuttajanuorten syrjäytymis-riski viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Maahanmuuton kasvu asettaa kehittämistarpeita julkisille palveluille ja erityisten kotouttamistoimenpiteiden mer-kitys kasvaa. Muun muassa näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012–2015.

Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle halli-tusohjelmakirjausten mukaisesti. Ohjelma valmisteltiin nyt ensim-mäistä kertaa.

Ohjelma edistää tasavertaisuuttaOhjelman yleisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella, yhteiskunnal-lisella, sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenver-taisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myöntei-sen asenneilmapiirin edistämiseen koko yhteiskunnassa.

Onnistunut kotouttamispolitiik-ka edellyttää kaikkien hallinnon-alojen sitoutumista ohjelman ta-voitteisiin. Kotouttamisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden

kehyspäätösten ja kuntien osalta peruspalveluohjelman puitteissa. Riittävät määrärahakohdennukset kotoutumisen alkuvaiheessa vähen-tävät valtiolle ja kunnille aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Työllisyyden parantaminen tärkeääKotouttamisohjelmaan on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Ohjel-man erityisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen ja maahanmuuttaja-lasten ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta, erityisesti suomen ja ruotsin kielen opetusta kehittämällä. Työelä-män monimuotoisuutta ja laatua pyritään tukemaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuut-tajaperheitä tuetaan kehittämällä varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maa-hanmuuttajanuorille ja -lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutus-polkujen sujuvuus. Myös asunto-, liikunta- ja kulttuuripolitiikalla edistetään arkeen kotoutumista.

Valtion kotouttamisohjelma tavoitteineen ja toimenpiteineen on kokonaisuudessaan luettavis-sa Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla. www.tem.fi/kotout-taminen → Valtioneuvoston peri-aatepäätös valtion kotouttamis-ohjelmaksi vuosille 2012–2015

kotoutumiseen panostetaan täysillä

hämeen ammaTTIkOrkeakOULUSSa on tänä syksynä käynnistynyt PAJATSO-hanke, jossa kehitetään toimin-tamalleja tukemaan vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiske-levien työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja parantaa vieraskielisten opintojen työelämälähtöisyyttä. Hankkeen tulok-sena opiskelijoiden yhteydet HAMKin toimialueen työelämään paranevat, opinnot sujuvoituvat ja työllistyminen opintojen jälkeen paranee.

paJaTSO kansainvälistää työelämää

Tervetuloa International recruiting – challenges and solutions kv-seminaariin 17.1.2013 Lahden Sibeliustaloon. Paikalle odotetaan valtakunnan ja aluetason päättäjiä sekä muita toimijoita vaihtamaan kokemuksia kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa.

nin

a l

eppä

nie

mi


LOkakUUSSa JärJeSTeTTIIn ALPOn ja Osallisena Suomessa -hankkeen yhteinen tilaisuus. Hankkeet toimivat osittain samalla alueella ja voivat hyötyä toisistaan jakamalla tietoa sekä kokemuksia. Tilaisuudessa käsiteltiin etenkin maahanmuuttajien alkukartoitusta ja ohjausta. Jatkossa keskinäisen tiedon jakamista parannetaan, ja hankkeet verkostoituvat etenkin alueellisesti ja seudullisesti.

Yhteistyötä hankkeiden välillä

Hyvien tulosten takana on Sata-kunnan ELY-keskuksen lisäksi liuta saavutuksiin vaikuttaneita tekijöitä, kuten hyvin resurssoitu projek-ti, ESR-rahoittajan joustavuus ja MATTO-tukirakenteen tuki.

vaikeuksien kautta voittoonTyöhön Satakuntaan -projektin alussa alkoivat näkyä ensimmäiset globaalin laman merkit. Satakunnassa podettiin työvoimapulaa etenkin sosiaali- ja terveysalalla, maatalous-alalla ja metalli- sekä elintarviketeol-lisuudessa.

– Käytännössä työnantajien tar-peisiin vastaaminen etenee siten, että

ensin tarkastetaan työvoimatilanne Suomessa. Jos halukkaita ja osaavia työntekijöitä ei löydy suomalaisista tai jo Suomessa asuvista maahan-muuttajista, käynnistetään hakupro-sessi ulkomailta. Tähän toki ensin varmistetaan halukkuus työnantajalta itseltään, Samuli Jalkanen kertoo.

Hankkeen myötä Satakuntaan on tullut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, rakennus- ja me-tallimiehiä, elintarvike- ja maata-loustyöntekijöitä ja maalareita sekä mansikanpoimijoita. Samuli Jalkasen mukaan nyt, kun projektia on useam-pi vuosi takana, työntekijähankinta menee jo rutiinilla.

– Siitä huolimatta aina ilmenee

jotakin uutta. Eteen tulee esimerkiksi toimiala- ja maakohtaisia eroavai-suuksia. Kaikki on pykälää vaike-ampaa, sillä yhteinen kieli usein puut-tuu, tutkinnot eivät ole yhteneväisiä suomalaisten vastaavien kanssa ja lisäksi täytyy muistaa kulttuuri- ja luonne-erot.

Haasteista huolimatta Samuli Jal-kasen mukaan 90 prosenttia kaikista projektin työntekijähankinnoista on sujunut mallikkaasti.

– Loput kymmenen prosenttia ovat niitä tapauksia, jotka opettavat eniten. Muutamia sellaisia tapauksia on ollut, jossa työ ei ole vastannut työntekijän odotuksia tai työnantaja on päättänyt työsuhteen koeajalla.

Myös Valviran luvat ovat aiheutta-neet jokusia ongelmia ja tiukkoja tilanteita.

Työ palkitsee molemmat osapuolet– Meillä oli aluksi hieman naiivi kuvitelma, että samalla hankintaker-ralla saamme Suomeen aina koko perheen ja kaikille löytyy työ- ja koulupaikat. Käytäntö on kuitenkin osoittanut rekrytoinnin kannalta olevan helpointa, että yksi ihminen tulee ensin, ja jatko katsotaan sitten jonkin ajan kuluttua, Samuli Jalka-nen tietää.

Myös puolalainen metallialan työntekijä Andreas Zyl muutti Suo-

meen työn perässä aluksi yksin. – Aloitin Hollming Worksilla

Kankaanpäässä tammikuussa 2008. Perhe tuli vuoden päästä perässä. Vaimoni työskentelee kasvihuone-tuotannossa Honkatarhat Oy:ssä Honkajoella, ja kolmas lapsemme syntyi Porissa kaksi vuotta sitten.

Pitkiin työsuhteisiin Suomeen tulleet ovat Samuli Jalkasen mukaan loistava osoitus Työhön Satakuntaan -projektin onnistumisesta.

– Projektiin osallistuminen on ollut haasteellista mutta palkitse-vaa. Parasta koko projektissa ovat olleet juuri ne tilanteet, joissa sekä työntekijä että työnantaja ovat olleet tyytyväisiä.

ukrainalaiset Olga ja aleksei shelenko ovat työskennelleet isokasken maatilalla honkajoella jo lähes neljä vuotta. shelenkot viihtyvät suomessa hyvin, sillä heidän mielestään maa on hyvin rauhallinen paikka asua.

hankkeen myötä

Satakuntaanon tullut muun muassa lääkäreitä,sairaanhoitajia, rakennus- ja metallimiehiä,elintarvike- ja maatalous-työntekijöitäja maalareita sekämansikanpoimijoita.

BOThnIa WOrk -hanke on tehnyt toiminta-alueelleen työ-peräisen maahanmuuton strategian. Siinä tarkastellaan työperäisen maahanmuuton tarvetta ammattiryhmittäin lähivuosien ajalle. Työs-sä on pyritty linjaamaan ne tärkeimmät näkökohdat, joilla voitaisiin varmistaa alueelle oikeanlaisten ammattiosaajien riittävyys. Strate-giaselvitys toimii myös ohjekirjatyyppisenä oppaana työnantajille ja asian parissa työskenteleville tahoille. Selvitys tulee löytymään pian osoitteesta www.bothniawork.fi

Strategia linjaa työperäistä muuttoa

nin

a l

eppä

nie

mi


mOk-hanke JärJeSTI TalentRussia-kohtaamistapahtuman matkailun ja kaupan alan yrityksille sekä venäläistaustaisille työnhakijoille ja opiskelijoille Kuopiossa 25. syyskuuta. Työtä etsivillä oli tapahtumassa mahdollisuus esitellä osaamistaan työnantajille. Yritykset puolestaan saivat vinkkejä venäjäosaamisen hyödyntämiseen. Kohtaamistapahtumia on järjes-tetty Pohjois-Savossa useiden eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

kulttuuria radioaalloilla venäjäosaajat ja yritykset kohtasivat

pirkanmaalla saa neuvontaa monella kielellä

hyödyntäkää maahanmuuttoa!

erILaISISSa hankkeISSa pilotoidaan usein toimintamalleja ja yritetään löytää tehokkaampia tapoja toimia. Valitettavan usein uudet toimintatavat eivät kuitenkaan hankkeen päätyttyä päädy käytäntöön. Tampereella kävi toisin.

a lueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMA on Tampereen kaupungin

hallinnoima hanke, jossa on muka-na 12 pirkanmaalaista kuntaa sekä Pirkanmaan liitto. Hanke on ALPOn kumppaniprojekti. Hankkeen tarkoi-tus on kehittää alkuvaiheen vastaan-ottoa ja palveluita maahanmuuttajille Pirkanmaalla. Kunnat ovat osallistu-neet erittäin aktiivisesti hankkeeseen. Projektipäällikkö Päivi Sinkkonen arvelee, että kuntien innostus johtuu siitä, että hankkeen toiminta on konk-reettista ja sillä on ollut riittävästi resursseja tarjota erilaisia palveluita.

– Kehitämme maahanmuuttajien neuvontaa kunnissa tarjoamalla työn-tekijöille koulutusta ja tarjoamalla maahanmuuttajille palveluita. Maa-hanmuuttajien alkuvaiheen palvelu toimii erinomaisesti tällä periaat-teella, sillä jokaisen kunnan on turha hankkia palveluita omatoimisesti, se ei ole tehokasta, hän pohtii.

alkuhaastattelut tehdään omalla kielelläMaahanmuuttajien neuvontaan on yhdistetty myös alkuhaastattelujen

tekeminen. Palveluneuvojat on kou-lutettu tekemään alkuhaastatteluja, ja tarvittaessa haastatteluun yhdistetään kieli- ja osaamiskartoitus.

– Malli on paras mahdollinen alkukartoitukseen. Se tehdään aina haastateltavan omalla äidinkielellä tai jollain toisella sujuvalla kielellä. Haastattelu kestää kahdesta kolmeen tuntia, ja tuona aikana haastateltu saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiske-luun ja työelämään liittyen yhdeltä ihmiseltä. Tapa on kustannustehokas, joustava ja ennen kaikkea asiakasystä-vällinen. Saamamme palaute on ollut hyvää, Päivi Sinkkonen kertoo.

Neuvontapisteessä saa palvelua 18 eri kielellä, joita ovat arabia, azeri, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, kurdi (sorani ja kurmanji), pashto, persia, ranska, somali, thai, urdu, venäjä ja viro. Kaikki neuvojat puhuvat myös suomea ja useimmat englantia.

– Maahanmuuttajat kysyvät usein Kelan palveluihin, asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin ja sosiaaliturvaan sekä terveyteen liit-tyvistä asioista. Neuvontaan voi tulla käymään myös silloin, kun ei tiedä,

mistä apua voisi kysyä. Tarvittaessa neuvoja lähtee asiakkaan mukaan auttamaan asioiden hoitamisessa.

Toimiva käytäntö kannattaa vakinaistaaTampereen neuvontapalvelu on matalan kynnyksen paikka, sillä siellä asiointi on ilmaista. Asiakkaita hel-pottaa myös se, että asiointimahdolli-suus tarjotaan omalla kielellä.

– Asiakasmäärä kasvaa noin 20 prosentin vuosivauhtia. Asiakaskon-takteja on vuosittain 1300. Palvelulle on selvästi tilausta. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2009 alkaen ALMA-hankeen myötä. Vuoden 2013 alusta alkaen toiminta tulee olemaan vakinaista, ja toimintaan tullaan palkkaamaan vakinaiseksi yksi vastaava henkilö, mutta muuten toiminta toteutetaan ostopalveluna. Tällä hetkellä toiminta työllistää kaikkiaan 13 henkilöä osa-aikaisesti. Neuvojat toimivat joko toiminimellä tai yhdistysten kautta. Kaikki neuvo-jat ovat maahanmuuttajataustaisia. Iloksemme hankkeella on siis ollut myös työllistävä vaikutus, Päivi Sink-konen lisää tyytyväisenä.

maahanmuuttajien neuvonta Tampereella on kaikille ilmainen ja avoin taustasta tai maahanmuuttosyystä riippumatta. neuvonta toimii ilman ajanvarausta.

pirkanmaalla kunnat ovat

osallistuneet aktiivisesti alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeeseen.

IhmISeT LIIkkeeLLä. Dovelyn rannveig Agunias, muuttoliikeasiantuntija Migration Policy institutesta, toi kansainvälistä näkemystä aiheeseen TEM:n seminaarivieraana syyskuussa. – Muuttoliike voi olla jopa tuottavampaa kuin vienti ja tuonti, hän sanoo.

m uuttoliikkeessä on kyse ihmisten liikkeistä ja sitä voitaisiin hyödyntää

paljon paremmin. Aiemmin tutkittiin vain tavaran tai rahan liikkeitä. Muut-toliike hyödyttää parhaimmillaan kaikkia osapuolia.

– Lähtömaassa vähenee työttö-myys, ja kohdemaa saa nopeasti uutta työväkeä niille aloille, joilla siitä on puutetta. Kotiseutu hyötyy, kun lähte-neet lähettävät osan palkkarahoistaan kotiin. Kysynnän kasvaessa lähtö-

maassa koulutetaan lisää osaajia, joista osa jää hyödyttämään kotimaataan, Dovelyn Rannveig Agunias sanoo.

Maailmalla on pula esimerkiksi terveydenhoidon, tekniikan ja tieteen tekijöistä. Aasialaisina trendeinä onkin, että muuttoliikkeestä on tulossa urakeskeistä ja valtio-ohjattua. Kehittyneet maat rekrytoivat hana-kasti haluamiaan osaajia. Maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia tietyistä ammattiryhmistä. Maastamuuttajista valtaosa on kuitenkin edelleen kou-

luttamatonta väkeä, jonka suuntana on Arabimaat ja Lähi-itä. Se ainoana maailmankolkkana ottaa edelleen vastaan kaikki tulijat.

– Suomelle suosittelen, että käyttä-kää maahanmuuttoa viisaasti hyö-dyksenne! Toki siinäkin on aina kyse maan omasta politiikasta. Kansalaisten suhtautuminen voi etenkin taantuman aikana muuttua antipatiaksi, mutta uskokaa: siitä on teille hyötyä.

Dovelyn Rannveig Agunias on itse hyvä esimerkki maahanmuutosta. Hän

seurasi lapsena äitiään Filippiineiltä Islantiin, jonne tämä lähti paremman elämän toivossa. Nyt hän on sekä Islan-nin että USA:n kansalainen, huippuyli-opistosta valmistunut asiantuntija.

– Minun perheeni sai mahdol-lisuuden ja käytti sen hyväkseen. Maahanmuutossa ei ole kyse vain ra-hasta, siinä on kyse mahdollisuudesta parempaan elämään. Tai vapaudesta. Jostain niin tärkeästä, että maahan-muuttaja on valmis riskeeraamaan kaiken.

kULTTUUrIen äänI on maahanmuuttajataustaisten toimittama radio-ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoutta eri kulttuu-reista, maahanmuutosta ja moninaisuudesta. Ohjelmat käsittelevät muun muassa maahanmuuttajien arkeen, opiskeluun, työllistymiseen ja yrittäjyy-teen liittyviä aiheita. Kulttuurien ääni kuuluu pohjoiskarjalaisella paikallisra-diokanavalla joka keskiviikko kello 17.30 ja uusintana lauantaiaamuisin 8.30. Ohjelmaa voi kuunnella reaaliajassa osoitteessa www.radiorex.fi. Lisätietoja: MAKE-hanke, http://www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi

lau

ra

ves

a


a iemmin tänä vuonna Kotkan ja Satakunnan työvoiman maahanmuut-

toa kehittävien ESR-hankkeiden edustajat kävivät Espanjassa kartoittamassa terveydenhuoltoalan rekrytointimahdollisuuksia. Mat-kan tuloksena kaikkien yllätykseksi lähes 2 000 espanjalaista sairaan-hoitajaa ilmaisi kiinnostuksensa muuttaa Suomeen töihin. Touko-syyskuun aikana eri puolilla Espan-jaa järjestettiin kolme lähtömaa-koulutuskurssia, joihin osallistui kuutisenkymmentä sairaanhoita-jaa. Heidät on nyt rekrytoitu eri paikkakunnille Kymenlaaksoon, Satakuntaan ja Pohjanmaalle – työt Suomessa alkoivat suurimmalla osalla loka-marraskuussa!

hoitajat opiskelivat suomalaisuuttaLähtömaakoulutuksessa sairaan-hoitajat opiskelivat monipuolisesti suomen kieleen, kulttuuriin ja Suomessa elämiseen liittyvistä pe-rusasioita. Heillä on takanaan neljä kuukautta intensiivistä opiskelua töiden ohella. Käytännössä se on tarkoittanut 11:tä tuntia viikossa. Lisäksi perjantaisin järjestettiin kahdelle perättäiselle ryhmälle tukiopetusta parin tunnin ajan.

– Osa heistä halusi jäädä opiske-

lemaan neljäksi tunniksi, sairaan-hoitajien opettaja Kirsti Fontaine naurahtaa.

Sairaanhoitajat vaikuttavat hyvin motivoituneilta.

– Kaikki olivat mukana loppuun asti, Kirsti Fontaine jatkaa. Kielites-tien tulokset puhuvat puolestaan – ne kertovat hyvästä suomen kielen alkeiden hallinnasta.

motivoituneita ja osaavia alan ammattilaisiaValoisa nuori nainen, Irene Trigo Ríos, 31, on työskennellyt yhdeksän vuotta sairaanhoitajana Baskimaassa. Työt ovat usein lyhytkestoisia, eikä Espanjan taloudellinen tilanne ole hyvä. Itsehallintoalueen työllisyystilanne on hiukan parempi kuin koko maan, jossa nuorten

aikuisten työttömyysprosentti on huikeat 52,9 prosenttia.

– Minä olen opiskellut sanastoa, peruskieliopin, sairaanhoitajan tieto-taitoa ja suomen kulttuuri, Irene ker-too lähtömaakoulutuksen sisällöstä. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä kielikou-lutukseen ja kiittelee opettajien työtä. Suomen kielen opiskelussa hänet yllätti ennen kaikkea kielen vaikeus.

– Mutta olen opiskelemassa ko-vasti, hän jatkaa päättäväisesti.

Jon Ander Rodríguez Mombiela, 28, on eräs vastikään Suomeen muut-taneista sairaanhoitajista. Hänen mielestään kielikoulutus oli järjestet-ty hyvin.

– Minusta oli hyvä, että opettajat ovat olleet kotoisin Suomesta, hän kertoo sujuvalla suomen kielellä.

– Mutta me tiedämme, että kova osa alkaa nyt, kun menemme Suomeen.

– Olen tosi motivoitunut saa-pumaan jo Suomeen ja katsomaan miten suomalaiset sairaanhoitajat tekevät työtä, opin paljon heiltä, Jon kertoo reippaasti odotuksistaan työn suhteen. Lisäksi hän haluaa harjoitel-la ruotsin kieltä ja parantaa kieli- sekä ammattitaitoaan.

Suomi tarvitsee lisää Irenen ja Jonin kaltaisia motivoituneita ja asiantuntevia terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

SUOmeen mUUTTaa vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista, mutta työikäisistä työllistyneitä on vain 55 prosenttia. Rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelun mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2011 yh-teensä 6 200 henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kolmannes kuntatyön-antajista arvioi vieraskielisen henkilöstön määrän kasvavan vuosina 2012–2015 ja noin kaksi kolmasosaa arvioi määrän pysyvän ennallaan. Vieraskielistä henkilöstöä työskentelee erityisesti suurissa kaupungeissa. Työikäisiä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 156 000. Työssä heistä oli 80 000 eli työllisyysaste oli 51 prosenttia. Potentiaalisen työvoiman määrä on siis merkittävä.

Lähde: Kuntatyönantajat, Kunnissa tarvitaan osaajia -julkaisu 2012

maahanmUUTOn tutki-musmaailma tarvitsee tietoa käytän-nön tarpeista, jotta tuloksia voidaan hyödyntää ja toimintaa kohdentaa tehokkaasti. Kehittämishankkeet ja tutkimus etenevät usein eri tahdissa. Haasteena on löytää lisää yhteisiä toimintatapoja. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry tarjoaa tutkijoille ja seuran muille jäsenille yhteisen foorumin.

– On kiinnostavaa miten eri etniset ryhmät ovat keskenään vuorovaikutuksessa tai miten kansainvälinen liikkuvuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Tavoit-teenamme on lisätä aihealueen näkyvyyttä asiallisen keskustelun kautta. Tämä on yksi ETMUn tehtävistä, tutkimuksen edistämisen ohella. Yhteinen foorumi toimii verkostona, tukirinkinä ja asiantun-tijainstanssina. Meiltä on pyydetty asiantuntijakommentteja eri minis-teriöiltä. Ajankohtaista on esimer-kiksi mukanaolo Maahanmuutto 2020 -strategiatyössä, kertoo seuran hallituksen jäsen Sari Hammar.

Tuore ETMU-blogi on synnyt-tänyt keskustelua ajankohtaisilla kirjoituksillaan. Seuran näkyvim-piä toimintoja ovat neljä kertaa vuodessa ilmestyvä pohjoismainen tieteellinen aikakauslehti Nordic Journal of Migration Research ja joka vuosi järjestettävät ETMU-päivät. ETMU-päiviä vietettiin tänä vuonna Turussa. ALPO-tukirakenne ja alueelliset maahan-muuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja osaamisen kehittämisen hankkeet osallistuivat kolmipäiväiseen kon-ferenssiin omalla työpajasarjallaan. Työpajoissa paneuduttiin sekä luottamus- ja kotouttamisasioihin, kuntien kotouttamistoimien laatuun että näihin liittyvään neuvontaan. Työpajojen ensisijainen tavoite oli vuorovaikutteisuuden lisääminen tutkijoiden ja käytännöntoimi-joiden välille. On tärkeää, että tutkimustulosten hyödyntämistä maahanmuuttopolitiikassa lisätään ja keskustelu kentältä saadaan välitettyä tutkijoille entistä tehok-kaammin.

– Ensi vuoden syyskuussa päivät järjestetään Tampereella kansain-välisen maahanmuuttotutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisjärjestö-jen Metropolis-yhteiskonferenssin yhteydessä.

Aiheesta kiinnostuneet voivat liittyä seuran postituslistalle. Tällä hetkellä listalla on 800 nimeä.

– Postituslista toimii hyvänä tiedonvaihtokanavana. Listalle liitty-äkseen ei tarvitse olla seuran jäsen.

Lue lisää: www.etmu.fi

meillä tarvitaan työvoimaa

Tutkimusta ja käytäntöä Lähtömaakoulutus on

motivoivaa ja tehokasta

Gateway-hanke pilotoi rekrytointeja Bulgariasta

rYhmä eSr-prOJekTIhenkILöITä, virkamiehiä ja yksityisen sektorin edustajia matkusti syyskuun lopulla Bilbaoon, Espanjan Baskimaahan, oppimaan sairaanhoitajien rekrytoinnista Suomeen. Matkan tarkoituksena oli perehtyä erityisesti lähtömaakoulutukseen.

Opintomatkalla perehdyttiin rekrytointiprosessin eri vaiheisiin, mutta tutustuttiin myös itsehallintoalueen edistykselliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja suomeen saapuviin espanjalaisiin sairaanhoitajiin.

vUOnna 2006 Elinkeinoelä-män keskusliitto esitti Keski-Uuden-maan Aikuiskoulutuskeskukselle toiveen, että se toteuttaisi hankkeen, jolla edesautettaisiin työperäistä maahanmuuttoa.

– Aloimme rakentaa Gateway-hanketta, jolla helpotettaisiin työ-voimapulaa Suomessa. Toimialoiksi valikoituivat metalliala ja hoiva-ala, kertoo projektipäällikkö Päivi Jylli.

Hanke sai tuulta purjeisiin, kunnes loppuvuodesta 2008 alkanut taantuma muutti tilanteen metalli-alalla.

– Teimme suunnanmuutoksen.

Pohjois-Uusimaa huusi edelleen työntekijöitä hoiva-alalle. Kartoi-timme Bulgarian aluetta uhkaavan työttömyyden, joten rekrytoimme sieltä sairaanhoitajia Pohjois-Uudel-lemaalle.

Gateway-hankkeen myötä Suomi ja Bulgaria tekevät myös koulutus-yhteistyötä. Toimintamalliin kuuluu lisäksi maatoimisto kumppanimaassa, jossa yksi yhteyshenkilö työskentelee hankkeen toimenpiteiden parissa. Päivi Jylli kiittelee EU:ta byrokrati-an helppoudesta työperusteisessa maahanmuutossa verrattuna niin sanottuihin kolmansiin maihin.

kun jossain on liikatarjontaa,

niin toisaalla kärsitään työvoimapulasta. Työperusteisen maahanmuuton edistämishankkeet etsivät ja löytävät työlle tekijöitä.

Kr

isTe

l sT

enm

an

-hu

usK

On

en, p

irK

an

ma

an

Te-

TOim

isTO

Lähde: Maahanmuuttovirasto

myönnetyt oleskeluluvat

haku- perusteittain

1.1.–30.4.

Työnteko45 %

5 %

4 %

3 %

43 %perheside

Opiskelu

paluumuuttajat

muut perusteet

Yhteensä 4150 myönnettyä oleskelulupaa.

prOJekTeT TYöhön Satakuntaan främjar arbetsrelaterad invandring. Om det inte finns kompetent arbetskraft i Finland, så söker projektet en lämplig arbetstagare inom EU- och EES-områdena. Projektet har fått bland annat läkare, sjukskötare samt byggnads- och jordbruksarbetare till Satakunta. Det har ingåtts 159 anställningsförhål-landen. Bakom det lyckade projektet finns förutom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Satakunta även den goda resursfördelningen för projek-tet, ESF-finansiärens flexibilitet samt stödet från stödstrukturen MATTO.

InFOpUnkTerna För invandrare hade över 10 000 kunder i januari–juni 2012. Mest råd behövde kunderna för att få klarhet i beslut och processer, därnäst för att fylla i blanketter och på tredje plats kom tillståndsärenden, registrering och frågor kring medborgarskap. Den största delen av kunderna kom från länder utanför Europeiska unionen. Källa: Kundregistret ALPO för info-punkterna för invandrare.

Utvecklingsprojektet för arbetsrelaterad invandring lyckades

det finns efterfrågan på infopunkter

effektiv invandrarrådgivning i Tammerfors

I Bilbao för att lära sig hur sjukskötare rekryteras

I OLIka prOJekT gör man ofta pilotförsök med handlingsmodeller och försöker hitta nya, effektivare tillvägagångssätt. Beklagligt ofta omsätts de nya tillvägagångssätten emellertid inte i praktiken när projektet avslutats. i Tammerfors blev det inte så denna gång.

en GrUpp av ESF-projektpersoner, tjänstemän och företrädare för den privata sektorn reste mot slutet av september till Bilbao i spanska Baskien, för att lära sig hur sjukskötare ska rekryteras till Finland. Syftet med resan var i synnerhet att bekanta sig med utbildningen i ursprungslandet.

U tvecklingsprojektet för regional invandring, ALMA, är ett projekt som adminis-

treras av Tammerfors stad. I projektet medverkar 12 kommuner i Birkaland samt Birkalands förbund. Projektet är ett partnerprojekt till ALPO. Projektet syftar till att utveckla mottagningen och tjänsterna i första skedet för in-vandrare i Birkaland. Kommunerna har aktivt deltagit i projektet. Projektchef Päivi Sinkkonen tror att kommuner-nas entusiasm beror på att projektet bedriver konkret verksamhet och att projektet haft tillräckligt med resurser för att kunna erbjuda olika tjänster.

den inledande intervjun görs på invandrarens eget språkI invandrarrådgivningen ingår också inledande intervjuer. Servicerådgivarna är utbildade i att göra inledande intervjuer och vid

behov kombineras intervjun med en språk- och kompetenskartläggning.

– Modellen är den bästa möjliga för inledande kartläggningar. Den görs alltid på den intervjuades eget

modersmål eller något annat språk som personen talar flytande. Intervjun tar två till tre timmar. Under intervjun får den intervjuade all den information om studier och arbetslivet som han el-ler hon behöver av en person. Det är ett kostnadseffektivt, smidigt och framför allt kundvänligt sätt. Vi har fått god respons, berättar Päivi Sinkkonen.

Vid infopunkten ges service på 18 olika språk. Alla rådgivare talar också finska och de flesta även engelska. Invandrare ställer ofta frågor som gäller Folkpensionsanstaltens tjänster, boende, arbete, utbildning, uppehållstillstånd samt social trygghet och hälsa.

Fr.o.m. ingången av 2013 kommer verksamheten att vara permanent. För närvarande sysselsätter verksamheten 13 personer på deltid. Rådgivarna har antingen en firma eller arbetar via föreningar. Alla rådgivare har invand-rarbakgrund, så projektet har också haft sysselsättningsskapande effekt.

T idigare i år var företrä-dare för ESF-projekt som utvecklar arbetskraftin-

vandringen i Kotka och Sata-kunta i Spanien för att kartlägga möjligheterna till rekrytering inom hälsovården. Till allas förvåning resulterade resan i att nästan 2 000 spanska sjukskötare uttryckte sitt intresse för att flytta till Finland för att arbeta. Under maj–september ordnades det på olika håll i Spanien tre utbild-ningskurser i ursprungslandet med ett sextiotal sjukskötare som deltog. De har nu rekryterats till olika orter i Kymmenedalen, Satakunta och Österbotten – för de flesta började arbetet i Finland i oktober–november!

I utbildningen i ursprungs-landet studerade sjukskötarna på

ett mångsidigt sätt baskunskaper i finska och basfakta om den finländska kulturen och livet i Finland.

motiverade och kompe-tenta yrkesmänniskor i branschenEn solig ung kvinna, Irene Trigo Ríos, 31, har arbetat som sjuk-skötare i Baskien i nio år. När det gäller studierna i finska blev hon framför allt förvånad över hur svårt språket är.

– Jag har studerat ord, grundläggande grammatik, bak-grundsfakta för sjukskötare och finländsk kultur, berättar Irene om innehållet i utbildningen i ursprungslandet. Hon verkar nöjd med språkutbildningen och tackar lärarna för deras arbete.

på

Sv

en

Sk

a

Kr

isTe

l sT

enm

an

-hu

usK

On

en, B

irK

ala

nd

s a

rB

eTs-

Oc

h n

är

ing

sBy

rå

på studieresan satte man sig in i de olika faserna av rekryterings-processen, men bekantade sig också med det progressiva sjuk- och hälsovårdssystemet i det autonomiska området samt stiftade bekantskap med de spanska sjukskötare som ska till Finland.

lau

ra

ves

a

lau

ra

ves

a

töihin suomeen kotiin

Documents