tuomas iso-markku: eun puolustusulottuvuuden näkymät
TRANSCRIPT
EU:n puolustusulottuvuuden näkymät
Helsinki, 10.11.2017
Tuomas Iso-Markkututkija, Euroopan unioni -tutkimusohjelma,
Ulkopoliittinen instituutti
Yleiset linjat
1.Puolustus EU-agendalla korkeammalla kuin koskaan 2.On tapahtunut siirtymä kriisinhallinasta kohti kokonaisvaltaisempaa puolustusajattelua/-yhteistyötä3.EU:ssa on valmisteilla useita puolustukseen liittyviä käytännön toimia4.EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus täydentää NATOa5.Jäsenmaiden välillä on yhä merkittäviä eroja ja ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä
Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön
-Sysäys 2010-luvun alussa:globaali finanssikriisi ja eurokriisi kavensivat jäsenmaiden taloudellista liikkumatilaa-Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia: levottomuus ja väkivalta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä (Libya, Syyria); Yhdysvaltain painopisteen oletettu siirtyminen Aasiaan-Lisäksi: yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan heikkous
Puolustus Eurooppa-neuvoston agendalle joulukuussa 2013
Kokonaisvaltainen näkökulma puolustukseen:
1.kriisinhallinta, 2.suorituskyvyt, 3.puolustusteollisuus ja puolustusmarkkinat
Merkittävä avaus, mutta ei suuria päätöksiä
Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön
-Venäjän toimet Ukrainassa 2014 alkaen ”aluepuolustuksen” renessanssi
-Brexit-äänestys kesäkuussa 2016: turvallisuus/puolustus yhtenä integraation uusista vetureista?
-Donald Trumpin valinta: yksimielisyys siitä, että Euroopan on otettava suurempi rooli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
Lisäksi korkea edustaja Federica Mogherini valmisteli EU:lle uuden turvallisuusstrategian, ns. globaalistrategian (julkaistiin kesäkuussa 2016):
•”Eurooppalaisina meidän on otettava suurempi vastuu turvallisuudestamme.”•”Tässä hauraassa maailmassa pehmeä voima ei riitä: meidän on parannettava uskottavuuttamme turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.”•”Vaikka puolustuspolitiikka ja -menot kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan, yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole varaa toimia yksin […]”
Globaalistrategian mukaan EU:n tulee:
•vastata ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin
•auttaa kehittämään kumppanien turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia
•suojella EU:ta ja sen kansalaisia
Osana samaa pakettia Euroopan komissio julkaisi talvella 2016 oman Euroopan puolustuksen toimintasuunnitelmansa
Yhdessä dokumentit ohjaavat EU:ssa käytävää puolustuskeskustelua
Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:•EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
•Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
•Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)
•Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
(Military Planning and Conduct Capability, MPCC)
-ottaa vastuulleen EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden (tällä hetkellä Keski-Afrikan tasavalta, Mali ja Somalia) suunnittelun ja johtamisen
-toimii osana EU:n sotilasesikuntaa, työllistää n. 25 henkilöä
-päätös perustamisesta ennen kaikkea symbolisesti merkittävä (ehdotettiin jo 2000-luvun alussa, erityisesti Iso-Britannia vastustanut)
-toisaalta: ei ”oikea” sotilaspäämaja!
Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
(Coordinated Annual Review on Defence, CARD)
-tavoitteena… •koordinoida ja synkronoida jäsenvaltioiden kansallista puolustussuunnittelua
•tunnistaa sitä kautta suorituskykypuutteita sekä mahdollisia yhteistyöalueita
-Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimii arviointimekanismin sihteeristönä
-Arviontimekanismi on jäsenvaltioiden kontrollissa ja täysin vapaaehtoinen tehoton?
Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)
-puolustusalan tutkimusyhteistyön tukeminen EU:n budjettivaroista•90 milj. euroa vuoden 2019 loppuun asti•vuodesta 2020 alkaen 500 milj./vuosi?
-puolustustarvikkeiden kehitystä ja hankintaa koskevan yhteistyön tukeminen osarahoituksella
•500 milj. euroa vuosina 2019 ja 2010
•vuodesta 2020 alkaen miljardi euroa vuodessa?
-vaikeat budjettineuvottelut edessä (Brexit!), projektien toteutuminen jäsenmaiden innosta kiinni!
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
(Permanent Structured Cooperation, PESCO)
-perustuu Lissabonin-sopimukseen, antaa halukkaille jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää keskinäistä yhteistyötään puolustusasioissa muita nopeammin
-kaksiosainen:
•halukkaat jäsenmaat sitoutuvat tiettyjen kriteerien täyttämiseen
•halukkaat jäsenmaat sopivat konkreettisista yhteistyöprojekteista
-Kunnianhimon taso, mahdolliset jakolinjat?
Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:
-EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus
(ei ”oikea” sotilaspäämaja)
-Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi
(vapaaehtoinen tehoton?)
-Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)
(vaikeat budjettineuvottelut, loppujen lopuksi jäsenmaiden innosta kiinni)
-Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
(kunnianhimoton, luo jakolinjoja EU:n sisälle?)
Jäsenmaiden välillä edelleen merkittäviä eroja…
•turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteissä;•uhkakuvissa; •strategisissa kulttuureissa; •suhteessa NATOon;
•suhtautumisessa EU-puolustusyhteistyöhön;
•suhtautumisessa Euroopan komission rooliin;•puolustusteollisissa intresseissä
Vaikeuttavat yhteistyötä, kuten tähänkin asti
Asetelma tällä hetkellä
Johtovaltiot: Saksa ja Ranska
(mutta kuinka vahvalla pohjalla niiden johtajuus on?)
Aktiiviset: Suomi, Alankomaat, Italia, Belgia, Espanja, Tshekki
Myönteiset: esim. Slovakia, Viro
Varaukselliset: Ruotsi, Irlanti, Itävalta
Kielteinen: Puola
Ulkokehällä: Iso-Britannia (Brexit), Tanska (opt-out)
-EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus ennemminkin täydentää NATOa
-EU:n ja NATOn keskinäinen yhteistyö tärkeä kehityskohde tällä hetkellä suhde on parantunut ja selkiytynyt, mutta merkittäviä ongelmia on edelleen (esim. ratkaisematon Kypros vs. Turkki)
-EU:n ja NATOn yhteistyöalueita ovat muun muassa hybridiuhkien tunnistaminen ja torjunta, koordinoitu harjoitustoiminta sekä (potentiaalisesti) eurooppalaisen suorituskyky-yhteistyön koordinointi
-Puolustusyhteistyötä tullaan tekemään myös pienemmissä ryhmissä:
esim. Iso-Britannia-Ranska, Suomi-Ruotsi, Alankomaat-Belgia, Saksa-Alankomaat, Pohjoismaat jne.
-Näiden yhteistyömuotojen suhde EU-kehikkoon osin avoinnakuka koordinoi Euroopan puolustuksen tilkkutäkkiä?miten EU:n jättävä Iso-Britannia sidotaan Euroopan puolustusyhteistyöverkostoon?
Yhteenvetona:
-EU:n puolustusyhteistyössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia
-Parhaillaan valmistelussa on useita käytännön toimia, jotka symboloivat näitä muutoksia
-Samalla ilmassa on kuitenkin myös paljon kysymyksiä – sekä vanhoja että uusia
Kiitos!