toivonen nature gi_tutkimuspäivät_22.5.2015_slideshare
TRANSCRIPT
Voivatko globaalit analyysit ja aineistot tarjota pohjaa maankäytön suunnittelulle?
Esimerkkejä suojelusuunnittelusta
Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos
Tavoite 17% suojelusta: Hukataanko mahdollisuus maankäytön muutokseen ja yhteistyön vähyyteen?
Tavoite 17% suojelusta: Hukataanko mahdollisuus hyvien
aineistojen puutteeseen?
FedeTuuli
Atte
Enrico Aija
Peter
JohannaJoona
Peter
Työryhmä
Maankäytön muutos: Yksi biodiversiteettikriisin tärkeimmistä syistä
Mm. Schipper et al 2008, Butchart et al 2010, Hoffmann et al 2010, Gibson et al 2011, Laurance et al 2012
Suojelualueet: Yksi tärkeimmistä keinoista estää lajien häviäminen
e.g. Rodrigues et al 2004, Butchart et al 2012, Thomas et al 2012, LeSaout et al 2013
By 2020, at least 17 per cent of terrestrial and inland water, and 10 per cent of coastal and marine areas, especially areas of particular importance for biodiversity and ecosystem services, are conserved through effectively and equitably managed, ecologically representative and well connected systems of protected areas and other effective area-based conservation measures, and integrated into the wider landscapes and seascapes.
CBD Aichi Target 11
• Kuinka paljon suojelualueverkon laajennus voisi parantaa lajien suojelutasoa
• Mikä vaikutus maankäytön muutoksella on suojelun mahdollisuuksiin?
• Kuinka paljon kansallisella tasolla toimiminen vaikuttaa tuloksiin?
• (Voidaanko kysymyksiä lähestyä globaalisti ja silti paikallisesti mielekkäällä tarkastelutasolla?)
Kysymykset
Zonation ohjelmisto
http://cbig.it.helsinki.fi
Aineiston tyypitJatkuvaa dataa Binääridataa
Kategorista dataa Pistedataa
Aineiston tyypitJatkuvaa dataa Binääridataa
Kategorista dataa Pistedataa
Harmonisoituina rasteritiedostoina
Lehtomäki & Moilanen (2013) Methods and workflow for spatial conservation prioritization using Zonation
Zonation-tulokset
Prioriteetti
Piirteet
Proportion of landscape %
Spec
ies
rang
es c
over
ed %
Analyysiprosessi
~25 000 Lajien levinneisyyttä
827 ecoregionia
Maankäyttö- nykyisin- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
Suojelualueverkko
Global land use change scenarios
In collaboration with:
Global land use change scenarios
In collaboration with:
Analyysiprosessi
~25 000 Lajien levinneisyyttä
827 ecoregionia
Maankäyttö- nykyisin- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
Suojelualueverkko
Analyysiprosessi
~25 000 Lajien levinneisyyttä
827 ecoregionia
Maankäyttö- nykyisin- Tulevaisuudessa (2040)
Valtioitten rajat
Suojelualueverkko
Prioriteetit 2040
Include reference to Nature paper
Kansalliset prioriteetit
Suoriutuvuuskäyrät
Globaali häviö
Suoriutuvuuskäyrät
19 %
Suoriutuvuuskäyrät
61 %
Suoriutuvuuskäyrät
56 %
12 %
Kansallinen vai kansainvälinen?
Suoriutuvuuskäyrät
Suoriutuvuuskäyrät
43 / 38 %
• 17 % expansion target has great potential• Land use change may change conservation
needs• International collaboration is vital• Additional conservation actions are needed• Alueellisia
• http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan
Yhteenveto tuloksista
• Tulokset ovat paikallisesti kyseenalaisia• Menetelmät sallisivat alueellisesti relevantit
analyysit globaalistikin – datassa puutteita• Monet keskeiset aineistokokonaisuudet
ilman pysyvää rahoitusta• Datan jakaminen sallii tutkiskelun,
tarkennukset ja kritiikin
• http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan
Yhteenveto tuloksista
Vaihemaa-kuntakaavassatärkeää tietää:
Missä arvokkaimmat viheralueet Uudellamaalla?
• Suomessa on valtavasti ympäristöä koskevaa (paikka)tietoa, mutta edelleen se on:– Hajallaan eri organisaatioissa– Laadultaan vaihtelevaa– Heikosti kuvailtua– Sopimuskäytännöiltään hankalaa
• Tästä syystä– Aikaa kuluu valtavasti aineistoja etsiessä, peratessa,
odottaessa ja muokatessa– Analyyseissä ei voida käyttää parhaita mahdollisia
aineistoja– Menetelmiä on, aineiston järjestämisessä työtä edelleen
Ajatuksia Uudenmaan analyysistä
Lopuksi
• Maankäytön suunnittelun työkalut ovat datanälkäisiä ja informatiivinen lopputulos edellyttää hyviä aineistoja
• Hyvät globaalit aineistot voisivat tukea päätöksentekoa myös paikallisemmin
• Uudet aineistolähteet saattavat tarjota jotakin uutta monella mittakaavatasolla, mutta vaativat kapasiteettia
• Datan avausten ja infrastruktuuriprosessien aikakaudellakin aineistot ovat edelleen pullonkaula, myös Suomessa