tulevaisuuden vaihtoehdot vuoteen 2050...yrittäjiä lisää. toimijakenttä on hyvin aktiivinen....

T U L E VA I S U U D E N VA I H T O E H D O T V U O T E E N 2 0 5 0 T e o l l i s u u d e n M e t s ä n h o i t a j a t - K e s ä o p i n t o p ä i v ä t

16.8.2017

Metsä Group, Revontulenpuisto 2 C, Espoo

Kimmo Kivinen

2 © COPYRIGHT CAPFUL

• Rohkeus on valinta ja halu kohdata (confront) epävarmuus

• Olennaista on strategisen liikkumavapauden säilyttäminen – ettei ajauduta olosuhteiden uhriksi

• Epävarmuuden kohtaamisessa tarvitaan myös ymmärrystä ja työkaluja, joiden avulla tulevaisuuden epävarmuutta voidaan käsitellä

ROHKEUTTA KOHDATA EPÄVARMUUS

S K E N A A R I O T

• Ovat kokonaisvaltaisia kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä.

• Auttavat ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia, tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutuksia organisaatioon.

• Käsittelevät sekä tosiasioiden että näkemysten maailmaa.

• Ovat strategisen ajattelun ja päätöksenteon työkalu.

3 16.8.2017 © COPYRIGHT CAPFUL

© COPYRIGHT CAPFUL

E VA : N G L O B A A L I T S K E N A A R I O T S k e n a a r i o i d e n r a k e n n e ( 2 0 0 9 )

Länsi luo nahkansa

Kiinalaista kapitalismia

Blokkien taisto

Stimulus ja romahdus Näkemysten eriytyminen, protektionismi

Kiina, Intia, OPEC maat

Yhdysvallat, OECD maat Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste

Kansainvälinen yhteistyö

Näkemysten yhdentyminen, vapaakauppa

4 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

5

S T I M U L U S J A R O M A H D U S E u r o o p a n k e h i t y s

Elvytys epäonnistuu Lamaa ja levottomuuksia Konflikteja ja komentotaloutta

2009-2011 2012-2015 2016-2020

• Globaali talouskriisi iskee kovaa myös Eurooppaan.

• Euroopan reaalitalous on kurjistunut ja EU:n taloudellinen kasvu on hidasta. Unionin sisällä syntyy konflikteja rahan jaosta. Laajentuminen pysähtyy.

• EU:n toimielimet ovat heikkoja, ja valta siirtyy yhä enemmän kansallisvaltioille. EU ei pysty estämään nationalismin, protektionismin ja muukalaisvihan nousua.

• Ranska lakkoilee ja mellakoi.

• Saksan autoteollisuus irtisanoo.

• Viennistä riippuvaisten Keski- ja Itä-Euroopan uusien EU-jäsenmaiden vienti pysähtyy.

• Vanhat EU-maat turvautuvat yhä enemmän protektionismiin: omia teollisuudenaloja suositaan ja työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoitetaan.

• EU:n elvytyspaketti ei pure.

• Lissabonin sopimusta ei saada aikaan.

• Nuorten työttömyys kasvaa.

• Siirtolaisuuden vastaisuudella ratsastavien populistien suosio kasvaa.

• Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa, mutta tämä yhdessä öljyn ennätysalhaisen hinnan kanssa imee maan tyhjiin. Venäjä jakautuu valtaklikkeihin, joista osa on nationalistisia, osa taas länsimielisiä.

• EU-maat tekevät yhä enemmän bilateraalisia sopimuksia EU:n sisällä ja ulkopuolella.

• Vahvat EU-maat poikkeavat yhteisistä säännöistä koskien neljää vapautta, EMU-kriteereitä ja ilmastotavoitteita.

• Pyrkimys paikalliseen omavaraisuuteen kasvaa ja huippuosaaminen kärsii, kun satsaukset hajautuvat useammalle sektorille.

• Harmaa talous nostaa päätään paikallisesti.

• Venäjä valloittaa Krimin niemimaan. • Baltian maat ja Puola yrittävät saada Natoa

ryhdistäytymään.

• Italia ja Kreikka nimetään romahtaneiksi valtioiksi. Populistijohtajat nousevat anarkian keskeltä.

• Materialismi ja kulutus vähenevät.

• Yhdysvaltojen globaalin dominanssin päävastustaja Venäjä näyttää edelleen muskeleitaan lähialueilla, mikä luo lisäongelmia EU:n ja Venäjän suhteisiin.

• EU-valtioilla on vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen puolustusyhteistyövaatimuksiin.

• Euroopan kilpailukyky on heikentynyt. EU:n reaalitalous on kurjistunut, talous kasvaa hitaasti ja sisäiset konfliktit rahanjaosta heikentävät unionia.

• EMU-kriteereitä ei ole noudatettu enää vuosiin, ja EMU on pystyssä vain nimellisesti.

• Toimintakyvyttömien EU-elinten on vaikea hallita pitkän laman aiheuttamaa tyytymättömyyttä, köyhyyttä, rikollisliigoja ja muukalaisvihaa.

• Sovittamattomat ristiriidat EU:n valtioiden välillä, unionin epäyhtenäisyys ja rakenteelliset jäykkyydet aiheuttavat kansallisia vastareaktioita ja pyrkimyksiä irtiottoihin.

• Esillä on ollut ajatus EU:n purkamisesta.

• EU:n hyvinvointivaltioiden rakenteiden natistessa liitoksissaan ja eläkemaksujen alennuttua etenkin perhekeskeisyys ja vaatimattomammat elintavat korostuvat.

5 16.8.2017

Skenaariotyön menestystarinoita

Stora Enso Metsä 6

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

Puun saatavuus Suomesta

Puun saatavuus Venäjältä Suomeen

65 milj. m³ Suomesta

45 milj. m³ Suomesta

7 milj. m³ koivua

25 milj. m³ Tukkia ja kuitua

Stora Enso Metsän skenaariot 2004

Teollisuus Itä-Suomessa 45 + 25 milj. m³

Markkinat ja tuotanto uudella tasolla 65 + 25 milj. m³

Taantuva talous ja kaupparajoitukset

45 + 7 milj. m³

Paperituotannon rajoitettu ylläpito

65 + 7 milj. m³

7 16.8.2017


Skenaario 2: Paperituotannon rajoitettu ylläpito 65 milj. m³ Suomesta

7 milj. m³ koivua Venäjältä

7 milj. m³ koivua Venäjältä. 65 milj. m³ Suomesta eli tuotanto on kotimaan puun varassa. Hakkeen saatavuus, erityisesti kuusen, heikkoa. Eucasellu liikkuu maailmalla.

Havukuitu ja kotimaan tukki kallista. Baltian puunhinnat nousevat. Hakkeen hinta ei laske. Tuottavuus kohonnut. Investoinnit Suomeen pieniä. Kustannukset kalliimmat – kannattavuus kriisissä. Protektionismi nostaa päätään Venäjällä: vientitullit, lainsäädännön rajoitukset, yms. lisääntyneet. Venäjällä on pyrkimys vähentää raaka-aineiden vientiä. Pääväyläinvestoinnit tehty. Yhteiskunta tukee myös alemman asteen tienverkon kunnossapitoa. Talvisodan henki: Ei ympäristöpaineita Suomessa. Keskustelun painopiste on Venäjällä, koska metsien hyödyntäminen siellä on kasvanut. Uutta teknologiaa kehitetään ja hyödynnetään tehokkaasti, mutta kokonaispanostus on pienempi. Sähköinen kaupankäynti merkittävää puukaupassa ja

yrittäjäpalveluissa. Luontoarvoista yhteiset tietokannat. Teknologian läpivienti hitaampaa. Yrittäjiä lisää. Toimijakenttä on hyvin aktiivinen. Työvoimakysymys on tärkeä. Talvikorjuun työvoimaongelma on ratkaistu teknologialla. Energiaverotus on nostanut sähkön hintaa ja myös tuontisähkön hinta on kallistunut reippaasti. Sahojen sivutuotteita on vähemmän käytettävissä. =>

Bioenergia alkaa kilpailla havukuidusta. Kolme kovaa pudotuspelissä – heikompia tehtaita ja paperikoneita ajetaan alas. Tuontiriippuvia sahoja Suomessa ja Baltiassa kuolee. Mekaanisen

teollisuuden tuotanto erikoistuu. Venäjän sahat ovat vahvoja. KIE-maissa lisää investointeja omaa puuta käyttävään metsäteollisuuteen. Investointeja infraan. Puuntuotanto on maksimaalinen – KMO toteutunut. Yritysten vahva panostus puun ostoon ja uusien puunmyyjien etsiintään. MTK:lla on vahva rooli puukaupassa. Maaseutu ei autioidu.

Puun

saata

vuus

Ven

äjältä

Suo

meen

Puun saatavuus Suomesta

8 16.8.2017


Skenaario 2 : Paperituotannon rajoitettu ylläpito (65 + 7 milj. m³)

Skenaarioiden vaikutukset Stora Ensoon ja WSE:en

Skenaarion vaikutus Stora Ensoon • Investoinnit Etelä-Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan • Timber pudottaa kapasiteettia Suomessa, Baltiassa ja

Itävallassa, jatkojalostusta kehitetään • Uimaharju entisellään, ei laajennusta • IMT jatkaa entisellään, Kemijärvi suljetaan • Kemiin ja Ouluun Baltiasta apuja • Kitee ja Tolkkinen vaikeuksissa • Euroopan tehtaiden raaka-ainekustannus nousee

yleisesti • Eucasellua Brasiliasta Suomeen, Ruotsiin ja Saksaan

(korvaamaan Uimaharjun asiakkaiden tarvetta) • Laminating loppuu • SE nostaa profiiliaan bioenergian tuotannossa • SE Suomen puunkäyttö 26 milj. m3 kuorellista

Skenaarion vaikutus WSE:en • Itämeren altaan peli alkaa tosissaan –syntyy etumatkaa

kilpailijoihin • Kuituvirtoja vyörytetään Manner Euroopasta Ruotsiin ja

Baltiasta Suomeen • Ruotsin hankintamahdollisuuksien hyödyntäminen • Uusia kuitulähteitä luodaan Euroopan alueelle • Nopean toiminnan joukot luodaan • Stora Enson Metsän puun hankintamahdollisuus on

Suomesta 20 milj. m3 ja Venäjältä 4 milj. m3 , muualta 4 milj. m3

9 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

10

© COPYRIGHT CAPFUL

Globaali yhteis-

kunnallinen kehitys

Globaalit väestöliikkeet

Luonnon-varojen

riittävyys ja kestävä käyttö

EU:n kehitys

Suomen yhteis-

kunnallinen ideologia

Yhteis-kunnallisen sopimisen

tavat ja mallit

Yhteiskunta-rakenne ja

varallisuuden jakautuminen

Suomen kansantalous

Elinkeino-elämän ja työn uudet muodot

Älykkäät järjestelmät ja

koneet

Datan avoimuus ja

tietoturva

Kansainvälisiä sopimuksia

Resurssi-niukkuus ja kansojen vaellus

Resurssi-tehokkuuden

läpimurto

Taloudellinen vastaisku

Laajaan sosiaali-vakuutukseen

perustuva Suomi

Perinteinen edustuk-sellinen

demokratia

Perinteinen yhteiskunta-luokkajako ja

luokka-liikkuvuus

Mukaan maailman-talouden kasvuun

Työsuhde säilyy

yleisimpänä tapana teettää

työtä

Digievoluutio – digi ihmisen

apuna

Avointa ja julkista dataa

Häilyvä harmonia Aasia-lähtöinen maastamuutto

Resurssien vaikeutunut saatavuus

Federalisaatio ja liittovaltiokehitys

Yksilön vastuun ja vapauden lisääminen

Suoraa kansanvaltaa ja

kansan-äänestyksiä

Polarisoitunut Suomi

Suomen pivotointitalkoot

Suuryritysten tarjoamat

alustat luovat freelancereita ja

mikroyrittäjiä

Digiloikka – digi ihmisen rinnalla

Data harvojen käsissä

Blokkiutuminen Kriisien

rauhoittuminen ja kotiinpaluu

Voimakas resurssi-niukkuus

Häilyvää harmoniaa ja

kansallis-mielisyyttä

Nationalismi ja suojautuminen

Asiantuntija-valta ja

Suomi Oy

Maantie-teellisesti

eriarvoistunut Suomi

Reformien kautta kilpailukykyä

Perustulo alustatalouden

tukena

Digirevoluutio – digi hoitaa

päätöksenteon

Keskitetty, julkisvetoinen tiedonhallinta

Yritysten ja yhteisöjen

ylikansallinen valtakausi

Tasainen maahanmuutto

länsimaihin elintason perässä

Luonnonvarojen kysyntä laskee

Euroalueen hautajaiset

Globaali ja avoin Suomi

Yhteisöt ja yritykset

ottavat roolia

Matalat luokkaerot

ja laaja keskiluokka

Uudistumis-kyvyttömyys ja

nollakasvu

Vaihdanta-taloutta ja

omavaraisia paikallisyhteisö-

jä

Digirevoluutiosta digitaantumaan

Yksilövetoinen tiedonhallinta

Alueet ja kaupungit vievät valtaa valtioilta

Maahan-muuton virrat

kääntyvät uusiin

nouseviin talouksiin

EU:sta alueiden allianssiin

Ääriliikkeiden nousu

Yksilöiden väliset

sopimukset

Uusmoderni yhteiskunta-luokkajako

Syvä lama

Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun

avulla

Data ohjaa päätöksen-

tekoa

U U D E N M A A N S K E N A A R I O T 2 0 5 0

11 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

Globaali yhteis-

kunnallinen kehitys

Globaalit väestöliikkeet

Luonnon-varojen

riittävyys ja kestävä käyttö

EU:n kehitys

Suomen yhteis-

kunnallinen ideologia

Yhteis-kunnallisen sopimisen

tavat ja mallit

Yhteiskunta-rakenne ja

varallisuuden jakautuminen

Suomen kansantalous

Elinkeino-elämän ja työn uudet muodot

Älykkäät järjestelmät ja

koneet

Datan avoimuus ja

tietoturva

Kansainvälisiä sopimuksia

Resurssi-niukkuus ja kansojen vaellus

Resurssi-tehokkuuden

läpimurto

Taloudellinen vastaisku

Laajaan sosiaali-vakuutukseen

perustuva Suomi

Perinteinen edustuk-sellinen

demokratia

Perinteinen yhteiskunta-luokkajako ja

luokka-liikkuvuus


Työsuhde säilyy

yleisimpänä tapana teettää

työtä


apuna


Häilyvä harmonia Aasia-lähtöinen maastamuutto

Resurssien vaikeutunut saatavuus

Federalisaatio ja liittovaltiokehitys

Yksilön vastuun ja vapauden lisääminen

Suoraa kansanvaltaa ja

kansan-äänestyksiä

Polarisoitunut Suomi




mikroyrittäjiä



Blokkiutuminen Kriisien

rauhoittuminen ja kotiinpaluu

Voimakas resurssi-niukkuus

Häilyvää harmoniaa ja

kansallis-mielisyyttä

Nationalismi ja suojautuminen

Asiantuntija-valta ja

Suomi Oy

Maantie-teellisesti

eriarvoistunut Suomi



tukena


päätöksenteon


Yritysten ja yhteisöjen

ylikansallinen valtakausi

Tasainen maahanmuutto

länsimaihin elintason perässä

Luonnonvarojen kysyntä laskee

Euroalueen hautajaiset

Globaali ja avoin Suomi

Yhteisöt ja yritykset

ottavat roolia

Matalat luokkaerot

ja laaja keskiluokka

Uudistumis-kyvyttömyys ja

nollakasvu


omavaraisia paikallisyhteisö-

jä



Alueet ja kaupungit vievät valtaa valtioilta

Maahan-muuton virrat

kääntyvät uusiin

nouseviin talouksiin

EU:sta alueiden allianssiin

Ääriliikkeiden nousu

Yksilöiden väliset

sopimukset

Uusmoderni yhteiskunta-luokkajako

Syvä lama

Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun

avulla

Data ohjaa päätöksen-

tekoa

U U D E N M A A N S K E N A A R I O T 2 0 5 0

12 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

Mitä epävarmuutta tai epäjatkuvuutta tekijään liittyy?

Mitkä ovat epävarmuustekijän vaihtoehtoiset kehityskulut vuoteen 2050?

Mitkä tekijät erityisesti määrittävät epävarmuustekijän kehitystä vuoteen 2050?

Suomen kansantalous

16.8.2017

13

Lähteekö maailmantalous uuteen nousuun vai maltillistuuko maailmantalouden kasvu? Saadaanko Suomessa aikaan tuottavuuden nousua ja työmarkkinoiden joustavuutta tukevia rakennemuutoksia? Pystyvätkö suomalaiset yritykset tuottamaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, joille on maailmalla kysyntää nyt ja tulevaisuudessa?

• Maailmantalouden kehitys • Brexit-järjestelyjen vaikutukset • Pankkisektorin vakaus Euroopassa

• Uudistumiskyky ja talouden rakennemuutos • Yritysten kysy tuottaa kansainvälisesti

kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita




Uudistumiskyvyttömyys ja nollakasvu

Syvä lama

Maailmantalouden kasvu lähtee nousuun ja Suomi pystyy hyötymään kehityksestä tarjoamalla kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja, joille on kysyntää. Maailmantalous nostaa ensin Euroopan talouden ja sen kautta Suomen talouden nousuun.

Yhteiskunta ja yritysmaailma sopeutuvat nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Suomeen nousee uusia aloja digitalisaation hyödyntämisen ja globaaliin kysyntään vastaavien palvelujen kehittämisen kautta. Yksityisen ja julkisen sektorin toimintamalleja uudistetaan. Kriisitietoisuuden kasvu synnyttää poliittisen yhteisymmärryksen reformien tarpeellisuudesta mm. työn kustannusten, verotuksen ja sääntelyn osalta. Reformipolitiikka parantaa kannattavuutta, vientiä ja talouden alijäämää. Toimialarakenteeseen ei merkittäviä uudistuksia.

Suomen kansantalous ei pysty uudistumaan julkisen tai yksityisen sektorin osalta. Tarvittavia uudistuksia ei saada aikaiseksi poliittisen yhteisymmärryksen puutteessa. Talouskasvu jatkuu nollan tuntumassa. Suomi ei pääse mukaan globaalin talouskasvun imuun.

Heikko maailman talouskehitys, erittäin heikko Suomen talouskehitys ja korkea velkaantumisaste johtavat julkisen talouden rahoituskriisiin. Etuuksia joudutaan leikkaamaan, ostovoima heikentyy ja investoinnit pysähtyvät.

© COPYRIGHT CAPFUL

K O N S I S T E N S S I A N A L Y Y S I

14 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

K O N S I S T E N S S I A N A L Y Y S I

15 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

16 16.8.2017

Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta

Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta

• Yksilölliset arvot voimistuvat, ja vapaus ja vastuu korostuvat myös valtiotasolla. Oma vastuu palveluiden rahoittamisessa kasvaa.

• Omistamisen merkitys vähenee, palvelullistuminen voimistuu ja kaikki tuotetaan ”as-a-service” .

• Alusta- ja jakamistalous sekä mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet.

• Osuuskuntamaiset alustat sekä uudenlainen verotus jakaa varallisuutta tasaisemmin. Matala perustulo otetaan käyttöön työn muutokseen vastaamiseksi.

• Lohkoketju mahdollistaa yksilöiden välisen kaupankäynnin ilman että suuryritykset/pankit saavat osuutta.

• Suomi Oy:tä johdetaan yritysmäisesti. Asiantuntijavalta ja yksilöiden välinen sopiminen korvaavat edustuksellisen demokratian.

• Kaupunkeihin syntyy erikoistuneita ja eriytyneitä alueita. Liikkuminen on päästöttömien pienkulkuneuvojen varassa.

• Analytiikka korvaa ihmisen rutiini- ja asiantuntijatyössä. Koneiden tekemiä päätöksiä pidetään ihmismieltä luotettavampina.

• Ubiikkiyhteiskunta realisoituu ja virtuaalisuus on kaikkialla. Kehitys haastaa perinteiset tavat aina perhemalleista asumiseen.

• EU ja Suomi eivät pysy muutoksessa mukana. Muuttoliike suuntautuu Suomesta suurimpiin metropoleihin.

• Suuryritysten tech-imperialismi valtaa maailmaa. Valta on monialaisten korporaatioiden käsissä.

• Globaalit yhtiöt ja yhteisöt istuvat valtioiden kanssa samoissa päätöksentekopöydissä.

• Mikroyrittäjyys tapahtuu suur-yritysten omistamilla alustoilla. Yhteiskunta jakaantuu palveluksia tilaaviin ja niitä toimittaviin.

• Digitaaliset alustat mahdollistavat ylikansallisten heimojen nousun.

• Ihmiset haluavat toimia huippuunsa kehitetyissä keskuksissa. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle.

• Kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutoksen voimistuminen aiheuttavat kansojenvaelluksia Eurooppaan ja Suomeen.

• Protektionismi ja nationalismi voimistuvat ja kansallismieliset puolueet nousevat hallituksiin.

• Valtioiden ja alueiden välille nostetaan fyysisiä ja markkinataloudellisia raja-aitoja.

• Euroalue hajoaa ja EU:n tehtäväksi jää alueen ulkorajojen turvaaminen.

• Julkisen sektorin rooli kasvaa. Yhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva ovat julkisen toimijan vastuulla ja ne rahoitetaan pitkälti lainarahalla.

• Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia ja kotimaista teollisuutta tuetaan.

• Elinkeinorakenne ja työn tekeminen säilyvät suhteellisen perinteisinä. Palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään.

• Raaka-ainepula, kyberhyökkäykset sekä internetin epäluotettavuus hidastavat teknologiakehitystä.

• Hallitsematon robotisaation luoma massatyöttömyys ja globaali rahoitusjärjestelmän kaatuminen vievät Suomen syvään lamaan.

• Mahdollisuus tuottaa julkisrahoitteisia palveluja romahtaa.

• Valtioon tukeutumisen sijasta turvaudutaan yhteisöihin ja omiin verkostoihin. Kolmannen sektorin rooli kasvaa palvelujen tuottajana.

• Ihmisten välinen interaktio korostuu vastareaktiona nopealle teknologia-kehitykselle ja tekoälylle.

• Poliittinen päätöksenteko keskittyy kuntiin ja alueellisiin yhteisöihin.

• Elinkeinot, asuminen sekä ruoan ja energian tuotanto hajautuvat.

• Suomeen syntyy paikallisyhteisöjä, jotka hyödyntävät vaihdantataloutta omavaraisuuden lisäämiseksi.

• Kauppaa käydään ja työtä tehdään verkostomaisesti yhteisön hyväksi. Ratkaisuja kehitetään pääosin paikallisiin tarpeisiin kansainvälisen ulottuvuuden sijaan.

KANSALLISV ALTIOT

Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin

Globaali verkostomainen tech-imperialismi

Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö

• Yhteistyö nähdään eristäytymistä paremmaksi keinoksi turvallisuus-, talous- ja ilmastopolitiikassa.

• Maailmantalous ja vienti nousevat kehittyvien maiden keskiluokan nousun vetämänä.

• Kasvu mahdollistaa hyvinvointivaltiomallin laajentumisen EU:ssa.

• EU:n liittovaltiokehitys voimistuu. Keskeinen päätösvalta siirretään kokonaan jäsenvaltioilta EU:lle.

• Suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Sääntely datan ja rajapintojen avaamiseksi luo uutta liiketoimintaa.

• Dataa hyödyntävä EU-tasoinen verkosto järjestää liikkumista ja kuljettamista.

• Varastoinnin kehitys johtaa energiavallankumoukseen. Energia on reservimaksuja lukuun ottamatta ilmaista.

• Massamuutto demokratian ja paremman elintason perässä Idästä EU:hun koettelee alueen kantokykyä.

YKSILÖT JA ASIANTUN TIJAT EU LAITTEE T JA YRITYKSE T YHTEISÖT

U U D E N M A A N S K E N A A R I O T 2 0 5 0 | T i i v i s t e l m ä

© COPYRIGHT CAPFUL

S K E N A A R I O 1 S u l k e u t u m i n e n j a p e r i n t e i n e n v a l t i o v a l t a

Älykkäät järjestelmät ja koneet

Elinkeino-elämän ja työn uudet

muodot

Työn muutos ja osaaminen

Datan avoimuus ja

tietoturva

Tiedon lähteet,

tulkinta ja integrointi

Venäjän talouskehitys

Alueellinen turvallisuus

Alue- ja yhdyskunta-

rakenne

Saavutet-tavuus,

liikkuminen ja logistiikka

Elämäntavat ja

arvomaailma

Kansan-terveyden hoitamisen

keinot


apuna

Työsuhde säilyy yleisimpänä

tapana teettää työtä

Erikoistuneista huippuosaajista

kilpaillaan


Meritokraat-tisen

tiedon arvostus

Uusi pysähtyneis-yyden aika, mutta hyvä talouskehitys

Pohjola safe-heaven

Kaupunkien verkosto Bitit liikkuvat Yksilöllisyys

ennen kaikkea Kyvykkäiden

terveys




mikroyrittäjiä

Verkostoituvat ja joustavat monitaiturit


Tietoa välitetään ja kulutetaan vapaasti

verkostoissa

Lännettyvä Venäjä

Terrorismi yltää Suomeen

Keskittynyt ja tiivis

pääkaupunki-seutu

Tieto ohjaa tehokkaasti

Kestävät elintavat ja ideologinen

kierrättäminen

Tekoäly hoivaa ja

tekee päätökset


päätöksenteon


tukena

Teknologia mahdollistajana


Tietoa ohjataan ja

kontrolloidaan ylhäältä

Perestroika palaa

Sotilaallinen aktiivisuus lähialueilla

Polarisoituva yhdyskunta-

rakenne

Yksilökeskei-nen liikkuminen

Saatavuus korvaa

omistamisen

Lääkäreiden vahva

mandaatti säilyy


Vaihdantatalout-ta ja

omavaraisia paikallis-yhteisöjä

Työn käsitteen radikaali muutos


Laadukas tieto avoimesti saatavilla

Talouden romahdus

Sisäiset mellakat

Erikoistuvat teema-alueet

Energiatehokas joukkoliikenne

Ubiikki-yhteiskunta

Populaari-lääketiede

Erittäin voimakas

Uudellemaalle keskittyvä

kasvu

Perhe, uskonto ja isänmaa

17 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

18


18 16.8.2017

• Ilmastonmuutos ja sodat johtavat hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Tämä johtaa protektionismiin – Euroalue hajoaa

• Rakenteelliset uudistukset ja Venäjänkauppa kannattelevat taloutta – laaja julkinen sektori pyritään säilyttämään velkarahoituksella

• Älykkäät laitteet helpottavat arkea mutta eivät muuta yhteiskunnan toimintamalleja

© COPYRIGHT CAPFUL


19 16.8.2017

• Perinteinen työsuhde ja palkkatyö pitävät pintansa

• Energiatehokkaan joukkoliikenteen ja logistiikan rooli korostuu

• Tukea kotimaiselle alkutuotannolle ja teollisuudelle – devalvoinnit ja työmarkkinauudistukset

• Töitä riittää perusteollisuudessa, vaikka luonnonvarojen niukkuus ja vaikea saatavuus aiheuttaa hankaluuksia

• Puunhankinta säilyy metsäyhtiöiden toimintana

© COPYRIGHT CAPFUL

S K E N A A R I O 2 P o l a r i s o i t u n u t y k s i l ö k e s k e i s y y s j a a s i a n t u n t i j a v a l t a



muodot


Datan avoimuus ja

tietoturva

Tiedon lähteet,





rakenne

Saavutet-tavuus,


Elämäntavat ja

arvomaailma


keinot


apuna




kilpaillaan


Meritokraat-tisen

tiedon arvostus

Uusi pysähtyneis-yyden aika

Pohjola safe-heaven



terveys




mikroyrittäjiä




verkostoissa




pääkaupunki-seutu



kierrättäminen

Tekoäly hoivaa ja

tekee päätökset


päätöksenteon


tukena



Tietoa ohjataan ja


Perestroika palaa



rakenne


Saatavuus korvaa

omistamisen


mandaatti säilyy







Talouden romahdus

Sisäiset mellakat



Ubiikki-yhteiskunta


Erittäin voimakas


kasvu


20 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

21 16.8.2017


• Yksilöiden ja asiantuntijoiden yhteiskunnallinen rooli korostuu

• Uudet teknologiat mullistavat arvoketjuja ja kuluttamista

• Palvelullistuminen ja alustatalous muuttavat työn tekemistä – paikallisia alustoja ja mikroyrittäjyyttä

• Omistamisen merkitys vähenee ja kaikki tuotetaan ”as-a-service”

• Siirrytään perustuloon – huippuosaajia ja työelämän ulkopuolelle jättäytyjät, keskiluokka katoaa

© COPYRIGHT CAPFUL


22 16.8.2017

• Hallitsematon alueiden segregaatio jakaa yhteiskuntaa

• Digitaalisesti integroidut päästöttömät, yksilölliset pienkulkuneuvot

• Viennin kärkinä pitkälle jalostetut raaka-aineet, cleantech, kiertotalous

• Suuryritykset ja pankit ovat vaikeuksissa, koska kehittyneen lohkoketjuteknologian avulla yksilöt käyvät kauppaa keskenään

• Puunhankintaa hoidetaan paikallisten alustojen kautta (LogForce, WoodForce)

© COPYRIGHT CAPFUL 27.4.2017 23



muodot


Datan avoimuus ja

tietoturva

Tiedon lähteet,





rakenne

Saavutet-tavuus,


Elämäntavat ja

arvomaailma


keinot


apuna




kilpaillaan


Meritokraat-tisen

tiedon arvostus


Pohjola safe-heaven



terveys




mikroyrittäjiä




verkostoissa




pääkaupunki-seutu



kierrättäminen

Tekoäly hoivaa ja

tekee päätökset


päätöksenteon


tukena



Tietoa ohjataan ja


Perestroika palaa



rakenne


Saatavuus korvaa

omistamisen


mandaatti säilyy







Talouden romahdus

Sisäiset mellakat



Ubiikki-yhteiskunta


Erittäin voimakas


kasvu


S K E N A A R I O 3 T u r v a u t u m i n e n p a i k a l l i s i i n y h t e i s ö i h i n

© COPYRIGHT CAPFUL


24 16.8.2017

• Alueet, kaupungit ja yhteisöt vievät valtaa valtioilta

• Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja automaation aiheuttama massatyöttömyys vievät Suomen syvään lamaan

• Nopea teknologiakehitys aiheuttaa vastareaktion

• Robotisaation myötä työn käsite muuttuu radikaalisti

© COPYRIGHT CAPFUL


25 16.8.2017

• Yhteisöllisyys korostuu asumisessa ja kuluttamisessa

• Elinkeinoelämä, asuminen ja ruoan ja energian tuotanto hajautuvat – suurista massatuotantolaitoksista on siirrytty osuuskuntamaiseen paikalliseen tuotantoon

• Yhteisöt eriytyvät myös sillä mitä tietoa ne pitävät luotettavana – metatietämättömyys lisääntyy

• Liikkumis- ja kuljetustarpeet vähenevät työn muutoksen myötä

© COPYRIGHT CAPFUL



muodot


Datan avoimuus ja

tietoturva

Tiedon lähteet,





rakenne

Saavutet-tavuus,


Elämäntavat ja

arvomaailma


keinot


apuna




kilpaillaan


Meritokraat-tisen

tiedon arvostus


Pohjola safe-heaven



terveys




mikroyrittäjiä




verkostoissa




pääkaupunki-seutu



kierrättäminen

Tekoäly hoivaa ja

tekee päätökset


päätöksenteon


tukena



Tietoa ohjataan ja


Perestroika palaa



rakenne


Saatavuus korvaa

omistamisen


mandaatti säilyy







Talouden romahdus

Sisäiset mellakat



Ubiikki-yhteiskunta


Erittäin voimakas


kasvu


S K E N A A R I O 4 G l o b a a l i v e r k o s t o m a i n e n t e c h - i m p e r i a l i s m i

26 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL


27 16.8.2017

• Älykkäät koneet ja yritykset vallan keskiössä

• Tekoälyn päätöksiä pidetään ihmismieltä luotettavampina

• Data on harvojen monialaisten korporaatioiden käsissä

• Pääoma, osaaminen ja ihmiset siirtyy maailman keskeisiin hermokeskuksiin

• Suomen elinkeinoelämän kehitys on heikkoa

• Mikroyrittäjät tekevät töitä teknologiajättien omistamilla alustoilla, joihin globaali varallisuus keskittyy

© COPYRIGHT CAPFUL


28 16.8.2017

• Suomessa ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle mutta täältä on aivovuotoa kansainvälisiin megapoleihin

• Tieto ohjaa liikkumista ja kuljettamista tehokkaasti

• Puunhankinnan ohjaus automatisoitua ja keskittynyttä

• Puunhankintaketju suurissa vaikeuksissa työntekijöiden saamisen kanssa

• Metsänomistajat ovat entistä ”kauempana” metsästä

© COPYRIGHT CAPFUL



muodot


Datan avoimuus ja

tietoturva

Tiedon lähteet,





rakenne

Saavutet-tavuus,


Elämäntavat ja

arvomaailma


keinot


apuna




kilpaillaan


Meritokraat-tisen

tiedon arvostus

Uusi pysähtynei-syyden aika

Pohjola safe-heaven

Kaupunkien verkosto

POHJOISMAISET PÄÄKAUPUNGIT

Bitit liikkuvat Yksilöllisyys ennen kaikkea

Kyvykkäiden terveys




mikroyrittäjiä




verkostoissa




pääkaupunki-seutu



kierrättäminen

Tekoäly hoivaa ja

tekee päätökset


päätöksenteon


tukena



Tietoa ohjataan ja


Perestroika palaa



rakenne


Saatavuus korvaa

omistamisen


mandaatti säilyy







Talouden romahdus

Sisäiset mellakat



Ubiikki-yhteiskunta


Erittäin voimakas


kasvu


S K E N A A R I O 5 K a s v u j a E U - v e t o i n e n k a n s a i n v ä l i n e n y h t e i s t y ö

29 16.8.2017

© COPYRIGHT CAPFUL

30 16.8.2017


• Maailmaa järisyttäviä kriisejä ja konflikteja (pakolaisuus, terrorismi, suuryritysten valta, digitalisaatio, ilmastonmuutos) otetaan haltuun kansainvälisellä sopimisella

• Kansallista päätöksentekovaltaa siirretään Euroopan liittovaltiolle

• Eurooppa ja Suomi pystyvät hyötymään maailmantalouden piristymisestä

© COPYRIGHT CAPFUL


31 16.8.2017

• Energiateknologian ja varastoinnin kehitys johtaa ilmaiseen energiaan

• Avoin data luo mahdollisuuksia työlle ja elinkeinoelämälle – myös metsädata

• Tiivis EU-tasoinen verkosto järjestää ihmisten ja tavaroiden liikkumista

• Vahva EU rajoittaa metsien täysimääräistä hyödyntämistä?

© COPYRIGHT CAPFUL

E t e l ä e s p l a n a d i 2 2 A ( 7 k r s . ) 0 0 1 3 0 H e l s i n k i

P u h . 0 1 0 2 8 1 3 9 6 0 i n f o @ c a p f u l . f i

KIITOS!

Capful Ltd

@capful_fi

tulevaisuuden vaihtoehdot vuoteen 2050...yrittäjiä lisää. toimijakenttä on hyvin aktiivinen....

Documents