toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12 · jaurvallisuuden t seurannan...

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat1.1.–31.12.2010

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosPL 30 (Mannerheimintie 166)00271 HelsinkiPuhelin: 020 610 6000www.thl.fi

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2010

Toimintakertom

us ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2010

2011

Unigrafia OyHelsinki 2011

3THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2010

Sisällys

1 Toimintakertomus...............................................................................................................5 1.1 Johdonkatsaustoimintaan.................................................................................................. 5 1.2 Vaikuttavuus.......................................................................................................................... 6 1.3 Toiminnallinentehokkuus.................................................................................................11 1.3.1 Toiminnantaloudellisuusjatuottavuus...............................................................12 1.3.2 Maksullisentoiminnantulosjakannattavuus.....................................................16 1.3.3 Yhteisrahoitteinentoimintajamaksutontoiminta.............................................25 1.4 Tuotoksetjalaadunhallinta................................................................................................27 1.4.1 Suoritteidenmäärätjaaikaansaadutjulkishyödykkeet......................................28 1.4.2 Palvelukykysekäsuoritteidenjajulkishyödykkeidenlaatu...............................51 1.5 Henkistenvoimavarojenhallintajakehittäminen.........................................................53 1.6 Tilinpäätösanalyysi............................................................................................................58 1.6.1 Rahoitusrakenne......................................................................................................58 1.6.2 Talousarviontoteumalaskelma..............................................................................60 1.6.3 Tuotto-jakululaskelma..........................................................................................64 1.6.4 Tase............................................................................................................................66 1.7 Sisäisenvalvonnanarviointi-javahvistuslausuma........................................................68 1.8 Arviointientulokset...........................................................................................................70 1.9 Yhteenvetotiedotväärinkäytöksistä..................................................................................70

2 Tuotto-jakululaskelma....................................................................................................71

3 Tase.....................................................................................................................................72

4 Liitetiedot..........................................................................................................................74

5 Allekirjoitukset..................................................................................................................83


1 TOIMINTAKERTOMUS

Terveydenjahyvinvoinninlaitoksen(THL)tulostavoitteetvuodelle2010sekäkokotulossopi-muskaudellevuosille2008–2011määriteltiinSTM:nkanssasolmitussatulossopimuksessasekävaltiontalousarviossa.THL:nalaisten laitostentulostavoitteetmääriteltiintulossopimuksissa,jotkamielisairaalatjakoulukoditovattehneetTHL:nkanssa.ToimintakertomusjatilinpäätösnoudattavatSTM:njaValtiokonttorinohjeita.

Vuosi2010oliTHL:ntoinentoimintavuosi,jotenedellytettyävertailutietoakahdeltaedelli-seltätoimintavuodeltaonmahdollistatuottaaainoastaanmielisairaaloidenjakoulukotienosalta.THL:nseurantajärjestelmäteivätvielätoimikaikiltaosinkattavasti,jotentoimintakertomuksessaonpuutteitaraportoinninkattavuudessajatarkkuudessa.

Selkeydenvuoksitoimintakertomuksessakäytettäänjohdonmukaisestiseuraaviakäsitteitä:• THL-kirjanpitoyksikkö=THLjasenalaisetlaitokset(Valtionmielisairaalatjakoulukodit)• THL=Terveydenjahyvinvoinninlaitos(ilmanalaisialaitoksia)• Alaisetlaitokset=Valtionmielisairaalatjakoulukodit

THL:nvuoden2010tulossopimukseenonkirjattuyksilöityinätulostavoitteinavainministeriönkannaltakeskeisettavoitteetpyrkimättäsopimusvuodenkokotoiminnankattamiseen.Toimin-takertomuksessatulossopimuksessaasetetuttavoitteet,niidentoteuma,tulosanalyysijaarvioonesitettynoudattaentulossopimuksenotsikointiajataulukkomuotoa.Sanallisentulosanalyysinlisäksituloksellisuuttaonarvioitumyösarvosananavulla(5=erinomainentulos,tulostavoitesaavutettujaylitettyhuomattavasti4=hyvätulos,tulostavoitesaavutettutavoitteenmukaisesti,3=tyydyttävätulos,tulostavoitetoteutunutlähestavoitteenmukaisesti,2=välttävätulos,tulostavoiteontoteutunutosittain,1=huonotulos,tulostavoitettaeiolesaavutettutulossopimusvuonna).

1.1 Johdon katsausVuosi2010oliTerveydenjahyvinvoinninlaitoksen(THL)toinentoimintavuosi.Vuodelleoliominaistalaitoksensisäinenkehittäminenniintäydentävänstrategiatyönkuinuusienrakenteidenjatoimintatapojenvakiintumisenkautta.Samallataloudellisetpaineetjamonienuusientehtävientuomathaasteetleimasivatvuotta.

THL:n työ eteni myönteisesti laitoksen laajalla toimintakentällä. Merkittävää tutkimus-,asiantuntija-jakehittämistyötätehtiineritoimialoilla.Hyvinvointi-jaterveyspolitiikat-toimialallatyöliittyiterveydenjahyvinvoinninyleiseentilaan,väestöryhmieneroihinjaniihinvaikuttaviinpolitiikkoihinsekäterveys-jasosiaalitalouteen.EU:nköyhyysvuodenteemojatuotiinvahvastiesille.Hyvinvoinninjaterveydenedistämisentoimialatukijatoteuttilaajastierilaisiakansallisiaohjelmia(mm.ravinto-jaliikuntaohjelmat,alkoholiohjelma,tapaturmienehkäisyohjelma,diabe-teksenehkäisyohjelma,astma-jaallergiaohjelma,huumausaineohjelma).Ravintoasioissatuettiinvaltionravitsemusneuvottelukunnantyötäjavaltioneuvostonperiaatepäätöksentoteuttamista.

TerveydensuojeluntoimialantyötäleimasiH1N1-pandemianhoidonjälkiarviointijaro-kotusohjelmanyhteydessäesiintyneenkohonneennarkolepsiaesiintyvyydenselvittely.Kansal-lisenrokotusohjelmanyleisiämenettelytapojakehitettiinsosiaali-jaterveysministeriönkanssa.Rokotteidenhankintapäätöksetsiirrettiinministeriölle.Vuodenkuluessaliitettiinkansalliseenrokotusohjelmaanpneumokokkirokote.MikrobiologistenepidemioidenseurantaajatorjuntaasekäyhteistyötäEU:ntautivirastonkanssavahvistettiin.Kuntienympäristöterveysasioitatuettiinpitkinvuotta.

6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2010

Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelujärjestelmän kehittämiskysymykset merkitsivätSosiaali- ja terveyspalvelut-toimialallemoniakansallisesti isoja javaativiahaasteita.Palvelu-järjestelmänsisältöä,järjestämistäjarahoitustakoskevallelainsäädäntövalmistelulleannettiinasiantuntijatukea.Palvelujärjestelmänkehittämiseenosallistuttiinvahvastins.KASTE-ohjelmanpuitteissasekäerilaistenalueellistenjapaikallistenohjelmienarvioinnissa.

Vuoden2010aikanalaitosaloittitaivalmistautuiottamaanvastaanuseitauusiamerkittäviäkansallisiatehtäviä.LäänienoikeuslääkintäjaoikeuspsykiatriasiirtyiTHL:ntoiminnaksiaihe-uttaenmittavankehittämishaasteen.Käynnistettiinvaltionkoulukotienhallinnollisenrakenteenkonserninomaiseenuudistamiseenjatuottavuudentehostamiseentähtääväselvitystyö.Valmistel-tiinVanajanvankilanperheosastontoiminnanohjausvastuunsiirtäminenTHL:llejatoiminnantulevakehittäminenTHL:nohjauksessa.Valtionmielisairaaloidenohjauksenjalisääntyneidenmielentilatutkimustenpäätöksenteonkehittämistäjatkettiin.ValmistauduttiinUKK-instituutinjans.Käypähoito-toiminnantulevaanohjaukseen.Erittäinmittavahaastelaitokselleannettiin,kuneduskuntasyksyllähyväksyilain,jollaterveydenhuollonjasosiaalihuollonsähköisentieto-hallinnonuudistuksenoperatiivinenohjaussiirrettiinTHL:lle.

Laitoksenasiantuntemustakäytettiinhuomattavanpaljonniineduskunnassa,valtionhal-linnossa, kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuin tiedotusvälineissä. Tätävaikuttajatyötäkuvaa,ettälaitosantoivuonna2010noin100lausuntoa,joistasuurinosaval-tionhallinnolle,janimesinoin80pyydettyäedustajaatyöryhmiin,neuvottelukuntiinjamuihinvastaaviinelimiin,sekäolinoin40kertaakuultavanaeduskunnanvaliokunnissa.

Yhteistyö-jakumppanuustoimintaolimittavaajalaitoslisäsimerkittävästivuoropuheluasidosryhmiensäkanssa.Myöslaitoksenasemaalankansainvälisenätoimijanavahvistui–niintutkimuskentässäkuinerilaisissaasiantuntijatehtävissämm.WHO:njaEU:nsuhteen.

Fuusioprosessinjälkihoitoamerkitsivätvuodenaikanamonettoimetlaitoksenjohtamisjär-jestelmänsekätalousseurannankehittämisessäsekäsuunnittelutyöpääkaupunkiseudullahajallaanolevientoimitilojenkeskittämisestäTilkanmäelle.Valtiontuottavuusohjelmanaiheuttamaepä-varmuussekäpalkkauudistuksentoteutuksenongelmataiheuttivathenkilöstössähuolta.Tämänvuoksivuodenaikanapantiintavanomaistasuurempipainotyöilmapiirinjatyöhyvinvoinninkehittämiseen.

Vuoden aikana toteutettiin mittava strategiaprosessi, johon osallistui eri tavoin laajastilaitoksenhenkilökuntaasekäsidosryhmienedustajia.VaikkaTHL:nfuusioprosessissaolitehtystrategiatyötälaitoksenperustamisenjalainsäädännönpohjaksi,perusteellisempistrategiatyöolinytmahdollista ja tarpeen.Laitoksentoiminnastaolisaatukokemuksia javoitiinniveltäälaitoksenstrategiaasamaanaikaanlaadittuunsosiaali-jaterveysministeriönstrategiaan.Stra-tegiaprosessiinliittyiTHL:ntutkijoidenjaasiantuntijoidenerinomaistaosaamistahyödyntänytkotimaisenjakansainvälisentoimintaympäristönhaasteitaarvioivaennakointityö,jokaviitoittimonipuolisestistrategiatyötäkohtiuuttavuosikymmentä.Uudistettustrategiavalmistuivuodenloppuunmennessä.

1.2 VaikuttavuusTulossopimuksessaTHL:ntoiminnanvaikuttavuudenpainoalueiksiasetettiinSTM:nstrategiastajohdetutterveydenjatoimintakyvynedistämisen,köyhyydenjasyrjäytymisenvähentämisensekätoimivienpalvelujenjakohtuullisentoimeentuloturvanvarmistamisentavoitteet.LisäksiTHLtoteuttaasukupuoltenvälisentasa-arvontavoitteita.Vaikuttavuustavoitteidenseurantatapahtuuhallinnonalanyleisindikaattoriensekä laitoskohtaistenseurantaindikaattorienavulla.Vuoden2010indikaattorientoteumatietojaeioletoimintakertomustatehtäessäkäytössä,jotentoiminnanmahdollistavaikuttavuuttakuvataanjaanalysoidaanpääasiassatoiminnantuotostenyhteydessä.


Tulossopimuksessasovitustivarsinainenarviovaikuttavuudenkehityksestäsekälaitoksenon-nistumisestavaikuttavuudenosaltatehdäänvastatulosopimuskaudenlopussavuosina2011–2012.THL:ntoiminnanvaikuttavuusonpääosinnähtävissävastauseanvuodenaikajänteellä,muttaTHL:nstrategistenpainotustenkauttavoidaantunnistaamuunmuassaseuraaviasaavutuksia.

THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä

Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön

Vuonna 2010 THL keräsi ja ylläpiti tutkimusaineistoja väestön terveydestä, toimintakyvystä,hyvinvoinnistajaitsenäisestäselviytymisestäsekänäidentaustastajaväestöryhmäeroista.

Tietopohjaatäydennettiinsamanaikaisestikunvalmiitaaineistojajohyödynnettiinasiantun-tijatyössäjavaikuttamisessa.THLkeräsiAlueellisenterveys-jahyvinvointitutkimuksenaineistotkymmeniltätuhansiltasuomalaisiltajatuottisamanavuonnakokomaata,alueitajaväestöryhmiäkuvaavattuloksetjaniitäkoskevattulkinnatkaikilleavoimeenTerveytemme-tietojärjestelmään(www.terveytemme.fi). Toimia-tietokantaan vietiin alan parhaan tutkimustiedon perusteellalaaditutsuosituksettoimintakyvynmittaamisestajamittareidensoveltuvuudestaerikäyttötar-koituksiin(www.toimia.fi).

Pätevää ja monipuolista tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja aktiivista tiedolla vaikuttamista ajankohtaisissa politiikkahankkeissa

Vuonna2010THLtuottitietoajavaikuttiasiantuntijuudellaanerityisestiköyhyydenjahuono-osaisuuden, lapsiperheiden toimeentulon ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden kysymyksissä.Suomalaistenhyvinvointi2010-kirjatarjosiluotettavaajakattavaatietoasuomalaistenhyvin-voinnista,elämänlaadusta,terveydestä,terveys-jasosiaalipalveluidenkäytöstäjaniistäsaaduistakokemuksistasekäsuomalaistenhyvinvointivaltiotakoskevistamielipiteistä.Tätätietoahyödyn-nettiinlaajastiniinjulkisessakeskustelussakuineduskunnassa.LapsiperheidenelinolojakoskevaaymmärrystäkerrytettiinPäätöstentueksi-tuotteella,jokakäsittelins.vanhempainvapaan6+6+6-mallia.TerveyspalvelujenvaikuttavuusanalyysejatuottierikoissairaanhoidonkustannustenjavaikuttavuudenarviointialuodannutPerfect-hanke.

Jatkossavaikuttavuuttaruokkivatmyösuusinaavauksinakäynnistyneetsosiaalisenkestä-vyyden,sosiaalipalvelujenvaikuttavuudenjalastensuojelunrekisterientutkimushankkeet.THLantoimyösvankanpanoksenvanhempainvapaanuudistamistyöryhmässäjasosiaalihuoltolainuudistuksenvalmistelussa.Vuonna2010THLolikeskeisestimukanaperusturvanarviointityössä.

THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa

Aktiivista työtä terveysseurannassa ja sen kehittämisessä

Terveys-jaterveyskäyttäytymisseurantaaontoteutettujakehitettyaktiivisesti.Tautiseurannanosaltavuonna2010erityisestipäivitettiinsydän-javerisuonitautirekisteriäjaanalysoitiinjajul-kaistiinsentuloksia.Riskitekijä-jaravitsemustutkimustaontoteutettuhyödyntämälläFINRISKIjaFINRAVINTOaineistoja.TerveyskäyttäytymistäonseurattuAikuisväestönterveyskäyttäy-tyminenjaterveys(AVTK)jaEläkeikäisenväestönterveyskäyttäytyminenjaterveys(EVTK)tutkimustenavullakeräämälläuusiaaineistoja jahyödyntämälläaiemminkerättyjäaineistojapitkänaikavälinmuutostentarkastelussa.Suomalaistenjuomatavoistajulkaistiinkattavaraportti,jokamm.osoittaanaistenjuomisenkuusinkertaistuneenneljässäkymmenessävuodessa.Lasten


terveysseurannansuunnitteluvaihesaatiinpäätökseenjakokeiluaineistostajulkaistiinlaajalas-tenterveyttäjahyvinvointiakoskevaraporttijalastenterveysportaali.Lastenterveysseurannantoteuttamisentueksikoottiinmyöskäsikirjaterveystarkastuksissatoteutettavistamittauksista.Eurooppalaisen terveysseurannan kehittymistä on tuettu koordinoimalla European HealthExamination Surveys (EHES) hanketta, pystyttämällä Eurooppalaista referenssilaboratoriotaväestötutkimusten analytiikan tueksi ja osallistumalla aktiivisesti European Health InterviewSurveys(EHIS)hankkeensuunnitteluun.

Peliklinikka käynnistyi THL:n, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä

Ongelmapelaajien jaheidän läheistensäpalvelujenkehittämisessä tapahtuimerkittäväedisty-minen, kun THL:n johdolla suunniteltu ja yhteistyöhankkeena toteutettu Peliklinikka aloittitoimintansaHelsingissäkesällä2010.Peliklinikkaonrahapeliongelmiinerikoistunutyhdenovenperiaatteellatoimivapalvelukeskus,johononkoottusamaanyksikköönvaltakunnallisetPeluu-rinpalvelut(muunmuassaauttavapuhelinjaTHL:nrahoittamainternet-pohjainenPelipoikki-hoito-ohjelma)ja matalankynnykseninfo-jatukipisteTilttisekäkumppanikuntienHelsingin,VantaanjaKauniaistenasukkailleavohoitoatarjoavaasiakastyö. Klinikaltatuetaanmyösnäidenkuntienperus-jaerityispalveluita.Peliklinikanpalvelutovatmaksuttomiaeikäniihin vaaditalähetettä.Peliklinikkatoimiimyöskehittämisyksikkönäjasielläonvuoden2011alustakäyn-nistynytTHL:ntoimestaongelmapelaajienlääkehoitotutkimus.PeliklinikantaustatahoinaovatTHL,SOCCA(Pääkaupunkiseudunsosiaalialanosaamiskeskus),A-klinikkasäätiö,Sininauhaliitto,SosiaalipedagogiikansäätiösekäHelsinginjaVantaankaupungit. PeliklinikkaonosaTHL:ssätehtäväärahapelihaittojenehkäisytoimintaa,jokapitääsisälläänsekätutkimustaettäkehittämistä.

Teemavuosi nosti köyhyyden puheenaiheeksi

THLkoordinoiEuroopanköyhyydenjasosiaalisensyrjinnäntorjunnanteemavuodentoteutustaSuomessa.Keskeisiätoimenpiteitäteemavuodenaikanaolivateripuolillamaatajärjestetyttilaisuu-det ja tapahtumat, teemavuodenjulkaisuMikämeitä jakaa? jasenympärilleviritettykeskustelu,THL:nhaastepoliittisillepäättäjille jakansalaisjärjestöille sekäalueelliset teemapäivät janiidenviestinvieminenloppuvuodestaeduskuntaanpoliittisillepäättäjillesekälupaavatkäytännötkilpailu.Stopkoyhyys.fi-verkkosivut kokosivat keskustelut, tapahtumat ja muut toimintatavat helpostiseurattavaan muotoon. Teemavuosi nosti aiheen kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen sekämyöskansalaiskeskusteluun.Köyhyydestäkeskusteltiinvuodenaikanaenemmänkuinpitkiinaikoihin.Nytköyhyydestäsaapuhuajulkisestijaköyhänääntäkuunnellaan.

THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön terveyden suojelussa sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä

Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneesti

THLtoteuttilakisääteistätartuntatautienseurantaa,selvittielintarvike-javesivälitteistenepi-demioitajaosallistuiniidentorjuntatyöhön.Huomattavastivoimavarojakäytettiininfluenssanaiheuttamanpandemiantorjuntaan.Hoitoonliittyvieninfektioidenseurantalaajeniuusiinpo-tilasryhmiin.Laboratorioissaotettiinkäyttöönuusiamenetelmiäuseanmikrobintyypityksessäjajatkettiinakkreditoinninlaajenemiseentähtääväälaatutyötä.Tyypitystuloksiahyödynnettiinuseidenkotimaisten ja30kansainvälisen ruokavälitteisenepidemian selvittämisessä.Monilleantibiooteillevastustuskykyistenbakteerientorjuntaajaseurantaatehostettiinlaatimallaniidendiagnostiikkaavartenkansallinensuositus.THLsuunnittelijajärjestierilaisiakotimaisiakoulu-tus-jateematapahtumia,julkaisikuukausittainkatsaustatartuntatautitilanteestajatilannekuviapandemiasta.Infektiotaudit-verkkosivustouudistettiin,julkaistiin15-vuotisraporttiTartuntatau-


ditSuomessajavalmisteltiinerilaisiatorjuntaohjeitajasuosituksia.Laitososallistuilaaja-alaisestiEuroopan tautikeskuksen (ECDC), EU:n komission (DG Sanco) sekä WHO:n lakisääteiseentartuntatautienseuranta-jatorjuntatoimintaan.

Rokotusohjelman seurantaa kehitettiin

THLhuolehtikansallisessarokotusohjelmassakäytettävienrokotteidenhankinnastajajakelustakuntiin.THLvastasitoimintavuonnaaloitettujenpikkulastenpneumokokkirokotustenohjeistuk-sesta.Rokotustenhaittavaikutuksiaseurattiinhaittavaikutusilmoituksiinperustuvanrekisterinavulla.Toimintavuonnaedistyttiinmerkittävästirokotuskattavuuden,rokotustenvaikuttavuudenjaturvallisuudenseurannantehostamisenkannaltatärkeänvaltakunnallisenrokotusrekisterinkehittämisessä.Kuntienpotilastietojärjestelmistäkerätyntiedonmukaan2630795henkilöä(49%kokoväestöstä)saiSuomessapandemiarokotuksentalvella2009–2010.Onnistunuttiedonkeruuonnäyttörokotusrekisterintoteutettavuudesta.Pandemia-rokotustenjaerityisestilapsillajanuo-rillalisääntyneennarkolepsianyhteyttäselvitettiinsekäkansallisentutkimuksenettäkansainvä-lisiinvertailututkimuksiinosallistumalla.Rokotustenmahdollinensyy-yhteyshaittatapahtumaanherättirunsaastihuomiotatiedotusvälineissä.Tiedonkeruuosoittautuiennakoituahitaammaksi,muttasenonnistuminenonosoitusrokotusrekisterintoteutettavuudesta.

Kesän kuumuus ja hiukkaset työllistivät

Vuonna2010olipoikkeuksellisenpaljonmerkittäviäympäristöterveyteenliittyviäongelmati-lanteitataiasiantuntijatarpeita(yli20)sekälukuisamääräpienempiäongelmatilanteita,joidenhoitoon THL keskeisesti osallistui. Ilmavälitteisiä kansallisia uhkatilanteita olivat erityisestiIslannin tuhkapilvi, Venäjän metsäpalosavut ja ennätyshelle. Muita olivat mm. kehäratatun-nelinglykoliongelmat,useajuomavedenjamaaperänkemiallinensaastuminensekäsisäilmanmikrobiongelma.Varsinaisiavesi-epidemioitaolivain4kappaletta.Laitoksessakehitettiinuusiavesi-jasisäilmamikrobienmääritysmenetelmiälaboratorioidentarpeisiinjaosallistuttiinniidenstandardointiinjavalidointiin.

THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkimisessa ja kehittämisessä

MIELI-ohjelmalla kehitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluita

THLonollutkeskeinentoimijaKansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelman2009–2015toteuttamisessa ja tähän on panostettu merkittävissä määrin. Mielenterveys- ja päihdepalve-lujen rakennetta ja sisältöä kehitetään pitkäjänteisesti valtakunnallisesti ja alueellisesti sekäyksittäisten kuntien ja järjestöjen kanssa osana kansallista Mieli-hanketta erillisen päivitetyntoimeenpanosuunnitelmanmukaisesti.Tavoitteenaonollutasiakkaanasemanvahvistaminen,terveyttäedistävänjahäiriöitäehkäisevänätyönvahvistaminen,toimivanpalvelukokonaisuudenluominensekäuusienohjauskeinojenkehittäminenmielenterveys-japäihdepalveluissa.Toimin-tasuunnitelmassaonkärkihankkeita,joitatarkistetaanvuosittain. TärkeintoimeenpanokanavaMieli-suunnitelmalleonKaste-hankkeet,jotkakattavatläheskokomaan,jasoveltavatkäytäntöönsuunnitelmanehdotuksia.LisäksiuseatkunnatjakuntayhtymätovatottaneetMieli-suunnitelmanuusiutuvientoimintasuunnitelmiensaperustaksi.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita uudistettiin KASTE-ohjelman avulla

THLonosallistunutLasten,nuortenjalapsiperheidenpalvelujärjestelmänuudistamiseenKASTE-ohjelman alueellisten kehittämishankkeiden toimeenpanoon moniammatillisen tuen kautta.THL:nvastuullaonollutlastenjanuortenKASTE-ohjelmanvaltakunnallinentuenkoordinaatio


jaarvioinnintuki.Tätäontehtysekäprojektijohtajienverkostonettävaltakunnallisenasiantun-tijatiiminkautta.THLtoimiiverkostoissakaikissaviidessäLastenKASTEenaluehankkeessa.Käytännössäontuettusekäjohtamisenkäytäntöjen,asiakkaankohtaamisenkulttuurinjalaajojenterveystarkastustenkehittämistä.Kuntienlapsiperhepalveluidenmonisektoristajohtamistaonkehitettydialogistenkäytäntöjentuenkautta,asiakkaankohtaamistakasvatuskumppanuudenjaaktiivisenvuorovaikutuksenkoulutustenkauttajalaajojaterveystarkastuksiamallinnuksenjasisältöjenkehittämisenkautta.

THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistä

THL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutostentaustavalmisteluunjatukenutkeskeistenkansallistenohjelmientoteutusta.THLontarjonnutasiantuntijatukeasosiaali-jaterveydenhuollonkeskeisellelainsäädäntövalmistelulle(mm.ter-veydenhuoltolaki,sosiaalihuoltolaki,aluekokeilulaki,järjestämislaki)jaosallistunutkeskeisestiasiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojenarviointiin. Marraskuussa 2010 THL julkisti laajan selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollonmonikanavaisestarahoituksesta,jossaanalysoitiinnykyisenrahoitusjärjestelmänvaikutuksiajakehittämistarpeita.

THL:n vaikuttavuussaavutuksia sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekisterien ja muiden tietovarantojen ylläpidossa ja kehittämisessä

Käyttäjien tarpeisiin vastaavat tietotuotteet

Tilasto-jarekisteritiedonkeruujaraportointikehittyiedelleenmahdollistaensähköistentietotuot-teidenyhämonipuolisemmanjatehokkaammankäytön.Uusiaavauksiatehtiinmuuanmuassalastenpäivähoitotilastoissajahenkilöstötilastoissa.AjantasaHilmontiedonkeruussaotettiinkäyt-töönsähköisettiedonkeruumenetelmät.SOTKAnetin,Terveytemme-portaalin,INDI-hankkeenjaPalveluva´anyhteistyöntuloksenaonpäästyrakentamaanyhteistäindikaattorivarastoa,jokatuleetoimimaanyhteisenäperustanaerilaisilleindikaattorienraportointinäkymille.Hoitoonpääsynseuranta(hoitotakuu)jasairaaloidenhoitotoiminnantuottavuus(benchmarking)-aineistotonvietykäyttöähelpottaviincognos-kuutioihin.

Kohti uudistuvaa sähköistä tiedonhallintaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan uudistamista on edistetty monita-hoisesti.KoodistopalvelunperustuotantojaKanTa-valmistelunkannaltakeskeisensosiaali-jaterveydenhuollonorganisaatiorekisterinsisällönkasvattaminenonkyettyturvaamaan.VastuuvaltakunnallistentietojärjestelmienjapotilasasiakirjojentietorakenteistasiirtyiTHL:lle.Sosiaa-lialantietoteknologiahankettajatkettiinsuunnitellusti,jaValtiovarainministeriönSADe-hankkeenomahoidonjahyvinvointipalveluidenpalvelukokonaisuuksiakoskevaesiselvitystyökäynnistettiin.

Uuden lakisääteisen sosiaali- ja tietohallinnon operatiivisen ohjauksen tehtävän asian-mukaiseen vastaanottamiseen varauduttiin käynnistämällä vaiheistettu valmistelutyö, jollaohjattiintoiminnonperustamisprosessia.Esivalmistelullavarmistettiin,ettäsiirtyminenuuteenohjausmalliintapahtuuhallitustijaasiakastietolainedellyttämässäaikataulussa–uuttatehtäväähoitavayksikköaloittitoimintansaTHL:nTieto-osastolla1.1.2011.Sosiaali-jaterveydenhuollontietohallinnonkäytönjatoteuttamisensuunnittelun,ohjauksenjaseurannanavullayksiköntuleehuolehtiasiitä,että lakienasettamassaaikataulussasähköistä lääkemääräystävoidaankäyttääkokomaassajaettäsosiaali-jaterveydenhuollonasiakastietojavoidaansähköisestiarkistoidajakäyttääpotilaanhoitotarpeenmukaisestihoitopaikastariippumatta.


1.3 Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuus

Toiminnallinen tavoite 2011

Tulostavoite 2010 Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio

Tuottavuuden parantaminen

Tuottavuusmittarit määritelty ja käy-tössä.

Tuottavuus kasvanut tulossopimuskaudella

THL osallistuu tuot-tavuusmittareiden laadintaan hallin-nonalan yhteisessä projektissa Tilastokes-kuksen kanssa.

Tuottavuusmittarei-den lähtötaso mää-ritelty ja tavoitteet asetettu.

Vuonna 2010 ei toteutettu hallin-nonalan yhteistä projektia tuottavuus-mittareiden laatimi-seksi.

Tuottavuusmittauk-sen toteuttaminen viivästyy edelleen, koska laitoksen ta-lousjärjestelmät eivät vielä mahdollista tarvittavien laskel-mien tuottamista. Tuottavuusmittauk-seen on kytkeytynyt Sektoritutkimus-laitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten kuvaamis- ja mittaamishanke, jonka ehdotukset valmistuivat aivan vuoden lopussa.

Vuoden 2010 toiminta on ollut pitkänaikavälin tavoitteen suuntaista, mutta taloushallin-non järjestelmien kehittäminen tullee vaatimaan arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdol-lista seurata yhden tuottavuusindikaat-torin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoin-nissa tuottavuuden sijaissuureita. (4)

ks. Edellinen kohta. Tulostavoitteen to-teutumisen viivästy-misestä raportoitiin STM:lle puolivuotisra-portoinnin yhteydes-sä. (3)

Hankintatoimen oh-jeet otettu käyttöön. Hankintatoimi toimii tehokkaasti.

Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna 2009. Hankintatoimi on toiminut jo vuo-desta 2009 talous-yksikön yhteydessä. Hankintatoimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Toimintavuoden tulokset tukevat pitkänaikavälin tavoitteen toteutu-mista. (4)

Tuottavuusvä-hennykset (kumulatiivi-set)

Budjettirahoitteinen toiminta - 66 htv v. 2011 mennessä (Stakes 22+KTL 28+ Tehtävien siirrot palvelukeskukseen ja muut tukipalvelut 16; Stakes 7, KTL 9)

Budjettirahoitteisen toiminnan kumulatii-vinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä –55 htv (Alkuperäi-sen suunnitelman mukainen vuositavoi-te vuodelle 2010 on 19 htv).

THL:n vuoden 2010 htv:t olivat 1192 htv:tta. Kertomus-vuoden aikana lai-toksella olisi saanut olla enintään 1224 htv:tta.

Tuottavuusohjelman edellyttämä htv-vähennys toteutui sovitusti. (4)

Yhteisrahoitteinen toiminta / maksulli-nen toiminta - 73 htv (Stakes 35+KTL 38) v. 2011 mennessä

Yhteisrahoitteisen toiminnan kumulatii-vinen vähennys 2005 lähtötasosta 2010 loppuun mennessä –68 htv (Alkuperäi-sen suunnitelman mukainen vuositavoi-te vuodelle 2010 on 17 htv).

Vuosille 2012-2015 kohdistuvista henki-lötyövuosien vähen-nyksistä laaditaan erillinen suunnitelma 30.9.2010 mennessä.

THL laati vuosille 2012-2015 henkilö-työvuosien vähen-nyksistä erillisen suunnitelman STM:n edellyttämällä tavalla.

Toteutui sovitusti. (4)


Taloudellisuus

Toiminnallinen tavoi-te 2011


Kustannus-tietoisuuden lisääminen

Kustannukset esitetty suorite-ryhmittäin.

Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoita-vissa.

Pitkänaikavälin tavoi-te toteutuu suunnitel-lusti. (4)

Kannattavuus ja kustannusvastaavuus

Toiminnallinen tavoi-te 2011


Maksullisen palvelutoi-minnan kan-nattavuus

Maksullisen toimin-nan kustannusvastaa-vuuslaskelmat luotet-tavia ja ohjeistus ajan tasalla.

THL jatkaa toimenpi-teitä tilintarkastusker-tomuksessa 2008 esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi maksul-lisen toiminnan oh-jeistuksen ja kustan-nusvastaavuuslaskel-mien luotettavuuden parantamiseksi.

THL jatkoi kehittämis-toimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkas-tuskertomuksen epäkohtia.

Toteutunut sovitusti. (4)

Maksullisen palvelu-toiminnan tulot kat-tavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijäämä käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin

Maksullisen palvelu-toiminnan kustannus-vastaavuus 102 %.

Maksullisen palvelu-toiminnan kustannus-vastaavuus oli 101 %.

Maksullisen palvelu-toiminnan kustannus-vastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. (3)

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus


Tulostavoite 2010

Toteuma 2010 Tulosanalyysi ja arvio

Kokonaisra-hoitusmalli

Tavoitteena on ko-konaisrahoitusmallin käyttöönotto VM:n asettaman hankera-hoituksen yhdenmu-kaistamistyöryhmän esitysten mukaisesti.

THL budjetointimalli on tehty kokonais-kustannusmallia tukevaksi. Vuoden 2010 budjetointi tapahtui sen mukai-sesti.

Vuoden 2010 budjetti on kokonaiskustannusmallin mukainen. (4)

1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus

Kirjanpitoyksikönvuoden2010tuototolivat112,1miljoonaaeuroa,edellisenvuodentuototolivatreilut104,3miljoonaaeuroa.Tuototkasvoivatnoin7,7miljoonallaeurollaeli7,4%.Tuottojenkasvu selittyypääosinTHL:nyhteisrahoitteisen toiminnan tuottojenkasvullanoin6miljoo-nallaeurolla.Tämäselittyypääosinsillä,ettäSuomenAkatemianrahoituksenosaltasiirryttiinmomentinkäyttöoikeudesta laskutukseenvuoden2010alusta,mikänäkyykirjanpitoyksiköntuottojen kasvuna. Tuottojen loppukasvu on valtion mielisairaaloiden tuottojen kasvua 2,1miljoonallaeurolla(kasvua4,1%),kuntaasvaltionkoulukotientuototlaskivat0,4miljoonallaeurolla(laskua1,9%).


THL:n kirjanpitoyksikön tuotot eriteltynä päämaksupiste, mielisairaalat ja koulukodit

2010 Osuus tuotoista 2009 Osuus tuotoista

1 000 e % 1 000 e %

THL ilman maksupisteitä 38 233 34 % 32 215 31 %

Mielisairaalat 53 560 48 % 51 462 49 %

Koulukodit 20 319 18 % 20 714 20 %

Tuotot yhteensä 112 112 100 % 104 391 100 %

THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittainkustannuspaikoillejaosaprojekteille.

Erilliskustannuksetovatosaprojektienaiheuttamiavälittömiäkustannuksia.Kokonaiskus-tannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:nyhteiskustannuksista.Osa tukitoimintojenkustannuksistaonkohdistettumaksulliseen jayh-teisrahoitteiseentoimintaan.

Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2010

Nettobud-jetoitu

maksullinen toiminta

Brutto-budjetoitu

maksullinen toiminta

Yhteisra-hoitteinen toiminta

Toiminta yhteensä

Toiminta yhteensä

2010 2010 2010 2010 2009

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Tuotot

– maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot

77 887 392 25 230 103 509 100 747

– muut tuotot 4 000 0 6 018 10 018 10 091

= tuotot yhteensä 81 887 392 31 248 113 527 110 838

Kustannukset

– aineet, tarvikkeet, tavarat 5 904 177 991 7 072 7 259

– henkilöstökustannukset 58 549 8 18 009 76 566 74 888

– vuokrat 6 808 0 229 7 037 7 093

– palvelujen ostot 6 831 16 5 437 12 284 12 585

– muut erilliskustannukset 1 620 1 2 079 3 700 3 324

= erilliskustannukset yhteensä 79 712 202 26 745 106 659 105 149

Käyttöjäämä 2 175 190 4 503 6 868 5 689

– tukitoimintojen kustannukset 1 978 0 7 674 9 652 10 309

– poistot 557 0 127 684 1 081

– korot 28 0 0 28 154

= osuus yhteiskustannuksista yhteensä

2 563 0 7 801 10 364 11 544

Kokonaiskustannukset yhteensä 82 275 202 34 546 117 023 116 693

Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -388 190 -3 298 -3 496 -5 855

Kustannusvastaavuus-% 100 % 194 % 90 % 97 % 95 %

HTV:t 1 210 279 1 489 1 557

THL:llä on kirjausoikeus momenteille 24.20.66, 29.90.50.08.1, 29.90.50.08.02, 29.90.50.13.2,32.30.51.2.1ja35.01.04.Momenteilleonkirjattukustannuksiayhteensä1.081tuhattaeuroajapääosinvastaavasummaesitetääntässälaskelmassatuottona(pl.palkkaukseensaadutkirjaus-oikeudet).

14THL, Toim

intakertomus ja tilinpäätöslaskelm

at 1.1.–31.12.2010

THL:npäämaksupisteenkaikkituototjakustannuksetjakaantuvatallaolevantaulukonmukaisestitoimialoittain.THL:norganisaatiorakenteennimetjalyhenteetonkuvattuliitteessä18.

TA01 TA02 TA03 TA04 Tieto Kiva TemaYhteensä

2010Yhteensä

2009

Tuotot

Maksullisen toiminnan tuotot 112 1 551 1 799 1 177 105 3 264 8 009 8 301

Yhteistoiminnan tuotot 3 608 11 870 9 256 4 153 961 1 267 31 115 29 831

Muut tuotot 6 23 35 218 178 460 147

Tuotot yhteensä 3 726 13 444 11 091 5 548 1 245 4 531 39 584 38 279

Kustannukset

Aineet, tarvikkeet, tavarat 118 1 083 6 075 705 31 127 0 8 139 15 115

Henkilöstökustannukset 5 880 12 416 15 316 15 867 4 112 1 603 149 55 343 50 320

Vuokrat 10 62 89 807 4 64 0 1 036 315

Palvelujen ostot 720 2 822 2 467 10 416 391 1 703 2 18 521 9 705

Muut erilliskustannukset 261 1 715 867 877 170 634 3 4 527 4 299

Poistot1) 27 459 455 49 150 21 0 1 161

Erilliskustannukset yhteensä 7 016 18 557 25 269 28 721 4 858 4 152 154 88 727 79 754

Osuus yhteiskustannuksista

Tukitoimintojen kustannukset

Toimialojen sisäinen hallinto 291 1 071 782 1 590 363 0 0 4 097 3 898

Johto 145 325 443 316 97 28 0 1 353 1 772

Strategia 93 209 285 203 62 18 0 871 788

Viestintä 422 943 1 286 917 280 82 0 3 931 4 365

Ypal 1 288 2 879 3 925 2 798 856 252 0 11 998 12 512

TKIN 0 0 0 0 0 0 0 0 465

Vuokrat ja kiinteistökustannukset 1 128 2 521 3 438 2 451 749 220 0 10 509 11 117

Poistot 58 130 178 127 39 11 0 543 1 414

Korot 106 236 322 229 70 21 0 984 2 184

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 3 533 8 314 10 659 8 631 2 516 633 0 34 286 38 515

Kokonaiskustannukset yhteensä 10 549 26 871 35 928 37 352 7 373 4 786 154 123 013 118 269

HTV:t 128 286 390 278 85 25 0 1 192 1 239

1) Poistojen kohdennusperusteita on muutettu vuodesta 2009.

*Sisältää laskennalliset korkomenot yhteensä 984 tuhatta euroa. Tukitoiminnoille kirjatut tuotot ja kustannukset on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Toimialan 3 kustannuksissa kohdassa aineet ja tarvikkeet on rokotehankintoja 16,1 miljoonaa euroa sekä niistä tehty varaston muutos kirjaus 11,5 miljoonaa euroa (varaston kasvu). Rokotehankintoja varten on oma momenttinsa 33.70.20 eikä se vähennä THL:n toimintamenomomenttia.


SeuraavassataulukossaonesitettyTHL:nhenkilötyövuodettoimialoittainjarahoituslähteittäin.

THL:n htv:t rahoituslähteittäin

Budjetti rahoitus

Yhteis-rahoit- nen toi-minta

Maksulli-nen

palvelutoiminta

Tukitoi-minnot

Yhteensä 2010

Yhteensä 2009

Hyvinvointi- ja terveyspoli-tiikat -toimiala 64 35 0 7 107 92

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala 143 77 9 9 239 284

Terveyden suojelun toi-miala 195 109 15 7 326 343

Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala 176 37 3 15 232 230

Tieto-osasto 56 10 0 5 71 63

Kansainväliset asiat 3 11 6 1 21 25

Johto 2 2 1

Johtaminen, strategia ja tavoitteet 11 11 10

Yhteiset palvelut 134 134 129

Viestintä ja vaikuttaminen 48 48 51

Sijoittumattomat henkilöt1) 1 1 11

638 279 34 239 1 191 1 239

1) Sisältää vuoden 2009 osalta myös Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin -yksikön.


1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus

THL-kirjanpitoyksikönmaksullisetsuoritteetonmääriteltyasetuksissa1049/2008,1132/2001ja1133/2001.Tuotteethinnoitellaanliiketaloudellisinperiaatteinjatavoitteenavuonna2010onollutmaksullisentoiminnankannattavuus.Seuraavanaontaulukko,jossaonkokokirjanpitoyksikönmaksullisenpalvelutoiminnankustannusvastaavuuslaskelmatvuodelta2010.

Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2010

Nettobudjetoi-tu maksullinen

toiminta

Bruttobudjetoi-tu maksullinen

toiminta

Maksullinen toiminta yhteensä

Maksullinen toiminta yhteensä

2010 2010 2010 2009

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Tuotot

– maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot

77 887 392 78 279 76 242

– muut tuotot 4 000 0 4 000 4 093

= tuotot yhteensä 81 887 392 82 279 80 335

Kustannukset

– aineet, tarvikkeet, tavarat 5 756 177 6 081 6 124

– henkilöstökustannukset 58 549 8 58 557 56 893

– vuokrat 6 808 0 6 808 6 169

– palvelujen ostot 6 831 16 6 847 7 242

– muut erilliskustannukset 1 620 1 1 621 1 876

= erilliskustannukset yhteensä 79 564 202 79 914 78 304

Käyttöjäämä 2 323 190 2 365 2 031

– tukitoimintojen kustannukset 1 978 7 1 978 1 374

– poistot1) 557 0 557 719

– korot 31 0 28 154

= osuus yhteiskustannuksista yhteensä

2 566 0 2 563 2 247

Kokonaiskustannukset yhteensä 82 130 209 82 484 80 551

Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -243 183 -60 -216

Kustannusvastaavuus-% 100 % 188 % 100 % 100 %

HTV:t 1 210 1 210 1 240

1) Poistot sisältävät vain mielisairaaloiden ja koulukotien poistot, koska THL:n osalta poistot on huomioitu kokonaiskustannusmallin mukaisessa yleiskustannuskertoimessa kohdassa tukitoimintojen kustannukset

THL-kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010 oli 100%(vuonna2009myös100%).Maksullisentoiminnanalijäämäoli60tuhatta,mikäpieneniedel-lisvuodesta156tuhatta.THL:nmaksullisentoiminnanylijäämäoli84tuhatta,valtionmielisai-raaloiden73tuhattajavaltionkoulukotienalijäämävastaavasti217tuhatta.


THL:n maksullisen toiminnan tiedot

SeuraavaksionesitettyTHL:nmaksullisentoiminnankustannusvastaavuuslaskelmavuodelta2010.

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2010

Maksullinen toiminta

Netto-budjetoitu

2010

Brutto-budjetoitu

2010

Yhteensä2010

Netto-budjetoitu

2009

Brutto-budjetoitu

2009

Yhteensä2009

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Tuotot

– maksullisen toiminnan myyntituotot 8 009 392 8 401 7 708 593 8 301

– maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0 0

= tuotot yhteensä 8 009 392 8 401 7 708 593 8 301

Kustannukset

– aineet, tarvikkeet, tavarat 1 112 177 1 289 789 360 1 149

– henkilöstökustannukset 2 116 8 2 124 2 503 8 2 511

– vuokrat 450 0 450 94 0 94

– palvelujen ostot 2 120 16 2 136 2 331 5 2 336

– muut erilliskustannukset 508 1 509 625 19 644

= erilliskustannukset yhteensä

6 306 202 6 508 6 342 392 6 734

Käyttöjäämä 1 703 190 1 893 1 366 201 1 567

– tukitoimintojen kustannukset 1 799 7 1 267 0 1 267

– poistot1) 0 0 51 0 51

– korot2) 3 0 79 0 79

= osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 802 7 1 809 1 397 0 1 397

Kokonaiskustannukset yhteensä 8 108 209 8 317 7 739 392 8 131

Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -99 183 84 -31 201 170

Kustannusvastaavuus-% 99 % 188 % 101 % 100 % 151 % 102 %

HTV:t 34 34 45 45

1) Poistot sisältyvät laskennallisiin tukitoimintojen kustannuksiin. Laskentata-paa on muutettu vuodesta 2009.2) Korko on laskettu vain käyttöomaisuudelle, koska lähes koko vaihto-omaisuus on rokote-ohjelman mukaisia rokotteita (ei maksullista).

Laskentatapaa on muutettu vuodesta 2009.

THL:nmaksullisentoiminnantuototolivatyhteensä8,4miljoonaaeuroa,missäkasvuaedellis-vuoteenoli100tuhattaeuroa.Maksullisentoiminnanylijäämäsensijaanlaskiedellisvuodesta86tuhatta,mikäjohtuusiitäettätukitoimintojenkustannuksetkohdistettiintoiminnallekokonais-kustannusmallinmukaisestiyleiskustannuskertoimen(85%henkilöstökuluista)avulla.Vuonna2009nämäkustannuksetkohdistettiin toiminnanhtv-määränavulla.Maksullisen toiminnankustannusvastaavuusoli101%,mikäalittaa tavoitteen1%.Maksullisentoiminnanhtv-määrälaskiedellisvuodesta11,mikäjohtuulaboratoriotoiminnassatapahtuneistamuutoksista.

EdelläesitetynTHL:npäävirastonmaksullisentoiminnantunnusluvutvuodelta2009.THL:nmaksullisentoiminnantuototoli8301tuhattaeuroa,jokaoliylibudjetoiduntavoitteen.


THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut vuonna 2010

TunnusluvutToteutunut

2010Tavoite

2010Toteutunut

2009

1 000 € 1 000 € 1 000 €

Tuotot 8 401 8 400 8 301

Erilliskustannukset 6 508 8 250 6 734

Käyttöjäämä 1 893 150 1 567

Käyttöjäämä % tuotoista 23 % 2 % 19 %

Osuus yhteiskustannuksista 1 809 1 397

Kokonaiskustannukset 8 317 8 250 8 131

Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 84 150 170

Yli-/Alijäämä % tuotoista 1 % 2 % 2 %

Kustannusvastaavuus % 101 % 102 % 102 %

Maksullisen toiminnan HTV 34 45

THL:n maksullisen toiminnan tuotot asiakasryhmittäin vuonna 2010

Rahoituslähteet2010 2009

1 000 € 1 000 €

Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 399 1 573

Tuotot kotitalouksilta 89 111

Tuotot elinkeinoelämältä 2 125 1 514

Tuotot EU:lta 1 139 1 672

Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 1 400 1 207

Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavista suoritteista 2 249 2 241

Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista 1 1

Tileistä poistot -1 -19

Yhteensä 8 401 8 300


Maksullisen toiminnan tiedot mielisairaaloista ja koulukodeista

Mielisairaalat

Valtionmielisairaalat,NiuvanniemensairaalajaVanhanVaasansairaala,rahoittavattoimintansapääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullistatoimintaa.

Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain 2008–2010

2010 2010 2010 2010 2009 2008

Niuvan-niemen sairaala

Vanhan Vaasan sairaala

Mieli-sairaalat yhteensä




Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma

1000 e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e

TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot

– maksullisen toiminnan myyntituotot 35 930 16 518 52 448 53 705 50 189 47 008

– maksullisen toiminnan muut tuotot 919 193 1 112 1 043 1 120 1 069

Tuotot yhteensä 36 849 16 711 53 560 54 748 51 309 48 077

KUSTANNUKSETMaksullisen toiminnan erilliskustannukset

– aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 206 1 172 3 378 3 620 3 526 3 777

– henkilöstökustannukset 29 032 12 610 41 642 42 473 39 683 37 538

– vuokrat 2 715 1 492 4 207 4 250 3 915 3 334

– palvelujen ostot 2 197 1 062 3 259 3 305 3 265 2 987

– muut erilliskustannukset 312 208 520 504 535 474

Erilliskustannukset yhteensä 36 462 16 544 53 006 54 152 50 924 48 110

KÄYTTÖJÄÄMÄ 387 167 554 596 385 -33

Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista

– tukitoimintojen kustannukset 57 23 80 62 31 32

– poistot 254 124 378 397 390 417

– korot 13 10 23 75 55 58

Osuus yhteiskustannuk-sista yhteensä 324 157 481 534 476 507

Kokonaiskustannukset yhteensä 36 786 16 701 53 487 54 686 51 400 48 617

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 63 11 73 62 -91 -540

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN 63 11 73 62 -91 -540

Kustannusvastaavuus % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 %


Mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnusluvut v. 2008–2010

Valtiontalousarviossaonmielisairaaloidenkannattavuustavoitteeksiasetettutavoitekattaatuo-toilla toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Valtion mielisairaaloiden ylijäämä vuodelta 2010on73 tuhatta euroa, jokaylittää tulossopimustenmukaisen tavoitteen11 tuhannella eurolla.Valtionmielisairaaloidentuotot jäivät tavoitteesta1,18miljoonaaeuroa,muttakasvoivatsiltiedellisvuoteenverrattuna4,1%eli2,1miljoonaaeuroa.Valtionmielisairaaloidenkustannuksetalittivattavoitteen1,2miljoonallaeurollajaolivat2,2%alletavoitteen.Edellisvuoteenverrattunakustannuksetkasvoivat2,1miljoonaaeuroa.

Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 2008–2010

2010 2010 2010 2010 2009 2008







Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e

Toiminnan tuotot 36 849 16 711 53 560 54 748 51 308 48 077

Kokonaiskustannukset yhteensä 36 786 16 701 53 487 54 686 51 400 48 617

Ali- tai ylijäämä 63 -129 73 62 -92 -540

Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,2 % -0,8 % 0,1 % 0,1 % -0,2 % -1,1 %

Tuotot % kustannuk-sista 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 %

Valtion koulukodit

ValtionkoulukotientoimintarahoitetaanpääasiassakuntienmaksamillahoitopäiväkorvauksillajakoulukodeissaannettavanperusopetukseenjamuuhunopetukseensaatavallaOpetusministeriönrahoituksella.Opetushallituksenmaksamatkorvauksetperustuvatlaskennallisiinyksikköhintoi-hin,jotkaopetusministeriömäärääjavaltioneuvostovahvistaavuosittain.Opetushallitukseltasaatavanrahoituksenmääräperustuulaskentapäivinä(20.1ja20.9)olevaanoppilaslukumäärään.Laskentapäivienvälillätapahtuvavaihteluvaikeuttaakoulukotientaloudensuunnittelua.


Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudet vuosina 2008–2010

2010 2010 2009 2008

Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e


– maksullisen toiminnan myyntituotot 17 430 17 886 17 752 17 292

– maksullisen toiminnan muut tuotot

– Opetushallituksen osuus tuotoista 1 681 2 706 2 656 2 481

– Valtiovarainministeriön osuus tuotoista 926 0

– muut tuotot 281 135 317 337

Tuotot yhteensä 20 319 20 727 20 725 20 110


– aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 266 1 363 1 449 1 531

– henkilöstökustannukset 14 791 14 553 14 699 14 241

– vuokrat 2 151 2 159 2 160 2 064

– palvelujen ostot 1 452 1 469 1 641 1 503

– muut erilliskustannukset 592 681 697 576

Erilliskustannukset yhteensä 20 252 20 225 20 646 19 915

KÄYTTÖJÄÄMÄ 66 502 79 195


– osuus THL:n tukitoimintojen kustannuksista 99 118 66 106

– poistot 179 284 288 335

– korot 5 25 20 32

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 284 427 374 473

Kokonaiskustannukset yhteensä 20 536 20 652 21 020 20 388

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -217 75 -295 -278

Käytetty mpl 7.1 §:n mukainen hintatuki

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN -217 75 -295 -278

Käytettävissä ollut mpl 7.1 §:n mukainen hintatuki

Kustannusvastaavuus % 99 % 100 % 99 % 99 %

Valtiontalousarviossaonkoulukotienkannattavuustavoitteeksiasetettu102%kustannusvastaa-vuushintatuenjälkeen.Valtionkoulukotienalijäämävuodelta2010on217tuhattaeuroa,jokaalittaatulossopimustenmukaisentavoitteen292tuhannellaeurolla.Valtionkoulukotientuototjäivättavoitteesta456tuhattaeuroajalaskivatedelliseenvuoteenverrattuna1,9%.Valtionkou-lukotienkustannuksetalittivattavoitteen114tuhannellaeurollajaolivat0.55%alletavoitteen.Edellisvuoteenverrattunakustannuksetlaskivat483tuhattaeuroa.Valtionkoulukotienmaksulli-sentoiminnankustannusvastaavuudenvaihtelut,johtuvatpääosinvaikeudestahinnoitellatoimintaoikeinvastaamaankysynnänvaihteluita, laskentapäivienoppilasmääränvaihtelusta johtuvastarahoituksenepävarmuudestasekäkustannustietoisuudenlisääntymisestä.


Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tunnusluvut vuosina 2008–2010

2010 2010 2009 2008

Toteutuma Tavoite Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e

Toiminnan tuotot 20 319 20 727 20 724 20 110

Kokonaiskustannukset yhteensä 20 536 20 652 21 019 20 388

Ali- tai ylijäämä -217 75 -295 -278

Ali- tai ylijäämä % tuotoista -1,1 % 0,4 % -1,4 % -1,4 %

Tuotot % kustannuksista 99 % 100 % 99 % 99 %


Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat koulukodeittain 2010

2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010

Harvialan koulukoti

Kasvun Yhteisöt

Lagmans-gården

Limingan koulutus-

keskusSippolan koulukoti

Vuorelan koulukoti

Koulu-kodit

yhteensä Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e


– maksullisen toiminnan myyntituotot 1 380 5 219 1 590 3 706 2 969 2 566 17 430

– maksullisen toiminnan muut tuotot

– Opetushallituksen osuus tuotoista 194 494 193 272 299 229 1 681

– Valtiovarainministeriön osuus tuotoista 51 329 102 106 179 159 926

– muut tuotot 2 55 71 24 59 70 281

Tuotot yhteensä 1 628 6 097 1 956 4 108 3 506 3 024 20 319


– aineet, tarvikkeet ja tavarat 124 364 167 252 202 157 1 266

– henkilöstökustannukset 1 287 4 426 1 566 2 820 2 566 2 126 14 791

– vuokrat 227 627 107 481 355 354 2 151

– palvelujen ostot 108 452 86 378 263 165 1 452

– muut erilliskustannukset 71 195 72 50 96 108 592

Erilliskustannukset yhteensä 1 817 6 064 1 998 3 981 3 482 2 910 20 252

KÄYTTÖJÄÄMÄ -190 33 -42 127 24 114 66


– osuus THL:n tukitoimintojen kustannuksista 8 30 11 20 16 14 99

– poistot 40 47 9 43 16 24 179

– korot 1 1 1 1 0 1 5

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 50 78 20 64 32 39 284

Kokonaiskustannukset yhteensä 1 867 6 142 2 018 4 045 3 514 2 949 20 536

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -239 -45 -62 63 -8 75 -217

Käytetty mpl 7.1 §:n mukainen hintatuki

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN -239 -45 -62 63 -8 75 -217

Käytettävissä ollut mpl 7.1 §:n mukainen hintatuki

Kustannusvastaavuus % 87 % 99 % 97 % 102 % 100 % 103 % 99 %

Vuonna2010valtionkoulukodeistaylijäämäätekivätvainLimingankoulutuskeskusjaVuore-lankoulukoti.LähesnollatulokseenpääsiSippolankoulukoti.EnitenalijäämäisentuloksentekiHarvialankoulukoti,muttamyösLagmansgårdeninjaKasvunYhteisöjentuloksetolivatpahastialijäämäisiä.


Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko koulukodeittain 2010

2010 2010 2010 2010 2010 2010 2010

Harvialan koulukoti

Kasvun Yhteisöt

Lagmans-gården

Limingan koulutus-

keskus

Sippolan koulukoti

Vuorelan koulukoti

Koulu-kodit

yhteensä Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e

Toiminnan tuotot 1 628 6 097 1 956 4 108 3 506 3 024 20 319

Kokonaiskustan-nukset yhteensä 1 867 6 142 2 018 4 045 3 514 2 949 20 536

Ali- tai ylijäämä -239 -45 -62 63 -8 75 -217

Ali- tai ylijäämä % tuotoista -14,7 % -0,7 % -3,2 % 1,5 % -0,2 % 2,5 % -1,1 %

Tuotot % kustan-nuksista 87 % 99 % 97 % 102 % 100 % 103 % 99 %


1.3.3 Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta

Yhteisrahoitteisentoiminnankustannusvastaavuuslaskelmatovatallaolevassataulukossa.THL:lläonkirjaamisoikeusmuutamillemuidenvirastojenmomenteille,esim.UM:nlähialueyhteistyö-momentille.

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kustannukset rahoituslähteittäin vuonna 2010 (ei sisällä mielisairaaloita eikä koulukoteja)

Yhteisrahoitteinen toiminta

2010 2009

Toteutuma Toteutuma

1 000 € 1 000 €

TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

– muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 16 950 17 852

– EU:lta saatu rahoitus 4 613 3 724

– muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 667 2 929

– yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 5 877 5 326

Tuotot yhteensä 31 107 29 831

KUSTANNUKSETYhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset

– aineet, tarvikkeet, tavarat 989 1 103

– henkilöstökustannukset 17 801 17 380

– vuokrat 229 904

– palveluiden ostot 5 412 5 338

– muut erilliskustannukset 2 061 1 447

Erilliskustannukset yhteensä 26 492 26 172

Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista

– tukitoimintojen kustannukset 5 212 6 090

– poistot 127 362

– muut yhteiskustannukset (vuokrat) 2 462 2 845

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 7 801 9 297

Kokonaiskustannukset yhteensä 34 293 35 469

KUSTANNUSVASTAAVUUS

tuotot -kustannukset -3 186 -5 638

Kustannusvastaavuus % 90,7 84,1

Yhteisrahoitteisentoiminnanhtv:tvuonna2010olivat239.


THL:nsuurimmatyhteisrahoitteisentoiminnanrahoittajatonlueteltualla(sis.momentinkäytöt).

THL:n 20 suurinta yhteisrahoittajaa 2010

Yhteisrahoittaja 1 000 €

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 8 506

Euroopan unioni (EU) 4 970

Suomen Akatemia (SA) 4 706

Kunnat, kaupungit ym 2 504

GlaxoSmithKline Oy 1 665

Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) 845

The Bill and Melinda Gates Foundation 694

National Institutes of Health (NIH) 659

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 633

Tutkijakoulut (Tampere, Helsinki, Itä-Suomen yo) 536

Ulkoasianministeriö (UM) 512

Kansaneläkelaitos (KELA) 403

Alko Oy 363

Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) 245

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) 235

Juho Vainion Säätiö 141

Helsingin yliopisto 136

Työsuojelurahasto (TSR) 131

Sisäasianministeriö (SM) 127

Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) 117

Yhteensä 28 128

%:na koko yhteisrahoitteista toiminnasta 90

THL:n 20 suurinta yhteisrahoittajaa 2009

Yhteisrahoittaja 1 000 €

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 8 686

Suomen Akatemia (SA) 5 073

Euroopan unioni (EU) 3 671

GlaxoSmithKline Oy 2 627

Kunnat, kaupungit ym. 1 864

Ulkoasiainministeriö (UM) 971

The Bill and Melinda Gates Foundation 961

National Institutes of Health (NIH) 592

Tutkijakoulut (Helsinki, Tampere ja Kuopio yo:t) 421

Kansaneläkelaitos (KELA) 406

Puolustusvoimat 400

Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) 253

Syöpäjärjestöt 220

Uudenmaan TE-keskus (1.1.2010 lähtien ELY ) 201

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 193

MERCK & Co Inc 185

Alko Oy 183

Työsuojelurahasto 150

Helsingin yliopisto 138

Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) 126

Yhteensä 27 321

%:na koko yhteisrahoitteista toiminnasta 92

Sisäistäkorkoaeiolehuomioituyhteisrahoitteisessatoiminnassa.Yhteisrahoitteisessatoiminnassarahoittajaeisaarahoituspanostaanvastaanvälitöntävas-

tiketta(suoritetta).Toiminnantulokset,esim.tutkimustuloksetovatnäinollenlähtökohtaisestijulkisia.Yhteisrahoitetunhankkeet tuloksetkuuluvat lähtökohtaisestiTHL:lle,eikärahoittajayleensäsaaedesrajoitettujaoikeuksia.


Valtion mielisairaaloiden yhteisrahoitteinen toiminta 2008–2010

2010 2010 2010 2009 2008



Mielisai-raalat

yhteensä

Mielisai-raalat

yhteensä

Mielisai-raalat

yhteensä

Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Toteutuma

1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e

TUOTOTYhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

– yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 141 0 141 0 203

Tuotot yhteensä 141 112 141 0 203

KUSTANNUKSETYhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset

– aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 0 2 0 18

– henkilöstökustannukset 96 112 208 0 352

– vuokrat 0 0 0 0 0

– palvelujen ostot 25 0 25 0 6

– muut erilliskustannukset 18 0 18 0 0

Erilliskustannukset yhteensä 141 112 253 0 376

KOKONAISKUSTANNUKSET -141 -112 -253 0 -376

1.4 Tuotokset ja laadunhallintaTerveydenjahyvinvoinninlaitoksentoiminnantuotoksetliittyvät:• väestönhyvinvoinnin,terveyden,toimintakyvyn,elintapojenjaelinolojensekäsosiaali-ja

terveyspolitiikantutkimiseenjakehittämiseen• väestönhyvinvoinninjaterveydenedistämiseen,sairauksienjasosiaalistenongelmieneh-

käisemiseensekähyvinvointi-jaterveyserojenkaventamiseen• väestönterveydensuojelemiseensekäbiologistenjakemiallistenuhkienjariskienenna-

kointiinjaehkäisemiseen• sosiaali-jaterveyspalvelujensaatavuuden,laadunjavaikuttavuudentutkimiseenjakehit-

tämiseen• sosiaali-jaterveysalantilastojen,rekisterienjamuidentietovarantojensekäverkkopalvelujen

ylläpitämiseenjakehittämiseen.


1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittämi-nen

Toiminnallinen tavoite 2011 Toiminnallinen tavoite 2010 Toteuma 2010Tulosanalyysi ja arvio

THL on tukenut terveysero-jen kaventamisen toimin-taohjelman toimeenpanoa, arvioinut sen vaikutukset terveyserojen kaventa-misessa sekä valmistellut ehdotuksen mahdollisista jatkotoimista terveyserojen kaventamiseksi.

THL tukee terveyserojen kaventamisohjelman toimenpanoa erillisessä toimeenpanosuunnitelmas-sa sovituin tavoin, arvioi sen vaikutuksia ja valmistelee ehdotuksen jatkotoimista. THL on käynnistänyt sosi-aalisten hyvinvointierojen tutkimuksen.

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjel-man toimeenpanosuunnitelmaa toteutettiin erilaisten hankkeiden avulla. Toimintaohjel-maan sisältyvät THL:n omat hankkeet (esim. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto -hanke ja Maahanmuuttajatutkimus) edistyi-vät tavoitteiden mukaisesti. Teroka valmisteli tilannekatsauksen sisältäen ehdotukset jatkotoimista.THL käynnisti sosiaalisten hyvinvointiero-jen tutkimuksen sekä terveyseropolitiikan toimeenpanoa arvioivan kansainvälisen vertailututkimuksen.

Terveyseroihin liittyvää tietopohjaa on kehitetty edelleen. THL seurasi väestöryh-mittäisiä eroja terveydessä ja elintavoissa hyödyntämällä FINRISKI, FINRAVINTO, AVTK ja EVTK aineistoja. THL julkaisi kertomus-vuoden aikana kymmeniä tutkimuksia ja selvityksiä terveyserojen taustalla olevista syistä, kuten elintavoista ja psykososiaalisista tekijöistä.

Toteutui tavoittei-den mukaisesti. (4)

THL on edistänyt terveys kaikissa politiikoissa -lähes-tymistavan toimeenpanoa ja arviointia kaikilla tasoilla.

THL kehittää sosiaali- ja terveysvaikutusten arviointia, sekä edistää terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan käyttöön-ottoa kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti.

THL kehitti sosiaali- ja terveysvaikutusten arviointia. Merkittävä uusi toimi oli Sosiaali- ja terveyspolitiikka toimien vaikuttavuuden arviointi -tutkimusohjelman aloittaminen. Ohjelman puitteissa kehitettiin Päätöksen tueksi (PT) -julkaisumuoto, jonka tavoittee-na on parantaa tutkimustiedon vaikutta-vuutta päätöksenteossa. Päätöksen tueksi tyyppisiä julkaisuja on laajasti käytössä eri maiden tutkimuslaitoksissa käytössä. THL toteutti myös erillisiä hankkeita mm. kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja moniammatillisen työotteen kehittäminen asiakaslähtöisyyden näkökul-masta

Toteutunut tavoit-teenasetannan suuntaisesti. (4)


Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen




Sosiaalisten on-gelmien ehkäisy ja toimeentulon turvaaminen sekä osallisuuden edistäminen

Väestön toimeen-tulon ja pienitu-loisten asumisolo-jen ja asunnotto-muuden seuranta ja raportointi on osa THL:n perus-toimintaa.

THL kehitti edelleen valmiuksia toimeen-tuloa ja asumismenoja koskevien tietojen keräämiselle. THL julkaisi toimintavuonna Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportin, jonka osana raportoitiin mm. tietoja asuinmuodon mukaisista hyvinvointierois-ta ja toimeentulon eroista. THL tutki myös mm. vaikeassa sosiaalisessa asemassa ole-vien oikeuksien kehittymistä sekä erojen syventymistä.

THL toteutti EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden. Teemavuoden eräänä tavoitteena oli lisätä tietoisuutta köyhyydestä. Teemavuoden toteutuksessa yhdistettiin tutkittua tietoa, kansalaisvaikuttamista sekä kulttuurin keinoja monipuolisesti ja innovatiivisesti. Mediassa teemavuoden aiheet näkyivät koko vuoden ajan. Vuoden aikana järjes-tettiin yli 100 tilaisuutta tai tapahtumaa. Teemavuoden toteutuksessa tehtiin laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteis-työ osatoteuttajien kanssa sujui erin-omaisesti. Hankkeen ulkoisen arvioinnin mukaan teemavuoden toteutus onnistui kokonaisuutena hyvin.

Vuoden 2010 tulok-set olivat pitkänai-kavälin tavoitteen suuntaisia. (4)

THL on tukenut kuntouttavan työ-toiminnan sisällön kehittämistä vas-taamaan nykyistä paremmin osallis-tujien yksilöllisiä tarpeita

THL antaa asiantuntija-apua kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsää-dännön uudista-misessa tekemällä tutkimusta lainmuutoksen seurauksista ja vaikutuksista kunnissa. (vrt. toimeentuloseu-ranta)

THL osallistui kuntouttavan työtoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen asiantuntijuutensa puitteissa.

THL toteutti mm. tutkimuksen kuntoutta-van työtoiminnan vaikuttavuudesta asiak-kaiden siirtymien kannalta (THL raportteja 38/2010).

Vuoden 2010 tu-lostavoite toteutui sovitusti. Lisäksi pitkänaikavälin tu-lostavoite tullee to-teutumaan suunni-tellusti, sillä THL:lla on useita omia ja yhteistyöhankkeita, joissa kuntoutta-van työtoiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan nykyis-tä paremmin osal-listujien yksilöllisiä tarpeita. (4)





Terveys 2015 -kansanterveys-ohjelma ja Terve-yden edistämisen politiikkaohjelma

THL on osallistu-nut Terveys 2015 -ohjelman väli-arviointiin ja sen johtopäätösten toimeenpanoon. THL on tukenut Terveyden edistä-misen politiikka-ohjelmaa.THL toimii hyvässä yhteistyössä mui-den sektoreiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

THL osallistuu Terveys 2015 –väliarviointiin ja ohjelman mahdolliseen uudistamiseen. Laitos tukee po-litiikkaohjelman toimeenpanoa.

THL tuki aktiivisesti Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimeenpanoa. Oh-jelman toimeenpano läpileikkaa horison-taalisesti koko laitoksen. Toimeenpanon edistymisestä raportoitiin säännöllisesti ohjelmanjohtajalle. Lisäksi THL toteutti laitoksen aineistoista ohjelman loppura-portoinnissa tarvittavaa indikaattoritietoa.

THL:n toiminta terveyden ja hyvinvoin-nin edistämiseksi yhteistyössä muiden sektorien kanssa oli myös vuonna 2010 erittäin laajaa ja monimuotoista. Esimer-kiksi osallistuttu alueellisten hyvinvointi-suunnitelmien (joissa kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulma) arviointiprosesseihin, tuotettu tietoa Allergia ja astmaohjelman seurannan tueksi, julkaistu diabeteksen ehkäisyn eurooppalaiset laatukriteerit (Quality and Outcome Indicators for Prevention of Type 2 Diabetes in Europe) ja esitelty niitä sairaanhoitopiirien edustajille, suunni-teltu ja käynnistetty Peliklinikka kunta-, järjestö- ja valtiotoimijoiden yhteistyö-nä, terveyden edistämisen työkaluja on sisällytetty sähköiseen lastenneuvolakäsi-kirjaan, Viisas Vanhemmuus -kampanjan toteuttaminen yhteistyössä Alkon ja alan järjestöjen kanssa, jatkettu ravitsemuksen asiantuntijayhteistyötä ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa (esim. MMM, VRN, ENK, EVIRA, Suomen enpaineyhdistys ry, Sydänliitto ry, Diabe-tesliitto ry, Suomen Ruokatieto Finfood, kuluttajaliitto), asiantuntijana toimiminen valtakunnallisten käypähoitosuositusten valmistelussa Lääkäriseura Duodecimin kanssa sekä kehitetty kuntien työllisty-mistä edistäviä palveluita yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Vates-säätiön kanssa.

Terveyden edistämi-sen politiikkaohjel-man toimeenpano on edennyt THL:n osalta ohjelman toimeenpanosuun-nitelman mukaises-ti. (4)

TE määrärahoilla tuetaan ohjelmi-en toteutumista

THL valmistelee TE-määrärahaa käyttösuunnitel-man ohjelman tueksi.

THL järjesti haun vuoden 2011 hank-keille sekä koordinoi hanke-ehdotusten arvioinnin. THL kehitti hakulomakkeita, valtionavustus- ja sopimusehtoja sekä arviointijärjestelmää sekä valmisteli käyt-tösuunnitelmaehdotuksen vuodelle 2011 sovitussa aikataulussa. THL vastasi vuosien 2009-2010 hankkeiden tarkastamisesta ja hankeavustusten maksatuksista.

Tulostavoite toteu-tui suunnitelmien mukaisesti. (4)

Terveyden ja hy-vinvoinnin edistä-misen rakenteet

THL on tukenut PARAS-lain mu-kaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden ja niitä tukevien tietovarantojen-muodostumista. Terveyden edistä-misen benchmar-king –järjestelmä on käytössä.

THL vahvistaa yhteyksiä kuntiin ja sote-alueisiin sekä erityisvas-tuualueisiin ja tukee näitä mm. tietovarantojen hyväksikäytössä ja uuden lainsää-dännön mukais-ten rakenteiden kehittämisessä.

THL vahvisti yhteyksiä kuntiin ja sote-alueisiin sekä erityisvastuualueisiin. THL toteutti kaikki Suomen sairaanhoitopiirit kattavat kierroksen. THL satsasi terveyden edistämisen benchmarking järjestelmän raportointityökalujen kehittämiseen ja alueellisten tietovarantokoulutustilaisuuk-sien suunnitteluun, varsinaiset koulutuk-set toteutetaan vuonna 2011.

Vuoden 2010 tu-lostavoite toteutui sovitusti. (4)





Maahanmuut-tajien terveys ja hyvinvointi

Maahanmuut-tajien terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutki-mushankkeen väliraportti on valmistunut.

THL on asiantun-tija maahanmuut-tajien terveys- ja hyvinvointikysy-myksissä.

THL on käynnistä-nyt maahanmuut-tajien terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutki-mushankkeen.

THL aloitti maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen. THL kehitti maa-hanmuuttajien osallisuutta ja työelämä-valmiuksia edistäviä palveluita yhteistyös-sä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. THL kartoitti sisäisestä maahanmuuttoa koskevan toiminnan.

Pitkänaikavälin tulostavoitteen toteutumisessa on otettava huomioon, että tutkimushank-keen rahoituksen vaiheistuksen johdosta, myös tiedonkeruu vaiheis-tetaan. Tiedonke-ruu toteutetaan Helsingissä vuonna 2010, Espoossa ja Vantaalla vuonna 2011 sekä Turussa, Tampereella ja Vaa-sassa vuonna 2012. Koko aineistoa koskevia perustu-loksia päästään näin ollen raportoimaan aikaisintaan vuonna 2012, pääkaupunki-seudun tuloksia jo vuonna 2011. (4)

Lasten, nuorten ja perheiden tervey-den ja hyvinvoin-nin edistäminen ja seuranta

THL on osallis-tunut uuden neuvolatoimin-taa, koulu- ja opiskelutervey-denhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuol-toa koskevan VN:n asetuksen toimeenpanoon, seurantaan ja tarvittavaan ke-hittämistyöhön.

THL tukee kuntia neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskelutervey-denhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon kehittämises-sä asetuksen (380/2009) mu-kaiseksi ja tekee suunnitelman asetuksen seuran-nassa tarvittavien tietojen keräämi-sest.

THL toteutti sähköisen lastenneuvolakäsi-kirjan kokeiluversion, kehitti yhteistyössä pilottikuntien (Salo ja pääkaupunki-seutu) kanssa äitiys- ja lastenneuvolaan laajojen terveystarkastusten sisältöjä ja työmenetelmiä, teki perhevalmennuksen selvityksen, aloitti kolmannen kansallisen neuvolatoiminnan selvityksen valmistelun (selvitys toteutetaan syksyllä 2011) sekä aloitti oppilashuollon sähköisen käsikirjan tekemisen.

Vuoden 2009 tavoite toteutui suunnitellusti ja tehokkaasti. (4)

THL on vahvis-tanut lasten, nuorten ja per-heiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevien palvelujen tutki-mus- ja kehittä-mistoimintaa sekä seurantaa. THL on asiantuntija lapsivaikutusten arvioinnissa.

THL käynnistää imetyksen edistä-misen toimintaoh-jelman toimeen-panon.

THL aloitti imetyksen edistämisen toimin-taohjelman toimeenpanon ja toimeenpa-no on edennyt suunnitellusti. Imetykseen liittyvää tietoa on tuotettu verkkopalve-luun.

Vuositavoite on toteutunut suunni-tellusti. (4)





Terveyttä edis-tävä liikunta ja ravinto

THL on toteutta-nut liikuntaa ja ravintoa koskevaa periaatepäätöstä ja sen toimeenpa-nosuunnitelmaa. Seuranta- ja arvi-ointijärjestelmät toimivat. THL:lla on keskeinen rooli suositusten ja ohjeiden anta-jana, arvioijana ja tiedon välittäjänä.

THL kehittää valtioneuvoston liikuntaa ja ravin-toa koskevassa periaatepäätök-sessä kuvattuja seuranta- ja arvi-ointijärjestelmiä, tukee joukkoruo-kailun seuranta- ja kehittämistyö-ryhmän toimintaa sekä osallistuu STM:n imeväisten ja pikkulasten ruokintaa kos-kevan asetuksen valmisteluun ja toimeenpanoon.

THL kehitti valtioneuvoston liikuntaa ja ravintoa koskevassa periaatepäätöksessä kuvattuja seuranta- ja arviointijärjestelmiä osallistumalla ravinnon, ylipainon ja fyy-sisen aktiivisuuden useisiin kansainvälisiin monitorointihankkeisiin (WHO, pohjois-mainen monitorointiprojekti, EU:n/EFSA:n ruoankäyttötietojen kerääminen).

STM:n asetuksen (267/2010) mukaan imeväisen ruokintaa koskevalla kaupalli-sella tiedotusaineistolla pitää olla THL:n ennakkohyväksyntä. THL otti vastatakseen ko. tehtävän 1.5. alkaen. THL tarkistaa, vastaako tiedotusaineisto asetuksen esittämiä sisältövaatimuksia ja asetuksen henkeä. Vuoden aikana käsiteltiin yhdek-sän imeväisten ruokintaohjetta, joista yksi hyväksyttiin.

THL esitteli pienten lasten ruoankäyttötu-loksia mm. neuvolapäivillä ja tieteellisissä sekä ammatti- ja kansantajuisissa julkai-suissa. THL tutki ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä alle kouluikäisillä lapsilla sekä aloitti lihavuuden ehkäisyyn tähtäävän esitutkimus neuvoloissa.

THL kehitti edelleen, toteutti ja ylläpi-ti 15-84-vuotiaan väestön terveyteen, toimintakykyyn, elintapoihin ja väestö-ryhmäeroihin liittyvää seurantajärjes-telmää, julkaisi järjestelmän pohjalta terveyspolitiikkaa palvelevia raportteja ja tieteellisiä tutkimuksia, tuotti kansallisesti ja kansainvälisesti tarpeellista terveyteen liittyvää tietoa.

THL tutki myös nuorten miesten, erityi-sesti varusmiesten ruokailutottumuksia ja niiden determinantteja sekä varusmiehiin kohdistuneen ravitsemusintervention vaikutuksia.

Vuoden 2010 toiminnan tulok-set luovat hyvän perustan vuoden 2011 toiminnallisen tavoitteen saavutta-miselle. (4)

Seksuaalitervey-den edistäminen

THL on vakiinnut-tanut seksuaali-terveyden edistä-misen asiantunti-jatehtävät osaksi toimintaansa,.

THL osallistuu Seksuaali- ja lisääntymistervey-den toimintaoh-jelman toteutta-miseen väliar-viointitulosten mukaisesti, suun-nittelee ohjelman loppuarvioinnin ja luo edellytykset seksuaalitervey-den asiantun-tijatehtävien pitkäjänteiselle toteuttamiselle.

THL perusti seksuaali- ja lisääntymister-veyden -yksikön, joka aloitti toiminnan vuoden 2010 alussa. THL järjesti seminaa-rin nuorten seksuaaliterveydestä (12/2010) sekä aloitti uuden sähköisen SELI -verkos-tolehden (yli 600 tilaajaa). THL on jatka-nut tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa, jonka tuloksena mm. seksuaalineuvojien oppisopimuskoulutus.

Tulostavoitteet edenneet suunnitel-lusti. (4)





Alkoholista ja muista päihteistä, tupakasta, raha-pelaamisesta ai-heutuvien haitto-jen, tapaturmien sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy.

THL on vakiin-nuttanut laaja-alaisen alkoholin, tupakan, muiden päihteiden ja rahapelaamisen haittavaiku-tuksiin liittyvän valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tiedon järjestelmällisen tuottamisen pää-töksentekijöille ja toimijoille.

THL koordinoi Alkoholiohjel-man 2008-2011 toimeenpa-noa, osallistuu valtioneuvoston huumepoliittisen periaatepäätök-sen toimeenpa-noon sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoit-teet huomioon ottaen,vahvistaa tupa-koimattomuuden edistämistyötä.

THL:n koordinoiman Alkoholiohjelman avulla tuettiin alueellista ja paikallista päihdehaittojen ehkäisytyötä. Ohjelma tuotti runsaasti erilaista materiaalia mm. Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa -julkaisun ja yli 65-vuotiaiden alkoholi-mittarin. THL osallistui erittäin aktiivisesti alkoholi- ja huumepoliittisten sekä tupa-koimattomuuden edistämisen toimenpi-teiden valmisteluun. THL julkaisi juoma-tapatutkimuksen päätuotokset Suomi juo -kirjassa. THL keräsi toimintavuoden aikana huumekyselyn aineiston sekä tuotti tietoa rahapelaamisesta, tupakoinnista ja päihtyneenä ajamisesta liikenteessä.

Alkoholiohjelma etenee suunnitel-man mukaisesti. Toimintavuoden tulokset ovat edistä-neet hyvin pitkän-aikavälin tavoitteen saavuttamista. (4)

Toiminta vakiin-nutettu koti- ja vapaa-ajan tapa-turmien ehkäisy-työssä

THL valmistaa ta-paturmakatsauk-set ja huolehtii koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnista, käynnistää lasten ja nuorten turval-lisuuden edistä-misen kansallisen toimenpideohjel-man toimeenpa-non ja osallistuu tapaturmien eh-käisyn alueellisten interventioiden toteuttamiseen.

Alueelliset tapaturmakatsaukset valmis-tuvat loppuvuodesta 2010. Katsausten si-sältö uudistettiin pelastusalueilta kerätyn palautteen perusteella. Kansallinen UHRI 2009 aineiston analysointi on käynnissä ja perusraportti julkaistu 2/2010.

THL toimi valtakunnallisen tapaturmien ehkäisyn yhteistyöryhmän puheenjohtaja-na, toteutti seminaareja ja koulutuspäivä sekä julkaisi erilaista materiaali aiheesta.

Tavoite toteutui suunnitellusti. (4)

THL valmistelee lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen kan-sallisen toimenpi-deohjelman.

Lasten ja nuorten turvallisuuden edistä-misen kansallinen toimenpideohjelma valmistui jo vuonna 2009 ja toimeenpa-novaihe käynnissä. Ohjelman tavoitteita on viety eteenpäin ammattilaisjulkaisuissa ja Suurten kaupunkien turvallisuusoh-jelmassa (SM, Sisäisen turvallisuuden ohjelma). Ohjelmasta ja lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisystä on julkaistu esite. Ohjelmalle perustettu omat verkkosivut THL.fi:n yhteyteen ja alkuvuodesta 2011 julkaistaan Piste tapaturmille! -sivusto.


Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on otettu kiinteäksi osaksi laitoksen harjoittamaa ke-hittämistoimintaa sosiaali- ja tervey-denhuollossa.

THL koordinoi yhteistyössä alue-hallintovirastojen kanssa lähisuhde- ja perheväkival-lasta annettujen suositusten toimeenpanoa kunnissa.

THL vahvistaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön organisointia. THL koordinoi naisiin kohdis-tuvan väkivallan ehkäisyohjelman valmistelua.

THL osallistui Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan yleissopimuksen valmisteluun.

THL muodosti virkamiesverkoston sekä verkostoi järjestöistä ns. resurssiryhmän toiminnalle. Erillinen toimeenpanosuunni-telma valmistui vuonna 2010.

THL koordinoi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintaohjelman valmistelua.

Vuoden 2010 tulos-tavoitteet toteutui-vat suunnitellusti tukien pitkänai-kavälin tavoitteen toteutumista. (4)


Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy




Tartuntatautien torjuntatyön vahvistaminen

THL osallistuu täysipainoisesti tartuntatau-tien torjunnan kansalliseen, kansainväliseen, erit. WHO- ja EU-yhteistyöhön.

THL vastaa kansainvälisistä velvoitteista ja kansainvälisen terveys-säännös-tön 2-vuotisarvion toteuttamisesta.

IHR-raportti (International Health Regu-lation, kansainvälinen terveyssäännös-tö) lähetettiin WHO:iin. THL:n lukuisat asiantuntijat osallistuivat kansainvälisissä velvoitteissa määriteltyihin THL:n roolien mukaisiin kokouksiin (EU, WHO ja ECDC). Kaikki ECDC:n pyyntöjen mukaiset seuran-tatiedot toimitettiin EU-standardimuodos-sa. Erityisesti elintarvikevälitteisiä epidemi-oita selvitettiin yhdessä ECDC:n kanssa.

Kaikki tehtävät ja tavoitteet toteutui-vat hyvin. (4)

Laitos antaa asiantuntija-avun STM:lle ja kentälle pande-miasuunnitelman ja -valmiuden kehittämisessä.

THL:llä oli keskeinen rooli sekä pandemi-asuunnitelman sisällön päivityksessä että kokonaisuuden koordinaatiossa. THL pilo-toi avohoidon käyntisyyseurannan tietojen päivittäistä keruuta useasta terveyskes-kuksesta ja teki valmisteluja järjestelmän laajentamiseksi vuonna 2011.

Pandemiasuun-nitelman päivitys saatettiin pää-tökseen kaikilta niiltä osin, jotka olivat mahdolli-sia ilman WHO:n tulossa olevia uusia teknisiä linjauksia. Käyntisyyseuranta laajenee vuonna 2011. (4)

Tartuntatautilain edellyttämät muutokset ilmoi-tus- ja rekisteröin-tijärjestelmään toteutettu.

THL teki tartuntatautilain edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin jo vuonna 2009. Sairaanhoitopiirien infektiohenki-lökunnan koulutusta jatkettiin toiminta-vuonna. Sähköisten ilmoitusten tarkastus ja täydennys sairaanhoitopiireissä toimii hyvin.

Tavoite toteutui suunnitellusti. (4)

THL kehittää HIV-ohjeistusta.

THL julkaisi perusterveydenhuollolle suun-natun HIV-testausohjeen.

Toteuma vastaa tavoitetta. (4)

Sairaalainfektioi-den torjunta ja antimikrobiresis-tenssi

Sairaaloiden torjuntatoimet to-teutuvat nykyistä kattavammin ja tuloksellisemmin THL:n tuella

Sairaalainfektioiden seuranta sairaanhoi-topiireittäin on toteutunut, myös vertailu toisten piirien tilanteeseen on mahdollista.

Pitkänaikavälin sairaalainfektioi-den torjuntatoimet ovat edenneet tavoitteen mukai-sesti. (4)

Rokotusohjelman kehittäminen

THL on tuotta-nut tietopohjan rokotusohjelman uudelle laa-jennukselle ja toimeenpannut päätetyt ohjel-man laajennukset.

Imeväisten pneumokokkirokotusohjelma aloitettiin 1.9. THL tuotti ja saattoi kuntien tiedoksi yksityiskohtaisen ohjeistuksen, hankki ja toimitti rokotteet sekä tuki kuntia mm. neuvontapuhelimen avulla rokotusohjelman aloittamisessa.

THL arvioi HPV:n (human papilloma virus) aiheuttaman tautitaakan suuruutta sekä rokotteen ottamista ohjelmaan asiantunti-jaryhmässä.

Pneumokokkiro-kotusohjelman käynnistäminen onnistui pande-miarokotteen turvallisuuteen kohdistettujen epäilysten keskellä hyvin. THL onnistui hankkimaan ro-kotteet odotettua edullisemmin.

HPV-tautien tor-junnan keinojen arviointi eteni hie-man suunniteltua hitaammin lähinnä rekisteriaineisto-jen kokoamisen hitauden vuoksi. Arvioinnin välira-portti valmistui toimintavuonna ja loppuraportti valmistuu keväällä 2011. (4)





Elinympäristöpe-räisten infektioi-den sekä muiden mikrobiperäisten ja kemiallisten riskien torjunta

THL on antanut asiantuntijoille erityisesti viran-omaisille tukea ympäristöperäi-sen epidemioiden ehkäisemiseksi.

THL antaa asiantuntija-apua kunnille sisäilman homeisiin liittyvän riskinarvioinnin parantamiseksi ja selvittää päiväko-tilasten altistumis-ta homeille.

THL valmisteli laboratorioiden asumister-veystutkimusten laadunvarmistusta.THL jatkoi terveysvalvonnan henkilöstön koulutuksia sisäilman homeisiin liittyvän riskiarvioinnin parantamiseksi. THL teki ja raportoi STM:lle esiselvityksen päi-väkotien sisäilma-asioista jo vuonna 2009.

Sisäilman homeisiin liittyvän riskinar-vioinnin paranta-misen tulostavoite toteutui toimin-tavuonna sovitun mukaisesti. (4)

THL osallistuu yh-teistyössä STM:n kanssa uuteen Ympäristötervey-den erityistilan-teiden oppaaseen liittyvään koulu-tukseen.

THL:n asiantuntijat toimivat luennoitsijoi-na omalta vastuualueeltaan tilaisuuksissa, joissa oppaan sisältöä koulutetaan alan viranomaisille ja asiantuntijoille.

Tulostavoite toteu-tui suunnitellusti. (4)

Yhteiskunnan elintärkeiden tehtävien turvaa-minen

THL on osal-listunut YETT –strategian ja sisäisen turvalli-suuden ohjelman toimeenpanoon ympäristötervey-denhuollon ja tartuntatautien osalta.

Vuodelle 2010 ei ollut tulossopimukses-sa asetettua vuositavoitetta, mutta THL vahvisti täysin uusitun valmiusjärjestelmän ja -suunnitelman, jonka osana on kuvattu yksityiskohtaiset tietoja viestintäsuun-nitelmat tartuntatautien torjunnan ja ympäristöterveydenhuollon osalta.

Pitkäaikavälin tulostavoitteen toteuttaminen etenee suunnitel-lusti. (4)


Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen



PARAS-hankkeen toimeenpano

THL on tuke-nut STM:tä PARAS-hankkeen toimeenpanossa sekä arvioinut palvelujärjestel-män rakenne-muutoksen myös tasa-arvon ja terveyden edis-tämisen näkökul-masta

THL tukee STM:tä ja kuntia sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluraken-neuudistuksen toimeenpanossa.

THL tuki monella tavalla STM:tä ja kuntia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-kenne uudistuksen toimeenpanossa. THL on osallistunut mm. STM:n PARAS-kuntajaoston toimintaan, sairaanhoitopii-rien johtajaylilääkärien kokouksiin, TK:n johdon neuvottelupäiville, muutosjohta-misen arviointiryhmään.

THL:n vuoden 2010 toiminnan tulokset ovat tukeneet osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-neuudistuksen toimeenpanoa. Tulokset kuvastavat monipuolista ja laaja-alaista tukea, jota THL on tarjon-nut eri toimijoille toimeenpanon edesauttamiseksi. (4)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistä-misen rakenteet ovat valmiit ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvattu uusissa kunta- ja palvelurakenteis-sa. THL on arvi-oinut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen orga-nisoitumista ja erilaisten mallien toimivuutta

Toimintavuoden aikana THL on muun muassa arvioinut yksityisten palvelui-den käytön vaikutuksia hoidon laatuun, kustannuksiin ja henkilöstöön vanhusten-huollossa sekä edelliseen liittyen tilaajan ja tuottajan kokemuksia, valmistellut erillisen palvelujärjestelmä tutkimusoh-jelman, aloittanut kansalaisosallisuuden vahvistamisen (ns. kuntalaisen palvelufoo-rumin toimintamalli).

Tulostavoitteen toteuttamisessa on onnistuttu pitkänaikavälin tavoitteen suuntai-sesti. (4)

Kaste-ohjelman toimeenpano

Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos on vastannut sille osoitettujen Kaste-ohjelman toimenpiteiden toteuttamises-ta ohjelman toimeenpano-suunnitelmassa esitetyn yksilöin-nin ja aikataulun mukaisesti. Lisäksi THL on antanut asiantuntija-apua ja ohjannut kuntia kehittä-mishankkeiden toteuttamisessa ja verkostoimi-sessa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa.

THL toimeen-panee osaltaan Kaste-ohjelmaa sovitulla tavalla

THL antoi merkittävästi asiantuntijatukea KASTE-ohjelman toimeenpanoon mm. vastaamalla yli 20 erillisen toimenpiteen toimeenpanosta (edenneet toimeenpa-nosuunnitelmien mukaisesti), toimimal-la alueellisten johtoryhmien jäseninä, ohjelman sihteeristössä, tukemalla valtionavustushankkeiden valmistelua, ar-viointia, käynnistymistä ja toteutusta sekä tukemalla hyvien käytäntöjen kuvaus- ja levittämisprosessia (tekeillä on noin 40 hyvä käytäntö kuvausta eri oppimisverkos-toissa) sekä järjestetty kymmeniä erilaisia koulutustilaisuuksia.

THL on priorisoinut KASTE-ohjelman toimeenpanoa vuo-den 2010 toimin-nassa ja osoittanut ohjelman tueksi parhaan asiantun-temuksensa sekä riittävät resurssit. KASTE-ohjelman toimeenpano on koko laitoksen toi-minnan läpileikkaa-vana horisontaali-sena toimintana. KASTE-ohjelman toimeenpano on ollut THL:n osal-listumisen osalta erinomaista. (5)




Palveluinnovaa-tiot

THL on luonut si-säisen horisontaa-lisen rakenteen ja sitä hyödyntävän prosessin, joka varmistaa lupaa-vimpien tutkimus- ja kehitystulosten jalostamisen pal-velujärjestelmässä laajasti leviäviksi ja käyttöönotet-taviksi uusiksi toimintamalleiksi.

Osana Kaste-oh-jelmaan kuulu-vaa Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaa-tiohanketta THL saa Palveluvaaka-kokonaisuuden kokeiluversion tuotantokäyttöön v. 2010 loppuun mennessä. THL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa ”Innokylä” -innovaatioympä-ristöä osana em. Palveluinnovaa-tiohanketta erilli-sen suunnitelman mukaisesti.

THL jatkoi Palveluvaaka- ja Innokylä-hank-keita. Palveluvaaka-hanke oli käynnistyi toivottua hitaammin vuonna 2009 ja hankkeen toteutuksen aikataulu oli myös vuoden 2010 jäljessä tavoitteesta. Kokeilu-versio saatiin valmiiksi tammikuussa 2011.

Innokylähanke saatiin vuoden 2010 aikana kunnolla liikkeelle sen perustajajäsenten toimesta (THL, Kuntaliitto, STKL ja Tekry). Lisäksi hankkeen kehittämiskumppanei-ta ovat TTL, Kehitysvammaliiton hyvät käytännöt -toiminta sekä THL:n Rohto-toiminta. Inno-opisto aloitti yhteistyön useiden Kaste-ohjelman hankkeiden kanssa. Innokylän puitteissa määriteltiin käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin suositussisällöt sekä moninäkökulmainen arviointimalli. Innotuutorkoulutuksen sisältö suunniteltiin ja ensimmäinen koulu-tusryhmä aloittaa alkuvuodesta 2011.

Palveluvaaka-hanke on edennyt suun-niteltua hitaammin THL:stä riippumat-tomista syistä (mm. ennakoimattomat teknologiset on-gelmat, toiminta-vuotta edeltäneet aikataulupulmat). Sen sijaan Innokylä-hanke on edennyt suunnitellusti. (4)

Vanhuspalvelut THL on osallis-tunut vanhus-palveluiden rakenteen, uusien palvelukonsepti-en ja toiminnan kehittämiseen so-vittujen ohjelmien mukaisesti

THL laatii suunni-telman ikäihmis-ten palveluiden laatusuosituksen arvioinnista ja käynnistää arvioin nin.

THL laati suunnitelman, julkaisi laatuseu-rannan EuroHelth:ssa sekä laatupalautteet toimitettiin osallistuneille kunnille.

Tulostavoite toteu-tui suunnitellusti. (4)

THL antaa asian-tuntija-apua ikääntyneiden ympärivuorokau-tisen pitkäaikaishoidon uudistamiseen.

THL toimi STM:n asiantuntijatyöryhmän asiantuntijasihteerinä.


THL osallistuu ikäneuvo-työryh-män ehdotusten toimeenpanoon

THL on osallistunut ikäneuvotyöryhmän ehdotusten toimeenpanoon mm. tuotta-malla verkkopohjaisen oppaan.

Työ on edennyt sovitusti. (4)

Vammaispalvelut THL on osallistu-nut vammaispal-velujen raken-nemuutoksen toteuttamiseen sekä lain yhteen-sovittamiseen.

THL käynnistää vammaispalve-lulain muutosta koskevan lain muutosten seu-rannan erityisesti taloudellisten vai-kutusten osalta.

THL osallistuu vammaispalvelu-lain muutosten toimeenpanoon mm. ottamalla vastuun käsikirjan tekemisestä.

THL antaa asiantuntija-apua Kehas-työryhmän ehdotusten toi-meenpanossa.

THL toteuttaa tilastoselvityksen 1/2011, taloudellisten vaikutusten seuranta ja tilastojen jatkokehittämistyö ovat käyn-nistyneet.

Käsikirjan toteutus on edennyt suunnitel-man mukaisesti: sisältörakenne valmis-tunut, organisoitu käsikirjan kirjoitta-jakoulutukset, sovittu aihealueittaisten asiantuntijaryhmien perustamisesta, käynnistetty asiasanahanke käsikirjaa varten, selvitetty ruotsinkielisen aineiston kokoaminen ja n tilattu käsikirjan julkai-sualusta. Käsikirjan julkistamistilaisuus pidetään 10.3.2011.

THL on osallistunut Kehas-työryhmän toimintaan ja antanut asiantuntija-apua STM:n pyyntöjenmukaisesti.

Vammaispalvelu-lain vuoden 2009 muutosten seuran-ta toteutuu noin kaksi kuukautta myöhässä.Vam-maispalvelujen laa-jempi tilastotoimen kehittämishanke aloitetaan vuonna 2011. (3)

Tavoite on toteu-nut sovitun mukai-sesti. (4)

Tulostavoite on saavutettu sovitus-ti. (4)




Lapsi- ja perhe-palvelut

THL osallistuu lasten ja perhei-den palvelujen kehittämiseen (ml. perhekeskus-toiminta) erikseen sovittavin tavoin, erityisesti KASTE-ohjelman toimeenpanon yhteydessä.

Eduskunnan lau-suman mukaisesti THL käynnistää päivähoidon maksu-uudistusta koskevan seuran-nan.

THL antaa asiantuntija-apua varhaiskasva-tusta koskevan lainsäädännön uudistamiseen ja vanhempainva-paajärjestelmän työryhmän työ-hön. THL tukee lainsäädännön uudistamisen edellyttämien muutosten toi-meenpanoa. Lastensuojelun käsikirja on vakiintunut THL:n toiminnaksi ja keskeiseksi kuntaohjauksen välineeksi.

Lastensuojelulain päätöksenteon yhtenäisyydestä hallinto-oikeuk-sissa valmistettu selvitys.

Lastensuojelun laatusuositukset valmistuvat.

THL on antanut asiantuntija-apua, seurannut ja kehittänyt lasten, nuorten ja perheiden asemaa ja palveluita sekä osallistunut näitä asioita koskevaan kansainväliseen tiedonvaihtoon.

THL on antanut asiantuntija-apua varhaiskasvatusta koskevaan lain-säädännön uudis-tamiseen, pitänyt yllä Varhaiskasva-tussuunnitelman perusteita sekä edistänyt perus-teiden toimeen-panoa.

THL on osallistu-nut asiantuntijana lastensuojelulain toimeenpanoon.

THL on antanut asiantuntija-apua perhehoito-lainsäädännön uudistamisessa ja tukenut perhehoi-don lainsäädäntö-työtä

THL päivittää Lastensuojelun käsikirjan.

THL on tukenut lastensuojelun laatusuositusten käyttöönottoa sekä arvioinut laatusuositusten toteutumista

THL on antanut runsaasti asiantuntija-panosta Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan sekä sen jaosten työhön. Lisäksi THL osallistui Poh-joismaisen ja OECD-verkoston verkoston työhön.

THL on osallistunut Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työhön sekä toimi-nut ko. neuvottelukunnan sihteerinä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (VASU) on arvioitu, tuloksia on esitelty seminaareissa ja ne julkaistaan vuonna 2011. VASU:n sisällöt on viety THL:n verkkopalvelun Lapset, nuoret ja perheet-teemapalveluun.

Lastensuojelulain toteutumisen seurannan kyselyn aineistot valmistuneet ja niiden analyysi toteutetaan osana peruspalvelu-jen arviointia vuonna 2011.

Perhehoidon lainsäädännön kehittämis-ehdotuksia koskeva raportti on julkaistu 5/2010. THL osallistui perhehoidon lainsää-dännön ja valtakunnallisen toimintaohjel-man kehittämistyöryhmän työskentelyyn.

Lastensuojelun käsikirjan sisältöjä on päivitetty mm. lomakkeiden ja lainsäädän-tömuutoksia vastaavaksi. Lastensuojelun käsikirja -verkkopalvelussa on käyttäjiä keskimäärin 22 500 /kk.

THL tuki lastensuojelun laatusuositusten käyttöönottoa ja arvioi niiden toteutta-mista mm. erillinen arviointi ja ulkopuolis-ten lausuntojen kokoaminen.

Tavoite on saavu-tettu suunnitellusti. (4)

Vuositasoiset ta-voitteet ovat toteu-tuneet hyvin. (4)

Toteutunut tavoit-teen suuntaisesti. (4)

Tavoitteet toteutui-vat sovitusti. (4)

Toimintavuoden tavoitteet ovat toteutuneet suun-nitellusti. (4)

Tulostavoite on to-teutunut hyvin. (4)




Sosiaali- ja ter-veyspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus

Palvelujärjestel-män toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnille on sovittu kansalli-sesti yhtenäiset perusteet ja menettelytavat.

THL tuottaa ehdotuksen pal-velujärjestelmän alueellisen toimi-vuuden, laadun, kustannusten ja vaikuttavuuden arviointikehikoksi ja arviointimene-telmiksi.

THL osallistuu Käypä hoito -suo-situsten päivittä-miseen antamalla suositusten toimituskunnalle asiantuntija-apua

THL on kartoit-tanut lääkehuol-toon liittyviä tutkimustarpeita (potilasturvalli-suus, rokotteet) yhteistyössä Fimean kanssa.

THL käynnistää apuvälinealan vai-kuttavuustiedon keräämisen.

THL on valmistellut ehdotuksen terveyden, hyvinvoinnin, palvelujen ja suorituskyvyn indikaattoreista osana INDI-ohjelmaa.

THL:llä on edustaja Käypä hoito-suosi-tusten johtoryhmässä. THL on kehittänyt yhteistyössä Käypä hoito-toiminnan kans-sa näyttöön perustuvaa terveydenhuollon metodologiaa. THL:n asiantuntijat ovat osallistuneet suositusten päivittämiseen.

THL on ollut mukana Lääkehuolto 2020-työryhmän toiminnassa ja Fimean kanssa on sovittu yhteistyöstä.

THL on aloittanut apuvälinealan vaikut-tavuustutkimuksen. Tutkimuksen yhteis-työkumppaneina ovat Suomesta yhdeksän apuvälinekeskusta/yksikköä, Tanskan apuvälineinstituutti ja Norjan NAV.

Tulos on tavoitteen suuntainen. (4)

Tavoite on toteutu-nut sovitusti. (4)

Tulostavoite on toteutunut suunni-tellusti. (4)

Suunnitelman mukaisesti, paitsi tiedonkeruun aloitus vasta 01/2011 alkaen saadun rahoituksen mukaan. (4)

Sosiaalityön rakenteiden ja organisoinnin muuttaminen asi-akkaiden tarpeita ja sosiaalityön osaamista vastaa-viksi

THL on kehittänyt sosiaalityön vaiku-tusten arviointia.

THL kartoittaa aikuissosiaalityös-sä käytössä olevat vaikutusten arvi-oinnin menettely-tavat .

THL kartoitti aikuissosiaalityön vaikutusten arvioinnin menettelytavat jo vuonna 2009. Selvityksen raportti valmistui alkuvuodesta 2010. THL valmisteli kuntouttavan sosi-aalityön menetelmien tutkimushanketta. Aikuissosiaalityön verkosto perustettiin helmikuussa 2010.

Edennyt sovitusti. (4)

Perusterveyden-huollon vahvista-minen

THL on toteut-tanut –Toimiva – terveyskeskus - toimenpideoh-jelman sovitun mukaisesti.

THL tukee Toimiva terveyskeskus -toi-menpideohjelman toimeenpanoa erikseen sovitta-valla tavalla.

Rohto-verkoston toiminta tukee perusterveyden-huollon kehit-tämistä. Verkos-ton toimintaa arvioidaan ja suunnataan uu-delleen arvioinnin pohjalta.

THL kerää, arvioi ja tuottaa toimintatietoa ja aloittaa peruster-veydenhuoltoa koskevan talou-dellisen tutkimuk-sen.

THL on tukenut Toimiva terveyskeskus-toimenpideohjelmaa mm. osallistumalla ohjelman suunnittelu- ja muihin kokouk-siin.

THL valmisteli Rohto-toiminnan kehittä-missuunnitelman.

THL valmisteli tutkimussuunnitelman perusterveydenhuollon kustannuksia ja vaikuttavuutta koskevasta hankkeesta.

Vuositasoinen tavoite on toteutu-nut sovitusti. (4)

Tavoite on toteutu-nut osittain. Kehit-tämissuunnitelman valmistelusta siirry-tään toteutukseen vuonna 2011. (3)

THL:stä johtumat-tomista tekijöistä (mm. kunnallinen päätöksenteko) tutkimushanke on edennyt suunnitel-tua verkkaisemmin. (3)




Sosiaalihuollon peruspalvelujen vahvistaminen

THL on osallistu-nut sosiaalihuol-lon lainsäädän-nön uudistamis-prosessiin.

THL tuottaa asiantuntija-aineistoa ja tietoa sosiaalihuollon lainsäädäntöä uu-distavan työryh-män työn tueksi.

THL osallistui aktiivisesti sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistavan työryhmän työskentelyyn ja lainsäädäntövalmiste-lun tukemiseksi THL on muodostanut sisäisen asiantuntijaryhmän. THL tuotti valmistelutyön tueksi taustamuistioita ja muuta aineistoa mm. tietoteknologiasta, aikuissosiaalityöstä sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista.

Toteutunut sovitus-ti. (4)

Henkilöstö ja johtaminen

THL on edistänyt tietovarantojen tuottamisia ja hyödyntämis-tä sosiaali-ja terveydenhuollon johtamisessa ja henkilöstövoi-mavarojen kehittämisessä. THL on tuotta-nut ajantasaista tietoa sosiaali-ja terveydenhuollon työvoiman riittä-vyyden arviointia ja ennakointia varten.

THL tuottaa määrällistä tietoa sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen jälkeisestä erikois-tumiskoulutukses-ta ja erityispäte-vyyksistä.

SOTKAnetissä olevista henkilötilastoista julkaistiin uudenlaiset tilastoraportit.

Vuoden 2010 tulok-set tukevat hyvin pitkänaikavälin tavoitteen toteutu-mista ja vastaavat myös vuositason tavoitteenasetan-taa. (4)

Potilasturvallisuus THL on vastannut potilasturvallisuu-den sisällyttämi-sestä osaksi koko terveydenhuollon toimintaa.

Potilasturvalli-suutta koskeva tieto on kattavaa ja ajantasaista.

THL toteut-taa kansallista potilasturvalli-suusstrategiaa suomalaisessa potilastuvallisuus-strategiassa 2009-2013 kuvatulla tavalla.

THL perusti potilasturvallisuuden asiantun-tijaryhmän, potilasturvallisuuden oppaan laatiminen on aloitettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja verkkosivusto on avattu. THL osallistuu EU:n Patient Safety and Quality of Care projektin suunnitte-luun.

Etenee tulostavoit-teen suuntaisesti. (4)

Mielenterveys- ja päihdesuunni-telman toteutta-minen

THL on toteut-tanut osaltaan mielenterveys- ja päihdesuunnitel-maa.

THL jatkaa osal-taan mielen-terveys- ja päihde-suunnitelmantoteuttamista.

THL laati erillisen toimeenpanosuunnitel-man Mieli-ohjelman tukemiseksi alueilla ja kunnissa. THL on osallistunut laajasti ohjelman toteuttamiseen (mm. lukuisia tilaisuuksia ja kehittämishankkeiden tuke-mista ja toteuttamista). Asiantuntijapanos-tusta on tarjottu niin STM:lle, järjestöille ja Kuntaliitolle kuin alueille ja kunnille.

Mieli 2009 -ohjel-man toteuttaminen on onnistunut THL:tä erittäin hyvin. Tulokset ovat toteutuneet suunniteltua pa-remmin. (5)

Oikeuslääkintä Kaikki oikeuslää-ketieteellisten kuolemansyyn selvitysten uudel-leen organisoin-nin edellyttämät järjestelyt on toteutettu. Toi-minta järjestetään tarkoituksenmu-kaisesti hajautet-tuna koko maan alueella.

THL vastaa oikeuslääkin-tään, oikeuslää-ketieteellisiin kuolemansyyn-selvityksiin ja oikeuspsykiat-riaan liittyvistä tehtävistä sekä koordinoi ja ke-hittää toimintaa.

Oikeuslääkinnän ja oikeuspsykiatrian teh-tävät siirtyivät THL:n vuoden 2010 alusta.THL laati oikeuslääkinnän kokonaisvaltai-sen kehittämissuunnitelman. Oikeuspsyki-atrian tehtävät on hoidettu koordinoidusti ja laadukkaasti.

Oikeuslääkinnän ja oikeuspsyki-atrian tehtävien siirto THL:n vuoden 2010 alusta alken onnistui hyvin ja ensimmäisen toimintavuoden tulokset ovat olleet osittain erinomai-sia. (5)


Sosiaali- ja terveysalan tilastojen, rekistereiden ja muiden tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen




Tieto- ja tilas-totuotannon kokonaisuus

THL :n tietoja tilastotuotanto se-kä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus.

THL jatkaa Stakesin ja KTL:n tietojen ja tilas-tojen tuottamis-prosessien sekä verkkopalveluiden ja portaalien yh-teensovittamista.

Tilastokeskuksen ja THL:n työn-jakoa ja yhteis-työtä selvitetään työryhmässä.

Perusterveyden-huollon avohoi-don tilastouudis-tus toteutettu

Tietojen ja tilastojen tuottamisprosessien sekä verkkopalvelujen yhteensovittamista jatkettiin. Verkkopalvelujen sisältöjä siirretty van-hoista stakes.fi ja ktl.fi palveluista thl.fi palveluun. Tietotuotannon osalta on luotu yhteisesti sovitut mallit eri lähteistä saatavien indikaattorien standardille.

THL osallistui työryhmän toimintaan, joka selvitti laitoksen ja Tilastokeskuksen välis-tä yhteistyötä. Työryhmän esityksen.

THL:n osalta edellytykset avohoidon tilastouudistukselle on toteutettu (mm. tietomäärittelyt, ohjeistus, tiedon vastaan-otto). Perusterveydenhuollon avohoidon tilastouudistuksen tavoitteiden mukaisesti AvoHILMOn tiedonkeruu voi alkaa vuo-den 2011 alusta lukien.

Toimintavuoden tulokset tukevat pitkäntähtäimen tavoitteen toteutu-mista suunnitellusti, vaikka työ on tällä hetkellä hieman tavoiteaikataulua jäljessä. (4)


THL:n osalta toteu-ma vastaa tavoi-tetta. Uudistuksen onnistuminen kokonaisuudessaan on nyt riippuvainen perusterveyden-huollon organisaa-tioiden ja niiden tietojärjestelmien valmiudesta liittyä AvoHILMOon. Valmiudet vaih-televat johtuen tietojärjestelmien versiokehityksestä, organisaatiomuu-toksista. (4)

Tieto 2005 -hanke THL:n tilasto- ja tietotoiminta organisoitu Tieto 2005-hankkeen linjausten mukai-sesti:– Perustervey- denhuollon avohoidon tilastouudistus toteutettu.– Hammashuol- lon ja suun terveyden seu- rantatiedot tuotettu.– Perustervey- denhuollon hoidon saatavuuden seuran- tajärjestelmä valmis.– Lasten ja nuorten terveysseurannan suunnitelma valmis.

THL raportoi Lasten ja nuorten terveysseurannan kokeilun tulokset.

THL käynnistää selvitystyön sosi-aalityön tilastoin-nin mahdollista-miseksi

Lasten terveysseurannan kokeilun raportti julkaistiin 2/2010. Nuorten terveysseuran-nan kehittämisen esiselvityksistä laadittu raportti julkaistiin 3/2010. Keskeiset tulokset julkaistiin lisäksi Terveytemme.fi-portaalissa.

THL selvitti sosiaalityön tilastoinnin toteuttamista ja toteuttamismisvaihtoeh-doista on erillinen suunnitelma.


Etenee tavoitteen suuntaisesti. (4)


Tasa-arvon valtavirtaistaminen




Valtavirtaistami-nen

THL:n laati-ma toiminnan valtavirtaistamis-suunnitelma on käyttöön otettu.

THL laatii toimin-nan.

Valtavirtaistamistyöryhmä on aloittanut toimintansa. Vuoden aikana sukupuolinä-kökulman valtavirtaistamista sisällytettiin hyvä tutkimus- ja kehittämistapa THL:ssä -ohjeistukseen. Valtavirtaistaminen pyri-tään huomioimaan THL 2020 -strategian toteutuksessa.

Toteutuu vuoden 2011 tavoitteen suuntaisesti. (4)

Oikeuslääkintä

THL:noikeuslääkintäsiirtyivuoden2010alussalääninhallitustenlakkauttamisenyhteydessä.THL:stä tuli lakisääteinen viranomainen kuolemansyyn selvittämisen alalla. Oikeuslääkärittoimivat koko maan alueella viiteen tiimiin organisoituna. Oikeuslääkäreiden tehtävänä onkuolemansyynselvittämisenohjausjavalvonta,oikeuslääketieteellistenruumiinavaustensuo-rittaminenjamuutoikeuslääkinnänasiantuntijatehtävät.KuolemansyynselvittämisenvalvontatoteutuuSuomessakirjoitettavienkuolintodistustentarkastamisenyhteydessä.Kuolintodistuksettoimitetaankokomaastaoikeuslääkäreidentarkastettavaksi,tarkastamisenjälkeenosapalautetaankorjattavaksikuolintodistuksenkirjoittaneellelääkärillejasuurinosasuoraanTilastokeskukseen.

Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset suoritetaan useimmiten poliisin määräyksestä.Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen tapahtuu sairaaloissa ja yliopistojenoikeuslääketieteenlaitoksissa.Vuoden2010alussaruumiinavauksiasuoritettiin21eripaikka-kunnalla.Vuoden2010aikanaoikeuslääketieteellistenruumiinavaustensuorittaminenlopetettiinkolmellapaikkakunnalla(Uusikaupunki,Kuusankoski,Vaasa).

OikeuslääketieteellistenruumiinavaustenmääräonSuomessakansainvälisestikorkea,ta-voitteenaonavaustenmääränhallittuvähentäminenkansalaistenoikeusturvaavaarantamattayhteistyössäpoliisinjaterveydenhuollontoimijoidenkanssa.Vuoden2010aikanasuoritettujenoikeuslääketieteellistenobduktioidenmääräeinoussut.

Vuoden2010aikanakirjoitettiinOikeuslääkinnänkehittämissuunnitelmavuosille2010–2015.Suunnitelmassatodettiinnykyhetkentilanne,asetettiintavoitteettoiminnankehittämisellejaehdotettiinjoitakintoimenpiteitätavoitteidensaavuttamiseksi.


Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset vuosina 2009-2010

Vuosi 2010 Vuosi 2009

Helsinki 2 403 2 376

Hämeenlinna 372 417

Lahti 447 482

Lappeenranta 454 473

Kotka 413 377

Kuusankoski 211 258

Pori 723 745

Turku 1 109 1 115

Uusikaupunki 41 99

Jyväskylä 629 716

Tampere 1 148 1 225

Vaasa 155 225

Kokkola 185 203

Seinäjoki 567 490

Mikkeli 447 484

Joensuu 477 413

Kuopio 646 660

Oulu 1 051 1 069

Rovaniemi 285 355

Kemi 147 120

Ahvenanmaa 38 38

Yhteensä 11 948 12 340

Oikeuspsykiatria

Oikeuspsykiatriset tehtävät ja oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta siirtyivät Sosiaali- jaterveysalan lupa- javalvontavirastosta(Valvira)Terveyden jahyvinvoinnin laitokseen(THL)vuoden2010alustalukien.THL:nMielenterveysongelmatjapäihdepalvelut-yksikössätoimivaoikeuspsykiatriantehtäväaluekoordinoimielentilatutkimuksiinjavaarallisuusarvioihinliittyväätoimintaajavalmisteleejaesitteleeoikeuspsykiatristenasioidenlautakunnassakäsiteltäviäasioita.THL:n pääjohtajan alaisuudessa toimiva oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta käsittelee jaratkaiseemielentilastalaaditutlausunnotsekävaarallisuudestaannetutarviot,päättääpsykiat-riseensairaalahoitoontaikehitysvammaistenerityishuoltoonmääräämisestäniissätapauksissa,joissahenkilönonmielentilatutkimuksenpäättyessäarvioitutarvitsevantahdostariippumatontapsykiatrista sairaalahoitoa tai vastentahtoista kehitysvammaisten erityishuoltoa sekä päättäätällaisenhoidonlopettamisesta.

Oikeuspsykiatriantehtäväalueentavoitteenaonpyrkiävarmistamaanmielentilalausuntojenkorkea taso ja yhdenmukainen syyntakeisuuden arviointi. Viimeisen kolmen vuoden aikanamielentilatutkimustenkokonaismääräonpysynytkutakuinkin samana, samoinkuinhoitoonmäärättyjenlukumäärä.Oikeuspsykiatristenasioidenlautakuntakäsittelivuoden2010aikana123mielentilalausuntoajakuusiasiakirjojenperusteellalaadittuamielentilalausuntoa.Hoitoonmääräämispäätöksiätehtiin31.Mielenterveyslain21§:nmukaisiapsykiatrisenhoidontarpeenarviointejaeiollutvuodenaikanayhtään.Mielentilatutkimustenyhteydessäannettaviavaaralli-suusarvioitaoli15jaHelsinginhovioikeudenpyytämiävaarallisuusarvioitaneljä.Vuonna2010tehdyistähoitoonmääräämispäätöksistävalitettiinhallinto-oikeuteenseitsemässätapauksessa.


Tulostavoitteissaasetetutkäsittelyajatolivatmielentilalausuntojenosaltakaksiviikkoalau-sunnonsaapumisestajaasiakirjojenperusteellalaadittujenlausuntojenosaltakaksikuukauttatarvittavienasiakirjojensaapumisesta.Pääsääntöisesti tavoitesaavutettiin.Viivytystätapahtuiniissätapauksissa,joissamielentilatutkimuksenpäättyessähoidontarpeessaolevantutkittavansyytteennostamistajouduttiinodottamaanennenasiankäsittelyälautakunnassa.

Oikeuspsykiatriasten asioiden lautakunnassa käsittelyt asit vuosina 2008–2010

2008 2009 2010

Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa käsitellyt mielentilalausunnot yhteensä

126 120 123

Tutkimuspyynnön lähettäjä

Käräjäoikeus 119 109 114

Hovioikeus 7 9 9

Korkein oikeus 0 2 0

Tutkittavat

Mies 112 94 103

Nainen 14 26 20

Vangittu 102 93 101

Ei vangittu 24 27 22

Tutkituista alle 18-vuotias 4 2 1

Syyte

Henkirikos 52 50 55

Muu väkivaltarikos 52 49 44

Tuhotyö 6 6 9

Seksuaalirikos 12 11 10

Omaisuusrikos 2 1 2

Muu syyte 2 3 3

Tutkimuspaikat

HUS/HYKS Psykiatriakeskus 33 16

Niuvanniemen sairaala 45 44 47

Vanhan Vaasan sairaala 19 21 39

OYS/Psykiatrian klinikka 10 9 8

TAYS/Oikeuspsykiatrian klinikka 8 7 6

TAYS/EVA-yksikkö 2 1 0

Psykiatrinen vankisairaala:

Turun yksikkö 5 1 7

Vantaan yksikkö 2 4 2

Kellokosken sairaala 2 17 14


Syyntakeisuusarviot

2008 2008 2009 2009 2010 2010

Tutkiva lääkäri

Lauta-kunta

Tutkiva lääkäri

Lauta-kunta

Tutkiva lääkäri

Lauta-kunta

Syyntakeinen 77 78 72 73 78 82

Alentuneesti syyntakeinen 20 19 15 14 13 13

Syyntakeeton 29 29 33 33 29 27

Syyntakeinen ja alentuneestisyyntakeinen

2 1

Alentuneesti syyntakeinen jasyyntakeeton

1 0

Vaarallisuusarviot mielentilatutkimuksen yhteydessä 9 7 15

Helsingin hovioikeuden pyytämät vaarallisuusarviot1) 2 1 4

Asiakirjojen perusteella annetut lausunnot

Mielentilalausunnot 6 7 6

MTL 21 §:n mukaiset hoidon tarpeen arviot 4 0 0

2008 2009 2010

Hoitoonmääräämispäätös mielentilatutkimuksen jälkeen

Valtion mielisairaalaan 23 25 23

Kunnalliseen sairaalaan 7 6 7

Kehitysvammaisten erityishuoltoon 3 2 1

Yhteensä 33 33 31

Hoitoonmääräämispäätös ilman mielentilatutkimusta (MTL 22 §)

Valtion mielisairaalaan 0 0 0

Kunnalliseen sairaalaan 0 0 0

Kehitysvammaisten erityishuoltoon 0

Yhteensä 0 0 0

Hoitoonmääräämispäätös myöhemmin

Psykiatrinen sairaalahoito 2 3 3

Kehitysvammaisten erityishuolto 1 5 4

Yhteensä 3 8 7

Hoidontarve päättynyt

Psykiatrinen sairaalahoito 4 7 3

Kehitysvammaisten erityishuolto 0 2 0

Yhteensä 4 9 3

MTL 18 a §:n mukaiset päätökset2)

Päästetty valvonta-ajalle 25 37 26

Valvonta-aikaa jatkettu 29 30 27

Poistettu sairaalasta lopullisesti 21 32 22

Ei päästetty valvonta-ajalle 2 3 1

Yhteensä 77 102 76

Välipäätökset ja pöydälle jääneet 18

Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassakäsitellyt asiat yhteensä

84 119 237

1) Rikoslaki 2 C luku 12 §.2) Sairaalasta poistaminen sairaanhoitopiirin toimintayksikön valvonnassa.


Julkaiseminen

THL:njulkaisusarjoissailmesityiyhteensä131nimekettä,joista24oliTutkimuksia-sarjanväi-töskirjoja.Raportti-,Avauksia-,Luokitukset,termistötjatilasto-ohjeet,SVT-kokoomatilastot,Opas-,Teema-jaKide-sarjojenrinnalleperustettiinuusiPäätöstentueksi-sarja.

Vuonna2010 julkaisujamyytiinyhteensä205920eurolla.Myytäviänimekkeitäoli255.KirjavälityksenmyynnissäolimyösStakesinjaKTL:nuusimpiajulkaisuja,joillaonvielämyyn-tikysyntää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisunimekkeet sarjoittain 2009 ja 2010

SarjaNimekkeitä kpl

2009 2010

Tutkimus-sarja (väitöskirjat) 27 24

Raportti-sarja 47 43

Avauksia-sarja 26 30

Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 5 7

SVT-kokoomatilastot 3 2

Tilastoraportti-sarja 24 28

Opas-sarja 7 4

Tietokirjat (Teema) 6 5

Kide 11 1

Suositus-sarja (suomi ja ruotsi samalla numerolla) 5 3

Päätösten tueksi (uusi sarja v. 2010) 2

Muut 3 6

Yhteensä 164 155

THL:nlinjauksenmukaisestiläheskaikkijulkaisut,myösmyytävät,ovatsaatavillavapastiver-kossapdf-muodossa.

Vuonna2010THLaloittiyhteistyönSTM:nkanssajavastasiministeriönjulkaisujentekni-sestätoteutuksestakäsikirjoituksestavalmiiksipainotuotteeksi.THLkehittikokohallinnonalanjulkaisutoiminnantueksiuudentoimintamallinjahankkitoiminnankoordinoimisessatarvittavantietojärjestelmän.

Lehdet

Yhteiskuntapolitiikka-lehti(YP)ilmestyisuunnitelmienmukaisestikuusikertaa.Yhteiskuntapo-litiikanlevikkiolinoin2 500,jostamaksullisiatilaajiaoli1 400.Yhteistyössäsosiaali-jaterveys-ministeriönkanssajulkaistavaTesso-lehtiilmestyi7kertaajapainosmääräolin.32000.Lehdenarvioitulukijamääräonnoinkymmenkertainen.LehdenlinjaakehitettiinedelleenvastaamaanTHL:njaSTM:nstrategisiapainotuksia.

Verkkopalvelut

THL:n ulkoiset verkkopalvelut Thl.fi ja TerveSuomi-portaali olivat kertomusvuonna kehitys-vaiheessa. Sosiaaliportissa kehitettiin edelleen sisältöjä ja toiminnallisuuksia. Käyntejä Thl.fi:ssävuonna2010olinoin1000000,TerveSuomessa165000jaSosiaaliportissa470000.Thl.fi-projekti päättyi vuodenvaihteessa 2010–2011 ja sen osalta on viimeinkin päästy sisältöjenkehittämisvaiheeseen;tosinsuurinosalaitoksentuottamistasisällöistätehtiinkinvielävuonnakertomusvuonnavanhoihinverkkopalveluihin.TerveSuomi-portaalinkehittämisenosaltarat-kaisuttehdäänvuoden2011kuluessa.


Asiantuntijatehtävät

THL:nasiantuntijoillaonvuosittainSTM:ntyöryhmissäpuheenjohtajuuksia,jäsenyyksiäjasih-teeritehtäviänoin200kappaletta.LisäksiTHL:nasiantuntijatpalvelevatrunsaastimyösmuutavaltionhallintoa (eri ministeriöitä, neuvottelukuntia, työryhmiä) vastaavanlaisissa tehtävissä,joitavuosittainonrunsas100.LisäksiTHL:nhenkilökuntaakuullaanasiantuntijanaSTM:ntoi-minnassa,muussavaltionhallinnossajaEduskunnassa.THLantaavuosittainnoin80lausuntoa,joistasuuriosaonSTM:npyytämiä,muttamyösmuunkeskushallinnonosuusonmerkittävä.

Henkilöstönjulkaisutoimintavuonna2010olirunsasta.THL:njulkaisurekisterinilmoitettiin845tieteellisenjulkaisunja304yleistajuisenjulkaisuntiedot.

Messut ja konferenssit

Sosiaali- ja terveysalan suurin valtakunnallinen koulutus- ja messutapahtuma, TERVE-SOS,järjestettiinLahdessa19.–20.5.2010Teemanaoli”Toimivaarki”.Messuillaesiteltiinlaaja-alaisestiTHL:ntuotteitajapalveluja.Tapahtumaanosallistuisosiaali-jaterveysalanammattilaisia,luotta-mushenkilöitä,päättäjiä,tutkijoitajaopiskelijoita.Maksulliseenkoulutustapahtumaanosallistui852sosiaali-jaterveysalanammattilaistajamessuillakävi4088vierailijaa.TERVE-SOS-palkinnotjaettiinHelsinginkaupunginVerkkoterkkari-hankkeelle,joensuulaiselleikäneuvolaRuorillejaPeluurinyhteisellePelivoimapiiri-hankkeelle.

LisäksiTHLosallistuinäytteilleasettajanakeskeisimpiinsosiaali-jaterveydenhuollonmes-su-jakoulutustapahtumiineripuolellaSuomea.MessuosastoillamarkkinoitiinTHL:ntuotteitaja asiantuntijapalveluja. THL oli mukana myös useissa kansainvälisissä konferensseissa sekäosallistujanaettäjärjestäjänä.

Alkoholitutkimussäätiö

Vuonna1950perustettuAlkoholitutkimussäätiöonvuodesta2009lähtientoiminutTerveydenjahyvinvoinninlaitoksenyhteydessä.Säätiöedistääjatukeesellaistatieteellistätutkimusta,jonkakohteenaonalkoholinkäyttöyleensätaialkoholiyksilönjayhteiskunnanongelmana.Alkoho-litutkimussäätiöonhallinnollisestiitsenäinen,yleishyödyllinensäätiö.SäätiönjaTerveydenjahyvinvoinninlaitoksensolmimansopimuksenmukaanTHLluovuttaasäätiöntutkimusjohtajanjaTHL:ntiloissatyöskentelemäänhyväksyttyjensopimustutkijoidenkäyttööntarpeellisettyötilat,työvälineetjahallintopalvelut.

Alkoholitutkimussäätiöntukeasaaneitaväitöskirjojajulkaistiinvuoden2009aikanaviisi.Kansainvälisenarviointimenettelynläpikäyneitäuusiaartikkeleitailmestyi11.Lisäksiilmestyiviisimuutatieteellistäkirjoitusta.Jatkorahoitustamyönnettiinneljälletutkimussopimushankkeelle.

Vuonna2010päätettiinaloittaakahdenuudentutkimussopimushankkeenrahoittaminen.Ensimmäisessätutkitaanmielen,ruumiinjasosiokulttuurisenyhteenkietoutumistaeurooppa-laisten lääkäreiden alkoholiajattelussa 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin. Hanke onjatkoaSuomenAkatemianPäihteetjaaddiktio-ohjelmassaaloitetulletyölle.Toisessahankkeessatutkitaan huumeisiin liittyviä kuolemia ja riskienhallintaa institutionaalisesta sekä käyttäjännäkökulmasta.Hankekäynnistyyrekisteriaineistojenanalyysillä.

THL:n alaiset valtion laitokset

THL:nalaisuudessaonkaksivaltionmielisairaalaajakuusikoulukotia,jotkasolmivattulosso-pimuksenTHL:nkanssa.THL:nalaistenlaitostenlukumäärässätairakenteessaeitapahtunutmuutoksiatoimintavuonna.

Valtionkahdenmielisairaalantoiminnantarkoituksenaontuottaaoikeuspsykiatrianerikois-alanpalvelujakokomaatavarten.Sairaaloissahoidetaankriminaalipotilaitasekäerityisenvaaral-lisiaja/taivaikeahoitoisiapsykiatrisiapotilaitajasuoritetaanmielentilatutkimuksia.Molemmissasairaaloissaannetaanoikeuspsykiatrianerikoisalanperus-,jatko-jatäydennyskoulutustasekä


tehdäänalantieteellistätutkimustyötä.TämänlisäksiNiuvanniemensairaalatoimiiItä-Suomenyliopistonoikeuspsykiatrianklinikkana

Sairaaloidenhoitotoimintaonollutjatkuvastiyhteiskunnallisestimerkittävää,koskaseonkohdentunutpääasiassavaikeastipsyykkisestisairaisiinhenkilöihin,jotkaovatsairautensatakiavaarallisiatoistenhengelle,terveydelletaiturvallisuudelle.Niuvanniemensairaalanpoikkileik-kaustietouseanvuodenajaltavuodenviimeiseltäpäivältäkäyttäenGAF-mittaria(ToimintakyvynyleinenarviointiGeneralAssessmentofFunctioning)kuvastaapotilaidensiirtymistävaikeampiinryhmiinelisairaalanpalvelujaostetaanjatkuvastihuonokuntoisemmillepotilaille.Niuvanniemensairaalassakaikkeinhuonokuntoisimpien(GAF0–10pistettä)potilaidenosuusonkolminkertais-tunutviimeisenkolmenvuodenaikana.Myöshoidonvaikuttavuuttaarvioidaankäyttämällämm.GAF-mittaria.Niuvanniemensairaalaanvuonna2010otettujenkriminaalipotilaidentulo-GAFkeskiarvooli23javuonna2010sairaalastapoistettujenkriminaalipotilaidenlähtö-GAFkeski-arvooli26.Niuvanniemensairaalaanotettujenvaikeahoitoistenpotilaidentulo-GAFkeskiarvooli9jaNiuvanniemensairaalastapoistettujenvaikeahoitoistenpotilaidenlähtö-GAFkeskiarvooli20.VastaavastiVanhanVaasansairaalankriminaalipotilaidentulo-GAFkeskiarvooli21,1javaikeahoitoistenpotilaidentulo-GAF17,6.VanhanVaasansairaalassapoislähteneidenpotilaidentulo-jalähtö-GAFejaeioleseurattuvuosittain,koskalukumäärävuosittainonniinpieni,etteisenseurannallaoleoikeintilastollistamerkitystä.

MittarinmukaanpotilaidenkliininentilaNiuvanniemessanäyttäätämänperustellapara-nevan.Potilasmäärättässätarkastelussaovatkuitenkinpieniäeikätulostavoiyleistääkaikkiinsairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus voi kuvastaa pikemminkinvastaanottavien sairaaloiden valmiutta ottaa jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koskakyseessäeivätolekeskenäänsamatpotilaat.

Valtionkoulukotejaonkuusi,janiissäolikaikkiaan205paikkaa.Koulukodeissaannetaankasvatusta,hoitoajaperuskouluopetustataiammatillistakoulutustasellaisillelastensuojelulainperusteellasosiaalilautakunnanhuostaanotetuillelapsille,joitaeivoidatarkoituksenmukaisestikasvattaajahoitaaperhehoidossa,lastenkodissataimuussalastensuojelulaitoksessajajotkaeivätsairautensataivammaisuutensavuoksitarvitsemuuallaannettavaahoitoa(Avaltionkouluko-deista(796/782§).Koulukodeissavoidaanjärjestäämyöslastensuojelulainmukaistaavohuoltoaja jälkihuoltoasekämielenterveyslaissa(1116/90)tarkoitettujamielenterveyspalvelujalukuunottamattatahdostariippumatontahoitoa(Avaltionkoulukodeista,2§).Koulukoteihinsijoitetaanpääasiassaesimurroisikäisiäjamurrosikäisiälapsia.Koulukoditontarkoitettuesimurrosikäisillejamurrosikäisillelapsille.LastensuojelunsäädöspohjasisältyyLastensuojelulakiin(417/2007),jonkauudistusastuivoimaan1.1.2008.Koulukodinoppilaillaonaiempaaenemmänvaikeitapsyykkisiäjakäyttäytymisongelmia,jonkavuoksikolmeenkoulukotiinonperustettuerityisenhuolenpidonyksiköitä.

Koulukotienvaikuttavuuttapyritäänmittaamaanmmkuntientilaaja-asiakaspalautteenjaarvioinninavullasekäoppilashaastatteluinsijoituksenaikanajajälkeen.Vuonna2010käynnistyimarkkinointi- ja viestintähanke, jonka puitteissa kehitettiin kokonaisviestinnän suunnitteluajatoteutusta,toteutettiinyhteisökuvatutkimusjakoordinoitiinyhteistämarkkinointia.LisäksiLimangankoulutuskeskuksellemyönnettiin laatusertifikaatti.Koulukodeissaonmyöstekeilläkolmeväitöskirjatutkimusta.

Kunnat hankkivat koulukotipalvelut ostopalveluina laitoksilta. Koulukotien toiminnastaaiheutuvatmenotkerätäänhoitopäivämaksuina,joidensuuruudestakoulukodititsepäättävätnet-tobudjetointiperiaatteella.Valtiovoimyöntääkuitenkinkoulukodeillehintatukea,mikälikysyntävaihteleesiten,etteiväthoitotulotkatamenoja.Lisäksihintatukeavoidaansuunnatatoiminnansisällölliseenkehittämiseenjatutkimukseen.Vuonna2010toteutettiinmm.opetus-jakasvatus-henkilöstöllesuunnattu,8-päiväinenmonikulttuurisuuskoulutuskokonaisuus,lisäksiperhetyötäon kehitetty jo vuosia kaikille koulukodeille yhteisessä perhetyön koulutuskokonaisuudessa.


Lisäksitoteutettiinkaikillekoulukodeilleyhteinennuortenpäihdetyönammatillinenkoulutus.Yksittäisistähankkeistaesimerkkinä,Harvialankoulukodissatoteutetturap-musiikkihankejaVuorelankoulukodissatoteutettunuortentukiverkosto-hanke.Limingankoulutuskeskuksellemyönnettiinkesäkuussa2010ensimmäisenäkoulukotinaSuomessaISO9001:2008.standardinmukainenlaatusertifikaatti.KoulukoditjaTHLtekevätvuosittaintulossopimuksen,jossasovitaanvaltionbudjettirahoituksenkohdentamisestajatoiminnansuuntaviivoista.MyösOpetushallitusosallistuutulossopimusneuvotteluihinjaallekirjoittaatulossopimuksenkoulukotienopetustoi-minnastajasenrahoituksestavastaavanavirastona.

Vuonna 2010 valtion koulukotien ohjauksen ja tuen linjauksia kiteytettiin, tavoitteenavaltion koulukotien ja THL:n eri asiantuntijuusalueiden käytännön yhteistyön tiivistäminenjakoulukotienosallistaminenTHL:nstrategiseentyöhön.Vuonna2010käynnistettiinvalmis-telutyö koskien 1.1.2011 voimaantulevaa lakia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisistalastensuojelu-yksiköistä,joillatarkoitetaanvaltionkoulukotejajaVanajanvankilanperheosas-toa(HE156/2010).Keskeisestitältäpohjaltakäynnistettiinvaltionkoulukotienhallinnollisenrakenteen uudistamiseen ja tuottavuuden tehostamiseen tähtäävä selvitystyö Talent partnerskonsulttiyrityksen toimesta, josta valmistui raportti 17.12.2010. Lisäksi valmisteltiin VanajanvankilanperheosastontoiminnanohjausvastuunsiirtäminenTHL:llesekäperheosastonkäy-tännöntoiminta-tasonorganisointiVuorelankoulukodintoimestajaperheosastontoiminnantulevakehittäminenTHL:nohjauksessa.

THL:nalaistenvaltionlaitostentoimintaakuvaavatluvutvuosilta2008–2010olivatseuraavat:

THL:n alaiset valtion laitokset

Laitos

Henkilöstö Paikkaluku Suoritteiden lukumäärä

2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010

Mielisairaalat

Niuvanniemen sairaala (htv)

610,62 606 593 296 296 296 103 096 103 292 102 150

Vanhan Vaasan sairaala (htv)

235,5 243,4 250,6 147 152 152 49 600 49 665 50 285

Yhteensä 846,12 849,4 843,6 443 448 448 152696 152 957 152 435

Koulukodit

Harvialan koulukoti

29 29 27 18 18 18 8 676 8 705 7 997

Kasvun yhteisöt 102,2 105,1 100,5 73 66 66 31 443 29 249 28 333

Lagmansgårde-nin koulukoti

37 39 36,4 15 15 18 9 458 11 157 9 085

Limingan koulutuskeskus

58,3 67,5 61,0 44 44 44 20 341 19 192 19 960

Sippolan koulukoti

57,3 55,7 58,5 33 33 33 17 115 16 571 18 231

Vuorelan koulukoti

47 48,8 46,1 29 29 29 8 197 8 742 13 509

Yhteensä 330,8 345,1 332,1 212 205 205 95229,5 93 616 94 136

Niuvanniemensairaalanhenkilötyövuodetovatvähentyneetvuodesta2006(618htv)vuoteen2010(593htv)yhteensä25henkilötyövuotta,mikäosaltaanilmentäätuottavuudenparantumista.VanhanVaasansairaalassakertyi250,6henkilötyövuotta.Lisäysselittyyuudisrakennuksellajapaikkamääränkasvulla.

Valtionmielisairaaloidenyhteinensairaansijamääräolikertomusvuodenlopussa448:Niu-vanniemensairaalassaoli296jaVanhanVaasansairaalassa152paikkaa.


Niuvanniemensairaalassaaikuisosastojenkäyttöasteoli94,6%(tavoite95,5%)januoriso-osastonkäyttöasteoli93,8%(tavoite96,7%).Toimintavuotenaansairaalaalittikäyttöasteta-voitteensakokonaisuudessaannoinyhdellä%-yksiköllä.VanhanVaasansairaalankäyttöasteoli90,7%(tavoite90,3%),elihiemantavoitettakorkeampi.

Niuvanniemensairaalansairauspoissaolotlisääntyivät1,14pv/htv,ollenkertomusvuotena16,38.VanhanVaasansairaalansairauspoissaolotväheniväthiemanollenkertomusvuotena13,9.pv/henkilötyövuosi.

Niuvanniemessätehtiinkertomusvuonna47kplmielentilatutkimuksia.Nuoriso-osastollaeiollutvuonna2010mielentilatutkittavia.VVS:ssätehtiin38mielentilatutkimusta,elisairaaloissayhteensä85.Vuonna2009mielentilatutkimuksiaoliyhteensä66jav.200865kpl,johonsisältyynuoriso-osastolletehtyjämielentilatutkimuksia1kpl.

Mielisairaaloidenpalvelukykyäjasuoritteidenlaatuaseurataanjärjestelmällisesti.EsimerkiksiNiuvanniemensairaalanpalvelunostajienasiakaskyselyissävuoden2010asiakastyytyväisyysin-deksionhyvinkorkea,mielentilatutkittavillesuunnatunkyselynmukaanmielentilatutkittavatkokivat tulleensa asianmukaisesti kohdelluiksi/kuulluiksi ja terveydenhoitoalan opiskelijoillesuunnatunkyselyntulostenperusteellatyöpaikallatapahtuvaopetusonerityisenkorkeatasoistaverrattunavaltakunnallisiinvertailuorganisaatioihin.


1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Tietotuotannon käytettävyys


Tulostavoite 2010


Tietotuotannon käytettävyys

THL:n tietotuo-tanto on kehi-tetty selkeäksi ja helppokäyttöi-seksi ja asiak-kaiden tarpeita vastaavaksi.

Asiakkaiden tarpeita kartoitettiin laajaIla sidosryhmätutkimuksella aivan vuoden 2009 lopulla sekä usealla pienemmällä palvelu/kohderyhmäperustaisella selvityksellä. Saatu sidosryhmäpalaute on otettu huomioon tieto-tuotannon kehittämisessä. THL:n uudessa strategiassa asiakkaiden tarpeita vastaavat tietotuotteet ovat yksi strateginen tavoite. Lisäksi THL on valmistellut viestintä ja vaikuttamisstrategian.

Tietotuotantoa on edelleen kehitetty siten, että se on vuonna 2011 asi-akkaiden tarpeita vastaavaa, selkeää ja helppokäyttöis-tä. (4)

Julkaisujen tuotanto- ja jakelujärjestelmä


Tulostavoite 2010


Sosiaali- ja terveysalan jul-kaisutuotannon kehittäminen

STM:n julkai-sujen tuotan-toprosessi on siirretty THL:lle. Julkaisujen valmistelu säilyy hallinnonalan virastoilla ja laitoksilla.

STM:n julkaisu-jen tuotanto on siirretty THL:een. Yhteistuotan-non prosessien toimivuus on arvioitu.

THL julkaisee STM:n ja THL:n yhteistä lehteä.

STM:n julkaisutuotanto hoidetaan THL:ssä.

THL julkaisi STM:n ja THL:n yhteistä lehteä Tessoa. Tesso ilmestyi 7 kertaa. Tesson painos-määrä oli n. 32 000. Lehden arvioitu lukija-määrä on noin kymmenkertainen. Lehden linjaa kehitettiin edelleen vastaamaan THL:n ja STM:n strategisia painotuksia.

Vuositoteuma vas-taa tavoitetta. (4)

Yhteistyö STM:n kanssa Tesson toteuttamiseksi on hyvää. (4)

Mediakuva ja sidosryhmät


Tulostavoite 2010


Mediakuva Mediakuvain-deksi on noussut vuodesta 2009.

THL tekee suunnitelman uuden laitoksen mediakuvan seurannasta..

Mediakuvaselvitys tehdään joka toinen vuosi, joten vuonna 2010 asia valmistellaan. Toteu-tus on vuonna 2011.

Toteutui suunnitel-lusti. Tulevina vuo-sian THL:n media-kuvan kehitystä on mahdollista seurata indeksin avulla. (4)

Sidosryhmäyh-teistyö

Sidosryhmäyh-teistyö on vaikuttavaa.

THL laatii sidosryhmäyh-teis-työsuunni-telman ja tekee sidosryhmien mainekyselyn hallinnonalan muiden toimijoi-den kanssa.

THL määritteli sidosryhmät ja toteutti laajan sidosryhmätutkimuksen vuoden 2009 loppu-puolella. STM päätti siirtää hallinnonalan mainekyselyn vuodelle 2011.

Pitkänaikavälin tavoite toteutunee suunnitellusti. Vuo-sitasolla mainekyse-lyä ei toteutettu. (4)


Sisäinen valvonta


Tulostavoite 2010


Sisäinen val-vonta

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kattavaa ja toimii tehok-kaasti .Menetelmäku-vaus sisäisestä valvonnasta ja siihen liittyvästä riskienhallinnas-ta on tehty ja laitoksen johto on hyväksynyt sen.

THL laatii sisäi-sen valvonnan riskienhallinnan menetelmäku-vauksen osana johtamisjärjestel-määnsä.

Sisäisen valvonnan riskienhallinnan mene-telmäkuvauksen laadinta siirrettiin vuodelle 2011, sillä hallinnonalan yhteinen riskienhal-linnan kehittämishanke ja hankkeen toteu-tuksen aloitus viivästyivät noin puolivuotta. Kehittämishankkeen konkreettiset tulokset ovat käytettävissä keväällä 2011.

(-)

Informaatioteknologian hyödyntäminen

Toiminnalliset tavoitteet 2011

Tulostavoite 2010


Informaatio-teknologian hyödyntäminen

THL on toi-meenpannut hallinnonalan IT -strategian omal-ta osaltaan

THL käynnistää ja toteuttaa hankkeet ja toimenpiteet hallinnonalan it-strategian mukaisesti.

THL huomioi hallinnonalan it-strategian omis-sa hankkeissaan ja ratkaisuissaan.



1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstörakenne


Tulostavoite 2010


Työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä

Eläkkeellesiirty-misen keski-ikä

enintään 0.6 %

64,6 vuotta

enintään 0.6 %

64,5 vuotta

0.001 %

64,3 vuotta

Toteuma on mer-kittävästi tavoitetta parempi. (5)

Eläkkeellesiirtymi-sen keski-ikä on hie-man alle tavoitteen. Toisaalta edelliseen vuoteen verrattuna eläkkeelle siirty-misen keski-ikä on noussut 0,4 vuodella (4)

Henkilöstöraken-teen kehittämi-nen laitoksen painopisteiden mukaan

Laitoksen toiminnallisiin tarpeisiin perus-tuva henkilöstön määrää ja raken-netta koskeva suunnitelma on valmis (henki-löstöstrategia). Suunnitelma sisältää henkilös-tön uudelleen-kohdentamisen tarvittaessa.

THL käynnistää laitoksen toimin-nallisiin tarpei-siin perustuvan henkilöstön määrää ja raken-netta koskevan suunnitelman valmistelun (hen-kilöstöstrategia).

THL toteutti vuonna 2010 laajan ns. fuusi-ostrategiaa täydentävän THL 2020 -strate-giaprosessin. Strategian eräänä elementtinä ovat menestystekijät, joita tarkennetaan erillisessä prosessissa vuoden 2011 aikana.

Toteutui tulostavoit-teen suuntaisesti. (4)

Uusi palkkausjär-jestelmä

Uusi palkkaus-järjestelmä on luotu ja otettu käyttöön.

Palkkausjärjestelmäsopimus allekirjoitet-tiin1.12.2010 ja järjestelmä otettiin käyttöön takautuvasti 1.3. alkaen.

Toteutunut vuoden 2011 tavoitteen mukaisesti. (4)

Pääkaupun-kiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen vahvistaminen

THL:n pääkau-punkiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen vahvistaminen on käynnissä.

THL:n pääkau-punkiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen vahvistamis-suunnitelma on valmis.

THL:n pääkaupunkiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen vahvistamissuunnitelma valmistui jo keväällä 2009. Suunnitelmaa on edelleen täsmennetty vuoden 2010 aikana.

Vahvistamissuun-nitelma laadittiin tulostavoitteen mukaisesti. (4)

Tasa-arvo THL:n laatima henkilöstön tasa-arvosuunnitelma on käytössä.

THL laatii henki-löstön tasa-arvo-suunnitelman.

Tasa-arvosuunnitelma valmistui joulukuussa 2010.

Tulostavoite to-teutui tavoitteen suuntaisesti. (4)

Työhyvinvointi


Tulostavoite 2010


Työhyvinvoin-titutkimuksen THL-kohtainen indeksi

3,65 3,58 3,2 VM-baron työtyy-tyväisyysindeksi oli THL:n toisessa mit-tauksessa 3,2. Tulos on noussut hieman edellisestä vuodes-ta, mutta vaatii edelleen kehittämis-toimia. (2)


Osaaminen


Tulostavoite 2010


Koulutusvuoro-kaudet / Htv

3,8 3,2 1 Tieto perustuu työ-ajan kohdennusjär-jestelmän tietoihin. Todellisuudessa luku on korkeampi, mutta toteumaa ei ole mahdollista seu-rata ja raportoida luotettavasti. (-)

Osaamisen vahvistaminen

THL on määri-tellyt strategiset osaamiset eri tasoilla.

THL on lisännyt osaamista ja suunnannut voimavarojaan erityisesti ter-veys- ja hyvin-vointitalouden sekä sosiaali- ja terveydenhuol-lon vaikuttavuu-den arvioinnin, perusterveyden-huollon, lähisuh-de- ja perheväki-vallan ehkäisyn, sosiaali- ja terveysalan hen-kilöstöön liitty-vien kysymysten, maahanmuutta-jien terveyden ja hyvinvoinnin, vähimmäistoi-meentuloturvan (ml. asuminen) sekä potilas-turvallisuuden alueilla

THL käynnistää strategisten osaamisten määritellyt eri tasoilla.

THL lähtöhaas-tattelee kaikki vakituisessa palvelussuhtees-sa olleet.

THL 2020 -strategiatyö valmistui alkuvuodesta 2011. Ko. strategiaprosessin jälkeen on mah-dollista määritellä myös strategiset osaamiset.

THL on laatinut lähtöhaastattelulomak-keen ja edellyttänyt esimiehiä käyttämään sitä vuonna 2010 yli 2 vuotta kestäneestä vakituisesta palvelussuhteesta irtisanoutuvien haatattelussa.

THL 2020 -strategia muodostaa perus-tan strategisten osaamisten määrit-telylle. (4)

Lähtöhaastatte-lukäytäntö on aloitettu, mutta sen käytön laajuutta ei ole arvioitu. (3)

Esimiestyö


Tulostavoite 2010


Esimiestyön laatu

Esimiesarvioin-teja on toteu-tettu.

Esimiesvalmen-nusta toteute-taan.

Johtamista ja esimiestyötä on arvioitu osana VMBaro-työtyytyväisyyskyselyä sekä henki-lökohtaisten tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä keväällä ja syksyllä. Linjajohdolle tarkoitettuja valmennustilaisuuksia on järjes-tetty (5 koulutustilaisuutta, työnohjaukset). JET-koulutukset käynnistyivät suunnitellusti.

Kertomusvuonna edettiin tavotteiden mukaisesti. (4)

Esimiesten valin-takriteerit

Esimiesvalinnois-sa on korostettu johtamisosaamis-ta ja -kokemus-ta.

Esimiesten valinnassa koros-tetaan johta-misosaamista ja -kokemusta.

THL:n ensimmäisissä johtaja- ja esimiesva-linnoissa vuonna 2009 käytettiin yhteisesti sovittuja valintakriteereitä, joissa korostettiin johtamisosaamista- ja kokemusta. Ko. kritee-rit ovat olleet myös tämän jälkeen osa THL:n esimiesten valintaperusteita.

Toteutui tavoitteen mukaisesti. (4)

Työnantajarooli Esimiehet tunte-vat työnantaja-roolinsa sisältä-mät velvoitteet.

Esimiesvalmen-nusta toteute-taan.

Valmennustilaisuudet onnistuneet suunnitel-lusti ja palaute ollut pääsääntöisesti hyvää. Koulutussarja jatkuu kahdella tilaisuudella keväällä 2011.

Toteutunut suunni-tellusti. (4)


Terveydenjahyvinvoinninlaitoksentoisentoimintavuodenaikanakeskeisimpiähaasteitaovatolleet2009alkaneensopeuttamisohjelmanloppuunsaattaminen,VMBaro-työtyytyväisyyskyselyntulostenkäsittelyjasenpohjaltakehittämistoimienkäynnistäminenorganisaationeritasoilla,sekäTHL:npalkkausjärjestelmänluominen.Kuluneenavuonnatoteutuifuusiostrategiaatäydentävästrategiaprosessi,minkälukuisiinennakointityöryhmiinTHL:nhenkilöstöosallistuiaktiivisesti.

Sopeuttamisohjelma jatkui

Syksyn2009alussakäynnistyneensopeuttamisohjelmantoimenpiteet jatkuivatvuonna2010.Yt-menettelyn seurauksena irtisanottuja oli 76. Irtisanottujen uudelleensijoitushaastattelut javalmennukset jatkuivatvuodenalussa,koskavaltaosalla irtisanomisaikapäättyitoukokuussa.Irtisanomisaikana2irtisanomistaperuttiin,7henkilöäsiirtyieläkkeelleja10henkilönkanssatehtiin sopimus (henkilö irtisanoutui itse). Uudelleensijoittamisen tai takaisinottovelvoitteenseurauksena8henkilöäonsijoittunuttakaisinvakituiseentehtäväänTHL:npalvelukseen.Tä-mänlisäksi12henkilöäonsijoittunutsijaisuuteentaimuuhunmääräaikaiseentehtäväänTHL:npalveluksessa.Vuodenlopussairtisanotuista34henkilöäolivielätakaisinottovelvoitteenpiirissä.

Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi koottiin systemaattisesti arviointitietoa

EdellisenvuodenlopussatoteutetunVMBaro-työtyytyväisyyskyselyntuloksetkäsiteltiintam-mikuussajohtoryhmässä,minkäjälkeentulostentyöstäminenkehittämistoimenpiteiksijatkuiorganisaation kaikilla tasoilla. THL:n työntekijät ovat vastausten perusteella tyytyväisiä työnsisältöönjahaasteellisuuteen,lähityöyhteisönsätyöilmapiiriinjayhteistyöhönsekäkohtalaisentyytyväisiälähiesimiestyöhön.Keskeisetkehittämiskohteetolivatlaitoksenjohtamisessa,palk-kauksessa,tiedonkulussajatyönantajakuvassa.Kehittämistoimenpiteidenpainopisteitäolivatsisäisentiedonkulunjayhteistyönparantaminen,henkilöstönjajohdonvuoropuhelunlisääminen,esimerkiksi johdon osastokohtaistenvierailujen muodossa, yhteistyön lisääminen toimialojensisällä,prosessienhallinnanjajohtamisenkehittäminenerilaistenvalmennustenmuodossa.

Työtyytyväisyysindeksi oli kertomusvuoden lopussa 2010 toteutetussa seurantamittauk-sessa uuden laskentatavan mukaan 3,16. Työtyytyväisyysindeksi kehittyi hieman parempaansuuntaan,kunvertailukelpoinen indeksioli3,20edellisenvuoden3,12 lukemaanverrattuna.Seurantamittauksenperustellatiedonkulkuoliparantunutvaltionmuihinlaitoksiinverrattunakeskimääräistäparemmaksi.

Sairauspoissaolojaolitoisentoimintavuodenaikanayhteensä7,0pv/htv,mikäedelliseenvuoteenverrattunalaskenut0,5pv/htv.

Osaaminen kehittyy uudelleen järjestäytyneessä yhteistyössä

THL:nfuusiossayhdistettiinkahdenasiantuntiorganisaationosaaminensynergiaetujensaavutta-miseksi.Uudelleenorganisoituminenloimyösverkostoja,joissaosaaminenajanmyötävahvistuu.

Keskitetystijärjestettiinkoulutustajohtamis-jaesimiesosaamisenkehittämisensekäorga-nisaationtoimintatapojenvakiinnuttamisentueksi.Toimialatjaosastothuolehtivatosaamisenkehittämisestämm.seminaarienjakehittämispäivienmuodossa.Vuoden2010koulutuskustan-nuksetTHL:ssäolivat yhteensä552 687,94euroajakeskiarvo463,63eur/htv.

Johtamisosaamista kehitettiin monipuolisesti

Kertomusvuonna järjestettiin koko linjajohdolle yhteensä 6 valmennustilaisuutta strategianennakointityöstä, esimiehen roolista strategiavaikuttajana, päivittäisjohtamisen työkalujenhallinnasta,haasteellistentyöyhteisötilanteidenhoitamisestajajohtamistapojentakanaolevistaihmiskäsityksistäLisäksiedellisenävuonnaalkaneissapienryhmissä(5ryhmää)jatkettiinesimies-valmennusta,minkärinnallaolimahdollisuushenkilökohtaiseentyönohjaukseen.THLjärjestilinjajohdonvalmennuksia Valtiokonttorin Kaiku- (Kaikki kunnossa) työhyvinvointiohjelman


rahoituksentuella2009–2010.KertomusvuonnakoottiinTHL:nesimies-jajohtamispalautekokolinjajohdonkattavastiVMBaro-työtyytyväisyyskyselynyhteydessä.

Johtamisenerikoisammattitutkinnon(JET)koulutusohjelmiakäynnistyikaksi,THL:nomakoulutusryhmäjasisarlaitostenkanssayhteinentutkintokoulutusryhmä.THL:stäJET-tutkinto-koulutuksenaloittiyhteensä28henkilöä.THL:nomakoulutusryhmätoteutuuoppisopimusra-hoituksenturvinjasisarlaitostenkanssatoteutettavaJET-koulutusohjelmasaatoteutuksentueksiOPM:nhenkilöstökoulutusrahaa50%koulutuskustannuksista.

TTL:nkanssayhteistyössätoteutettavastainnovaatiojohtamisenkoulutusohjelmastavalmis-tuihelmikuussa12henkilöäjauudessayhteistyönätoteutettavassatutkintokoulutusryhmässäaloitti6henkilöä.Koulutuksettoteutetaanoppisopimusrahoituksella.

Tasa-arvotyö jatkui

Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi toiminnassa pyritään edistämään tasavertaisuutta eri-ikäisten,koulutus-jamuiltataustoiltaanerilaistensekäeriasemassaolevientaieritaustoistatule-vienhenkilöidensekäeriyksiköidenjaosastojenvälillä.Tasa-arvonedistämistäjasuunnitelmankehittämistäjatkamaanonasetettulaajapohjainentasa-arvotyöryhmä.THL:ntasa-arvotyöryhmäntehtävänäonmyöshuolehtiasiitä,ettätasa-arvosuunnitelmantavoitteettulevatosaksiTHL:nhenkilöstöstrategiaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämistä varten THL:ssäjatkoitoimintaansalaaja,kaikkientoimialojenedustajistamuodostuvaSuvaus-työryhmä,jonkatehtävänäonedistääsukupuolinäkökulmanhuomioonottamistakaikessatoiminnassa.

Uudesta palkkausjärjestelmästä syntyi sopimus

Tehtävänvaativuuteenjahenkilökohtaiseensuoriutumiseenperustuvastapalkkausjärjestelmästäsaavutettiinneuvottelutulos1.11.2010jasopimusallekirjoitettiin1.12.2010.Uusipalkkausjär-jestelmätulivoimaantakautuvasti1.3.2010lukien.PalkkausjärjestelmänkäyttöönottovaiheessaTHL:llaolikäytettävissäyhteensä1,33%paikallisestikohdennettaviakorotuseriä,joillavoitiinkattaa27,65%korotustarpeista.Loputkorotustarpeistakatetaansiirtymäkaudenaikanasaatavillapaikallisillakorotuserillä.Palkkausjärjestelmänmukaisettavoitepalkatsaadaanalustavanarvioinmukaanmaksuunn.5-6vuodensiirtymäajankuluessa.PalkkausjärjestelmänpiiriinkuuluvatkaikkiTHL:eenvirka-taityösuhteessaolevat.Järjestelmänpiiriineivätkuulutyönantajavirka-miehet,harjoittelijat,palkkatuellapalkatuthenkilöttaihenkilötjoidenpalvelussuhteenpituusonalle6kk.


Henkilöstörakenne kertomusvuoden lopussa

v. 2010 v. 2009 v. 2010 v. 2009

henkilötyövuodet 1192,1 1238,8 vakinaiset 963 (72%) 945 (69%)

naiset 686 (71%) 675 (68%)

henkilöstömäärä 1 343 1 378 miehet 277 (74%) 270 (70%)

naiset 970 (72%) 995 (72%)

miehet 373 (28%) 383 (28%) määräaikaiset 380 (28%) 443 (31%)

naiset 284 (29%) 320 (32%)

keski-ikä 44,7 44,5 miehet 96 (26%) 113 (30%)

naiset 44,5 44,5

miehet 45,0 44,6 kokoaikaiset 1 076 (80%) 1 108 (80%)

naiset 784 (81%) 803 (81%)

henkilöstömäärä ikäluokittain miehet 292 (78%) 305 (80%)

15–24 23 (2%) 23 (2%)

25–34 273 (20%) 304 (22%) osa-aikaiset 267 (20%) 270 (20%)

35–44 380 (28%) 372 (27%) naiset 186 (19%) 192 (19%)

45–54 340 (25%) 358 (26%) miehet 81 (22%) 78 (20%)

55–64 305 (23%) 304 (22%)

65– 21 (2%) 17 (1%)


1.6 Tilinpäätösanalyysi

1.6.1 Rahoitusrakenne

THL:n 108,2 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta valtion budjettirahoituksen osuus (sis.momentinkäyttöoikeudetmyösyhteisrahoitteiseen toimintaan)on69,3miljoonaaeuroaeli64%.Ulkopuolisenrahoituksen(yhteisrahoitteinen+maksullinenpalvelutoiminta)osuusonyhteensä 38,9 miljoonaa euroa eli 36%. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus huomioiden on29,8miljoonaaeuroa(27,6%) jamaksullisenpalvelutoiminnan jamuidentuottojenyhteensä9,1miljoonaaeuroa(8,4%).

THL-kirjanpitoyksikön rahoitusrakenne poikkeaa THL:n rahoitusrakenteesta sitten, ettämaksullisen palvelutoiminnan osuus toiminnan tuotoista (ei siis sisällä budjettirahoituksenosuutta)nouseemerkittävästi.Maksullisenpalvelutoiminnantuototmuodostavattuotoista70,3%(vuonna200973,2%)kunTHL:lläyhteisrahoitteinentoimintaonsuurintuottoerä.

THL toiminnan rahoitus

2010 2009

TOIMINNAN RAHOITUS

Talousarviorahoitus (THL:n toimintamenomomentti+siirtyneet) 67 979 69 675

Yhteistoiminnan tuotot 29 883 23 914

Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 8 401 8 300

Muut tuotot 620

Suomen Akatemian rahoitus1) 0 4 967

Ulkoasianministeriö 1 002 1 188

Opetusministeriö 109

Työ- ja elinkeinoministeriö 96

Ympäristöministeriö (Suomen Ympäristökeskus) 102

Yhteensä 108 192 108 044

MENOT MENOLAJEITTAIN

Aineet ja tarvikkeet 21 007 17 030

Henkilöstökulut 63 554 63 717

Vuokrat 10 268 9 908

Palvelujen ostot 24 626 17 515

Muut kulut ja sisäiset kulut 6 179 5 855

Rahoituskulut 3

Käyttöomaisuushankinnat2) 416 1 538

Yhteensä 126 053 115 563

*Rokotehankkinat -16 092 -12 889

*Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittäminen (käyttö) -8 693

Yhteensä 101 268 102 674

Rahoitusylijäämä 6 924 5 370

*siirtynyt talousarvio määräraha 5 724 3 002

*siirtynyt UM 227 217

*siirtynyt yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 973 2 302

6 924 5 521

1) Suomen Akatemian rahoituksen osalta on siirrytty momentin käytöstä laskutukseen vuonna 2010.2) Vuonna 2009 netto.

THL:ntoimintamenomomentilta(33.03.04)vuodelta2010siirtyväsummaon5724492,35euroa.


THL:ntoimintamenotjakaantuvatseuraavasti:

THL toiminnan kulujen osuus kokonaiskustannuksista ja muutos %

2010

Osuus toiminta-menoista

2009Osuus

toiminta-menoista

1 000 e % 1 000 e %

Aineet, tarvikkeet, tavarat1) 9 560 8,2 % 17 080 14,7 %

Henkilöstökulut 63 938 54,9 % 63 717 54,9 %

Vuokrat 10 268 8,8 % 9 908 8,5 %

Palvelujen ostot 24 626 21,1 % 17 515 15,1 %

Muut kulut 4 991 4,3 % 4 994 4,3 %

Poistot 2 011 1,7 % 2 011 1,7 %

Sisäiset kulut 1 174 1,0 % 861 0,7 %

Kulut yhteensä 116 568 100,0 % 116 086 100,0 %

1) Varaston muutos sisältäen.

THL-kirjanpitoyksiköntoimintamenotjakaantuvatseuraavasti:

THL kirjanpitoyksikkö yhteensäToiminnan kulujen osuus kokonaiskustannuksista ja muutos %

2010

Osuus toiminta-menoista 2009

Osuus toiminta-menoista

1 000 e % 1 000 e %

Aineet, tarvikkeet, tavarat 14 238 7,5 % 22 105 11,7 %

Henkilöstökulut 121 013 63,5 % 119 143 63,0 %

Vuokrat 16 637 8,7 % 15 989 8,5 %

Palvelujen ostot 29 498 15,5 % 22 569 11,9 %

Muut kulut 5 847 3,1 % 5 862 3,1 %

Poistot 2 238 1,2 % 2 689 1,4 %

Sisäiset kulut 1 174 0,6 % 861 0,5 %

Kulut yhteensä 190 645 100,0 % 189 218 100,0 %


1.6.2 Talousarvion toteumalaskelma

Kirjanpitoyksikkötasollamäärärahojenkäyttöonjatkunutedellisenvuodenkaltaisena.THL:ntulot(harvinaistenrokotteidenmyynnistä)olivat392 493,88euroa,mikäoliarviota

107 506,12euroapienempi.Vuoteen2009verrattunatulotpienenivättältäosin199 853,52euroa.THL:nvuoden2010toimintaonollut4-vuotisentulossopimiskauden2008–2011toiseksi

viimeinenvuosi.Budjetoinnissaeioletapahtunutmerkittäviämuutoksia.THL:nkäytössäolluttoimintamäärärahavuonna2010oli64 977 000euroa.THL:ntoimintamenomäärärahoistasiir-tyyseuraavallevuodelle5 724 492,35euroa,jossalisäystäedellisvuoteenon2 722 137,77euroa.

Alaisenhallinnonosaltavaltionmielisairaaloidensiirtyvämäärärahaseuraavallevuodelleon273 000euroa,jossavähennystäedellisvuoteenon215 000euroa.Valtionkoulukotiensiir-tyvämäärärahaseuraavallevuodelleon334 543,89euroa,jossavähennystäedellisvuoteenon224 456,11euroa.

Rokotteidenhankinnanosaltasiirtyvämäärärahaon12 587 434,56euroa,jossalisäystäedel-lisvuoteenon6 448 200,36euroa.Siirtyvänmäärärahanvoimakkaankasvunsyynäonodotettuahalvempihintatasorokotusohjelmanmukaisissarokotteissasekäonnistuneetrokotekilpailutukset.

61THL, Toim


at 1.1.–31.12.2010

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 561Talousarvion toteutumalaskelma

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2009

Talousarvio 2010

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös 31.12.2010

Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio

Toteutuma %

11. Verot ja veronluontoiset tulot 2 526 680,28 3 158 391,86 3 158 391,86 0,00 100

11.04.01. Arvonlisävero 2 526 680,28 3 158 391,86 3 158 391,86 0,00 100

12. Sekalaiset tulot 1 219 405,68 510 066,59 402 560,47 -107 506,12 79

12.24.99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 10 393,60 8 373,50 8 373,50 0,00 100

12.29.88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 4 086,69

12.33.03. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot 592 347,40 500 000,00 392 493,88 -107 506,12 78

12.33.99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot 3 396,13 468,59 468,59 0,00 100

12.39.04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 571 748,91 1 224,50 1 224,50 0,00 100

12.39.10. Muut sekalaiset tulot 37 432,95

13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 2 000,00 1 840,00 1 840,00 0,00 100

13.03.01. Osinkotulot ja osakkeiden nettomyyntitulot 2 000,00 1 840,00 1 840,00 0,00 100

Tuloarviotilit yhteensä 3 748 085,96 3 670 298,45 3 562 792,33 -107 506,12 97

62THL, Toim


at 1.1.–31.12.2010

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009

käyttö vuonna 2010

Talousarvio 2010

(TA + LTA:t)siirto

seuraavalle vuodelle

Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös 2010

Edellisiltä vuosilta

siirtyneet

Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös

Käytettävissä vuonna 2010

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutuk-

set)

Siirretty seuraavalle

vuodelle

24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 723 428,72 789 430,58 561 894,00 227 536,58 789 430,58 0,00 217 016,44 1 001 816,44 681 092,66 320 723,78

24.01.29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

9 728,72 4 630,58 4 630,58 0,00 4 630,58 0,00

24.01.29.3. Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 9 728,72 4 630,58 4 630,58 0,00 4 630,58 0,00

24.20.66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 713 700,00 784 800,00 557 263,42 227 536,58 784 800,00 0,00 217 016,44 1 001 816,44 681 092,66 320 723,78

28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 59 500,00 59 500,00 58 275,50 0,00

28.60.01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)

59 500,00 59 500,00 58 275,50 0,00

29. Opetusministeriön hallinnonala 4 509 627,10 209 142,57 180 748,55 0,00 180 748,55 28 394,02

29.01.29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

65 926,02 71 528,57 71 528,57 0,00 71 528,57 0,00

29.60.50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)

4 367 442,08

29.60.50.1. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 4 367 442,08

29.90.50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

76 259,00 137 614,00 109 219,98 109 219,98 28 394,02

29.90.50.08.1. Liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin 20 125,00 23 000,00 23 000,00 0,00 23 000,00 0,00

29.90.50.08.2. Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin 56 134,00 104 614,00 76 219,98 0,00 76 219,98 28 394,02

29.90.50.13.2. Opetusministeriön käytettäväksi 10 000,00 10 000,00 0,00 10 000,00 0,00

32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 29 889,14 119 832,40 119 832,40 0,00 119 832,40 0,00

32.01.29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäverome-not (arviomääräraha)

4 318,86 23 697,24 23 697,24 0,00 23 697,24 0,00

32.30.51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 25 570,28 96 135,16 96 135,16 0,00 96 135,16 0,00

32.30.51.2.1. Palkkaukset 25 570,28 96 135,16 96 135,16 0,00 96 135,16 0,00

33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 90 100 632,63 115 533 688,84 93 597 615,94 18 919 470,80 112 517 086,74 3 016 602,10 10 188 588,78 98 442 588,78 78 593 631,15 19 293 727,58

33.01.04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2v) -75 642,74 273 000,00 -555 230,05 273 000,00 -282 230,05 555 230,05 488 000,00 761 000,00 -141 486,83 347 256,78

33.01.05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2v) 332 245,34 464 000,00 129 456,11 334 543,89 464 000,00 559 000,00 1 023 000,00 388 456,11 634 543,89

33.01.05.1. Toimintamenot 32 245,34 259 000,00

33.01.05.2. Koulukotien maksullisen toiminnan hinto-jen alentaminen

300 000,00 300 000,00 300 000,00

33.01.29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisävero-menot (arviomääräraha)

10 368 580,02 11 634 688,84 11 634 688,84 0,00 11 634 688,84 0,00

33.02.20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

8 700 000,00 8 692 892,89 0,00 8 692 892,89 7 107,11

63THL, Toim


at 1.1.–31.12.2010

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009


Talousarvio 2010

(TA + LTA:t)siirto

seuraavalle vuodelle

Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös 2010


siirtyneet

Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös



Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutuk-

set)


vuodelle

33.03.04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirto-määräraha 2v)

61 154 000,00 64 977 000,00 59 252 507,65 5 724 492,35 64 977 000,00 3 002 354,58 67 979 354,58 62 254 862,23 5 724 492,35

33.03.04.1. -Budjettirahoitteinen toiminta 64 957 000,00 62 434 224,98 5 724 492,35 68 158 717,33 -3 201 717,33 64 957 000,00 62 434 224,98 5 724 492,35

33.03.04.2. -Yhteisrahoitteinen toiminta 0,00 -1 484 710,67 -1 484 710,67 1 484 710,67 0,00 -1 484 710,67

33.03.04.3. -Maksullinen palvelutoiminta 0,00 -1 717 006,66 -1 717 006,66 1 717 006,66 0,00 -1 717 006,66

33.03.04.4. SalWe Oy:n osakkeiden merkintä 20 000,00 20 000,00 0,00 20 000,00 0,00 20 000,00 20 000,00

33.50.30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomäärä-raha)

1 711 450,01 2 000 000,00 1 549 443,45 0,00 1 549 443,45 450 556,55

33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeus-psykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

4 945 000,00 2 941 291,61 0,00 2 941 291,61 2 003 708,39

33.60.34.1. Mielenterveyslain mukaiset korvaukset 4 945 000,00 2 941 291,61 0,00 2 941 291,61 2 003 708,39

33.70.20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3v) 16 610 000,00 22 540 000,00 9 952 565,44 12 587 434,56 22 540 000,00 6 139 234,20 28 679 234,20 16 091 799,64 12 587 434,56

35. Ympäristöministeriön hallinnonala 102 000,00 101 999,47 0,00 101 999,47 0,53

35.01.04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomäärä-raha 2 v)

102 000,00 101 999,47 0,00 101 999,47 0,53

Määrärahatilit yhteensä 95 363 577,59 116 754 094,39 94 562 090,36 19 147 007,38 113 709 097,74 3 044 996,65 10 465 105,22 99 503 905,22 79 332 999,31 19 614 451,36


1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Tuotto-jakululaskelmaonlaadittuliikekirjanpidonperiaatteitanoudattaen.Tuotto-jakululaskel-makuvaalaitoksentuotto-jakulurakennetta.THL:nkirjanpitoyksiköntoiminnantuototolivatv.2010yhteensä112,1milj.euroa.Kasvuaedelliseenvuoteenoli7,7milj.euroaelikasvuoli7,4%.

THL:n kirjanpitoyksikön tuotot yhteensäTuotot laitoksittain

2010

Osuus tuotoista

2009Osuus

tuotoista

1 000 e % 1 000 e %

THL ilman maksupisteitä 38 904 35 % 32 215 31 %

Mielisairaalat 53 711 48 % 51 462 49 %

Koulukodit 19 496 17 % 20 714 20 %

Tuotot yhteensä 112 111 100 % 104 391 100 %


Seuraavassalaskelmassaonesitettytilivirastontuotto-jakululaskelma.

1.1.2010–31.12.2010 1.1.2009–31.12.2009

Maksullisen toiminnan tuotot 78 821 669,71 76 464 507,99

Vuokrat ja käyttökorvaukset 823 282,78 818 440,85

Muut toiminnan tuotot 32 467 053,40 112 112 005,89 27 108 249,51 104 391 198,35

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 25 659 944,01 22 834 421,28

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -11 435 998,09 -781 941,04

Henkilöstökulut 121 013 104,13 119 143 039,74

Vuokrat 16 637 247,73 15 989 005,40

Palvelujen ostot 29 498 450,93 22 568 550,54

Muut kulut 5 846 616,97 5 861 803,01

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 14 131,00 52 924,85

Poistot 2 238 175,07 2 689 237,44

Sisäiset kulut 1 174 240,06 -190 645 911,81 861 094,81 -189 218 136,03

-78 533 905,92 -84 826 937,68

Rahoitustuotot 4 168,51 2 105,21

Rahoituskulut 3 903,70 264,81 5 802,55 -3 697,34

Satunnaiset tuotot 4 894,39 485,69

Satunnaiset kulut 270,06 4 624,33 22 241,27 -21 755,58

-78 529 016,78 -84 852 390,60

Tuotot

Kunnilta 940 970,82 7 566,79

Muut 3 637,25 944 608,07 3 704,23 11 271,02

Kulut

Kunnille 3 116 066,80 3 490 588,09

Kuntayhtymille 354 066,53 416 132,72

Sosiaaliturvarahastoille 11 867,96 0,00

Elinkeinoelämälle 178 413,05 177 379,36

Siirtotalouden kulutu rahoitus 0,00 3 992,07

Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 554 521,11 728 716,56

Kotitalouksille 467 269,78 511 038,16

Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 19 193,16 38 278,63

Muut siirtotalouden kulut 0,00 -5 701 398,39 49 956,76 -5 416 082,35

-83 285 807,10 -90 257 201,93

Muut pakolliset maksut 0,00 0,00

Perityt arvonlisäverot 3 315 338,05 2 616 854,28

Suoritetut arvonlisäverot -11 904 091,19 -8 588 753,14 -10 657 803,35 -8 040 949,07

-91 874 560,24 -98 298 151,00


1.6.4 Tase

THL kirjanpitoyksikön taseen loppusumma on 80 931 315,68 euroa. Taseen loppusummakasvoiedellisvuodesta8 707 049,76euroa.Taseenkasvuonseuraustarokotevarastonkasvusta,mikäkasvoiedellisvuoteenverrattuna11 460 941,00eurolla,mikäoliseuraustaläheskokonaanpandemiarokotteentulemisestavarastoon.Muissataseenvastaavaapuolenerissäontapahtunutpientälaskua.

Taseen vastattavaa puolella laitoksen oma pääoma kasvoi 8 043 861,48 euroa. Vieraanpääomanerissäoleellisimmatmuutoksetolivatsaatujenennakkojenkasvu1 221 638,82euroa,ostovelkojenpieneneminen999 674,21euroa,siirtovelkojenkasvu1 926 855,27euroajamuidenlyhytaikaistenvelkojenpieneneminen1 512 438,18euroa.

31.12.2010 31.12.2009

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 307 908,76 484 895,98

Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 307 908,76 3 169,12 488 065,10

Aineelliset hyödykkeet

Rakennelmat 22 230,05 31 877,77

Koneet ja laitteet 4 664 087,98 5 651 026,62

Kalusteet 510 767,63 686 085,70

Muut aineelliset hyödykkeet 38 719,03 5 235 804,69 48 824,73 6 417 814,82

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuusarvopaperit 30 055,20 30 055,20 10 055,20 10 055,20

Käyttöomaisuus ja muut pitkäikaiset sijoitukset 5 573 768,65 6 915 935,12

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 60 255,36 69 547,19

Valmiit tuotteet/Tavarat 55 598 864,63 55 659 119,99 44 167 705,71 44 237 252,90

Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 16 439 054,48 17 698 978,95

Siirtosaamiset 168 166,16 671 272,76

Muut lyhytaikaiset saamiset 2 768 369,02 2 510 055,70

Ennakkomaksut 170 099,41 19 545 689,07 100 634,49 20 980 941,90

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat

Kassatilit 50 899,82 14 727,87

Tiliviraston tulotilit 0,00 67,28

Tiliviraston menotilit 0,00 0,00

Muut pankkitilit 99 054,81 71 598,93

Muut rahat ja pankkisaamiset 2 783,34 2 741,92

Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 152 737,97 1 000,00 90 136,00

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 75 357 547,03 65 308 330,80

80 931 315,68 72 224 265,92


VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009

OMA PÄÄOMA

Valtion pääoma 1.1.1998 5 600 498,85 5 600 498,85

Edellisten tilikausien pääoman muutos 23 465 330,11 29 530 312,00

Pääoman siirrot 100 152 367,83 92 467 156,64

Tilikauden tuotto-/kulujäämä -91 874 560,24 37 343 636,55 -98 298 151,00 29 299 816,49

RAHASTOJEN PÄÄOMAT

Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 2 783,34 2 783,34 2 741,92 2 741,92

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 37 346 419,89 29 302 558,41

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 12 864 537,54 11 642 898,72

Ostovelat 3 932 110,73 4 931 784,94

Tilivirastojen väliset tilitykset 2 527 850,29 2 394 493,11

Edelleen tilitettävät erät 2 299 234,04 2 405 784,64

Siirtovelat 20 235 181,49 18 308 326,22

Muut lyhytaikaiset velat 1 725 981,70 43 584 895,79 3 238 419,88 42 921 707,51

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 43 584 895,79 42 921 707,51

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 931 315,68 72 224 265,92


1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma THL-kirjanpitoyksikönjohdollaonvastuusisäisenvalvonnanrakenteenasianmukaisuudestajatehokkuudesta.Valvontatapahtuutaloudenjatoiminnanprosesseissa.Kunkintoimintayksikönesimiehentuleeyksikkönsätoiminnanjataloudenjärjestelyissäjavalvonnassaottaahuomioonsisäisenvalvonnannäkökohdat.

THL:ntaloussäännössäjasitätarkentavissasisäisissämääräyksissäjaohjeissaontarkemmatmääräyksetniistäsisäisenvalvonnantoimenpiteistä,joillavalvonnantehokkaastatoteuttamisestahuolehditaan.THL:nsisäisenvalvonnanmenetelmäkuvauslaadittiinvuoden2010aikanaosanajohtamis- javalvontajärjestelmänkuvausta.Valtionkoulukodit jamielisairaalat laativatomatkuvauksensa,jotkatoimitettiinTHL:lle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

THL:nlinjajohtoarvioisisäisenvalvonnanjariskienhallinnantilaaTHL:ssäVM:nmallikehikkoonpohjautuvan,muttaTHL:ntämänhetkiseentarpeeseenmuokatunarviointikehikonmukaisesti:linjajohtoarvioiTHL:n2020strategiaansisältyvienarvojenjahenkilöstöntyöhyvinvointikyse-lyssäviidentärkeimmäksinähdynarvontoteutumisentämänhetkistätilaa.Vastausprosenttiolin.54%(vuonna2009vastausprosenttioli60%).

Valvontajärjestelmäntoimivuuttaarvioitiinmyöspääjohtajanalaisuudessatoimivansisäisentarkastuksentoiminnonavulla,johonkäytettiinvuoden2010aikana1htv.Sisäisentarkastuksestaonannettutarkemmatmääräyksetsisäisentarkastuksenohjesäännössäjamenettelytapaohjeessa.Sisäinentarkastustoteuttipääosin1.3.2010hyväksyttyäsisäisentarkastuksentoimintasuunni-telmaa vuodelle 2010, mutta konsultointi- ja sidosryhmäyhteistyöhön jouduttiin käyttämäänarvioituaenemmäntyöaikaa.Osasuunnitelluistaarvioinneistasiirtyivuodelle2011erisyistäjohtuen.Sisäinentarkastusonlaatinuttoiminnastaanvuosiraportin.

Systemaattista,kokolaitoksentoiminnotkattavaariskienarviointiaeioletoteutettuTHL:ssävuonna2010,muttahallinnonalallaaloitettiinyhteinenkehitystyöriskienarvioinninjariskienhal-lintasuunnitelmientoteuttamiseksi.THL:nlinjajohdonarvioinninmukaantoiminnassaesiintyviäerilaisiariskejäennakoidaanjatunnistetaan,muttaniitäeiainasystemaattisestidokumentoidajaseurata.

THL:n laboratorioissa suoritetaan jatkuvaa toimintaprosessien arviointia laatukäsikirjanmukaisesti. Vuonna 2010 sisäisinä auditointikohteina olivat toimintajärjestelmät, arkistointi,näytehallintajatyösuojelu.

Alainen hallinto: valtion koulukodit ja mielisairaalat

THL:n tilinpäätösohjeiden mukaisesti koulukotien ja mielisairaaloiden johdon tuli arvioidasisäisenvalvonnanjariskienhallinnantilaajokoVM:narviointikehikontaitoimintayksikössäkäytössäolevanlaatuohjelmantuottamantiedonpohjalta.Ohjeistuksestahuolimattaarviointioli suoritettu osassa toimintayksiköissä vanhalla Stakesin aikaisella arviointipohjalla ja kaksikoulukotiaeiollutmaininnut,mitenarviointiolisuoritettu.Kahdestatoimintakertomuksestapuuttuijohdonnäkemyssisäisenvalvonnantilasta.Muutamienkoulukotienosaltaarviointi-javahvistuslausumiensisältöonaiempienvuosienlausumiinverrattunamuuttunutentistäpuut-teellisemmiksi.

THL:nsisäinentarkastussuorittiarviointikäynninNiuvanniemensairaalaanvuonna2010.ArviointikäynnillätutustuttiinmyösNiuvanniemensairaalassakäytössäoleviinriskienhallinta-jalaadunhallintamenetelmiin.ArvioinnissasaadunkäsityksenmukaanNiuvanniemensairaalassasisäisenvalvonnanjariskienhallinnantilaonsairaalantoimintahuomioonottaenpääasiassahyvällätasolla.Sippolankoulukodissasuoritettiinulkopuolisentoimeksisaajantoimestaerityis-tilintarkastusväärinkäytösepäilynvuoksi.Tarkastuksessaeihavaittuväärinkäytöksiä.


Kehittämiskohteet

SisäisenjaulkoisentarkastuksenhavaintojenjaTHL:nlinjajohdonsuorittamanarvioinnintulok-senavoidaantodeta,ettäTHL:nvuoden2009toimintakertomuksessatodetutsisäisenvalvonnanjariskienhallinnankehittämiskohteetovatpääpiirteissäänedelleensamoja,vaikkakehittymistäontapahtunut.Kehittämiskohteinanähdäänedelleentalous-,henkilöstö-jaasiakirjahallinnon-palvelut,kirjanpidonjärjestelyt,maksullisenjayhteisrahoitteisentoiminnanohjausjavalvonta,riskienhallinnansystematiikankehittäminenniinlaitoskuinprojektitasolla,tulosprismamallinmukaisettehokkuudenjataloudentavoitteidenjamittarienpuuttuminen.

Talousarvioasetuksen69§:ssäsäädettyjensisäisenvalvonnanjariskienhallinnantavoitteidentäyttämiseksi laitoksenhallinnassaolevienvarojen jaomaisuudenosaltaTHL:ssäsuoritettiinvuonna2010sisäisentarkastuksenhavaintojenpohjaltakäyttöomaisuudenjairtaimistoninven-tointi.Tietovarantojenturvaamiseksialoitettiinmyöstietovaranto-ja-järjestelmäarkkitehtuurinkuvaamis-jakehittämistyösekätietoturvariskienarviointi.Taloudenjatoiminnanlaillisuusris-kienosaltaerityistähuomiotakiinnitettiinTHL:nuuteenrooliinvaltionapuviranomaisena jaoikeuslääketieteellisenkuolemansyynselvittämistoiminnankoordinointiin.Oikeidenjariittävientietojensaaminenlaitoksentoiminnastajataloudestaonparantunutvuoden2010aikana,muttasisäisenlaskennanraportoinnissaonedelleenkehitettävää.

Laboratoriotoiminnanauditoinneissajajohdonkatselmuksissapääasiallisimpinariskeinäesillenousivatlaboratorioidenomattietojärjestelmätjavanhentuneetlaitteetsekätalousasioidenseuranta.Laboratorioidenterveys-jaturvallisuusriskienarviointijatkuuvuonna2011.

Siltäosinkuinmielisairaaloidenjakoulukotientoimintakertomustenarviointi-javahvis-tuslausumassaolitodettukehittämistarpeita,voidaanyhteenvetonatodeta,ettäpääasiallisimmankehittämiskohteinatulevanavuonnatulevatolemaantietoturva,tilaustenhallinnansystematisointija koulukodeissa etenkin arkistonmuodostussuunnitelmat, työturvallisuusriskien arviointi japalvelujen kysynnän vaihtuvuuteen varautuminen. Toimintakulttuurin kehittäminen nähtiinedelleensekämielisairaaloissaettäkoulukodeissakehittämistävaativanaasiana.Vuoden2009tilanteeseenverrattunatoimintakulttuurinkehittämistarpeetovatedelleenosittainsamoja.

THL:ntalousyksikönnäkökulmastaalaisenhallinnonsiirtyminenpalvelukeskuksenasiak-kaaksionpääosinsujunuthyvin.Kustannusvaikutuksetovatolleetnegatiivisia,säästöjäeiolesyntynyt.Alaisenhallinnontaloudensuunnittelussajaseurantajärjestelmissäonedelleenkehit-tämistarpeita erityisesti koulukotien osalta. Koulukotien talouden seurannan ja suunnitteluntasossajavalmiudessasentoteuttamiseenonsuuriaeroja.

Johtopäätös

THL:ntoisenatoimintavuotenayhteistätoimintakulttuuriaja yhteisiätoimintatapojaonkehitettymonineritavoin.SisäistävalvontaaonparannettuTHL:nlinjajohdolleräätälöidylläpäivittäisjohta-misenkoulutusohjelmallasekätoimintaohjeita,sisäisiäprosessejajatiedonkulkuaselkeyttämällä.Suoritettujenarviointienjaauditointienpohjaltasisäisenvalvonnanjariskienhallinnantilaonnoussutvuoden2009kohtuullisestatilastamelkohyvälletilalle,vaikkakehittämistarpeitaesiintyyedelleentalous-,henkilöstö-jatieto-jaasiakirjahallinnonpalveluissasekätietojärjestelmissäjatietoturvassaettäpalvelukeskusprosesseissa.THL:nstrategiaansisältyvienarvojenjahenkilöstönarvojenarvioitiintoteutuvanpääosinhyvinTHL:ssä.

Valtionkoulukotienjamielisairaaloidensuorittamienarviointienperusteellasisäisenval-vonnantilanontodettuolevanpääosinhyvällätasolla.


1.8 Arviointien tuloksetToimintavuodenaikanaTHL:norganisaatiostataisentoiminnassaeitoteutettuulkopuolisiako-konaisarviointeja.THL:ntoimintaaarvioitiinTampereenyliopistontoteuttamassafuusionraken-teellisenkotouttamisentutkimushankkeessa,jonkatuloksetraportointiinTHL:njohtoryhmälletammikuussa2011.SensijaanFINAS(FinnishAccreditationService)suorittilaboratorioidenakkreditointiinliittyvänmääräaikaisarvioinnin.FINASin12.2.2010päivätynpäätöksenmukaanTHL:nakkreditoinninpätevyysaluelaajeniBakteriologianyksikönSuolistobakteriologianlabo-ratorion sekä Mikrobilääkeresistenssiyksikön Mykobakteerilaboratorion toiminnoilla. LisäksiTHL:ntoimintaatehtiinerillisiätarkastuksiamm.Arkistolaitoksentoimesta.

1.9 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistäKertomusvuonnaeiollutväärinkäytöksiä.


2 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2010–31.12.2010 1.1.2009–31.12.2009

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 78 821 669,71 76 464 507,99

Vuokrat ja käyttökorvaukset 823 282,78 818 440,85

Muut toiminnan tuotot 32 467 053,40 112 112 005,89 27 108 249,51 104 391 198,35

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 25 659 944,01 22 834 421,28

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -11 435 998,09 -781 941,04

Henkilöstökulut 121 013 104,13 119 143 039,74

Vuokrat 16 637 247,73 15 989 005,40

Palvelujen ostot 29 498 450,93 22 568 550,54

Muut kulut 5 846 616,97 5 861 803,01

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 14 131,00 52 924,85

Poistot 2 238 175,07 2 689 237,44

Sisäiset kulut 1 174 240,06 -190 645 911,81 861 094,81 -189 218 136,03

JÄÄMÄ I -78 533 905,92 -84 826 937,68

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 4 168,51 2 105,21

Rahoituskulut 3 903,70 264,81 5 802,55 -3 697,34

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot 4 894,39 485,69

Satunnaiset kulut 270,06 4 624,33 22 241,27 -21 755,58

JÄÄMÄ II -78 529 016,78 -84 852 390,60

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT

Tuotot

Kunnilta 940 970,82 7 566,79

Muut 3 637,25 944 608,07 3 704,23 11 271,02

Kulut

Kunnille 3 116 066,80 3 490 588,09

Kuntayhtymille 354 066,53 416 132,72

Sosiaaliturvarahastoille 11 867,96 0,00

Elinkeinoelämälle 178 413,05 177 379,36

Siirtotalouden kulutu rahoitus 0,00 3 992,07

Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 554 521,11 728 716,56

Kotitalouksille 467 269,78 511 038,16

Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 19 193,16 38 278,63

Muut siirtotalouden kulut 0,00 -5 701 398,39 49 956,76 -5 416 082,35

JÄÄMÄ III -83 285 807,10 -90 257 201,93

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Muut pakolliset maksut 0,00 0,00

Perityt arvonlisäverot 3 315 338,05 2 616 854,28

Suoritetut arvonlisäverot -11 904 091,19 -8 588 753,14 -10 657 803,35 -8 040 949,07

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -91 874 560,24 -98 298 151,00


3 TASE

VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET


Aineettomat oikeudet 307 908,76 484 895,98

Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 307 908,76 3 169,12 488 065,10


Rakennelmat 22 230,05 31 877,77

Koneet ja laitteet 4 664 087,98 5 651 026,62

Kalusteet 510 767,63 686 085,70

Muut aineelliset hyödykkeet 38 719,03 5 235 804,69 48 824,73 6 417 814,82

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 30 055,20 30 055,20 10 055,20 10 055,20

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 5 573 768,65 6 915 935,12

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 60 255,36 69 547,19

Valmiit tuotteet/Tavarat 55 598 864,63 55 659 119,99 44 167 705,71 44 237 252,90

Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 16 439 054,48 17 698 978,95

Siirtosaamiset 168 166,16 671 272,76

Muut lyhytaikaiset saamiset 2 768 369,02 2 510 055,70

Ennakkomaksut 170 099,41 19 545 689,07 100 634,49 20 980 941,90

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat

Kassatilit 50 899,82 14 727,87

Tiliviraston tulotilit 0,00 67,28

Tiliviraston menotilit 0,00 0,00

Muut pankkitilit 99 054,81 71 598,93

Muut rahat ja pankkisaamiset 2 783,34 2 741,92

Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 152 737,97 1 000,00 90 136,00

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 75 357 547,03 65 308 330,80

80 931 315,68 72 224 265,92


VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009

OMA PÄÄOMA

Valtion pääoma 1.1.1998 5 600 498,85 5 600 498,85

Edellisten tilikausien pääoman muutos 23 465 330,11 29 530 312,00

Pääoman siirrot 100 152 367,83 92 467 156,64

Tilikauden tuotto-/kulujäämä -91 874 560,24 37 343 636,55 -98 298 151,00 29 299 816,49

RAHASTOJEN PÄÄOMAT

Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 2 783,34 2 783,34 2 741,92 2 741,92

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 37 346 419,89 29 302 558,41

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 12 864 537,54 11 642 898,72

Ostovelat 3 932 110,73 4 931 784,94

Tilivirastojen väliset tilitykset 2 527 850,29 2 394 493,11

Edelleen tilitettävät erät 2 299 234,04 2 405 784,64

Siirtovelat 20 235 181,49 18 308 326,22

Muut lyhytaikaiset velat 1 725 981,70 43 584 895,79 3 238 419,88 42 921 707,51

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 43 584 895,79 42 921 707,51

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 80 931 315,68 72 224 265,92


4 LIITETIEDOT

Liite 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus

• Kirjanpitoyksikön tilinpäätös on viraston toinen. Kirjanpitoyksikkö aloitti toimintansa1.1.2009,jolloinKansanterveyslaitos(KTL)jaSosiaali-jaterveysalantutkimus-jakehit-tämiskeskus (Stakes) yhdistyivät. Yhdistyminen muutti oleellisesti virastojen sisäistä or-ganisointiajahallintoasekävaikuttimyössubstanssitoiminnanlaajuuteensekäsisältöön.Yhdistymisestäjohtuenvastatässätilinpäätöksessävoidaanesittäävertailukelpoisettiedotedelliseltävuodelta.

• THL:äänsiirrettiinlainmuutoksillalääninhallituksiltaOikeuslääketieteellinenkuoleman-syyn selvittäminen vuoden 2010 alusta lukien. Toimintojen siirtymisen myötä THL:äänsiirtyi yhteensä 23 virkaa. Oikeuslääketieteen hallinnollisia ja muita yleiskustannuksiavartensaatiinlisätalousarviossa1 070 000euronmäärärahajoulukuussa2010.Sosiaali-jaterveysalanlupa-javalvontavirastosta(Valvira)siirtyioikeuspsykiatriantehtäviin4virkaavuodenalustalukien.SuomenYmpäristökeskuksesta(Syke)siirtyi3virkaaTHL:nKuopiontoimipisteeseenkesällä2010.

• TerveydenEdistämisenmääräraha2milj.€ siirrettiinvuoden2010alustaosaksiTHL:ntoimintamenomäärärahaa.

• UlkomaanrahanmääräisetvelatsamoinkuinulkomaanrahanmääräisetsaamisetjamuutsitoumuksetonmuunnettuSuomenrahaksivarainhoitovuodenviimeisenEuroopankes-kuspankintaiSuomenPankinkurssinmukaan.

• Kirjanpitoyksikköontoiminutkokovuoden2010palvelukeskuksen(Palkeet)asiakkaana.Palvelukeskusonhoitanuterikseensovitullatavallatalous-jahenkilöstöpalveluita.

Valtion mielisairaalat

• Vuoden 2010 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna.VanhanVaasansairaalanA-rakennuksenremonttivalmistuivuoden2010alkupuolella.

Valtion koulukodit

• Vuoden2010tiedotovatvertailukelpoisiaedellisenvuodentilinpäätökseenverrattuna.

75THL, Toim


at 1.1.–31.12.2010

Liite 2. Nettoutetut tulot ja menot

Momentin numero ja nimi

Tilinpäätös 2009

Talousarvio 2010

(TA + LTA:t)

Talousarvion 2010 määrä-rahojen

Tilinpäätös 2010

Vertailu Talousarvio– Tilinpäätös



siirto seuraavalle

vuodelle


siirtyneet


Käyttö vuonna 2010

(pl. peruu-tukset)


vuodelle

33.01.04.Valtion mielisairaa-loiden toiminta-menot

Bruttomenot 51 169 358,37 45 473 000 52 923 987,98 53 196 987,98 53 337 731,20

Bruttotulot 51 245 001,11 45 200 000 53 479 218,03 53 479 218,03 53 479 218,03

Nettomenot -75 642,74 273 000 -555 230,05 273 000,00 -282 230,05 555 230,05 488 000,00 761 000,00 -141 486,83 347 256,78

33.01.05.Valtion koulukotientoimintamenot

Bruttomenot 18 391 586,34 16 964 000 18 876 608,93 19 211 152,82 19 135 608,93

Bruttotulot 18 059 341,00 16 500 000 18 747 152,82 18 747 152,82 18 747 152,82

Nettomenot 332 245,34 464 000 129 456,11 334 543,89 464 000,00 0,00 559 000,00 1 023 000,00 388 456,11 634 543,89

33.03.04.Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen toimintamenot

Bruttomenot 90 404 678,58 87 559 000 93 823 328,27 99 547 820,62 96 825 682,85

Bruttotulot 29 250 678,58 22 582 000 34 570 820,62 34 570 820,62 34 570 820,62

Nettomenot 61 154 000,00 64 977 000 59 252 507,65 5 724 492,35 64 977 000,00 0,00 3 002 354,58 67 979 354,58 62 254 862,23 5 724 492,35

33.01.29.Sosiaali- ja terveys-ministeriön hallin-nonalan arvonlisä-veromenot

Bruttomenot 10 457 520,74 11 792 625,23 11 792 625,23

Bruttotulot 88 940,72 157 936,39 157 936,39

Nettomenot 10 368 580,02 11 634 688,84 11 634 688,84 0,00 11 634 688,84 0,00


Liite 3. Arviomäärärahojen ylitykset

Tilivirastoeioleylittänytarviomäärärahoja.

Liite 4. Peruutetut siirretyt määrärahat

Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämis-vuosittain.

Peruutettu

28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 1 224,50

2009 1 224,50

28.60.01 EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 1 224,50

Pääluokat yhteensä 1 224,50

2009 1 224,50

Liite 5. Henkilöstökulujen erittely

2010 2009

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 97 800 115,21 94 100 848,70

Tulosperusteiset erät 0,00 0,00

Lomapalkkavelan muutos 871 788,77 2 144 852,34

98 671 903,98 96 245 701,04

Henkilösivukulut

Eläkekulut 19 505 874,34 19 147 806,52

Muut henkilösivukulut 2 835 325,81 3 749 532,18

22 341 200,15 22 897 338,70

YHTEENSÄ 121 013 104,13 119 143 039,74

Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 56 705,44 40 446,31

THL-Kirjanpitoyksikönkäyttämähenkilöstöhallinnanjärjestelmäeisisällätehtävätasoluokitusta,jotenjohdonpalkkat,palkkiotjaluontaisedutonjätettyesittämättäerillisenäeränä.


Liite 6. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

1. POISTONALAINENOMAISUUSJAKÄYTTÖOMAISUUSREKISTERIPoistojenkirjaamistavartenkäyttöomaisuusryhmitelläänliikekirjanpidonmukaisiinomaisuus-tileihin.Poistolaskennanpiiriinkuuluvatkaikkiliikekirjanpidontililuokassaolevat1-alkuisetkäyttöomaisuustilit.

Poistottehdäänvuoden2009alustakäyttöomaisuudesta,jonkaarvonlisäverotonhankintahin-taonvähintään10000euroajataloudellinenpitoaikayliyksivuosi.Tällaisentuotannontekijänhankintahintakirjataanliikekirjanpidossakuluksisuunnitelmanmukaisinapoistoina.Hankinnatmerkitäänkäyttöomaisuusrekisteriin.

Ennenvuotta2009käyttöomaisuusrekisteriinKansanterveyslaitoksessajaStakesissakirjatuthankinnat,jotkaovatvieläkäytössä,siirretäänosaksiTerveydenjahyvinvoinninlaitoksenkäyt-töomaisuuskirjapitoa.Siirrettäviinkäyttöomaisuusesineisiinsovelletaanvuonna2008voimassaoleviapoistosuunnitelmia.

Käyttöomaisuus,jonkaarvonlisäverotonhankintahintaonalle10000euroamuttayli1000euroa,kirjataansuoraankuluksi.Nämähankinnatmerkitäänirtaimistorekisteriin.Taide-esineistä,matkapuhelimistajaatk-laitteistapidetäänerillistärekisteriähankintahinnastariippumatta.

Terveydenjahyvinvoinninlaitoksellaeiolekansallisomaisuutta.

2. POISTOJENKIRJAAMINENPoistot kirjataan liikekirjanpitoon kuukausittain. Poistot lasketaan Raidance-käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmästä,jostanekuukausittainsiirretäänliikekirjanpitoon.Poistojentekemi-nenaloitetaantuotannontekijänkäyttöönottokuukauttaseuraavastakuukaudesta.Omaisuudenmyynninyhteydessätehdäänviimeinenpoistoomaisuudenviimeiseltäkäyttökuukaudelta.Tämänjälkeenjäljellejäävämenojäännöskirjataanmyyntivoittojentai-tappioidentilille.Omaisuudenilmaisluovutuksentaituhoutumisenyhteydessäsenmahdollinenkäyttöomaisuuskirjanpidossajäljelläolevaarvopoistetaankokonaan.

3. POISTOMENETELMÄJAPOISTOAJATSuunnitelmanmukaisetpoistotlasketaantilivirastossayhdenmukaisinperiaatteinkäyttöomai-suushyödykkeidentaloudellisenkäyttöiänmukaisinapoistoinaalkuperäisestähankintahinnasta.

Mikälihyödykkeellejääjäännösarvosuunnitelmanmukaisenpoistonjälkeenjasenkäyttöikäjatkuu,tehdäänjäännösarvolleuusipoistosuunnitelma,tasapoisto(3v.)


KäyttöomaisuusPoisto-menetelmä

Poistoaikavuotta


Aineettomat oikeudet

1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5

Muut aineettomat oikeudet tasapoisto tasapoistoarv. erikseen5–17 vuotta


1230 Rakennelmat tasapoisto 10

Koneet ja laitteet

1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5

1250 Osaprojektille 80035 Lesotho MCA hankitut autot tasapoisto 4

1253 Raskaat työkoneet tasapoisto 5

1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5

Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet

1255 Palvelimet tasapoisto 5

1255 Muut atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3

1256 Toimisto koneet ja -laitteet tasapoisto 5

1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5

1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 5

1259 Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasapoisto 5



1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 5

1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5

Kalusteet

1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 5

1279 Muut kalusteet tasapoisto 5

Muut aineelliset hyödykkeet

1280 Taide-esineet ei poistoja

1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoistoarv. erikseen5–20

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuusarvopaperit

Kiinteistöosakkeet ei poistoja

Muut osakkeet ei poistoja

Muut osuudet ei poistoja

4. POISTOSUUNNITELMANVOIMASSAOLOTätäpoistosuunnitelmaanoudatetaan1.1.2009alkaen.


Liite 7. Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

KÄYTTÖOMAISUUSAineettomat hyödykkeet

Aineettomatoikeudet

Muut pitkä-vaik. menot

Yhteensä

Hankintameno 01.01.2010 1 375 055,17 17 872,00 0,00 0,00 1 392 927,17

Lisäykset 89 617,10 0,00 0,00 0,00 89 617,10

Vähennykset -35 284,00 0,00 0,00 0,00 -35 284,00

HANKINTAMENO 31.12.2010 1 429 388,27 17 872,00 0,00 0,00 1 447 260,27

Kertyneet poistot 01.01.2010 890 159,99 14 702,80 0,00 0,00 904 862,79

Vähennysten kertyneet poistot -35 284,00 0,00 0,00 0,00 -35 284,00

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot

266 010,89 3 169,20 0,00 0,00 269 180,09

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot

592,63 0,00 0,00 0,00 592,63

KERTYNEET POISTOT 31.12.2010 1 121 479,51 17 872,00 0,00 0,00 1 139 351,51

Arvonkorotukset

KIRJANPITOARVO 31.12.2010 307 908,76 0,00 0,00 0,00 307 908,76

KÄYTTÖOMAISUUSAineelliset hyödykkeet

RakennelmatKoneet ja

laitteetKalusteet

Muut aineell. hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 01.01.2010 98 959,39 13 307 568,73 1 230 167,88 53 103,03 14 689 799,03

Lisäykset 0,00 764 797,04 34 116,00 0,00 798 913,04

Vähennykset 0,00 -347 093,14 -17 706,00 -14 384,00 -379 183,14

HANKINTAMENO 31.12.2010 98 959,39 13 725 272,63 1 246 577,88 38 719,03 15 109 528,93

Kertyneet poistot 01.01.2010 67 081,65 7 669 029,53 544 083,94 4 089,30 8 284 284,42

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 -347 093,14 -17 706,00 -14 384,00 -379 183,14

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot

9 647,72 1 713 567,40 207 488,71 1 298,91 1 932 002,74

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot

0,00 25 680,84 1 943,63 8 995,79 36 620,26

KERTYNEET POISTOT 31.12.2010 76 729,37 9 061 184,63 735 810,28 0,00 9 873 724,28

Arvonkorotukset

KIRJANPITOARVO 31.12.2010 22 230,02 4 664 088,00 510 767,60 38 719,03 5 235 804,65

KÄYTTÖOMAISUUS

Kom-arvop ja muut pitkäaik sij

Käyttö-omaisuus-

arvopaperitYhteensä

Hankintameno 01.01.2010 30 223,20 0,00 0,00 0,00 30 223,20

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennykset -84,00 0,00 0,00 0,00 -84,00

HANKINTAMENO 31.12.2010 30 139,20 0,00 0,00 0,00 30 139,20

Kertyneet poistot 01.01.2010 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennysten kertyneet poistot 84,00 0,00 0,00 0,00 84,00

Tilikauden arvonalennukset

KERTYNEET POISTOT 31.12.2010 84,00 0,00 0,00 0,00 84,00

Arvonkorotukset

KIRJANPITOARVO 31.12.2010 30 055,20 0,00 0,00 0,00 30 055,20


Liite 8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot 2010 2009Muutos

2010–2009

Korot euromääräisistä saamisista 2 332,67 144,41 2 188,26

Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista -4,16 -39,20 35,04

Osingot 1 840,00 2 000,00 -160,00

Rahoitustuotot yhteensä 4 168,51 2 105,21 2 063,30

Rahoituskulut 2010 2009Muutos

2010–2009

Korot euromääräisistä veloista 3 426,23 5 524,48 -2 098,25

Muut rahoituskulut 477,47 278,07 199,40

Rahoituskulut yhteensä 3 903,70 5 802,55 -1 898,85

Netto 264,81 -3 697,34 3 962,15

Liite 9. Talousarviotaloudesta annetut lainat

Eioleesitettävää.

Liite 10. Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

2010 2009

Kappale-määrä

Markki-na-arvo

Kirjanpi-toarvo

Omistus-osuus

%

Myyntioi-keuksien alaraja %

Saadut osingot

Markki-na-arvo

Kirjanpi-toarvo

Julkisesti noteeraa-mattomat osakkeet ja osuudet

30 055,20 1 840,00 10 055,20

Limingan jäähalli Oy

8 673,00 673,00

Luottokunta osuustodistus

1 84,00 84,00

SalWe Oy 200 20 000,00

Suomen lääkevahin-kokorvaus-osuuskunta

48 558,20 558,20

Anvia Oyj 20 8 740,00 1 840,00 8 740,00

Osakkeet ja osuudet yhteensä

30 055,20 1 840,00 10 055,20


Liite 11. Taseen rahoituserät ja velat

31.12.2010

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset

YhteensäAlle1 vuosi

1–5vuotta

Yli5 vuotta

Alle1 vuosi

1–5vuotta

Yli5 vuotta

Vastaavien rahoituserät

Rahat, pankki-saamiset ja muut rahoitusvarat

0,00 0,00 0,00 152 737,97 0,00 0,00 152 737,97

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 152 737,97 0,00 0,00 152 737,97

Liite 12. Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut

Vastuusitoumukset

€ tai sanallinen selitys 31.12.2010 31.12.2009Muutos

2010–2009

Muut vastuut

Vuokrasopimukset 23 531 340,80 28 426 584,09 -4 895 243,29

Yhteensä 23 531 340,80 28 426 584,09 -4 895 243,29

Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut

Vuokrasopimukset Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio

€

– Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä

4 895 243,29

Hki Lintulahdenkuja 4, THL, Toimisto (päättymis-päivä 31.5.2017)

2 007 049,76

Niuvanniemen sairaala (voimassa toistaiseksi) 1 125 905,95

Vanhan Vaasan sairaala (ensimmäinen irtisano-misaika 31.01.2023)

1 762 287,58

Liite 13. Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Rahaston nimiVarat Varat Käyttötarkoitus

31.12.2010 31.12.2009

Kyösti Kallion rahasto 2 783,34 2 741,92Sodassa kaatuneiden vähävaraisten omaisten auttaminen

Yhteensä 2 783,34 2 741,92


Liite 14. Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat


Liite 15. Velan muutokset


Liite 16. Velan maturiteettijakauma ja duraatio


Liite 17. Oikeudet ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Korkeimmassahallinto-oikeudessaonvireilläVita-TerveyspalvelutOy:nvalituskoskienKes-kusrikospoliisintekemääjulkistahankintaakoskevaapäätöstä2.9.2010(381/2010),jokakoskeeliikennejuopumuksiinliittyvienlaboratoriopalveluidenhankintaa.TerveydenjahyvinvoinninlaitosonvoittanutKeskusrikospoliinkilpailutuksen.

Liite 18. THL:n organisaatiorakenteen nimet ja lyhenteet

Nimi Lyhenne

Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala TA1

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala TA2

Terveyden suojelun toimiala TA3

Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala TA4

Yhteiset palvelut YPAL

Tieto-osasto TITO

Viestintä ja vaikuttaminen -osasto VIVO

Kansainvälisten asiain yksikkö KIVA

Temaattiset ohjelmat TEMA

Pääjohtaja ja THL:n johtaminen JOHTO

Strategia- ja kehittämisyksikkö STRA


5 Allekirjoitukset

ToimintakertomusjatilinpäätösonhyväksyttyHelsingissä11.maaliskuuta2011.

PekkaPuskapääjohtaja

Valtion koulukotien osalta

KariOinonen JanneKankaanniemijohtaja johtajaHarvialankoulukoti KasvunYhteisöt

Carl-JohanStrömberg ManuKitinojajohtaja johtajaLagmansgården Limingankoulutuskeskus

MattiSalminen Anna-MaijaKujalajohtaja johtajaSippolankoulukoti Vuorelankoulukoti

Valtion mielisairaaloiden osalta

EilaTiihonen MarkkuEronenjohtavalääkäri johtavalääkäriNiuvanniemensairaala VanhanVaasansairaala

toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12 · jaurvallisuuden t seurannan...

Documents