TOIMINTAKERTOMUS 2017

Kuvat: Tekniikan museon kuva-arkisto

Taitto: Susa Laine

Tekniikan museoViikintie 1, 00560 HelsinkiPuhelin 09 7288 440lipunmyynti@tekniikanmuseo.fiwww.tekniikanmuseo.fi

3 MUSEONJOHTAJAN KATSAUS4 STRATEGIA 2015-20175 KOHTI VUOTTA 20186 PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT Näyttelytoiminta

Hankkeet

10 INNOSTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ Palvelutoiminta

Hankkeet

14 ELÄMYKSELLINEN KOHTAAMISPAIKKA Kumppanuudet ja verkostot

Hankkeet

16 MERKITTÄVÄT KOKOELMAT Kokoelmatoiminta

Hankkeet

20 VETOVOIMAINEN MATKAILUKOHDE22 HALLINTO JA TALOUS Hallitus ja valtuuskunta

Henkilökunta ja hallinto

Kiinteistö, viestintä ja markkinointi

Talous

32 TEKNISKA MUSEET År 2017 i ett nötskal

36 MUSEUM OF TECHNOLOGY 2017 in brief

40 MISSIO & VISIO & ARVOT

2

Vuosi 2017 on Tekniikan museolle – ja minulle mu-

seonjohtajana – ikimuistoinen vuosi. Suurponnistuk-

semme, perusnäyttelyiden uudistaminen museon

Pyöreässä hallissa eteni pisteeseen, jossa olemme

hyvin lähellä muutama vuosi sitten asettamaamme

kunnianhimoista tavoitetta. Etäunelmia-näyttely

avautui alkusyksystä 2016, Tekniikan maa loka-

kuussa 2017 ja Pienten paja -hanke etenee suunni-

telmien mukaisesti tavoitteena avata esi- ja alku-

opetusikäisten oppimisympäristö syksyllä 2019.

Teimme viime vuonna töitä kaikkemme antaen.

Venyimme, teimme kompromisseja, väsyimme,

innostuimme uudelleen, kannustimme toisiamme,

autoimme siellä, missä apua tarvittiin. Olen ylpeä

henkilökunnastamme. Mutta samalla tiedän, että

vastaavaa itsensä ylittämistä ei voi vaatia organisaa-

tiolta eikä yksittäiseltä työntekijältä joka päivä, ei

edes joka vuosi.

Vuosi 2017 oli Tekniikan museolle poikkeuksellinen

vuosi. Sen lisäksi, että avasimme ainutlaatuisen Tek-

niikan maa -näyttelyn, joka ensimmäistä kertaa

kokoaa eri teollisuuden ja tekniikan alojen historiat

yhden otsikon alle, me myös työyhteisönä ja yksi-

löinä opimme uutta. Opimme mm. sen, että unelmat

voidaan muokata tavoitteiksi ja tavoitteet toimin-

naksi. Opimme myös uskomaan itseemme, osaami-

seemme ja taitoihimme. Tekniikan maa -näyttely on

meille jokaiselle museossa työtä tekevälle asia, josta

olemme ylpeitä. Onnistumisemme antaa meille

myös uskoa siihen, että Tekniikan museo tulee

menestymään tulevina vuosina, kun koko museoala

Suomessa tulee kokemaan suuria rakenteellisia

uudistuksia.

Kun muutama vuosi sitten esittelin Tekniikan maa

-näyttelyn ideaa ja budjettia, sain monelta taholta

kuulla, että tavoitteemme on epärealistinen. Nyt

voin täydestä sydämestä todeta, että ylitimme niin

näyttelyn sisällöissä kuin toteutuksessa ja ennen

kaikkea varainhankinnassa rohkeimmatkin toi-

veemme. Vuoden aikana oli ilo huomata, että mei-

dän museolaisten lisäksi oli niin monia muitakin

tahoja, jotka uskoivat Tekniikan maahan.

Työtovereitteni lisäksi haluankin kiittää kaikkia niitä

kymmeniä tahoja ja henkilöitä, joita tapasin vuoden

aikana Tekniikan maahan liittyen. Ilman teitä – ja

meitä – tämä hieno näyttely, joka suuntaa museon

katseen yhä vahvemmin tulevaisuuteen, ei olisi val-

mistunut.

Muutamalta yhteistyökumppanilta olen saanut

palautetta, että se innostus, jolla Tekniikan museon

henkilökunta työtään tekee, on jotain täysin poik-

keuksellista. Tämän innostuksen ilmapiirin pyrimme

säilyttämään ja sitä myös levittämään niin yhteistyö-

kumppaneillemme ja kävijöillemme. On innostavaa

saada tehdä työtään merkityksellisten asioiden

parissa ja intoa vain kasvattaa se, että voimme sitä

jakaa. Innostus luo uutta!

Helsingissä 29.3.2018

Marjo Mikkola, museonjohtaja

MUSEONJOHTAJAN KATSAUS

Tekniikan maa – innostumalla innostamme!

Viron presidentin

puoliso Georgi-Rene

Maksimovski vieraili

Tekniikan museossa

osana presidentti-

parin Suomen valtio-

vierailun ohjelmaa.

3

STRATEGIA 2015-2017

Tekniikan museo on valtakunnallinen erikois-

museo, joka tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välit-

tää tekniikan ja teollisuuden menneisyyttä,

nyky päivää ja tulevaisuutta. Helsingin Van has-

sa kaupungissa sijaitseva, yksityisen Tekniikan

museon säätiön ylläpitämä museo on ainoa

tekniikan alan yleismuseo Suomessa.

Tekniikan museo on ikkuna suomalaisen

tekniikan ja teollistumisen historiaan. Mu-

seon kokoelmiin on tallennettu kertomus

Suomen tiestä agraariyhteiskunnasta globaa-

liksi toimijaksi huipputeknologian kehittäjänä

ja tuottajana.

Tekniikan museon visio on toimia innosta-

vana oppimisympäristönä, elämyksellisenä

kohtaamispaikkana ja vetovoimaisena mat-

kailukohteena. Museon arvoja ovat edelläkä-

vijyys, verkottunut toimintatapa ja yleisötyön

osaaminen.

Syksyllä 2012 Tekniikan museossa käynnis-

tettiin laaja, kaikki museon toiminnot lävis-

tävä uudistushanke. Sen keskeisenä tavoit-

teena on uudistaa museon perusnäyttelyt

vuoteen 2017 mennessä, jolloin itsenäisen

Suomen täyttäessä 100 vuotta museossa on

esillä tekniikan, teollisuuden ja näiden tutki-

muksen kehityspolkuja suomalaisessa

yhteiskunnassa esittelevä elämyksellinen

näyttelykokonaisuus oheistoimintoineen.

Hankekokonaisuus on pitkälle 2020-luvulle

ulottuva investointi, jolla vahvistetaan yleistä

tietämystä tekniikan, teollisuuden ja suoma-

laisten innovaatioiden roolista suomalaisen

hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajina.

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT

MERKITTÄVÄT KOKOELMAT

VET

OV

OIM

AIN

EN

MA

TKA

ILU

KO

HD

E

INN

OS

TAV

A

OP

PIM

ISY

MPÄ

RIS

TÖ

ELÄ

MY

KS

ELLI

NEN

K

OH

TAA

MIS

PAIK

KA

HALLINTO

4

KOHTI VUOTTA 2018

Vuoden alussa Tekniikan museo siirtyy uudelle 3-vuotiselle strategiakaudelle. Kauden painopisteitä ovat:• Taloudellisen pohjan vahvistaminen

• Brändin terävöittäminen

• Teknologiaperintötietouden levittäminen

Edellisellä strategiakaudella saimme perus-

näyttelyuudistuksen Pyöreässä hallissa hie-

nosti vauhtiin. Etäunelmia-näyttely valmistui

vuonna 2016 ja Tekniikan maa 2017. Uudis-

tuksen viimeisen vaiheen, Pienten pajan on

tarkoitus avautua syksyllä 2019. Vuoden 2018

aikana jatketaan näyttelyn varainhankintaa ja

keskitytään etenkin yrityskumppanuuksien

kehittämiseen. Näyttelyn arkkitehtuuri- ja

rakennesuunnittelu käynnistetään ja valitaan

näyttelyn toteuttajat.

Alkavan strategiakauden pääpaino on vuo-

dessa 2019, jolloin Tekniikan museon säätiön

perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta.

Juhla vuoden valmistelut käynnistetään

kevääl lä 2018. Juhlavuotta vietetään strategian

mukaisin painotuksin keskittyen erityisesti

museon taloudellisen pohjan vahvistamiseen.

Talouden näkökulmasta vuosi 2018 tulee

jälleen olemaan vaikea suhteellisesti niuken-

tuneen julkisen rahoituksen takia. Val-

tionosuusrahoitus nousi edellisen vuoden

rankasti leikatusta summasta noin 9 000 €:lla

387 000 €:oon. Opetus- ja kulttuuriministe-

riön myöntämä harkinnanvarainen toimin-

ta-avustus pysyy samalla tasolla kuin edelli-

senä vuonna, 210 000 €:ssa.

Helsingin kaupungin toiminta-avustus

pysyy samalla tasolla kuin edelliset neljä

vuotta. Samaan aikaan kaupungin kanssa

solmittu uusi 15 vuoden vuokrasopimus nos-

taa vuokran tasolle, jossa erotus kaupungin

avustuksen ja museon kaupungille maksa-

man vuokran välillä nousee 13 000 €:oon.

Myös säilytystilojen vuokrat tulevat nouse-

maan, koska uusien näyttelyiden alta poispu-

rettujen näyttelyiden esineet ovat vaatineet

lisätilan vuokraamista.

Museon omien tuottojen ennustetaan kas-

vavan uusien näyttelyjen ja uudistettujen pal-

veluiden myötä. Myös kävijämäärien odote-

taan edelleen kasvavan. Projektiavustuksien

määrä vuonna 2018 laskee, sillä Tekniikan

maa -näyttelyhankkeeseen museo sai avus-

tuksia museokentällä ennen kokemattomalla

tavalla.

Museo oli jo edellisellä strategiakaudella

asettanut tavoitteekseen löytää uusia avauk-

sia rahoituspohjansa vahvistamiseen ja

museon monipuolisen ja eteenpäin katsovan

toiminnan turvaamiseen tulevaisuudessa.

Lähivuosina odotettavissa oleva museoalan

suuri rakenteellinen muutos ja siihen liittyvä

valtionrahoituksen periaatteiden muutos

ovat myös asioita, joihin museon pitää toi-

minnassaan varautua jo tällä vuonna 2018

alkavalla kolmivuotisella strategiakaudella.

5

Lokakuussa 2017, itsenäisyyden

100-vuotisjuhlavuonna valmistui

viime vuosien suurponnistus, Teknii-

kan maa -perusnäyttely. Samalla

avattiin laajennettu työpajatila sekä

alue tapahtumille, vaihtuville näytte-

lyille ja oleskelulle. Tekniikan maa

-näyttely on museon perusnäytte-

lyuudistuksen toinen vaihe. Uudistuk-

sen viimeinen vaihe on Pienten paja

-oppimisympäristö, jonka suunnitel-

laan avautuvan syksyllä 2019.

Vuoden 2017 vaihtuvissa näyttelyissä

perehdyttiin tieto- ja viestintäteknii-

kan keksintöihin sarjakuvan kautta,

tutkittiin taiteen ja tekniikan rajapin-

toja interaktiivisten ääni- ja valoteos-

ten avulla sekä satavuotisen itsenäi-

syyden kunniaksi syvennyttiin liiken-

nehistoriaan pienoisjunaratojen ja

dioraamojen myötä. Pikasuodatuslai-

toksen näyttely uusittiin ja sinne tuo-

tettiin mobiiliopas vedenpuhdistuk-

sesta. Lisäksi tuotettiin mobiiliopas

Kuninkaankartanonsaaren historiasta.

Elämys- ja oppimisympäristöstrategia

valmistui syksyllä 2016. Museon ylei-

sötoiminnan digitaalista ulottuvuutta

uudistetaan uusien näyttelyiden ja

palveluiden yhteydessä.

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT TAVOITTEET 2015 – 2017

Perusnäyttelyiden uudistaminen

Näyttelystrategian uudistaminen• vaihtuvat näyttelyt • populaarit teemat

Digitaalisen toimintaympäristön uudistaminen

6

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT

NäyttelytoimintaTEKNIIKAN MAA - MUSEON UUSI PERUSNÄYTTELYUusi perusnäyttely Tekniikan maa avattiin

yleisölle 10.10.2017. Avautumista edeltävät

kuukaudet olivat kiivasta näyttelyrakentami-

sen ja sisältötuotannon aikaa. Keväällä ja

alkukesästä 2017 näyttelyalueelta purettiin

vanhat metsä- ja kemianteollisuutta esitel-

leet näyttelyt. Samalla suunniteltiin näyttely-

sisältöjä yhdessä tuotantotyöryhmän ja

yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pinta-alaltaan noin 600 m2 näyttely esittelee

esinein, kuvin, videoin, äänin ja toiminnalli-

sesti tekniikan, teollisuuden ja keksintöjen

merkitystä Suomessa. Vuorovaikutteiset näyt-

telykohteet ja vaikuttavat kokoelmaesineet

kannustavat oivaltamaan sekä pohtimaan

ihmisen ja teknologian suhdetta.

Näyttely esittelee teknologian merkitystä

Suomen rakentajana menneisyydessä, nyt ja

tulevaisuudessa. Se alkaa kodista, josta siirry-

tään tutkimaan teknisten infrastruktuurien

merkitystä, teollisia prosesseja ja teknistä

osaamista, raaka-aineita ja ympäristöä sekä

kiertotaloutta. Näyttely päättyy takaisin kotiin,

jossa palataan pohtimaan omien valintojen

merkitystä ja materiaalien kierron tärkeyttä.

Vuoteen 2026 asti esillä oleva näyttely

uudistuu koko elinkaarensa ajan. Näyttely on

toteutettu yhteistyössä sisällön kannalta kes-

keisten yritysten ja tekniikan alan toimijoiden

kanssa, mikä on mahdollistanut mm. ainut-

laatuisia esinelainoja ja uusimman osaami-

sen esittelyn näyttelyssä.

Näyttelyä täydentävät eri ryhmille räätälöi-

dyt opastukset ja erilaiset palvelukokonai-

suudet, joissa tarkastellaan ihmisen ja teknii-

kan suhdetta, tekniikkaa ja teknisiä verkos-

toja arjessa sekä teollisen tuotannon vaati-

maa osaamista ja ympäristönäkökohtia.

Museon kävijämäärät kasvoivat Tekniikan

maan avauduttua kolmanneksella ja näyttely

on saanut erittäin hyvää palautetta. Niin

perhe- kuin koululaiskävijät ovat löytäneet

näyttelyn ja palveluja on varattu kiitettävästi.

Laajaa kiinnostusta herättänyttä näyttelyä ja

sen tutkimuksen, yritykset ja museon yhdis-

tävää tuotantoprosessia on esitelty lukuisille

museoalan toimijoille Suomessa ja kansain-

välisesti.

MITEN SUOMESTA TULI TEKNIIKAN MAA -JULKAISUTekniikan maa -näyttelyn teemoja syventävä

tieteellinen mutta yleistajuinen artikkelijul-

kaisu Miten Suomesta tuli tekniikan maa jul-

kaistiin lokakuussa. Näyttelyn tieteellisen

pohjakäsikirjoituksen kirjoittanut FT Tiina

Männistö-Funk toimitti teoksen, jonka artik-

kelien kirjoittajiksi kutsuttiin tekniikan ja työn

historian asiantuntijoita. Sisällöllisesti kirja

etenee näyttelyn tavoin arjesta ja aisteista

teollistumisen resursseihin ja kansallisen tek-

niikan pohtimiseen. Julkaisun tuotantoon

museo sai rahoitusta Emil Aaltosen ja Oskar

Öflundin säätiöiltä sekä Wihurin rahastolta.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

METSO_LOGO_CMYK_pc.pdf 21.5.2008 10:21:12

TEKNIIKAN MAA -NÄYTTELYN YHTEISTYÖKUMPPANIT: TEKNIIKAN MAA -NÄYTTELYN TUKIJAT:

• Teknologiateollisuus ry

• Tekniikan Edistämissäätiö

• Suomen Kulttuurirahasto

• TT-Säätiö

• Jenny ja Antti Wihurin rahasto

• Maa- ja vesitekniikan tuki ry

7

PYÖREÄ HALLITekniikan maa (10.10.2017–)

Marloes van Son: Out of order (31.1.–5.2.2017)

Liikennemaisema Suomessa 100 vuotta (1.8.–31.10.2017)

Etäunelmia – Yhteys yli ajan ja paikan (9.10.2016–)

IT/EA Mikrokivikausi (21.10.2016–26.2.2017)

Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät (2015-)

Varoitusmerkit vaihtoon (2014–)

Kemiaa koko elämä (2007–2.4.2017)

Mitä kaikkea puusta (2005–2.4.2017

PIKASUODATUSLAITOS (avoinna kesäkuusta elokuuhun)

Vettä ja elämää (6.6.2017–)

VOIMALAMUSEO(avoinna huhtikuusta lokakuun alkuun)

Teollisuushistoriaa Vantaanjoen suulla

(Helsingin kaupunginmuseo, 2000–)

PUNATIILIHALLIVarattu yhteistyökumppaneiden käyttöön: Yrityskylä

Helsinki-Vantaa, AiroIsland ry. Aulassa Tekniikan museon

tuottamaa näyttelysisältöä.

Näyttelyt 2017

8

MARLOES VAN SON: OUT OF ORDER

31.1. - 5.2.2017

Aalto-yliopiston opiskelijan Marloes van

Sonin kokeiltavia, mekaanisia ja interaktiivisia

ääni- ja valoteoksia sisältävä pienoisnäyttely

oli esillä tammi-helmikuun vaihteessa. Mar-

loes van Son oli esittelemässä ja keskustele-

massa teoksista ja niiden herättämistä aja-

tuksista kävijöiden kanssa. 4.2. järjestetyn

yleisötapahtuman keskiössä olivat van Sonin

teokset sekä teknologian äänet.

LIIKENNEMAISEMA SUOMESSA

100 VUOTTA 1.8. - 31.10.2017

Liikenneviraston tuottama Liikennemaisema

Suomessa 100 vuotta -pienoisnäyttely koos-

tui kolmesta dioraamasta eli kolmiulottei-

sesta pienoismallista, jotka esittivät maa- ja

vesiliikenteen kehitystä Suomen itsenäisyy-

den aikana vuosina 1917, 1967 ja 2017. Dio-

raamoihin oli kuvattu sama kuvitteellinen

suomalainen paikkakunta ja esillä olivat tei-

den, rautateiden ja vesiväylien kehitys.

Museokävijöitä ilahduttivat nappia paina-

malla toimivat junaradat ja dioraamoihin

rakennetut yksityiskohdat. Dioraamat olivat

osa virallista Suomen itsenäisyyden satavuo-

tisjuhlan ohjelmistoa ja ne olivat esillä Teknii-

kan museon lisäksi usealla paikkakunnalla

Suomessa.

PIKASUODATUSLAITOKSEN NÄYTTELYN UUDISTAMINENKesäaikaan avoinna olevan entisöidyn Pika-

suodatuslaitoksen Vettä ja elämää -näyttely-

kokonaisuus vuodelta 2000 purettiin syksyllä

2016. Vuonna 2017 toteutettiin uusi pikasuo-

datuslaitoksesta ja vedenpuhdistuksen histo-

riasta kertova näyttelyllinen kokonaisuus

sekä mobiiliopas.

Näyttelyn uudet infotaulut tuotettiin yhteis-

työssä museon sisältötyöryhmän ja HSY

Ympäristöpalveluiden kanssa. Kolmikieliset

infotaulut ja mobiiliopas otettiin käyttöön

6.6.2017, kun Pikasuodatuslaitos avattiin

kesäkävijöille. Avajaispäivänä tilassa juhlittiin

140-vuotisen vedenpuhdistuksen kunniaksi

HSY:n järjestämää Hanaveden juhlaa.

VAIHTUVAT NÄYTTELYT

IT/EA “MIKROKIVIKAUSI”

21.10.2016 - 26.2.2017

Vuoden 2016 lokakuun lopussa auennut pie-

noisnäyttely Mikrokivikausi jatkoi Pyöreän

hallin yläparvella helmikuun loppuun asti.

Harri “Wallu” Vaalio on piirtänyt Mikrokivikau-

si-sarjakuvaa MikroBitti-lehdelle vuodesta

1985. Sarjakuva käsittelee tieto- ja viestintä-

tekniikan keksintöjä ja ilmiöitä sijoitettuna

kivikaudelle. Näyttely esitteli valittujen sarja-

kuvien kautta Vaalion työtä ja piirsi oivalta-

valla tavalla tieto- ja viestintätekniikan kehi-

tyskaaren viime vuosikymmeniltä.

HankkeetPIENTEN PAJANäyttelyuudistuksen kolmas ja viimeinen

vaihe on esi- ja alkuopetusikäisille suunnattu

oppimisympäristö, jonka on suunniteltu val-

mistuvan syksyllä 2019. Loppuvuodesta 2017

aloitettiin varainhankinta näyttelysuunnitel-

man viimeistelemiseksi ja näyttelyn rakenta-

miseksi.

Elämyksellinen näyttely innostaa lapset

pohtimaan tekniikan ja teollisuusperinnön

olemusta, ilmiöitä ja muutosta. Sisällöllisesti

näyttelyn keskiössä ovat etenkin suomalaiset

innovaatiot ja tarinat niiden takana. Pienten

paja -näyttelyn tavoite on vahvistaa lasten

omaa luovuutta, ongelmaratkaisukykyä ja

kannustaa tutkimaan ja kokeilemaan. Näyt-

tely kertoo keksimisestä teknologian lähtö-

kohdista ja tekniikan muutoksen kautta. Kes-

kiössä on lapsen uteliaisuus ja mielikuvitus -

oman keksijyyden kehittyminen ja tutkimisen

ilo. Näyttelyssä korostuvat moniaistisuus,

tunnelmat, mittakaavoilla leikittely sekä las-

ten omaehtoisen tutkimisen vahvistaminen.

9

TAVOITTEET 2015 – 2017

Elämyksellisyys ja toiminnallisuus

Saavutettavuus ja käytettävyys

Osallistaminen

INNOSTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Näyttelyiden oheispalvelut ja tapah-

tumat ovat entistä keskeisemmässä

osassa Tekniikan museon toimintaa.

Museon palveluilla avataan, tulkitaan

ja tuodaan näkyväksi ajan, ihmisen ja

teknologian suhdetta. Asiakas saa

uusia näkökulmia ja työkaluja oppimi-

seen, ymmärtämiseen ja oivaltami-

seen. Uusissa palveluissa panos-

tamme itse tekemiseen, tutkimiseen

ja tekemällä oppimiseen.

Yleisötyötä ohjaa syksyllä 2016 val-

mistunut elämys- ja oppimisympäris-

töstrategia. Uusien näyttelyiden

myötä kasvavat kävijämäärät huomi-

oidaan palveluiden suunnittelussa,

päivittäisen palvelukartan rakentami-

sessa sekä työn koordinoinnissa,

organisoinnissa ja resursoinnissa.

10

PalvelutoimintaKÄVIJÄT JA PALVELUTTekniikan museossa tehtiin jälleen uusi kävi-

jäennätys. Vuonna 2017 kävijöitä oli yhteensä

37 124.

Tekniikan maa -näyttelyn myötä museon

palveluvalikoima uudistui lähes kokonaan.

Palvelukarttaan tuotettiin kuusi täysin uutta

palvelukokonaisuutta ja vanhoista palveluista

vain Etäunelmia-näyttelyopastus ja kesäkau-

den Vettä ja elämää -opastus jatkoivat vali-

koimassa. Koululaispalveluiden kehittämi-

sessä keskiöön nousivat uuden opetussuun-

nitelman teemat, ilmiöoppiminen ja toimin-

nallisuus.

Erilaisia palveluita järjestettiin vuonna 2017

yhteensä 340 kappaletta. Opastuksia näistä

oli 222 kpl ja työpajoja 118 kpl. Palveluihin

osallistui 5 236 henkilöä. Vuoden suosituin

ohjattu palvelu oli Vettä ja elämää -opastus-

kierros. Uusista palveluista suosituimpia oli-

vat Tekniikan maa -opastus ja Vivusta voimaa

-työpaja.

TYÖPAJA- JA TAPAHTUMATOIMINTATekniikan maa -näyttelyä täydentämään

suunniteltiin uusia yleisöpalveluita eri kohde-

ryhmille. Koululaispalveluiden esittelemiseksi

järjestettiin erillinen tilaisuus opettajille mar-

raskuussa, johon osallistui yli 40 opettajaa ja

varhaiskasvattajaa.

Museon oman palvelutuotannon ohella

Tekniikan maa -näyttelyyn nivottiin tanssiin

pohjautuvaa yleisötyötä. Lokakuusta joulu-

kuuhun museossa esitettiin Ismo Dance

Companyn tuottamaa nykytanssiteosta

Robotit eivät uneksi. 19:n esityskerran aikana

teoksen näki yli 300 katsojaa.

Yhteistyössä Uuden tanssin keskuksen

Zodiakin kanssa toteutettiin 12 Koneellis-

ta-tanssityöpajaa, joiden kohderyhmänä oli

nuoret aikuiset, erityisesti autistit ja muut eri-

tyisnuoret. Kaksi pajaa toteutettiin avoimina

yleisötyöpajoina. Tanssin ja liikkeen kautta

tapahtuva näyttelyyn tutustuminen koettiin

kiinnostavana ja tiedollista opastusta täyden-

tävänä. Menetelmää jatkokehitetään vuonna

2018.

Vuoden aikana yleisölle tarjottiin yksin tai

yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa

toteutettuna noin viittätoista eri työpajasisäl-

töä. Työpajoihin osallistui vuoden aikana 1 272

koululaista ja 407 muuta museovierasta.

Suosituimpia työpajoja olivat lomakausien

pajat: hiihtolomalla rakennettiin sähköpörriäi-

siä, kesä- ja syyskauden pajat painottuivat

viestintätekniikkaan. Loma-aikojen työpajoja

oli yhteensä 58 kappaletta. Kahtena jouluna-

lusviikonloppuna järjestettiin jo kahdeksatta

kertaa suositut jouluvalotyöpajat, joissa kävi-

jöitä oli yhteensä 105.

Työpajatoimintaa toteutettiin myös osana

yleisötapahtumapäivien ohjelmaa. Vuoden

aikana yleisötapahtumia järjestettiin yh-

teensä 15 kappaletta, jotka toivat museoon

kaikkiaan noin 3 300 kävijää. Kävijämääriltään

menestyksekkäimmät tapahtumat olivat elo-

kuinen Koskipäivä (702 kävijää) ja Tekniikan

maa -näyttelyn yhteydessä järjestetty isän-

päivätapahtuma (299 kävijää).

15 850 16 420 18 477 19 075 21 180 30 165 34 041 31 264 34 859 37 124

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kävijäennätys!KÄVIJÄMÄÄRÄT

RYHMÄPALVELUIDEN MÄÄRÄT

234 311 366 425 370 345 453 315 298 340

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

11

Omatoimiset palvelutKummituksen kuvasuunnistus (uusi)

YLEISÖPALVELUT JA -TAPAHTUMAT 2017

OpastuksetTarinoita tekniikasta (30 min/60 min)

Etäunelmia

Vettä ja elämää

Tekniikan maa (30min/60min)

Tekniikka tutuksi

Veden vaiheita

Räätälöidyt opastukset

Seinätön museo -mobiilioppaatKummituksen kuvasuunnistus (poistui käytöstä keväällä 2017)

Kummituksen suodatinhallisuunnistus

Liikkeelle - Valon ja voiman tekijät

Kurkistuksia teollistumisen vaiheisiin (poistui käytöstä keväällä 2017)

Kuninkaankartanonsaaren ja Vanhankaupunginlahden rakennusten vaiheita

(uusi, myös ruotsiksi)

Pikasuodatushallin historiaa (uusi, myös ruotsiksi ja englanniksi)

YleisötapahtumatHetki kulttuurin ja kahvin parissa 6.–8.1.

Ääniä näyttelyssä 4.2.

Maailman vesipäivä 22.3.

Näyttelyt nurin 1.4.

Pehmot yökylässä 2.4.

iceBREAK 16.4

Museoiden yö 13.5.

Kansainvälinen museopäivä 18.5.

MuseoMix-seminaari 2.6.

Helsinki-päivä 11.6.

Koskipäivä 26.8.

Tekniikan maa- avajaistapahtuma 14.10.

Robotit eivät uneksi -tanssiesitykset 14.10.–10.12.

Opettajailta 8.11.

Tekniikan maa -isänpäivätapahtuma 12.11.

Tekniikan alan museopäivä 13.12

TyöpajatTekniikan tarinamatolla

Ohjelmoinnin alkeita

Äänimaisemia

Kummituksen aikakapseli

Vivusta voimaa

Mediatarinat jakoon

Kuinka kuva syntyy

Kuinka kuva liikkuu

Optiikkaa oppimassa

Sähköpörriäisiä

Uistindesignia

Kuularata

Yksinkertaiset koneet

-pistetyöskentelypaja

Jouluvaloja

Kuusenkoristeita

TYÖPAJAT YHTEISTYÖ-KUMPPANEIDEN KANSSA

Vesiseikkailu

Koneellista-tanssityöpaja

12

HankkeetERASMUS+ -LIIKKUVUUSHANKE: MUSEO AIKUISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄSyksyllä 2015 käynnistynyt, Opetushallituk-

sen rahoittama “Tekniikan museon näytte-

lyuudistus 2017 - museo aikuisten oppimis-

ympäristönä” Erasmus+ -liikkuvuushanke

saatettiin loppuun kesällä 2017. Hankkeen

kaksi ensimmäistä liikkuvuusjaksoa toteutet-

tiin joulukuussa 2015. Loput kolme vaihtojak-

soa toteutettiin alkuvuodesta 2017. Neljä liik-

kuvuusjaksoa suuntautui Britanniaan ja yksi

Hollantiin.

Liikkuvuusjaksojen näkökulmat valittiin

osallistujien toimenkuvan, osaamisen ja

omien ammatillisten kehitystoiveiden mukai-

sesti niin, että ne samalla palvelivat laajem-

min museon kehittämistarpeita. Näyttelyi-

den ja palveluiden kriittinen tarkastelu,

uusien teknologioiden hyödyntäminen ja nii-

hin liittyvät haasteet, aikuisten haastaminen

aktiiviseen kävijyyteen erilaisten pedagogis-

ten menetelmien avulla, vapaaehtoistyönte-

kijöiden rooli sekä koko museon palvelukon-

septin kehittäminen olivat teemoja, joihin liik-

kuvuusjaksoilla paneuduttiin.

Liikkuvuudet toivat museon asiakaspalve-

lun kehittämiseen uusia näkökulmia ja ide-

oita. Uusia ajatuksia saatiin paitsi palveluiden

ja tapahtumien sisältöihin ja menetelmiin,

myös näyttely-ympäristön ja sisältöjen asia-

kaslähtöiseen kehittämiseen.

MEDIATARINAT JAKOON!Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama

Mediatarinat jakoon! -hanke toteutettiin Tek-

niikan museossa syyskuun 2016 ja marras-

kuun 2017 välillä. Teemoina olivat nuorten

mediakulttuuri ja palveluiden käyttäjälähtöi-

nen suunnittelu. Tarkoitus oli tuottaa yhteis-

työssä helsinkiläisten koulujen ja pilottiryh-

mien kanssa lisättyä todellisuutta hyödyn-

tävä, nuorten omalle mediakulttuurille raken-

tuva työpajamalli ja toimintatapa mediakas-

vatukseen. Hankkeessa suunniteltiin yhtei-

sölliseen jakamiseen painottuva työpajako-

konaisuus, jossa haastettiin nuoret itse sisäl-

löntuottajiksi.

Työpajatoiminnan pohjalta tuotettu Media-

tarinat jakoon - Nuorten mediakulttuuria tal-

lentamassa ja tukemassa -toimintamalli jul-

kaistiin marraskuussa 2017 suomeksi ja eng-

lanniksi Tekniikan museon verkkosivuilla.

TARINAT PELIINTekniikan museo on yhtenä kolmesta pilotti-

museosta mukana Suomen museoliiton Tari-

nat peliin -hankkeessa. Tavoitteena on avata

museoiden kulttuuriperintösisältöjä pelialan

osaajien monipuoliseen käyttöön, jotta

museoiden aineistoista voidaan kehittää kiin-

nostavia tarinoihin perustuvia pelillisiä digi-

taalisia sovelluksia. Tavoite saavutetaan lisää-

mällä museoalan ja pelialan ammattilaisten

vuoropuhelua.

Hanke rahoitetaan Hämeen ELY-keskuksen

valtakunnallisesta Luovaa osaamista (ESR)

toimenpidekokonaisuudesta. Hanke jatkuu

vuoden 2018 loppuun.

Tekniikan museossa kehitetään ensimmäi-

sen Suomessa rakennetun tietokoneen

ESKOn innoittamaa virtuaalipeliä.

Liikkuvuushankeen pääkohteet• British Museum

• National Museum of Scotland

• ThinkTank Birmingham Science museum

• People’s History Museum Manchester

• Liverpool National Museums

• Rijksmuseum

13

TAVOITTEET 2015 – 2017

Tapahtumakeskus

Verkostot• teollisuuden oma museo • alueen olohuone • some

Törmäyttäjä

ELÄMYKSELLINEN KOHTAAMISPAIKKA

Strategiakaudella 2015 - 2017 Teknii-

kan museo kehittää toimintaansa elä-

myksellisenä kohtaamispaikkana.

Rakennamme museota tapahtuma-

keskuksena, jossa kohtaavat niin

perhe- ja kokouskävijät kuin lähi-

alueen asukkaat ja matkailijat, koulu-

laiset ja seniorit, tekniikan alan

ammattilaiset ja harrastajat.

Laajasti verkottunut museo pyrkii luo-

maan museon taustayhteisöjen ja eri

sidosryhmien keskuuteen ”meidän

museo” -henkeä. Työtä tehdään niin

lähialue- kuin valtakunnallisissa ver-

kostoissa, erilaisissa hankkeissa sekä

museolle tärkeiden kumppanuuksien

kautta.

Museo madaltaa eri kävijä- ja sidos-

ryhmien kynnystä osallistua museon

toimintaan. Tapahtumia suunnataan

erilaisille kävijäryhmille. Torstaisin

museoon on ilmainen sisäänpääsy ja

pidennetty aukiolo. Tapahtuma- ja

asiakasviestintää tehostettiin vuoden

2016 lopulla uusittujen verkkosivujen

kautta sekä panostamalla näkyvyy-

teen sosiaalisessa mediassa.

KumppanuudetVOIMALAMUSEO / HELEN OYTekniikan museo tuottaa avoinnapito ja -ylei-

söpalveluita huhtikuusta lokakuuhun Helen

Oy:n ylläpitämään Voimalamuseoon. Van-

taanjoen länsirannalla sijaitseva Voimalamu-

seo on osa Tekniikan museon historiallisten

rakennusten kokonaisuutta.

Vuonna 2017 Voimalamuseossa vieraili

13 970 kävijää, opastuksia ja työpajoja järjes-

tettiin yli 80 kappaletta. Myös monet yleisöta-

pahtumat, kuten iceBREAK, Kansainvälinen

vesipäivä, Helsinki-päivä ja Koskipäivä, ulot-

tuivat Voimalamuseoon. Voimalamuseossa

järjestettiin myös yksityistilaisuuksia ja mai-

nos- ja hääkuvauksia.

YRITYSKYLÄ HELSINKI-VANTAAYrityskylä Helsinki on ollut museon kumppani

vuodesta 2009. Museon Punatiilihallissa toi-

miva Yrityskylä on Helsingin kaupungin ope-

tusviraston, Taloudellisen tiedotustoimiston

TAT:n ja syksystä 2015 alkaen Vantaan kau-

pungin ylläpitämä elävä oppimisympäristö.

Peruskoulun kuudensille luokille suunnattu

yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppi-

miskokonaisuus on pienoiskaupunki, jossa

oppilas työskentelee omassa ammatissaan

sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana

14

yhteiskuntaa. Vuoden aikana yrityskylässä

vieraili noin 7 200 oppilasta.

AIROISLAND RYMuseon Punatiilihallin Yrityskylän kanssa

jakaa AiroIsland ry, joka ylläpitää robotiikka-

ja keinoälyalan showroomia ja oppimisympä-

ristöä sekä toimii alan hankkeiden alustana ja

käynnistäjänä. Tekniikan museo on yksi

vuonna 2015 perustetun yhdistyksen perus-

tajajäsenistä.

Yhdistys järjesti vuoden aikana kokouksia,

seminaareja ja muita tapahtumia, mm.

kansainvälisen AiroBot-pitchaustapahtuman

startup-yrityksille sekä kaksi Ultrahack-tilai-

suutta ja Robolution hackathonin. AiroIslan-

din tapahtumissa vieraili noin 2 500 kävijää.

VERKOSTOTTekniikan museo on kymmenen liikenne- ja

viestintäalan museon muodostaman Trafiikki-

museot ry:n jäsen. Yhteistyöverkosto tuottaa

palveluita, jotka auttavat jäsenmuseoita saa-

vuttamaan yleisönsä paremmin. Yhdistys

mm. julkaisee Trafiikki-lehteä, ylläpitää verk-

kokauppaa ja järjestää jäsenmuseoiden hen-

kilökunnalle räätälöityjä koulutuksia. Trafiikki-

museot ry:n projektipäällikön toimipiste on

Tekniikan museossa.

Tekniikan museo on aktiivinen toimija val-

takunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteis-

työtä edistävässä TAKO-verkostossa. Museo

on myös mukana Akseli-tiedonhallintajärjes-

telmää ylläpitävässä konsortiossa.

Yhteistyössä Arabianranta-Toukola-Vanha-

kaupunki-alueen asukasyhdistys Artovan

kanssa viestit museon toiminnasta ja tapah-

tumista saavuttaa alueen asukkaat.

Tekniikan museo toimii ICOMin alaisessa

kansainvälisessä teknologia- ja tiedemuseoi-

den komiteassa CIMUSETissa. Elämys- ja

oppimispäällikkö Johanna Vähäpesola on

komitean hallituksen sihteeri.

Tekniikan museo on myös mukana pohjois-

maiden tiedekeskusten ja tekniikan alan

museoiden järjestön NSCF:n toiminnassa.

HankkeetMUSEO OLOHUONEENAAmmattikorkeakoulu Metropolian, Tekniikan

museon ja kaupunginosayhdistys Artovan

yhteinen Museo olohuoneena -hanke on osa

People’s Smart Sculpture -hankekokonai-

suutta Luova Eurooppa -rahoitusohjelmassa.

Vuoteen 2018 kestävän hankkeen tavoit-

teena on kehittää museota alueen olohuo-

neena erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten

keskuudessa. Tähän pyritään hyödyntämällä

erilaisia soveltavan taiteen menetelmiä sekä

kehittämällä uusia teknologioita.

Vuonna 2017 projektissa jatkettiin ideoiden

kehittämistä ja jaettiin tietoa jo testatuista

toimintamuodoista. Kesäkuussa hanke jär-

jesti yhteistyössä Suomen museoliiton

kanssa MuseoMix-seminaarin, jonka yhtey-

dessä tutustuttiin Metropolian opiskelijoiden

mediataideteoksiin Voimalamuseossa ja

kuultiin museoiden ja luovien alojen työnteki-

jöiden yhteistyöstä museotiloissa.

MUSEOT INNOVAATIOALUSTOINALokakuussa 2017 Tekniikan museossa käyn-

nistettiin ESR-rahoitteinen Museot innovaa-

tioalustoina -kehityshanke, joka kehittää

uusia toimintamalleja museoiden ja muiden

nuorten kanssa toimivien organisaatioiden

käyttöön. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä

Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Tekniikan

museo, Humanistinen ammattikorkeakoulu

sekä Nuori Yrittäjyys ry.

Hanke luo uusia tapoja käyttää museoita ja

tutkii, miten museot voivat toimia mahdollis-

tajina tai alustoina yhteiskunnalliselle toimin-

nalle. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä

korkeakoulujen, yrittäjäkasvatustoimijoiden

ja museoiden välille sekä kehittää nuorten

korkeakouluopiskelijoiden innovaatiokoulu-

tusta ja työelämätaitoja. Kesälle 2019 jatkuva

hanke tukee nuorten mahdollisuuksia yhteis-

kunnalliseen vaikuttamiseen.

MINUUTIKSI MUSEOONTrafiikki-museoiden Minuutiksi museoon

-videosarja juhlisti Suomen 100-vuotista itse-

näisyyttä 52:lla viestinnän ja liikenteen histo-

riaa kuvaavalla videolla. Vuoden jokaisena

perjantaina julkaistiin uusi video Trafiikki-mu-

seoiden sosiaalisessa mediassa. Videopro-

jektin tavoitteena oli etsiä sosiaalisen median

kautta uusia väyliä museoiden digitaalisen

aineiston avaamiseen laajalle yleisölle.

Tekniikan museo oli mukana hankkeessa

viidellä videolla, joiden aiheina olivat ensim-

mäinen Suomessa rakennettu tietokone

ESKO, teknologiapelot, keksijä Tigerstedt sekä

tekstimuotoisten viestien historia ja Teknii-

kan maa -näyttelyn rakentuminen. Videot

jaettiin myös museon omissa sähköisissä

kanavissa ja ne ovat museon käytettävissä

jatkossa.

15

TAVOITTEET 2015 – 2017

Säilytystilojen uudelleenorganisointi

Nykydokumentointi-hankkeet

Aktiivinen digitointi, digitaalisten tieto-varantojen hyödyntä-minen

MERKITTÄVÄT KOKOELMAT

Tekniikan museon kokoelmissa on

noin 56 550 esinettä isoista painoko-

neista pieniin prototyyppeihin ja

minimaalisiin mikrosiruihin. Kirjoja on

noin 50 600 nidettä ja valokuvia noin

55 400 kappaletta. Lisäksi museolla

on laaja teollisuuden ja tekniikan alan

historiallinen arkisto.

Kokoelmatyö perustuu vuonna 2017

päivitettyyn kokoelmapolitiikkaan.

Vuoden keskeisimmät kokoelmatyön

tehtävät liittyivät Tekniikan maa

-hankkeeseen, jossa rakennettiin uusi

perusnäyttely ja julkaistiin Miten Suo-

mesta tuli tekniikan maa -artikkeliko-

koelma. Lisäksi Tekniikan museo sai

Fingrid Oyj:ltä merkittävän kokoelma-

lahjoituksen, jonka siirto museon säi-

lytystiloihin vaati kokoelmayksikön

suuren panostuksen.

16

KOKOELMATYÖ NÄYTTELYTOIMINNAN PERUSTANAVuoden 2017 aikana kokoelmatyöntekijöiden tärkein teh-

tävä oli Tekniikan maa -perusnäyttelyn suunnitteluun ja

toteutukseen osallistuminen. Vaativia kokoelmatehtäviä

olivat kahden vanhan näyttelyn purkaminen sekä uusien

näyttelyiden esineiden, kuvien ja arkistojen inventointi,

tutkimus, digitointi, objektien valinta, konservointi, haa-

laus ja kuljetus sekä näyttelyteemojen mukaiset doku-

mentoinnit (kuvaukset ja haastattelut jälkitöineen) ja lai-

naesineiden palautukset.

Tekniikan maa -näyttelyyn valittiin esineitä ja kuvia pit-

kälti museon omista kokoelmista. Näyttelyyn lainattiin

Metsämuseo Lustosta talousmetsänhoidon esineistöä

sekä joitakin kuvia myös muiden museoiden kuva-

kokoelmista.

Museon kuvakokoelmia käytettiin Tiina Männistö-Fun-

kin toimittamassa Miten Suomesta tuli tekniikan maa

-julkaisussa, jonka kuvatoimituksesta museon kokoel-

mapäällikkö vastasi. Teoksen julkaisi Tekniikan museo ja

se jatkaa Tekniikan museon julkaisuja -sarjaa useiden

vuosien tauon jälkeen.

KOKOELMIEN KARTUNTA, ALAKOKOELMAT, DIGITOINTI JA YRITYSYHTEISTYÖTekniikan museon kokoelmia kartutettiin yksityishenkilöi-

den, yritysten ja yhteisöjen lahjoituksilla. Kokoelmiin

otettiin vastaan vuonna 2017 yhteensä 236 esinettä ja

261 kuvaa. Kokoelmapoistoja tehtiin 2 kappaletta. Teknii-

kan maa -näyttelyä varten haastateltiin ja pyydettiin lah-

joituksia mm. terveydentilan tarkkailuun soveltuvan

mobiiliratkaisun keksijöiltä, Nokian palveluksessa olleelta

insinööriltä ja henkilökohtaistettuun lääketieteeseen eri-

koistuneelta tutkijalta. Osa lahjoituksista on esillä Teknii-

kan maa -näyttelyssä.

Akseli-konsortion Arjenhistoria.fi- ja KDK:n Finna-pal-

velut tuovat yleisön nähtäville ja saavutettaviksi Teknii-

kan museon kokoelmia. Vuoden 2017 lopussa järjestel-

missä oli avoinna museon 3 780 valokuvaa ja 1 551 esi-

nettä. Digitoituja esinekokoelmien objekteja museolla on

yhteensä 6 650 ja valokuvia 6 946 objektia. Museon

kokoelmista noin 12 % on digitoitu Akseli-kokoelmahal-

lintajärjestelmään. Sähköiseen kokoelmahallintajärjes-

telmään on luetteloitu 19 262 esineobjektia ja 9 946 valo-

kuvaobjektia. Akselin alakokoelma-asiakkaina ovat Elisa

Oyj:n historiallinen kuvakokoelma ja Maalarimuseon esi-

nekokoelma.

FINGRID OYJ:N LAHJOITUS

Tekniikan maa -näyttelyn yrityskumppaneilta museo sai

rekvisiittaesineiden lisäksi lahjoituksia kokoelmiin ja ase-

tettavaksi esille näyttelyyn. Esimerkkejä näistä ovat

17

Boliden AB:n lahjoittama kaivosmiehen työ-

puku turvalaitteineen ja työvalineineen, KONE

Oyj:n UltraRope-näytteet sekä Metso Neles

-venttiili.

Tärkein vastaanotettu lahjoitus oli Fingrid

Oyj:n kanssa yhteistyössä toteutettu entisen

sähkömuseo Elektran osakokoelman siirto,

mitä oli valmisteltu jo edellisvuonna. Yhteensä

164 esinettä ja 311 kirjaa siirrettiin Hämeenlin-

nasta Tekniikan museon säilytystiloihin vuo-

den aikana. Kokoelman keskeisin osa on kan-

taverkon rakentamiseen ja huoltoon liittyvät

työkalut ja tarvikkeet, joista osa on Imatran

Voiman työntekijöiden itse suunnittelemia ja

rakentamia. Suurikokoisin esine on kantaver-

kon mallinnukseen käytetty verkkomalli, joka

on esillä Tekniikan maa -näyttelyssä.

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISMUSEO-TYÖ JA TAKO-TOIMINTAMuseoasetus valtakunnallisista erikoismuse-

oista määrittää Tekniikan museon tehtäviksi

edistää yhteistyötä ja asiantuntijuutta

aihealueillaan toimivien museoiden kesken.

Toiminta toteutuu parhaimmillaan valtakun-

nallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyö-

verkostossa TAKO:ssa.

Museo osallistuu sille soveltuviin nykydoku-

mentointihankkeisiin ja on mukana eri

aihealueita koordinoivissa kokoelmien valta-

kunnalliseen kartoitukseen tähtäävissä

yhteistyöhankkeissa. TAKO-hengen mukai-

sesti tehdään yhteistyötä myös maakunta-

museoiden kanssa alan museoiden ja koko-

elmien kehittämiseksi ja (nyky)dokumentoin-

tien toteuttamiseksi.

Tekniikan museon kokoelmapäällikkö on

Tuotanto, palvelut ja työelämä -poolin

puheenjohtaja. Museo on myös mukana vii-

dessä työryhmässä sekä Viestintä, liikenne ja

matkailu -poolin aktiivinen jäsen. Kokoelma-

päällikkö on koko TAKO-verkoston ohjausryh-

män jäsen. Vuonna 2017 Tekniikan museo

koordinoi Museoviraston TAKO-verkostotoi-

mintaan myöntämän rahoituksen käyttöä.

Tuotanto, palvelut ja työelämä -pooli tuotti

Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hank-

keessa Museoviraston Innovatiivisten hank-

keiden rahoituksella kaksi verkkojulkaisua,

jotka ilmestyivät Museoliiton verkkojulkaisu-

sarjassa (Huttunen, Kristiina: Pelastusdoku-

mentoinnin parhaat käytännöt. Suomen

museoliiton julkaisuja 73. Suomen museo-

liitto 2017. Huttunen, Kristiina: Yritys – tal-

lenna toimintasi! Suomen museoliiton julkai-

suja 74. Suomen museoliitto 2017).

TEKNIIKAN ALAN MUSEOPÄIVÄTekniikan alan museopäivä järjestettiin 13.12.

teemalla Tekniikan maa, tekijät ja kokoelmat.

Osallistujia tilaisuudessa oli 30.

FT Tiina Männistö-Funk (Chalmers Univer-

sity of Technology) pohti puheenvuorossaan

Suomea teknologisena kokonaisuutena ja

tekniikkaa arjen muokkaajana. FT Sampsa

Kaataja Turun yliopistosta avasi näkökulmia

insinöörien historiaan ja radioamatööri Heikki

Lahtivirta johdatti radioamatöörien maail-

maan. Tilaisuudessa pohdittiin myös tulevai-

suuden tekniikan alan kokoelmia.

VAPAAEHTOISTYÖMuseossa kokoontuu perinteisesti tiistaisin

aktiivinen vapaaehtoisryhmä omien alojensa

kokoelmia järjestelemässä. Mukana toimin-

nassa ovat niin maanmittarit, sähkötekniikan

osaajat, fysiikan opettaja kuin eläköitynyt

museoalan ammattilainen. Vapaaehtoisten

työpanos vuonna 2017 oli kaikkiaan noin 775

tuntia.

Tekniikan museo on mukana seuraavissa TAKO- pooleissa

POOLI 4:

TUOTANTO, PALVELUT JA TYÖELÄMÄ

Tekniikan museon pääpooli.

Poolin puheenjohtajuus 2017–

• Kaivosteollisuuden työryhmä

• Metalliteollisuuden työryhmä

• Metsäteollisuuden työryhmä

• Muoviteollisuuden työryhmä

• Pelialan työryhmä

POOLI 5:

VIESTINTÄ, LIIKENNE JA MATKAILU

Tekniikan museon osallistuminen

rajattu viestintään

6,9 7,9 8,8 9,9 11,9 12,2

2012 2013 2014 2015 2016 2017

KOKOELMIEN DIGITOINTIASTE %

18

3 78055 400

VALOKUVAA

6 9469 946

1 551

6 650

56 550ESINETTÄ

19 262

TULEVAISUUDEN KOKOELMATLoppuvuodesta museossa käynnistyi Wihurin

rahaston myöntämällä avustuksella Tulevai-

suuden kokoelmat -hanke, joka kehittää toi-

mintatapoja kokoelmien aktiiviseen kartutta-

miseen ja olemassa olevien kokoelmien tieto-

sisältöjen rikastamiseen. Omien kokoelmien

entistä parempi haltuunotto sekä suunnitel-

mallinen kartuttaminen ovat perusedellytyk-

siä sille, että Tekniikan museo voi toimia entis-

täkin paremmin menneisyyttä tallentavana ja

tulevaisuutta luotaavana tekniikan alan aree-

nana. Kokonaisuudessaan hanke parantaa

museon kokoelmien saavutettavuutta.

Hanke aktivoi kokoelmien kannalta kiinnos-

tavia asiantuntijoita, yrityksiä ja yritysten

nykyisiä sekä eläköityneitä työntekijöitä jaka-

maan tietoaan museon kanssa. Heidän avul-

laan täydennetään kokoelmatietoja ja kehite-

tään osallistavia työtapoja. Ensimmäisiksi

kohteiksi on valittu Nokia Datasiirto

-kokoelma ja Robotiikka ja teollisuusauto-

maatio -kokoelma.

Hankkeen ensimmäinen osa keskittyy val-

misteleviin töihin eli kokoelmien kartoittami-

seen ja kokoelmahallinnalliseen uudelleen-

järjestelyyn. Hankkeessa tuotetaan kokoel-

makartta. Se on päivitettävä työkalu, jonka

avulla voidaan suunnitella esimerkiksi koko-

elmatoiminnan painopisteitä ja tavoitteita.

Hankkeeseen liittyy myös kuvaprojekti,

jonka tavoitteina on saada kokoelmiin uusia

kuvalahjoituksia kontekstitietoineen ja luoda

yhteyksiä sekä eri tekniikan alojen asiantunti-

joihin yrityksissä että jo eläkkeellä oleviin tek-

nologian osaajiin. Hankkeen yhteydessä ava-

taan aineistoja julkiseen Finna-tiedonhaku-

palveluun.

Hanke jatkuu toukokuun 2018 loppuun

saakka ja sille on haettu jatkorahoitusta.

Avattu yleisölle Digitoitu Luetteloitu sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään

50 600KIRJAA

Hankkeet

19

TAVOITTEET 2015 – 2017

Vetovoimainen matkailukohde

• Palvelupaketit, monikielisyys • Yhteistyö matkailualan kanssa • Lähialueyhteistyö

VETOVOIMAINEN MATKAILUKOHDE

Vanhankaupunginkosken alue on val-

takunnallisesti ainutlaatuinen teolli-

nen kulttuuriympäristö. Tekniikan

museo onkin nostanut strategiansa

yhdeksi painopistealueeksi kehittymi-

sen vetovoimaisena matkailukoh-

teena.

Tavoite nojaa uudistuvien näyttelyi-

den ja palveluiden lisäksi ainutlaatui-

seen teolliseen miljööseen ja sen

monisatavuotiseen teolliseen histo-

riaan. Museon toiminnan kehittämi-

nen matkailun näkökulmasta jatkuu

seuraavalla strategiakaudella.

20

Tekniikan museo palvelee matkailijoita suo-

men, ruotsin ja englannin kielillä ja kaikki

uudet näyttelysisällöt tuotetaan vähintään

kolmekielisinä. Vieraskielisiä matkailijoita

museossa kävi vuonna 2017 noin 1 100.

Suomen museoliiton markkinoille touko-

kuussa 2015 tuoma Museokortti on tuonut

Tekniikan museoon uusia kävijöitä niin lähi-

seudulta kuin kauempaakin. Valtakunnallisen

museokortin tavoitteena on kannustaa ihmi-

siä vierailemaan entistä useammin muse-

oissa. Museo myi lähes 300 museokorttia

kävijöilleen. Suomen museoliitto markkinoi

vuoden aikana aktiivisesti Museokorttia,

mikä nosti merkittävästi alan imagoa ja toi

museot uudella tavalla vaihtoehdoksi vapaa-

ajan harrasteena.

Tekniikan museo kuuluu myös matkaili-

joille kohdistettuun Helsinki Card -ohjel-

maan. Lisäksi näkyvyyttä matkailijoiden kes-

kuudessa hankittiin olemalla mukana mm.

Helsingin City Tourist Map -kartassa mobiili-

palveluineen, pääkaupunkiseudun Enjoy-

matkailukartassa sekä Maaseudun Tulevai-

suus -lehden kolmesti kesän aikana julkais-

tussa Museokortti-ilmoitusliitteessä.

Tekniikan maa -näyttelyn avatumisen

yhteydessä tehtiin myös erityisesti lapsiper-

heille ja lähialueen matkailijoille suunnattu

Googlen bannerikampanja, joka kesti loka-

kuulta tammikuuhun.

21

HALLINTO JA TALOUS TAVOITTEET 2015 – 2017

Taloudellisen pohjan vahvistaminen• perusrahoituksen kasvu • projektirahoituksen kasvu • oman pääoman kasvu

Riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin• organisaatiorakenne • osaaminen • työssäjaksaminen

Näyttelytilojen modernisointi, yleisöpalvelutilojen uudistaminen, asianmukaiset säilytystilat

Taustayhteisöjen ja sidosryhmien sitouttaminen museon työskentelyyn

Brändin kirkastaminen

22

Säätiön hallitus ja valtuuskuntaTekniikan museon säätiön kaksivuotiskau-

delle 2016-2017 valittu hallitus kokoontui

vuoden aikana kuusi kertaa. Työskentelyssä

keskityttiin strategian 2018-2020 valmiste-

luun sekä pohdittiin keinoja museon rahoi-

tuspohjan vahvistamiseksi. Taloutta seurat-

tiin tarkasti ja kassavirran rakenteita analy-

soitiin. Yhteyksiä museon taustayhteisöihin

vahvistettiin hallituksen puheenjohtajan ja

museonjohtajan neuvottelukierroksella teol-

lisuus- ja insinöörijärjestöjen kanssa elo-syys-

kuussa. Hallitus käynnisti myös Tekniikan

museon säätiön tulevan 50-vuotisjuhlavuo-

den 2019 valmistelut.

Säätiön valtuuskunnassa on edustettuina

kaikki Tekniikan museon toimintaa ylläpitävät

tahot. Kevätkokouksessa 24.4. käsiteltiin

sääntömääräiset asiat ja esiteltiin syksyllä

avautuva uusi Tekniikan maa -perusnäyttely.

Valtuuskunta nimesi alkuvuodesta säätiön

hallitukseen toimitusjohtaja Kari Väisäsen

hallituksesta vuodenvaihteessa 2016/2017

eronneen Tomi Alakosken tilalle. Syyskokouk-

sessa 22.11. valtuuskunta valitsi säätiön halli-

tuksen kaudelle 2018-2019 taustayhteisöjen

ehdokasasettelun mukaisesti. Kokouksessa

käsiteltiin museon toimintasuunnitelma ja

talousarvio vuodelle 2018 ja hallituksen esi-

tys strategiaksi 2018-2020. Valtuuskunnalle

esiteltiin myös hallituksen alustavia suunni-

telmia säätiön juhlavuodelle 2019.

Tekniikan museon säätiön säännöt uudis-

tettiin vastaamaan uuden säätiölain mää-

räyk siä. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi

säännöt 8.5.

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN HALLITUS 2016 - 2017

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, pj.

Näyttelypäällikkö Carina Jaatinen, Espoon kaupunginmuseo, varapj.

Toiminnanjohtaja Tomi Alakoski, Taloudellinen tiedotustoimisto ry / Yrityskylä (2016)

Toimitusjohtaja Kari Väisänen, Taloudellinen tiedotustoimisto ry (2017)

Projektitutkija Markku Kuusela, Päivälehden Museo

Pääsihteeri Panu Nykänen, Teknillisten Tieteiden Akatemia

Kiinteistöpäällikkö Kyösti Oasmaa, Helen Oy

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTA 2015 - 2017

Johtaja Esko Keskinen, Teknologiateollisuus ry, pj.

Museonjohtaja Leena Hiltula, Vantaan kaupunki, varapj.

TkL Pertti Eklund, Kauniaisten kaupunki

Professori Mats Fridlund, Tekniikan alan yliopistot

DI Silvio Hjelt, Tekniska Föreningen i Finland r.f.

Professori Niklas Jensen-Eriksen, Tekniikan historian seura ry

Insinööri Bengt Juselius, DIFF -Ingenjörerna i Finland r.f.

Apulaisjohtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry

FM Otso Kivekäs, Helsingin kaupunki

Professori Kari Kuutti, Tekniikan alan yliopistot

Toimitusjohtaja Juha Luhanka, Rakennusteollisuus ry

Kaupunginsihteeri Jouni Majuri, Espoon kaupunki

Erikoistutkija Hannu Matikka, Museovirasto

Yli-insinööri Kai Mielck, Insinööriliitto IL ry

Viestintäjohtaja Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry

Lähihoitaja Mariitta Pulkkinen, Helsingin kaupunki

Toimitusjohtaja Pekka Rissa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjapainoneuvos Pekka Salmén, Graafinen teollisuus ry

DI Merja Strengell, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

Koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila, Suomen museoliitto

DI Tuomo Vehmaskoski, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

23

Henkilökunta Museossa työskenteli vuonna 2017 vakinai-

sissa työtehtävissä 8 henkilöä. Määräaikai-

sissa työtehtävissä toimi 7 henkilöä ja osa-ai-

kaisissa asiakaspalvelutehtävissä 8 henkilöä.

Museossa tehtiin 17,3 henkilötyövuotta, mikä

on 0,7 henkilötyövuotta vähemmän kuin

edellisenä vuonna.

Museonjohtaja Marjo Mikkolan kuusivuoti-

nen kausi Suomen museoliiton hallituksen

jäsenenä päättyi toukokuussa. Hänet valittiin

kesäkuussa Museokortti-järjestelmää hallin-

noivan Finnish Museum Association Crea-

tions Oy:n hallitukseen. Lisäksi Mikkola toimi

Hotelli- ja ravintolamuseon edustajistossa ja

Trafiikkimuseot ry:n hallituksessa, sen

puheenjohtajana kevätkauden. Mikkola oli

Yrityskylä Helsinki-Vantaan ohjausryhmässä

ja Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun neuvottelu-

kunnassa. Hänet myös kutsuttiin Kansallisen

Luma-keskuksen neuvottelukuntaan ja Hel-

singin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen

ohjausryhmään.

Elämys- ja oppimispäällikkö Johanna Vähä-

pesola toimi ICOMin alaisen kansainvälisen

teknologia- ja tiedemuseoiden komitean

CIMUSETin hallituksessa. Hän oli myös Teknii-

kan historian seuran hallituksen sihteeri.

Kokoelmapäällikkö Kirsi Ojala oli valtakunnal-

lista TAKO-toimintaa koordinoivan verkoston

ohjausryhmässä, TAKO 4-poolissa pelialan

työryhmän puheenjohtaja ja poolin ohjaus-

ryhmän jäsen sekä Teollisuusperintöseuran

ja Suomen audiovisuaalinen yhdistys ry:n

hallituksen jäsen. Museolehtori Marianna

Karttunen toimi Museopedagoginen yhdistys

Pedaali ry:n hallituksessa ja viestintäkoordi-

naattori Saara Klemetti yhdistyksen järjestö-

sihteerinä.

24

VAKINAINEN HENKILÖKUNTA:

Marianna Karttunen, museolehtori

Riina Linna, tuottaja

Marjo Mikkola, museonjohtaja

Kirsi Ojala, kokoelmapäällikkö

Raimo Paappa, museoinsinööri

Eeva Siltala, amanuenssi

Maija Tuurnala, hallinto- ja viestintä-

koordinaattori (äitiysvapaalla 8.3. alkaen)

Johanna Vähäpesola, elämys- ja oppimispäällikkö

ORGANISAATIO

MUSEONJOHTAJA

Kokoelmapäällikkö

Elämys- ja oppimispäällikkö

Tuottaja

Museolehtori

Projektitutkija

Palvelukoordinaattori

Lipunmyyjä-oppaat, työpajaohjaajat

Kokoelma-amanuenssi

Projektitutkija

Museoavustaja-siivooja

Museoinsinööri

Hallinto- ja viestintäkoordinaattori

Trafiikkimuseot ry:n projektipäällikkö

Vakituinen

Määräaikainen

Osa-aikainenSuunnittelija-lavastaja

ASIAKASPALVELUHENKILÖSTÖ:

Iisa Aaltonen (30.4. asti)

Mirkka HekkurainenMaddie HentunenElina Kangosjärvi Saara Klemetti Jaakko KorpiolaSeppo OjalaJere Poikela (8.5. – 31.8.)

Annukka Saaristo

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA:

Tiina Jantunen, projektipäällikkö, Trafiikkimuseot ry

Milla Karvonen, museologian harjoittelija (2.5. – 4.8.)

Jari Kettunen, projektitutkija, Tekniikan maa, media-

suunnittelija, Trafiikkimuseot ry (31.10. asti)

Saara Klemetti, viestintäkoordinaattori, viestintä-

suunnittelija, Trafiikkimuseot ry

Tapani Mikkola, suunnittelija-lavastaja (31.10. asti)

Outi Putkonen, asiakaspalveluvastaava (20.10. asti)

Thavaraj Thambirajah, museoavustaja-siivooja

Emilia Västi, projektitutkija, Tekniikan maa,

Tulevaisuuden kokoelmat

Tekniikan museon henkilökunta 2017

25

HallintoMuseon kirjanpidon hoiti tilitoimisto Accountor

Helsinki ja palkanmaksun Accountor Lahti.

Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö

KPMG Oy Ab. Museon vakuutukset on keski-

tetty LähiTapiola-ryhmään. Työterveyshuolto

on järjestetty Pihlajalinna Työterveyden piiriin.

Tekniikan museo on Palvelualojen työnantajat

PALTA ry:n jäsen.

Tekniikan museo toimii Helsingin kaupungin

vuokralaisena kolmessa eri rakennuksessa

vanhoissa vesilaitoksen tiloissa Kuninkaan-

kartanonsaarella. Näyttely-, yleisöpalvelu-,

toimisto- ja kokoelmien käsittely- sekä säily-

tystiloja on yhteensä 5 570 m². Nykyinen

20-vuotinen vuokrasopimus umpeutui vuo-

den 2017 lopussa. Kaupungin Tilakeskuksen

kanssa käytiin vuodesta 2016 alkaen neuvot-

teluja uudesta vuokrasopimuksesta vuosille

2018-2032, joka allekirjoitettiin alkusyksystä

2017.

Kokoelmien säilytystiloja museolla oli vuok-

rattuna Karkkilassa Componenta Oyj:ltä ja

Jyväskylässä Yhtymä-Inhill Oy:ltä, yhteensä

1 125 m². Karkkilan varastosta vuokrattiin

vuoden lopulla lisätilaa Fingrid Oyj:n lahjoitta-

mille esineille.

Kaupunkiympäristön toimialan tilapalvelujen johdolla hoidettiin mm. seuraavat kiinteistön ylläpito- ja korjaustyöt:• sisäänajoportin leventäminen

• A-, B- ja C-hallien eteläsivun puuovien

kunnostus ja suojakatosten rakentaminen

• B/C-hallien IV-kanavien nuohous

• B/C-hallien IV-sekoituskammioiden pinnoi-

tus

• B/C-hallien IV-kojehuoneen kanavien kor-

jaukset ja ilmamäärien mittaukset

• D-hallin ulkoseinän perustuksen kaapelilä-

pivientien eristyksen korjaus/vuodon tuk-

kiminen

Kiinteistö ja kokoelmien säilytystilat

26

Viestintä ja markkinointiViestinnän ja markkinoinnin painopisteenä oli

Tekniikan maa -näyttely. Näyttelyä varten laa-

dittiin viestintäsuunnitelma, jonka mukaisesti

näyttelyn rakentamisesta ja sen avautumi-

sesta viestittiin aktiivisesti museon omilla

sähköisillä kanavilla ja tiedotettiin museon

sidosryhmiä ja mediaa.

Tekniikan maa -näyttelyn julkistamiseen

sekä näyttelyn avautumiseen liittyi laaja

mediaviestintä. Myös yhteistyökumppanit tie-

dottivat aktiivisesti mediaa ja omia verkosto-

jaan näyttelystä. Avajaisia ennen järjestettiin

lehdistötilaisuus ja medialla oli mahdollisuus

tutustua näyttelyyn ennen sen avautumista.

Näyttelyn avautumisen yhteyteen toteutettiin

kolmen kuukauden Google bannerikampanja,

joka kohdistettiin erityisesti näyttelyn pääkoh-

deryhmälle eli lapsiperheille.

Vuoden alussa aloitettiin #kokoelmakeski-

viikko -niminen sosiaalisen median teema.

#kokoelmakeskiviikko-tunnisteella julkaistiin

viikottain kuva museon kokoelmaesineestä

tai kuvakokoelmasta Facebookissa sekä Ins-

tagramissa. Maaliskuusta alkaen julkaisut liit-

tyivät Tekniikan maa -näyttelyyn ja tekivät

omalta osaltaan tunnetuksi tulevan näyttelyn

teemoja, sen rakentumista ja tehtyjä esineva-

lintoja sekä esittelivät näyttelyn yhteistyö-

kumppaneita. #kokoelmakeskiviikon on tar-

koitus olla jatkuva museon kokoelmia näky-

väksi tekevä kokoelmaviestinnän väline.

Museon ensimmäinen sähköinen uutiskirje

ilmestyi maaliskuussa. Uutiskirjeen voi tilata

museon verkkosivuilta ja tilauslinkki löytyy

museon sähköpostiallekirjoituksista. Uutiskir-

jeitä ilmestyi vuoden aikana kolme ja vuoden

loppuun mennessä tilaajia oli 80. Käyttöön

otettiin jälkimarkkinoinnin työkaluna myös

kiitossähköposti, joka lähetetään viikoittain

museossa käyneille ryhmille.

Pääkaupunkiseudun kouluja tiedotettiin

keväällä ja syksyllä kouluille suunnatusta tar-

jonnasta.

Vuodenvaihteessa 2016-2017 uudistetuilla

verkkosivuilla vierailtiin vuonna 2017 noin

90 000 kertaa. Museon blogissa julkaistiin 47

artikkelia, joista 24 toimi museon joulukalen-

terina sisältäen erilaisia tekniikka-aiheisia

askartelu- tai puuhaohjeita.

Museon sähköisten viestintäkanavien

käyttö lisääntyi tasaisesti vuoden aikana ja

erityisesti Tekniikan maa -näyttelyn avautu-

misen myötä. Vuoden vaihteessa seuraajia

oli Facebook-sivustolla 1 581, Twitterissä

1 450 ja Instagramissa 975.

Museo oli myös mukana Kysy museolta,

Arjen historia ja FINNA -verkkopalveluissa.

MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄKULUT, €

SEURAAJAT MUSEON SOSIAALISISSA MEDIOISSA

22 503 29 016 65 427 35 345 25 762 32 129 9 888 8 458 10 110 12 006

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

1 581 1 450 975

27

YLEIS- JA PROJEKTIAVUSTUKSET, €

1 000 000

800 000

600 000

400 000

200 000

02008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

OMAN TOIMINNAN TUOTOT, €

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

NÄYTTELYKUSTANNUKSET, €

61 008 100 952 133 506 59 630 53 418 31 649 150 116 56 291 52 073 409 906

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

39+20+6+1+25+1+8+QMENOT, %

Henkilöstö39 %

20 %

6 %

1 %

25 %

1 %8 %

VuokratToimitilat

Kokoelmat

Näyttelyt

Yleisöpalvelut

Taustayhteisöt

23+13+15+1+34+14+QTUOTOT JA AVUSTUKSET, %

OKM, vos23 %

13 %

15 %2 %

34 %

14 %

OKM hark.var.

Helsinki

Projektiavustukset

Omat tuotot

Hallinto, viestintä yms.

yleisavustukset

projektiavustukset

28

TalousMuseoviraston innovatiivisten hankkeiden

hausta. Samasta rahoituslähteestä sai avus-

tuksen myös Trafiikkimuseot ry:n hanke

Moniääninen ja -kanavainen viestintä, jonka

hakija oli Tekniikan museo. Saatu rahoitus

siirrettiin Trafiikkimuseot ry:lle, joka puoles-

taan osti Tekniikan museolta viestintäsuun-

nittelijan palveluita hankkeeseen liittyen

Yleisöpalvelutuotot, 77 743 € nousivat edel-

lisestä vuodesta reilulla 33 000 €:lla eli lähes

74 %. Muut tuotot (ilman yleisöpalvelutuot-

toja), yhteensä 149 766 €, laskivat edellisestä

vuodesta noin 15 700 €. Yhteistyö Helen Oy:n

kanssa Voimalamuseon avoinnapitopalve-

luista, Helsingin opetusviraston kanssa

Yritys kylä Helsinki-Vantaa-toiminnoista sekä

AiroIsland ry:n kanssa tuottivat noin 68 %

muista tuotoista.

Oman toiminnan tuotot ilman projektiavus-

tuksia nousivat 8,2% 227 509 €:oon.

Museon kuluista 65 % kohdistui kiinteisiin

kuluihin eli palkkoihin ja palkkioihin (39 %),

vuokriin (20 %) ja tilojen kiinteistökuluihin (6 %).

Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuo-

desta noin 2 % 658 651 €:oon.

Museon ja säilytystilojen vuokrat nousivat

1 865 €. Muut toimitilakulut laskivat edelli-

sestä vuodesta noin 95 000 €, mikä johtui laa-

jan museonkiinteistön peruskorjausremontin

muse olle vuonna 2016 aiheuttamista kustan-

nuksista.

Kokoelmatoiminnan kulut olivat 14 787 €,

josta 10 838 € kohdistui TAKO-verkostotyön

koordinointikustannuksiin.

Näyttelytoiminnan kulut olivat 409 906 €

ilman palkkoja ja palkkioita. Kuluista 12 % oli

vuonna 2016 valmistuneen Etäunelmia-näyt-

telyn leasingkustannuksia ja valtaosa Teknii-

kan maa -näyttelyn kustannuksia

Palvelu- sekä pedagogisen toiminnan kulut

olivat 15 238 €. Palvelutoimintojen kuluihin

kirjattiin edellisestä vuodesta poiketen

Museokortti-järjestelmän museolle aiheutta-

mat kustannukset, mikä selittää pääosin kus-

tannuksien kasvun yli kaksinkertaiseksi.

Hallintokuluihin museo käytti 119 156 €. Yli

40 000 €:n kasvu edelliseen vuoteen johtuu

kohonneista leasing- ja talouspalvelukuluista

sekä hallintokuluihin kirjatusta Trafiikkimuseot

ry:lle menona siirretystä hankeavustuksesta.

Markkinointiin sekä viestintään museo

käytti 12 006 €, vajaa 1 % kokonaiskuluista.

Summalla museolle painettiin nelivärinen toi-

mintakertomus, oltiin mukana pääkaupunki-

seudun matkailukartoissa ja valtakunnalli-

sissa puhelinpalveluissa sekä tehtiin aktii-

vista some-mainontaa.

Tilikausi päättyi 649 €:n ylijäämään, joka

siirrettiin taseen Ylijäämä/Alijäämä-tilille.

Taseen oma pääoma on tilikauden päät-

tyessä 26 077 €.

Tekniikan museon talous oli aikaisempiin vuo-

siin verrattuna poikkeuksellinen. Toimintame-

not kasvoivat lähes 23 % edellisvuodesta 1

672 694 €:oon. Suurin syy kasvuun on Teknii-

kan maa -perusnäyttelyn valmistuminen.

Museon tulot nousivat edellisestä vuodesta

24,5 %. Projektiavustuksia käytettiin 122 %

enemmän kuin edellisenä vuonna. Museon

saamat projektiavustukset muodostivat 34 %

museon tuotoista. Museo kasvatti myös omia

palvelu- ja muita tuottojaan yli 8 % edelliseen

vuoteen verrattuna. Yleisavustukset laskivat

lievästi.

Museon tuotoista 50 % tuli julkisina avus-

tuksina ja 50 % avustuksina yksityisiltä toimi-

joilta sekä oman toiminnan tuottoina.

Museon tulot olivat 1 673 355 €, joista oli

yleisavustuksia 872 865 €, projektiavustuksia

572 945 €, omia tuottoja 227 509 € ja korko-

tuottoja 36 €.

Yleisavustukset, 872 865 €, laskivat edelli-

seen vuoteen verrattuna 2 353 €. Val-

tionosuusavustus laski lähes 12 500 €

378 754 €:oon. OKM:n harkinnanvarainen toi-

minta-avustus nousi 10 100 €:lla edellisestä

vuodesta, 210 100 €:oon. Helsingin kaupun-

gin tuki oli edellisvuoden tapaan 251 011 €.

Kaupungin tuki ei kattanut museon kaupun-

gille kiinteistöstä maksamaa vuokraa, vaan

erotus oli 7 600 €. Taustayhteisöjen yleisenä

toiminta-avustuksena myöntämä tuki oli

33 000 €.

Projektiavustuksia, yhteensä 572 945 €,

museo sai 10 eri hankkeeseen 23 eri rahoi-

tuslähteestä. Suurin osa, 479 816 €, kohdistui

Tekniikan maa -hankkeeseen. Tekniikan

museon vastuulla oli myös TAKO-verkosto-

työn koordinointi, johon oli saatu rahoitus

29

Toiminta-avustukset

YLEISAVUSTUKSET 378 754 € Opetus- ja kulttuuriministeriö, VOS

210 100 € Opetus- ja kulttuuriministeriö, harkinnanvarainen toiminta-avustus

251 011 € Helsingin kaupunki

25 000 € Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

8 000 € Vantaan Energia

PROJEKTIAVUSTUKSET 203 823 € Tekniikan maa* Yritysyhteistyö

89 437 € Tekniikan maa Suomen Kulttuurirahasto

69 985 € Tekniikan maa TT-säätiö

40 000 € Tekniikan maa Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus

21 430 € Tekniikan maa Wihurin rahasto

15 000 € Tekniikan maa Insinöörijärjestöt

15 000 € Tekniikan maa Maa- ja vesirakennuksen tuki ry

10 000 € Tekniikan maa Suomi100-hanke/Valtioneuvoston kanslia

5 000 € Tekniikan maa Emil Aaltosen säätiö

4 141 € Tekniikan maa Tekniikan Edistämissäätiö

4 000 € Tekniikan maa Oskar Öflundin säätiö

2 000 € Tekniikan maa Maanmittauslaitos

25 000 € Museovirasto Trafiikkimuseot/Moniääninen ja -kanavainen viestintä*

13 962 € Trafiikkimuseot ry Trafiikkimuseot/Moniääninen ja -kanavainen viestintä*

17 936 € Mediatarinat jakoon Opetus- ja kulttuuriministeriö

12 953 € Pikasuodatuslaitoksen näyttelyuudistus HSY Ympäristöpalvelut

10 838 € TAKO-verkostotyön koordinointi* Museovirasto

3 022 € Tulevaisuuden kokoelmat* Wihurin rahasto

3 497 € Liikkuvuus: Museo aikuisten oppimisympäristönä Opetushallitus / Erasmus+

2 621 € Museot innovaatioalustoina* Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ESR

2 300 € Tanssin työpajat Taiteen edistämiskeskus

1 000 € ICOM Cimuset -työskentely ICOM Suomi

* Vuonna 2017 käytetty avustuksen osuus.

Keskeneräisiin projekteihin saaduista avustuksista vielä käyttämätön

osuus on aktivoitu seuraavalle tilikaudelle.

30

TASE 31.12.2017 31.12.2017 31.12.2016

Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 15 315,96 19 139,95Aineettomat hyödykkeet yhteensä 15 315,96 19 139,95Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 217,06 2 956,08Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 217,06 2 956,08Pysyvät vastaavat yhteensä 17 533,02 22 096,03

VAIHTUVAT VASTAAVATPitkäaikaiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0,00 0,00Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 31 133,99 24 344,26 Muut saamiset 0,00 9,18 Siirtosaamiset 12 882,72 60 842,79Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 44 016,71 85 196,23Saamiset yhteensä 44 016,71 85 196,23Rahat ja pankkisaamiset 124 682,80 211 852,54Vaihtuvat vastaavat yhteensä 168 699,51 297 048,77VASTAAVAA YHTEENSÄ 186 232,53 319 144,80

Vastattavaa

OMA PÄÄOMAOsake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 1 681,88 1 681,88Muut rahastot 4 204,70 4 204,70Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 4 204,70 4 204,70Edellisten tilikausien voitto (tappio) 19 541,95 40 280,63Tilikauden tulos 648,98 -20 738,68Oma pääoma yhteensä 26 077,51 25 428,53

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 20 713,17 11 251,02 Muut velat 8 281,15 9 084,96 Siirtovelat 131 160,70 273 380,29Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 160 155,02 293 716,27Vieras pääoma yhteensä 160 155,02 293 716,27VASTATTAVAA YHTEENSÄ 186 232,53 319 144,80

TULOS 1.1.–31.12.2017 2017 2016

Varsinainen toiminta

TUOTOTYleisöpalvelut/Muut tuotot 227 508,89 210 305,96Avustukset 572 945,11 258 015,46Tuotot yhteensä 800 454,00 468 321,42

KULUTHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot -525 595,42 -528 401,58 Henkilösivukulut -111 686,09 -116 087,23 Muut henkilöstökulut -21 369,14 -25 656,57Henkilöstökulut yhteensä -658 650,65 -670 145,38

Poistot ja arvonalentumisetPoistot tilikaudella -4 563,01 -985,36

Vuokrat -326 284,92 -324 420,14Muut toimitilakulut -106 116,73 -201 062,32Kokoelmatoiminta -14 786,81 -15 571,14Näyttelytoiminta -409 905,60 -52 073,26Palvelu- ja pedagog. toiminta -15 238,49 -6 714,10Hallinto ja muut kulut -119 156,15 -75 676,26Markkinointi ja viestintä -12 005,68 -10 110,34Myyntiartikkeleiden hankinta -5 985,82 -7 603,67Muut kulut yhteensä -1 009 480,20 -693 231,26KULUT YHTEENSÄ -1 672 693,86 -1 364 362,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -872 239,86 -896 040,58

Sijoitus-ja rahoitustoiminta yht. Tuotot 36,41 83,90 Kulut -12,57 0,00

Yleisavustukset yhteensä 872 865,00 875 218,00

TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 648,98 -20 736,68

31

ÅR 2017 I ETT NÖTSKAL

Museet upprätthålls av Stiftelsen för tekniska

museet och är det enda allmäntekniska

museet i Finland. År 2017 öppnades den

andra etappen i den ambitiösa basutställ-

ningsförnyelsen, utställningen Teknikens land,

på museet. Basutställningsförnyelsens mål är

att museet ska visa upp en upplevelserik

utställningshelhet som presenterar framste-

gen inom teknik och industri samt forsk-

ningen om dessa i det finländska samhället.

TILLTALANDE UTSTÄLLNINGARBasutställningen Teknikens land öppnades i

oktober 2017. Utställningen presenterar tek-

nologins omlopp och betydelse i uppbyggan-

det av Finland förr, nu och i framtiden. Samti-

digt öppnades ett område för evenemang,

växlande utställningar och fri vistelse. I sam-

band med utställningen publicerades artikel-

samlingen Miten Suomesta tuli Tekniikan

maa (Hur Finland blev Teknikens land), redak-

tör var FD Tiina Männistö-Funk.

I de tillfälliga utställningarna under 2017

undersöktes uppfinningar inom informa-

tions- och kommunikationsteknik genom

serier, utforskades gränssnitt mellan konst

och teknik med interaktiva ljud- och ljusverk

samt fördjupades kunskaperna om det hund-

raåriga Finlands trafikhistoria med hjälp av

miniatyrjärnvägar. Utställningen i Snabbfilter-

hallen förnyades. För museets producerades

två nya mobilguider om vattenrening och

Kungsgårdsholmens historia.

Den sista etappen i basutställningsförnyel-

sen, lärmiljön Minstingarnas verkstad, öpp-

nas hösten 2019. Fokus ligger på utveck-

lingen av barnets egen kreativitet och uppfin-

ningsrikedom samt utforskarglädje.

EN INSPIRERANDE LÄRMILJÖMed de 37  124 besökarna under 2017 slog

Tekniska museet återigen sitt besöksrekord.

I och med utställningen Teknikens land för-

nyades museets serviceutbud nästan helt.

Under året ordnades 340 olika tjänster, varav

222 var guidningar och 118 verkstäder. I

tjänsterna deltog 5 236 personer.

Inom ramen för utställningen Teknikens

land gjordes även ett samarbete baserat på

dans. I slutet av året visades det av Ismo

Dance Company producerade dansverket

Robotit eivät uneksi (Robotar drömmer inte)

19 gånger. I samarbete med centret för

modern dans, Uuden tanssin keskus Zodiak,

genomfördes 12 dansverkstäder Koneellista

(Mekaniskt). Dansverkstädernas målgrupp

var unga vuxna och ungdomar med särskilda

behov.

För publiken erbjöds 15 olika verkstads-

innehåll, som museet genomförde antingen

själv eller tillsammans med samarbetspart-

ner. I dessa deltog under året 1  272 skol-

elever och 407 andra museibesökare. Popu-

lärast var lovverkstäderna. Under två veckos-

lut före julen ordnades redan för åttonde

gången den populära julbelysningsverksta-

den.

Museet ordnade 15 publikevenemang som

lockade sammanlagt cirka 3 300 besökare.

Det av Utbildningsstyrelsen finansierade

Erasmus+ -mobilitetsprojektet Museo aikuis-

ten oppimisympäristönä (Tekniska museets

utställningsförnyelse 2017 – museet som en

lärmiljö för vuxna), som inleddes hösten

2015, slutfördes sommaren 2017. Inom pro-

jektet gjordes fyra mobilitetsperioder till Stor-

britannien och en till Nederländerna. Mobili-

tetsperiodernas perspektiv valdes i enlighet

med deltagarnas arbetsbeskrivning, kompe-

tens och önskemål för sin yrkesmässiga

utveckling.

Projektet Mediatarinat jakoon! (Dela medie-

historierna!) som finansierades av undervis-

nings- och kulturministeriet genomfördes

mellan september 2016 och november 2017.

Teman var ungdomarnas mediekultur och en

användarorienterad planering av tjänsterna.

Syftet var att i samarbete med skolor och

pilotgrupper i Helsingfors producera en verk-

stadsmodell och ett verksamhetssätt för

mediefostran som baserar sig på de ungas

egen mediekultur och utnyttjar förstärkt

verklighet. Inom projektet planerades en

verstadshelhet och verksamhetsmodellen

Mediatarinat jakoon - Nuorten mediakulttuu-

ria tallentamassa ja tukemassa publicerades

i november på finska och engelska på Tek-

niska museets webbplats.

Tekniska museet är ett av tre pilotmuseer

som deltar i Finlands museiförbunds ESF-pro-

jekt Tarinat peliin (Historierna till spel), som

pågår fram till slutet av 2018. Målet är att

öppna upp museernas kulturarvsinnehåll för

experter inom spelbranschen så att dessa

kan använda museernas material på ett

32

mångsidigt sätt för att utveckla intressanta,

berättelsebaserade digitala tillämpningar i

spelform.

EN UPPLEVELSERIK MÖTESPLATSTekniska museet har utvecklat sin verksam-

het som en upplevelserik mötesplats och

vidareutvecklat museet till ett levande eve-

nemangscenter där såväl familjer som konfe-

rensgäster och invånare i närområdet och

turister, skolelever och seniorer samt fack-

män och amatörer inom tekniska branscher

träffas.

Tekniska museet producerar öppethåll-

nings- och publiktjänster från april till oktober

i Kraftverksmuseet, som upprätthålls av

Helen Oy. År 2017 hade Kraftverksmuseet

13 970 besökare.

Företagsbyn Helsingfors-Vanda är en

levande lärmiljö som upprätthålls av Helsing-

fors stads utbildningsverk, Ekonomiska Infor-

mationsbyrån TAT och Vanda stad. Läropake-

tet om samhälle, arbetsliv och entreprenör-

skap är en miniatyrstad där eleven utöver sitt

yrke samt agerar som konsument och med-

borgare i samhället. Företagsbyn Helsing-

fors-Vanda bedriver sin verksamhet i Rödteg-

elhallen och besöktes av cirka 7 200 elever.

Företagsbyn delar Rödtegelhallen med för-

eningen Airo Island ry, som upprätthåller ett

showroom och en lärmiljö för robotik och arti-

ficiell intelligens. Föreningen fungerar som

projektplattform och projektinitiativtagare

inom detta område. Tekniska museet är en av

de stiftande medlemmarna i föreningen. För-

eningen ordnade under året möten, semina-

rier och andra evenemang. Airo Islands eve-

nemang hade ungefär 2 500 besökare.

Tekniska museet är medlem i föreningen

Trafiikkimuseot ry som består av 10 museer

inom trafik- och kommunikationsbranschen.

Samarbetsnätverket producerar tjänster som

hjälper medlemsmuseerna att bättre nå sin

publik. Bland annat ger föreningen ut tid-

ningen Trafiikki, upprätthåller en webbutik

och ordnar utbildningar för de anställda vid

medlemsmuseerna.

Trafiikki-museernas videoserie Minuutiksi

museoon (En minut i museet) firade 100-års-

jubileet av Finlands självständighet med 52

filmer om temat kommunikation och trafik.

Varje fredag under året publicerades en ny

film på Trafiikki-museernas YouTube-kanal

och på Facebook. Projektet hade som mål att

hitta nya vägar att öppna upp museernas

digitala material. Tekniska museet deltog i

projektet med fem filmer.

Tekniska museet sitter i den internationella

kommittén för museer och samlingar inom

området vetenskap och teknologi, CIMUSET,

som lyder under ICOM. Chefen för upplevel-

ser och inlärning, Johanna Vähäpesola, är

sekreterare för kommitténs styrelse. Museet

deltar även i verksamheten vid den nordiska

vetenskapscenterföreningen NSCF.

Projektet Museo olohuoneena (Museet

som vardagsrum), som bedrivs av Yrkeshög-

skolan Metropolia, Tekniska museet och

stadsdelsföreningen Artova ingår i projekt-

helheten People’s Smart Sculpture inom det

EU-finansierade programmet Kreativa

Europa. Projektet pågår fram till år 2018 och

har som mål att utveckla museet som ett var-

dagsrum för området, speciellt för unga och

unga vuxna. Detta eftersträvas genom att

utnyttja olika metoder inom tillämpad konst

samt genom att utveckla nya teknologier.

I oktober 2017 startades det ESF-finansie-

rade utvecklingsprojektet Museerna som

innovationsplattformar, som utvecklar nya

verksamhetsmodeller för museer och andra

organisationer som arbetar med unga. Pro-

jektet undersöker hur museer kan möjliggöra

eller agera som plattformar för samhällelig

verksamhet. Målet är att bygga upp ett sam-

arbete mellan högskolor, aktörer inom entre-

prenadfostran och museer samt att utveckla

högskolestuderandenas innovationsutbild-

ning och arbetslivsfärdigheter. Projektet

genomförs i ett samarbete mellan museet

Aboa Vetus & Ars Nova, Tekniska museet,

yrkeshögskolan Humanistinen ammattikor-

keakoulu och Ung företagsamhet rf och

pågår fram till sommaren 2019.

ETT ATTRAKTIVT RESMÅLGammelstadsforsens område är en på riks-

nivå unik industriell kulturmiljö. Museet betjä-

nar turister på finska, svenska och engelska

och allt nytt utställningsinnehåll produceras

på minst tre språk.

Museikortet, som lanserades av Finlands

museiförbund i maj 2015, har lockat nya

besökare till Tekniska museet. Tekniska

museet är också med i programmet Helsinki

Card som riktas till turister.

BETYDANDE SAMLINGARTekniska museets samlingsarbete är baserat

på samlingspolicyn som uppdaterades 2017.

Museets samlingar innefattar cirka 56  550

föremål, 50 600 böcker och 55 400 fotogra-

fier. Museet har ett omfattande historiskt

arkiv från industri- och teknikbranschen.

De viktigaste uppdragen inom samlingsar-

betet under året var anknutna till projektet

Teknikens land. Krävande uppdrag med

anslutning till samlingarna var planeringen

och genomförandet av nedmonteringen av

två gamla utställningar samt arbetet för att

inventera, undersöka och digitalisera före-

målen till de nya utställningarna, välja, kon-

servera och transportera objekten, doku-

33

mentationen och återlämnandet av lånade

föremål.

Tekniska museet fick en betydande sam-

lingsdonation av Fingrid Oyj. Under året flyt-

tades sammanlagt 164 föremål och 311

böcker från det nedlagda elmuseet Elektras

lokaler till Tekniska museets lagerutrymmen.

Samlingens mest centrala del är verktyg och

tillbehör för byggande och underhåll av

stamnätet.

Tekniska museets samlingar utökades med

donationer från privatpersoner, företag och

samfund. Till samlingarna mottogs 236 före-

mål och 261 bilder. För utställningen Tekni-

kens land intervjuades bland annat uppfin-

nare av en mobil lösning för observation av

hälsotillståndet, en ingenjör som arbetat för

Nokia och en forskare med specialområdet

individualiserad medicin. Av dessa begärdes

även donationer, varav en del är utställda på

utställningen Teknikens land. Två föremål

avskrevs från samlingarna.

Akseli-konsortiets webbportal Arjenhistoria.

fi och Nationella digitala bibliotekets Fin-

na-tjänster gör Tekniska museets samlingar

tillgängliga och åtkomliga för publiken. I slutet

av 2017 fanns 3 780 fotografier och 1 551 före-

mål från museets samlingar tillgängliga i sys-

temen. Ungefär 12 procent av museets sam-

lingar har digitaliserats till systemet för sam-

lingsförvaltning Akseli. Undersamlingskunder

i Akseli är Elisa Oyj:s historiska bildsamling

och Målarmuseets föremålssamling.

Tekniska museet medverkar aktivt i det

riksomfattande TAKO-samarbetsnätverket

för dokumentation och samlingar och sam-

lingschefen Kirsi Ojala är ordförande för poo-

len Produktion, tjänster och arbetsliv. Dess-

utom sitter museet med i fem arbetsgrupper

och är en aktiv medlem i poolen Kommunika-

tion, trafik och turism. Samlingschefen är

också medlem i hela TAKO-nätverkets styr-

grupp. 2017 koordinerade Tekniska museet

användningen av den finansiering som

Museiverket beviljat för verksamheten inom

TAKO-nätverket.

Poolen Produktion, tjänster och arbetsliv

framställde två publikationer inom projektet

Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC (ABC för

att rädda kulturarvet) med Museiverkets

finansiering för innovativa projekt: Pelastus-

dokumentoinnin parhaat käytännöt (Finlands

museiförbunds publikationer) och Yritys – tal-

lenna toimintasi! (Finlands museiförbunds

publikationer 74).

I slutet av året startade projektet Tule-

vaisuuden kokoelmat (Framtidens samlingar)

som utvecklar verksamhetssätt för aktivt utö-

kande av samlingarna och berikande av

informationsinnehållen i de befintliga sam-

lingarna. Att kunna de egna samlingarna allt

bättre och utöka dem systematiskt är grund-

läggande förutsättningar för Tekniska muse-

ets verksamhet. I sin helhet förbättrar projek-

tet tillgängligheten av museets samlingar.

Projektet pågår fram till slutet av maj 2018

och våren 2018 ansökte man om fortsatt

finansiering för det.

ADMINISTRATIONStyrelsen för Stiftelsen för tekniska museet

sammanträdde sex gånger under året. I arbe-

tet låg fokus på beredning av strategin för åren

2018–2020 och man dryftade olika sätt att

stärka museets finansieringsbas. Kontakterna

med museets bakgrundsorganisationer stärk-

tes genom styrelseordförandes och museidi-

rektörens förhandlingsrunda med industri-

och ingenjörsorganisationer. Styrelsen star-

tade även beredningen av Stiftelsen för tek-

niska museets kommande 50-årsjubileum.

Stiftelsens delegation sammanträdde två

gånger. I stiftelsens delegation var samtliga

instanser som upprätthåller Tekniska muse-

ets verksamhet representerade.

Stiftelsen för tekniska museet förnyade

sina stadgar så att de motsvarar bestämmel-

serna i den nya stiftelselagen.

2017 hade museet åtta tillsvidareanställda

medarbetare. Museet hade sju visstidsan-

ställda medarbetare och inom kundtjänsten

arbetade åtta deltidsanställda medarbetare.

Vid museet utfördes 17,3 årsverken, vilket är

0,7 årsverken färre än året innan.

Museet är Helsingfors stads hyresgäst i tre

olika byggnader i det gamla vattenverkets

utrymmen på Kungsgårdsholmen. Den totala

byggnadsytan är 5 570 m². Museets 20-åriga

hyreskontrakt gick ut i slutet av 2017 och i

början av hösten 2017 tecknades ett nytt

avtal för åren 2018–2032 med stadens Lokal-

central.

Museet hyrde lagerutrymmen för samling-

arna i Högfors av Componenta Oyj och i

Jyväskylä av Yhtymä-Inhill Oy, sammanlagt

1 125 m². I lagret i Högfors hyrdes även extra

utrymme för de föremål som donerades av

Fingrid Oyj.

Inom kommunikation och marknadsföring

låg tyngdpunkten på utställningen Teknikens

land. Också utställningens samarbetspartner

informerade aktivt medier och sina egna nät-

verk om utställningen. I samband med invig-

ningen av utställningen genomfördes en tre

månader lång bannerkampanj i Google.

I början av året inleddes temat #kokoelma-

keskiviikko i sociala medier som synliggör

museets samlingar. Man införde ett elektro-

niskt nyhetsbrev och ett tackbrev till kun-

derna som utnyttjat tjänsterna. Dessutom

informerades skolor om tjänsterna för skol-

34

elever och för lärare ordnades en lärarkväll.

Museet deltog i den webbaserade informa-

tionstjänsten Kysy museolta, webbportalen

Arjen historia och Finna-söktjänsten.

EKONOMITekniska museet hade ett ekonomiskt sett

exceptionellt år jämfört med tidigare år.

Omkostnaderna ökade med nästan 23 pro-

cent jämfört med det föregående året, till

1 672 694 euro. Huvudorsaken till ökningen är

färdigställandet av basutställningen Tekni-

kens land.

Museets inkomster ökade med 24,5 pro-

cent från det föregående året. Projektbidrag

användes 122 procent mer än året innan.

Projektbidragen som museet fick utgjorde 34

procent av museets intäkter och bidrag.

Museet ökade även de egna intäkterna från

tjänster och annan verksamhet med över 8

procent jämfört med det föregående året.

Museets inkomster uppgick till 1  673  355

euro, varav 872 865 euro var allmänna under-

stöd, 572 945 euro projektunderstöd, 227 509

euro egna intäkter och 36 euro ränteintäkter.

Av museets intäkter var 50 procent offent-

liga bidrag och 50 procent bidrag från privata

aktörer och intäkter från den egna verksam-

heten.

De allmänna bidragen, 872 865 euro, mins-

kade med 2 353 euro jämfört med det föregå-

ende året. Stödet i form av statsandel mins-

kade med nästan 12  500 euro till 378  754

euro. UKM:s prövningsbaserade verksam-

hetsbidrag ökade med 10 100 euro från året

innan, till 210 100 euro. Precis som året innan

uppgick Helsingfors stads bidrag till 251 011

euro. Stadens bidrag täcker inte den hyra

som museet betalar till staden för fastighe-

ten. Skillnaden är 7  600 euro. Det allmänna

verksamhetsanslaget som beviljades av bak-

grundsorganisationerna uppgick till 33  000

euro.

Museet fick projektbidrag om totalt 572 945

euro för 10 olika projekt från 23 olika finansie-

ringskällor.

Kundtjänstintäkterna, 77  743 euro, ökade

med nästan 74 procent från det föregående

året. De övriga intäkterna minskade med

cirka 15  700 euro jämfört med det föregå-

ende året.

Personalkostnaderna minskade med unge-

fär 2 procent från fjolåret till 658 651 euro.

Hyrorna för museet och lagerutrymmena

ökade med 1 865 euro. De övriga lokalkostna-

derna minskade med cirka 95 000 euro från

det föregående året. Orsaken till detta var de

höga kostnaderna för totalrenoveringen av

den stora museibyggnaden som gjordes

2016.

Kostnaderna för samlingsverksamheten

var 14 787 euro, varav 10 838 euro användes

till koordinering av arbetet i TAKO-nätverket.

Kostnaderna för utställningsverksamheten

var 409 906 euro utan löner och arvoden. Av

kostnaderna var 12 procent leasingkostna-

der för utställningen Teledrömmar, som stod

färdig 2016. Merparten bestod av kostnader

för utställningen Teknikens land.

Utgifterna för tjänsterna och den pedago-

giska verksamheten var 15 238 euro. Under

utgifterna för tjänster bokfördes de kostna-

der som Museikortssystemet orsakat för

museet. Metoden skiljer sig från det föregå-

ende året och förklarar i huvudsak att kostna-

derna mer än fördubblades.

De administrativa kostnaderna uppgick till

119 156 euro. Ökningen på över 40 000 euro

beror på att kostnaderna för leasing och eko-

nomiska tjänster ökat och på projektbidraget

som överfördes till Trafiikkimuseot ry som

utgift och som bokfördes under de adminis-

trativa kostnaderna.

Till marknadsföring och kommunikation

använde museet 12 006 euro, knappt 1 pro-

cent av totalkostnaderna.

Räkenskapsperioden resulterade i ett över-

skott om 649 euro, vilket överfördes till kon-

tot Överskott/Underskott i balansräkningen.

Eget kapital i balansräkningen är 26 077 euro

vid utgången av räkenskapsperioden.

35

2017 IN BRIEF

The Museum, which is run by the Museum of

Technology Foundation, is the only general

museum of technology in Finland. In 2017 the

Museum opened the second part of its

ambitious permanent exhibition update, the

TechLand exhibition. The goal of the perma-

nent exhibition update is to ensure that the

Museum features an unforgettable exhibition

entity that highlights the role of technology,

industry and their research in Finnish society.

POWERFUL EXHIBITIONSThe TechLand exhibition was opened in Octo-

ber 2017. The exhibition showcases the past,

present and future of technology and indus-

try, revealing the influence of technology on

daily life, work and the environment. An arti-

cle publication How did Finland become the

Land of Technology? (Miten Suomesta tuli

Tekniikan maa) edited by Tiina Män-

nistö-Funk, M.A., was published in connec-

tion with the exhibition.

The 2017 temporary exhibitions explored of

information and communications technology

through comic strips, studied the interfaces

between art and technology with the help of

interactive light and sound installations and

focused on the history of traffic during the

100 years of Finnish independence with

model railways. The Rapid Filtration Unit exhi-

bition was renewed. The new mobile guides

on water treatment and the history of the

Kuninkaankartanonsaari were produced for

the Museum.

The final phase of the permanent exhibition

update, the Pienten Paja learning environ-

ment, will be opened in autumn 2019. It cen-

tres around the development of each child’s

own creativity and inventiveness, and the joy

of exploration and discovery.

INSPIRING LEARNING ENVIRONMENTIn 2017, the Museum broke yet another visi-

tor record with 37,124 visitors.

Along with the TechLand exhibition, the

service selection of the Museum was

reformed. 340 different services were organ-

ised during the year, 222 of these were

guided tours and 118 workshops. 5,236 peo-

ple participated in the services.

Dance-related cooperation was also

included in the TechLand exhibition. Robots

Don’t Dream (Robotit eivät uneksi) dance

performance by Ismo Dance Company was

performed 19 times at the end of 2017. 12

Mechanical (Koneellista) dance workshops

were organised in cooperation with Zodiak –

Center for New Dance and targeted to young

adults with special challenges.

15 different workshop contents were made

available to the audience either by the

Museum alone or in cooperation with our

partners, and 1,272 schoolchildren and 407

other museum visitors attended them during

the year. Workshops organised during school

holidays were the most popular. Christmas

lights workshops were organised for the

eighth time during two weekends before

Christmas.

15 public events were organised and drew

approximately 3,300 visitors to the Museum.

The “Museum as a learning environment

for adults” (Tekniikan museon näyttelyuudis-

tus 2017 - museo aikuisten oppimis ympä-

ristönä) Erasmus+ mobility project launched

in the autumn of 2015 and funded by the

Finnish National Agency for Education was

finalised in the summer of 2017. Four of the

exchange periods were directed to the UK

and one to the Netherlands. The viewpoints

of the exchange periods were selected

based on the participants’ job descriptions,

competence and own professional develop-

ment goals.

The Sharing Media Stories! (Mediatarinat

jakoon!) project funded by the Ministry of

Education and Culture was implemented

between September 2016 and November

2017. The themes of the project included

young people’s media culture and user-ori-

ented planning of services. The goal was to

join efforts with Helsinki-based schools and

pilot groups to create a workshop model and

approach to media education that utilises

reality and is based on young people’s own

media culture. A workshop entity that chal-

lenged young people to take on the role of

content producers was planned during the

project. The Sharing Media Stories – Record-

ing and supporting young people’s media cul-

ture operating model was published in

November in Finnish and English at the Muse-

ums website.

36

The Museum of Technology is one of the

three pilot museums involved in the Tarinat

peliin ESF project that will be continued until

the end of 2018. The goal is to open the cultural

heritage contents of various museums to the

diverse use of game industry experts so that

interesting, gamified digital solutions can be

developed based on stories arising from

Museum materials.

MEMORABLE MEETING PLACEThe Museum of Technology has developed

its operations as a memorable meeting place

and constructed the Museum as an event

centre where family and conference visitors,

as well as local residents and tourists, school-

children and seniors, technology profession-

als and enthusiasts, cross paths.

The Museum of Technology provides open-

ing and customer services for the Power

Plant Museum maintained by Helen Oy from

April to October. During 2017, the Power

Plant Museum had 13,970 visitors.

Me & MyCity Helsinki-Vantaa is a life-like

learning environment maintained by the City

of Helsinki Education Department, the Eco-

nomic Information Office (TAT) and the City of

Vantaa. It is a consolidated learning environ-

ment on society, working life and entrepre-

neurship intended for sixth graders, which

gives the pupils an opportunity to work in a

vocation and act as a consumer and citizen

as part of society. Approximately 7,200 pupils

visited Me & MyCity Helsinki-Vantaa in the

Museum’s Redbrick building.

The Redbrick building is shared by Me &

MyCity Helsinki-Vantaa and Airo Island Asso-

ciation, which maintains a robotics and artifi-

cial intelligence showroom and learning envi-

ronment in addition to acting as a project

platform and catalyst in the field. In 2017 the

association organised meetings, seminars

and other events. Airo Island events were vis-

ited by approximately 2,500 people.

The Museum of Technology is a member of

the Trafiikki Museums Association consisting

of ten museums operating in the fields of

traffic and communications. This cooperation

network produces services that help its

member museums better capture their audi-

ences. Among other things, the association

publishes the Trafiikki magazine, maintains an

online store and organises training courses

for the personnel of member museums.

The Trafiikki Museum’s Minute in a Museum

video series celebrated the 100th anniver-

sary of Finland’s independence with 52 vid-

eos connected to communication and traffic.

A new video was published on every Friday

of the year at the YouTube channel and Face-

book page of the Trafiikki Museums. The goal

of the project was to find new ways of open-

ing the digital materials of the museums. The

Museum of Technology was involved in the

project with five videos.

The Museum of Technology operates in the

International Committee for Museums and

Collections of Science and Technology

(CIMUSET) belonging to the International

Council of Museums (ICOM). Johanna

Vähäpesola, Head of Exhibitions and Learn-

ing, acts as the Secretary of the CIMUSET

Board. The Museum is also involved in the

operations of the Nordic Science Centre

Association NSCF.

The Neighbourhood Living Room, a project

of the Helsinki Metropolia University of

Applied Sciences, the Museum of Technology

and the Artova neighbourhood association, is

part of the People’s Smart Sculpture project

collection in the Creative Europe funding pro-

gramme of the EU. The goal of the project

lasting until 2018 is to develop the Museum

as a living room for the neighbourhood,

especially among adolescents and young

adults. This is done by utilising a variety of

methods of applied arts as well as by devel-

oping new technologies.

The ESF-funded Museums as innovation

platforms development project was launched

in October 2017. The project develops new

operating models for the use of museums

and other organisations operating with

young people. The project studies how muse-

ums can act as enablers or platforms of soci-

etal activities. The goal is to build cooperation

between universities, entrepreneurship train-

ing operators and museums and to develop

the innovation education and working life

skills of university students. The project is a

joint effort of Aboa Vetus & Ars Nova

Museum, the Museum of Technology, Humak

University of Applied Sciences and Junior

Achievement Finland and will continue until

the summer of 2019.

ATTRACTIVE TOURIST DESTINATIONThe area of the Vanhankaupunginkoski rapids

is a nationally unique industrial culture envi-

ronment. The Museum serves tourists in

Finnish, Swedish and English, and all new

exhibition contents are produced at least in

these three languages.

The Museum Card, introduced by the Finn-

ish Museums Association in May 2015, has

brought new visitors to the Museum. The

Museum of Technology also participates in the

Helsinki Card programme aimed at tourists.

NOTABLE COLLECTIONSThe Museum of Technology’s collection work

is based on the Museum’s collection policy,

updated in 2017. The Museum collections

include approximately 56,550 items, 50,600

books and 55,400 photographs. In addition,

37

the museum has a vast historical archive on

the fields of industry and technology.

The key tasks of the 2017 collection work

were related to the TechLand project. Par-

ticularly demanding collection tasks included

planning and implementing the demolition of

two old exhibitions and making inventory,

researching, digitalising, choosing objects,

conserving and transporting new exhibition

items, photographs and archives as well as

taking care of documentation and returning

items on loan.

The Museum of Technology received a sig-

nificant collection donation from Fingrid Oyj.

A total of 164 items and 311 books were

transported from the premises of the Elec-

tricity Museum Elektra, which ended its oper-

ation, to the storages facilities of the Museum

of Technology during 2017. The key part of

the collection includes tools and supplies

related to the construction and maintenance

of the national grid.

The Museum of Technology collections

were expanded with donations from private

persons, companies and communities. A

total of 236 items and 261 photographs were

received into the collections. For the Tech-

Land exhibition, inventors of a mobile health

monitoring solution, a former Nokia engineer

and a researcher of personalised medicine

were interviewed and asked for donations. 2

removals were made from the collection.

The Akseli consortium’s Arjenhistoria.fi ser-

vice and National Digital Library's Finna ser-

vices make the collections of the Museum of

Technology available to the public. At the end

of 2017, the systems provided access to

3,780 photographs and 1,551 items of the

Museum collection. Roughly 12% of the

Museum’s collections have been digitised in

the Akseli collection management system.

Akseli’s sub-collection clients include the his-

torical photograph collection of Elisa Oyj and

the item collection of the Painter Museum.

The Museum of Technology is an active

operator in the TAKO network, which pro-

motes national acquisition, documentation

and collection collaboration, and Kirsi Ojala,

Collection Manager, is the chair of the Indus-

try, Services and Working Life pool. The

Museum is also involved in five different

work groups and an active member of the

Communications, Traffic and Tourism pool.

The Collection Manager is also a member of

the steering group of the entire TAKO net-

work. In 2017, the Museum of Technology

coordinated the use of finances granted by

the National Board of Antiquities for TAKO

network operations.

The Production, Services and Working Life

pool produced two online publications in the

ABCs of Preserving Cultural Heritage project

with the funding from the National Board of

Antiquities support for innovative projects:

The Best Practices of Rescue Documentation

(Pelastusdokumentoinnin parhaat käytännöt)

(publications of the Finnish Museums Associ-

ation 73) and Company – document your

operations! (Yritys – tallenna toimintasi!)

(Publications of the Finnish Museums Associ-

ations 74).

The Collections of the Future project was

launched at the end of 2017 and develops

operating methods for the active gathering of

collections and enriching the information

contents of existing collections. Gaining a

better grasp of the Museum’s collection and

systematically expanding it are basic prereq-

uisites for enabling the Museum of Technol-

ogy to act as documenter of the past and an

arena for the field of technology scanning the

future. All and all, the project will improve the

accessibility of the Museum collections. The

project will continue until the end of 2018,

and further funding has been applied.

MANAGEMENTThe Board of the Museum of Technology

Foundation met six times during the year. The

focus of the work was on preparing the strat-

egy for the years 2018–2020, and ways of

enforcing the Museum’s financing base were

also considered. Connections to the Muse-

um’s background communities were

enforced with the negotiation round between

the Chairman of the Board and the Museum

Director and the industrial and engineering

organisations. The Board also launched the

preparations for the 50th anniversary of the

Museum of Technology Foundation in 2019.

The Foundation Council met twice. All of

the parties promoting the operations of the

Museum of Technology are represented in

the Foundation Council.

The code of the Museum of Technology

Foundation was renewed to correspond with

the requirements of the new Foundations Act.

In 2017, eight people were permanently

employed at the Museum, seven people had

fixed-term contracts and eight people

worked in part-time in customer service

tasks. The Museum employees completed

17.3 person-years, which is 0.7 person-years

less than in the previous year.

The Museum is a tenant of the City of Hel-

sinki in three buildings in the old premises of

the water supply plant on the Kuninkaankar-

tanonsaari island. The total surface area is

5,570 m². The Museum’s 20-year lease agree-

ment expired at the end of 2017, and a new

agreement was made with the City of Hel-

38

sinki Premises Centre for 2018–2032.

The Museum leased a total of 1,125 m² of

storage space for collections from Compo-

nenta Oyj in Karkkila and Yhtymä-Inhill Oy in

Jyväskylä. Additional space was also leased

at the Karkkila storage space for the items

donated by Fingrid Oyj.

The main focus of communications and

marketing was on the TechLand exhibition.

Exhibition partners also actively communi-

cated to the media and on their own web-

sites about the exhibition. A 3-month Google

banner campaign was implemented in con-

nection with the exhibition opening.

A social media theme called #kokoelma-

keskiviikko (Collection Wednesday) making

the Museum collections visible was launched

at the beginning of 2017. Electronic newslet-

ter and a thank-you letter for customers who

used the services were also introduced. In

addition, special communications regarding

services for schoolchildren were directed to

schools and a teachers’ evening was

arranged.

The Museum was involved in the Kysy

museolta, Arjenhistoria.fi and Finna online

services.

FINANCESIn comparison to previous years, the finances

of the Museum of Technology are excep-

tional. Operation costs increased almost 23%

from the previous year to EUR 1,672,694. The

main reason for the increase was the com-

pletion of the TechLand exhibition.

The Museum’s revenue increased 24.5%

from the previous year. 122% more project

subsidies were used than during the previ-

ous year. Project subsidies received by the

Museum formed 34% of the Museum’s reve-

nue and subsidies. The Museum increased its

own service and other profits more than 8%

from the previous year. The Museum’s reve-

nue was EUR 1,673,355, which included EUR

872,865 in general subsidies, EUR 572,945 in

project subsidies, EUR 227,509 in its own

returns, and EUR 36 in interest income.

50% of Museum revenue came as public

subsidies and 50% as subsidies for projects

from private sector and as profits from the

Museum’s own operations.

The general subsidies, EUR 872,865,

decreased from the previous year by EUR

2,353. The state subsidy dropped by almost

EUR 12,500 to EUR 378,754. The discretionary

operating grant from the Ministry of Educa-

tion and Culture increased by EUR 10,100

from the previous year to EUR 210,100. The

subsidy from the City of Helsinki remained

the same as in the previous year, EUR

251,011. The subsidy does not cover the rent

of the property paid by the Museum to the

City, the difference being EUR 7,600. The sub-

sidy granted by background communities

stood at EUR 33,000.

The Museum received EUR 572,945 in sub-

sidies for 10 different projects from 23 differ-

ent funding sources.

The profits from services offered to the

public, EUR 77,743, increased by almost 74%

from the previous year. Other returns

decreased from the previous year by approx-

imately EUR 15,700.

Personnel costs decreased by about 2%

from the previous year to EUR 658,651.

The leasing costs of the Museum and the

storage facilities increased by EUR 1,865.

Other facility costs decreased by approxi-

mately EUR 95,000 from the previous year,

due to the expenses incurred by the exten-

sive basic renovation of the Museum pro-

perty in 2016.

The costs of collection activities totalled

EUR 14,787, of which EUR 10,838 were coor-

dination costs of TAKO network activities.

The costs of exhibition activities stood at

EUR 409,906, not including wages and com-

pensations. 12% of the expenses were leasing

costs of the Teledreams (Etäunelmia) exhibi-

tion completed in 2016, and a majority were

costs related to the TechLand exhibition.

The costs of service and pedagogical activ-

ities totalled EUR 15,238. Unlike during the

previous year, the costs incurred to the

Museum by the Museum Card system were

entered into service costs, which for the

most part explains the costs being more than

doubled.

Administrative expenses stood at EUR

119,156. This increase of more than EUR

40,000 was caused by the increased leasing

and financing service costs as well as the

project subsidy transferred to the Trafiikki

Museums Association entered as an admin-

istrative expense.

The Museum used EUR 12,006 in marketing

and communications, less than 1% of the

overall expenses.

The accounting period ended with a sur-

plus of EUR 649, which will be transferred to

the balance sheet surplus/deficit account. At

the end of the financial period, the equity in

the balance sheet was EUR 26,077.

39

MISSIOTekniikan museo on valtakun-

nallinen erikoismuseo, joka

tallentaa, tutkii, tulkitsee ja

välittää tekniikan ja teollisuuden

menneisyyttä, nykypäivää ja

tulevaisuutta.

VISIOTekniikan museon visio on toi-

mia innostavana oppimisympä-

ristönä, elämyksellisenä kohtaa-

mispaikkana ja vetovoimaisena

matkailukohteena.

ARVOTMuseon arvoja ovat edelläkävi-

jyys, verkottunut toimintatapa ja

yleisötyön osaaminen.

MISSIONTekniska museet är ett riksom-

fattande specialmuseum, som

dokumenterar, forskar i, tolkar

och förmedlar teknikens och

industrins förflutna, nutid och

framtid.

VISIONTekniska museet är en inspire-

rande inlärningsmiljö, en upp-

levelserik mötesplats och ett

attraktivt resmål.

VÄRDENBanbrytarskap, ett nätverksori-

enterat arbetssätt och kunnigt

publikarbete.

MISSIONThe Museum of Technology is

a national specialised museum

which records, studies and

presents the past, present

and future of technology and

industry.

VISIONThe Museum of Technology

serves as an inspiring learning

environment, a memorable

meeting place and an attractive

tourist destination.

VALUESPioneering, networking and

expertise in audience develop-

ment.