tuottajaseminaari hÄrmÄn kuntokeskus · 2017-10-17 · raaka-aine kuivapit. proteiini rasva tuhka...

LASSÉN FEED CONSULT

TUOTTAJASEMINAARIHÄRMÄN KUNTOKESKUS

29/9 2017Tor Mikael Lassén

Lassén Feed Consult

Miten käytämme rehun tehokkaasti


SISÄLTÖ

•Minkkien ja kettujen välisiä eroja

•Ravintoaineet ja niiden merkitys

•Rehun koostumus vuoden läpi

•Raakaaineiden valinta ja niiden koostumus


Mitä vaikuttaa tuotantoa!

Rehu

Hoito

Ympäristö

Siitoskanta


Yhteistyö on tärkeätä!

Tutkimus

Neuvonta

Rehukeskus

Tuottaja


Perus asiat

• Eläinkanta pitäisi olla

– Vapaa plasmacytosista

– Suuret ja suuri kasvu ominaisuudet

– Lyhyt karvaiset, vähemmän classic

– Pitkä karvaiset ei saa olla

–Hyvä pohjavilla

–Naarat täytyy olla hyvät siitos ominaisuudet ja täytyy osata hoitaa pennut

•Sitten ne voivat saada hyvää rehua ja sitten tuotantotulos parantaa


Ruskea urosminkkien kasvu DK 2014-2017

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

14-jul 28-jul 11-augusti 25-augusti 08-sep 22-sep 06-okt 20-okt

2014 2015 2016 2017


Minkin ja ketun ruoansulatuselimistö

Minkki•Lihansyöjä

•Sopeutunut eläinperäiseen ravintoon

•Lyhyt ja yksinkertainen suolisto

•Vaatii valkuaista

•Monta pientä annosta

•Tuoreen ravinnon syöjä

•Parempi hajuaisti kuin makuaisti

•Herkkä botuliinitoksiinille

Kettu•Enemmän kaikkiruokainen

•Hyödyntää hiilihydraattia paremmin

•Vaatii vähemmän valkuaista

•Isompi mahalaukku

•Tuoreen ravinnon syöjä (Sinikettu)

•Raadonsyöjä (Punakettu)

•Syö ennen kuin haistaa

•Kestää paremmin botuliinitoksiinia


Turkiseläinten suolisto

Ohutsuoli:

• Haimasta ruoansulatusentsyymejä

• Ravinteet ja vesi imeytyy suoliston seinämän läpi

• Pitkä suolinukka pinta-alan lisäämiseksi


Energian muuntuminen


Määritelmät

• Rehun energiapitoisuus

–Kuiva-aineen energia on se mitä eläin pystyy hyödyntämään (4 grammaa vettä/grammaa rehua)

–Riippuvainen ravintoaineiden sulavuudesta:• Valkuainen 18.8 kJ (4.5 kcal) /grammaa sulavaa

• Rasva 39.8 kJ (9.5 kcal) /grammaa sulavaa

• Hiilihydraatti 17.6 kJ (4.2 kcal) /grammaa sulavaa

• Energian jakautuminen (% energian osuus eri ravintoaineista)

–Valkuainen:Rasva:Hiilihydraatti

–Välttämättömät aminohapot

–Välttämättömät rasvahapot – energian lähde

–Hiilihydraatit – tärkkelys ja glukoosi

LASSÉN FEED CONSULT04-10-2017Mikael Lassén

Välttämättömät ravintoaineet

–Välttämättömänä ravintoaineena voidaan pitää ainetta, jota tarvitaan kasvuun, kehitykseen ja kudosten uudistumiseen

–Sen riittämätön saanti aiheuttaa puutosoireita

–Oireet poistuvat ao. ravintoainetta antamalla


Minkin ja ketun ruansulatus

• Proteaasit = hajottavat valkuaisaineita

• Lipaasit = hajottavat lipidit (= rasvan)

•Entsyymit käyttää sekä vitamiinit että mineraalit

Hajoaminen keskeytyy jos entsyymeistä on

puutetta

•Ravintoaineet hajoavat entsyyminen avulla:

– Proteiinit -> proteaasit -> aminohapot

– Rasva -> lipaasit -> rasvahapot

– Hiilihydraatteja -> amylaasit -> monosakkaridit (glukoosi)


Valkuainen - Aminohapot

•Minkki ja kettu kykenee tuottamaan suurimman osan aminohapoista

•11 aminohappoa täytyy saada rehusta (välttämättömät-elintärkeät)

•Jos vain yksi aminohappo puuttuu, tietyn proteiinin tuotanto ei voi jatkua

•Mikäli puuttuva aminohappo on välttämätön tietylle kasvulle, tämä puute tulee vaikuttamaan normaaliin kasvuun, vaikka rehussa olisi tarpeeksi muita aminohappoja


Paljonko valkuaista eläimet tarvitsevat?

•Valkuaistarve vaihtelee sen mukaan, onko käynnissä kasvuvaihe, karvantuotanto tai vain ylläpitää normaaleja elimistön toimintoja

• Pennuilla ja kasvavilla on suurempi tarve kuin aikuisilla

• Pennut käyttävät valkuaisen lihasten, luukudoksen, ruston ja karvan muodostamiseen. Aikuisilla nämä komponentit ovat jo valmiiksi muodostuneet


Alhaisen biologisen arvon omaava valkuainenkuormittaa eläimet

• Ylimääräinen imeytynyt valkuainen muodostuu glukoosiksi ja käytetään energiantuotantoon

• Typpi-osio erittyy virtsaan munuaisten kautta ja kuormittaa munuaisia

•Sulamaton valkuainen erittyy ulosteeseen ja voi kuormittaa suolistoa ja aiheuttaa ripulia eläimille

•Hiilihydraateista muodostuva energia jolle ei ole käyttöä varastoituu maksaan rasvana


Alhaisen biologisen arvon omaava valkuainen kuormittaa eläimet

• Plasmasytoosi kuormittaa munuaisia ja maksaa, ja tautiin sairastuneina minkeillä on vähentyneet munuais- ja maksatoiminnot

•On tärkeää täyttää välttämättömien aminohappojen tarve, ilman että eläintä kuormitetaan liiallisella valkuaisella

• Plasmasytoosiin sairastuneet minkit tarvitsevat paremman valkuaislaadun kuin terveet minkit

• Plasmasytoosiin sairastuneet minkit tarvitsevat vettä vapaasti


Rasva•Koostuu:

• Glyserolista

• Rasvahapoista

• Fosfolipideistä

•Rasvaa käytetään:

• Energiaksi (95%)– Jokainen gramma rasvaa antaa 9.5 kcal (39,8 kJ).– Yli tuplamäärä energiaa verrattuna 1 g hiilihydraattia

tai 1 g valkuaista.

• Solukalvojen rakenteen muodostaminen

• Elimistön rasvavarastojen muodostaminen

• Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen

• Välttämättömät rasvahapot

– Linolihappo C18:2 n-6

– Linoleenihappo C18:3 n-3


Terveelliset ja epäterveelliset rasvat

Eläinperäinen rasva on usein tyydyttynyttä rasvaa, tarkoittaen että rasvahapon hiiliketju ei sisällä kaksoissidoksia. Tämä rasva ei ole niin terveellistä.

Kasvisperäiset rasvat ovat kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Nämä rasvahapot sisältävät kaksoissidoksia ja ovat elimistölle terveellisempiä, esim. oliiviöljy, siemenet ja pähkinät.

kaksoissidos


Välttämättömät rasvahapot

•Linolihappo muuntuu OMEGA 6 rasvahapoksi– Liha, soijaöljy, auringonkukkaöljy, maissiöljy, rypälesiemenöljy

•Alfa-linoleenihappo muuntuu OMEGA 3rasvahapoksi– Rasvainen kala, rapsiöljy, pellavasiemenöljy

•Kalan rasvaan muodostuu välttämättömiä rasvahappoja, kuten EPA ja DHA, joiden katsotaan laskevan veren rasva-arvoja, kuten kolesterolia ja triglyseridejä


N-6- ja n-3 rasvahappojen saantilähteet sekä aineenvaihduntaa


Välttämättömät rasvahapot ovattärkeitä turkin laadu kannalta


Hiilihydraatit

•Hiili, vety ja happi

•Yksinkertainen hiilihydraatti (monosakkaridi):–Glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi

•Kaksi yhdistynyttä sokerimolekyyliä (disakkaridi)– Sakkaroosi, maltoosi, laktoosi

•Tärkkelys (polysakkaridi) satoja yksittäisiä sokerimolekyylejä

•Kuitu (polysakkaridi) 60 000 yksittäistä sokerimolekyyliä


Vesi•Ei lueta varsinaisiin ravintoaineisiin

•On kuitenkin ehdottoman tärkeä osa ravitsemusta

•Vettä tarvitaan:

–Ravintoaineiden imeytymiseen suolistossa

–Eri aineiden kuljetukseen elimistössä

–Aineenvaihdunnan kuona-aineiden erittämiseen

–Kehon lämmönsäätelyyn


Rehunsuositus minkkille 2017

Raaka-aine 5/12

29/2

1/3

31/3

1/4

10/5

10/5

5/6

6/6

19/6

19/6

25/6

25/6

30/6

30/6

10/7

10/7

15/7

15/7

10/8

11/8

25/9

26/9

4/12

Kuiva-aine 30.9 31.1 31.7 32.6 33.2 34.2 37.2 38.1 37.9 41.3 41.4 41.2

Energia / kg 1180 1196 1200 1351 1300 1418 1600 1650 1720 1850 1920 1830

SK Valkuainen 78.5 79.5 78.7 80.2 82.5 83.4 82.9 81.9 82.2 81.2 80.2 80.2

% ME

valkuaisesta42.1 45.0 47.0 42.0 46.0 43.0 37.9 36.0 34.0 32.0 29.5 29.5

% ME rasvasta 45.2 45.0 43.0 47.0 40.0 43.0 46.1 48.0 50.0 51.5 53.5 53.5

% ME hiili-

hydraateista

12.8 10.0 10.0 11.0 14.0 14.0 16.0 16.0 16.0 16.5 17.0 17.0


Aminohapot minkinrehussa (g sulavia/100 Kcal)

Talvi Tiineys Ylimeno 15 Heinä

ElokuuSyyskuu

Lokakuunahkonta

Lys 0.27 0.62 0.61 0.27 0.27 0.27

Met 0.14 0,20 0,22 0,16 0.16 0.14

Cys 0.06 0.10 0.07 0.06 0.06 0.06

Thr 0.17 0.35 0.33 0.17 0.17 0.17

Trp 0.05 0.10 0.08 0.05 0.05 0.05

His 0.16 0.29 0.26 0.16 0.16 0.16

Phe 0.29 0.47 0.41 0.29 0.29 0.29

Tyr 0.18 0.33 0.28 0.18 0.18-0.25 0.18-0.25

Leu 0.50 0.88 0.71 0.50 0.50 0.50

Ile 0.26 0.37 0.34 0.26 0.26 0.26

Val 0.35 0.59 0.51 0.35 0.35 0.35

Arg 0.30 0.54 0.53 0.30 0.30 0.30


ME valkuaisesta eri rehussa eri vuosijaksoja

20

25

30

35

40

45

50

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Minkki Kettu


Rehunsuositus sinikettulle 2017

Råvara 5/12

29/2

1/3

31/3

1/4

10/5

10/5

5/6

6/6

19/6

19/6

25/6

25/6

30/6

30/6

10/7

10/7

15/7

15/7

10/8

11/8

25/9

26/9

4/12

Kuiva-aine 30.9 31.1 33.7 34.6 36.2 36.2 37.2 38.1 39.0 45.0 45.4 45.2

Energia / kg 1180 1196 1200 1351 1400 1450 1550 1650 1750 1850 1950 1850

SK

Valkuainen78.5 79.5 78.7 80.2 80.5 80.4 80.9 81.9 82.2 80.0 80.0 79.2

% ME

valkuaisesta42.1 45.0 47.0 42.0 46.0 43.0 37.9 36.0 34.0 30.0 27.0 26.0

% ME

rasvasta45.2 45.0 43.0 47.0 40.0 43.0 46.1 48.0 50.0 51.5 58.0 60.0

% ME hiili-

hydraateista

20.0 20.0 20.0 20.0 22.0 22.0 22.0 22.0 22.0 23.0 24.0 25.0

NJF, 2012


Aminohapot siniketunrehussa (g sulavia/100 Kcal)Talvi Tiineys Ylimeno 15

heinäkuu*

Elokuu**Syyskuu

Lokakuu**Nahkontaan

Lys - - - 0.27 0,305 0,305

Met - - - 0,16 0,157 0,157

Thr - - - 0.17 0,172 0,172

Trp - - - 0.05 0,057 0,057

His - - - 0.16 0,128 0,128

Phe - - - 0.29 0,182 0,182

Tyr - - - 0.18 0,115 0,115

Leu - - - 0.50 0,354 0,354

Ile - - - 0.26 0,146 0,146

Val - - - 0.35 0,192 0,192

Arg - - - 0.30 0,299 0,299

* Minkki suositus ** Dahlman 2003


0,0

100,0

200,0

300,0

400,0

500,0

600,0

26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46

Gra

m p

r dag K

cal dag

Viikko

Minkin energia- ja rehunkulutus kautta kasvikauden

Kcal pr djur pr. dag Gram pr. djur pr. dag


0,0

500,0

1000,0

1500,0

2000,0

2500,0

22 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 46 47 48 49

kcal

pr.

dju

r p

r.

dag

Vecka

Rehuannos (kcal/päivä) siniketulle ja hopeakettu energian tarven perusteella

Silverräv kcal/dag Blåräv kcal/dag

Modificeret efter NJF-rapport nr. 63 second edition 2012


Rehutuotanto ja eläinten ravintotarvevuoden läpi

• Jos teet rehun itse päättää itse rehun kustannus ja nahkatuotannon tulosta

• Jos rehu tulee rehukeittiöstä on tärkeä että sinulla on hyvä keskustelua rehukeittiön kanssa

•Halvimman rehu ei aina tuottaa parasta tulosta

• Tiedämme miten minkki reagoi erilla raaka-aineilla tiettyjä ajanjaksoja

• Tiettyjen raaka aineita toimivat paremmin kriittisinä aikoina

•Rehun on oltava korkea hygieeninen ja kemiallisen laadun


Rehuraaka- aineiden käyttökelpoisuus

•Miellyttävä maku

•Ravinnepitoisuus

•Hygieeninen laatu

–Hiukan heikkolaatuinen raaka-aine voi pilata koko rehun

•Vanhingollisten aineiden esiintyminen •Hormonit

•Antitrypsiinit

•Varastoimiskelposuus


Raaka-aineiden käyttö eri ajanjaksoja

•Raaka-aineet voidaan jakaa:

–Erittäin hyvät raaka-aineet• On positiivinen vaikutus eläimiin ja joita voidaan käyttää ilman rajoituksia

–Perus raaka-aineet• Käytetään suuria määriä mutta on rajoitus

–Huonot raaka-aineet • On negatiivinen vaikutus eläimiin jo pienellä annoksilla

•Erittäin hyvät raaka-aineet

– Silakka, kala jäte ja peruna proteiini

• Perus raaka-aineet

– Keitetty broileri, keitetty siantuotteet, verijauho, ja maissi-gluteeni

•Huonot raaka aineet

– Lihaluujauho, korkeatuhkaiset animaaliset sivutuotteet


Sulavuuskokeiden tulokset

Koostumus Sulavuus %

Raaka-aine Kuivapit. Proteiini Rasva Tuhka Hiilihydr. Proteiini Rasva Hiilihydr.

Siipikarjatuote, Ruotsi (1111F) 38,1 37,0 50,8 8,4 3,8 89 96 -

Broilerirunko, Norja (1301F) 37,4 35,8 51,1 8,6 4,6 87 99 85

Siipikarjatuote keitetty ilmanhöyhenet Danfond (1326F) 27,7 44,2 46,7 3,3 5,9 82 97 65

Kananrungot, Keitetty Saksa

(1226F) 34,6 38,4 36,4 20,2 5,0 74 98 -

Siipikarja sivutuote, keitetty

Farmfood kat. 3 (F350) 25,9 49,8 41,4 5,4 3,5 71 98 -

Siipikarja, keitetty alhainen rasva

(1312F) 24,3 70,9 13,5 11,9 3,7 69 94 -

Siipikarja painekeitetty, 1005F) 29,3 56,6 35,1 7,5 0,9 68 96 -

Siipikarja painekeitetty Saksa

(1019F) 36,8 49,8 42,2 4,9 3,0 67 97 -

Samanlaisten raaka-aineiden vaihtelua

Proteiini, rasva, tuhka ja hiilihydrattit on % kuivaineesta.


Sulavuuskokeiden tulokset

Aminohappo sulavuus %

Raaka-aine Ala Arg Asp Cys Glu Gly His Iso Leu Lys Meth Phen Pro Ser Tre Trp Tyr Val

Siipikarjatuote, Ruotsi(1111F) 90 92 91 70 91 88 94 94 93 94 96 97 86 87 89 91 97 93

Broilerirunko, Norja(1301F) 90 92 89 95 93 80 93 92 93 93 95 91 84 89 86 90 86 94

Siipikarjatuote keitettyilman höyhenet Danfond(1326F) - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kananrungot, Keitetty

Saksa (1226F) 74 85 75 67 84 66 90 88 87 89 89 88 75 83 83 76 84 85

Siipikarja sivutuote, keitetty

Farmfood kat. 3 (F350) 77 83 48 37 73 79 78 76 76 78 80 72 72 69 60 57 67 72

Siipikarja, keitetty alhainen

rasva (1312F) 74 86 38 58 75 77 63 75 71 74 83 70 73 72 64 77 76 73

Siipikarja painekeitetty,

1005F) 73 83 37 34 69 76 64 74 73 73 75 76 78 70 62 56 71 72

Siipikarja painekeitetty

Saksa (1019F) 72 82 28 38 66 72 65 76 72 68 67 71 70 69 60 54 76 73


Viljarehut

•Vehnä

•Ohra

•Kaura

•Kaurahiutaleet

•Minkki käyttää ainoastaan sokeria ja tärkkelystä

•Käsittelytapa on suuri vaikutus

•Kettu voi käyttää kypsentämätöntä viljaa jauhettuna


Hiilihydraattit ja kuitu

•Kuitulähteitä– Kuivattu melassileike

– Selluloosakuitu (Arbocel®)

–Hernekuitu

– Vehnälese


Elokuu-lokakuu (11/8-25/9)

•Rehun energiapitoisuuden tulee olla vähintään 1920 kcal/kg

• Tärkeä karvan laadun kehittymiselle

– Vähintään 29% MEstä valkuaisesta

– Aminohappojen optimointi

– Valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa karvan laatua

– Suurempi valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa kasvua

– Vielä suurempi valkuaisvaje aiheuttaa terveysongelmia

– Pentujen kasvu 35-40 grammaa päivässä rehun ollessa optimaalista

• Pituuskasvu tulee valkuaisenergiasta myös ketulle

•Rehun koostumusta voi muuttaa mikäli kasvu ei ole odotetun kaltainen

• Pituuskasvu loppuu noin 25. syyskuuta

• Tämän jälkeen rasvaa alkaa kertymään

•Vääränlainen rehu vaikuttaa karvan pituuteen


Lokakuu - nahkonta (26/9-nahkonta)

•Rehun energiapitoisuutta rajoitetaan 1820 kcal/kg

•Kausi on tärkeä pigmentaation kannalta

– Korkea lihajauhon (>2.0%) tai lihaluujauhon (>0.5%) pitoisuus aiheuttaa sen että mustasta minkistä tulee mahogany, pigmentaation muuttuessa punertavaksi

– Rehussa oltava 29% MEstä valkuaisesta

– Aminohappojen optimointi

– Valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa karvan laatua

– Suurempi valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa kasvua

– Vielä suurempi valkuaisvaje aiheuttaa terveysongelmia

– Pennut kasvavat 10-25 grammaa päivässä rehun ollessa optimaalista

• Likaa energia hiilihydraateista kääntyy rasvalle ja kerääntyy maksassa


Lokakuu - nahkonta (26/9-nahkonta)

•Rehun koostumusta voi muuttaa mikäli kasvu ei ole odotetun kaltainen

•Rasvan alkuperä vaikuttaa nahan elastisuuteen ja karvan jäntevyyteen

– Sian ja naudan rasva aiheuttaa karkean ja pelaamattoman karvan sekä joustamattoman nahan

– Kalaöljy ja kasviöljy antaa elastisen nahan ja pelaavan karvan

•Vääränlainen rehu voi aiheuttaa karvan pitenemisen vähemmän velvetiä

•Vaikka rehu olisi täydellistä, pitkäkarvaisesta minkinnahasta ei tule lyhytkarvaista


Rehu ja rehun käyttäminen talviaikana (5/12-25/2)

•Rehussa tulee olla alhainen energiapitoisuus (<3800 kcal/kg KA)

•Rehun tulee olla tasalaatuinen energialtaan, maultaan ja hajultaan

•Urosten kuntoluokan on oltava kohdillaan tammikuun alussa

–Mikäli ovat liian lihavia suurempi riski saada steriilejä

uroksia

•Naaraiden kuntoluokan on oltava kohdillaan helmikuun alussa

–Mikäli ovat liian lihavia, liikalihavuus jatkuu

–Mikäli ovat liian laihoja kuolevat pakkasessa

•Mikäli naaraita laihdutetaan voimakkaasti, on hyvä antaa B-vitamiinilisä rehussa, mutta tätä ei pidä lisätä rehukeittiöltä


Rehu ja rehustus kiihdytysruokinnassa ja parituskaudella (26/2-25/3)


•Naaraan valkuaistarve edelleen alhainen (28-32 % av OE)

•Kiihdytysruokinnan avulla naaras saa positiivisen energiatasapainon– 10 pv ennen oletettua 1. paritusta naaraan rehuannosta pienennetään 50%

– 7 pv ennen oletettua 1. paritusta rehuannosta lisätään 250 – 300% 7 pvn ajan (energiansaanti lisääntyy)

– MITEN SUOMESSA TEHDÄÄN?

•Kiihdytysruokinnan avulla useampi munasolu kypsyy ja saattavat hedelmöittyä

•Naaras ovuloi 1. parituksen jälkeen ja munasolut vapautuvat munasarjasta ja voivat hedelmöittyä toisessa parituksessa

•Naaras paritetaan 1+9+1


Rehu ja rehustus tiineysaikana(26/3-1/5)


•Naaraan valkuaistarve nousee tiineyden edetessä

•Minkillä on ns. viivästynyt implantaatio, jossa hedelmöittyneet munasolut kelluvat kohdussa.

•Kiinnittyminen 30. maaliskuu - 4. huhtikuu

– Tässä rehuannosta tulee taas nostaa

• Tiineyden alkuvaiheessa naaras on herkkä häiriöille voi johtaa sikiöiden resorptioon:

– Rehun huono hygieeninen laatu

– Rehun väärä ravintosisältö

– Syömättömyys

tuottajaseminaari hÄrmÄn kuntokeskus · 2017-10-17 · raaka-aine kuivapit. proteiini rasva tuhka...

Documents