TURUN ASUJAMISTOON KUULUNEET LILKO- MAALAISET VUODEN 1827 PALON JA ITA-

MAISEN SODAN VALISENA AIKANA.

Ryhdyttaessa kirjoittamaan tutkielmaa Turun asujamistoon kuuluneista ulkomaalaisista Turun palon ja Itamaisen sodan valisena aikana on kaytettavana joukko asiakirjoja, jotka kuu- luvat Turun poliisikamarin arkistoon, nim. Anmalde Utlandske Resande (21/9 1827-1853), Police Kammarens i Abo Pass Qvittence Bok (21/9 1827-1842 seka v:lta 1848) ja For- teckning ofver Utlandningar i Abo Stad (1 831-1 853). Nai- hin asiakirjoihin on merkitty kaikki Turussa kayneet ulko- maalaiset kysymykeessa olevana ajanjaksona.

Anmalde Utlandske Resande-asiakirjoihin on merkitty kaikki Tur'kuun saapuneet ulkomaalaiset: tulopaiva, alamai- suds, arvo tai ammatti, nimi, mista he (ovat tulleet ja k'enen an- tamallla passilla he liitkkuvat. Passin vastaanottaminen on kui- tattu Police Kammarens i Abo Pass Qvittence BokJiin, johon samalla on merkitty passin haltijan nimi, tulopaiva, alamaisuus ja arvo tai ammatti. Ensiksimainittuilhin luetteloihin on myos tehty merkinta matkan jatkamisesta tai oleskeluluvan hank- kimisesta.

Turun asujarnistoon kuuluneet ulkornaalaiset vv. 1827-1853 59 -- - - -- - - - - - --

Vie15 kolmanteenkin luetteloon tehtiin ulkomaalaisesta merkinta, nim. Forteckning ofver Utlandningar i Abo Stad, mutta vain siina tapauksessa, etta han lunasti oleskeluluvan. Vuoden ensimmaisena paivana vietiin kaikki oleskeluluvan nojalla kaupungissa sina hetkena olevat ulkomaalaiset tahan luetteloon ja sitten paivittain kaupunkiin saapuneet ja sinne oleskelemaan jaaneet muukalaiset Anmalde Utlandske Resande-luetteloista.

Naista Forteckning ofver Utlandningar i Abo Stad-luette- loista saadaan seuraavat tiedot: 1 ) ulkomaalaisen jarjestys- numero, 2) alamaisuus, arvo tai ammatti ja nimi, 3) tulopaiva seka mista ja kenen antamalla passilla asianomainen ulko- maalainen on lkaupunkiin tullut, 4 ) ilmoitus asunnosta ja tyosta, 5) aika, jolloin laanin kuvernoori on oleskeluluvan myontanyt ja 6) pitkaksiko aikaa oleskelulupa on annettu. Viela saadaan niista tietaa, milloin asianomainen on muutta- nut kaupungista ja kenen antamalla passilla tai lipulla lahto on tapahtunut. Niin ikaan on asiakirjoihin tehty merkintoja poislahettamisesta, kuolemasta, Suomen alamaiseksi ottami- sesta y.m.s. ja v:sta 1847 lahtien tulijan iasta, syntymapai- kasta ja ulkonaisista tuntomerkeista.

Siina ovat kaikki ne tiedot, jotka Turun poliisikamarin arkisto voi antaa Turun asujamistoon kuuluneista ulkomaa- laisista ja naiden tietojen perusteella on kaytava tyohon kasiksi.

T a s s a tutkielmassa on otettu huomioon ainoastaan ne ulko- n~aalaiset , jotka ovat kuuluneet Turun asujamistoon, t.s. ne ulkomaalaiset, jotka laanin kuvernoorilta lunastamansa olo- lipun nojalla ovat saaneet luvan oleskella kaupungissa jonkin maaratyn ajan.

Ensimmainen tehtava on ollut saattaa nama tiedot jonkin- laiseen helposti kasiteltavaan jarjestykseen ja sentahden on taytynyt vieda kaikki kysymykseen tulevat ulkomaalaiset kor- teille, s.0. avata kullekin ulkomaalaiselle kortti, johon edella

60 Ellen Lehtovaara

luetellut perustiedot )on merkitty. Naita tietoja on tarkistettu ja taydennetty ulkomaalaisia koskevista muista asiakirjoista.

Korttiluettelon laatiminen on tuottanut erinaisia hankaluuk- sia, silla kaytettavana ollut materiaali on ollut jossain maa- rin epaluotettavaa. Silloin talloin on taytynyt epailla milloin toista, milloin toista merkintaa ja turvautua asian oikean lai- dan selville saamiseksi Turun ja Porin laanin laaninhalli- tuksen arkistossa oleviin ulkomaalaisia koskeviin asiakirjoi- hin. Virheelliset merkinnat on luonnollisesti, mikali mahdol- lista, oikaistu kortteihin, mutta eroavaisuuksien ilmetessa ei aina ole voitu todeta, mika merkinta on ollut oikea, mika vaara. Yleensa ovat nama selvittamatta jaaneet eroavaisuu- det kuitenkin olleet vahapatoisia.

Puutteellisuuksia ja laiminlyonteja tutkimuksen kohteena olevien ulkomaalaisten luetteloiden pitamisessa on ilmaan- tunut paljonkin. Asuin- ja tyopaikasta ei ole aina merkintaa, vaikka asianomainen on pitkan~kin aikaa oleskellut kaupun- gissa, eika kaikkia lupalipun saaneita ole viety kirjoihin. Moni kortti on jaanyt vaille merkintaa asianomaisen kaupun- gista poisturnisesta siita yksinkertaisesta syysta, etta asian- omainen jonakin vuonna ilman muuta on jatetty pois luette- loista, eika aina ole saatu selville, onko han muuttanut kau- pungista ja milloin muutto on tapahtunut, vai onko hanet mahdollisesti otettu Suomen alamaiseksi. Niin ikaan herat- taa huomiota se seikka, etta asiakirjoihin ilmestyy valiin jollekin miehelle vaimo, vielapa useita lapsiakin, ilrnan etta heidan tulostaan missaan on merkintaa. Nain ollen on mah- dotonta menna sanomaan, onko vaimo tullut kaupunkiin jo miehensa mukana, mutta jaanyt epahuomiossa pois kirjoista, vai onko mies solminut avioliiton Suomen alamaisen kanssa. Tallaisissa tapauksissa on merkitty perheenlisays tapahtu- neeksi sina vuonna, jona se kirjoihinkin ilmestyy, vaikka mer- kinta useimrniten on ilmeisesti vaara.

Paljon haittaa on tuottanut myos se seikka, etta moni vairno esiintyy luetteloissa tyttonimellaan, kuin myos se, etta

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 61

moni ulkomaalainen esiintyy eri nimilla. Aina ei ole ollut helppoa heti todeta k.0. henkiloiden identtisyytta, eika suin- kaan ole mahdotonta, etteiko kortistossa vielakin joku hen- kilo saattaisi esiintya kahdella ehkapa useammallakin nimella. Samaksi henkiloksi oletettujen ulkomaalaisten identtisyytta todistettaessa on koetettu kayttaa hyvaksi merkintoja ulko- naisista tuntomerkeista, ja usein on niista apua ollutkin. Mutta on paljon sellaisia tapauksia, jolloin noiden merkintojen tar- joama apu on ollut kielteista laatua. Luonnollisesti silmien vari saattaa muuttua tai toinen hen'kilo voi nahda varit toi- senlaisina kuin toinen, joten ei ole lainkaan ihmeellista, etta sinisilmainen muukalainen toisella kerralla saattaa esiintya ruskeasilmaisena, toisella kerralla taas harmaasilmaisena. Mutta kun syntymapai~kka- ja ikamerkinnoissakin on eroavai- suuksia, niin panee se epailemaan merkintojen luotettavuutta.

Taman tutkielman materiaali, joka kuuluu Turun poliisi- kamarin arkistoon, sailytetaan nykyaan Turun maakunta- arkistossa, jonne myos tata tutkielmaa varten laadittu 3,452 henkilokorttia kasittava korttiluettelo on luovutettu.

T u r k u v u o s i n a 1 8 2 7 - 1 8 5 3 .

Turun palo ja kauprrngin uudelleen rakentarninen.

Alkuaan oli tarkoituksena ottaa tutkimuksen toiseksi raja- vuodeksi 1809, toisen ollessa 1853. Mutta ettei tata suun- nitelmaa voitu toteuttaa, vaan etta toinen rajapyyhki tay- tyi siirtaa Suomen kansan historiassa niin tarkeasta vuodesta toiseen vuoteen, vuoteen 1827, johtuu siita suuresta tapahtu- masta, joka teki vuoden 1827:kin merkkivuodeksi maamme ja ennen kaikkea Turun kaupungin historiassa: Turun palosta, jossa tuhoutuivat melkein kaikki Turun arkistot.

On vaikea kasittaa, kuinka Turku jaksoi nousta vanhalle paikalleen raunioidensa keskelta, varsinkin kun se heti paloa seuraavassa kuussa sai kestaa uuden suoneniskun: yliopisto,

62 Ellen Lehtovaara

Turun ylpeys, siirrettiin uuteen paakaupunkiin, Helsinkiin. Epailematta s e oli karvas pala turkulaisille, mutta ei autta- nut muu kuin alistua kohtaloonsa ja kayda lujin ottein ja lan- nistumattomalla tarmolla kasiksi kaupungin uudelleenraken- tamiseen, jos mieli saada katto paansa paalle ennen talven tuloa. Hallituksen suopealla avustuksella sujuivat rakennus- tyot nopeassa tahdissa, ja ennen pitkaa alkoi uusi Turku kohota hiiltyneen vanhan Turun paikalle. Pilvet halvenivat. Uuden elaman aloittaminen naytti mahdolliselta.

Vanha keskiaikainen rakennustapa ahtaine talorotteloineen ja niiden valitse luikertelevine mutkikkaine kujineen oli suu- rimpana syyna siihen, etta palo sai niin valtavat mittasuh- teet. Arkkitehti C. L. Engelin tehtavaksi annettiin luoda Turulle uusi asemakaava, jossa kaikki paloa torjuvat nako- kohdat olisi otettu huomioon. Tuloksena olikin uusklassilli- seen tyyliin suunniteltu Turku leveine, suorine katuineen ja lukemattomine pihapuutarhoineen. V. 1836 voidaan kaupun- gin uudestirakentamisen katsoa paattyneen. Ryhtymatta tassa lahemmin kuvaamaan uudestisyntynytta T u ~ k u a mai- nittakoon kuitenkin ohimennen, etta varsinkin tuomiokirkon ymparistolle antoi uusklassillinen tyyli erikoisen juhlallisen ja vakavan leiman. Ja tuomiokirkkotori monumenttaalisine aka- temiantaloineen ja muine puhdastyylisine rakennuksineen muodostaakin kansallispyhakollemme sopusointuisen ja ar- vokkaan kehyksen.

Elinkeinot.

Maamme liittamisesta Venajaan alkoi kauan kaivatun rau- han aika, jonka turvissa taloudellinen kehityksemme saattoi edistya. Mitkaan elinkeinot eivat olleet voineet sanottavasti menestya maassa, joka vuosisadan toisensa jalkeen oli ollut kahden naapurimaan temmellyskenttana. Sita paitsi oli maamme Ruotsiin kytkettyna ollut emamaan etujen vuoksi jonkinlaisessa lapsipuolen asemassa, ainakin mita maamme

Turun asuj~mistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 63

teolliseen kehitykseen tulee. Nyt nama kahleet oli katkaistu. Nyt saattoi Suomi koetella voimiaan ja nayttaa, mihin s e pys- tyi, etenkin kun uusi hallitus kaikin tavoin oli suopea talou- dellista kehitystamme tarkoittaville pyrkimyksille.

K a s i t y o oli meilla naihin aikoihin hyvin suosittu elin- keino, mita todistaa m.m. se, etta Turun kasityolaisten luku, huolimatta jo valtaan paasseesta tehdasteollisuudesta, oli 1850-luvulla kohonnut kolminkertaiseksi siita, missa s e vuosi- sadan alussa oli o1lut.l Kasityon elinvoimaisuutta todistaa sekin, e t ta 2 18 tu~kulais ta kasityolaismestaria yhdessa 1,303 tyontekijansa kanssa kykeni v. 1852 saavuttamaan kunnioi- tettavan 174,743 ruplan vuosituloksen kaupungin 26 tehtaan paastessa samaan aikaan vuosituotannossaan 193,252 rup- Iaan.2

M a n u f a k t u u r i a j a l I a laajenivat monet kasityoliik- keet teollisuuslaitoksiksi, mutta manufaktuurikauden teolli- suus oli vahapatoista ja alkeellista, mihin olivat syyna sisai- set olomme ja kauppasuhteemme naapurimaihin. T a n a ailkana alkoi kuitenkin muodostua sijoitusta etsivia paaomia, ja vain askel kehityksessa eteenpain, niin siirryttiin s u u r t e o I I i- s u u d e n a i k a a n, jolloin kasvaneet paaomat voitiin sijoit- taa korkeatakin korkoa tuottavasti.

Koneiden kaytantoon ottaminen tapahtui meilla verraten myohaan, silla pienet, kehittymattomat olomme, epaily teh- taiden kannattavaisuudesta ja pelko koneiden mahdollisesti aiikaansaamasta mullistuksesta olivat omiaan vaikuttamaan jarruttavasti. Mutta kehityksen kulkua ei voitu ajan pitkaa kuitenkaan estaa, ja kone tuli meillakin ihmisen palvelukseen. Kutomateollisuutemme kavi tassa suhteessa ensimmaisena. Suuria mullistuksia aikaansaapa hoyrykone loysi niin ikaan tiensa meille, ja ensimmaisia tehdaslaitostemme palveluk-

1 VOIONMAA: Tampereen historia, 11 osa, ss. 3&39. 2 A. U. 1853 n:ot 13 ja 18. F. f., F. d HoMR, U. d HoMR, U. d S. E

ja U. a S. osv. v. 1852.

64 Ellen Lehtovaara

sessa olleita hoyrykoneita olivat Barkerin puuvillakehraa- rnossa Turussa ja Littoisten verkatehtaassa Littoisissa olleet hoyrykoneet.

Turku oli vanhastaan vilkas tehdaskaupunki. 1830-luvulla oli kaupungissa m.m. kaksi verkatehdasta, buldaanitehdas ja pari tupakkatehdasta.1 1840-luvulla syntyi tanne paljon uusia tehtaita, useimmat ulkomaalaisten aloitteesta ja heidan hallit- semiaan. V. 1852 oli kaupungissa jo 26 tehdasta, joista monet silloisiin oloihin nahden varsin huomattavia. M e r e n k u 1 u s s a aikaansai hoyrykone huomattavimman

mullistuksen. V. 1836 aloitettiin saannollinen hoyrylaivaliike Tukholman ja Turun valilla12 mutta turkulaiset kauppiaat havittelivat oman hoyrylaivayhtion perustamista, ja jo seuraa- vana vuonna tulikin aikeesta tosi. Yhtio hankki kaksi puusta rakennettua komeaa siipilaivaa, joista toinen, Lontoossa rakennettu, valitti liikennetta Helsinkiin, Raaveliin ja Pietariin, ja toinen, Turun veneveistamolla rakennettu, Tukholmaan. Vahitellen hankittiin lisaa laivoja, ja laivayhteys naapuri- maihin ja oman maan rannikkokaupunkeihin tuli lkoko vilk- kaaksi, mika luonnollisesti oli omiaan elvyttamaan kaupan- kayntia ja muita elinkeinoja.

K a u p a n k a y n t i oli naihin aikoihin erittain vilkasta. Kotimaassa se keskittyi etupaassa markkinakaupaksi. Mutta ettei kauppapuodeistakaan puute ollut, todistaa m.m. se, etta Turussa v. 1852 oli 81 seka koti- etta ulkomaista kauppaa harjoittavaa rihkamakauppiasta, 2 kirjakauppiasta, 80 ruoka- tavarakauppiasta, 163 kauppaa kayvaa porvaria, 51 suoma- laista porvaria ja 193 ka~ppapalvel i jaa.~ Vanhat kauppa- ja liikenneolbot olivat viela ennallaan, rautateita kun ei ollut eika liioin suurkaupunkeja, elinlkeinovapaudesta puhumattakaan. Kaikki nama seikat vaikuttivat, etta markkinoista tuli kaupan-

1 VOIONMAA: Tampereen historia, I1 osa, s. 94. A. U. 1836, n:o 24.

3 A. U. 1853, n:o 13.

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 65

teon paaasiallisin rnuoto, ja rnarkkinoiden loistoaika sattuu- kin juuri tarnan tutkielrnan kasittarnaan ai'kaan. Mankkinat muodostuivat seka kaupunkien setta rnaaseudun elinehdoksi. Nie olivat rnelkein ainoat tilaisuudet, jolloin kasityolainen saat- toi kaupata valrnisteitaan ja rnaalainen vaihtaa tavaransa kau- punkilaisten tuotteisiin, siirtornaantavaroihin ja rahaan.

Vakiluku.

Luonnollisesti Turun palo ei ollut vaikuttarnatta kaupungin asukaslukuun.

Paloa seurannut hata ja puute pakottivat rnonen lahternaan Turusta ja etsirnaan toirneentulonsa rnuualta. Kun sitten kau- punkia alettiin rakentaa uudelleen ja taalla ilmaantui tyo- ja ansiornahdollisuuksia, alkoi tanne virrata uutta vakea. V. 1836 eli Turun kaupungin uudestisyntyrnisvuonna saavutti asukas- luku sen rnaaran, rnissa se palon puhjetessa oli ollut. Tarnan jalkeen osoittaa asukasluku yhtarnittaista kasvua, niin etta se vuoteen 1853 tultaessa on aousslut 14,528 henk~een.

T a u l u k k o n : o I.

Turun kaupungin asukasluku man f faalikirjo jen mukaan.

Vuonna 1827 . . 11,940 asukasta ,, 1828 . . 10,106 ,, ,, 1829 . . 9,989 ,, ,, 1830 . . 10,786 ,, ,, 1831 . . 11,352 ,, ,, 1832 . . 11,184 ,, ,, 1833 . . 11,506 ,, ,, 1834 . . 11,641 ,, ,, 1835 . . 11:773 ,, ,, 1836 . . 12,120 ,, ,, 1837 . . 12,014 ,, ,, 1838 . . 11,943 ,, ,, 1839 . . 12,054 ,, , 1840 . . 12,016 ,,

Vuonna 1841 . . 12,123 asukasta ,, 1842..12,002 ,, ,, 1843 . . 12,076 ,, ,, 1844 . . 12,090 ,, ,, 1845 .. 12,312 ,, ,, 1846 . . 12,544 ,, ,, 1847 . . 12,654 ,, ,, 1848 . . 12,699 , ,, 1849 . . 12,797 ,, ,, 1850 . . 13,063 ,, ,, 1851 . . 13,427 ,, ,, 1852 . . 13,762 ,, ,, 1853 .. 14,528 ,,

66 Ellen Lehtovaara

U l k o m a a l a i s e t T u r u s s a v u o s i n a 1 8 2 7 - 1 8 5 3 .

Ulkomaalaisef tilastojen valossa.

Tutkielrnaan Turun asujamistoon kuuluneista ullkornaalai- sista Turun palon ja Itarnaisen sodan valisena aikana liittyy eraita tilastotaulukkoja, jotka valaisevat ja selventavat heidan alamaisuussu~hteitaan, lukumaaraansa, lii~lakuvaisuuttaan j.n.e., ja on nama taulukot laadittu aineiston esittelyssa rnainittujen korttien perusteella.1

Sananennaiden t i l a s t o j e n k o k o o n p a n o s t a y . m . niita koskevista seikoista. Ensinnakin on huomattava, etta jos joku kaupungissa asuva, vakituisessa tyossa oleva ulkomaa- lainen on vain pistaytynyt rnuualla, on hanen poissaoloaan pidetty tilapaisluontoisena eika sita tilastoissa ole otettu huo- rnioon. Samoin on menetelty, vaikka ulkomaalainen on pois- tunut kaupungista pitkaksikin aikaa, jos han on jattanyt per- heensa kaupunkiin. Liioin ei sellaista henkiloa, joka tyonsa tai toimensa vuoksi on joutunut oleskelernaan jonkin aikaa toisella pailkkakunnalla, ole kasitelty menneiden eika tullei- den ulkomaalaisten taulukoissa.

Toisaalta taas on ollut paljon sellaisia tapauksia, jolloin sarna ulkornaalainen on hyvinkin usein oleskellut kaupungissa, ja hanet on joka kerta taytynyt kasitella uutena tulokkaana, syysta etta hanella ei ole ollut tyopaikkaa kaupungissa, vaan han on tullut tilapaiskaynnille, rnita hanen lyhytaikainen oles- kelulupansakin todistaa. Hyvana esimerkkina tallaisista "kulkijoista" rnainittalkoon instrurnenttirnaa'kari Hirsch, joka vv. 1846-1853 oleskeli kokonaista 14 eri kertaa Turussa.

Saapuneiden ulkornaalaisten tilastoihin on otettu, paitsi varsinaisia tulijoita, kaikki kaupungissa syntyneet ulkornaa-

1 Turun Yliopiston (kirjastossa sailytetaan koneellakirjoitettuna tama tutkielma alkuperaisessa laajuudessa; siina on 82 tilastotau- lukkoa.

Turun asujumistoon kuuluneef ulkomaalaisef vv. 1827-1853 67 --

laiset ja kaikki ulkomaalaisten kanssa naimisiin menneet hen- kilot. Menneiden ulkomaalaisten taulukkoihin taas on otettu, paitsi varsinaisia kaupungista muuttaneita muukalaisia, kaikki kaupungista karanneet tai karkoitetut, taalla kuolleet ja Suo- men kansalaisiksi paasseet vierasmaalaiset. Niissa tapauk- sissa, joissa ullkomaalainen ilman minkaanlaista merkintaa on jatetty pois kirjoista, on hanet merkitty poismuuttaneeksi sina vuonna, jona han viimeksi esiintyi ulkomaalaisten luette- 1oissa.l

Turun asujamistoon vv. 1827-1853 kuuluneista ulkomaa- laisista viipyi 13,? O/o kaupungissa korkeintaan kolmisen viik- koa. Naiden "k a u t t a k u l k i j a i n" joukossa ovat taiteili- jat ja liikemiehet valtavana enemmislona. Tavallisesti he lunastivat oleskeluluvan joko 14 paivaksi tai 1 kuukaudeksi. Niin ikaan tervehdyskaynneille saapuneet muilkalaiset viipyi-

1 Kun kaikkia taulukoita ei ole voitu o t taa tahan painettuun esityk- seen, on syyta edes lyhyesti mainita, mita ne sisaltavat. Taulukot n:ot 2 4 4 antavat selvan ja havainnollisen kasityksen eri maitten alamaisten kaynneista Turussa, ja voidaanpa niiden perusteella, jos samanaikaisesti seurataan ammattitaulukkoa n:o 81 (tassa n:o 2, siv. 68), tehda selvia johtopaatoks~a siita, mita varten muukalaiset tulivat Turkuun ja mita taalla tekivat. J c s viela verrataan vuosit- tain laadituista tilastoista n:ot 45-71 tehtya yhteenvetotaulukkoa n:o 72 (tassa n:o 4, siv. 70) siihen taulukkodn, jossa kunkin kaupun- gissa oleskelleen ulkomaalaisen kaynti on otettu vain kerran huomioon, nim. taulukkoon n:o 73 (tassa n:o 3, s ~ v . 69), tehdaan sellainen mielen- kiintoinen havainto, etta kun yhteenvetotaulukossa mainitaan, etta Turkuun tutkielman aikana on tullut kaiken kaikkiaan 2,358 miesta, 1,244 naista ja 707 lasta, niin jalkimmaisesta tat~lukosta kay selville, etta kaupungissa on oleskellut 1,859 miesta, 999 Xaista ja 597 lasta. Ero on ~melkoinen ja johtuu ~ i i t a , etta ensinmainitussa taulukossa on saman henkilon kaikki eri kaynnit otettu huomioon, mutta jalkimmai- sessa taulukossa on kukin kavija kasitebty vain kerran.

Graafillisesta taulukosta n:o 74 (tags n:o 5, siv. 71), joka On tehty elavoittamaan taulukkoa n:o 72 ( t a s sa a:o 4, siv. 70), nahdaan, miten muukalaisten kaupunkiin tuloa osoittava kayra vuosittain kulkee, ja taulukosta n:o 75 (tassa n:o 6, siv. 72) saadaan yhdella silmayk- sella selville, mista pain Eurooppaa muukalaiset vieraat tulivat.

Ellen Lehtovaara

T a u l u k k o n : o 2 ( n : o 8 1 ) .

I Alarnaisuus

I I

Englanti . . . . . . . . . . . . . . Hdlanti . . . . . . . . . . . . . . italia (vrltiota ei ole mainittu) Kirkkovaltio . . . . . . . . . . . Lucca . . . . . . . . . . . . . . . . Modena . . . . . . . . . . . . . . P a m a . . . . . . . . . . . . . . . Sardinia . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Puola

h v a l t a Norja

. . . . . . . . . . . . . . . . Krakova - - - - - - -. - . . . . . . . . . . . . . Ranska . . . . . . . . . . . . . . . Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . s k s a (valtiota ei ole mainittu) - - -- -

Anhalt-Dessau . . . . . . . . Anhalt-Bernburg . . . . . . Baden . . . . . . . . . . . . . . . . Baijeri . . . . . . . . . . . . . . . Braunschweig . . . . . . . . Bremen . . . . . . . . . . . . . . Frankturtamhlain . Hampuri . . . . . . . . . . . . . Hannover . . . . . . . . . . . . H e s e n . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . Hesen-Darmstadt 3 1 4 Hessen-Kassel - - - - - - - - - - .. . . . . . .

-- - - Holstein . . . . . . . . . . . . . . Lyypekki . . . . . . . . . . . . . Mecklenburg . . . . . . . . . . Mecklenburg-Schwerin .

. . . . . . . . . . . . . . . Nassau Oldenburg . . . . . . . . . . . . -- Reussi . . . . . . . . . . . . . . . Reuss-Schleiz . . . . . . . . . Sachsen-Coburg-Gotha . - - - - 1 - - - - - -. - - - - - 1 - - Sachsen-Weimar - - - - - - 1 I - - . . . . . . Saksi . . . . . . . . . . . . . . . . 7 - 2 1 3 - 1 - 4 4 13 5 4 khwartzburg . . . . . . . . . - -- - - 2 2 - - - Slesuig-Holstein . . . . . . . 1 - - WUrtemberg . . . . . . . . . . Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . Tanska . . . . . . . . . . . . . . .

YhteensI 11,069/6311761364124560(55 31182 516921 163169(4114141556)1,859999597

Turun asuiamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv . 1827-1853 69

T a u l u k k o n : o 3 ( n : o 7 3 ) .

Taulukko osoittaa ulkomaalaisten kayntia Turussa v v . 1827-1853, kunkin kaynti otettuna vain kerran lukuun .

.

Alamaisuus I m . I n . I 1 . I Yhi .

43 10 14 2 8 1

4 1 7

71 50 5 1 5

2, 596 10 1 6 3

18 5 9 2

55 44 6 8 4 9

15 14 4 5 3

178 1 1 1

22 2 1 5

19 150

1 3, 455

Englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hollanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ltalia (valtiota ei mainittu) . . . . . . Kirkkovaltio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lucca . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Modena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Parma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sardinia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ltavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Norja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Puola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Krakova . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ruotsi Saksa (valtiota ei mainittu) . . . . . . Anhalt-Dessau . . . . . . . . . . . . . . . . . . Anhalt-Bernburg . . . . . . . . . . . . . . . . Baden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Baijeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Braunschweig . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bremen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Frankfurt am Main . . . . . . . . . . . . . . Hampuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hannover . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hessen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hessen-Darmstadt . . . . . . . . . . . . . . . Hessen-Kassel . . . . . . . . . . . . . . . . . . Holstein . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lyypekki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mecklenburg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mecklenburg-Schwerin . . . . . . . . . . Nassau . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Oldenburg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Preussi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Reuss-Schleiz . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sachsen-Coburg-Gotha . . . . . . . . . . Sachsen-Weimar . . . . . . . . . . . . . . . . ' Saksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Schwartzhurg . . . . . . . . . . . . . . . . . . Slesvig-Holstein . . . . . . . . . . . . . . . . Wiirttemberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Yhteensi

22 5

10 1 3 1

40 7

41 31

4 1 3

1, 359 2 1 1 1

12 5 7 1

34 22 3 3 1 2

1 1 14 3 2 3

94 1 1 1

13 2 1 4 5

81

1 1, 859

8 2 1 1 1 .. - - 12 6 1 .

1 826

4 .

1 1 2 . 2 1

11 14 1 1 1 2 3

13 3 3 - 4 -

1 - 18 13 . .

1 411

4 .

4 1 4 . . .

10 8 2 4 2 5 I .

1 1 I 2 .

46 . . . 5 . . . 6

37

1 . 38 . . .. 4 . . 1 8

32

1 999 1 597

70 Ellen Lehtovaara

T a u l u k k o n : o 4 ( n : o 7 2 ) .

Ulkomaalaisia 1 Turussa '11

Vuoden kuluessa tuli I Vuoden kuluessa Ulkomaalaisia

meni Turussa 31'12 Yht. -

m . n.

- - .- 6 6 9 21 1 - - 12 7 10 29 6 1 - 32 16 13 61 7 3 - 4 5 3 5 17 97

23 9 - 58 45 21124 67 30 16 48 46 23 117 56 29 13 54 43 23 120 36 29 7 64 39 26 129 65 31 11 52 44 24120 55 31 22 54 39 23 116 70 29 10 53 45 28 126 67 32 17 52 51 30 133 731 39 12 56 75 37 168 99 70 33 61 53 46 160 90 51 30 66 56 38 160 89 391 17 72 M 52 188 73 39 23 91 76 51 218

112 73 35 104 76 58238 1C8 43 27 120 85 60 265 119 66 28120 81 65269 126 55 39 153 108 89 350 150 61 34 150 116 99365 123 65 39 139 95 93 327 98 54 45 134 86 YO 310 97 49 29 180 109 97 386

154 82 52 176 106 96 378 112 51 38 181 123 109 413 118 65 31 170118108396

vat yleensa vain viikon, pari. Mutta viipyipa moni muuka- lainen Turussa vuosikausiakin. Tallaisia vahintaan 4 vuotta kaupungissa oleskelleita muukalaisia oli naina vuosina 7,9 %. K u o 1 e v a i s u u t t a osoittavasta taulukosta nah- daan, etta 2,4 % Turussa oleskelleista muukalaisista kuoli taalla, useimmat niihin aikoihin maassamme raivonneeseen koleraan. Silloin talloin sattui, etta joku ulkomaalainen k a r- k a s i kaupungista, s.0. poistui ilman lupaa, ja valiin taytyi joku muukalainen passittaa kotimaahansa epasiveellisen ela-

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 71

T a u l u k k o n : o 5 ( n : o 74).

SE

LIT

YS

:

En

gla

nti

..

....

....

....

....

....

....

. 4

3 h

enki

l'oii

H

oll

anti

..

....

....

....

....

....

....

. I

0 - ,,-

Ita

lis

....

....

....

....

....

....

....

. 1

4 -,

,-

3.

Kir

kk

ov

alti

o

....

....

....

....

....

. 2

-,, -

4. L

ucc

a ..

....

....

....

....

....

....

8

-,, -

....

....

....

....

....

....

. 5.

M

oden

a 1 -,, -

6.

Pa

rma

..

....

....

....

....

....

....

4

1 -,, -

7.

Sar

din

ia ..

....

....

....

....

....

...

7 -,, -

Itav

alta

..

....

....

....

....

....

....

..

71

-,, -

No

ja

....

....

....

....

....

....

....

. 5

0 -,

,-

Pu

ols

..

....

....

....

....

....

....

...

5 - .. -

11.

Kra

ko

va

....

....

....

....

....

....

1 -

,,-

Rsn

ska

....

....

....

....

....

....

....

5

-,, -

....

....

....

....

....

....

....

. R

uo

tsi

25

96

-,

,-

....

....

....

....

....

....

....

. S

aksa

1

0 -,

,-

14

. A

nh

alt-

Des

sau

..

....

....

....

....

. 1 -,, -

15

. A

nh

alt-

Ber

nb

urg

..

....

....

....

..

6 -,

,-

16

.Bs

de

n

....

....

....

....

....

....

. 3

-,,

-

17

. B

aije

ri

....

....

....

....

....

....

. 1

8 -,

,-

....

....

....

....

...

18

. B

rau

nsc

hw

eig

5

- ,, -

....

....

....

....

....

....

1

9.

Bre

men

9

-,,-

..

....

....

....

. 2

0.

Fra

nk

furt

am

M

ain

2 -,

, -

....

....

....

....

....

...

21.

Ha

mp

uri

5

5 -,

,- ..

....

....

....

....

....

..

22.

Han

no

ver

44 - -

23.

Hes

sen

..

....

....

....

....

....

...

6 -,

,-

24.

Hes

sen

-Dar

mst

adt

....

....

....

....

8

-,

, -

.. ..

....

....

....

....

. 25

. H

esse

n-K

asse

l 4 - -

....

....

....

....

....

...

26

. H

ols

tein

9 -,, -

27.

Ly

yp

ekk

i ..

....

....

....

....

....

. 15 - .. -

- 2

8.

Mec

kle

nb

urg

..

....

....

....

....

1

4

-,,-.-

. 29

. M

eck

len

bu

rg-S

chw

erin

..

....

....

..

4 - .. -

.. ..

....

....

....

....

....

...

30.

Nas

sau

5

- -

....

....

....

....

....

..

31.

Old

enb

urg

3 -,

, -

32.

Pre

uss

i ..

....

....

....

....

....

.. 1

78

-,

,-

33.

Reu

ss-S

chle

iz

....

....

....

....

....

1 - -

34.

Sac

hse

n-C

ob

urg

-Go

tha

....

....

....

1 - " -

35.

Sac

hse

n-W

eim

ar

....

....

....

....

. 1 - ::-

36

. S

aksi

..

....

....

....

....

....

....

2

2

-,, -

37

. S

chw

artz

bu

rg

....

....

....

....

...

2

-,, -

38.

Sle

svig

-Hol

stei

n ..

....

....

....

...

1 - .. -

....

....

....

....

....

39.

Wii

rtte

mb

erg

5

-,

, -

Sv

eits

i ..

....

....

....

... .:

. ...

....

..

19

-,, -

....

....

....

....

....

....

....

T

ansk

a 1

50

-,

,-

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 73

man tai jonkin muun syyn vuoksi. Tallaisten kaupungista k a r k o i t e t t u j e n lukumaara supistuu 36:een, mika ei suinkaan ole paljon, kun otetaan huomioon, etta muukalais- ten joukossa taytyi olla paljon sellaista ainesta, joka etsi seik- kailuja ja vaihteluja tai jonka olo kotimaassa oli alkanut tun- tua epamukavalta.

Ulkomaalaisten osuus turkulaisessa elamassa.

Kysymykseen, mita Turkuun tulleet ulkomaalaiset olivat, antaa vastauksen ammattitaulukko n:o 2. Miesten ammatti on ollut joko merkitty suoraan asiakirjoihin tai on muuten saatu selville. Naisiin nahden on huomattava, etta ellei nai- selle ole asiakirjoihin merkitty mitaan ammattia, on hanet sisallytetty ryhmaan "naisia", johon on viety myos kaikki aviovaimot seka ne naiset, jotka ovat oleskelleet pitkan ailkaa jonkun sukulaisensa tai tuttavansa luona ja joitten oleskelua ei ole voitu pitaa vierailuna.

Lapset esiintyvat vain kahdessa ryhmassa, turistien ja las- ten. Varmaa on, etta heita olisi voitu vieda muihinkin ryh- miin, jos asianomaisten iat olisivat olleet tiedossa. Ikamerkin- nat alkavat vasta v. 1847, joten yhtenaisyyden saavuttami- seksi on ollut pakko menetella siten, etta jos tulijalla on ollut jokin ammatti tai toimi, niin hanet yksinkertaisesti on viety k.0. ammatin ryhmaan hanen iastaan sen enempaa valitta- matta.

A m m a t t i 1 a i s t e n ryhma on lkaikkia muita ryhmia huomattavasti suurempi, mika onkin varsin luonnollista. Tur- kuun tulleista miespuolisista ulkomaalaisista oli 57,5 O/o am- mattilaisia. Kaupunkiin tuli kaiken kaikkiaan 114 eri amma- tin edustajaa, ja teniten heita tuli vanlhasta emamaastamme, Ruotsista. Jonkin ammatin edustajia saattoi saapua Turkuun runsaastikin, mutta milloinkaan ei heita ollut tungokseen asti,

74 Ellen Lehtovaara

silla useimmat siirtyivat pois jo tulovuonna, toiset sita seu- raavana ja vain harvat jaivat pitemmaksi aikaa. Varsinkin Helsinlki ja Pietari nayttavat olleen tyonhaussa liikuskelevien ammattilaisten mieluisia siirtymispaikkoja.

Ammattilaisista oleskeli Turussa eniten raataleja, joista muutamat pyrkivat Suomen alamaisiksi ja saivat oikeuden har- joittaa ammattiaan kaupungissa. Puuseppia kavi niin ikaan melko runsaasti. Perustipa eras heista, ru'ot~alain~en M. J. Cronwall, huonekalutehtaan Turkuun. Kupariseppia, maala- reita, koneenkayttajia, suutareita, kaluseppia, kirjansitojia, kulta-, hopea- ja juveliseppia seka varjareita oleslkeli tuon tuostakin kaupungissa tyonhaussa. Vain ani harvat heista pyrkivat Suomen alamaisiksi ja saivat valtakirjan ammat- tinsa harjoittamista varten. Satulaseppia, instrumenttimaaka- reita, puutarhureita, turkkureita, peltiseppia, sorvareita, nuo- hoojia, tynnyrintekijoita, lkultaajia - kaikkia noita ammatti- laisia oleskeli Turussa nyt puheena olevana aikana. Jos jonkun heista onnistui saada pysyva jalansija kaupungissa, niin tavallisesti hanen tyopajastaan tuli samaa ammattia har- joittavien muukalaisten ensilmmainen tytipaikka. Verankuto- jista ansaitsee tulla mainituksi ruotsalainen Gustaf Nilsson, jaka ensin tyosk'enteli P. J. Gylichin verkatehtaassa ja paasi sitkn sten johtajaksi ja osalakaaksi. Kun Gylichin ltehdas joutui tulen saaliiksi v. 1843, oli Turku aivan ilman verkatehdasta. Nilsson kaytti silloin tilaisuutta hyvakseen, hankki itselleen lupakirjan verkatehtaan perustamista varten v. 1845 ja sai yleisista varoista 3,000 hopearuplan lainan tehtaansa kun- toonlaittamista varten. Tehdas valmisti vuosittain keskimaa- rin 1,000 kyynaraa verkaa, 600 kyynaraa boita ja 50-60 peitehuopaa. Vuotuisen tuotannon arvo nousi keskimaarin 2,000 hopearuplaan ja tyomiesten luku 13:een.l

Mekaanikkojen lukuisasta joukosta kohoavat muita kor- lkeammalle skotlantilainen Dawid Cowie ja englantilainen

F.f. 18461852, F. & HR. 1845-1851, F. 5 HoMR. 1852-1 853.

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 75

John Barker. Edellinen perusti v. 1842 yhdessa ruotsalaisen Anders Th. Ericssonin kanssa yleisista varoista lainaksi saa- rnallaan 18,000 hopearuplalla Turun valirnon ja rnekaanisen verstaan, joka pari vuotta rnyohernmin aloitti toimintansa. Tehtaan koneet kavivat 6-hevosvoirnaisella hoyrykoneella ja tehtaassa oli tyossa keskimaarin 8 4 henkea, niista neljasosa ulkornaalaisia. Tehtaan vuotuinen tuotanto nousi keskimaa- rin 11,000 hopearup1aan.l

Puuvillateollisuus paasi meilla alkuun ulkomaalaisten arn- mattirniesten aloitteesta. Englanti oli koneittensa avulla ko- honnut hallitsevaan asemaan kutomateollisuuden alalla ja sielta Turkukin oppimestarinsa sai. John Barker siirtyi Tur- kuun v. 1843 Tampereelta Finlayson & Co:n palveluksesta mielessaan suuret tuumat, jotka han myos toteutti. Hanesta tuli nykyisen Ab. John Barker 0 y : n perustaja. Tulovuon- naan Barker sai oikeuden perustaa kaupunkiin puuvillakeh- raamon. Hanelle annettiin yleisista varoista 20,000 hopea- ruplan suuruinen laina tehtaan perustamiskustannuksia var- ten.' Aurajoen rannalle ratkennettuun 3-kerroksiseen kivi- taloon sijoitti Barker koneensa, joiden (kayttovoirna saatiin Ericsson & Cowiella rakennetusta 12-hevosvoimaisesta hoy- rykoneesta, joka oli maassamme ensimmaisia tehdaslaitosten palvelukseen otettuja hoyrykoneita. V. 1846 pantiin tehdas kayntiin, ja niin alkoi purnpulilangan valmistus. Ensimmai- sena vuonna oli tehtaassa tyossa 36 tyontekijaa, vuotuinen valmistus oli 20,000 naulaa purnpulilankaa ja tuotannon arvo 6,000 hopearuplaa. V. 1851 tehdas sai kaasuvalaistuksen ja paria vuotta rnyohernmin hankittiin uusi 25-hevosvoimainen hoyrykone. Tyontekijain lukurnaara nousi silloin yli 50, vuo- tuinen valmistus lahes 60,000 naulaan ja tuotannon arvo -

1 F.f. 1842-1844, 18461852, F. B HR. 1845-1851, F. B HoMR. 1852-1853. F. 0. U. 1844-1846, 1849, 1850-1853.

2 F.f. 1844, 18461852, F. B [HR. 1845-1851, F. B HoMK. 1852- 1853.

3 A. U. 1851, n:o 18.

76 Ellen Lehtovaara

16-17,000 hopearuplaan. Tehtaassa oli yleensa vahan ulko- maalaisia, silla Barker piti tyossa enimmakseen suomalaisia ja etupaassa alaikaisia.

Turku oli vanhastaan tupakkateollisuuden paapaikka Suo- messa. Mutta 1800-luvun kolmannella vuosikymmenella oli havaittavissa tavatonta taantumista. Ruotsi oli naet alkanut kilpailla Turun kanssa, ja kun kaupungin entiset suuret tupakkapellot olivat havinneet, niin tuli viela raaka-aineesta- kin puute. 1840-luvulla tapahtui tassa suhteessa muutos, ja Turun vanha maine alkoi elpya, mutta johtava asema kaupun- gin tupakkateollisuuden alalla siirtyi vierasmaalaisten kasiin. V. 1845 muutti Turkuun "Geflen vaakunasta" tunnetun tupakkatehtailijan poika Pehr Cerelius Rettig, joka perusti kaupunkiin tupakkatehtaan.' P. C. Rettig & Comp. ei suin- kaan ollut vahapatoinen kilpailija, ja heti alusta alkaen se otti maamme tupakkateollisuudessa sen johtoaseman, joka silla vielakin on. Ensimrnaisena vuonna oli tyontekijain luku 28, niista ulkomaalaisia 8 , tuotannon arvo nousi 18,400 hopea- ruplaan ja valmistus 90,600 naulaan tupakkaa ja 4,600 nau- laan nuuskaa. Vuonna 1853 oli tyontekijoita 54, joista 10 ulko- maalaista, vuotuinen valmistus oli 296,900 naulaa tupakkaa, 16,700 naulaa nuuskaa ja 320,000 kpl. sikareja ja tuotannon arvo 51,500 hopearuplaa.

Paitsi Rettigia, tuli Turkuun toinenkin ulkomaalainen tupakkatehtailija, nimittain Chr. D. Kroger, jonka tehdas alkoi toimintansa v:n 1850 lopulla. Taman tehtaan suuruus kay ilmi m.m. siita, etta siina v. 1853 oli tyossa 77 tyon- tekijaa, joista ullkomaalaisia 15, vuosituotannon arvo oli 35,500 hopearuplaa ja valmistus 1,307,500 kpl. sikareja, 116,100 naulaa tupakkaa ja 7,500 naulaa nuuskaa. - Naissa ulkomaalaisten omistamissa tupakkatehtaissa tyoskentelevat ulkomaalaiset eivat nyt puheena olevana aikana yleensa muut- taneet t y ~ p a i k k a a . ~

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 77

Missa kaikissa tehtaissa ulkomaalaisia ammattilaisia tyos- kenteli, on turhaa luetella, silla voimme yksinkertaisesti tode- ta, etta heita oli kaikissa kaupungin tehtaissa ja melkein kai- kissa tyopajoissa.

Ammattilaisten ryhmaa Iahinna suurin ryhma on p a l v e- l u s v a e n ryhma, johon kuuluu 540 henkea, joista miehia 176 ja naisia 364. Miehet palvelivat etupaassa ravintoloissa ja hotelleissa kokkeina, viinureina, eteisvartijoina, Iahetteina ja kamaripalvelijoina, ja ilmeisesti he sopivatkin naihin teh- taviin paremmin kuin kankeaniskaiset ja -1uontoiset suoma- laiset. Naispuolista palvelusvakea oli kolmea lajia: "piian", "jungfrun" ja "mamsellin" nimella kulkevia. "Jungfrut" saivat jonkin verran parempia paikkoja kuin "piiat", mutta parhaat paikat kuuluivat "mamselleille", joita tosin tavataan myos ravintoloissa ja tavallisissa porvarisperheissa.

T a i t e i l i j a i n ryhmassa ovat valtavana enemmistona n a y t t e l i j a t ja n a y t t e l i j a t t a r e t . Seuranaytan- not olivat naihin aikoihin yhteiskunnan korkeilmman luokan suosittu huvittelumuoto, mutta varsinainen naytteleminen suurelle yleisolle jai kotoisten nayttamovoimien puutteessa ulkomaalaisten tehtavaksi. Varsinkin ruotsinmaalaiset olivat innoklkaita vierailemaan maassamme, ilmeisesti lyhyen mat- kan ja hyvien tulojen houkuttelemina. Pariin sa taan nousee tana aikana Turussa oleskelleiden ulkomaalaisten nayttamo- taiteilijain luku.

1830-luvulla hallitsi Turun teatterimaailmaa ruotsalainen C. W. Westerlund. Hanen kiertuettaan seurasivat Torsslowin, Delandien, Stjernstromin, Hesslerin, Roosin y.m. kiertueet, ja vain ani harvana vuotena oli Turku ilman teatteria. Pistay- tyipa Tukholmasta joskus joko kuninkaallisen teatterin tai uuden ruotsalaisen teatterin nayttelijoita vierailunaytoksia antamassa Turussa. Vuosi 1836 oli merkkivuosi Turun teat- terielaman historiassa, silla silloin oli turkulaisilla kunnia nahda teatterinsa palkeilla Ruotsin nayttamotaiteen kunin- ga ta r Emilie Hogqvist.

78 Ellen Lehtovaara --

Alkuaikoina olivat teatterikiertueiden esitykset usein tai- teellisesti ala-arvoisia. Samana iltana voitiin yleisolle tar- jota seka tragedia etta komedia ja kolmantena numerona jokin pantomiini tai voimisteluesitys. Aikaa myoten esitykset paranivat, ohjellmaan tuli etevien naytelmakirjailijain kappa- leita ja esittajat alkoivat olla tehtavainsa tasalla. Alussa nay- teltiin Kupittaan Kaivosalongissa, jossa saasuhteet tekivat nayttelemisen mahdolliseksi vain Iampimana vuodenaikana. Kun sitten v. 1834 saatiin teatteritalo, niin tama epakohta kor- jaantui. Teatterikiertueita tervehdittiin suurella ilolla ja ihas- tuksella ja yleensa niiden esityksiin oltiin hyvin tyytyvaisia, toivathan ne tervetullutta vaihtelua turkulaisten muuten yksi- toikkoiseen elamaan.

Moni esiintyja niitti Turussa mainetta ja kunniaa, mutta ettei kaikkien polku yhta ruusuinen ollut, todistaa m.m. sekin, etta eras nayttelija vaihtoi taalla roolivihkonsa tilikirjoihin ja muuan toinen Thalian pappi ryhtyi - satulasepaksi.'

Turun s o i t a n n o l l i n e n e 1 a m a oli palon johdosta lamautunut, kuten niin monet muutkin harrastukset. V. 1843 herasi turkulaisissa uuden soitannollisen seuran tarve niin voimakkaana henkiin, etta aikeesta tuli tosi viela salmana vuonna. Asian Iammin ystava ja kannattaja oli kaupungin orkesterin johtaja, gliickstadtilainen Conrad Greve, joka yh- dessa ruotsalaisen mamselli Mollerin kanssa oli seuran kan- nattavimpia voimia. Greve opetti myos kaupungin musiikki- opistossa, jossa vaiikuttivat m.m. saksalaiset soittotaiteilijat Johan Strunck, Gotthard Derlien ja Carl Zeller. Greve oli Turun musiikkielaman elvyttaja, sen sielu. Hanen antamansa konsertit herattivat suurta ihastusta ja hanen savellyksensa niin ikaan. Vahinko vain, etta kuolema katkaisi hanen ela- mansa inhimil~lis~esti katsoen liian aikaisin. - Ruotsalainen mu- siikkitirehtoori Georg Giinther antoi kaupungissa useita kon- sertteja ja jarjesti miellyttavia musikaalisia illanviettoja.

K.1.: Carl Richman, Johan Kihlstrand.

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 79 --

L a u 1 u h a r r a s t u s t a kaupungissa yllapiti tuornioki~kon urkuri Carl Moller,l joka omisti Karsamaessa rnuutarnan vuo- den ajan rnusikaalisen instrurnenttitehtaan, jossa valmistet- tiin etupaassa p i a n i n ~ j a . ~ Viela rnainittakoon harnpurilainen laulaja Johan Reithrneijer, joka lumosi turkulaiset laulullaan.

K u v a a m a t a i t e i t t e n alalla ulkomaalaiset taitei- lijat nayttelivat maassarnrne noihin aikoihin huornatta- vaa osaa. Turkulaisten innostus oli suuri, kun ruotsalainen taidemaalari Johan Z. Blackstadius v. 1844 rnuutti kaupun- kiin ja oleskeli taalla kuutisen vuotta. Hanen kasialaansa ovat monet maaseutukirkkojemme alttaritaulut, ja erikoisesti ansaitsee han tulla mainituksi sen vuoksi, et ta han tiettavasti on ensimrnainen taidemaalari, joka tauluissaan on kasitellyt Kalevala-aiheita.3

Vuotta myohemrnin saapui Turkuun kuninkaallinen hovi- maalari R. W. Ekrnan. Ekman on oikeastaan suornalainen, Uudenkaupungin poikia, rnutta Ruotsiin siirryttyaan tullut Ruotsin alarnaiseksi. Palattuaan kotimaahansa takaisin han siis aluksi joutui ulkomaalaisten kirjoihin ja niin ollen on tassa tutkielmassa muukalaisten joukossa. Syyna Ekrnanin Tur- kuun tuloon oli tuorniokirkon koristarninen freskomaalauksilla, rninka tyon han suorittikin vv:na 1 8 5 G 1 8 5 4 . Ekman vaikutti sangen voimakkaasti taide-elarnan ja taiteen arvon kohottami- seksi maassarnrne. Han sai osakseen aikalaistensa jakarnatto- man ihailun: ylistyssanoja lei saastetty, kun hanesta oli kysy- mys. Ilmeisesti Blackstadiukselta saarnansa heratteen vaiku- tuksesta Ekman suuntasi siveltimensa rnaarnrne historiaa, kansaa ja luontoa kuvaamaan. Yhdessa turkulaisen rnaalari- rnestari C. G. Soderstrandin kanssa han perusti Turkuun maamme ensirnmaisen piirustuskoulun.

Erikoisen ryhman Turussa oleskelleiden ulkornaalaisten joukossa rnuodostivat n. s. k o m e 1 j a n t t a r i t. Alku-

1 A. U. 1838, n:o 4. PINELLO: Sm3 Berattelser, I1 osa. F.f. 18461851, F. 3 HR. 1845-1851.

3 WENNERVIRTA: Suomen taide, s. 283.

80 Ellen Lehtovaara

aikoina ei turkulaisilla ollut suurtakaan valinnan varaa huvituksiinsa nahden, minka tahden ulkomaalaiset taiturit olivat hyvinkin tervetulleita, eivatka he myohempinakaan aikoina merkitystaan menettaneet, vaikka silloin oli jo arvok- kaitakin huvittelutilaisuuksia tarjolla. Varsinkaan markkina- aikoina ei ollut puute ilveilijoista, taideratsastajista, nuoralla- tanssijoista ja voimistelijoista. Elainnayttelyissa saatiin seu- rata jannittavia elainten valisia taisteluja, kosmoraamoissa ihailla kaukaisia maita ja kaupunkeja, vahakabineteissa ja "elavien kuvien akatemioissa" katseltiin ulkomaalaisten mekaanikkojen ihmeellisia esityksia. Olipa komeljanttarien joukossa eras kuuluisuuskin, nim. itavaltalainen Rappo, Euroopan Herkules, joka suurella menestyksella esitti hirvit- tavia ru~mi invo imiaan .~

Usein oleskeli kaupungissa ulkomaalaisia kauppiaita ja teh- tailijoita 1 i i k e a s i o i s s a. Kauppa-asiamiehia ja kirjan- pitajia eli "puukhollareita" liikuskeli isan~tiensa asioilla. Aina silloin talloin jai heista joku kaupunkiin ryhtyen k i r j anp i tb jaksi jollekin turkulaiselle kauppiaalle tai perustaen oman liikkeen tai tehtaan, kuten ruotsalainen N. J. Sundahl, jolla oli Turussa talikynttila- ja ~ a i p p u a t e h d a s . ~

Turkuun siirtyneista ulkomaalaisista yksityishenkiloista ansaitsee eriikoisesti tulla mainituksi Ruotsin entinen valtio- sihteeri Lars Arnell, joka Turun pallon vuonna saapui kau- punlkiin, jouduttuaan kotimaassaan uhkapeliln ja epailyt- tavien liiketoimiensa vuoksi vararikkoon ja menetettyaan sit- ten korkean virkansa. V. 1830 hanet otettiin Suomen ala- maiseksi. ~ a i a n a vuonna hZn sai haltuunsa Hjeltin kirja- kaupan ja ryhtyi Abo Underrattelser-lehden toimittajaksi. Ennen pitkaa han sai erittain keskeisen aseman kaupungissa monipuolisten tietojensa ja etevien diplomaattisten lahjo- jensa perusteella. Suurimman palveluksensa Suomen hyvaksi

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 81

kk i Arnell ollessaan Siuomen Talouss~euran sihteerina. Han antautui tyohonsa innolla ja silla ~koulitulla valtioviisau- della, jonka han kotimaassaan oli hankkinut, onnistui ha- nen kohottaa Suomen Talousseura siita rappiotilasta, johon se oli vajonnut. Hanen toimestaan perustettiin myos Mus- tialan maanviljelysopisto. Talousseuran sihteerina ollessaan nautti Arnell rajatonta luottamusta ja oli tyystin vailla kaik- kea valvontaa. Tasta oli seurauksena, etta kun Arnell pyysi eroa virastaan korkean ilkansa vuoksi ja hanen huostaansa uskottuja rahastoja tarkastettiin, havaittiin niissa vajauksia. Arnellille myonnettiin ero eika Iseura, kiitollisena hanen sille tekemisltaan monista palveluksista, nostanut syytetta hanta vastaan, vaan kattoi vaillingit.

O p e t t a j a t t a r i n a ja o p e t t a j i n a o l i p a l j o n u l k o - maalaisia. "Mamsellit" ja "frookynat" varsinkin olivat koti- opettajattarina suosittuja ja moni heista piti yksityista koulua- kin "parempien ihmisten" 1apsille.l Kielia ja musiikkia muu- kalaiset tavallisimmin turkulaisille opettivat, joko yksityistun- teja antamalla tai opettajina kaupungin kouluissa.

Varsinaisia t u r i s t e j a on vain jokunen tutkimuksen kohteena olevien muukalaisten joukossa, mutta tervehdys- kaynneilla olevia sen sijaan melko runsaasti. Viimeksimai- nittuihin kuuluu sellaisia huomattavia henkiloita kuin esim. kreivitar Anna Horn, vapaaherratar Stjernblad, vapaaherrat Victor ja Carl von Willebrand, maaherra von Torne, kreivi Arvid Horn, hovimarsalkat J. F. Aminoff ja Claes Fleming, monia muita suuruuksia mainitsematta.

Eipa liene kovinlkaan vaikea sanoa, m i k s i m u u k a 1 a i- s e t y l e e n s a t u l i v a t T u r k u u n : tyota, tyota he taalta etsivat. Monella oli tyapaikka tiedossa jo kaupunkiin tullessaan, mutta enemmisto uskalsi Turkuun hyvaan onneen- s a ja taitoonsa luottaen. Kaikille ei luonnollisesti riittanyt

82 Ellen Lehtovaara

tyota, ja niinpa moni joutui heti jatkamaan matkaansa. Eikapa aina saatavissa ollut tyo ollut juuri sita, mihin asian- omainen oli perehtynyt, mutta joustavasti muukalaiset mu- kautuivat toisiinkin ammatteihin. Niinpa tavataan esim. kir- janpitajia nayttelijoina, myllareina tai posetiivinsoittajina, luutnantti vaihtaa miekkansa hanhensulkaan, posetiivinsoit- taja esiintyy kemistina, renki tarjoilijana, (linnoitus-) konduk- toori tanssinopttajana, parturi kirurgina, eikapa suutarikaan nay pysyvan kstissaan, vaan ryhtyy 1asisepaksi.l

Saattoipa joku muukalainen saapua kaupunkiin vallan muussakin kuin ansio- tai vierailutarkoituksessa: han tuli opiskelemaan meri- tai kauppakou~luun, hanella oli hoidet- tavanaan jokin oi~keus- tai perintoasia tai han 4uli hoidet- tavaksi kuuluisaan Kupittaan vesiparantolaan. Valiin joutui muulkalainen vasten tahtoaan oleskelemaan Turussa, esim. odotellessaan laivakulun alkamista, potiessaan matkarahojen puutetta tai ollessaan haaksirikon vuoksi pakotettu etsimaan turvaa k a u p ~ n g i s t a . ~

Tavallisesti siirtyivat naiset kaupunkiin, mikali he eivat olleet "itsenaisia" naisia, miestensa mukana tai heidan kut- suminaan. Mutta moni ulkomaalainen nainen uskalsi vie- raalle maalle mielitiettynsa kutsumana avioliittolupaukseen luottaen, joskin he valitettavasti usein pettyivat toiveissaan.

Muukalaisia s a a p u i tavallisesti toukokuussa laivakulun alkaessa ja heidan tuloaan kesti sitten aina laivakulun lop- puun, loka-marraskuuhun saakka. Varsinaiset kesakuukaudet olivat luonnollisesti vilkkaimmat. Talvisaikaan saapui vain joku yksinainen muukalainen kaupunkiin, mikali ei teatteri- kiertue ollut liikkeella.

Kysymykseen, m i n k 2 i k a i s i a Turussa oleskelleet muukalaiset yleensa olivat, on vaikea antaa tarkkaa vas-

1 K.I.: J. Hoffman, P. J. Falck, A. V. Bodecker, Nils Bolin, G. V. Bladin, N. Rondell, C. F. Stockman, J. G. Fischer, N. P. Westling.

K.1.: Edvard Hernmark, H. Marcher, Th. Bumiller, C. V. Oerbeck, L. E. Krefft, Th. Henricssen.

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 83

tausta, silla ikamerkinnat alkavat vasta v:sta 1847, eika niita silloinkaan ole kaikista tulijoista. Saatavissa olleiden tieto- jen perusteella oli tulijain keski-ilka siina 28 vuoden paik- keilla. Vanhin ulkomaalainen lienee ollut 73-vuotias ja nuo- rin omalla passilla matkustanut muukalainen 2 vuotias.

Ulkomaalaisen kukkarosta ja hanen yhteiskunnallisesta asemastaan riippui, minne han kaupunkiin saavuttuaan a s e t t u i a s u m a a n. Varakkaat majoittuivat Seurahuonee- seen, mikali he eivat asuneet sukulaistensa tai tuttaviensa luona. "Parempi vaki" ja varsinkin taiteilijat suosivat yksi- tyisia majapaikkoja, jollaisia sivistyneet leskirouvat pitivat. Kisallit ja oppipojat saivat tyyssijan mestariensa luona. Monen muukalaisen, jonka kukkaro oli kovin kevyt, taytyi turvautua n.s. matkatupiin, joita etenkin leskivaimot pitivat ja joissa sai katon paansa paalle halvasta maksusta, joskin useimmiten mita suurimpaan ahtauteen sullottuna. Varoissaan olevat ulkomaalaiset, jobka asuivat kaupungissa vuosikausia, kuten esim. Barker, Cowie, Ekman ja Rettig hankkivat itsel- leen oman talon.

L o p p u h u o m a u t u ~ k s i a ~ l k ~ o m a a l a i s t e n

o l e s k e l u s t a T u r u s s a .

Tutkielmamme kasitteleman ajan alussa oli ulkomaalaisten "siirtokunta" Turussa pieni, vain 2 9 henkea kasittava. Mutta kun paastiin 1840-luvulle, jolloin Turku oli jo tyystin toipunut v:n 1827 vaurioista, jolloin kauppa ja teollisuus alkoivat ku- koistaa ja jolloin elama Auran vanhassa kaupungissa alkoi sykkia elinvoimaisesti, alkaa ulkomaalaisten kaupunkiin tuloa osoittava kayra taulukossa n:o 5 (s. 71) rohkeasti nousta. Ihmeita eivat muukalaiset koskaan saaneet aikaan Turun asu- kasluvussa, silla koko nyt puheena olevana aikana heidan saa- vuttamansa korkein maara oli 413 henkea eIi ainoastaan 3 % kaupungin silloisesta asukasluvusta.

84 Ellerz Lehtovaara

Turkuun saapui muukalaisia miltei kaikista Euroopan maista.l Eniten heita tuli Ruotsista, vanhasta emamaastamme, mika onkin vallan luonnollista, silla olihan Suomi monet vuosisadat muodostanut Ruotsin kanssa yhteisen valtakunnan. Siirtyminen tanne ei nain ollen merkinnyt ruotsalaisille niin suurta mu~utosta kuin muille ul~komaalaisille; kieli ei tahnyt vai keuiksia.

Luonnollisestikaan eivat liikkeellelahtijat olleet parhaimpia aineksia, jotka olisivat varman toimeentulonsa heittaen siirty- neet vieraalle maalle tuntemattomia kohtaloita kohden. TaIIa ei suinkaan tahdota vaittaa, etta vieraitten maitten huonoim- matkaan ainekset olisivat Turkuun kulkunsa suunnanneet, silla todistaahan taalta poislahetettyjen muukalaisten vahainen lukumaara melko hyvaa ulkomaalaisten siveellisesta lujuu- desta. Turkuun tulijat olivat yleensa nuorenpuoleista, tyon- haussa liikuskelevaa vakea. Monen heista oli ilmeisesti ollut pakko Iahtea etsimaan toimeentuloaan kotikontunsa ulko- puolelta, paremmilta tyomailta, moni taas oli Iahtenyt liik- keelle rinnassaan kytevan levottomuuden ja uusien olojen kai- puun pakottamana.

Muukalaisia tavataan kaupungissa kaikkialla: kasityo- pajoissa, tehtaissa, kauppaliikkeissa, kouluissa ja yksityis- perheissa. He olivat teatteri-, taide- ja musiikkielaman joh- dossa, he pitivat huolta seka ylemman etta alemman kansan- kerroksen taidenautintojen ja huvitusten tyydyttamisesta. Tuskin mikaan ammatti, mi'kaan ala oli heille vieras. Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ei naiden Turussa oleskelleiden ulkomaalaisten joukossa tavata mitaan suuria yksiloita, lois- tavia kykyja tai neroja, jotka olisivat saattaneet kanssaihmi- sensa varjoon. Ylimalkaan he olivat vain "tavallisia" ihmisia, jotka elivat omaa elamaansa ja joiden korkeimpana paamaa- rana oli toimeentulon hankkiminen. Kieltamatta noilla muu- kalaisilla ja heidan oleskelullaan oli suuri merkitys Turulle ja turkulaisille. Nuo alituiseen Turun lapi virtaavat ammatti-

1 Vrt. taulukkoa n:o 6, s. 72.

Turun asujamistoon kuuluneet ulkomaalaiset vv. 1827-1853 85 - -

laisjoukot eivat voineet olla vaikuttamatta meikalaisiin am- mattilaisiin. Muistettava on vain ne monet ulkomaalaiset, jotka mestarioikeudet saatuaan jatkoivat vaikutustaan uuden ammattilaispolven kasvattajina ja opettajina, ja ne monet kukoistavat tehtaat - Rettigin, Barkerin, Krogerin ja Ericsson & Cowien - jotka ulkomaalaisten aloitteesta ja yritteliaisyydesta nousivat Turkuun, ymmartaakseen helposti, kuinka huomattava ja moninainen vaikutus ulkomaalaisten oleskelulla oli meikalaisiin, viela jonkin verran kehittymatto- miin oloihin. Ulkomaalaisten ammattimiesten taitoa ja apua tarvittiin kipeasti aikana, jolloin teollisuuden vallankumouk- sen hyokyaalto huuhteli meidankin maamme rantoja.

L A H T E E T :

A. Painamattomat: Turun poliisikamarin arkistosta (sailytetaan Turun maakunta-

arkistossa) : Anmalde Utlandske Resande, ajalta 21/9 1827-1853. Police Kammarens i Abo Pass Qvittence Bok, ajalta 21/9 1827-

1842 ja vuodelta 1848. Forteckning ofver Utlandningar i Abo Stad, ajalta 1831-1853.

(Lyhennetty: F. 6. U.) Turun ja Porin laanin laaninhallituksen arkistosta (sailytetaan Tu-

run maakunta-arkistossa) : Luetteloja maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosilta 1827-

1830 ja 1833-1853. Manttaalikirjat vuosilta 1827-1853.

Turun maistraatin arkistosta: Fabriksforteckningar, vuosilta 1842-1844 ja 18461852 . (Ly-

hennetty : F.f.) Forteckning d de Hall Ratten i Abo Stad underlydande Fabriker

och Inrattningar, jemte uppgift B dessas tillstand med utgin- gen af fir 1845-1851. (Lyhennetty: F. d HR.)

Forteckning fi de Hall och Manufaktur Ratten i Abo Stad under- lydande Fabriker och Inrattningar, jemte uppgift d dessas till- stand med utgsngen af i r 1852-1853. (Lyhennetty: F. 2 HoMR.)

Uppgift fi de Hall och Manufaktur Ratten i Abo Stad under- lydande Manufakturister och ofriga ldkare samt deras arbe- tare och arbetstillverkningen for br 1845-1853. (Lyhennetty: U. B HoMR.)

Uppgift d de under Skr i Embeten i Abo Stad horande Mastare och Mastare Enkor samt deras Gesaller och Larlingar afven- som arbets tillverkningarnes belopp for 3r 1845, 1848--1853. (Lyhennetty: U. 3 S. E.)

86 Ellen Lehtovaara

U'ppgift A Slagtare, Conditorer, Sniirrnakare, Skorstensfejare, Bryggare och Tradgards Mastare i Abo Stad sarnt deras Arbe- tare och Arbetstillverkning for Ar 184C1853. (Lyhennetty: U. a s. OW.)

B. Painetut:

CARPELAN, TOR: Finsk Biografisk Handbok, Helsinki 1903. - - Abo Donatorer, Helsinki 1910.

CYGNAE~S, GUSTAF: K. Suornen Talousseura 1797-1897, Turku 1897.

DAHLSTROM, SVANTE: Abo brand 1827, Turku 1929. Kansallinen Elamakerrasto: I osa, Porvoo 1927. KOVERO, MARTTI: Suornen kotirnarkkinateollisuus, Helsinki 1928. LINDBERG, ERNST: I Abo pa 1800-talet, Turku 1921. Orna rnaa, I11 ja V osa, Porvoo 1922 ja 1924. PINE[-LO, N. H.: SrnA Berlttelser och Tidsbilder, I-V, Turku 1866,

1868, 1874, 1875, 1878. - - Puffens Kalender 1869 ja 1870, Turku 1868 ja 1869.

~ i e t o s a k k i r j a , 1X osa, Helsinki 1917. WENNERVIRTA, L.: Suornen taide, Helsinki 1927. VOIONMAA, VAINO: Tarnpereen historia, I[ osa, Tarnpere 1929. Abo Underrattelser, 1833-1853. (Lyhennetty: A. U.)

Korttiluettelo = K.I.