26.8.2008 Espoo 550 v. 1

Tulevaisuuden tulevaisuus

Espoo 600 v.

26.8.2008 Espoo 550 v. 2

Suomen ja Espoon haasteet

1. Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset lopulta politiikan keskiöön– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan tuottavuuden kasvusta– Päästöt työvoiman, pääoman ja raaka-aineiden rinnalle keskeiseksi

kustannustekijäksi

2. Väestön ikärakenteen muutos, Suomen demografinen kriisi– 2011 ek-vaaleissa yli puolet äänioikeuden käyttäjistä on eläkkeellä– Suomen vähennettävä työvoiman tarvetta, parannettava huoltosuhdetta

parannettava ja luotava uusi työvoimareservi

3. Uudet teknologiat muokkaavat yhteiskuntaa– Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään ubiikkiyhteiskunnan

4. Globaali verkostoituminen ja riippuvuus– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle

taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.

26.8.2008 Espoo 550 v. 3

Suomesta maailman suurin hoitokoti?

26.8.2008 Espoo 550 v. 4

Huoltosuhde heikkenee pysyvästi

Tila

stok

esku

s

26.8.2008 Espoo 550 v. 5

Mattoa jatkettava molemmista päistä

Työvoimapulaan sopeutuminen– Joka toinen suomalainen nuori on koulutettava hoiva- tai sosiaalialalle– Työvoimavaltaisten alojen siirtäminen pois Suomesta– Julkisen sektorin tuottavuuden merkittävä parantaminen

Huoltosuhteen parantaminen– Lukion ja opiskelun väliset sapattivuodet pois– Todellisen eläkeiän nostaminen eli työhyvinvoinnin parantaminen ja

työhön palaamisen helpottaminen– Opintojen-, työnteon ja perheen yhteensovittaminen

Uuden työvoimareservin löytäminen– Ensisynnyttäjien keski-iän laskeminen 28 vuodesta– 20 vuodessa Suomeen on kotoutettava 100.000-400.000 ulkomaalaista

työntekijää perheineen

26.8.2008 Espoo 550 v. 6

Suuret ikäluokat ovat mullistaneet kaiken läpi mennessään: koulun, yliopiston, sosiaaliturvan, työelämän, …

Miten suuret ikäluokat mullistavat eläkejärjestelmän ja vanhustenhoidon?

26.8.2008 Espoo 550 v. 7

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa suurin osa äänioikeuden käyttäjistä on eläkkeellä.

Kuka puolustaa lasten, lapsiperheiden ja palkansaajien etuja?

26.8.2008 Espoo 550 v. 8

Ilmasto muuttuu,muuttuuko Suomi?

26.8.2008 Espoo 550 v. 9Global warming art.

26.8.2008 Espoo 550 v. 10

Haitatonta energiaa ei ole

Fossiiliset polttoaineet – Kasvihuonekaasupäästöt ja tuotannon ympäristöhaitat– Riippuvuus Venäjän tuonnista– Esiintymät hupenevat _kiihtyvää_ tahtia.

Ydinenergian suurvalta Suomi– Uraanikilon jalostus tuottaa 1-2 tn radioaktiivista jätettä– Voimalan elinkaari on 100 vuotta (luonnonkatastrofit, sodat, … )– Jätteen loppusijoituspaikkoja ei vielä ole (merkittävä tuhansiksi vuosiksi)– Edulliset uraanivarat ehtyvät nopeasti

Uusiutuvien lisärakentaminen– Tekojärvien kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöt – Vesistörakentamisen ympäristö- ja taloushaitat– Säätövoiman tarve jos tuulivoiman osuus ylittää 10%– Biomassan polttamisen pienhiukkaspäästöjen terveyshaitat– Biomassan tuotanto vaatii peltoalaa ja nostaa ruoan ja puun hintaa

Kulutuksen vähentäminen on edullisin ja tehokkain keino

26.8.2008 Espoo 550 v. 11

Energiatehokkuuden parantaminen on edullisin ja tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasu-päästöjä.

Miksi Suomessa keskustellaan vain siitä mitä energiaa pitäisi rakentaa lisää?

26.8.2008 Espoo 550 v. 12

Kulutuksen kääntäminen laskuun

Jos ihmiskunta aikoo selvitä, maailmantaloudesta on tehtävä hiilipihi.

Pystyykö kansainvälinen yhteisö ilmastopoliittisiin kauppapakotteisiin?

26.8.2008 Espoo 550 v. 13

eSuomesta uSuomeen,

teknologia muuttaa yhteiskuntaa!

26.8.2008 Espoo 550 v. 14

26.8.2008 Espoo 550 v. 15

Osallisuuden uhat ja mahdollisuudet

Mahdollisuuksia osallisuudelle Kuka tahansa voi olla joukkoviestin!

– Internetin sisällöstä ~90% käyttäjien itse ilmaiseksi tuottamaa Uusia ihmisiä ja kansalaisjärjestöjä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

– Tekijänoikeuslaki ja internetin suodatus aktivoi passiivisina pidetyt nuoret Yhdessä tuotetut sisällöt ja päätöksenteko

– Koska näemme esim. Google Earthin päälle rakennetun kaupunginosa-portaalin, jossa asukkaat osallistuvat esim. kaavoitukseen, katu- ja viheraluesuunnitteluun?

Haasteita osallisuuden kehittymiselle Aktiivisuuskuilu

– Samaa teknologiaa käytetään sekä aktiivisuuden että passiivisuuden välineenä Omaa ennakkonäkemystä tukevan tiedon valikointi

– CNN:n vs. Foxin kuva Irakista edustaa eri todellisuutta Populistinen gallupkratia

– Jatkuva suora vuorovaikutus äänestäjien kanssa ei automaattisesti kannusta perehtyvään, kompromisseja etsivään päätöksentekoon

26.8.2008 Espoo 550 v. 16

Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää sekä yhteisten asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen … että passiivisuuden maksimointiin.

Miten aktiivisuuskuilu ylitetään?

26.8.2008 Espoo 550 v. 17

Lawrence Lessig: ”Code is law.”

Määrittelevätkö ihmisten päätökset vai teknologian rajoitukset ja mahdollisuudet ihmiskunnan tulevaisuuden?

26.8.2008 Espoo 550 v. 18

Globaalissa maailmassa

kaikki liittyy kaikkeen

26.8.2008 Espoo 550 v. 19

Globalisaation voittajia

Suomi on ollut globalisaation suuri voittaja– Länsimaat ovat olleet hyvin itsekkäitä tullien, kaupparajoitusten ja

immateriaalioikeuksien säätäjiä

Missä ja miten pääoma tuottaa eniten inhimillistä hyvää?– Kolme miljardia ihmistä haluaa elää yhtä hyvin kuin me

– Hallittu, reilu globalisaatio levittää hyvinvointia

– Miten parantaa ihmiskunnan enemmistön elintasoa tuhoamatta samalla yhteisiä luonnonvaroja?

Globalisaation suuri haaste: Viimeinen miljardi– Kun nuorella miehellä on toivoa paremmasta huomisesta, hän ei ala

rakennella pommeja

– Onko Afrikka tuomittu ikuiseen köyhyyteen vai pelastaako Kiina?

26.8.2008 Espoo 550 v. 20

Eucalyptuspuupelto

Kuva: Verace Sustainability Report 2006

26.8.2008 Espoo 550 v. 21

Eukalyptuspuusta pystytään jo valmistamaan

laadukasta aikakauslehtipaperia: Miksi tehdä paperia suomalaisesta hitaasti

kasvavasta pitkäkuituisesta puusta kalliilla työvoimalla kaukana kasvavista markkinoista?

Mitä keksimme bulkkipuun kasvattamisen ja jalostamisen tilalle?

26.8.2008 Espoo 550 v. 22

Teollisuusmaiden kehittyvien maiden tuotteille asettamien tuontirajoitusten purkamisen on arvioitu tuottavan kehittyville maille seitsemän kertaa kehitysavun verran tuloja.

Mitä voimme tehdä viimeisen miljardin hyväksi ja oman turvallisuutemme turvaamiseksi?