TULEVAISUUDEN ENERGIATEHOKKUUS –SUURI MAHDOLLISUUS VAI HALLITSEMATON RISKI

ERA 17: Rakentamisen energiatehokkuus 2012…2020 Rakentamisen energiamääräykset 1.7.2012Hoksauttava rakentamisen ohjaus

Vaasa 22.2.2012Sitran energialähettiläs /Oulun rakennusvalvonta,laatupäällikkö Pekka Seppälä

Tausta

Suuri päästövähennysten potentiaali• Rakennetun ympäristön osuus

energian loppukäytöstä 59 %• Osuus päästöistä 57 %Sitoumukset ja strategiat• Kioton sopimus (päättyy 2012)• Kansainväliset

ilmastoneuvottelut (2012->)• Ilmasto- ja energiastrategia

(2020)• Valtioneuvoston

tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2050)

Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantarve

Ympä

ristö

vaik

utuk

set

Energiatehokas Nykytilanne

uusi

utuv

afo

ssiii

linen

Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia

Piirrokset: Leena Ahveninen

Energiatehokas maankäyttö

Hajautettu energiantuotanto

Piirrokset: Leena Ahveninen

Piirrokset: Leena Ahveninen

Rakentamisen ohjaus

Rakentamisen ohjaus*1) Rakentamismääräysten roadmap*2) Korjausrakentamisen määräykset*3) Rakennusvalvonnan ennakoiva

laadunohjaus*4) Rakennusten energiatodistus ja rekisteri

5) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys

6) Kannustimet7) Verotus

* ) avataan hieman enemmän

Tapahtuma | Vuosi kk pv | esiintyjä

Rakentamismääräysten roadmap

• 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset

Rakentamismääräysten roadmap

• 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset• 2012: +20% (voimaan 1.7.2012), kokonaisenergiatarkastelu,

eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

Rakentamismääräysten roadmap

• 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset• 2012: +20% (voimaan 1.7.2012), kokonaisenergiatarkastelu,

eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

• 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.

Rakentamismääräysten roadmap

• 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset• 2012: +20% (voimaan 1.7.2012), kokonaisenergiatarkastelu,

eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

• 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.• 2017 : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin

Rakentamismääräysten roadmap

• 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset• 2012: +20% (voimaan 1.7.2012), kokonaisenergiatarkastelu,

eri energiakertoimien sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot).

• 2015: Kokonaisenergiatehokkuus paranee noin 30-40%.• 2017 : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin• 2019: Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa• 2020: ” uudisrakentamisessahttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/

Uudet energiamääräykset voimaan 1.7.2012 –hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla.

Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu.

Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta.

Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

Uudet energiamääräykset voimaan 1.7.2012 –hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla.

Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu.

Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta.

Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

Uudet energiamääräykset voimaan 1.7.2012 –hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla.

Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu.

Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta.

Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

Uudet energiamääräykset voimaan 1.7.2012 –hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla.

Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu.

Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta.

Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

Uudet energiamääräykset voimaan 1.7.2012 –hallitaanko riskit? Heinäkuussa 2012 rakennusten energiatehokkuus paranee 20 %. Vuonna 2015 määräyksiä kiristetään 30 % ja vuonna 2020 uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiataloja.

Vuoden 2010 määräyksen mukaan energiatehokkuus määritetään talon ominaisuuksilla.

Heinäkuun 1. päivänä 2012 voimaan tulevassa määräyksessä huomioidaan edellisten lisäksi energialähteet sekä rakennuksen koko. Kokonaisenergiatarkastelu.

Uusi määräys ohjaa tekemään pienempiä rakennuksia, käyttämään yhteiskunnan kannalta edullisimpia energialähteitä ja vähentämään kokonaisenergiatarvetta.

Tuleva määräys pyrkii vähentämään esim. sähkön käyttöä lämmitykseen ja lisäämään bioenergian, auringon ja tuulen osuutta

Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit

Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella.

Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti.

Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus.

Talojen pitää olla ”tuunattavissa” passiivitalosta lähes nollaenergiaan.

MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit

Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella.

Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti.

Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus.

Talojen pitää olla ”tuunattavissa” passiivitalosta lähes nollaenergiaan.

MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

Uudet määräykset ja selkokieliset valintakonseptit

Kaukolämpöalueella eivät päde samat valintakonseptit kuin sen ulkopuolella.

Kaukolämpöalueella energialähteiden muutokset voidaan tehdä keskitetysti, mutta kaukolämpöverkon ulkopuolella valinnat tehdään talokohtaisesti.

Hybridijärjestelmät ovat tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus.

Talojen pitää olla ”tuunattavissa” passiivitalosta lähes nollaenergiaan.

MIKSI MIETTIÄ VALINTAKONSEPTEJA? Rakennusvalvonnan ennakoivassa laadunohjauksessa rakennuttaja saa alusta asti tietoa ja ohjausta ymmärrettävässä ja selkokielisessä muodossa. Pian hän kykenee tekemään valintoja, jotka eivät pelkästään täytä lain edellyttämiä vähimmäisvaatimuksia. Hän haluaa enemmän. Laatutietoinen, vaativa rakennuttaja osaa edellyttää laatua enemmän kuin laki vaatii.

Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta

Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä.

Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla.

Rakennusmateriaalien ja –järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset.

Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua.

lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

Energiatehokkaan rakentamisen riskienhallinta

Energiatehokkuuden parantuessa rakentamisen kokonaislaadusta tulee haastavampaa. Hyvästä sisäilmastosta ja kosteudenkestävyydestä ei saa tinkiä.

Hankkeissa tulee käyttää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia sekä osaavia tekijöitä työmaalla.

Rakennusmateriaalien ja –järjestelmien tulee täyttää asetetut laadulliset vaatimukset.

Tavoitteena on säästää yksilöiden ja yhteiskunnan varoja ja parantaa elämisen laatua.

lähde: seuraavat viisi kalvoa YM

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kaukolämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämpö

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillähttp://194.79.19.108/webcasts/ymparisto/energiamaarays2012/Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kWh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kWh ja nollaenergialla 30 kWh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kWh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kWh ja nollaenergiatalolle 20 kWh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7 , sähkö 1,7, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 170, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2.

Energia-muoto

kauko-lämpö

maa-lämpö

puu-lämmitys

75%öljy25%arska

50%sähkö50% puu

puulla kaikki

passiivitalo/90% sähkö10% puu

Lähes nollae/ 50% puu50% arska

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde

100 % 100 % 85 % 95 % 92 % 85 % 100 % 85%

Lämmönjakotapa 80% 80% 80% 80% 80% 80% 100% 100%

Sähkö 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 1,7x50 0,5x50 1,7x35 0x30

Käyttövesi 0,7x35 1,7x35/3 0,5x35 0x35 1,7/0,5x35 0,5x35 1,7x35 0,5x35

Tilat läm. 0,7x70 1,7x70/3 0,5x70 1/0x70 1,7/0,5x70 0,5x70 1,7/0,5x35 0/0,5x20

E-luku, eihyötysuht.

158,5 144,5 137,5 150 170 77,5 166 22

E-luku, jossa hyötysuhteet

171 154 157 164 229 95 166 30

Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17)

- Oulun malli ennakoivasta laadunohjauksesta:- Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden

johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita.

- Laadunohjauksen perustyökalu on www.pientalonlaatu.fi -suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri.

- Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa.

- Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu ja se sisältyy rakennuslupaan.

Ennakoivan laadunohjaus osaksi rakennuslupaa: (ERA, toimenpide 17)

- Sitran , Tekesin ja YMn tukemana on ennakoivaa laadunohjausta jalkautettu kaupunkikeskuksiin ja niiden lähialueille.

- Toimintamallia on jalkautettu/ jalkautetaan Joensuuhun, Porvooseen, Vaasaan, Rovaniemelle, Kotkaan,....

- Sitran koordinoimassa kuuden suuren kaupungin ERA-yhteistyössä on tavoitteena ottaa käyttöön hyviksi koettuja käytänteitä liittyen rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Oulun mallin mukainen ennakoiva laadunohjaus on yhtenä jalkautettavista toiminnoista.

Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN

Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi:1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja

sisäilmaston suhteen

Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN

Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi:1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja

sisäilmaston suhteen

2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli !!!

- energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja- toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä

3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

Ei pakoteta vaan HOKSAUTETAAN

Hallittu rakentamisen kokonaisprosessi:1)laatumääritteiden tekeminen energian, ympäristön, kosteuden ja

sisäilmaston suhteen

2)hyvä ja kattava suunnittelu: suunnittelu ei ole enää yksilösuoritus vaan joukkuepeli !!!

- energia-arkkitehtuuri - rak.fysikaalisesti toimivat rakenteet, ilmatiivis vaippa, ei kylmäsiltoja- toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä

3)työmaatoteutus: työmaan kosteudenhallinta, kosteusmittaukset ja olosuhdeseuranta (RH ja T), lämpökuvaus ja tiiveysmittaus

Energia-arkkitehtuuri luo perustan

• Tilankäytön tehokkuus• Selväpiirteinen pohjamuoto• Ikkunoiden koko ja suuntaus,

auringonsuojaus• Tulisija varalämmönlähteenä

”Jos jäähdytys toteutetaan jälkikäteen jäähdytyslaitteita käyttämällä, energiankulutus voi kesäkuukausina jopa ylittää talvikauden energiakulutuksen.”

lähde:Jari Heikkilä

Muodon vaikutus energiankulutukseen

Ylimääräiset nurkat pois, säästö noin 8 %

Lähde: Puuinfo Oy

Uusien omakotitalojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut

Huoneistoala 158 m2

Huoneistoala 125,5 m2

PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 32,5 m2 eli 20 %

Tilankäytön tehokkuus on energiatehokkuutta

Esimerkki5 h + k

Toinen esimerkki, 5 h + k

Huoneistoala 109 m2

Huoneistoala 142 m2

PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 %

Huoneistoala 164 m2

Rakennusmateriaalien vaikutus

Rakennusmateriaalit jakuljetusSähköjärjestelmät

Lämmitysjärjestelmät

Ilmanvaihto

Korjaus

Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät.Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva.

Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

Mitä edellyttää energiatehokas rakentaminen ?

• Energiatehokkaan rakennuksen moitteeton toiminta edellyttää virheetöntä rakentamista. Onko sellainen mahdollista???

• 1) Työmaan kosteudenhallinta pitää parantua• 2) Rakenteilla tulee olla kuivumiskykyä• 3) Vaipan ilmatiiveys paremmaksi (passiivitalon ehdoton edellytys on alle 0,6 1/h)

• 4) Ongelmalliset kylmäsillat ja paikalliset ilmavuodot kuriin• 5) Taloteknisten laitteiden toimivuus tiiviin talon kanssa• 6) Tulevaisuudessa edellytetään:

• vähäpäästöistä energiatuotantoa• vähäpäästöistä rakennusmateriaalia

Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin vuoden 2013 alussa (ERA toimenpide 15)

• Ilmeisesti toteutuu lähivuosina• Velvoite tulee EU-tasolta• Milloin pitää energiatehokkuutta parantaa? • Pitääkö energiainvestointien olla taloudellisesti kannattavia?• Mille energiatehokkuustasolle tulee korjata?• Mitä toimenpiteitä yhteiskunta tukee?• Tuetaanko hallittua korjausrakentamista?• Pitäisikö tuen ehdoksi asettaa hallittu prosessi:

Kuntotutkimus – pitkän aikavälin korjaussuunnitelma –yksittäisten korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus – tekniikansäätö, huolto ja oikean asumisen ohjaus.

SUUNNITTELU RAKENTAMINENKÄYTTÖ JAYLLÄPITÄMINEN

Järjestelmä

Kirjautuminen palveluun

-Rakentamisen dokumentointi

-Ylläpidon dokumentointi-Energia kulutuksenseuranta

Kulutustietoa energiayhtiöiltä ViranomaisvalvontietoaTalotoimittajat

ENNAKOIVA LAADUNOHJAUS

- Vapaaehtoiset rakennuttajanlaatuvallinnat - www.pientalonlaatu.fi

- Valitut laatuvalinnat- Suunnitteluratkaisut

Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhmät:

- pientalorakennuttajaperheet- suunnittelun ja toteutuksen lakisääteiset ammattilaiset:

pääsuunnittelijatrakennussuunnittelijat (ARK)rakennesuunnittelijat (RAK)talotekniikan suunnittelijat (LVI)sähkö- ja automaatiosuunnittelijat (A2 luonnos ottaisi nämäkin mukaan)

muut suunnittelijatvastaavat työnjohtajat

-muut ammattilaiset:talotoimittajat ja urakoitsijatlaite- ja materiaaliteollisuusopetus/tutkimus/tuotekehitysrakennusmateriaalikauppa

Mikä on ennakoivan laadunohjauksen TULOS/PANOS ?

PANOS:Laadunohjauksen panos 0,1 M€ /vuosi

TULOS:Laadunohjauksen tulos yli 20 milj € vuonna 2011 tavanomaisen

rakentamiseen verrattuna. Määräystasoon tulos on n 40 milj. €. (tulos saavutetaan vuonna 2011 rakennettujen talojen elinkaaren aikana)

Oulun rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen vaikuttavuus 2005-2011Säästöt Energiasäästö

GWh/50 vEnergiasäästöGWh/v

CO2-päästöväh. tn/50 v

CO2-päästöväh. tn/v

Säästömilj. €/v

2005 515 10,3 111500 2230 1,030

2006 543 10,9 117600 2352 1,090

2007 570 11,4 123000 2460 1,140

2008 602 12,0 132000 2640 1,200

2009 620 12,4 136000 2720 1,240

2010 240 4,8 52000 1040 0,480

2011 250 5,0 54600 1090 0,500

2005- 2011yhteissummavuodelle 2011

2790 66,8 726700 14532 6,680

Vaipan ilmatiiveys on kriittinen tekijä riskittömässä energiatehokkuudessa

• Oulussa on kiinnitetty laadunohjauksessa erityistä huomiota rakennusten ulkovaipan ilmantiiveyteen

• Tiiveystilasto osoittaa, että Oulussa rakentajat osaavat tehdä kattavasti jopa alle 1 1/h tiiveyttä.

• Muutos on merkittävä, kun TTY:n tutkimuksen mukaan suomalainen keskitaso on n 3 1/h.

• Oulun rakennusvalvonnan nettisivulla julkaistavan tiiveystilaston kärkisijoilla on puurunkoisia taloja, mikä selkeästi kumoaa sen väittämän, että kivitalo on puutaloa ilmatiiviimpi.

VUODEN 2050 RAKENNUKSISTA ON NYT RAKENNETTU 50%.

TOINEN PUOLISKO RAKENNETAAN 40 VUODEN AIKANA.

NYT VALMIINA OLEVA RAKENNUSKANTA KULUTTAA VUODEN

2050 RAKENNUSTEN LÄMMITYSENERGIASTA 80%, JOS

ENERGIATEHOKASTA KORJAUSRAKENTAMISTA EI

TOTEUTETA.

Tekninen kestävyys• Energiatehokkuus• Ympäristöystävällisyys• Kosteudenkestävyys • Hyvä sisäilmasto

• Energian säästöä ei saa toteuttaa muiden osa-alueiden kustannuksella. Hometaloja ei pidä sallia.

• Ammattilaiset mukaan heti alussa!!!

Piirrokset: Leena Ahveninen

Kiinteistöjen käyttö ja omistus

Piirrokset: Leena Ahveninen

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittäminen1) Tutkimus- ja perusosaaminen2) Korjausrakentaminen ja ylläpito3) Uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöön otto4) Kuntien ERA17 –toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat5) Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille6) Seurantaryhmän asettaminen

Tapahtuma | Vuosi kk pv | esiintyjä

Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet• päästötarkastelu kaikkeen kaavoitukseen• rajat yhdyskuntarakenteen hajautumiselle• aurinkosähköllä nollaenergiataloihin• rakentamismääräysten tiekartta• korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin• rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus• kiinteistöjen päästökauppa• kiinteistöjen ja alueiden luokitus• uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöönotto

Tapahtuma | Vuosi kk pv | esiintyjä

2020 asetetut EU:n päästötavoitteet saavutetaan Suomen rakennetussa ympäristössä jo 2017

Suomen rakennettu ympäristö on maailman paras vuonna 2050

Oulun rakennusvalvonta

Pekka Seppälä

Laatupäällikkö

Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan.Rakenteiden kosteustekninen toimivuus, ilmatiiveys,rakentamisen kosteudenhallinta jahyvä sisäilmasto ovat riskittömän energiatehokkuuden perusteita!

Ammattilaiset mukaan hankkeisiin heti alussaja terve ammattiylpeys kunniaan rakentamisessa!

Kaikesta ei tarvitse luopua.Nuotio ei ole energiaviisasta, mutta se on viisasta.KIITOS!

palautetta saa antaa: pekka.seppala@ouka.fi