torstai 17.1.2019 – viikko 3 pyhÄjoen...

8
P YHÄJOEN K UULUMISET PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU TORSTAI 17.1.2019 – VIIKKO 3 LOTTA SAUKKO Eduskuntavaalit lähes- tyvät, ja Pyhäjoen Kuulu- misten toimittaja päätti haastatella kahta lähialueen kansanedustajaa, entistä ja nykyistä. Molemmat heistä edus- tavat Keskustapuoluet- ta. Juhani Alaranta toimi kansanedustajana vuosina 1983-1999. Hanna-Leena Mattila nousi eduskuntaan varasijalta viime kesänä, kun Paavo Väyrynen käynnisti edustajakierron. Mattilan mielestä Raahen seutukunta tarvitsee kan- sanedustajan, joka valvoo alueen etuja ja tekee kaik- kensa sen elinvoiman vah- vistamiseksi. Työ eduskunnassa on tun- tunut Mattilasta mieluisal- ta: “Olen tykännyt. Päivät ovat pitkiä, sillä asioihin perehtyminen, puheenvuo- rojen ja kirjoitusten laatimi- nen vievät aikaa, mutta on kuitenkin antoisaa työtä.” Hänen mukaansa edusta- jakaverit ovat mukavia ja henkilökunta todella avuli- asta. “Uusi tulokas otetaan hienosti mukaan työyhtei- söön”, Mattila kertoo. Merijärvinen Juhani Ala- ranta vaikutti eduskunnassa yhteensä neljä kautta. En- simmäisen kerran hän tuli valituksi eduskuntaan vuo- den 1983 vaaleissa. Vuo- den 1999 vaaleihin hän ei asettunut enää ehdolle, jo- ten hän toimi eduskunnassa yhteensä 16 vuotta. Valiokunnat muodostavat suuren osan kansanedus- tajien työstä eduskunnas- sa. Alaranta on kuulunut monenlaisiin valiokuntiin, muun muassa sivistys- valiokuntaan, sosiaali-ja terveysvaliokuntaan, laki- valiokuntaan sekä valtiova- rainvaliokuntaan. Edustajat tekevät myös niin sanottuja aloitteita ja kirjallisia kysy- myksiä hallitukselle. Täys- istunnoissa on tärkeä olla paikalla ja käyttää puheen- vuoroja. Hanna-Leena Mattilan työnkuvaan eduskunnassa kuuluvat kannanotot va- liokunnissa valmisteltaviin lakeihin. Hän kuuluukin use- ampiin valiokuntiin: “Olen laki- ja ympäristövaliokun- nan varsinainen jäsen sekä sivistys - ja sosiaali- ja ter- veysvaliokunnan varajäsen.” “Perehdyn mahdollisim- man hyvin erityisesti aluet- tamme koskeviin asioihin ja yritän ohjata niiden kulkua meille sopivaan suuntaan yhdessä muiden alueen edustajien kanssa”, Mattila sanoo. Hän toteaa, että asi- at ovat yhteistyön tulosta. “Kukaan ei pysty ottamaan yksin kunniaa jostakin on- nistuneesta tai epäonnistu- neesta asiasta itselleen.” Kansanedustajien työ on muuttunut vuosien saatos- sa. Alarannan mukaan kan- sanedustajan työnkuvaan kuuluu myös kuntien ja yk- sittäisten ihmisten asioiden hoitaminen Helsingissä. “Se tarkoitti myös sitä, että kotona oli usein lähetystö- jä huolineen”, hän kertoo. Kansanedustajilla on nyky- ään myös avustajat, jotka tekevät osan kansanedus- tajan työstä. Eduskuntapaikan saami- nen on haastava projekti. Eduskuntaan haluavia on aina enemmän kuin paikko- ja, joten ehdokkaan on ol- tava valmis tekemään paljon työtä. Juhani Alaranta on kul- kenut tupailloissa ja puhe- tilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. Hän kirjoitti myös lähinnä paikallislehtiin poliittisia kirjoituksia. Työ aloitettiin hyvissä ajoin en- nen vaalipäivää. Tilaisuudet järjesti tukiryhmä. “En kos- kaan moittinut toisia eh- dokkaita. Kerroin vain omia näkemyksiäni enkä luvannut mitään. Ilmeisesti nämä asi- at lisäsivät luottamusta”, Alaranta pohtii. Hanna-Leena Mattilakin on kulkenut ahkerasti eri- laisissa tilaisuuksissa sekä tapahtumissa kohtaamassa ihmisiä. Lisäksi hän kirjoitti lehtiin sekä ehdokassivuil- leen. Mattila myös vastaili eri medioiden vaalikone- kyselyihin: “Mainoksia oli somessa, sanomalehdissä, tienvarsilla ja radiossa.” Ehkä suurin muutos kan- sanedustajan työssä on tullut sosiaalisen median kautta. Silloin kun Juhani Alaranta toimi eduskunnas- sa, ei sosiaalisesta mediasta ollut tietoakaan. Nykyään sosiaalinen media on Mat- tilan mukaan välttämätön osa kansanedustajan työtä sekä tiedotusvälineenä että keskusteluareenana. Sosiaalisen median myö- tä myös kansanedustajien arvosteleminen ja kritisoi- minen on lisääntynyt. Ni- mettömänä on helpompi välittää jopa vihapuhetta. “Minulle on luontevaa käyttää Facebookia. Olen ottanut haasteekseni ope- tella käyttämään myös Instagramia ja Twitteriä”, Mattila kertoo sosiaalisen median käyttämisestään. Juhani Alarannalle sosiaa- linen media ei ole niinkään tuttu: “Käytän sitä vain lä- hipiirin kanssa yhteydenpi- toon.” Töissä eduskunnassa Juhani Alarannan vaalimainoksen kuva vuodelta 1995. Silloin hän oli ehdokkaana viimeistä kertaa ja pääsi kansanedustajaksi 10300 äänellä. Hanna-Leena Mattila vieraili Pyhäjoen lukiolla viime syksynä, jolloin hän osallistui lukiolaisten järjestämälle Politiikkaviikolle.

Upload: doannhu

Post on 01-Aug-2019

212 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

PYHÄJOEN

KUULUMISETP Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

T O R S T A I 17. 1 . 2 0 1 9 – V I I K K O 3

LOTTA SAUKKO

Eduskuntavaalit lähes-tyvät, ja Pyhäjoen Kuulu-misten toimittaja päätti haastatella kahta lähialueen kansanedustajaa, entistä ja nykyistä.

Molemmat heistä edus-tavat Keskustapuoluet-ta. Juhani Alaranta toimi kansanedustajana vuosina 1983-1999. Hanna-Leena Mattila nousi eduskuntaan varasijalta viime kesänä, kun Paavo Väyrynen käynnisti edustajakierron.

Mattilan mielestä Raahen seutukunta tarvitsee kan-sanedustajan, joka valvoo alueen etuja ja tekee kaik-kensa sen elinvoiman vah-vistamiseksi.

Työ eduskunnassa on tun-tunut Mattilasta mieluisal-ta: “Olen tykännyt. Päivät ovat pitkiä, sillä asioihin perehtyminen, puheenvuo-rojen ja kirjoitusten laatimi-nen vievät aikaa, mutta on kuitenkin antoisaa työtä.” Hänen mukaansa edusta-jakaverit ovat mukavia ja henkilökunta todella avuli-asta. “Uusi tulokas otetaan hienosti mukaan työyhtei-söön”, Mattila kertoo.

Merijärvinen Juhani Ala-ranta vaikutti eduskunnassa yhteensä neljä kautta. En-simmäisen kerran hän tuli valituksi eduskuntaan vuo-den 1983 vaaleissa. Vuo-den 1999 vaaleihin hän ei asettunut enää ehdolle, jo-ten hän toimi eduskunnassa yhteensä 16 vuotta.

Valiokunnat muodostavat suuren osan kansanedus-tajien työstä eduskunnas-sa. Alaranta on kuulunut monenlaisiin valiokuntiin, muun muassa sivistys-valiokuntaan, sosiaali-ja

terveysvaliokuntaan, laki-valiokuntaan sekä valtiova-rainvaliokuntaan. Edustajat tekevät myös niin sanottuja aloitteita ja kirjallisia kysy-myksiä hallitukselle. Täys-istunnoissa on tärkeä olla paikalla ja käyttää puheen-vuoroja.

Hanna-Leena Mattilan työnkuvaan eduskunnassa kuuluvat kannanotot va-liokunnissa valmisteltaviin lakeihin. Hän kuuluukin use-ampiin valiokuntiin: “Olen laki- ja ympäristövaliokun-nan varsinainen jäsen sekä sivistys - ja sosiaali- ja ter-veysvaliokunnan varajäsen.”

“Perehdyn mahdollisim-man hyvin erityisesti aluet-tamme koskeviin asioihin ja yritän ohjata niiden kulkua meille sopivaan suuntaan yhdessä muiden alueen edustajien kanssa”, Mattila sanoo. Hän toteaa, että asi-at ovat yhteistyön tulosta. “Kukaan ei pysty ottamaan yksin kunniaa jostakin on-nistuneesta tai epäonnistu-neesta asiasta itselleen.”

Kansanedustajien työ on muuttunut vuosien saatos-sa. Alarannan mukaan kan-sanedustajan työnkuvaan kuuluu myös kuntien ja yk-sittäisten ihmisten asioiden hoitaminen Helsingissä. “Se tarkoitti myös sitä, että kotona oli usein lähetystö-jä huolineen”, hän kertoo. Kansanedustajilla on nyky-ään myös avustajat, jotka tekevät osan kansanedus-tajan työstä.

Eduskuntapaikan saami-nen on haastava projekti. Eduskuntaan haluavia on aina enemmän kuin paikko-ja, joten ehdokkaan on ol-tava valmis tekemään paljon työtä.

Juhani Alaranta on kul-kenut tupailloissa ja puhe-

tilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. Hän kirjoitti myös lähinnä paikallislehtiin poliittisia kirjoituksia. Työ aloitettiin hyvissä ajoin en-nen vaalipäivää. Tilaisuudet järjesti tukiryhmä. “En kos-kaan moittinut toisia eh-dokkaita. Kerroin vain omia näkemyksiäni enkä luvannut mitään. Ilmeisesti nämä asi-at lisäsivät luottamusta”, Alaranta pohtii.

Hanna-Leena Mattilakin on kulkenut ahkerasti eri-laisissa tilaisuuksissa sekä tapahtumissa kohtaamassa ihmisiä. Lisäksi hän kirjoitti lehtiin sekä ehdokassivuil-leen. Mattila myös vastaili eri medioiden vaalikone-kyselyihin: “Mainoksia oli somessa, sanomalehdissä, tienvarsilla ja radiossa.”

Ehkä suurin muutos kan-sanedustajan työssä on tullut sosiaalisen median kautta. Silloin kun Juhani Alaranta toimi eduskunnas-sa, ei sosiaalisesta mediasta ollut tietoakaan. Nykyään sosiaalinen media on Mat-tilan mukaan välttämätön osa kansanedustajan työtä sekä tiedotusvälineenä että keskusteluareenana.

Sosiaalisen median myö-tä myös kansanedustajien arvosteleminen ja kritisoi-minen on lisääntynyt. Ni-mettömänä on helpompi välittää jopa vihapuhetta.

“Minulle on luontevaa käyttää Facebookia. Olen ottanut haasteekseni ope-tella käyttämään myös Instagramia ja Twitteriä”, Mattila kertoo sosiaalisen median käyttämisestään.

Juhani Alarannalle sosiaa-linen media ei ole niinkään tuttu: “Käytän sitä vain lä-hipiirin kanssa yhteydenpi-toon.”

Töissä eduskunnassa

Juhani Alarannan vaalimainoksen kuva vuodelta 1995. Silloin hän oli ehdokkaana viimeistä kertaa ja pääsi kansanedustajaksi 10300 äänellä.

Hanna-Leena Mattila vieraili Pyhäjoen lukiolla viime syksynä, jolloin hän osallistui lukiolaisten järjestämälle Politiikkaviikolle.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19sivu 2

ELIAS SAARI

Vuonna 1964 perustet-tu Antin autokoulu on ni-metty perustajansa Antti Niemen mukaan. Yli puoli vuosisataa toiminut yritys on kehittynyt paljon sen alkuperäisestä toiminnasta. Alkujaan raahelaisille au-tokoulupalveluja tarjoava autokoulu on nyt kasvun myötä levittäytynyt lähes kaikkialle Suomeen. Toi-mipisteitä on tällä hetkellä 28: esimerkiksi Raahessa, Oulussa ja Helsingissä.

Vuonna 2004 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaih-dos, kun Terho Saari kor-vasi isänsä Arvin yrityksen johdossa. Siitä lähtien Ter-ho toimi yrityksen johdos-sa toimitusjohtajana. Nyt toimitusjohtajan virka on siirtynyt eteenpäin, mutta hän jatkaa pääomistajana ja yrittäjänä. Uusien tuot-teiden kehittäminen ja alan seuraaminen sekä strate-gisten valintojen pohtimi-nen kuuluvat hänen toi-menkuvaansa: “Jotta yritys säilyy elinvoimaisena, sen

täytyy jatkuvasti kehittyä.” Itse opettaminen on jäänyt muutama vuosi sitten, pois-lukien omat lapset.

Yrittäjänä toimimisessa on luonnollisesti erilaisia puo-lia. On hyviä ja niitä haasta-vampia. Vapaus valita ja itse vaikuttaa työympäristöön ovat positiivisia. Haasteiksi hän kertoo tasapainottelun työn ja arkielämän välillä: “Yritykseen ei saa liikaa sa-maistua, eikä elämä pyöriä sen ympärillä kaiken aikaa.”

Myös itsensä toteuttami-nen omien visioiden ja ta-voitteiden avulla lukeutuu yrittäjyyden hyviin omi-naisuuksiin. Toisinaan koko paketin kasassa pitäminen tuo haasteita. Kehittymi-sen paikkojakin yrittäjällä luonnollisesti on, esimer-kiksi systemaattisuudessa ja sopimusten teossa.

Antin Autokoulu on pysy-nyt hyvin mukana digitali-saation sekä lakimuutosten myllerryksessä. Se on ol-lut aina edelläkävijä Suo-men autokoulumaailmassa, muun muassa virtuaalisten

teoriatuntien, asiakastyy-tyväisyyden ja pysäkki-konseptin ohella. Myös paperittomuus erilaisissa autokoulun prosesseissa on yksi tietoinen valinta, jota on jalostettu eteenpäin ja nykyään prosessi on pa-periton, eli kaikki voidaan tehdä virtuaalisesti. Erityi-sesti muuttuneet lait ovat tuoneet haasteita, mutta rohkea suhtautuminen uu-distuksiin, ja niiden ajatte-leminen mahdollisuuksina ovat auttaneet toiminnan kehittämisessä.

Yksi yrityksen kehittymi-seeen liittyvä esimerkki on niin kutsuttu Pysäkkikon-septi. Useimmilla paikka-kunnilla Antin Autokoulu toimiikin tämän avulla. Py-säkkikonsepti tarkoittaa siis mahdollisuutta pyö-rittää autokoulutoimintaa kaupungeissa ilman kiin-teitä toimitiloja ja vakitui-sia työntekijöitä. Oppilaat voivat valita kartalta itsel-leen sopivan pysäkin, jolta oppitunnit alkavat, esimer-kiksi oman koulun piha heti koulupäivän jälkeen.

Antin autokoulu on toiminut jo yli 50 vuotta

Vuonna 2018 yritys on kasvanut noin 30 hengen yritykseksi, joista osa toi-mii kumppanuussopimuk-sella Antin Autokoulun kanssa. Myös autokoulun

tarjoamat palvelut ja kort-tiluokat ovat laajentuneet runsaasti vuosikymmenien aikana. Nykyään Antin Au-tokoulu on “Kaikkien ajo-korttiluokkien tavaratalo”, joka tarkoittaa mahdolli-

suutta suorittaa mikä ta-hansa ajokortti siellä.

Kaikki Hyvä on lähellä.

HEIMON KALA Tuore kirjolohifilee

A-leikattu, vacum Suomi (raj. 2 fileetä/talous) voimassa 19.1. asti

VALIO Oivariinit 500-600gPLUSSAKORTILLA!

(5,00-6,00/kg)Yksittäin ja ilmanplussakorttia 3,49/rs (5,82-6,98/kg)

PIRKKA Suomalainen jääsalaatti

100g (8,90/kg)

PIRKKA Luumutomaatti 500g Tämän rivin tuotteet

voimassa to-su 17.-20.1.2019 ellei toisin mainita

Espanja(1,98/kg)

10,99€/kg 6€/2 rs 0,89€/ps 0,99€/rs

Mummon Aidot poimutetut ranskanperunat Tuore Ananas PIRKKA Paprika

PIRKKA Syöntikypsä avokado

Costa Rica 450g (2,22/kg) voimassa 3.3. asti

2kpl/300g Espanja/Hollanti (4,30/kg)

Chile

Tämän rivin tuotteet voimassa to-su 17.-20.1.2019 ellei toisin mainita

1,29€/ps 0,99€/kg1€/ps 5,99€/kg

Tammikuunplussa-tarjoukset voimassa 27.1.2019 asti

PLUSSAKORTILLA! PLUSSAKORTILLA! PLUSSAKORTILLA! PLUSSAKORTILLA!

GRANDIOSA Kiviuunipizzat TV MIX Makeispussit ATRIA FRIGGS Maustetut maissikakut

300-350g (8,14-9,50/kg) Ilman plussakorttia3,19/pkt (9,11-10,63/kg)

280-325g (5,38-6,25/kg) Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,09/ps (6,43-7,46/kg)

250g(9,96/kg) Ilman plussakorttia3,09/pkt (12,36/kg)

Keittokinkku,ylikypsäkinkkutai kalkkunaleike 130g (17,31/kg)

Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,69/pkt (20,69/kg)

2,85€/pkt 2,49€/pkt4,50€/2pkt

3,50€/2ps

Tammikuun KESTOEDUKKAATvoimassa 27.1.2019 asti

PIRKKA Broilerin fileesuikaleet

300g (9,97/kg)

360g (4,69/kg)

4x125g (3,98/kg)

250-300g (9,17-11,00/kg) Yksittäin 2,99/rs(9,97-11,96/kg)

TAMMINEN Paistovalmiit lihapyörykät

VAASAN Kauratyynyt 6kpl PAULA Vanukkaat

5,50€/2rs 1,99€/pkt 2,99€/rs 1,69€/ps

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19 sivu 3

Nimi: Jussi Oskari Alfred Ojala, syntymäaika: 7.5.2018, kotikunta: Pyhäjoki, vanhemmat: Heikki ja Satu Ojala.

Nimi: Elias Toivo Tapani Ranta, syntymäaika: 10.10.2018, pituus: 50,5 cm ja paino: 3620 g, vanhemmat: Tommi Ranta ja Tarja Toppari, kotikunta: Pyhäjoki

Nimi: Lyyli Leia Helena Kohtalo, syntymäaika: 8.4.2018, vanhemmat: Anssi Kohtalo (os. Vaarala, ent. Pyhäjoki) Jenna-Mari Kohtalo, kotikunta: Oulu.

TULIKO SUKUUN UUSI VAUVA?

Pyhäjokiset vanhemmat ja isovanhemmat. Tuliko sukuun uusi vauva? Lapsi tai lapsenlapsi? Kuulumiset julkaisee vauvojen ku-via ilmaiseksi. Lähetä kuva vauvastasi sähköpostilla osoittee-seen [email protected] ja [email protected]

Muista laittaa mukaan: vauvan nimi (myös sukunimi), synty-mäaika, kotikunta, vanhempien nimet

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19sivu 4

LOTTA SAUKKO

Sanna Halunen pääsi ylioppilaaksi Pyhäjoen lu-kiosta keväällä 2017. Nyt hän on Laajasalon opis-tossa viettämänsä vuo-den jälkeen opiskelemas-sa Helsingin yliopistossa.

Halunen on aina ollut innokas opiskelija: “En löytänyt ammattikoulusta mitään, josta olisin erityi-semmin innostunut, joten yliopisto tuntui oikealta suunnalta.” Yliopistoon pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä paikkoja on rajallisesti, mutta pyr-kijöitä paljon. Opiskelu-paikan saaminen edellytti siis paljon töitä.

Opistovuoden aikana Halunen suoritti kah-den aineen perusopinnot avoimen yliopiston kaut-ta. Hän osallistui myös valmennuskurssille. Ystä-vien ja perheen tuki oli kuitenkin korvaamatonta pääsykokeisiin valmis-tautumisessa: “Opiskelin melkein päivittäin ystävi-en kanssa, jotka myös ha-kivat yliopistoon.”

Laajasalon opistossa Sanna Halunen opiskeli valtiotieteellisellä linjalla. Hänen mielestään opisto oli mielenkiintoinen paik-ka ja siellä pääsi tapaa-maan samanhenkisiä ih-misiä. Opistossa hän oppi myös yliopistotasoisten esseiden tekemistä.

Halunen koki hyöty-neensä opistossa viettä-mästään vuodesta: “Sen jälkeen tiesin paremmin, mitä haluan. Uskon myös, etten olisi päässyt yli-opistoon ilman opistoa.” Huolellisesta valmistautu-misesta huolimatta pää-sykoe tuntui haastavalta. “Kysymyksiä oli paljon ja

Pyhäjoen lukiosta Helsingin yliopistoon

-Nimi: Sanna Halunen-opiskelee Helsingin yliopistossa-kotipaikkakunta: Pyhäjoki-asuinpaikka: Helsinki-21-vuotias

FAKTALAATIKKO

aikaa vähän, joten vasta-uksia ei pystynyt mietti-mään hirveästi”, hän sa-noo. Kun opiskelupaikka varmistui, se tuntui luon-nollisesti hyvältä.

Yliopistossa Halunen opiskelee politiikkaa ja viestintää valtiotieteelli-sessä tiedekunnassa. Pää-aineekseen hän haluaisi maailmanpolitiikan tai po-litiikan ja organisaatioiden tutkimuksen. Sivuaineena häntä kiinnostaa ainakin poliittinen historia. Hän aikoo kuitenkin olla avoin kaikelle, eikä siis lyö vielä lukkoon mitään.

Yliopistovuosilta hän

odottaa paitsi opiskelua itsessään, myös uusia ys-täviä ja piirejä sekä erilai-sia projekteja ja tapahtu-mia.

Pyhäjoelta on pitkä mat-ka Helsinkiin. Halunen kuitenkin rakastaa kau-punkia, eikä hän siis suu-

remmin ikävöi kotipaik-kakuntaansa. Perhettä tulee tietysti välillä ikävä. Hän käy Pyhäjoella kerran kuukaudessa tai hieman harvemmin.

Onneksi pääkaupungis-sakin on hyvät tukijoukot. Hänellä on siellä sekä hel-sinkiläisiä että Pyhäjoelta Helsinkiin muuttaneita ystäviä. Myös hänen kaksi siskoaan asuvat Helsingis-sä.

Vapaa-ajan tekemistäkin riittää opiskelujen lisäksi. Hän viettää aikaa ystävien kanssa ja urheilee - ja on myös mukana järjestötoi-minnassa.

Nuori nainen haluaa pi-tää tulevaisuutensa avoi-mena, mutta missä hän näkee itsensä viiden vuo-den päässä?

“Vaikea sanoa. Todennä-köisesti tekemässä mais-terin papereita, tai mah-dollisesti töissä jossain”.

- Yppärin jakokuntaa- Yppärin yhdistyksiä- Muita aktiivisia toimijoita

Kiitos yhteistyökumppaneillemme ja kyläläisille kuluneesta vuodesta ja Onnea tulevalle vuodelle!

Yppärin Koulun väki kiittää lahjoituksista koulutyön tueksi

PJK - TeKi Pe 18.1 klo 19:00Liput 7/5€

Otteluisäntänä: Fennovoima

PJK -SoKi Su 20.1 klo 15:30. Liput 6/4€

smartum ja tyky+ setelit käy maksuvälineenä.

Rautaliigaa Kielosaaressa

Sanna Halunen opiskelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Sanna pääsi ylioppilaaksi keväällä 2017.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19 sivu 5

VAULA MIKKONEN

Petteri Puhakka on 17 -vuotias nuori jääkiekkoi-lija. Petteri on kotoisin Pyhäjoelta, mutta asuu nykyään Oulussa. Yläas-teella yhdeksännellä luo-kalla yhteishaussa Petteri haki Oulun Kastellin ur-heilulukioon, jossa hän nykyään opiskelee.

Puhakka kertoo, että lu-kiossa kaikki ovat urhei-lijoita: “Siellä on paljon muidenkin lajien edusta-jia, kuten jalkapalloilijoi-ta, salibandyn pelaajia, pesäpalloilijoita, tanssi-joita, tenniksen pelaaja, miekkailija sekä maasto-hiihtäjä.”

Petteri pelaa Oulun Kärpissä B-junioreissa. Joukkue pelaa B-nuorten SM -sarjaa. Hän urhei-lee kahdeksan kertaa viikossa. Maanantaina ja perjantaina harjoituk-set ovat illalla, kun taas

tiistaina, keskiviikkona ja torstaina on sekä aamu- että iltatreenit päivässä. Joukkueen pelit sijoittu-vat perjantaille, lauantail-le ja sunnuntaille.Petterin päivärytmi on

kiireinen: herätys 6.15, sitten aamupala, jonka jälkeen aamuharjoituksiin jäälle kello 7.30-9.00. Harjoitusten jälkeen Pet-teri syö urheilulukion aa-mupalan 9.15-9.45. Kou-lua on kello 16.00 asti. Opiskelun jälkeen Pu-hakka suuntaa Raksilaan päivän toisiin harjoituk-siin: “Riippuen treeneis-tä, ne loppuvat suunnil-leen kello 20.00, jonka jälkeen pääsee kämpille syömään.” Illalla Petteri tekee kouluhommat, joi-den jälkeen pääsee nuk-kumaan.

Oulussa pelaaminen eroaa Petterin mielestä entiseen joukkueeseen todella paljon. Pelaa-minen on vaativampaa,

Intohimona jääkiekko

raskaampaa ja kovempaa. “Valmennus on paljon ammattimaisempaa sekä pelinopeus on huomat-tavasti suurempi, mitä ennen oli. Myös nykyinen päivärytmi on välillä ras-kasta, mutta kaverit aut-tavat jaksamaan”, Petteri toteaa.

Vähäisen vapaa-ajan Petteri viettää kaverei-densa kanssa, leväten tai katsomalla Netflixiä.

Hyviä puolia Pyhäjoelta muutossa Puhakan mie-lestä on ollut, että saa pelata laadukkaassa sar-jassa ja joukkueessa. Uu-sien kavereiden saaminen

on ollut mukavaa sekä urheilulukiossa opiskelu on tehty helpommaksi ja siellä on enemmän va-pautuksia.

Huonoja puoliakin löy-tyy; ikävä vanhoja ystäviä ja tietenkin perhettä, to-della vähäinen vapaa-aika

sekä vastuu on kasvanut, jolloin vanhemmat eivät ole enää huolehtimassa asioista kuin ennen.Petteri on tyytyväinen

omaan ratkaisuunsa läh-teä pois Pyhäjoelta Ou-luun opiskelemaan ja pe-laamaan jääkiekkoa.

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]

www.pyhajoki.fi

LEHDISTÖTIEDOTE Pyhäjoen kunta myöntää vuosittain kilpailusaavutuksesta Urheili-joiden apurahan menestyneille pyhäjokisille tai pyhäjokista urheilu-seuraa edustaville urheilijoille. Kilpailusaavutus myönnetään vuosit-tain vain yhdestä, vuoden parhaimmasta kilpailusaavutuksesta.

Urheilijoiden apurahan saajien palkitsemistilaisuus pidettiin Pyhä-joen kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä keskiviikkona 19.12.2018 klo: 10.00 Pyhäjoen kunnantalolla.

Urheilijoiden apurahan vuonna 2018 saaneet urheilijat ja palkitut kilpailusaavutukset:

Hietala Juha Aikuisurheilun SM-kilpailut heittoviisiottelu Miehet 60 1.Kittilä Vesa 19- v. 400 m aidat SM 1.Kylmälä Taru Naisten SM Snowcross yhteispisteissä 2.Perttula Jarkko Klassinen voimanosto SM 2018 Miehet 105kg 1.Puhakka Petteri Jääkiekon Final Four B - nuorten SM joukkue 3.Siltala Sami Masters voimannosto SM Miehet 40-49 v. 83kg 1.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19sivu 6

NELLI KOIVULA, ABITURIENTTI 2019

Mitä eroa on ihmisellä ja hienolla rotukoiralla? Rotukoiran kärsimys on täysin ihmisen aiheutta-maa.

Koira ei voi vaikuttaa ihmisen typeriin päätök-siin. Yksi näistä typeris-tä päätöksistä oli alkaa jalostaa koiria ulkonäöl-lisistä syistä. Vaikka kas-vattajat eivät sitä aina suostukaan myöntä-mään, terveet ulkonäön takia jalostetut koirat ovat harvassa. Otetaan esimerkiksi cavalier kin-gcharlesinspanieli. Noin 70 prosenttia cavalie-reista sairastaa syrin-gomyeliaa – sairautta, joka aiheuttaa hermo-kipua sekä takajalkojen koordinaatiohäiriötä ja heikkoutta. Syynä syrin-gomyeliaan on cavalie-reiden suloisen pyöreä pää, jossa on liian vä-hän tilaa aivoille, jolloin osa pikkuaivoista työn-tyy selkäydinkanavaan. Kuulostaa hauskalta.

Brakykefaliset koirat – tuttavallisemmin lyt-tykuonot – herättävät ihmisissä ehkä eniten tunteita. Suomen eng-lanninbulldoggiyhdis-tyksen jalostuksen ta-voiteohjelmassa vuosille 2015-2016 kerrotaan, että reilu 90 prosenttia englanninbulldoggien omistajista oli ilmoitta-nut, ettei heidän koirilla ole hengityksen kanssa ongelmia. Heti perään kuitenkin todetaan, että on mahdollista, etteivät nämä omistajat tunnis-ta koiriensa hengitys-tieongelmia. Muidenkin brakykefalisten rotujen omistajilla on vaikeuk-sia herätä todellisuu-teen; koirien röhkimistä ja kuorsaamista pide-tään söpönä, ja esimer-kiksi jatkuva läähätys laitetaan kuumuuden piikkiin. Mahdollisuut-ta siihen, että läähätys johtuisi vaikeuksista hengittää nenän kautta,

ei huomioida.

Muutama vuosi taka-perin koirien ylijalostuk-sen haitoista puhuttiin ääneen. Sitten ihmiskun-nalta taisi katketa muis-ti, ja sairaita koiria alkoi näkyä mediassa taas pilvin pimein. On usko-matonta, että vielä näin Herran vuonna 2019 ih-miset eivät näy ymmär-tävän koirien ylijalos-tuksen olevan haitallista koiralle. Liian monet sai-raisiin rotuihin hurah-taneet ihmiset ovat so-keita suosikkirotujensa ongelmille, eivätkä ota kuuleviin korviinsa kri-tiikkiä, joka koskee ro-tujen terveyttä. Itsekin olen koiraihmisiä, joten ymmärrän, että voi olla vaikeaa myöntää, ettei se oma kullannuppu ole-kaan maailman paras ja tervein koira. En kuiten-kaan voi täysin samais-tua sairaiden koirien omistajiin – kumpikin koiristani on tervettä rotua. Pohjanpystykor-va on yksi terveimmistä koiraroduista maailmas-sa, ja sairaaksi todet-tuja yksilöitä ei käytetä jalostuksessa. Jämtlan-ninpystykorvien ainoa vakava perinnöllinen sairaus on lonkkanivel-dysplasia eli lonkkavika, jota kuitenkin esiintyy vain noin 5-10 prosen-tilla tutkituista koirista, ja lonkkavikaisten koiri-en jalostuskäyttöä väl-tetään.

Suuri suosio ei ole koirarodulle hyväksi. Ihmisten itsekkyyden takia monien rotujen jalostuksessa unohde-taan koirien terveys ja keskitytään lähinnä ul-konäköön. Esimerkiksi ulospäin terveen näköi-nen kultainennoutaja on joutunut kauniin ulko-muotonsa uhriksi. Kos-ka rotu on niin suosittu ympäri maailmaa, ei sen sairauksien yleisyydestä ole tarkkaa tietoa, mut-ta yleisessä tiedossa on kuitenkin rodun alttius epilepsialle, kasvaimille,

Rotukoirat – ihmisten itsekkyyden sairas lopputulos

lonkkavialle, allergioille ja muille yhtä mukavil-le sairauksille. Ihanalla pötkylällä mäyräkoiralla on taipumus muun mu-assa mäyräkoirahalvauk-seen, silmäsairauksiin ja polvilumpion sijoiltaan menoon. Yllättävän usein yhdeksi terveim-mistä roduista mainitun chihuahuan tautilistaan kuuluvat muun muassa pienille koirille yleinen polvilumpion sijoiltaan meno, silmäsairaudet, sydänviat, ahtaasta suusta johtuvat ham-masongelmat ja puut-tuvat hampaat, vesipäi-syys ja syringomyelia. Jämtlanninpystykorvalla on käynyt tuuri – vaikka se on vuodesta toiseen yksi Suomen suosituim-mista koiraroduista, ei sen terveys ole siitä kär-sinyt. Syynä todennä-köisesti on kyllä se, ettei jämptiä kasvateta sen ulkonäön, vaan metsäs-tysominaisuuksien takia.

Sekarotuisuutta pide-tään usein asiana, joka poistaa kaikki koiran perinnölliset sairaudet. Seropikin voi kuitenkin olla sairas; kahden sel-västi sairaan rodun yh-distelmästä ei voi tulla tervettä koiraa. Toki sekarotuisuus vähentää muun muassa epilep-siariskiä, allergioita ja muita vastaavia, mutta

rakennevikoja se ei vält-tämättä poista. Esimer-kiksi corgi-risteytyksille usein periytyvät lyhyet jalat ja pitkä selkä, jotka aiheuttavat kyynärni-velen sijoiltaan menoa, ruston kasvuhäiriöitä, lonkkavikaa ja selkävai-voja. Bostoninterrierin ja vaikkapa labradorin-noutajan risteytyksellä tulisi kuitenkin todennä-köisesti olemaan pidem-pi kuono kuin bostoni-vanhemmallaan, jolloin hengittäminen olisi hel-pompaa ja koira siten terveempi. Pennulle ei myöskään välttämättä periytyisi labradorin-noutajan lonkkavikaa ja muita suuremmille ro-duille yleisiä ongelmia.

En väitä, etteikö hieno rotukoira voisi elää hy-vää ja onnellista elämää. Varmasti voi, ja usein elääkin. Voit kuitenkin seuraavan koiran otta-mista pohtiessasi poh-tia myös sitä, millä pe-rusteella koiran rodun valitset. Onko luonne tärkein? Vai käyttötar-koitus? Lapsiystäväl-lisyys? Vai onko kyse pelkästään ulkonäös-tä? Jos ihastut mopsin ruttuiseen naamaan ja ystävälliseen luontee-seen, voit miettiä, olet-ko valmis riskeeraamaan koirasi terveyden pel-kästään ulkonäön takia. Hyväluonteisia koiria löytyy kyllä muistakin roduista.

Koiran hankinnassa on hyvä pitää mielessä, että koira ei ole välttä-mättömyys, vaan etu-oikeus. Jos ainoa rotu, joka sopisi juuri sinulle on sairas, älä hanki koi-raa. Jos et kuitenkaan selviä elämästä ilman sitä ihanaa ranskanbull-doggia tai cavalier kin-gcharlesinspanielia, älä ota pentua, vaan anna uusi koti aikuiselle koi-ralle. Jos kysyntää pen-nuille ei ole, ei sairaita koiria synny enempää. Jos välttämättä haluat pennun, vaihda rotua tai osta pehmolelu.

Ronja Niemelä, Olga Similä ja Iivari Rantala olivat esittelemässä Raahessa Tsänssi-messuilla Pyhäjo-en lukiota. Kuvan ottaja Matti Rautakoski kuului myös lukion markkinointitiimiin.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSNiko Haapakoski

Toni Isotalus

Janne Niemelä

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (4) ilmestyy >> torstaina 24.1.2012019

Aineisto toimitettava >> torstaina 18.1.2018 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 3: 2600 kpl >> vko 4: 2600 kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: KalevaLehden jakelu: Posti, ilmoitukset jakeluhäiriöstä sähköpostitse osoitteella: [email protected] tai puh 0200 77 000

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

50

60

0,40

Eläkeliitto Pyhäjoen yhdistys ry Ma 21.1. Käsityö/juttupiiri Il-taruskossa klo 13.00. Ma 21.1. Äijäkööri Ilta-ruskossa klo 17.00. Ma 28.1. Harmaahapset Iltaruskossa klo 18.00. Ti 29.1. Päiväkahvit seurakuntatalolla klo 12.00, vieraana kun-nanjohtaja Matti Soro-nen. Arvontaa Pyhäjoen maa- ja

kotitalousnaisetTulethan Iltaruskoon

torstaina 24.1.2019 klo 18.30 ! Sirkka ja Kerttu kutsuvat meidä vuoden ensimmäiseen kökkään! Luvassa leppoisaa yh-dessäoloa, vieraan Tuu-la Sarpola. Pieni pyyhe mukaan. Tervetuloa !

Raahen seudun Omaishoitajat ja Lä-heiset ryOmaistaan hoitavien/

hoitaneiden (Pisara-ryhmä) kokoontuminen ma 21.1. klo 13 Sarpa-tissa mm. tietoa kevään 2019 toiminnasta. Uu-det ja aikaisemmin mu-kana olleet, olette läm-pimästi tervetulleita! Yhdistyksen ylimääräi-nen yleinen kokous ke 23.1. klo 12 OmaisOiva toimistolla (Kauppa-keskus Masto 2krs, Ol-linkalliontie 3, Raahe),

esillä henkilöstöasiat. Työntekijät tavoitat puhelimitse 044 551 6803/Riitta ja 044 551 6804/Milla. Otat-han rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat ohjausta/neuvontaa sekä tietoa toiminnastamme. Tu-tustuthan myös www.raahenomaishoitajat.fi.

SPR Pyhäjoen osastoEnsiapuryhmän har-

joitukset pe. 18.1. klo 17-18.30 Yhdistystu-valla. Aiheena kauden suunnittelu, potilaan kylmältä suojaaminen, pienten vammojen tu-keminen sekä siirtämi-nen maastossa. Terve-tuloa sekä uudet että vanhat ensiapuryhmä-läiset! Nukkearpajaisis-sa 12.11-17.12.2018 nuken voitti Mervi Sih-vonen. Onnea voittajal-le ja kiitos arpoja osta-neille.

Yppärin ErämiehetJäsenet, ilmoittakaa

saalistiedot viime vuo-delta 31.1 mennessä palauttamalla jäsen-kortti osoitteeseen Mika Haikola Pörkäntie 19 86170 Yppäri tai sähköpostilla [email protected]

Kuulumisten mielipiteet

Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoituslius-kaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkais-tavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapa-uksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muok-kaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Teks-tejä ei palauteta.

Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle [email protected]

MIELIPIDE

Kuulumiset ilmestyy torstaisin. Materiaali lehteen aina edellisen viikon

torstaina. Myöhemmin lähetettävä materi-aali ei välttämättä ehdi lehteen.

MATERIAALIKUULUMISIIN

Kastettu: Ensti Aadolf Myllymäki, Viljami Jere-mias Ahonen

Avioliittoon vihit-ty: Maria Eveliina (ent.Heikkilä) ja Samuel Juho Eerik Koivukangas

Ruoanjako työttö-mille ja ruoka-apua tar-vitseville pe 18.1. klo 13-14 Iltaruskossa, os. Pappilantie 3. Oma kassi mukaan.

Messu su 20.1. klo 10 kirkossa. MTK:n kirkko-pyhä, riparisunnuntai.

Pisara omaishoitajien ryhmä kokoontuu ma 21.1. klo 13-14.30 Sar-patissa.

Raamattupiiri ma 21.1. klo 18 Sarpatissa.

Perhekerho ke 23.1. klo 10 Sarpatissa. Avoin kerho.

Ystäväkerho ke 23.1. klo 12-13.30 seurakun-

tatalolla. Hartaus, ruo-kailu, kahvit ja arvontaa, 7 €. Tervetuloa ker-hoon !

Kirkkokuoro ke 23.1. klo 18.30 seurakunta-talolla.

Päiväkerhot toimivat viikoittain, puh. lasteno-hjaajat 050 441 6095.

Jokikartanon hartaus to 24.1. klo 13.30.

Jumalanpalvelus kir-kossa su 27.1. klo 10.

Jokigospel pe 1.2. Ni-valassa

RY:Ompeluseurat pe

18.1. klo 18.30 ry:llä, Matti Yrjänä.NuPe pe 18.1. klo 20

ry:llä.Kaikki ovat tervetullei-

ta seuroihin.www.rauhanyhdistys.

fi/pyhajoki

Pyhäjoen Joki-Kiekko ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään

KOKOUSKUTSU

jäähallin kahviossa su 27.1.2019 klo 17.00.

Tervetuloa!

Ruuanjako Pe 18.1. 2019 klo 13-14 Iltaruskossa, Pappilantie 3,

työttömille ja ruoka-apua tarvitseville. Oma kassi mukaan.Tervetuloa!

Järj. Pyhäjoen seurakunta ja Helluntaiseurakunta

Keskikylän kou-lulla To. 24.1. Klo. 18. Suunnitellaan

KYLÄILTA

Myyntinäyttelyä ja muuta kevättal-ven toimintaa, kahvia, arvontaa...

Tulethan Iltaruskoon torstaina 24.1.2019 klo 18.30 ! Sirkka ja Kerttu kutsuvat meidä vuoden ensimmäiseen kökkään! Luvassa leppoisaa yhdes-säoloa, vieraana Tuula Sarpola. Pieni pyyhe mu-kaan.

Pyhäjoen maa- ja kotitalousnaiset

Tervetuloa !

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 1 . 2 0 19sivu 8

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]

www.pyhajoki.fi

Pyhäjoen kunta etsii varhaiskasvatusjohtajaa vakituiseen virkaan. Pyhäjoen varhaiskasvatus tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan kansainvälistyvän kunnan kehityksessä. Varhaiskasvatusjohtajana pääset paitsi organisoimaan varhaiskasvatuksen arkea myös mukaan kehittämään kansainvälistä opinpolkua varhaiskasvatuksesta lukioon.

Pyhäjoella varhaiskasvatusta tarjotaan pienissä, kodinomaisis-sa yksiköissä; kahdessa päiväkodissa, joista toinen on ympärivuorokautinen, neljässä perhepäiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen budjetti on noin 1,35 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on runsaat 20.Varhaiskasvatusjohtaja johtaa koko kunnan varhaiskasvatus-ta. Virkaan kuuluu varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan johtaminen, pedagogisen toiminnan suunnittelu, toiminnan kehittäminen ja arviointi sekä henkilöstön osaamisen johtaminen.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin johtajalta edellytetty kelpoisuus (540/2018 § 31, 74, ja 75). Työ edellyttää hyviä vuorovaikutus-taitoja ja näkemystä asiakaspalvelutyön merkityksestä. Kokemus kansainvälisestä toiminnasta sekä kielitaito luetaan hakijalle eduksi. Työ alkaa 1.3.2019 tai sopimuksen mukaan. Koeaika on 6 kuukautta. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Hakija voi ilmoittaa oman palkkatoivomuksensa.Hakemus virkaan jätetään 1.2.2019 klo 15.00 mennessä Kuntarekryn kautta, https://www.kuntarekry.�/�/tyopaikka/210274

Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.Pyhäjoella 7.1.2019Sivistyslautakunta

Tule varhaiskasvatusjohtajaksi Pyhäjoelle!

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]

www.pyhajoki.fi

Pyhäjoen kunta etsii varhaiskasvatusjohtajaa vakituiseen virkaan. Pyhäjoen varhaiskasvatus tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan kansainvälistyvän kunnan kehityksessä. Varhaiskasvatusjohtajana pääset paitsi organisoimaan varhaiskasvatuksen arkea myös mukaan kehittämään kansainvälistä opinpolkua varhaiskasvatuksesta lukioon.

Pyhäjoella varhaiskasvatusta tarjotaan pienissä, kodinomaisis-sa yksiköissä; kahdessa päiväkodissa, joista toinen on ympärivuorokautinen, neljässä perhepäiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen budjetti on noin 1,35 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on runsaat 20.Varhaiskasvatusjohtaja johtaa koko kunnan varhaiskasvatus-ta. Virkaan kuuluu varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan johtaminen, pedagogisen toiminnan suunnittelu, toiminnan kehittäminen ja arviointi sekä henkilöstön osaamisen johtaminen.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin johtajalta edellytetty kelpoisuus (540/2018 § 31, 74, ja 75). Työ edellyttää hyviä vuorovaikutus-taitoja ja näkemystä asiakaspalvelutyön merkityksestä. Kokemus kansainvälisestä toiminnasta sekä kielitaito luetaan hakijalle eduksi. Työ alkaa 1.3.2019 tai sopimuksen mukaan. Koeaika on 6 kuukautta. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Hakija voi ilmoittaa oman palkkatoivomuksensa.Hakemus virkaan jätetään 1.2.2019 klo 15.00 mennessä Kuntarekryn kautta, https://www.kuntarekry.�/�/tyopaikka/210274

Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.Pyhäjoella 7.1.2019Sivistyslautakunta

Tule varhaiskasvatusjohtajaksi Pyhäjoelle!

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]

www.pyhajoki.fi

Paikka: Rautiperä, Hiihtomajantie 94, 86100 PyhäjokiAika: Lauantai 16.2.2019 alkaen klo 11.00Hiihtotapa: Vapaa

Sarjat ja matkat: Minisompa klo 11.001. osuus T 12v 2,5km2. osuus T10/P10 1km3. osuus T12/P12 2,5km

Energia -viesti, harrastajille ja kuntoilijoille klo 11.45 (asu vapaa)1. osuus N/M 3km 2. osuus N 3km 3. osuus N/M 3kmMaakuntaviesti kilpasarja klo 13.001. osuus M 5km2. osuus N16/M14 3km3. osuus N14/N40 ja vanh. 3km4. osuus N18/N20 tai N 5km5. osuus M16/M35 ja vanh. 5km6. osuus M 10 km

Hiihtäjä voi hiihtää yhdessä tai useammassa viestissä, mutta samassa viestissä vain yhden osuuden.

Osallistumismaksut: Minisompa 30€/joukkue, Energia-viesti 40€/joukkue, Kilpasarjassa kunnan ensimmäinen joukkue 120€ ja seuraavat joukkueet 70€. Maksettava ilmoittautumisen yhteydessä tilille: Raahen seudun Osuuspankki FI05 5381 1720 0034 13.

Edustusoikeus: Maakuntaviestin kilpasarjassa voi edustaa sitä kuntaa, jossa on tai on joskus ollut kirjoilla. Minisompaviestiin voi osallistua seura-, kunta-, tai yhdistelmäjoukkueella. Hiihto- viestiin voi vapaasti muodostaa joukkueita.Ilmoittautuminen: 4.2.2019 mennessä. Joukkueiden lopullinen hiihtojärjestys on ilmoitettava viimeistään 13.2.2019 klo 18.00 mennessä sähköpostiosoitteeseen: marja.pisila@pyhajoki.�.

Lisenssit: Kilpailulisenssi ei ole pakollinen, mutta suotava vakuutuksen vuoksi. Järjestäjä ei vastaa mahdollisista tapaturmista!

Majoitus: Asunto Pyhäjoelta 040 702 0857 [email protected], Kielosaari Riverside Cottages 050 336 2804, [email protected], Puttaan kartano 050 548 1973 [email protected], Forenom Apartments 020 198 3420 varaukset@forenom.�

Ruokailu: Yppärin Urheilijat järjestää ruokailun Pyhäjoen Monitoimitalolla, Koulutie 7

Tiedustelut: Kilpailujohtaja Hannu Anttila 040 058 6441 [email protected] Kilpailusihteeri Marja Pisilä 040 3596 107 marja.pisila@pyha-joki.�

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAVIESTI PYHÄJOELLA 2019

Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen perheiltä sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivilta ammattilaisilta on tullut paljon toiveita nettisivusta, jonne kerättäisiin lapsia, nuoria ja per-heitä koskevaa tietoa sekä näitä ikäluokkia koskevat paikalliset palvelut. Tähän toiveeseen on nyt vastattu Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toi-mesta! Uusi sivusto aukaistaan helmikuussa 2019.Sivusto on suunnattu kaikille lasten, nuorten ja perheiden

asioista kiinnostuneille. Sivustolle kerätään keskeistä tietoa vanhemmuuteen liittyen eri elämäntilanteissa sekä paikallisia lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja palveluja.

Samalle perheiden – sivustolle ohjaavat seuraavat osoitteet:www.perheidenraahe.fiwww.perheidenpyhajoki.fiwww.perheidensiikajoki.fi

Perheiden asiaa kootaan yhdelle sivustolle Raahen seudullaMikäli sinulla herää kysyttävää tai kehittämisideoita sivus-

toon liittyen, voit olla yhteydessä hyvinvointikoordinaattori Elina Kattilakoskeen sähköpostilla seuraavasti: [email protected] tai p. 044- 439 3301Alueen toimijoille sekä 3. sektorin ja järjestöjen edustajille

suunnattu yhteinen perheiden.fi – sivuston lanseeraus/kehit-tämistilaisuus järjestetään torstaina 6.2.2019 klo 15 Raahen opetustoimen kokoussalissa (os. Rantakatu 5 D). Tilaisuuteen voit ilmoittautua osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/F101F2242C020909

Lämpimästi tervetuloa!Sivustoa kehittäneen työryhmän puolesta,Elina Kattilakoski