tunnista luonnonkukkia vastaukset - vahvike · suopursun oksia on käytetty suojaamaan...

1

Kuvat Pixabay ja Wikimedia www.vahvike.fi commons CC BY-SA 4.0

Tunnista luonnonkukkia VASTAUKSET

1. Salaattiin ja simaan sopiva kasvi Taraxacum officinale

Voikukka

Leskenlehti

Ahokeltano

Suomen yli 400 eri voikukkalajia kukkivat alkukesästä. Sen jälkeen ilma on paikoin

sakeana laskuvarjomaisia pähkylöitä. Pienikin tuulenvire levittää voikukan

kaikkialle. Lapset ovat kaikkina aikoina huvitelleet puhaltelemalla höytyviä

leijailemaan.

Voikukan juurista on sota- ja pula-aikana paahdettu kahvinkorviketta. Nuoret

lehdet ovat ennen kukinta-aikaansa vitamiinipitoista salaattiainesta. Keltaisista

terälehdistä voi tehdä voikukkaviiniä tai voikukkasimaa.

Monet ovat lapsena sotkeneet sormensa maitiaisnesteellä voikukkaseppeleitä

tehdessään.

X

2


2. Kukkii äitienpäivän aikoihin Anemone nemorosa

Arovuokko

Metsävuokko

Valkovuokko

Valkovuokot kuuluivat kansakoulujen kevätjuhlissa aina sekä laululeikkeihin että

koristeluun.

Mm. Erkki Junkkarinen, Olavi Virta, Eino Grön, Annikki Tähti ja Laura Pakarinen

ovat levyttäneet Kaarlo Valkaman tangon Valkovuokot. Se alkaa: Kun taasen kevät

saa, murtunut on valta lumen jään, niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään…

Valkovuokot ovat lievästi myrkyllisiä.

X

3


3. Tämän kukan varresta voi taitella helmet Nuphar lutea

Kullero

Ulpukka

Pullero

Suomessa kasvaa isoulpukka, konnanulpukka ja näiden risteymä pohjanulpukka.

Ulpukka on lievästi myrkyllinen, mutta silti vanha rohdoskasvi. Sitä on käytetty

verenpaineen alentamiseen.

Ulpukan juuri on piisamin herkkua. Ihmisravinnoksikin juurakoita on käytetty

silloin, kun ruuasta on ollut kova pula.

Ulpukan lempinimiä ovat jokipossu, kärsäkukka, siankärsä ja plumppu.

Lumme on ulpukan sukulainen. Niiden lehdet muistuttavat toisiaan.

X

4


4. Huumaavasti tuoksuva Rhododendron tomentosum

Olutkukka

Suopursu

Alppiruusu

Suopursu kuuluu kanervakasveihin. Se on koko Suomessa yleinen rämevarpu,

joka kasvaa nimensä mukaisesti soiden reunoilla.

Suopursua on käytetty oluen maustamiseen, vaikka se on erittäin myrkyllinen.

Suopursun oksia on käytetty suojaamaan villavaatteita ja turkiksia koilta.

Lankojen värjäyksessä suopursuista saadaan keltaista väriä.

Tämä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka on joskus ollut kauppayrtti.

X

5


5. Lääkeyrttinä käytetty talventörröttäjä Achillea millefolium

Pyörtänäpörrö

Ahomatara

Siankärsämö

Siankärsämö on vanha rohdos- ja maustekasvi. Sen lempinimiä ovat mm.

pyörtänäpörrö, aivastusjuuri, nenätiisti, pellonvanhin, akantupakki ja kaljanen.

Monet pikkulinnut syövät siankärsämön siemeniä.

Siankärsämöä on käytetty yskään, kouristuksiin ja tulehduksiin. Se on tehokas

verenseisauttaja. Se myös lisää ruokahalua ja parantaa ruuansulatusta.

X

X

6


6. Eestin ja Saksan kansalliskukka Centaurea cyanus

Leipäkaunokki

Ruiskukka eli ruiskaunokki

Sinimykerö

Tämä ruispeltojen rikkakasvi oli ennen paljon yleisempi.

Kukan mesipitoisuus on hyvin korkea eli se on hyvä hunajakukka. Kukat ovat

syötäviä. Ne sopivat kakkujen koristeiksi ja salaatteihin.

Ruiskaunokki on Päijät-Hämeen maakuntakukka ja Kokoomuspuolueen tunnus.

Se on kestävä leikkokukka, joka kukoisti Suomessa 1700-1800-luvuilla.

Ruiskukasta on jalostettu useita värimuunnoksia alkuperäisen kirkkaansinisen

lisäksi: valkoisia, vaaleanpunaisia, punaisia ja tumman purppuranpunaisia.

X

7


7. Myrkyllinen kevätkukka Caltha palustris

Rentukka

Keltavuokko

Tuppilokukka

Suomessa kasvaa rantarentukka ja purorentukka.

Rentukka ei ole sopiva maljakkokasvi, sillä sen varret veltostuvat poimimisen

jälkeen. Siitä tulee rento.

Rentukan lempinimiä ovat hauenkukka, lahnankukka, sammakonkukka, likakukka

ja vilukukka.

X

8


8. Sekä luonnonvarainen että ryhmäperenna

Lythrum salicaria

Syreeni

Rantakukka eli pohjanrantakukka

Lyhtykukka

Rantakukka kasvaa kaikenlaisilla rannoilla, mutta viihtyy varsinkin lintujärvillä ja

lokkiyhdyskuntien lähellä, missä se saa nauttia runsaasta typpilannoituksesta.

Rantakukka on myös kestävä ja helppohoitoinen kotipihojen perenna, joka

houkuttelee mehiläisiä ja perhosia.

Rantakukkaa on kauan sitten käytetty ripulin hoitoon ja peräpukamiin.

X

9


9. Maailman tärkeimpiä rehukasveja Trifolium pratense

Alsikeapila

Salaattikukka

Puna-apila

Puna-apila on erinomaista syötävää karjalle, mutta siitä on iloa ihmisillekin.

Kukkatee vaikuttaa limaa irrottavasti, virtsaneritystä lisäävästi ja tulehduksia

estävästi. Ennen kukintaa lehtiä voi laittaa salaatteihin ja keittoihin. Lehdissä on

paljon valkuaista ja C-vitamiina. Puna-apila on hyvä hunajakasvi.

Muita apilalajikkeita ovat alsikeapila, jänönapila, kelta-apila, metsäapila, musta-

apila, mäkiapila, pikkuapila, rakkoapila, valkoapila ja veriapila.

Puna-apila ja metsäapila ovat niin samannäköisiä, että ne erottaa helpoimmin

lehdistä. Puna-apilan lehdissä on valkoisia kuvioita. Lehdet ovat lyhyempiä ja

leveämpiä kuin metsäapilalla, jolla on pitkänomaiset ja laikuttomat lehdykät.

Metsäapilan kukinto on myös hieman harvempi.

X

10


10. Miehen korkuinen kiusankappale Artemisia vulgaris

Nuhakukka

Koiruoho

Pujo

Pujo on yleisesti allergiakasvina tunnettu. Yksi pujo voi vapauttaa ilmaan satoja

miljoonia siitepölyhiukkasia. Pujon tehokas hävittäminen on tarkkaa puuhaa.

Pujot hävitetään kesäkuun loppupuolella repimällä, koska niittäminen vain siirtää

ongelmat seuraavaan vuoteen. Repiminen liian aikaisin puolestaan saa kasvin

kasvattamaan juuresta useita kukkivia varsia.

Pujon pähkylät ovat talvisin linnuille mieluisaa ruokaa.

Pujokin on ennen ollut rohtokasvi. Sillä on lievitetty kipuja ja särkyjä.

X

11


11. Muistisairaiden tunnuskukka Myosotis sylvatica

Neidonkukka

Lemmikki

Siniasteri

Suomessa kasvaa harsulemmikki, hietalemmikki, lapinlemmikki, luhtalemmikki,

mäkilemmikki, peltolemmikki, puistolemmikki ja rantalemmikki.

Maanviljelijälle peltolemmikki on harmillinen rikkaruoho.

Lemmikin siemenet voivat säilyä maassa monta vuotta ja itää vasta sitten, kun

olosuhteet ovat suotuisat.

Useissa kielissä lemmikin nimi on Älä unohda minua, englanniksi Forget-me-not.

X

12


12. Ripulia ja verenvuotoja parantava yrtti Alchemilla spp.

Poimulehti

Piparkakkulehti

Töyhtöangervo

Poimulehtiä on kymmeniä eri lajeja: mm. harmaapoimulehti, harvahammas-

poimulehti, jättipoimulehti, laidunpoimulehti, laskospoimulehti, munuais-

poimulehti, partapoimulehti, piennarpoimulehti, pyökkipoimulehti,

silkkipoimulehti, suppilopoimulehti, sykeröpoimulehti ja tunturipoimulehti.

Poimulehden nuoret lehdet sopivat salaatteihin ja sosekeittoihin. Poimulehteä on

käytetty ripuliin, kouristusten laukaisemiseenja ruokahalun parantamiseen.

Poimulehdellä on myös ihoa puhdistavia ja turvotusta poistavia ominaisuuksia.

Lehden keskelle kertyvällä nesteellä on joskus uskottu olevan taianomaisia

kauneusvaikutuksia.

Lankojen värjäyksessä poimulehdestä saadaan kellanvihreitä sävyjä.

X

13


13. Ennen yleinen hautajaiskasvi Tanacetum vulgare

Nappikukka

Paavalinkukka

Pietaryrtti

Pietaryrttiä kutsutaan myös rohtopietaryrtiksi, sillä kasvilla on paljon lääkinnällisiä

vaikutuksia. Sillä on ennen vanhaan häädetty kihomatoja ja parannettu ruoan-

sulatusta. Pietaryrttejä on asetettu ruumisarkkuihin hyönteisiä karkoittamaan.

Pietaryrttiä on kutsuttu myös nappikukaksi, pietarinkukaksi ja matoryytiksi.

Kasvi sopii kuivakukka-asetelmiin.

Pietaryrtillä voi värjätä lankaa keltaiseksi tai vihreäksi puretusaineesta riippuen.

Kauniita köynnöksiä juhliin voi koota koivunoksista, pietaryrteistä ja sian-

kärsämöistä.

X

X

14


14. Kertoo sinulle, rakastaako hän vai ei

Leucanthemum vulgare

Päivänkakkara

Peltosaunio

Kaunokainen

Päivänkakkara on myös helppohoitoinen perenna.

Päivänkakkaran sukulaisia ovat auringonkukka, peltosaunio, helminukkajäkkärä,

kissankäpälä, kamomillasaunio, kehäkukka, pietaryrtti, siankärsämö, leskenlehti ja

pujo.

Nuoriso on päivänkakkaran terälehtiä irti repien ennustanut: rakastaa, ei rakasta,

rakastaa…

X

15


15. Herkullinen keittoaines, jolla on ikioma perhonen

Urtica dioica

Nokkonen

Pujo

Vihtalehti

Nokkonen on yksi hyödyllisimmistä ja monikäyttöisimmistä villiyrteistä. Se sisältää

piitä, rautaa, A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Nokkosesta voi tehdä terveellistä keittoa,

muhennosta ja lättyjä. Lehdet sopivat teehen. Myös siemenet ovat terveellisiä.

Nokkoskuiduista on kudottu kangasta. Vihtojakin nokkosista on tehty.

Liotetuista nokkosista saa puutarhaan mainiota lannoitetta.

Nokkosperhonen on yksi Suomen yleisimmistä perhosista.

Sen toukat tarvitsevat ravinnokseen nokkosen lehtiä.

X

tunnista luonnonkukkia vastaukset - vahvike · suopursun oksia on käytetty suojaamaan...

Documents