Kansalaistoimintaa kautta tarinan - uhrauksia, pelkoja ja petoksia, voittoja ja suuria tunteita…

Onko ay-liikkeestä perusporvarihallituksen haastajaksi?

12.12.2015Turun metallityöväen ammattiosasto ry 49 yhteistyössä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssaPäivi Uljas

Englannin ay-liikkeen historiaa – ay-liikkeenomaleimainen toimintalogiikka historiallista

perua• Manifestin aikana, Engels, chartistit• Käsityöläisyhdistykset / killat• Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--

1896 / kysynnän ja tarjonnan laki • Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa

kannatusta• Webbien kirjan ansiot: ay-toiminta ilman

puolueita kuvaa liikkeen omalakisia piirteitä / kolme ay-tyyppiä

Ay-liike on ihme• Alkulähteille, miksi, koska ay-liike on vanhempaa perua kuin työväenliike• E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi

ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille:• ”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon,

sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8)

• Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme.

• Mutta ei ole helppoa, eli ei mikään automaatti eikä yksimielinen rakennus Hakaniemessä:

• Uskalletaanko, halutaanko, vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…

Jäätynyt kapina• Pyrin tarkastelemaan ay-liikkeen historian kautta muutamia

tämän hetken keskeisiä ongelmia• Osa jutuista on ikivanhoja, ja ratkaisumallit ikävän yksitoikkoisen

samoja• Osa ongelmista on uuden teknologian ja tilanteen tuomia

konflikteja, joihin tuntuu, ettei vastausta ole helppo löytää• Siksi pyrin tuomaan esille mielestäni keskeisiä kysymyksi, niiden

historiaa, toivoen keskustelua, koska valmiita ratkaisuja ei ole.• Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi

vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus.

Elinkeinovapaus, palvelupakko

kumotaan, Ammattikuntalaitos

kielletään 1860

Ammattiosastoja Sekä HTY

perustetaan 1888

Työväenpuolue perustetaan,

Forssan ohjelma 1899-1905

1918 tapahtumat

Suomi itsenäistyy

Lapuan liikeAy-hajotus1929-1930

II Maailman-

sota 1938-1944

Sosiaali-VakuutusAy-liikehajoaajälleen

1956-1968

Yleis-sitova

Tes 1970Valtavat

Lakkoliikkeet, maaltamuutto

Ruotsiin,

Ay-liike eheytyy,

palkkapankkiin,

jäsenmaksut tilistä

NL hajoaa,EU, lama

Vasemmistoenemmistö 1905Euro

”… Tuskinpame kykenemme mitään tuottamisen ihmekonstia keksimään joten jäljelle jääneeainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään entistä enemmän työtäsäilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (vuosi 1977)

… on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (1957)

Ay-toimintaa erilaisissa vaiheissaOma markkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu

mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit

Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin.

Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön.

Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi.

Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa.. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla

Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.

Autoteollisuuden militanttiuden kaava

Helsingissä juuri palvelualan nuorissa suurta intoa

Vanhat käsityöläiset ammattiyhdistysliikkeet pitivät aikanaan fordismia ay-toiminnan tuhona, mutta toisin kävi.

• Myös uudet itseohjautuvaan ja joustavaan tuotantoon perustuvat mallit avaavat työväestön liikehdinnälle uusia mahdollisuuksia.

• Yleislakon merkitys nyky-yhteiskunnassa kuvannee sekä nyky-yhteiskuntaa että ay-liikettä Suomessa. Totaalinen yleislakko mahdoton.

Kysynnän ja tarjonnan lakiTyövoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980

luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvullaMaahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten

menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja

työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Maailmansotien välisenä aikana kansainväliset pääomamarkkinat romahtivat, ja massamuutto loppui tai ainakin hidastui huomattavasti.

Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla.

Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.

Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta 1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia.

Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti.

Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset

Epätasa-arvoisuus on lisääntynyt OECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut, juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa.

Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista.

Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ”

Jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”

Suomalaista rakennehistoriaa• Katse rakennepolitiikkaan: Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka,

palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin.

Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksaa yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, työaikaratkaisut.

Ay-ratkaisut muuttavat myös yhteiskuntaa. Esimerkiksi Jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman, sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt jne.

• Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä.

Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä

Tällä hetkellä suomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi.

Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta.

SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa.

SAK:n hallituksen kokouksessa asiasta äänestettiin tammikuussa 1970 ja kansandemokraattisen ryhmä jäi vähemmistöön kannattaessaan työehtosopimusten yleissitovuutta.

Työehtosopimuksilla lain turva

Vuoden 1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella.

Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova.

Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin).

Nykyisen suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän peruskivi – työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus syntyi siis eduskunnassa, vaikka SAK:n johdon enemmistö vastusti sitä ja Keskustapuolue kannatti. Eräänlaista historian ironiaa tämäkin

Mutta yleissitovuuskin palautuu työpaikkatasolle

Monella alalla on pitkään tiedetty, ettei yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin.

Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan ja toimimaan sen parantamisen puolesta, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla.

Sipilältä uusia uhkia, suurimmat yritykset näyttävät vastustavan…

Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus

Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay-liikkeen paradoksi.

Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole.

Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun.

Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio.

Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.

Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällä työaikaa

• 8-tuntinen työpäivä 1918• 40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965-

1970-välillä• Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla• Pekkaset 1980-luvulla• Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta

ym monet merkittävät pykälä…

Työajan lyhennysten vaikutus tehtyjen työtuntien tasoon

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

60

70

80

90

100

110

120

130

140

Kuvio 2.Elintarviketeollisuuden palkkakehitys suhteessa teollisuustyöntekijöiden keskiansioihin vuosina 1975-2003

Koko tehdasteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen.

Säännöllisen työajan keskituntiansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman työaikaan liittyviä lisiä (vuoro- ja olosuhdelisät) peruselintarvikealoilla.

Kaikki ansiot / tunti peruselintarvikealoilla.

Kaikki ansiot / tunti tehdasteollisuudessa.

Säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen peruselintarvikealoilla.

Ylin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla.

Alin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla

vuosi

% / k

esk

ipalk

ka

Miksi epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet

• Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille, vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk.

Kun historiassa usein saatavat muuttuvat veloiksi

• Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne,

• Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia

• Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.

Mallasjuoman myrkkypullo ja pakkosovinto

Eheytyksestä pakkosovintoon. Kamppailu lakkosakoista

• Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien kamppailua, kuka päättää lakkoon lähdöstä. 1900-luvun alun väittelyt.

• 1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka.

• Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. Tupon kaudet olivat kamppailua liittojen ja keskusjohdon välillä, samoin tietenkin kentän ja liittojen välille.

• Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla• Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan

liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi.

• Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden lähes lakisääteinen itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.

• Kysymys toimintaoikeuksista on aina, ja etenkin nyt ajankohtainen – valppaana uuden suurliiton kanssa.

”Alhaalta ylös” -pumppu• Eräs mielenkiintoisimpia ilmiöitä leipomon historiaa

tehtäessä on ollut havaita tämä ilmiön toistuminen vuosikymmenestä toiseen.

• Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä.

• Viimeisin on ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa

• Sama muilla aloilla, etenkin metallissa, vähän tutkimusta

Ihmisten luottamus toiminnan voimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan

laista.

Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus

yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010. Prosenttia. Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980-luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000-luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia.

Olli SavelaTilastokeskus

Yritysten voitot ja investoinnit

Jälkiteollisen yhteiskunnan tai globalisaation ja vapaakaupan ongelma

Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu on aiheuttanut perinteisen työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti.

Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen.

Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Palkkapolitiikan kysymyksiä

• Kartelli laajenee – mitä vaikutuksiaVanha militanttien työpaikkayksiköiden oma palkkakartellijärjestelmä alkoi

todella murtua vasta 1990-luvun puolivälin aikoihin. Toki nämä yksiköt olivat aiemminkin toimillaan ja puheillaan pyrkineet parantamaan liittojensa sopimuksia, mutta todellinen taistelu vahvoissa lihatehtaissa, metalliyrityksissä ja monilla muilla aloilla käytiin vielä 1980-luvulla talon sisäisissä neuvotteluissa.

Onko vanhoilla perinteisen ammattiyhdistystoiminnan aloilla kyseessä useita vuosikymmeniä kestänyt henkinen murros, jossa vasta nyt aletaan kokea palkkakartelliksi koko maan kattava sopimus.

Uuteen todellisuuteen viittaisi myös liittomme teettämä palkkatutkimus, jossa aiemmin hyvin erisuuruista palkkaa saavien työntekijäryhmien keskiansiotasot ovat viime vuosina hätkähdyttävästi lähentyneet toisiaan

Vai onko kyse siitä, että kun työttömyyden ahdistama paikallistaso ei enää hae liukumaa, ei alhaalta ylös pumppu toimi enää ja se selittäisi muutokset tulonjaossa.

Miten metallissa?

Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä?

Hyvinvointivaltion rahoitus – VeronkeruuTyöntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksiKulutuskysyntäMutta myös - Kuka päättää kansantulon käytöstä- urheilun sponsaus vai julkiset- kultturin sponsaus vai julkisetMainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiinParlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?

Tulonjaon monta vaikeata tasoaMiten demokratia saadaan suostumaan supistuksiin ja tulonsiirtoihin rikkaille:Rakennettu tai todellinen kriisi / rakennetut rahapulat esim. Helsinki tai vuoden 1953 Suomen Pankin ohjesääntöPaljon monimutkaisia ja vaikeasti hahmottuvia tulonsiirtoja työnantajille ja maksuja rikkailta muille, joita ei hahmoteta tulonjakotaistelun osaksi: Valtiolta tehtäviä kunnille – yritykset tai pääoma eivät maksa kunnallisveroa, kuntapalveluiden rahoitukseen ei edes progressiotaVerotuksen painopistettä kulutusveroihin, regressiivinen veroAnsiosidonnaiselta työmarkkinatuelle, työnantajien maksuosuus pois, sosiaalitoimisto maksajaksiTyöttömyysturvan muut heikennykset vähentävät työnantajakulujaVarallisuusveron poistoTyönantajien kelamaksun poistoKunnalliset supistuksetYm… Demokraattisesti valituille päättäjille jää vapaus päättää, mistä supistetaan, koska ”rahaa ei ole”.

Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosentti vuosina 1987-1999. Vuonna 1926 on 100

Ahon hallitus 1991

Työnantajajärjestön mukaan palkoista ja työajoista sopiminen tuli siirtää työpaikkatasolle STK vaati sopimusta, joilla palkkoja alennetaan 5 prosenttia, poistetaan lomarahat ja pidennetään vuosityöaikaa 50 tunnilla ilman palkkakompensaatiota.

Ahon hallitus ilmoitti "säästöjen" tarkoittavan mm. työttömyys-, sairaus- ja toimeentuloturvan leikkauksia sekä työttömyyskassajärjes-telmän heikentämistä.

Keväällä (1992) leikkauslistalla lastenhoito, terveyspalvelut, vanhushuolto ja koulutus.

Uusi Lipposen hallitus esitti keväällä 1996 uusia heikennyksiä.

SAK järjesti lokakuussa 1991 mielenosoituspäivän työllisyyden puolesta. Senaatintorin joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 henkeä eri puolilta maata.

SAK:n valtuusto julisti toimintapäivän. Mielenosoituslakkoihin osallistui noin 350 000 työläistä.

Syksyllä 1992 SAK julisti maan historian suurimman yleislakon alkavan 26.11.1992 ellei hallitus peräänny. Lakko peruttiin, kun hallitus perui esityksensä leikata puoli miljardia markkaa työttömyysturvasta ja muutamia muitakin ns. säästölakeja.

SAK ja STTK uhkasivat vientiteollisuuden lakoilla, jotka laajenisivat yleislakoksi 24.5.1993.Hallitus lupasi taas olla puuttumatta laeilla työehtosopimusten yleissitovuuteen

Työttömien Murrostorstai eduskuntatalolla 13.11.1993. Seurauksena oli hallituksen jonkinasteinen rauhoittuminen

Keväällä 1996. SAK ja STTK uhkasivat taas yleislakolla. Ansiosidonnaisen turvan taso ja kesto jätettiin entiselleen, mutta nuorten, iäkkäiden ja pitkään työttömäksi pakotettujen turvaa

heikennettiin.

Suuri Hyökkäys 1990 luvulla

Yritysten veroja on alennettu vuoden 2004 tasosta 9 prosenttiyksikköä.

• Viimeinen vuonna 2013, Suomen yritysverokanta laskettiin 20 %:iin – selvästi alemmas kuin EU:n ja OECD:n keskiarvo. Verotuloja menetetään 2013 tulotasolla noin miljardi euroa vuodessa.

• Yritysten maksamat osingot olivat 14 miljardia euroa ja verot alle 4 miljardia euroa vuonna 2014.

• Jos osinkotulot olisivat kokonaan veronalaisia, saataisiin verotuloja lisää lähes miljardia. Jos pääomatuloista vielä maksettaisiin kunnallisvero, saataisiin lisää kaksi miljardia.

• Vuonna 1997 poistettiin varainsiirtovero (entinen leimavero) pörssiosakkeiden kaupalta. Jos tämä vero palautettaisiin, saataisiin verotuloja 2 miljardia euroa.

• Jos yrityksille palautettaisiin vuonna 2010 poistettu Kela-maksu, saataisiin julkiselle sektorille miljardi euroa vuodessa.

• Harmaa talous ja suuryritysten kansainvälinen ”verosuunnittelu” vie arvioiden mukaan 4-8 miljardia euroa vuodessa. Kansainväliseen verosuunnitteluun kyettäisiin puuttumaan kansallisella lainsäädännöllä.

• Ansiotulojen keskimääräinen veroaste laski vuoden 1995 tasosta vuoteen 2013 mennessä 6 prosenttiyksikköä. Tämä on noin 7 miljardin menetys valtion ja kuntien verotuloissa. Hyvätuloiset hyötyivät veronalennuksista pienituloisia enemmän. Ansiotulojen keskimääräisen verotuksen palauttaminen vuoden 1995 tasolle poistaisi julkisen sektorin rahapulan.

• Tätä voitaisiin tehdä esimerkiksi laittamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Progressiivisen tuloveron kasvaessa voitaisiin myös alentaa arvonlisäveroa, joka nyt rokottaa pienituloisia suhteellisesti enemmän kuin hyvätuloisia.

• Yllämainituilla toimenpiteillä saataisiin kasaan summa, jolla katettaisiin koko kestävyysvaje ja jäisi vielä varaa parantaa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea ja eläkeläisten asumistukea ja vanhusten huoltoa ja lisätä varoja koulutukseen (luettelo perustuu Ritva Oeschin tekemään pieneen postaukseen)

Poliittiset konfliktit ay-liikkeessä

Jatkuva huoli ja stressi, vaaralliset polut, käsi muiden taskussa, jäsenistö kuuluu kirkkoon ja ay-liikkeeseen, työttömyys luo pelkoa.

Ay-liikkeen lunastettava olemassaolonsa perinteisten leirijakojen hälvennyttyä.

Webb ja Wallerstein institutionalisoitu kapina – ilmiönä mahdottomuus – tätäkin päivää – työväen liikkeen perisynti.

Eletään ryhmäkonfliktien keskellä. Luokkaedut on ongelmallinen juttu.

Puolueissa ja etujärjestöissä käydään armotonta viidakkosotaa luokan sisällä elävien eri eturyhmien välillä ja voittajaksi päätyneet esiintyvät kaikkien nimissä ja onnistuvat formuloimaan omat lyhyen tähtäimen etunsa koko ryhmän eduiksi.

Luokan sisällä on lisäksi naisia ja miehiä ja koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, eivätkä heidän etunsa suhteessa tavoitteisiin ja tapahtuneisiin ratkaisuihin ole aina samanlaisia.

Huomiota aloitteisiin!

Politiikan ja poliittisen kannatuksen keskinäissuhde, eli vastaliikkeiden logiikkaa

• Jos vasemmisto haluaa edistää sosiaalista turvallisuutta lisäämällä sosiaalikuluja, mutta sallii ylimmän prosentin rohmuamisen, se lisää oikeiston kannatusta, koska laskut joutuu silloin maksamaan keskituloisten työssäkäyvien ryhmä. Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä.

• Jos työttömyyden ja laman aikana vasemmisto ja ay-liike eivät kykene tai halua puolusta omiaan, ihmisille syntyy turvattomuuden tunne, joka purkautuu maahanmuuttovastaisuutena ja äärioikeistolaisuutena.

• Niinpä pohdittaessa ay-liikkeen ja nykyhallituksen suhteita, ensimmäinen katse on suunnattava omaan toimintaan.

• Tuloksia saadaan jos halutaan, voimaa on.

• Vasemmiston on irtauduttava uusliberalistisista ratkaisuista.

Sosialidemokraattien kannatus on alkaa kasvaa, koska hallitus pyrkii tuhoamaan ay-liikkeen. Muutama kuuma kysymys SAK:n politiikasta:

Ovatko työntekijöiden palkankorotukset ongelma, vaikka funktionaalinen tulonjako on muuttunut ja ylivoitot valuneet optioina veroparatiiseihin?

Mitä merkitsee sosiaalivakuutusmaksujen siirtäminen nykyistä enemmän työntekijöiden maksettavaksi, eikö kyse ole pysyvistä palkanalennuksista kuten 1990-luvulla työeläkemaksuissa?

Mitä merkitsee, jos kaikkien palkankorotukset sidotaan vientiteollisuuden korotuksiin, naisille, kotimarkkinateollisuudelle tai tasa-arvolle?

Tarvitseeko järjestäytynyt työväki liittolaisia 1. eli kuuluuko ay-liikkeelle vanhusten, lasten opiskelijoiden jne asema, mikä on järjestäytyneen työväen rooli, kun eduskunta leikkaa köyhimmiltä, eikö jäsenillä ole vanhempia tai lapsia?

Tarvitseeko järjestäytynyt työväki liittolaisia 2. – miksi SAK mukana heikentämässä taiteilijoiden ja freelancereiden työttömyysturvaa, kun päinvastoin pienyrittäjät pitäisi ottaa porukkaan mukaan, taata heille asiallinen sosiaaliturva, jotteivat polkisi palkkoja?

Voiko SAK tukea TTIP sopimusta?

Voiko SAK asemoida Suomen kansainvälispoliittisesti ns. USA:n rintamaan?

Onko maassa radikaalia ay-politiikkaa, nouseeko se kentältä, kuten ennen?

Tulevaisuuden suuret kysymykset ja haasteet ay-toimijoille

Työvoiman ylitarjonta, ulkoistaminen, yrittäjyys, pätkä- ja vuokratyöt – miten pönkitetään kartellia

Kansantulon uusjaon ongelmallisuus ja merkitys – miten saada yhä kasvava kansantulo yhteiseen käyttöön, teknologian tuottaessa entistä valtavampia voittoja.

Kansainvälinen tilanne – kärjistetysti dollari/euro/juan.

Ilmastokriisi ja arktinen alue, elintarvikekysymykset – Aiempina vuosikymmeniä ay-liikkeen kenttä osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mitä uutta ja myönteistä

• Katse on kääntynyt talouden epätasa-arvoon –hyvää tutkimusta, paljon uutta nuorisoa ay-liikkeessä

• Poliittisesti kansainvälisesti Espanjan Podemos, Sanders USA:ssa, Jeremy Corbyn Englannissa

Tulevaisuus on avoin

• Vuosi sitten ajatus yleislakosta tuntui mahdottomalta, nyt ihmisiä liittyy enemmän jäseniksi kuin tavallista

• Ennakoimattomat ja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin joko tai sekä että:

• Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta

Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu

• Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa• Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin

seminaarin yleisöllä.