1Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisu

Marraskuu 2000

Osallistu arvontaan s. 9

Tutkimusaineistojenavoimuus onydinkysymys

www.fsd.uta.fi

2

TietoarkistoYhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisu

ISSN 1457-7682

Päätoimittaja: Maria ForsmanToimituskunta: Katri Aarnio

Sami BorgMari Kleemola

Julkaisija: FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoKäyntiosoite: Åkerlundinkatu 2 A 5.krs, Tampere

Puhelin (03) 2158 519 • Fax (03) 2158 520Postiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

33014 Tampereen yliopistoSähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi

tai fsd@uta.fiKotisivu: http://www.fsd.uta.fi/

Tiedotuslehtemme verkossa on neljästi vuodessa ilmestyväFSDneWWWs: http://www.fsd.uta.fi/fsdnewwws/uusin/

Ulkoasu: Mikko Reinikka / Albert Hall Finland Oy LtdPainopaikka: Kirjapaino Öhrling Ky, Tampere

SisältöPääkirjoitus: Tutkimusaineistojen avoimuus on ydinkysymys ......... 3Ledare: Tillgänglighet av forskningsmaterial är en nyckelfråga ........ 4Tietoarkistonäkemystä jo yli 20 vuoden ajalta ................................... 5Aineiston luovutus ei ole monimutkaista ........................................... 7Käyttäjä kehuu arkiston palvelua ....................................................... 8Osallistu FSD-arvontaan .................................................................... 9ESS: EU-maihin uusi yhteiskuntatieteellinen

tiedonkeruuinstrumentti? ................................................................. 10Suomesta ISSP:n jäsen .................................................................... 10LIMBER kieltenvälistä tiedonhakua tukemaan................................11HASSET myös suomeksi .................................................................11NESSTAR: Tehokas väline tutkimusaineistojen seulontaan ........... 12Tieteenteko verkkoon ...................................................................... 15Laadullisen aineiston jäljillä ............................................................ 16CES2000 kokosi tietoarkistoasiantuntijoita Tampereelle ................ 21Tietoarkisto yhteistyössä tieteellisten kirjastojen kanssa ................ 22FSD auttoi Ann Arboriin ................................................................. 23Menetelmäopetuksen tueksi verkkotietovaranto ............................. 25Yhteiskuntatieteille alakohtaisia verkkotietovarantoja .................... 26Aineistoluettelo ............................................................................... 27

3

K uluvan vuoden aikanaFSD Yhteiskuntatieteel-linen tietoarkisto on teh-

nyt yhteensä puolen sataa vierailuamaan yliopistojen yhteiskuntatie-teellisiin tiedekuntiin ja aine-laitoksille. Vierailuilla tietoarkistoon esitellyt toimintaideaansa jatoimintatapojaan tutkijoille. Lisäksilaitoksille jalkautumisella on pyrit-ty rohkaisemaan tutkijoita ja orga-nisaatioita luovuttamaan kerää-miään aineistoja arkistoitavaksi taivain antamaan tutkimusaineisto-jensa kuvaustietoja tietoarkistontietokantoihin.

Noin puolentoista vuoden ko-kemus toimintaidean valtakunnal-lisesta markkinoinnista on osoitta-nut, että FSD:n asialle kyllä löytyyperiaatteellinen hyväksyntä. Ei olekuulunut vastaväitteitä sille, ettätutkimusaineistojen avoimuutta jatieteellisten tulosten kontrolloita-vuutta tulisi lisätä, että olisi hyvälisätä tietämystä tehdystä tutkimuk-sesta kokoamalla tutkimusaineis-toja koskevat tiedot valtakunnal-lisiin rekistereihin, ja että alan tut-kimuksen tietosuojakysymystenhallintaa ja tutkimusaineistojenkäytettävyyttä voitaisiin olennai-sesti parantaa tietoarkiston palve-luilla. Pikemminkin on näkynyt jakuulunut hyväksyvää nyökytystä.— Kyllä, mutta…

Käytännössä tietoarkiston yh-teydenotot eri alojen laitoksiin jatutkijoihin ovat kuitenkin osoitta-neet, että tietoarkisto todellakin toi-mii uudella, suomalaisille tutki-muksentekoperinteille vielä tuikivieraalla alueella. Aineistojen avoi-muutta ja uudiskäyttöä tukevaatoimintakulttuuria ei oikein ole,eikä sitä synny napinpainalluksella.Yksi tutkija ei löydä vanhoja aineis-tojaan ja niihin liittyvää dokumen-taatiota. Toinen taas ei pysty irrot-tamaan aikaa ei-kiireellisille asioil-le työssään. Joku on epätietoinenuudiskäyttäjien motiiveista, kunaineistoa käytetään myöhempiintutkimuksiin. Ja näiden joukossa onvarmasti niitäkin, joita kalvaa epäi-lys aineistoon liittyvien puutteidentai virheiden ilmitulosta.

Kun Suomen kansallista tieto-arkistoa suunniteltiin, useiden vas-taavien ulkomaisten data-arkistojenviesti uuden arkiston suunnitteli-joille oli juuri tämä: aineistonhan-kinta on hyvin työlästä ja ‘socialscience data archive’ -toiminta-idean omaksuminen vie tiedeyhtei-sössä aikaa. Tässä suhteessa Suo-mi ei siis ole toistaiseksi ollut poik-keus säännöstä. FSD:n aineisto-tietovaranto sisältää jo nyt pitkälletoista sataa tutkimusaineistoa. Eri-tyisesti yliopistollisista tutkimus-hankkeista on kuitenkin tähän men-

Tutkimusaineistojenavoimuus on ydinkysymys

nessä kertynyt varsin harvakseendatoja ja tutkimusaineistojen ku-vaustietoja.

Tämän lehden tavoitteena onedelleen herätellä yhteiskunta-tieteilijöitä huomaamaan alansaelektronisten tutkimusaineistojen jatietolähteiden merkitys. Tutkimus-aineistojen arkistointi ja aineistojakoskevien keskitettyjen tietopalve-luiden järjestäminen edesauttaaolemassa olevien aineistojen mah-dollisimman tehokasta käyttöä.Kansantaloudellisesti ja tutkimus-eettisesti järkevää on myös päällek-käisen ja turhan tiedonkeruun vält-täminen.

Toivottavasti lehtemme saamonen myös pohtimaan laajemminkehittyvien Internet-palveluidenhyödyntämistä yhteiskuntatieteel-lisessä tutkimuksessa ja opetukses-sa. Tietoarkisto on perustettu tuke-maan yhteiskuntatieteitä alan valta-kunnallisena palveluresurssina, jasen tehokas toiminta edellyttää laa-ja-alaista yhteistyötä tiedeyhteisönkanssa. On yhteydenpidon aika.

Tampereella lokakuussa 2000

Sami BorgFSD:n johtaja

Pääkirjoitus

4

I år har FSD besökt ungefär 50olika samhällsvetenskapligafakulteter vid landets uni-

versitet. Under dessa visiter harFSD presenterat sin verksamhets-idé och arbetssättet för forskare. Ettsyfte med visiter i olika departe-ment och fakulteter har varit attuppmuntra forskare och organisa-tioner att deponera material iarkivet eller åtminstone lämnabeskrivningsinformation om dem iarkivets databas.

Erfarenheter av ungefär ett ochett halvt års landsomfattande mark-nadsföring av arkivets verksam-hetsprinciper har visat att det finnsett principiellt godkännande förFSDs strävanden. Ingenstans harman motsatt sig tanken att till-gänglighet och kontrollmöjlig-heter av vetenskapliga forsknings-resultat borde ökas och att det vorebra att främja kunskaper i framlagdforskning och att man kundeväsentligt förbättra kontrollen avdataskyddsfrågorna och forsk-ningsmaterialets användbarhetmed hjälp av dataarkivets tjänster.Snarare har dessa tankar hälsatsmed idel lov och hyllning. — Ja,men…

I praktiken har FSDs kontaktermed forskare och departement iolika fält dock visat att dataarkivetverkligen fungerar på ett nytt

område som än så länge är heltfrämmande för den finska forsk-ningstraditionen. Egentligen finnsdet inte en verksamhetskultur somskulle stödja tillgänglighet avforskningsmaterial och dess ny-användning, och man kan inte trollafram en sådan bara genom atttrycka på en knapp.

En forskare kan kanske intehitta sitt gamla material eller dessbilagor. En annan för sin del har intetid för mindre brådskande saker isitt arbete. Den tredje kanske hysermisstankar om återanvändarnasmotiv när de utnyttjar hans ellerhennes material. Naturligtvis kandet finnas också sådana som störsav tanken att eventuella fel ochbrister uppdagas när materialetåtertas i bruk.

När det finska dataarkivetplanerades, var budskapet frånlikadana utländska arkiv till pla-nerarna att anskaffning av materialär mycket mödosam och att det tartid att sälja verksamhetsidén för ettsamhällsvetenskapligt dataarkiv tilldet vetenskapliga samfundet. Idetta hänseende har Finland intevarit ett undantag.

Även om FSD redan nu har välöver hundra forskningsmaterial,har takten för inkommande infor-mation och beskrivningar avforskningsmaterial varit relativt

trög, särskilt när det gäller forsk-ningsprojekt inom universiteten.

Syftet med denna publikationär att ytterligare uppmuntra fors-kare i samhällsvetenskap att läggamärke till vikten av informations-källor och elektroniska forsk-ningsmaterial i deras fält. Arkiv-ering av forskningsmaterial och encentraliserad organisering av in-formationstjänster hjälper att ef-fektivisera användning av detmaterial som finns till hands. Ocksåmed hänsyn till nationalekonomioch forskningsetik är det förnuftigtatt undvika onödigt dubbelsam-lande av information. Att undgå justdet här är ett av dataarkivets ope-rationella mål.

Förhoppningsvis får dennapublikation många att allvarligttänka på användning av utveckl-ande Internet-tjänster i samhälls-vetenskaplig forskning och under-visning. Dataarkivet har grundatsför att stödja samhällsvetenskapsom en riksomfattande forsknings-resurs, och dess effektiv verk-samhet förutsätter ett omfattandesamarbete med det vetenskapligasamfundet. Det är dags att hållakontakt.

Sami BorgFöreståndare, FSD

Tillgänglighet avforskningsmaterial ären nyckelfråga

Ledare

5

T urun yliopiston sosiologi-an professori Seppo Pön-tinen tuntee tietoarkiston

toiminnan paremmin kuin hyvin.Mies on seurannut arkiston perus-tamisen ympärillä käytyä keskus-telua jo 70-luvulta lähtien ja olivääntämässä kättä Tampereen yli-opiston kanssa arkiston sijoituspai-kasta. Kun arkisto lopulta lähes 25vuoden odottelun jälkeen saatiinSuomeen, Turku hävisi kilpailun.Kun ollaan rakentamassa yhteistähyvää, ei katkeruudelle kuitenkaanole sijaa.

Pöntinen toimii FSD:n neu-vottelukunnan puheenjohtajana.Neuvottelukunta on tietoarkistontoimintaa seuraava elin, jonka tar-koituksena on valvoa, että arkistototeuttaa sille määrättyä kansallis-ta tehtävää eikä ryhdy leikkimääntamperelaisten keskinäistä hiekka-laatikkoleikkiä.

— Neuvottelukunnassa onedustajia eri yliopistoista ja tieteen-aloilta sekä arkistolaitoksesta, Pön-tinen kuvailee.

— Sen päätösvalta on suhteel-lisen vähäinen. Neuvottelukunta onyksi taso, jolla yhteydenpito arkis-ton ja yhteiskunnan eri instanssienvälillä tapahtuu. Neuvottelukunnankautta tietoarkisto välittää tietoamuille ja ulkomaailman toiveet tu-levat sen kautta arkiston tietoon.

Pöntinen on hyvillään siitä,että yhteiskuntatieteellinen tieto-arkisto on saatu Suomeen. Pöntinennäkee tärkeäksi sen, että arkiston

ansiosta pitkittäistutkimusten teke-minen helpottuu.

— Jos halutaan tutkimukselleajallista ulottuvuutta, yksi keino onuusintatutkimus eli toistetaan sel-laisia tutkimuksia, jotka on tehtyjoskus aiemmin.

Toinen Pöntisen mielestä tär-keä seikka on se, että vanhataineistot säilytetään käyttökelpoi-sessa muodossa. Muuten jäädäänpelkästään niistä kirjoitettujen ar-tikkelien ja tutkimusten armoille.

— Silloin kun aineisto onbinäärimuodossa, siitä voidaan teh-dä uusia luokituksia. Uutta tietoa eitule tyhjästä, mutta joku tieto voi-daan luokitella eri tavalla uuttakäyttötarkoitusta varten

— Säilöntätehtävä ei tunnuhajautetusti meillä onnistuvan. Pe-riaatteessa aineistojen säilyttämi-seen on ohjeet, mutta kaikilla lai-toksilla tiedetään, että aineistojahäviää ja tuhoutuu.

Tietoarkistonäkemystäjo yli 20 vuoden ajalta

Seppo Pöntinenseisoo vahvastitietoarkisto-toiminnan takana.

Matleena Oksman

☞

6

Pöntinen tietää henkilökohtai-sesti, mistä puhuu. Hänen vastuul-laan oli Pohjoismaisen hyvinvointi-tutkimuksen aineiston säilyttämi-nen 70-luvulla. Se onnistuikin hy-vin lähes kymmenen vuoden ajan,kunnes yhtenä kesänä nauhojenuusiminen unohtui ja aineisto tu-houtui. Onneksi se oli luovutettumyös Tanskan tietoarkistoon, jostaaineisto löytyi turvassa ja hyväkun-toisena. Vuosi sitten aineisto luo-vutettiin Tanskassa Suomen omantietoarkiston hoteisiin. Pöntisenmukaan sama kohtalo on kohdan-nut SAK:n ensimmäistä suurtajäsentutkimusta ja ties kuinka mon-ta muuta aineistoa.

Tutkijoiltakaivattaisiin

hiukan enemmänvaivaa

Tietoarkisto on toiminut Suomes-sa vasta vajaat kaksi vuotta. Vaik-ka suurimmat käynnistämiskivuton jo voitettu, Pöntisen mielestäongelmiakin on vielä.

— Luulen, että suurin ongel-ma on se, että yliopistotutkijat ei-vät luovuta aineistojaan tieto-arkistolle. Siihen on olemassa mo-nia syitä: luullaan, että menetetäänjotain tai luullaan, että vielä käyte-tään aineistoa, vaikka se on ollutviisi vuotta käyttämättä.

— Toinen syy on se, että ai-neiston luovuttaminen edellyttääjoitain toimenpiteitä. Jos aineistoon tiedostona ja koodikirja sottuisinmerkinnöin täytetty lomake, se eisellaisenaan ole käyttökelpoinen,

vaan sitä täytyy työstää johonkinmuotoon.

Pöntisen mielestä tutkijoillasaattaa olla myös periaatteellisianäkemyksiä.

— Ei uskota, että tietoarkisto-tasoisen dokumentaation pohjaltaaineistoa osattaisiin oikein käyttää.On näytteitä, jotka eivät välttämät-tä ole edustavia ja sen tietää vainse, joka aineiston on kerännyt. Jaon koodauksia, joita ei pysty kir-joittamaan auki niin, että sentekemätön pystyisi sen ymmärtä-mään.

Pöntisen mukaan uusien ai-neistojen saaminen tietoarkistoonvaatisi tutkijoilta vain hiukanenemmän vaivaa.

— Se on jollain tasolla myösasennekysymys, Pöntinen uskoo.

Hänen mielestään rahoituksenehdoksi voisi laittaa sen, että aineis-to jossain vaiheessa projektin päät-tymisen jälkeen luovutettaisiinarkistolle.

Aineistojen säilyttämisen li-säksi Pöntisen mielestä tietoarkis-tolla on tärkeä rooli myös yliopis-tojen menetelmäopinnoissa. Arkis-to voisi työstää aineistoja opetus-käyttöön.

— Me joudumme käyttämäänhyvin erilaisia aineistoja mene-telmäopinnoissa. Ne vanhenevateivätkä ole välttämättä optimaali-sia. Tietoarkisto voisi työstää jon-kun aineiston sellaiseen muotoon,että siihen voitaisiin linkatamenetelmäviitteitä ja analyysi-viitteitä eli tehdä siitä hypertie-dostomuotoinen juttu. Se palvelisimeitä paremmin.

Haluatko luovuttaa aineistosi tieto-

arkistoon? Tai haluatko että tietoaineistostasi on muiden tutkijoiden

ulottuvilla? Ilmoita aineistostasi tieto-

arkistoon kotisivultamme aukeavallalomakkeella

http://www.fsd.uta.fi/ilmoita.html

Otamme sinuun yhteyttä!

Ilmoita aineistostasi

Tiesitköettä…Jos haluat luovuttaa aineistoasi tietoarkistolle,

voit asettaa ehtoja arkistoinnille ja uudiskäytölle.

Voit seurata aineiston käyttöä ja päättää, halu-atko antaa sen vapaasti muiden tutkijoiden käyt-

töön vai haluatko aineiston luovuttamisen lu-

vanvaraiseksi.Voit antaa aineistosi kuvailutiedot tieto-

kantaamme. Näin myös muut tutkijat tietävät

sinulla olevasta aineistosta.

Tilaa esittelyTulemme mielellämme kertomaan

laitoksellenne toiminnastamme. Ota yhteyttä:

maria. forsman@uta.fi tai fsd@uta.fi

7

T ampereen yliopiston so-siologian laitoksen tutkijaPekka Syrjälä on yksi niis-

tä tärkeistä ihmisistä, jotka tekevättietoarkiston toiminnan mahdolli-seksi. Syrjälä on luovuttanut arkis-tolle aineistoja tutkimusprojek-teista, joissa on ollut mukana.

Syrjälä on luovuttanut tieto-arkistolle kaksi aineistoa. Toinen onSuomi 94-kysely, jonka perusjouk-kona oli 18-65 -vuotiaat suomen-kieliset suomalaiset. Tutkimuksenaiheena oli ammatillisen rakenteenja sosiaalisen aseman muutos. Toi-nen Syrjälän luovuttama aineisto onBaltian maat kattava haastattelu-aineisto, johon on tutkimusta var-ten haastateltu noin 1500 työikäistähenkilöä kustakin kolmesta maas-ta. Tutkimus käsitteli yhteiskunnal-lista muutosta Baltiassa ja Pohjois-maissa. Kummankin tutkimuspro-jektin johtajana toimi professoriRaimo Blom.

Syrjälän tehtäviin ko. projek-teissa kuului aineiston keruunorganisointi ja aineiston käsittely.Syrjälä tuntee siis aineistot hyvin.Hän kertookin, että itse luovutus-prosessi oli varsin yksinkertainentoimenpide.

— Sinänsä luovutus on hyvinhelppoa nykyisillä välineillä, kunaineiston voi lähettää vaikka säh-köpostilla, Syrjälä kertoo.

Syrjälä sanoo, että aikaa vie-vintä oli aineistojen luovuttamiseenliittyvien lomakkeiden täyttö.

— Jokainen luovuttaja täyttääaineistosta kuvauslomakkeen, jos-sa mainitaan mm. tutkimuksen aihesekä se, missä julkaisuissa aineis-ton tietoja on käytetty. Esimerkik-si Baltia-aineistoa on käytettyuseissa maissa ja siitä on tehty ai-nakin yksi väitöskirja, useita mui-ta opinnäytteitä ja monia artikke-leita. Muiden työkiireiden ohessatällaisten tietojen etsiminen tahtoo

jäädä listan viimeiseksi, Syrjälämyöntää.

Syrjälä toivoo, että tutkijat jat-kossa innostuisivat enemmän luo-vuttamaan aineistojaan tietoarkis-tolle.

— Itse pidän hyvänä sitä, ettäaineistoja hyödynnetään myöhem-minkin, sehän mahdollistaa mm.pitkittäistutkimuksen. En keksimiksei aineistoa voisi luovuttaa tut-kimusprojektin päätyttyä.

Syrjälän mielestä aineistonluovuttaminen tietoarkistoon pal-velee paitsi arkistoa ja muita tutki-joita, myös luovuttavaa tutkijaa it-seään. Arkistoa voi nimittäin pitäämyös varmuuskopion säilytys-paikkana.

— Varsinkin isojen aineistojenkohdalla helpottaa, jos tietäisi, ettäyksi kopio on asiantuntevasti tal-lennettu. Jos vaikka sattuu jokukatastrofi.

Aineiston luovutus eiole monimutkaista

Pekka Syrjälä toivoo,että tutkijat innostui-sivat entistä enem-män luovuttamaanaineistojaanarkistolle.

Matleena Oksman

8

Toimintansa aikana FSD onehtinyt jo palvella myösaineistoja tarvitsevia. Yksi

aineiston uudiskäyttäjistä onVilliina Hellstén, joka työskenteleetutkijana Helsingin yliopiston val-tio-opin laitoksella. Tällä hetkelläHellstén on mukana EU-projektis-sa, joka päättyy vuoden vaihtees-sa. Projektin tiimoilta julkaista-vassa kirjassa on artikkeleita, jois-sa on käytetty FSD:ltä saatujaaineistoja, muun muassa kunta-ai-neistoa, joka ulottuu aina 50-luvulleasti.

— Olemme laitoksellakin ke-ränneet aineistoa pitkään ja täyden-täneet sitä, mutta viime eduskun-ta- ja eurovaaleja koskien saimmeaineiston tietoarkistolta, Hellsténkertoo.

— Saimme hirmuisen määränhyviä taustamuuttujia.

Hellstén on saanut tietoarkistoltaaineistoja paitsi omiin tutkimus-projekteihinsa, myös laitoksensagraduntekijöille. Nämä ovat hyö-dyntäneet lähinnä kunta-aineistojaja Eurobarometreja. JälkimmäisiäHellstén on käyttänyt myös omis-sa artikkeleissaan sekä vetämilläänkvantitatiivisten tutkimusmene-telmien kurssilla. Kaiken kaikkiaanHellstén sanoo käyttäneensä tieto-arkiston palveluja melko paljon.

Aloite tulikollegalta

Ensimmäisen kerran Hellstén saitietää arkistosta kollegansa kautta.

— Tarvitsin johonkin omaantutkimukseeni jotain aineistoa jasiinä vaiheessa yksi metodikurssinopettajista ohjasi minut tietoarkis-toon, Hellstén muistelee.

Hän kävi tutustumassa FSD:nkotisivuihin, otti yhteyttä ArjaTuuliniemeen ja sai tarvitsemansaaineiston. Tuuliniemen kanssaHellstén on asioinut myös jatkos-sa, lähinnä sähköpostin välityksel-lä, ja hän kehuu saamaansa palve-lua.

— Kaikki on toiminut ainaerinomaisen hyvin. En osannut hetisanoa mitä aineistoa tarvitsin, muttakerroin minkä tyyppisiä muuttujiahalusin. Arja kävi aineistot läpi jakatsoi mistä ne muuttujat löytyi jasen perusteella lähetti minulle ai-neiston.

— Palvelu on ollut aina ripe-ää ja avuliasta.

Kun Hellstén ensimmäisenkerran kuuli tietoarkistosta, hän eiollut varauksetta innoissaan.

— Ajattelin, että voi ei, me-neepä monimutkaiseksi, hän tun-nustaa. — Että pitääkö tässä nyt

Käyttäjäkehuu arkistonpalvelua

— Tietoarkisto on tutkijalle äärimmäisentärkeä, Villiina Hellstén toteaa.

Matleena Oksman

9

On käynyt niinkin, että tutkijaei olekaan saanut haluamaansa ai-neistoa arkistosta. Viime talvenaHellstén yritti saada käsiinsä Nuo-risoasiain keskuksen Nuorisobaro-metria, jota hän mielellään käyttäisimetodiopinnoissa.

— Totuus on, että opiskelijateivät pidä kvantitatiivisista tutki-musmenetelmistä, ne koetaan vai-keiksi. Lisäksi Eurobarometri onaineistona vähän tylsä, siitä saavain tietynlaisia tutkimusasetelmia.

Hellstén haluaisikin käyttääNuorisobarometria siksi, että siinäkäsitellään lähempänä opiskelijoi-ta olevia asioita.

Nuorisobarometri on kuiten-kin Tilastokeskuksen tekemä jaHellsténin käsityksen mukaan senomaisuutta. Hän luottaa kuitenkinsiihen, että tietoarkisto hankkii ai-neiston itselleen.

— Siinäkin mielessä tällainentietoarkiston tyyppinen taho onhyvä, että voi hyvin kuvitella, ettäjollekin sellaiselle Tilastokeskusvoisi luovuttaa tekemiään aineis-toja, Hellstén sanoo.

lähteä johonkin arkistoon, kun oli-sin tarvinnut sen aineiston nyt jaheti. Mutta arkisto kyllä toimiimelko lailla nyt ja heti -periaatteel-la.

Hellsténillä on kokemustamyös Saksan tietoarkistosta, jostahän ensin koitti saada Eurobaro-metri-aineistoa käsiinsä. Hellsténinmukaan hänet ohjattiin aina vainsähköpostitse eteenpäin uusille ih-misille.

— Se tosiaan meni monimut-kaiseksi ja hankalaksi enkä sittenlopulta sieltä mitään saanutkaan.

Hellsténin mielestä tietoarkis-to on tutkijalle, jos ei ihan korvaa-maton, niin ainakin äärimmäisentärkeä.

— Yksittäinen ihminen ei voiruveta keräämään kvantitatiivistaaineistoa, koska kustannukset ovatuseita kymmeniä tuhansia markko-ja. Rahoittajana toimii aina jokusuurempi taho. Ilman jotakin tieto-arkiston tapaista tahoa aineistoihinolisi mahdotonta päästä käsiksi.Kun keruulaitokset luovuttavataineistoja arkistolle, kuka tahansatutkija voi niitä käyttää.

OSALLISTU

FSD-ARVONTAAN

JA VOITA

LAHJAKORTTI

KIRJAKAUPPAAN!

FSD:n nettisivuilta löydät lomakkeen, jossa tiedustellaanhalukkuuttasi ilmoittautua tietoarkiston sähköpostilistalle. Li-

säksi lomakkeessa kysytään, onko sinulla tai organisaatiollasi

tutkimusaineistoja, joita FSD voisi mahdollisesti kuvatatietokantoihinsa.

Kaikkien nettilomakkeeseen 15.12.2000 mennessä vastannei-den kesken arvomme 1000, 500 ja 300 markan arvoiset Aka-teemisen kirjakaupan lahjakortit. Voittajille ilmoitetaan hen-

kilökohtaisesti.Kukin vastaaja voi osallistua arvontaan vain yhdellä

vastauksella. Vastaajan tulee olla Suomessa akateemista yh-

teiskuntatieteellistä tutkimusta tekevä tai tehnyt henkilö, tai täl-laista tutkimusta tekevän organisaation henkilökunnan jäsen.

Tarkemmat tiedot arvonnasta, ohjeet aineistoilmoituksista jasähköpostilistalle liittymisestä osoitteessa:

http://www.fsd.uta.fi/FSDlista.html

10

Lähiaikojentutkimusteemojaympäristö, sosiaali-nen epätasa-arvosekä sosiaalisetverkostot

Suomi on liittynyt kuluvanvuoden keväällä jäseneksi

kansainväliseen ISSP-ohjelmaan(International Social Survey Pro-gramme). ISSP on koonnut jo1980-luvun puolivälistä saakkavertailukelpoisin kyselyin tieto-ja eri maanosien maiden kansa-laisten toiminnasta ja yhteiskun-nallisista mielipiteistä. Seuranta-tutkimustiedon lisäksi ISSP-aineistot tarjoavat poikkileik-kaustietoa ajankohtaisista jateemoiltaan vaihtuvista yhteis-kunnallisista ilmiöistä. Hank-keella on Internetissä yksityis-kohtaiset ja havainnolliset koti-sivut, joilla selvitetään ISSP:ntaustaa, organisaatiota, tavoittei-ta sekä toimintaa(http://www. issp.org/).

Suomen ISSP-jäsenyys onjärjestetty kolmen organisaationyhteistyönä. FSD:n lisäksi mu-kana ovat Tilastokeskus ja Tam-pereen yliopiston sosiologian jasosiaalipsykologian laitos. Yh-teistyötahot ovat vastuussa rahoi-tuksen hankkimisesta vuosittainkerättävälle aineistolle ja aineis-toa analysoivien tutkijaryhmienkokoamisesta. FSD pyrkii osal-taan edistämään ISSP-aineisto-jen aktiivista käyttöä tieteellises-sä tutkimuksessa ja opetuksessa.

Ensimmäisen kerran Suo-men kansallinen ISSP-kysely-aineisto kerätään syksyllä 2000,jolloin teemana ovat ympäristö-kysymykset. Tämän jälkeen vuo-den 2001 aikana pyritään ko-koamaan kahden ISSP-vuosi-aineiston yhdistävä data-aineis-to, joka sisältäisi kysymyksiäsekä sosiaalisesta epätasa-arvos-ta (ISSP:n teema 1999) että so-siaalisista verkostoista (vuoden2001 teema). Yhteyshenkilöt an-tavat hankkeesta lisätietoja.

SuomestaISSP:njäsen

Yhteystiedot ja -henkilöt:Suomen ISSP-hanke: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/ISSP/TaY / sosiologia: raimo.blom@uta.fi, harri.melin@uta.fiTilastokeskus: eero.tanskanen@stat.fi, veijo.notkola@stat.fiFSD: sami.borg@uta.fi

European Science Foundation(ESF) kaavailee tieteellisesti

korkeatasoista tiedonkeruuta EU-maiden kansalaisten yhteiskunnal-lisesta toiminnasta, arvoista ja asen-teista. Hankkeen nimi on EuropeanSocial Survey (ESS), ja sitä onsuunniteltu ESF:n rahoituksella jomuutaman vuoden ajan kymme-nien alan huippututkijoiden voi-min. Suomesta suunnitteluun onosallistunut professori Leif Nord-berg (ÅA), joka on toiminut jäse-nenä hankkeen johto- ja ekspertti-ryhmissä.

ESS:n sisältöä ja toteuttamis-mallia selvitetään seikkaperäisestiESF:n kotisivulta löytyvässä asia-kirjassa Blueprint for a EuropeanSocial Survey (http://www.esf.org/update/news/ESS99.htm).

Hankkeen rahoitus on määräjakaa EU:n ja osallistujamaidenkesken siten, että EU vastaisi pää-sääntöisesti keskusorganisaation jakoordinoinnin kustannuksista jajäsenmaat rahoittaisivat aineiston-keruun. Useimmat EU-maat, myösSuomi, ovat jo tehneet päätöksenparin ensimmäisen keruukier-roksen rahoittamisesta, mikälikokonaisrahoitus järjestyy. Keskus-toimintoihin liittyvästä EU-rahoi-tuksesta ei kuitenkaan ole vielä teh-ty lopullista päätöstä. Toteutues-saan hankkeen ensimmäinen ai-neistonkeruu tapahtuu aikaisintaanvuonna 2002.

Hankkeen etenemistä voi seu-rata FSD:n ylläpitämällä ESS-si-vulla.

ESS:EU-maihin uusiyhteiskunta-tieteellinentiedonkeruu-instrumentti?

Yhteystiedot:Suomen ESS-hanke: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/ESS/leif.nordberg@abo.fisami.borg@uta.fi

11

Eurooppalaisten tietoarkistojen pii-rissä on alkanut tänä vuonna uusiprojekti, jonka tavoitteena on moni-kielisen tiedonhaun ja -tallennuk-sen välineiden luominen Inter-netiin. LIMBER (Language Inde-pendent Metadata Browsing ofEuropean Resources) on projekti,jossa kehitellään monikielistä käyt-töliittymää eurooppalaisiin tieto-arkistoihin tallennettujen aineisto-jen löytämiseksi. Hankkeen ydin-ryhmässä ovat mukana Saksan,Kreikan, Ranskan, Norjan ja Bri-tannian tietoarkistot.

LIMBER-projektissa kehitel-lään monikielisen tiedonhaun väli-neitä. Tarkoituksena on auttaa tut-kijoita löytämään haluamiaanaineistoja. Datoja on kuvailtu erikielillä eri arkistoihin. Tavoitteenaon se, että tutkijat voisivat tehdätietoarkistojen yhteisestä tieto-kannasta (esim. NESSTAR) hakujavalitsemallaan kielellä. Esimerkiksisuomalainen yhteiskuntatieteilijävoisi hakea tietoa häntä kiinnosta-vasta tutkimusaineistosta omallaäidinkielellään.

Tuloksena hän saisi listanaineistoja, joiden sisältöä on saatet-tu kuvailla tietokantaan ranskaksi,saksaksi, espanjaksi tai vaikkakreikaksi. Aineistot sijaitsevat to-dennäköisesti myös eri maidenarkistoissa. Hän voisi saada niitäkäyttöönsä joko Internetin kauttatai, kuten nytkin, oman maansatietoarkiston välityksellä.

LIMBER-projektin

tavoitteita:

• tutkia ja kehittää yhteiskunta-tieteellisiä tutkimusaineistoja var-ten laadittua metadatamallia jaesitystapaa siten, että olisi mahdol-listaa löytää niitä riippumatta siitä,sijaitsevatko ne samassa vai eritietoarkistoissa;• kehittää monikielistä tesaurustayhteiskuntatieteellisten tutkimus-aineistojen indeksointiin ja hakuun;• kehittää monikielistä tiedonhaku-välinettä, joka toimisi useilla kie-lillä ja käyttäisi monikielistä te-saurusta, joka kääntäisi asiasanojaja sanontoja;• kehittää välineitä, jotka tukisivattietokantojen rakentamista ja yllä-pitoa automaattista indeksointiakäyttäen; sekä• XML -metadatapalvelimen kehit-täminen.

LIMBER kielten-välistä tiedonhakuatukemaan Maria Forsman

Lisätietoja:http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/HASSET/

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistokäynnisti elokuun lopussaHASSET-hankkeen. Sen tarkoituk-sena on laatia suunnitelmat britti-läisen yhteiskuntatieteellisenHASSET-tesauruksen (Humanitiesand Social Sciences ElectronicThesaurus) suomentamisesta ja sii-hen liittyvästä tutkimuksesta.

Kaksikieliselle (suomi-eng-lanti) yhteiskuntatieteelliselle te-saurukselle on tarvetta eurooppa-laisten tietoarkistojen käyttäessäuutta yhteistä aineistotietokanta-sovellusta NESSTARia. Englanninkielen merkitystä kansainvälisessätiedeyhteisössä ja tiedonhaussa li-sää myös se, että se on CESSDAnjäsenten yhteinen työkieli jaInternetin valtakieli. Kaksikielinenyhteiskuntatieteellinen tesaurus onkäyttökelpoinen myös tieteellisis-sä kirjastoissa, virtuaalikirjastoissaja tiedeyhteisöissä laajemminkin.

HASSET-hanke toimii yhteis-työssä mm. EU:n rahoittamanLIMBER-projektin kanssa. LIM-

BER-projektissa on tarkoitus laa-tia HASSETin pohjalta noin 2000termiä käsittävä monikielinen te-saurus. HASSET-hankkeeseen liit-tyen Yhteiskuntatieteellinen tie-toarkisto järjesti lokakuussa infor-mointi- ja yhteistyöseminaarin”Monikieliset tesaurukset — haas-te ja mahdollisuus”, johon osallis-tui lähes kolmekymmentä alan ko-timaista asiantuntijaa.

Tutkimushankkeessa haetaanvastauksia mm. seuraaviin ajan-kohtaisiin ja monialaisiin kysy-myksiin:

Mikä on englantilaisten yh-teiskuntatieteellisten käsitteidenkäännettävyys suomen kieleen jakulttuuriin? Millaiseen ekviva-lenssiin voidaan pyrkiä esim. suh-teessa Yleiseen suomalaiseen asia-sanastoon? Mitä mahdollisuuksiadigitaalisuus tarjoaa monikielisenja monikulttuurisen tesauruksenlaatijalle? Entä miten digitaalinenesitystapa muuttaa sanastotyönluonnetta?

HASSETmyössuomeksi Susanna Keränen

Lisätietoja:http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/LIMBER/

12

Tietoarkistojenyhteistyöprojekti

Yksittäiset tutkijat, tutkimuslaitok-set, valtion organisaatiot ja yrityk-set keräävät nykyään paljon kyse-ly-, rekisteri- ja tilastoaineistoja.Usein laajatkin aineistot kerätäänvain yhteen, tiettyyn tarkoitukseen,jolloin aineistosta saattaa jäädä isoosa täysin analysoimatta. Onkinkansantaloudellisesti järkevää pai-kallistaa ja arkistoida tällaisettutkimusaineistot ja edistää niidenuudiskäyttöä.

Aineistojen arkistoinnin jauudiskäytön tärkeimpiä edellytyk-siä on aineistojen riittävä dokumen-tointi, nk. metadata. Ilman kunnol-lista dokumentointia yhteiskunta-tieteellinenkin data on vain merki-tyksetön kokoelma numeroita. En-simmäisen kerran kansainvälisestätutkimusaineistojen kuvailufor-maatista sovittiin jo 1970-luvulla,mutta eri arkistojen erilaisistakuvailutarpeista, tiedonkäsittely-välineistä ja -tavoista johtuen siitäkehittyi hyvin paljon paikallisia“murteita”, eikä käytännössä voitupuhua yhdenmukaisesta kuvailusta.Tähän epäkohtaan puututtiin vuon-na 1995, kun ICPSR (Inter-univer-

sity Consortium for Political andSocial Research) perusti komiteankehittämään standardia yhteiskun-tatieteellisen data-aineiston kuvai-lua ja koodikirjojen tekoa varten.Komitean ehdotus sai nimekseenDDI (Data Documentation Initia-tive).

Samaan aikaan Euroopassapohdittiin ajatusta data-arkistojenyhteistyön laajentamisesta. Vuon-na 1995 eurooppalaisten arkistojenyhteistyöelin CESSDA julkaisiInternetissä jäsenarkistojensa integ-roidun aineistoluettelon, jota voi-daan pitää NESSTARin edeltäjänä.NESSTAR-projekti aloitti tammi-kuussa 1998 EU-rahoituksella ta-voitteenaan tarjota yhtenäinen,joustava ja laajennettava ympäris-tö erityisesti seuraavien asioidentoteuttamiseksi:

• datan hakeminen eri arkis-toista ja eri maista yhdellä kertaa,

• aineistodokumentaation (me-tadatan) yksityiskohtainen selailuhelposti ja nopeasti,

• yksinkertaisten data-analyy-sien tekeminen ja tulosten visua-lisointi suoraan verkossa ja

• datatiedoston tai sen osanlataaminen omalle koneelle eri tie-dostomuodoissa.

Mari Kleemola Tehokas väline tutkimus-aineistojen seulontaan

Nämä tavoitteet projekti onmyös saavuttanut. Kansainvälinensitoutuminen DDI-komitean ehdot-tamaan aineistonkuvailusuosituk-seen on ollut tärkeä tekijä projek-tin onnistumisessa. NESSTAR-aineistotietokantasovelluksen beta-versio julkaistiin lokakuussa 1999ja valmis versio 1.0 heinäkuussa2000. Projektiin ovat keskeisestiosallistuneet UK Data Archive(UKDA), Norwegian Social Sci-ence Data Services (NSD) jaDanish Data Archive (DDA). Yh-teiskuntatieteellisen tietoarkistonaineistojen kuvaustiedot ovat olleethaettavissa NESSTARin kauttaalusta alkaen.

Tekniikkataustalla

NESSTARin käyttöliittymä on sel-keä ja käyttö helppoa. Ohjelma onilmainen ja saatavissa InternetistäNESSTARin sivuilta (http://www.nesstar.org/). Yksityiskohtaisetsuomenkieliset käyttö- ja asennus-ohjeet löytyvät Yhteiskuntatieteel-lisen tietoarkiston www-sivuilta.

Helppokäyttöisyyden takaavattaustalta löytyvät tekniset ratkaisut.NESSTAR on kolmikerroksinen

NESSTAR

NESSTAR(Networked SocialScience Tools andResources) on eu-rooppalaisten tieto-arkistojen kehittämäInternet-pohjainenaineistotietokanta-sovellus, jonka avul-la tutkija voi tunnis-taa, paikallistaa jaanalysoida tutkimus-aineistoja sekä siir-tää aineistoja omallekoneelleen verkonvälityksellä.

13

Java-pohjainen järjestelmä.NESSTAR Explorer on tutkijankäyttöliittymä datan ja dokumen-taation paikallistamiseen, silmäi-lyyn, analysointiin ja siirtämiseenomalle koneelle. NESSTARPublisher ja NESSTAR Protocol ontarkoitettu arkistoille datan jadokumentaation tarjoamiseen käyt-täjien ulottuville Internetin välityk-sellä.

Datan säilytys ja ylläpito ta-pahtuu siis yksittäisissä arkistoissaja jokainen arkisto valvoo omienaineistojensa käyttöä. Loppukäyt-täjälle näyttää kuitenkin siltä, ettäkyseessä olisi täysin integroitu kan-sainvälinen arkisto.

NESSTARin toiminnan pohja-na ovat DDI-suosituksen mukaisetaineistonkuvaukset, jotka indeksoi-daan käyttäen Cheshire-hakuko-netta. DDI-aineistonkuvailufor-maattia kehitettäessä on tehty ver-tailuja muihin standardeihin, mm.kirjastojen käyttämään MARC-formaattiin, ISO690-2:een ja Dub-lin Coreen. DDI-aineistonkuvauk-set tehdään XML-kielellä. FSDkäyttää aineistojensa kuvailuunnoin viittäkymmentä DDI:n yh-teensä noin kolmestasadasta ken-tästä, jotka jakautuvat viiteenosaan:

1. dokumentaation kuvaus,2. tutkimuksen kuvaus,3. datatiedoston kuvaus,4. muuttujien kuvaus ja5. muu tutkimukseen liittyvä materiaali.

Monipuolinen jainteraktiivinen

tiedonhaun väline

NESSTARin avulla tutkija voi ha-lutessaan hakea tietoja useiden erimaiden arkistoista yhdellä kertaa.Hakumahdollisuuksia on tarjollakolme: yksinkertainen haku elikokotekstihaku (simple search),kenttähaku (field search) ja edisty-nyt haku eli boolen haku (advancedsearch). Haut voi tehdä myös muut-tujatasolla ja tehdyn haun voi tal-lettaa myöhempää käyttöä varten.

Mielenkiintoisen aineistonlöydettyään tutkija voi tutustuaaineistonkuvaukseen, joka sisältäätiedot aineiston sisällöstä, aineis-tonkeruusta ja muuttujista. Jos dataon luokiteltu vapaasti käytettäväk-si, siitä voidaan valita muuttujiaseuraaviin NESSTAR-sovelluk-sella välittömästi toteutettaviin yk-sinkertaisiin tilastoanalyyseihin:

• tunnusluvut• ristiintaulukointi• korrelaatio ja• regressio.

NESSTARin käyttö-liittymä on selkeä.

Hakutulos on lista hakukriteerit täyttävistäaineistoista.

Aineistojen kuvaustiedot saa näkyviinklikkaamalla.

☞

14

Tuloksia voidaan myös visua-lisoida erilaisten palkki- ja piirak-kakuvioiden sekä regressiosuorienavulla. Jos aineisto vastaa tutkijantarpeita, hän voi siirtää sekä datanettä dokumentaation haluamassaantiedostomuodossa omalle koneel-leen jatkoanalyyseja varten.

Tekijänoikeuksien, tietosuojanja arkistosääntöjen vuoksi monistaaineistoista on tällä hetkelläNESSTARin kautta saatavilla vainaineistonkuvaus. Luonnollisestikaikkia aineistoja — myös ulko-maisten arkistojen aineistoja — saatieteelliseen tutkimus- ja opetus-käyttöön normaalin lupamenettelynmukaisesti ottamalla yhteyttäFSD:hen. NESSTARin käyttäjän-tunnistustoimintoa kehitetään kui-tenkin jatkuvasti, jotta aineistojenanalysointi ja siirtäminen omallekoneelle tulisi tutkijoille mahdol-lisimman vaivattomaksi.

NESSTAR toimii myös ”tut-kimusapulaisena”. Tutkija voi tal-

lentaa haluamansa hakuehdotNESSTARiin ja saada sitten sähkö-postitse tiedot kaikista uusista eh-dot täyttävistä tietokantaan tallen-netuista aineistoista. Käytössä onmyös Internet-selaimista tuttu kir-janmerkkitoiminto (bookmark),jonka avulla voi luoda nopeanlinkin haluamiinsa hakuihin, ai-neistoihin, taulukoihin tai kuvioi-hin.

Tulevaisuus

Useat tietoarkistot eri puolilla maa-ilmaa ovat sitoutuneet tallentamaanDDI-suosituksen mukaiset aineis-tonkuvauksensa NESSTARin tieto-kantaan. Tällä hetkellä NESSTARon paljolti vielä koekäytössä ja senaktiivinen kehitystyö jatkuu. Ex-plorerin versio 2.0 on tarkoitus jul-kaista marraskuussa. Samalla jul-kaistaan myös NESSTARin ke-vyempi versio NESSTAR Light,joka mahdollistaa hakujen tekemi-

sen sekä aineistojen kuvailutietojentarkastelun www-selaimella.

Uusia NESSTAR-projek-tin osaltaan herättämiä hankkeitaovat esimerkiksi eurooppalaisetFASTER (Flexible Access toStatistics, Tables and ElectronicResources) ja LIMBER (LanguageIndependent Metadata Browsing ofEuropean Resources). Jatkoprojek-tien tavoitteina ovat mm. käyttäjänmuunneltavissa oleva järjestelmäerityyppisten datojen hakemiseensekä monikielinen tesaurus.

Tulevaisuus näyttää siis valoi-salta sekä tutkijan ja tiedeyhteisönettä NESSTARin kannalta. Erilai-set kansainväliset hankkeet — mu-kaan lukien DDI ja NESSTAR —helpottavat huomattavasti sekäkansallisten että kansainvälistentutkimusaineistojen saamista tutki-mus- ja opetuskäyttöön. Tulevai-suudessa lienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellistenartikkeleiden linkittäminen suoraananalyysissa käytettyyn dataan,mikä puolestaan lisää tutkimus-tulosten vertailtavuutta ja tieteenavoimuutta.

NESSTAR mahdollis-taa aineiston analyy-sin ja tulostenvisualisoinnin suo-raan verkossa.

Tulevaisuudessa lienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellisten artik-

keleiden linkittäminen suoraan analyysissakäytettyyn dataan, mikä puolestaan lisäätutkimustulosten vertailtavuutta ja tieteen

avoimuutta.

15

KirjallisuuttaMusgrave, Simon: Making data visible: an introduction to theNESSTAR client software. The Data Archive Bulletin, September1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessaftp://www.data-archive.ac.uk/bulletin/sep99bull.docMusgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein (2000): NESSTAR.Networked Social Science Tools and Resources. Final Report.Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/papers/NesstarFinalReport.pdfRyssevik, Jostein ja Musgrave, Simon: The Social Science DreamMachine: Resource discovery, analysis and delivery on the Web.Paper given at the IASSIST Conference, Toronto, May 1999.Saatavana myös Internetissä osoitteessa http://www.nesstar.org/Musgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein: Beyond NESSTAR:FASTER access to data. Draft of paper presented at IASSISTConference, Chicago, June 2000. Saatavana myös Internetissäosoitteessa http://www.nesstar.org/NSD Newsletter 3/1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/

Lisätietoa InternetissäNESSTARin suomenkieliset asennus- ja käyttöohjeet:http://www.fsd. uta.fi/nesstarohje/nstarohje0.htmlNESSTAR: http://www.nesstar.org/CESSDA: http://www.nsd.uib.no/Cessda/DDA: http://www.dda.dk/NSD: http://www.nsd.uib.no/UK DA: http://www.data-archive.ac.uk/ICPSR: http://www.icpsr.umich.edu/DDI: http://www.icpsr.umich.edu/DDI/XML: http://www.w3.org/XML/FASTER: http://www.faster-data.org/LIMBER: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/LIMBER/Dublin Core: http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/Cheshire-hakukone: http://cheshire.lib.berkeley.edu/

S uomessa CESSDAn asian-tuntijaseminaarissa vierail-lut norjalainen Jostein

Ryssevik on yksi NESSTARinkehittäjistä. Hän pohti seminaaris-sa mm. Internetin vaikutusta yhteis-kuntatieteelliseen tutkimukseen jasen käytäntöihin.

— Rajat tutkijan, kustantajanja lukijan välillä ovat hämärtymäs-sä. Tutkija voi itse julkaista artik-kelinsa Internetissä ja lukijalle voi-daan antaa mahdollisuus analysoi-da välittömästi artikkelin taulukoi-hin liittyviä aineistoja esimerkiksijuuri NESSTARin kautta. Lukijavoi myös tehdä helposti jatkoana-lyyseja ja antaa palautetta tutkijal-le. Tutkimustieto kumuloituu aikai-sempaa helpommin ja nopeammin.

TIETEENTEKOVERKKOON

Jostein Ryssevik vieraili SuomessaCESSDAn seminaarissa.

Tämä ei kuitenkaan Rysse-vikin mielestä vielä riitä. Puhues-saan tulevaisuudesta hän käyttääusein sanaa ”hyperlinkki”.

— Jokaiseen aineistoon liittyysuuri määrä inhimillistä pääomaa,jonka saaminen tiedeyhteisön käyt-töön edistäisi tutkimusta merkittä-västi. Hyvän metadatasysteemintulisikin tarjota linkkejä myös ai-neistojen käyttäjiin ja asiantuntijoi-hin. Unelmana onkin järjestelmä,jonka avulla voitaisiin linkittää toi-siinsa aineistot, metadata, inhimil-linen pääoma ja erilaiset tutkimus-menetelmät. Näin yksittäinen tut-kija löytäisi haluamansa tiedon no-peasti ja helposti kieli- ja kansalli-suusrajojen yli. Näitä ongelmiayritämme osaltamme ratkaistaFASTER-projektissa.

XML (Extensible Markup Langu-age) on dokumenttirakenteidenmäärittely- ja esitystapakieli, jokaon tarkoitettu rakenteisen infor-maation tallennukseen ja jakeluunverkossa. XML tarjoaa laitteisto- jaohjelmistoriippumattoman mene-telmän tietojen hallintaa varten.

Yksittäisessä XML-dokumen-tissa sallitut elementit (dokumen-tin osat, esimerkiksi otsikot, listatjne.) ja niiden väliset suhteet, jär-jestys ja toistettavuus määritelläändokumenttityyppimäärittelyssä eliDTD:ssä (Document Type Defini-tion). DTD:n tekijä päättää millä

nimillä dokumentissa esiintyviäelementtejä kutsutaan ja millätunnisteella elementin alkaminen jaloppuminen dokumentissa ilmais-taan.

Yhteiskuntatieteellisen tieto-arkiston aineistonkuvaukset teh-dään DDI-komitean kehittämänDTD:n mukaisesti XML-kielellä.Tällaiset rakenteiset aineiston-kuvaukset mahdollistavat tehok-kaat haut ja hyvät hakutuloksetsekä erilaisten julkaisujen (Internet-sivut, painetut aineistoluettelot)helpon ja nopean tuottamisen.

XML ja DDI-DTD

16

L aadullisia aineistoja onSuomessa kerätty erityi-sesti parin viime vuosi-

kymmenen aikana valtava määrä.Missä se kaikki on juuri nyt?Arkistoituna yliopistoissa ja tutki-musyksiköissä? Osa ehkä. Suuriosa voi olla myös epämääräisinäpaperipinoina ja laatikoina laitos-ten yleisvarastoissa hylättyjen atk-laitteiden kanssa. Ehkä osa tutki-joista on vienyt tai “arkistoinut”aineistonsa kotiinsa, ehkä mökil-leen. Ikävä kyllä, hyvin iso osatutkimusaineistoista on varmastimyös jo hävitetty tai niin hajallaanja sekaisin, että niiden järjestämi-nen asianmukaista säilytystä jamahdollista uudiskäyttöä vartenvaatisi erilliset resurssit.

Mitä merkitystä tai arvoa täl-laisilla aikoinaan kerätyillä aineis-toilla on? Arvon määrittäminen tut-kimuksellisesti on vaikeaa, mutteimahdotonta. Sitä voi yrittää vaik-kapa eläytymällä tutkijaksi, jokaanalysoi perheen kulttuurisia mer-kityksiä Suomessa. Perheen merki-tyksessä tapahtuneita muutoksiaparin viime vuosikymmenen aika-na voi tietysti tutkia perehtymälläaikaisempiin tutkimuksiin ja erilai-siin kulttuurituotteisiin. Mutta var-masti yhtä kiinnostavaa — jopajännittävämpää — olisi saada nyttutkimusta varten kerätyn aineistonrinnalle joku aikaisempi juuri tätätematiikka käsittelevä haastattelu-aineisto kahden vuosikymmenentakaa. Sosiaalisen ja kulttuurisen

muutoksen tutkiminen eri aikakau-sien haastatteluaineistoja vertaa-malla toisi varmasti valmiiden kult-tuurituotteiden tutkimisen rinnallepoikkeavia, myös uusia näkökul-mia sosiaalisten ja kulttuuristenmuutosten ymmärtämiseen. Toisi-naan tutkimuksen kysymyksenasettelu saattaa terävöityä huomat-tavasti, kun siihen sisällytetäänajallista vertailua varhaisempien ai-neistojen analyysin avulla. Joskustaas varsin pienillä rahallisilla jaajallisilla investoinneilla saatavavalmis rinnakkaisaineisto tuo huo-mattavan sisällöllisen lisän tutki-mukseen. Silti meillä ei tutkimus-aineistoja pidetä tiedeyhteisön yh-teisenä resurssina.

Laadullisten aineistojen koor-dinoitu uudiskäyttö on suhteellisenuusi ajatus paitsi Suomessa, myösmuualla Euroopassa. Poikkeukse-na on Essexin yliopiston sosiolo-gian laitoksen yhteydessä sijaitse-va Qualidata, jossa on luotu aineis-tojen säilyttämisen, arkistoinnin,jakamisen ja uudiskäytön uuttatutkimuskulttuuria 1990-luvultalähtien.

Qualidata:pioneeriyksikkö

Sosiaalitieteiden laadullisten ai-neistojen arkistoinnin ja uudiskäy-tön koordinoinnin yksikkönä toimi-va Qualidata perustettiin 1994. Senrahoittaja ja alulle saattaja on ollut

Britannian sosiaalitieteiden pää-rahoittaja, Economic and SocialResearch Council eli ESRC, jokasaattoi alulle myös kvantitatiivistenaineistojen arkistoinnin ja uudis-käytön 1960-luvulla. Kvantitatii-visten aineistojen arkisto onkin ol-lut yksi keskeinen yhteistyökump-pani laadullisten aineistojen arkis-toinnin kehittämisessä.

Qualidata aloitti toimintansakartoittaen merkittäviä sosiaali-tieteiden laadullisia aineistoja, jot-ka olivat teillä tietymättömilläarkistoimattomina ja osa myös vaa-rassa tuhoutua. Arkistoitaviksi jauudiskäyttöön annettaviksi saatiinjo ensimmäisellä kartoituskierrok-sella kymmeniä kokoelmia, muunmuassa Peter Townsendin, RayPahlin ja George Brownin katta-vat aineistot. Nykyisin Qualidatanaineistokokoelmien joukossa onmyös Suomessa työelämän tutki-muksen klassikkona tunnetun TheAffluent Worker -tutkimuksen laa-dullinen aineisto. Parhaillaanarkistointi- ja kuvailuprosessi onmeneillään Tavistock Instituutinaineistoista, joita on kerätty senperustamisesta eli aina vuodesta1946 alkaen.

Qualidatan tehtäviin kuuluvatsopivan arkisto- tai säilytyspaikanetsiminen, aineiston arkistointi-prosessin ohjaaminen ja sen jälkeenaineiston dokumentointi eli aineis-toa koskevien tietojen kuvailu tieto-kantaan. Tietokannasta löytyvät täl-lä hetkellä tiedot yli sadasta aineis-

Laadullisenaineiston jäljillä

Arja Kuula

17

tokokoelmasta. Niitä voi selailla jaetsiä hakusanojen avulla yksikönInternet-sivuilla. Lisäksi tutkijoitaopastetaan aineiston keruun suun-nittelussa tulevaa arkistointia sil-mällä pitäen ja uudiskäyttäjiä au-tetaan sopivien aineistojen etsimi-sessä. Qualidatassa on tehty myösuudiskäyttöön annetuista aineis-toista yliopistokäyttöön soveltuvialaadullisen tutkimuksen opetus-paketteja.

Muutos eitapahdu hetkessä

Qualidata on ollut olemassa kuusivuotta, mutta vasta aivan viime ai-koina tutkijat ovat alkaneet suhtau-tua laadullisten aineistojen arkis-tointiin ja uudiskäyttöön normaa-likäytäntönä. Tutkimuskulttuuri —kuten mikään muukaan kulttuuri— ei muutu hetkessä. Aineistojenmieltämiseen tiedeyhteisön yhtei-senä voimavarana vaikutti varmastisuurelta osin klausuuli, joka asetet-tiin vuonna 1996 ja joka vaatii tar-joamaan tutkimusaineistot arkis-toitavaksi kaikista ESRC:ltä rahoi-tusta saavista hankkeista. Vaatimustarjota aineistoa arkistoitavaksimyöhempää uudiskäyttöä varten eitarkoita sitä, että kaikki aineistotvälttämättä arkistoidaan tai että neylipäänsä olisivat sopivia uudis-käyttöön. Se kuitenkin tarkoittaasitä, että aineistot mielletään entis-tä enemmän tiedeyhteisön sisällä

julkisiksi ja yhteisiksi siinä missäitse tutkimuksetkin.

Miksi arkistointivelvoittee-seen päädyttiin ja miten ajatukseenantaa itselleen tarpeettomiksi jää-neet aineistot muiden tutkijoidenkäyttöön on sitten suhtauduttu?Qualidatan johtaja Louise Cortikertoo arkistointivelvoitteen taus-talla olleen samat perusteet kuin ai-koinaan kvantitatiivisten aineisto-jen arkistoinnin suhteen.

— Ensinnäkin kaikentyyppi-set tutkimusaineistot mielletään tut-kimusten lailla yhteiskunnasta saa-tavan kumuloituvan tiedon perus-taksi. Toisekseen, laadullisen ai-neiston keräys on usein huomatta-van aikaa vievää ja näin ollen ei olejärkevää kerätä erikseen aineistoa,jos tutkimuskysymyksiin — taiedes osaan niistä — löytyy jokinvalmis aineisto. Kolmanneksi, suu-rin osa tutkimuksista rahoitetaanjulkisin varoin. Siksi tuntuu varsinluonnolliselta, että myös tutkimus-aineistot ovat tiedeyhteisön käytös-sä sitten, kun niiden alkuperäinenkerääjä ei niitä enää tutkimus-käyttöön tarvitse.

ESRC:n tutkijoille asettamavelvoite tarjota rahoittamiensa tut-kimusten tutkimusaineistoja arkis-toitaviksi sai Cortin mukaan risti-riitaisen vastaanoton tutkijoidenparissa. Ajatuksen hyväksyjiä javastustajia löytyi joka leiristä jaoppiaineesta. Yksi peruste vastus-taa arkistointia ja uudiskäyttöä olija on ajatus siitä, että aineiston

Louise Corti on laa-dullisen aineistonarkistoinnin uran-uurtaja.

kontekstisidonnaisuus ja samallasen kerääjän erityistietämys aineis-toon liittyvistä piirteistä estävät ul-kopuolisia ymmärtämästä ja samal-la analysoimasta aineistoa oikeallatavalla. Erityisen voimakkaasti tätäperustetta korostavat ymmärrettä-västi antropologit. Corti kuitenkinhaluaa nostaa esille sen, että myösantropologiset aineistot auttavatmeitä oppimaan ja ymmärtämäänvähintäänkin tapaamme tulkita vie-raita kulttuureja ja tehdä antropo-logista tutkimusta. Usein myösantropologit heräävät uransa loppu-vaiheissa kauhukuvaan, jossa kaik-ki heidän keräämänsä aineisto jäätulevilta tutkijapolvilta kokonaannäkemättä ja hyödyntämättä.

— Yksi esimerkki on PaulStirling, joka halusi antaa kaikkienkäyttöön turkkilaisessa kylässävuosikymmenten ajan keräämänsäkenttätyöaineiston. Aineistostapoistettiin yksityisiä ihmisiä koske-vat tarkat tunnistetiedot ja nimet jase saatettiin digitaaliseen muotoon.Stirlingin aineiston internetsivuillaon valokuvia ja videonauhojatutkimuskylästä, alkuperäiset kent-tätyömuistiinpanot sekä aineistonpohjalta tehtyjä tutkimustekstejä.Sivustot ovatkin ahkerassa käytös-sä antropologian opiskelussa ym-päri maailmaa (http://lucy.ukc.ac.uk/TVillage/notes.html). Ne tarjo-avat myös konkreettisen esimerkinsiitä, mitä mahdollisuuksia nyky-teknologia tarjoaa laadullisten ai-neistojen käytössä.

☞

18

Aineistojen uudiskäytön vas-tustukselle on toisinaan myös ole-massa hyvät perusteet. Esimerkik-si arkaluonteisista asioista haasta-teltaessa jo tutkittavien löytäminenvoi olla työlästä ja edellyttää tar-koin sovittuja salassapitositoumuk-sia. Toisaalta tutkijat käyttävät sa-lassapitoa ja “tämä aineisto on vainja ainoastaan minun käytössäni” -periaatetta myös olettaen, että juu-ri tällaisin sitoumuksin saatu aineis-to on erityisen luotettavaa ja infor-matiivista. Corti on kuitenkin ha-vainnut, että jälkikäteen hankittukirjallinen suostumus aineistonarkistoinnille ja uudiskäytölle saa-daan haastateltavilta yllättävänusein. Kun ihmiset suostuvat pit-kiinkin haastatteluihin, he panosta-vat aikaansa ja ajatuksiaan käsitel-tävään aiheeseen siinä määrin, ettätoivovat niitä myös arvostettavan jahyödynnettävän mahdollisimmanpaljon tutkimuksenteossa.

Osa tutkimusaineistoista onluonteeltaan sellaisia, että niitä eivoi missään tapauksessa antaauudiskäyttöön. Tällaisia ovat esi-merkiksi rikollisuutta koskevataineistot tai ylipäänsä aineistot, joi-den väärinkäyttö saattaa vaarantaajollain tavalla tutkittavien elämäätai vaikuttaa muuten kielteisesti.Jos tutkittavat ovat kuitenkin ai-neistoa kerättäessä suostuneet ai-neiston arkistointiin ja sen tutki-

mukselliseen uudiskäyttöön, saate-taan aineisto arkistoida alkuperäi-sen tutkimuksen päätyttyä asettaensille samalla esimerkiksi tietynajanjakson mittainen käyttökielto.Joidenkin asioiden arkaluonteisuusja riski pienenee huomattavasti ajanmyötä. Osa aineistosta on myöskäsiteltävissä niin, että suorathenkilötunnisteet niistä poistetaan.Toisaalta jokaisen laadullisen ai-neiston uudiskäytön suhteen onoleellisinta mahdollisen uudiskäyt-täjän tutkimussuunnitelman tarkis-taminen ja usein myös henkilökoh-taiset neuvottelut aineiston alkupe-räisen kerääjän ja uudiskäyttäjänkesken. Cortin mukaan tutkijat ai-heuttavat joka tapauksessa poikke-uksellisen harvoin ja minimaa-lisesti vahinkoa tutkittaville verrat-tuna tiedotusvälineisiin, jotka toi-sinaan tulkitsevat väärin ja isoonääneen tutkimustuloksia.

Parhaimman käsityksen sekäQualidatan toiminnasta että aineis-toista saa osoitteesta http://www.essex.ac.uk/qualidata/. Mikäli suo-malainen tutkija löytää Qualidatanaineistoluettelosta tutkimukseensasopivan aineiston, hän voi hakearahoitusta arkistovierailua ja aineis-ton kopiointia varten yksiköstä ni-meltä ECASS eli European Centrefor Analysis in the Social Scienceshttp://www.iser.essex.ac.uk/ecass/.

Löytyykökaapistasi

aineistoaarteita?

Ehkäpä juuri sinulla on tutkimus-aineistoa, jota itse et enää tarvitse,mutta joka saattaisi tuoda oivan li-sän jonkun toisen tutkimuksen var-sinaiseen aineistoon. Tai ehkä si-nulla on aineistoa, joka on analy-soitu vain osin ja jonka pystyisikäyttämään periaatteessa jonkuntutkimuksen tai pro gradu -työnpääaineistona tai kenties mene-telmäkurssin harjoitusaineistona.

Hyvä tutkimusaineisto onhyvä tutkimusaineisto myös senjälkeen, kun se on alkuperäisessätarkoituksessaan tarkkaan ja katta-vasti analysoitu. Mikään aineisto einimittäin voi olla koskaan loppuunkaluttu. Pelkästään sosiaalitieteidenmetodisten ja analyyttisten otteidenja niiden suosion vaihtelu aikojensaatossa takaa sen, että aineistojavoidaan aina tarkastella uusilla taivähintään alkuperäisistä analyy-seistä poikkeavilla tavoilla.

Ehkä tavallisinta tutkijoillaonkin ollut tunne siitä, että kerättyaineisto on lopulta ollut ‘liian run-sas’ ja useita — siis myös käyttä-mättä jääneitä — kysymyksen aset-teluita mahdollistava. Miksei siistutkimusaineistoihin voisi suhtau-tua ikään kuin investointeina tule-

19

vaisuuteen, jotka alkuperäisen käy-tön jälkeen tulevat tiedeyhteisönyhteisiksi resursseiksi, eivätkä jäävain välittömästi yhteen ja ainoaanprojektiin käytetyiksi kertakäyttö-materiaaleiksi?

Aina kun tutkimusaineistoahävitetään, hävitetään samalla ai-nutlaatuista tietoa yhteiskunnas-tamme ja sosiaalisesta historias-tamme. Kerääjilleen tarpeettomik-si jääneiden laadullisten tutkimus-aineistojen sisällön kuvailu ja niis-tä informointi tiedeyhteisölle takai-sivat sen, että aineistoja pystyisimyös myöhemmin analysoimaaneri näkökulmista ja täysin uusienkysymysten valossa. Se säästäisimyös “turhaa” aineiston keruuta.

Tätä silmällä pitäen Yhteis-kuntatieteellisessä tietoarkistossaaloitetaankin käytettävissä oleviensosiaalitieteiden laadullisten aineis-tojen kartoittaminen ja dokumen-tointi tänä talvena. Tarkoituksenaon siis kartoittaa ja kuvailla käy-tettävissä oleva laadullinen aineis-to. FSD ei kuitenkaan arkistoi ti-loihinsa laadullista tutkimus-aineistoa. Esimerkiksi video- taikasettinauhoille ja paperipohjaisilleaineistoille ei yksinkertaisesti oletilaa. FSD:n tulevaisuuden visioissaovat kuitenkin lupa ja edellytyksetarkistoida elektronisessa muodos-sa olevaa laadullista aineistoa.

Arkistointiedelleen

tutkijoiden jatutkimus-

yksiköidenvastuulla

Suomessa ei ole — SuomalaisenKirjallisuuden Seuran Kansanru-nousarkistoa lukuun ottamatta —virallisia yhteiskuntatieteiden laa-dullisten aineistojen arkistoja. Sik-si lienee sopivinta käyttääkinarkistoinnin sijaan toistaiseksi il-maisuja ”aineiston säilytys” ja ”ai-neiston järjestäminen säilytettäväk-si”. Tätä yksittäiset tutkijat ja lai-tokset ovat tehneet tähänkin asti.

Tarkoituksenmukaista olisikeskittää säilytys johonkin tiettyyntilaan kussakin tutkimusyksikössäja tulevaisuudessa luoda yliopistoi-hin esimerkiksi tiedekuntakohtaisiaratkaisuja tilaa vievien tutkimus-aineistojen säilytykselle. Toisaaltalaadullisten aineistojen erityis-luonteen vuoksi toisinaan on edel-leen tarkoituksenmukaisinta, ettäaineiston kerääjä tai hänen nimeä-mänsä henkilö vastaa itse aineistos-ta ja neuvottelee sen mahdollisestauudiskäytöstä tapauskohtaisesti.

☞

20

tä aineistoja ilmoitetaan FSD:llekuvailtaviksi tekeillä olevaan tieto-kantaan. Sinun kannattaa ilmoittaaitsellesi tarpeettomaksi tullut ai-neisto tietokantaan kuvailtavaksi,kun et enää itse käytä aineistoa taiarvelet käyttäväsi sitä vain enääsatunnaisesti tulevaisuudessa jakun yksikin alla olevista edelly-tyksistä täyttyy:• aineistoa voi käyttää muiden ai-neistojen ajallisena tai sisällöllisenävertailukohteena• aineistoa voidaan käyttää muidenaineistojen rinnalla täydentävänäaineistona• aineistosta on jäänyt osa ana-lysoimatta• aineistoa voidaan hyödyntää al-kuperäisestä poikkeavalla tavalla(uudet kysymyksenasettelut/meto-diset painopisteet)

Edellytykset mahdolliselle uu-diskäytölle ovat esteettömät, kun• aineistoa voidaan yleisesti ottaen

antaa vapaasti tutkimuskäyttöön elitekijänoikeus- ja tietosuojakysy-mykset eivät estä aineiston uudis-käyttöä (koskee mm. aineiston käy-tön alkuperäistä käyttöinformaa-tiota ja aineiston omistus- ja hal-lintasuhteita)• aineiston ”tekninen kunto” onkohtuullinen eli se on kopioitavis-sa uudiskäyttöön (ääni- ja kuvat-allenteet, tekstit, kuvat, tiedostotjne.) ja• aineistonsa tietokantaan kuvail-tavaksi ilmoittava henkilö on val-mis sopimaan suoraan uudiskäyt-täjän kanssa aineiston luovuttami-seen liittyvistä käytännön kysy-myksistä.

Jos haluat ilmoittaa aineistosi te-keillä olevaan tietokantaan ku-vattavaksi tai sinulla on laadul-listen aineistojen uudiskäyttöönliittyviä kommentteja tai kysy-myksiä, ota yhteyttä!

Lisätietoja:arja.kuula@uta.fi

Usein tutkijat säilyttävät ke-räämiänsä aineistojaan vuosikausiakaapeissaan ja hyllyissään. Syynäei välttämättä ole ajatus hyödyntääaineistoja itse lisää tulevaisuudes-sa. Usein tärkeämpi syy on tietoi-suus siitä, että aineistot ovat yli-päänsä hyviä tutkimusaineistoja janiiden hankkiminen ja käsittely onaikoinaan vaatinut huomattavanmäärän sekä ajallisia että rahallisiaresursseja. Aineistot ovat siis sinän-sä arvokkaita, vaikka eivät välttä-mättä enää itse kerääjälleen käyttö-arvoisia. Silti joku toinen saattaajuuri näistä aineistoista hyötyä rat-kaisevalla tavalla. Jokainen aineis-toa joskus kerännyt tutkija tietää,että matkustus toiselle paikkakun-nalle ja aineiston kopiointi sielläsäästävät aikaa, rahaa ja vaivaahuomattavan määrän verrattuna sii-hen, että aineisto kerätään itse.

Aineistojen uudiskäyttö tuleemahdolliseksi vasta sitten, kunkerääjilleen tarpeettomiksi jäänei-

21

vista tutkimusaineistoista. Joskusmyös data on verkon kautta saata-villa. Tiedon löytymisen kannaltaon tärkeää, että tutkimusaineistoaon dokumentoitu oikein ja ettädokumentoinnissa käytetään yh-denmukaisia periaatteita.

Eri tietoarkistot esittelivät ny-kyisiä kuvailukäytäntöjään sekä

CES2000kokosi tietoarkisto-asiantuntijoita Tampereelle

Maria Forsman

kimmäisenä seminaaripäivänä toi-nen työryhmistä keskittyi alan tek-nisiin tietoturvakysymyksiin.

Datan dokumentointi on tieto-verkkojen aikakaudella entistä tär-keämpää. Tietoarkistojen yhteisetverkossa olevat tietokannat tekevättutkijoille mahdolliseksi hakea jasaada tietoa eri tietoarkistoissa ole-

Kyseessä oli vuosittain jär-jestettävä tietoarkistojenkat to-organisaa t ion

CESSDAn (Council of EuropeanSocial Science Data Archives)asiantuntijaseminaari. Tänä vuon-na pääteemana oli uusi dokumen-tointiformaatti DDI (Data Docu-mentation Initiative). Lisäksi jäl-

Viime syyskuun ensim-mäisenä viikonloppunakokoontui kolmisen-kymmentä tietoarkisto-alan asiantuntijaaTampereelle. He tulivateri puolilta Eurooppaaja edustivat kukinoman maansa yhteis-kuntatieteellistä tieto-arkistoa. Lisäksi semi-naariin osallistui suo-malaisia arkisto- jakirjastoalan asiantunti-joita, joiden työ liittyytutkimusaineistojendokumentointiin.

☞

22

Paneelin osallistujat (vasemmalta oikealle): PeterGranda (ICPSR), Reto Hadorn (SIDOS), PeterJoftis (ICPSR) ja Jostein Ryssevik (NSD).

niiden suhdetta DDI:hin. Samallanousi esiin kysymyksiä, joita eriarkistoissa on pohdiskeltu. Kaikkiarkistot eivät ole käyttäneet aineis-tojen sisällönkuvailussa asiasanoja.Sen sijaan esim. kyselylomakkeitasaattaa olla pdf-muodossa verkos-sa. Nyt uuden yhteisen tietokannanmyötä asiasanoitus on tullut tär-keäksi. Useiden eurooppalaistentietoarkistojen yhteinen LIMBER-hanke kehittää mahdollisena ratkai-suna mm. yhteistä monikielistätesaurusta ts. kontrolloitua asia-

sanastoa. Sisällönkuvailu ja sanas-tot nousivatkin esiin yhtenä ensivuoden seminaarin mahdollisenaaiheena.

Seminaari päätyi esittämäänCESSDAn johtajien kokoukselle,että DDI:n käyttöön liittyvistä ky-symyksistä ja periaatteista sovittai-siin yhdessä ja että näitä asioitavalmistelemaan perustettaisiin kan-sainvälinen työryhmä. CES2000 -seminaarin ohjelma ja esitelmiälöytyy osoitteesta

Tietoarkisto ytieteellisten kikanssa

Y hteiskuntatieteellinentietoarkisto on luonut tie-teellisiin kirjastoihin yh-

dyshenkilöverkoston. Verkostoonkuuluu tällä hetkellä kirjaston-hoitajia ja informaatikkoja 22 tie-teellisestä kirjastosta. Tarkoitukse-na on tavoittaa tietoammattilaistenavulla yhteiskuntatieteellisiä tutki-musaineistoja käyttäviä tutkijoita jaopiskelijoita.

Viime huhtikuussa pidetyssäkirjastoyhdyshenkilöiden tapaami-sessa yhdeksi teemaksi nousi se,miten tietoarkiston toiminnasta jasen tarjoamista mahdollisuuksistavoitaisiin kertoa opiskelijoille jatutkijoille kirjastojen käyttäjä-koulutuksessa. Toisena teemana olikirjastojen merkitys tietoarkistontoiminnasta tiedottajana yleisem-minkin. Yhdyshenkilöt saivat mu-kaansa FSD:stä kertovaa aineistoa,

jota kirjastoissa on nyt asiakkaidensaatavilla.

Kirjastoyhdyshenkilötapaa-minen oli tärkeä kontaktien luomi-sen ja tiedonvälityksen kannalta.Kirjastoyhdyshenkilöitä on jo ollutmukana useilla laitos- ja tiede-kuntavierailuilla, joita tietoarkistontyöntekijät ovat tehneet eri puolil-le Suomea. Tietoarkiston toimin-taa koskevan tiedon välittäminentutkijoille ja opiskelijoille paikal-lisesti — omassa tieteellisessä kir-jastossa — tuntuu luontevalta.

Verkoston luomisen taustallaon ajatus siitä, että kirjastot ovatpaikkoja joihin tutkijat ja opiskeli-jat tulevat helposti. Kirjastonhoitajatai informaatikko voi osaltaan edis-tää tutkimuksen tekemistä kerto-malla tietoarkistossa jo olevistaaineistoista ja niiden käyttömahdol-lisuuksista.

Maria Forsman

http://www.fsd. uta.fi/CESSDA2000/

23

Antti Pajala ei ennen viime kevät-tä tiennyt tietoarkistosta juuri muu-ta kuin että sellainen oli perustettuTampereelle. Turun yliopiston val-tio-opin laitoksen jatko-opiskelijaja VAKAVA-koululainen oli seu-rannut Turun ja Tampereen käden-vääntöä arkiston sijoituspaikasta,mutta omakohtaisia kokemuksiaarkiston toiminnasta hänellä ei ol-lut.

Pajala on aloittanut tohtori-koulutuksen puolisentoista vuottasitten, vuoden 1999 alussa. Neli-vuotinen koulu päättyy siis vuoden2002 lopussa. Pajalan työn alla ole-va väitöskirja käsittelee rakenteel-lista äänestysvaltaa. Vuosi sittenkesällä Pajala suunnitteli lähtevän-sä ICPSR:n kesäkouluun AnnArboriin Yhdysvaltoihin. Turun

yliopiston valtio-opin laitos ei kui-tenkaan tuolloin ollut kansainväli-sen konsortion jäsen, joten kuukau-den mittainen opintomatka olisitullut liian kalliiksi.

Viime keväänä Pajala saiVAKAVAn postituslistan kautta tie-don, että FSD on ICPSR:n jäsen jasitä kautta myös kaikki Suomenvaltio-opin laitokset kuuluvat kon-sortioon. Jäsenet saavat ICPSR:nopetuksesta 50 prosentin alennuk-sen, joka 1400 dollarin kurssi-maksusta on jo tuntuva summa.Lisäksi ICPSR oli myöntänytFSD:lle 600 dollaria jaettavaksiavustuksina kesäkursseille lähtijöil-le. Pajala oli ainoa hakija, jotenopetuksesta jäi maksettavaksi vainsata dollaria ja matka Yhdysvaltoi-hin mahdollistui kesällä 2000.

Kirjastoyhdyshenkilötapaamisessa keskus-teltiin FSD:n ja tieteellisten kirjastojen yh-teistyöstä.

Eduskunnan kirjasto, Helsinginkauppakorkeakoulun kirjasto, Hel-singin yliopiston kirjasto, Helsin-gin yliopiston teologisen tiedekun-nan kirjasto, Helsingin yliopistonvaltiotieteellisen tiedekunnan kir-jasto, Joensuun yliopiston kirjasto,Jyväskylän yliopiston kirjasto,Kansanterveyslaitoksen kirjasto jatietopalveluyksikkö, Kuopion yli-opiston kirjasto, Lapin yliopistonkirjasto, Oulun yliopiston kirjasto,Suomalaisen kirjallisuuden seura,

Tampereen yliopiston kirjasto,Teatteri- ja tanssialan keskus-kirjasto, Terveystieteiden keskus-kirjasto, Tilastokirjasto, Turunkauppakorkeakoulun kirjasto, Tu-run yliopiston oikeustieteellisen tie-dekunnan kirjasto, Turun yliopis-ton yhteiskuntatieteellinen tiede-kuntakirjasto, Vaasan yliopistonkirjasto, Väestöntutkimuslaitoksenkirjasto ja Österbottens högskolasbibliotek.

Tähän mennessä verkostoon ovatliittyneet seuraavat kirjastot:

FSDauttoi AnnArboriin

☞

Matleena Oksman

yhteistyössäirjastojen

24

ICPSR:n kesäkoulu keskittyysosiaalitieteelliseen ja kvantitatii-viseen tutkimukseen. Joka kesä jär-jestetään kaksi neljän viikonperiodia. Pajala osallistui koulutuk-sen ensimmäiselle periodille, 26.6.-21.7. Pajala osallistui aluksi kol-melle kurssille, mutta lopulta hänjätti niistä yhden kesken, koska hänei kokenut siitä olevan itselleenpaljoakaan hyötyä.

— Sitä paitsi se oli aamu-kurssi, Pajala nauraa.

Ann Arborissa Pajalan ohjel-maan kuului matematiikan jaregressioanalyysin kurssit. Pajalanmukaan samoja asioita voi periaat-teessa opiskella Suomessakin nor-maalissa laitosopetuksessa, muttavastaavanlaisia kesäkouluja ei Suo-messa järjestetä.

Pajala oli varsin tyytyväinenkäymiinsä kursseihin. Regressio-analyysin kurssi oli johdatusta ti-lastotieteen perusteisiin.

— Kurssi oli hyödyllinen.Siellä tuli tuttujen asioiden kerta-usta ja uuttakin, Pajala sanoo.

Hän kertoo, että hänellä ontakataskussa yksi data, jota hän eiole vielä analysoinut. Sitä silmälläpitäen regressioanalyysin kurssi oliantoisa. Pajalan väitöskirja on hy-vin matemaattinen, joten myösmatematiikan kurssilta jäi käteenpaljon hyödyllistä.

ICPSR (Inter-university Consor-tium for Political and Social Re-search) on Michiganin yliopistonyhteydessä toimiva kansainvälinenyhteiskuntatieteellisen tutkimuksenkeskus. Sen järjestämien kesäkurs-sien aiheina ovat mm. matematiik-ka, peliteoria, regressioanalyysi,monimuuttujamenetelmät, matrii-sialgebra, aikasarja-analyysi, vari-anssianalyysi ja alueellisen tiedonanalysointi.

Antti Pajalan mukaan rapakontakainen opiskelu poikkeaa melkoi-sesti suomalaisesta. Ainakin kesä-koulussa. Kotitehtäviä annettiinpaljon, ja lisäksi kursseihin kuuluilaaja oheislukemisto, johon tutus-tumista edellytettiin.

— Siellä mennään aika lujaa.Kukaan ei kysele perääsi, mutta joskursseista haluaa jotain irti, niinoheislukemistoon tutustuminen olipakollista.

Pajala kiittää ICPSR:n kirjas-toa, josta sai lainata oheislukemis-toon kuuluvia teoksia.

— Luentoja ei ollut kuin rei-lut kaksi tuntia päivässä, mutta es-seitä piti kirjoittaa, ja matematiikankurssilla annettiin joka päivä lasku-tehtäviä kotiin, Pajala kertoo.

Kirjastossa istuminen ja lasku-tehtävien ahkera tekeminen myöskannatti: Pajala sai kesäkoulustaarvosanan A-, joka on paikallisenarvosteluasteikon toiseksi paras.Toki aikaa jäi jonkin verran myösympäristöön tutustumiseen. Pajalaasui Michiganin yliopiston kam-puksen alueella konferenssikeskuk-sessa. Läheiseen Detroitin kaupun-kiin hän pääsi tutustumaan paikal-listen opiskelijoiden kanssa ja yh-tenä viikonloppuna hän vuokrasiopiskelukavereiden kanssa auton jaajoi tutustumaan Suuriin Järviin.

KiinnostuitkokesäkurssistaAnn Arborissa?

Lisätiedothttp://www.fsd.uta.fi/ICPSR.htmlhttp://www.icpsr.umich.edu/tai mari.kleemola@uta.fi

Suomalaiset yliopistot ovatICPSR:n jäseniä FSD:n kautta. Jä-senille myönnetään tuntuvat alen-nukset kurssimaksuista. Kurssienosallistujat valitaan pääsääntöises-ti nk. OR:n (Official Representa-tive) suositusten perusteella, jaSuomen suosittelijana toimii FSD.

Vuoden 2001 kesäkurssiesiteilmestyy helmikuussa. Ota yh-teyttä, jos kiinnostuit!

Asuntokin järjestyi suhteelli-sen helposti. ICPSR hoitaa lähinnäopetusta, joten sen kautta asuntoaei voinut varata, mutta kurssi-esitteessä oli ohjeita miten hakeakämppää.

— Se olikin yksi omituisuus.

Esitteen hinnat olivat pienemmätkuin todellinen vuokra, sillä esit-teen hinnoissa ei ollut paikallistaarvonlisäveroa mukana. Kannattaaaina hinnoista puhuessa kysyä, si-sältyykö niihin ALV, Pajala opas-taa muita kesäkouluun lähtijöitä.

25

T ietovarannon alustavaverkkosivusto valmistuuvuoden 2001 keväällä ja

kvantitatiivisten menetelmien kurs-sien opettajat voivat hyödyntää sitäensi vuoden syyslukukaudesta al-kaen. Tietovaranto tulee palvele-maan esimerkiksi sosiaalitieteiden(sosiologia, sosiaalipolitiikka, so-siaalipsykologia), politiikan tutki-muksen ja hallintotieteiden opinto-vaiheiden menetelmäopetusta tar-joamalla sille monipuolisen vir-tuaalisen oppimisympäristön.

Tietovaranto tulee sisältämäänrunsaasti eri aloille soveltuvia ope-tusaineistoja ja niihin käytännönesimerkein niveltyvää, eritasoiseenopetukseen soveltuvaa oppimate-riaalia. Hankkeessa suunnitellaanmyös monipuolisen tutkimusai-

Menetelmäopetuksentueksi verkkotietovaranto

neiston kokoamista varta vastenopetustarkoitukseen.

Hankkeessa toimii vuoden2000 syksystä alkaen kaksi määrä-aikaista suunnittelijaa noin puolenvuoden ajan. Jatkorahoitus on osinavoin, mutta FSD on joka tapauk-sessa vastuussa tietovarannon yllä-pidosta.

PS.Ennen tietovarannon valmistumis-ta FSD:n aineistotietovaranto tar-joaa paljon vaihtoehtoja menetel-mäkursseille sopiviksi opetus-aineistoiksi. Tietoarkisto on myösjo räätälöinyt joistakin isoista ky-sely-aineistoista kursseille parem-min sopivia osa-aineistoja.

Yhteystiedot:Hankkeen kotisivu: http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/menetelmatutkimus/mikko.mattila@helsinki.fieija.paaso@urova.fisami.borg@uta.fi

Tarvitsetkoopetusaineistoa?Tietoarkisto kokoaa uusia opetustatukevia tietopaketteja ja opetukseentarkoitettuja aineistoja.Seuraa tilannetta verkkosivuillammehttp://www.fsd.uta.fi/

FSD kehittää yhteistyössä muiden alantoimijoiden kanssa yhteiskuntatieteellistämenetelmäopetusta tukevaa valtakunnallistaverkkotietovarantoa. Se painottuu alku-vaiheessa kvantitatiivisiin menetelmiin jamyöhemmin mukaan tulevat myös kvalita-tiiviset menetelmät.

26

FSD on ollut mukana käynnistämässä hankkeita, jot-ka tähtäävät alakohtaisten

yhteiskuntatieteellisten verkko-tietovarantojen kehittämiseen tutki-joiden valtakunnallisena yhteistyö-nä. Tarkoitus on vähentää samanalan eri ainelaitosten päällekkäistätyötä WWW-sivustojen laatimises-sa sekä kehittää toimivat, alakoh-taiset ja valtakunnalliset sivustotvoimavaroja keskittämällä.

Tietovarantojen kehittämisek-si kootaan alakohtaisia valtakun-nallisia asiantuntijaryhmiä, joidentehtävänä on määritellä kunkin alantiedontarpeita sekä tarkoituksen-mukaisia toimintatapoja. FSD:nrooli hankkeessa on koordinoiva,minkä lisäksi se voi osallistuatietovarantojen tekniseen ylläpi-toon. Projektikokonaisuus alahank-keineen tulee toimimaan yhteis-työssä virtuaalikirjastojen ja mui-den virtuaalihankkeiden kanssa.

Tietovarantojen luomisentaustalla on ajatus siitä, että FSD:ntarjoamien elektronisten aineistojen

ohella on myös monia muita yh-teiskuntatieteellisesti kiinnostaviaelektronisia asiakirjoja ja tieto-lähteitä, jotka olisi tarkoituksenmu-kaista saattaa nykyistä systemaatti-semmin tutkimuksen ja opetuksenkäyttöön Internetin välityksellä.

Käytännössä tämä tarkoittaaolemassa olevien verkkotietoläh-teiden- ja linkkien tehokasta järjes-tämistä tai sen varmistamista, ettäeri tutkimusaloille olennaiset elekt-roniset dokumentit saatetaan järjes-telmällisen arkistoinnin piiriin jahelposti saataville. Kyse saattaaolla myös joidenkin keskeisten pai-nettujen asiakirjojen digitointitar-peesta.

Tietovarantojen suunnittelu onjo alkanut sosiologian alalla sekäpolitiikan tutkimuksessa OPM:nhankemäärärahan turvin. Näidenalojen alustavat sivustot valmistu-vat vuodenvaihteen 2000-2001 tie-noilla, jonka jälkeen kehitystyö jat-kuu asiantuntijaryhmien ja alan tut-kijoiden aktiivisuuden sekä rahoi-tuksen järjestymisen mukaan.

Yhteystiedot:Politiikan tutkimus:hankkeen kotisivu http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/politiikantutkimus/kari.laitinen@uta.fituomas.alatera@uta.fiSosiologia:hankkeen kotisivu http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/sosiologia/jukka.partanen@uta.fiMuut oppi- ja tutkimusalat/hankkeiden käynnistäminen:sami.borg@uta.fi

FSD pyrkii osaltaan edesaut-tamaan valtakunnallisten tieteen-alatietovarantojen rakentumistamuillekin kuin edellä mainituilleoppialoille ja tutkimusalueille. Ku-luvan vuoden aikana työnsä aloit-tavat uudet suunnitteluryhmät voi-vat saada kokous- ja suunnittelu-kustannuksiin jonkin verran tukeatietoarkistosta.

Yhteiskuntatieteille ala-kohtaisia verkkotietovarantoja

27

Y hteiskuntatieteellisessätietoarkistossa on arkis-toituna n. 150 tutkimus-

aineistoa, joista useimmat kuuluvatkansainvälisiin vertailututkimuk-siin. Aineistoja säilytetään arkis-tossa SPSS Portable -formaatissa(*.por), josta ne voidaan muuntaauseisiin formaatteihin. Aineistojaluovutetaan tutkimus- ja opetus-käyttöön.

Aineistotilaus tehdään FSD:nkäyttölupahakemuksella. Yhdellähakemuksella voi tilata samaankäyttötarkoitukseen useita aineis-toja, mutta kutakin käyttötarkoitus-ta varten tulee täyttää oma käyttö-lupahakemus. Lisäksi kaikkientilattavaa aineistoa käyttävien on

Aineistoluettelo

lähetettävä FSD:lle henkilökohtai-sesti allekirjoitettu käyttöehto-sitoumus, jossa yksilöidään uudis-käytön ehdot. Tarvittavat lomak-keet löytyvät tietoarkiston www-si-vuilta.

Vastaanotettuaan käyttöehto-sitoumuksen ja hyväksyttyäänkäyttölupahakemuksen FSD toi-mittaa aineiston tilaajalle yleensäveloituksetta.

Tietoarkiston aineistolle anta-ma lähdeviittausteksti on ilmoitet-tava kaikissa julkaisuissa, joissaaineistoa tai sen osaa käytetään.Arkistolle tulee myös lähettää tie-dot julkaisuista, joissa aineistonkopiota tai siitä luvallisesti otettu-ja kopioita on hyödynnetty.

Ajantasainen aineistoluettelomme Internetissä:http://www.fsd.uta.fi/aineistot/

28

FSD0050 EUROBAROMETRI 2: EUROOPAN YHTEISÖÖN LIITTYVÄTONGELMAT, LOKA-MARRASKUU 1974

FSD0051 EUROBAROMETRI 3: EUROOPPALAISET MIEHET JA NAISET,TOUKOKUU 1975

FSD0052 EUROBAROMETRI 4: KULUTTAJIEN ASENTEET EUROOPAS-SA, LOKA-MARRASKUU 1975

FSD0053 EUROBAROMETRI 5: TULOT, TYYTYVÄISYYS JA KÖYHYYS,TOUKOKUU 1976

FSD0054 EUROBAROMETRI 6: KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA SISÄ-MARKKINOITA, LOKA-MARRASKUU 1976

FSD0055 EUROBAROMETRI 7: TIEDE JA TEKNOLOGIA EUROOPAN YH-TEISÖSSÄ, HUHTIKUU 1977

FSD0056 EUROBAROMETRI 8: MIEHET, NAISET JA TYÖROOLIT EUROO-PASSA, MARRASKUU 1977

FSD0057 EUROBAROMETRI 9: TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS EUROO-PASSA, HUHTIKUU 1978

FSD0058 EUROBAROMETRI 10: KANSALLISET PRIORITEETIT JA EU-ROOPAN INSTITUUTIOT, MARRASKUU 1978

FSD0059 EUROBAROMETRI 10A: TIETEELLISET PRIORITEETIT EUROO-PAN YHTEISÖSSÄ, LOKA-MARRASKUU 1978

FSD0060 EUROBAROMETRI 11: LAPSEN VUOSI EUROOPASSA, HUHTI-KUU 1979

FSD0061 EUROBAROMETRI 12: EUROPARLAMENTTIVAALIT, LOKA-MARRASKUU 1979

FSD0062 EUROBAROMETRI 13: ALUEELLINEN KEHITYS JA INTEGRAA-TIO, HUHTIKUU 1980

FSD0063 EUROBAROMETRI 14: LUOTTAMUS EUROOPAN YHTEISÖSSÄ,LOKA-MARRASKUU 1980

FSD0064 EUROBAROMETRI 15: JÄSENYYS EUROOPAN YHTEISÖSSÄ,HUHTIKUU 1981

FSD0065 EUROBAROMETRI 16: MELU JA MUUT SOSIAALISET ONGEL-MAT, LOKAKUU 1981

FSD0066 EUROBAROMETRI 17: ENERGIA JA TULEVAISUUS, HUHTIKUU1982

Eurobarometrit ovat samanaikai-sesti Euroopan unionin jäsenmais-sa toteutettavia kyselytutkimuksia,jotka ovat nyt FSD:n kautta myössuomalaisten tutkijoiden käytettä-vissä. Euroopan komission rahoit-tamissa kyselyissä kartoitetaan yh-teisön jäsenmaissa asuvien henki-löiden sosiaalisia ja poliittisia mie-lipiteitä. Aineistonkeruun suoritta-vat EU:n jäsenmaista kootutmielipidetutkimuksiin erikoistu-neet organisaatiot, Suomen osaltaMarketing Development Center(Suomen Gallup Oy). Aineiston-keruun koordinoi INRA EUROPE(International Research AssociatesEurope).

Sarja alkaa säännöllisenä vuo-desta 1974. Kyselyt toteutetaanpääsääntöisesti kaksi kertaa vuo-dessa, keväällä ja syksyllä. Nekoostuvat säännöllisesti toistetta-vista kysymyksistä ja kunakin ajan-kohtana tärkeäksi katsottujen aihe-alueiden kysymyksistä. Toistuvis-sa aiheissa kysytään mielipiteitäEuroopan yhteisöstä/unionista,parlamentista sekä vastaajienomasta yhteiskunnasta ja sen de-mokratian toimivuudesta. Vaihtu-vissa kysymyksissä on selvitettymuun muassa työllisyyteen ja työt-

tömyyteen, sukupuolten välisiinrooleihin, ekologiaan ja energia-politiikkaan, lasten ja nuorten ase-maan, köyhyyteen, terveyteen, bio-teknologiaan, alueelliseen kehityk-seen, kulutustottumuksiin ja kou-lutukseen liittyviä kysymyksiä.Demografiset ja muut taustamuut-tujat sisältävät vastaajien iän, suku-puolen, siviilisäädyn, poliittisensuuntautumisen, tulot, perheenkoon ja asuinalueen.

Eurobarometreissa ovat olleetmukana vuodesta 1974 alkaenRanska, Saksa, Iso-Britannia, Ita-lia, Alankomaat, Belgia, Tanska,Irlanti ja Luxemburg. Sarjaan ovatmyöhemmin liittyneet Kreikka1980, Portugali ja Espanja 1985,entisen Saksan demokraattisen ta-savallan alue 1990, Ruotsi 1994 jaItävalta 1994. Suomi on ollut mu-kana barometreissa osittain kevääs-tä 1993 (EB 39) ja kokonaisuudes-saan Eurobarometrit on toteutettumyös Suomessa vuodesta 1995 al-kaen (EB 43). Lisäksi Norja on ol-lut mukana useissa Eurobaromet-reissa vuosina 1991-1994.

FSD on dokumentoinut suo-meksi kaikki tähän mennessä teh-dyt Eurobarometrit.

Eurobarometrit

29

FSD0067 EUROBAROMETRI 18: EKOLOGISET KYSYMYKSET, LOKAKUU1982

FSD0068 EUROBAROMETRI 19: SUKUPUOLIROOLIT EUROOPAN YHTEI-SÖSSÄ, HUHTIKUU 1983

FSD0069 EUROBAROMETRI 20: APU KEHITYSMAILLE, LOKAKUU 1983

FSD0070 EUROBAROMETRI 21: POLIITTISET ERIMIELISYYDET EUROO-PAN YHTEISÖSSÄ, HUHTIKUU 1984

FSD0071 EUROBAROMETRI 22: ENERGIAONGELMAT JA ATLANTIN LIIT-TO, LOKAKUU 1984

FSD0072 EUROBAROMETRI 23: EUROOPPALAINEN RAHAYKSIKKÖ JATYÖOLOT, HUHTIKUU 1985

FSD0073 EUROBAROMETRI 24: ESPANJAN JA PORTUGALIN LIITTYMI-NEN EUROOPAN YHTEISÖÖN, LOKAKUU 1985

FSD0074 EUROBAROMETRI 25: LOMAMATKAT JA YMPÄRISTÖONGEL-MAT, HUHTIKUU 1986

FSD0075 EUROBAROMETRI 26: ENERGIAONGELMAT, MARRASKUU1986

FSD0076 EUROBAROMETRI 27: YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA JASYÖPÄ, MAALIS-TOUKOKUU 1987

FSD0077 EUROBAROMETRI 28: SUHTEET KEHITYSMAIHIN JA ENER-GIAONGELMAT, MARRASKUU 1987

FSD0078 EUROBAROMETRI 29: YMPÄRISTÖONGELMAT JA SYÖPÄ,MAALIS-HUHTIKUU 1988

FSD0079 EUROBAROMETRI 30: MAAHANMUUTTAJAT JA LÄNSI-EU-ROOPAN MARGINAALIRYHMÄT, LOKA-MARRASKUU 1988

FSD0080 EUROBAROMETRI 31: EUROPARLAMENTTIVAALIT 1989:VAALIGALLUPTUTKIMUS, MAALIS-HUHTIKUU 1989

FSD0081 EUROBAROMETRI 31A: EUROPARLAMENTTIVAALIT 1989:VAALIEN JÄLKEINEN TUTKIMUS, KESÄ-HEINÄKUU 1989

FSD0082 EUROBAROMETRI 32: EUROOPAN SISÄMARKKINAT, HUU-MEET, ALKOHOLI JA SYÖPÄ, MARRASKUU 1989

FSD0032 EUROBAROMETRI 33.0: EUROOPAN SISÄMARKKINAT: ITÄ-EUROOPPA, KEVÄT 1990

FSD0033 EUROBAROMETRI 34.0: KÄSITYKSIÄ EUROOPAN YHTEISÖS-TÄ, TYÖSTÄ JA LASTENKASVATUKSESTA, LOKA-MARRASKUU 1990

FSD0036 EUROBAROMETRI 34.1: TERVEYSONGELMAT, SYKSY 1990

FSD0037 EUROBAROMETRI 34.2: EUROOPPALAINEN NUORISO, SYK-SY 1990

FSD0034 EUROBAROMETRI 35.0: KANSAINVÄLISET SUHTEET, YHTEI-NEN MAATALOUSPOLITIIKKA JA HUOLI YMPÄRISTÖSTÄ, KEVÄT 1991

FSD0039 EUROBAROMETRI 35.1: JOUKKOLIIKENNE JA BIOTEKNIIKKA,KEVÄT 1991

FSD0040 EUROBAROMETRI 35A: TYÖOLOT, KEVÄT 1991

FSD0035 EUROBAROMETRI 36.0: ALUEELLINEN IDENTITEETTI JA KÄ-SITYKSET KOLMANNESTA MAAILMASTA, SYKSY 1991

FSD0038 EUROBAROMETRI 37.0: MAASTRICHTIN SOPIMUKSEN MER-KITYS JA EUROOPAN YHTEISÖN TULEVAISUUS, MAALIS-HUHTIKUU1992

FSD0042 EUROBAROMETRI 37.1: KULUTUSHYÖDYKKEET JA SOSIAA-LITURVA, HUHTI-TOUKOKUU 1992

FSD0044 EUROBAROMETRI 37.0 JA 37.1: EUROOPPALAINEN HUUMEI-DEN VASTAINEN KAMPANJA, MAALIS-TOUKOKUU 1992

FSD0043 EUROBAROMETRI 37.2: IKÄÄNTYNEET EUROOPPALAISET,HUHTI-TOUKOKUU 1992

FSD0041 EUROBAROMETRI 38.0: EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOIS-TUIN, PASSIIVINEN TUPAKOINTI JA KULUTTAJA-ASIAT, SYYS-LOKA-KUU 1992

FSD0045 EUROBAROMETRI 38.1: KULUTTAJANSUOJA SEKÄ KÄSITYK-SET TIETEESTÄ JA TEKNOLOGIASTA, MARRASKUU 1992

FSD0011 EUROBAROMETRI 39.0: EUROOPAN YHTEISÖN POLITIIKKAJA PERHE-ELÄMÄ, MAALIS-HUHTIKUU 1993

FSD0046 EUROBAROMETRI 39.1: ENERGIAPOLITIIKKA, BIOTEKNIIKKAJA GEENITEKNIIKKA, TOUKO-KESÄKUU 1993

FSD0047 EUROBAROMETRI 39.A: TERVEYS JA TURVALLISUUS,MAALIS-KESÄKUU 1993

FSD0012 EUROBAROMETRI 40.0: KÖYHYYS JA SOSIAALINEN SYRJÄY-TYMINEN, LOKA-MARRASKUU 1993

Aineistoluettelo

30

FSD0013 EUROBAROMETRI 41.0: TULLIVALVONTA, VERENLUOVUTUS,AIDS JA TUPAKOIMINEN, MAALIS-KESÄKUU 1994

FSD0048 EUROBAROMETRI 41.1: EUROPARLAMENTTIVAALIT, KESÄ-HEINÄKUU 1994

FSD0014 EUROBAROMETRI 42: EUROOPAN UNIONIN ENSIMMÄINENVUOSI, LOKA-JOULUKUU 1994

FSD0015 EUROBAROMETRI 43.0 JA 43.1: HUUMEIDEN KÄYTTÖ JA AIDS,MAALIS-TOUKOKUU 1995

FSD0016 EUROBAROMETRI 43.0: TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN OSTA-MINEN MUISTA EU-MAISTA, TUPAKOINTITOTTUMUKSET JA SYÖPÄ-RISKIT, MAALIS-HUHTIKUU 1995

FSD0017 EUROBAROMETRI 43.1: KANSAINVÄLINEN KAUPPA JASÄTEILYTURVALLISUUS, HUHTI-TOUKOKUU 1995

FSD0018 EUROBAROMETRI 43.1BIS: ALUEELLINEN KEHITYS JA KU-LUTUS SEKÄ YMPÄRISTÖASIAT, TOUKO-KESÄKUU 1995

FSD0031 EUROBAROMETRI 44: SYÖPÄ, KOULUTUS JA EUROOPANYHTENÄISVALUUTTA, LOKA-MARRASKUU 1995

FSD0049 EUROBAROMETRI 44.1: JATKUVA KOULUTUS JA EUROOPANYHTEINEN RAHA, MARRAS-JOULUKUU 1995

FSD0019 EUROBAROMETRI 44.2: TYÖOLOT EUROOPAN UNIONISSA,MARRAS-TAMMIKUU 1996

FSD0020 EUROBAROMETRI 44.2: BIS MEGA-SURVEY: EUROOPAN JAEUROOPAN UNIONIN RAKENTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEITA JAKÄYTÄNTÖÄ, TAMMI-MAALISKUU 1996

FSD0021 EUROBAROMETRI 44.3: TERVEYS JA YLEINEN TURVALLISUUS,HELMI-HUHTIKUU 1996

FSD0022 EUROBAROMETRI 44.3OVR: TYÖLLISYYS, TYÖTTÖMYYS JASUKUPUOLTEN TASA-ARVO, HELMI-HUHTIKUU 1996

FSD0023 EUROBAROMETRI 45.1: KANSALAISTEN OIKEUDET EU:NJÄSENVALTIOISSA, AURINGOLLE ALTISTUMINEN, TYÖTURVALLISUUSJA VASTAAJIEN YKSITYISYYS KYSELYTUTKIMUKSISSA, HUHTI-TOU-KOKUU 1996

FSD0024 EUROBAROMETRI 46.0: HENKILÖKOHTAINEN TERVEYDEN-TILA, ENERGIA, KEHITYSAPU JA EUROOPAN YHTENÄISVALUUTTA1996

FSD0025 EUROBAROMETRI 46.1: MODERNI BIOTEKNOLOGIA, YKSITYI-SYYDEN SUOJA TIETOVERKOISSA JA YHTEINEN EUROVALUUTTA,LOKA-MARRASKUU 1996

FSD0026 EUROBAROMETRI 47.0: SAKSA-KUVA, KULUTTAJA-ASIAT,TIETOVERKKOPALVELUT JA REILUN KAUPAN PERIAATTEET, TAMMI-HELMIKUU 1997

FSD0027 EUROBAROMETRI 47.1: SVEITSI-KUVA, ELINIKÄINEN KOU-LUTUS, RASISMI, PERHESUUNNITTELU JA PALKKATYÖ, MAALIS-HUH-TIKUU 1997

FSD0028 EUROBAROMETRI 47.2: NAISET JA SYÖPÄ, EUROOPAN PAR-LAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET,HUHTI-KESÄKUU 1997

FSD0083 EUROBAROMETRI 47.2OVR: NUORET, HUHTI-KESÄKUU 1997

FSD0029 EUROBAROMETRI 48.0: LOMAMATKAILU, LOKA-MARRAS-KUU 1997

FSD0030 EUROBAROMETRI 49: ELINTARVIKETUOTTEIDEN TURVALLI-SUUS, LAPSISEKSITURISMI, TERVEYDENHOITO JA SYÖPÄ, HUHTI-TOUKOKUU 1998

FSD0084 EUROBAROMETRI 50.0: EUROOPAN PARLAMENTTI JA RADIO-AKTIIVINEN JÄTE, LOKA-MARRASKUU 1998

FSD0085 EUROBAROMETRI 51.0: IÄKKÄÄT IHMISET JA PERHEVÄKI-VALTA, MAALIS-HUHTIKUU 1999

FSD0086 EUROPEAN COMMUNITIES STUDIES, 1970-1992: KUMULA-TIIVINEN TIEDOSTO

31

ISSP on maailmanlaajuinen yhteis-kuntatieteellinen vertailututkimus-ohjelma, joka perustuu kansain-välisesti integroituun vuosittaiseenaineistonkeruuseen osallistuja-maissa. Ohjelma on eri tutkimus-tahojen keskinäinen ja omarahoit-teinen yhteenliittymä. ISSP:n ai-neistonkeruu on alkanut vuonna1985 ja nykyisin hankkeessa onmukana 34 maata, joista Suomi onuusimpia saatuaan kansallisen jä-senyyden tänä vuonna.

ISSP:n suomalaiset jäsen-organisaatiot ovat FSD, Tampereenyliopiston sosiologian ja sosiaali-psykologian laitos ja Tilastokes-kuksen haastattelu- ja tutkimus-palvelut -yksikkö.

Kansallisen jäsenyyden myö-tä ISSP-aineistot kerätään tästä läh-

tien myös Suomessa. Vuoden 2000ISSP-kysely keskittyy ympäristö-asioihin, ja Tilastokeskus kerääSuomen osuuden syksyllä posti-kyselynä. Tulevien vuosien aineis-tonkeruuta organisoidaan parhail-laan. Vuonna 2001 toteutettavanISSP-kyselyn aiheena on sosiaali-set verkostot; samassa yhteydessäon kaavailtu kysyttävän myös vuo-den 1999 ISSP-moduuli sosiaali-sesta epätasa-arvosta.

Edistääkseen tietämystä ISSP-ohjelmasta ja sen puitteissa kerä-tyistä aineistoista FSD on hankki-nut hankkeen kaikista ISSP-aineis-toista arkistokopiot. Suomalaistut-kijat voivat tilata ISSP-aineistojakäyttöönsä FSD:ltä.

Lisää ISSP-hankkeesta tämänlehden sivulla 10.

Aineistoluettelo

ISSP TheInternationalSocial SurveyProgramme

FSD0101 ISSP 1985: VALTION TEHTÄVÄT

FSD0102 ISSP 1986: SOSIAALISET VERKOSTOT JA TUKIJÄRJESTELMÄT

FSD0103 ISSP 1987: ERIARVOISUUS

FSD0104 ISSP 1988: PERHE JA SUKUPUOLIROOLIT

FSD0105 ISSP 1989: TYÖORIENTAATIOT I

FSD0106 ISSP 1990: VALTION TEHTÄVÄT II

FSD0107 ISSP 1991: USKONTO

FSD0108 ISSP 1992: ERIARVIOISUUS II

FSD0109 ISSP 1993: YMPÄRISTÖ I

FSD0110 ISSP 1994: PERHE JA MUUTTUVAT SUKUPUOLIROOLIT II

FSD0111 ISSP 1995: KANSALLINEN IDENTITEETTI

FSD0112 ISSP 1996: VALTION TEHTÄVÄT III

World Values Survey:n (WVS)kansainväliset kyselyaineistotmuistuttavat rakenteeltaan Euro-barometrejä ja ISSP-ohjelmanaineistoja. Hankkeen aineistoissaon kartoitettu eri maiden kansalais-ten toimintaa sekä yhteiskunnalli-sia arvoja ja asenteita yhtenevin,struturoiduin kyselyin. WVS-aineistoja on kerätty kolmessa aal-lossa vuodesta 1981 lukien (1981-1984, 1989-1993 ja 1995-1997).

Aineistojen suunnittelua, yh-distämistä ja arkistointiin liittyväädokumentointia on koordinoinutprofessori Ronald Inglehart tuki-joukkoineen ja ensimmäisen aalloneurooppalaisten aineistojen osaltaEuropean Values Systems StudyGroup.

Suomi on kuulunut WVS-mai-hin alusta alkaen Suomen GallupOy:n keräämin aineistoin. Vuotta

World ValuesSurvey

FSD0151 WORLD VALUES SURVEY, 1981-1984 AND 1990-1993

FSD0152 WORLD VALUES SURVEYS, EUROPEAN VALUES SURVEYS1981-1984, 1990-1993 JA 1995-1997

FSD0153 WORLD VALUES SURVEY 1995-1997: OSA-AINEISTO

1995 lukuun ottamatta Gallup ontoiminut suomalaisen aineiston-keruun päärahoittajana. Kotimaisetaineistot on kerätty ulkomaistenvertailuaineistojen tapaan yleensäkäyntikyselyinä. Vuonna 1990Suomen aineisto koottiin Gallup-Kanavalla eli kyselyvastaajien ko-titalouksiin sijoitettujen mikrotieto-koneiden avustuksella.

FSD dokumentoi hankkeenkotimaiset aineistot tietokantoi-hinsa suomeksi. Kunkin keruu-aallon kansainvälisistä yhdistelmä-aineistoista on tarjolla englannin-kielinen dokumentaatio.

Suomenkielinen aineistodoku-mentointi on valmis vuosilta 1981-1984, 1989-1993 ja 1995-1997.

Vuoden 2000 syksyllä Suo-messa kerätty WVS-aineisto arkis-toidaan tietoarkistoon keväällä2001.

32

ALLBUS, Saksan yleinen yhteis-kuntatieteellinen tutkimus, on jokatoinen vuosi tehtävä tutkimus asen-teista, käyttäytymisestä ja yhteis-kunnallisesta rakenteesta SaksanLiittotasavallassa. Jokaisessa tutki-muksessa on yksi tai kaksi pää-aihetta, useita yksittäisiä kysymyk-siä, pienempiä kysymysryhmiä eriaiheista ja laaja taustamuuttuja-osuus. Merkittävimmät kysymyk-set toistetaan aina kymmenvuosit-tain, yksittäiset kysymykset tai sup-

AllgemaineBevölkerungs-umfrage der Sozial-wissenschaften

FSD0202 ALLBUS 1980-1996

FSD0203 ALLBUS 1998

peammat kysymysryhmät toiste-taan 2-4 vuoden välein.

Taustamuuttujien lisäksi jokai-sessa ALLBUS-tutkimuksessa kä-sitellään seuraavia aiheita: poliitti-nen suuntautuneisuus, äänestys-aikomukset, materialismi/post-materialismi, kiinnostus politiikkaakohtaan, arvio omasta sijoittumi-sesta yhteiskuntaluokkiin, ammatti-yhdistysjäsenyys, puoluejäsenyysja uskonnollisuus.

Puolueiden ajankohtaistutkimuksetkuuluvat nk. puolueiden yhteistut-kimusten sarjaan. Tutkimuksientoimeksiantajina ovat olleet suu-rimmat eduskuntapuolueet ja vaali-vuosina tutkimuksilla on ollut myösmuita rahoittajia. Tutkimuksiensuunnittelijoina ovat olleet SuomenGallup Oy ja Helsingin yliopistonYleisen valtio-opin laitos yhteis-työssä puolueiden kanssa.

Ajankohtaistutkimuksia ontehty käyntikyselyinä vuosittain1973-1990 lukuunottamatta vuosia1985 ja 1989. Aineistot on koottupääosin strukturoidulla kysely-lomakkeella, 1000-2000 haastatte-lua/tutkimus. Haastattelutyön onsuorittanut Suomen Gallup Oy.Vuodesta 1991 vastaavia kyselyjäon tehty GallupKanavalla kotita-louksiin asennetuin mikrotieto-konein.

Kaikissa tutkimuksissa on sel-vitetty väestön äänestyskäyttäyty-mistä, huolenaiheita, mielipiteitähallituksesta ja puolueista sekä suh-tautumista valtakunnallisiin poliit-tisiin kysymyksiin. Usein on tie-dusteltu myös taloudellista tilannet-ta koskevia odotuksia, puheenjoh-

Puolueiden ajan-kohtaistutkimukset

tajan merkitystä puolueelle, vastaa-jan osallistumista poliittiseen toi-mintaan ja mielipiteitä kunnallispo-litiikasta. Taustatietoina on kysyt-ty yleensä vastaajan ja perheen pää-henkilön sosiaaliryhmää, päähenki-lön elinkeinoa, vastaajan koulutus-ta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jä-senyyttä puoluejärjestöissä, puo-luekantaa, jäsenyyttä työmarkkina-järjestöissä ja perheen vuosituloja.Lisäksi aineistot sisältävät alueel-lisia muuttujia.

Aineistosarja mahdollistaa lu-kuisia aikavertailuja, joskaan muut-tujat eivät ole aina täysin vertailu-kelpoisia.

Tietoarkisto työstää aineis-toista kumulatiivista yhdistelmä-tiedostoa, johon tullaan liittämääntietoja myös vuoden 1990 jälkeentehdyistä puolue- ja vaalitutki-muksista.

Ennen Yhteiskuntatieteellistätietoarkistoa vuosien 1973-1984Puolueiden ajankohtaistutkimustenarkistoinnista vastasi Helsingin yli-opiston Yleisen valtio-opin laitos.Kaikki aineistoja kuvaavat doku-mentit ovat nykyisin tietoarkis-tossa.

33

Aineistoluettelo

FSD1000 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1973

FSD1001 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1974

FSD1002 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1975

FSD1003 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1976

FSD1004 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1977

FSD1005 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1978

FSD1006 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1979

FSD1007 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1980

FSD1008 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1981

FSD1009 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1982

FSD1010 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MARRASKUU 1982

FSD1011 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1983

FSD1012 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1984

FSD1013 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1986

FSD1014 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1987

FSD1015 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1988

FSD1016 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1990

FSD1033 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1992

FSD1029 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS ELO-SYYSKUU 1992

FSD1030 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS LOKA-MARRASKUU1994

FSD1031 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS HELMIKUU 1995

FSD1032 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS ELO-SYYSKUU 1996

FSD1034 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1997

FSD1035 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS LOKAKUU 1997

FSD1036 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS HELMIKUU 1998

FSD1037 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS SYYSKUU 1998

FSD1038 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS TAMMIKUU 1999

Yksittäisiäaineistoja

FSD0200 LUOKKARAKENNE JA LUOKKATIETOISUUS 1980-1983

FSD0201 MAAILMAN TALOUDELLISET JA SOSIAALISET TUNNUSLU-VUT 1950-1992

FSD1017 POHJOISMAINEN HYVINVOINTITUTKIMUS 1972

FSD1018 EDUSKUNTAVAALITUTKIMUS 1991

FSD1019 KANNATUSMITTAUSTUTKIMUS 1994, OSA 1

FSD1020 KANNATUSMITTAUSTUTKIMUS 1994, OSA 2

FSD1021 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: EHDOKKAAT

FSD1022 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: PUOLUE-JÄSENET

FSD1023 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: VALITSIJA-KUNTA

FSD1024 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: YHDISTETTYAINEISTO

FSD1025 ULKOMAANUUTISTUTKIMUS 1995

FSD1026 KANSAINVÄLINEN ULKOMAANUUTISTUTKIMUS 1995

FSD1027 NUORET JA EDUSKUNTAVAALIT 1999

FSD1028 NUORET JA EUROPARLAMENTTIVAALIT 1999

FSD1039 KÄSITYKSIÄ MAAILMASTA VUONNA 2000, 1968

FSD1040 PRESIDENTINVAALIT 2000, 1. KIERROS

FSD1041 PRESIDENTINVAALIT 2000, 2. KIERROS

FSD1042 EDUSKUNTAVAALIT 1999

FSD1043 EUROPARLAMENTTIVAALIT 1999

FSD1045 AMMATTIRAKENTEEN JA SOSIAALISEN ASEMAN MUUTOS1994

FSD1046 BALTIAN MUUTOS 1993

FSD1048 NUORET JA PRESIDENTINVAALIT 2000

FSD1049 SANOMALEHDEN YHTEISKUNTA 1994

34

FSD:n aineistot on kuvailtu myösyliopistokirjastojen yhteiseen LIN-DA-tietokantaan. Samalla kun etsitkirjallisuutta tietystä aiheesta, voitsaada tietoja myös tutkimusaineis-toista. Esimerkiksi hakemalla asia-

LINDAstakin löytyy

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoon tehnyt alustavan luovutussopi-muksen noin 50 tutkimusaineis-tosta. Näitä ovat mm. IVOn ja Teol-lisuuden Voiman vuosittaiset ener-gia-asennetutkimukset vuodesta1983, Kunnallisalan kehittämis-säätiön Kansalaismielipide ja kun-

Tulevia aineistoja

nat -aineistot vuodesta 1992, Elin-keinoelämän valtuuskunnan (EVA)joka toinen vuosi keräämät yhteis-kunnan arvo- ja asenneilmastoakoskevat aineistot vuodesta 1984sekä samoin EVAn EU-/integraa-tioasenteita koskevat aineistot vuo-desta 1992 alkaen.

Esimerkkejä:

NIMEKE: Suomen europarlamenttivaalit / toimittanut Pertti PesonenJULKAISTU: Tampere : Tampere University Press, 2000ULKOASU: 208 s.ISBN: 951-44-4871-5

TEKIJÄ: Nurmela, SakariNIMEKE: Nuoret ja europarlamenttivaalit 1999 [Elektroninen aineisto] /Nurmela, Sakari ja Pehkonen, Juhani ; Opetusministeriö, nuorisoasiainneuvottelukunta [julkaisija]JULKAISTU: Helsinki : Suomen Gallup [aineiston keruu], 1999ATK-AINEISTO: DataaRAJOITUKSET: Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetus-käyttöön; FSD:n lupamenettelyJÄRJ.VAATIM: Internet-yhteys, WWW-selain, Adobe Acrobat ReaderSAANTITAPA: URL: http://www.fsd.uta.fi/aineistot.html- ; HTML ja PDF

sanoilla “Euroopan unioni” ja “vaa-lit” saat tiedon sekä aiheesta kirjoi-tetuista kirjoista että tietoarkistos-sa säilytettävistä tutkimusaineis-toista.

Aineistoluettelo

FSD Yhteiskuntatieteellinentietoarkisto

Käyntiosoite: Åkerlundinkatu 2 A 5.krs, TamperePuhelin (03) 2158 519 • Fax (03) 2158520

Postiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto33014 Tampereen yliopisto

Sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi tai fsd@uta.fi

Kotisivu: http://www.fsd.uta.fi/

http://linneaw.lib.helsinki.fi/suora_linnea/index. cgi

35

FSD Yhteiskuntatieteellinen tieto-arkisto on opetusministeriön rahoit-tama yhteiskuntatieteellisen tutki-muksen ja opetuksen valtakunnal-linen palveluresurssi. Vuoden 1999alusta lukien Tampereen yliopistonyhteydessä toimineen yksikön teh-tävänä on arkistoida yhteiskunta-tieteellisiä tutkimusaineistoja, vas-tata niihin liittyvästä tietopalvelustasekä edistää olemassa olevien koti-ja ulkomaisten tutkimusaineistojenkäyttöä. Tietoarkiston toimintaa oh-jaavat johtokunta ja valtakunnalli-nen neuvottelukunta.

FSD:nperustehtäviäovat tutkimus-

aineistojen

• hankkiminen arkistoitavaksi,• luovutus- ja käyttöehtojen yksi-löinti ja valvonta,• tarkistaminen, korjaaminen jamuokkaus arkistointia koskevienohjeiden ja säännösten mukaisesti,• säilyttäminen ja käyttökuntoi-suuden ylläpito,• sisällön, keruun ja aineistoihin liit-tyvien muiden ominaisuuksienkuvailu ja näitä koskevien tietojensiirtäminen aineistotietokantoihin;sekä• tietoaineistojen luovuttaminen janiitä koskevien oheistietojen anta-minen ja• tutkimusaineistojen käyttöön liit-tyvä muu käyttäjäpalvelu.

Perustehtäviensäohella FSD voi

• kehittää ja ylläpitää toimintaansaliittyviä muita tietokantapalveluja• tehdä ehdotuksia tutkimusaineis-tojen dokumentointia koskeviksikansallisiksi standardeiksi,• organisoida alaansa liittyvää tut-kimusta ja opetusta sekä hankkianäille rahoitusta,• harjoittaa alaansa liittyvää julkai-sutoimintaa sekä• liittää tehtäviinsä tarkoituksen-mukaisiksi katsottuja muita toimin-toja.

Aineistojen luovuttaminen arkis-toitavaksi ja luovuttaminen arkis-tosta uudiskäyttöön perustuvat tar-koin säänneltyihin ehtoihin ja

sitoumuksiin: aineistojen luovutta-jat voivat asettaa ehtoja luovutta-miensa aineistojen käytölle ja lisäk-si uudiskäyttäjät sitoutuvat lupa-hakemuksissaan tarkkoihin käyttö-ehtoihin.

Aineistojen siirtäminen arkis-toitavaksi ei pääsääntöisesti vaikutaniihin kohdistuviin omistus- taitekijänoikeuksiin. FSD:n toimintaperustuu huolellisesti suunnitel-tuihin ja asianomaisten valvonta-viranomaisten hyväksymiin tieto-suoja- ja tietoturvallisuustoimen-piteisiin.

Yhteiskuntatieteellinen tieto-arkisto luovuttaa arkistoimiaanaineistoja tieteelliseen tutkimus- jaopetuskäyttöön, ei kuitenkaan kau-palliseen tarkoitukseen. FSD:n pe-ruspalvelut ovat maksuttomia.

www.fsd.uta.fi

FSD:ssä työsken-telee kymmenenvakituisen työnteki-jän lisäksi joukkoprojektityöntekijöitä.

Kuva: Erkki Karen

36 www.fsd.uta.fi