1

Toimeentulotuen kuumat perunat- mediatilaisuus 8.12

Tomi StåhlOsaamiskeskuksen päällikköKela, Lakiyksikkö

2

Toimeentulotukilaki

1 § Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva • viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on • turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja • edistää itsenäistä selviytymistä.

Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

3

2 § Oikeus toimeentulotukeen

• Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

• Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.

Toimeentulotuessa on kolme osaa

• Toimeentulotuki muodostuu kolmesta osasta:• Perustoimeentulotuesta (Kela)• täydentävästä toimeentulotuesta (Kunnat)• ehkäisevästä toimeentulotuesta (Kunnat)

• Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. • Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma

tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Perustoimeentulotukeen vaikuttavat tulot ja varat sekä tukeen oikeuttavat menot on määritelty toimeentulotukilaissa.

4

Toimeentulotuen kotitaloudet, henkilöt ja kustannukset (2014 hinnoin) 1990-2014 (Lähde THL)

5

Toimeentulotuki 2017 - ennuste 1,4 miljoonaa päätöstä (haasteena pitkät päätökset)

HE 358/2014 tiedot Talousarvio 2017

- 228 000 320 000 kotitaloutta - 328 000 495 000 saajaa- 736,3 833,6 miljoonaa euroa

(toimeentulotuki) (perustoimeentulotuki)

Taustalla 2008 alkanut talous- ja finanssikriisi.

300 Kuntaa, ohjetta, koulutusta..

1 Kelan ohje1 Koulutusmateriaali ratkaisijoille1 Keskitetyt tulkinnat (ohjaus ja neuvonta)1 Oikaisuvaatimuskeskus

8

Perustoimeentulotuki 2017

Onko perustoimeentulotuki vastikkeeton?Mitä tarkoittaa toimeentulotuen viimesijaisuus?Voiko perustoimeentulotuen käyttää (esim. vuokrarahat) ja saada rahaa uudelleen Kelasta?Pitääkö opiskelijan ottaa opintolainaa?Miten varat ja tulot otetaan huomioon?------------------Onko perustoimeentulotuki vain rahaa?Voiko perustoimeentulotuen turvin asua kalliisti?Missä tilanteissa Kela ja kunnat tekevät yhteistyötä?

9

Soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen asiakkaille keskeisissä asioissa – miten hakijakohtainen tarvearvio/harkinta?

1. Asumismenojen kohtuullisuusarviointi2. Kiireellinen toimeentulotuki3. Omaisuuden realisointi4. Perusosan alentaminen 20/40 %5. Kuittaus ja takaisinperintä

10

Kela palvelee

1. Palvelua monipuolisesti eri kanavilla2. Helppoa asiointia apteekissa3. Tehokasta palvelua, ensisijaisten etuuksien haku4. Tilastoja ja läpinäkyvyyttä5. Toimenpanon kustannustehokkuus

Varsinaista toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuudet keston mukaan 1990-2014 (Lähde THL)

11

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä kotitaloustyypin mukaan 1990-2014 (Lähde THL)

12

13

Asumismenojen kohtuullistaminen

14

Asumismenojen kohtuullistaminenTarpeellisuus

• Asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina.• Tarpeellisuuden arvio tehdään kuntakohtaisesti perheen kokonaistilanne ja

erityistarpeet huomioiden.• Paikkakuntakohtaiset normit ovat arvioinnin lähtökohta. Jos perheen erityiset

tarpeet sitä puoltavat, määristä voidaan poiketa. • Vaikka käsittely etuusjärjestelmässä on menolajikohtainen, kohtuullisuus arvioidaan

yhteenlaskettujen kulujen perusteella.

Yleistä tasoa korkeampia menoja saatetaan joutua laskemaan paikkakunnan tasolle

15

Kohtuullisen suuruiset asumiskustannukset

• Asumisen, veden, taloussähkön ja kotivakuutuksen kustannukset otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina.

− Menot viedään järjestelmään erikseen ja niille on määritelty omat normit eli ”katot”, jonka alle jäävät kustannukset voidaan hyväksyä sellaisenaan.

− Ylitystilanteissa on otettava huomioon hakijan kokonaistilanne ja harkittava, voidaanko ylityksiä pitää kohtuullisina kokonaisasumiskustannukset huomioon ottaen.

• Kelan vuokranormit on määritelty 4 hengen ruokakuntaan asti, jonka jälkeen jokainen lisähenkilö lisää hyväksyttävää normia kiinteällä summalla.

• Kun asiakas siirtyy kunnasta Kelan asiakkaaksi, huomioidaan asumiskustannukset kunnan päätöksen mukaisina silloin kun asiakkaan asumiskustannukset ovat alittaneet kunnan normin tai kunta on hyväksynyt perustellusti ylitykset

Esim. Helsinki

16

Kohtuulliset vuokrakustannukset

• Kelan määrittelemä vuokranormi perustuu • kunnan ilmoittamaan vuoden 2016 normiin tai • kunnalle laskettuun prosenttipisteeseen (laskettu YLAT:n saajien tiedoista) • Alempi valittu, ellei ero oli yli 5 %. Jos ero yli 5 % niin valittu keskiarvo em.

kahdesta.

• Prosenttipisteet valittiin etsimällä keskimäärin mahdollisimman lähellä kuntien normeja olevat prosenttipisteet. Tuloksena oli

− Yhden hengen talouksilla 70 prosenttipistettä lähinnä(= 70% kunnan YLAT:n saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)

− Kahden, kolmen ja neljän hengen talouksilla 60 prosenttipistettä (= 60% kunnan YLAT:n saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)

17

Asumismenojen kohtuullistaminenNormin ylittyminen

• Jos asumiskustannukset ylittävät Kelan normin, arvioidaan tarvetta ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa seuraavin perustein:• menojen kohtuullisuus (normi voidaan ylittää n. 5 %:lla) • menojen tarpeellisuuden perusteella (yksilöllinen tarvearvio; hakijan ja

perheen syyt suuremmille asumiskuluille). − Harkintaan vaikuttavia erityisiä tarpeita voivat olla esimerkiksi

− lasten koulunkäyntimahdollisuudet, − erityinen hoidon tarve, − etävanhemman tilatarve tapaamisten vuoksi tai − vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama lisätilan

tarve.

18

Ohjaus edullisemman asunnon hakuun

• Jos harkinnassa ei ilmene perusteita, jotka puoltavat korkeamman kustannustason mukaista asunnon säilyttämistä, ohjaa hakijaa etsimään kohtuuhintainen asunto ja ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä ja edullisemman asunnon hankkimista varten.

• Anna asiakkaalle aikaa 3 – 6 kuukautta hakeutua edullisempaan asuntoon, mihin saakka todelliset asumismenot huomioidaan täysimääräisesti menona.

• Jos paikkakunnalta ei ole saatavissa asuntoa, jonka asumismenoja voidaan pitää kohtuullisina, hyväksytään menot edelleen täysimääräisesti

19

Asumismenoja ei makseta kuin normiin asti jos;

• hakija ei hae kohtuullishintaista asuntoa kehotuksesta huolimatta tai ei muuta sinne, vaikka sellainen olisi tarjolla• asumismenoja kohtuullistetaan ja kustannukset huomioidaan

paikkakunnan yleistä tasoa vastaavan suuruisina (Kelan kuntakohtainen enimmäiskustannus = normi).

• Asiakasta neuvotaan hakemaan tarvittaessa kunnasta täydentävää toimeentulotukea

Lainsäädäntö ohjaa siis edullisten asuntojen hakemiseen, mutta ei vähennä toimeentulotukea, jos kohtuuhintaista asuntoa ei ole saatavilla

Kelan maksamat asumisen suorat tuet vuonna 2015

20

Varsinaisen toimeentulotuen suuruus keskimäärin kotitaloutta kohti per vuosi/kk 1990-2014 (Lähde THL)

Vuosi Määrä vuodessa, euroa Määrä kuukaudessa, euroa

1990 1507 368

1995 1805 364

2000 1974 362

2005 2150 395

2010 2842 475

2012 2959 490

2013 3006 492

2014 2930 481

21

Tietoa toimeentulotukea saanneista vuonna 2014 (Lähde THL)

• Kotitalous• 26,5 % yksinhuoltajanainen• 17,4 % yksinhuoltajamies• 14,1 % yksinasuva mies• 8,7 % yksinasuva nainen• 5,0 % kahden vanhemman ja

lapsen talous • 2,1 % lapseton pariskunta

• Tulolähde 11/2014• 69,6 % asumistuki• 43,1 % työttömyysturva• 17,1 % lapsilisä• 11,3 % eläke• 9,0 % opintotuki• 7,4 % ansiotulot• 7,4 % tuloton

22

23

Yleisimmät kiireellisen toimeentulotuen tarpeen aiheuttavat tilanteet

• Sähköt tai lämmitys vaarantuu• Akuutit lääkkeiden tarpeet• Häätö/uhka, asunnon tai vuokravakuuden akuutti

tarve• Matkakulut (vieraspaikkakuntalaiset, sairaalasta

paluukyyti), • Sairastuminen / onnettomuus (esim. tulipalo,

läheisen kuolema), • Perhe-kriisi (ero/perheväkivalta),