tutkimusraportti - kotka.fi · t9001-06 tutkimusraportti 3 (25) hakalan koulu, kotka 2.8.2017...

OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH. 05-2255 500 WWW. INSINOORISTUDIO. FI E-MAIL [email protected]

TUTKIMUSRAPORTTI

Hakalan koulu Poikkikatu 7

48900 Kotka

Työ nro T9001-06 Kotka 2.8.2017 Oy Insinööri Studio

T9001-06 Tutkimusraportti 1 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT ......................................................................... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA ............................................................. 3 3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEOSITTAIN ............................. 4

3.1 Ulkoseinät ............................................................................................. 4 3.1.1 Rakennetyypit ............................................................................ 4 3.1.2 Havainnot ja mittaukset.............................................................. 5 3.1.3 Ulkoseinät .................................................................................. 6 3.1.4 Rakenteiden tiiveys .................................................................... 9 3.1.5 Johtopäätökset ........................................................................ 10 3.1.6 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 11

3.2 Väliseinät ............................................................................................ 11 3.2.1 Rakennetyyppi ......................................................................... 11 3.2.2 Havainnot ja mittaukset............................................................ 12 3.2.3 Johtopäätökset ........................................................................ 12 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 12

3.3 Välipohja ............................................................................................. 12 3.3.1 Rakennetyypit .......................................................................... 12 3.3.2 Havainnot ja mittaukset............................................................ 12 3.3.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset ..................................... 12 3.3.4 Johtopäätökset ........................................................................ 12 3.3.5 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 13

3.4 Alapohja .............................................................................................. 13 3.4.1 Rakennetyypit .......................................................................... 13 3.4.2 Havainnot ja mittaukset............................................................ 14 3.4.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset kohteessa .................... 15 3.4.4 Alapohjarakenteiden mikrobinäytteet ....................................... 15 3.4.5 Rakenteiden tiiveysmittaus ...................................................... 16 3.4.6 Johtopäätökset ........................................................................ 17 3.4.7 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 17

3.5 Yläpohja .............................................................................................. 18 3.5.1 Rakennetyyppi ......................................................................... 18 3.5.2 Havainnot ja mittaukset............................................................ 18 3.5.3 Johtopäätökset ........................................................................ 18 3.5.4 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 18

3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia ....................................................... 18 3.6.1 Johtopäätökset ........................................................................ 20 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 20

3.7 Rakennuksen painesuhteet ................................................................. 21 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa .......................................... 21 3.7.2 Johtopäätökset ........................................................................ 21 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset ........................................................... 22

4 YHTEENVETO .................................................................................................. 22

T9001-06 Tutkimusraportti 2 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT

Tutkijat Antti Ahola (rakennetekniikka) Johanna Lampinen (iv, paine-erot) Otto Koski (tutkimusassistentti) Juho Riisiö (tutkimusassistentti) Tutkimuksen tilaaja Kotkan kaupunki / Tekniset palvelut Kaupunginarkkitehti Leila Hietala Kauppakatu 3 B 2. krs. 48100 KOTKA

Tutkimuksen kuvaus Hakalan koulun tutkimuksessa selvitettiin koulun ja liikuntasalirakennuksen olemassa olevia rakenteita, rakenteiden mikrobiologista kuntoa ja mahdollis-ten vaurioiden sekä ilmanvaihdon vaikutus sisäilmaan. Sisäilman laatuun viittaavia aistimuksia tai oireita on koettu koulurakennuksen ensimmäisen kerroksen C-osassa sekä liikuntasalirakennuksessa. Koulussa oppilaita ja henkilökuntaa on yhteensä noin 230–240 henkeä, joista noin neljällä oppi-laalla on esiintynyt sisäilman laatuun viittaavia oireita. Lisäksi luokassa 131 on esiintynyt poikkeavaa hajua, jonka takia tilan käyttöä on rajoitettu. Tutki-muksien perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakennusmateriaalien mikrobiologisen kunnon määrittäminen

Materiaalinäytteenotto laboratorioon, jossa suoraviljely (Hagem, DG18, M2, THG) Kasvatus, laskenta ja tunnistus *

12.6.-21.6.2017

Asbestimääritys sisäkaton se-menttikuitulevyistä

Materiaalinäytteenotto laboratori-oon, jossa asbestimääritys polari-saatiomikroskoopin ja disper-siovärjäyksen avulla*

5.6.-6.7.2017

Kosteuskartoitus Pintakosteusmittaukset, Tramex Moisture Encounter

5.6.-6.7.2017

Rakenteiden kosteusmittaukset

Viiltomittaukset, Rotronic HygroLog

5.6.-6.7.2017

Rakenteiden tiiveyden selvittäminen

Merkkiainemittaukset, 5 % vetykaasulla ja Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisimella

5.6.-6.7.2017

Hetkellinen paine-ero ulkovaipan yli

Hetkelliset mittaukset, TSI Velocicalc Plus.

5.6.-6.7.2017 ja 31.7.2017

Rakenneavaukset Rakenteiden ja niiden kunnon tutkiminen tekemällä rakenteisiin erikokoisia reikiä.

5.6.-6.7.2017

T9001-06 Tutkimusraportti 3 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017

Ilmanvaihtojärjestelmän puh-tauden määritys

Visuaalinen tarkastus, ilmanvaihto-laitteiston avaukset pistokoeluon-toisesti

18.7.2017

Paine-eroseuranta ulkovaipan yli

Paine-eroseuranta, HKInstruments DPT ja TinyTag.

18.-31.7.2017

* laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos

2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA

Kohde ja osoite Hakalan koulu Poikkikatu 7 48900 Kotka Rakennuksen omistaja Kotkan kaupunki Rakennuksen käyttötarkoitus Koulu Rakentamisvuosi ja tehdyt korjaukset v. 1960-luku 90-luvun jälkeen tehdyt remontit

Toimenpiteet Vuosi Tekninen työ ja käytävät (ikkunat) 1994–1995 Liikuntasalin remontti 2008 Yläpihan salaojat 2008 Pystyviemärit ja keittiösalin re-montti

2009

Ikkunat 2009 Vesikatto 2010 Terv.hoit. WC:t 2010 Alakatot 2012 Pohjaviemärit C-osa 2015 Kerrosluku 1-kerroksinen, kellarillinen Pääasiallinen runkomateriaali Kantavana runkona teräsbetonirakenteiset pilarit ja palkit.

Perustamistapa Betonianturat Ulkoseinä Kiviaineinen runko, käytävien osalta pystytolppainen puurunko Välipohja Teräsbetoniholvi


Alapohja Maanvastainen betonilaatta, vinyylilaatta, maali tai muovimatto. Kuvaama-taidon tiloissa on puukoolattu lattia. Vesikatto Pulpettikatto, vesikatteena konesaumapeltikate Kuvaus lvi-järjestelmistä Koneellinen, tilakohtainen tulo-poisto ilmanvaihto

Käytettävissä olleet asiakirjat: - Pohjapiirustukset 1960 - Sokkeli- ja rakenneliittymäpiirustukset 1960 - Luokkahuonekerroksen työpiirustus 1968

’

3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEOSITTAIN 3.1 Ulkoseinät

3.1.1 Rakennetyypit

ovat seuraavat sisältä ulospäin lukien

US1 1.krs. ulkoseinät, muut paitsi käytävät - maali - betoni 150 mm - siporex 250 mm - rappaus - maali

US2, 1.krs. käytävien ulkoseinät - Luja-levy tai vastaava 12 mm - Höyrynsulku- / rakennusmuovi - puinen pystyrunko + villa 125 mm - rakennuslevy 3 mm - ilmarako - betoni 80 mm US3, kellarikerroksen maanvastaiset seinät - tasoite 40 mm - tiili 130 mm - villa 50 mm - bitumisively - betoni 160 mm


US 4, sokkelit välipohjan kantavan laatan ja kantavien palkkien tasossa väli-pohjallisilla alueilla - betoni - toja-levy (lastuvillasementtilevy) 80 mm - betoni 120 mm US5, sokkelit muilla kuin välipohjallisilla alueilla - betoni - pehmyt villa n. 50 mm - betoni 120 mm

US6, kellarin ulkoseinät (alapihan puoli) - maali+tasoite - poltettu tiili 130mm - pehmyt villa n. 50 mm - betoni 120 mm

3.1.2 Havainnot ja mittaukset

Ulkoseinärakenteita on useita erilaisia US1-US6. Julkisivut on pääosin ulko-puolelta rapattu ja maalattu. Ensimmäisen kerroksen käytävien osalta ulko-seinät (US2) ovat puurunkoisia, pehmeällä villalla (mineraali- ja vuorivilla) eristettyjä seiniä, jossa ulkopintana on rapattu tiili. Muut ensimmäisen ker-roksen ulkoseinät (US1) ovat kivirakenteisia, joissa lämmöneristeenä toimii siporex-kevytbetoniharkko. Harkon sisäpuolella on kantava teräsbetonirun-ko. Sokkelirakenteissa (halkaisussa) havaittiin lämmöneristeenä olevan lastuvil-lalevyä, expandoitua korkkia ja mineraalivillaa. Maanpinta päärakennuksen vierellä on piha-alueilla pääosin hiekkaa, jonka päällä kasvoi paikoin nurmikkoa tai muuta kasvillisuutta. Liikuntasaliraken-nuksen vierustalla kasvoi pääosin istutettua nurmikkoa. Paikoin on myös päärakennuksen vierustalla pihakivetys tai betonoitu pihatie (etuoven edus-ta). Syöksytorvien alapuolella on kohteessa sadevesikaivot, mutta roiskeve-det kastelevat sokkeleita paikoittain (liite 1, kuvat 14–15). Maanpinta on pai-koin rakennuksen vierellä tasainen, jolloin on mahdollista, että sadevedet kastelevat sokkelien ja maanvastaisten seinien rakenteita. Tehtyjet havainto-jen tai rakennepiirustuksien perusteella ei sokkelirakenteissa tai kellarin maanvastaisissa seinissä ole ulkopuolista vedeneristystä muualla kuin liikun-tasalin yläpihan puolella. Kellarin maanvastaisissa seinissä oli vedeneristee-nä toimiva bitumisively betonisen ulkokuoren sisäpinnassa (liite 1, kuva 18). Ulkoseinä- ja sokkelirakenteet ovat pääasiassa päältä päin havainnoituna hyväkuntoisen näköisiä. Liikuntasalin alapihan puoleisessa sokkelissa on havaittavissa kosteuden ja/tai betonin suolojen aiheuttamaa maalipintojen ir-toamista. Ikkunat ovat hyväkuntoisia.


Ulkoseinärakenteiden mikrobinäytteet Materiaalinäytteitä otettiin ulkoseinien, maanvastaisten ulkoseinien ja sokke-leiden rakenteista yhteensä 43 kappaletta. Yhteenveto näytteiden tuloksista on esitetty taulukossa 1. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2 ja analyy-sivastaukset liitteessä 3. TAULUKKO 1. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet

Ulkoseinä näytteet:

Näytteitä Ei viitettä vauriosta

heikko viite vauriosta

viittaa vau-rioon

vahva viite vauriosta

Materiaali 43 10 10 14 9 Materiaalinäytteissä 53 %:ssa oli viite tai vahva viite vauriosta. 47 %:ssa ei ollut viitettä tai oli heikko viite vauriosta.

3.1.3 Ulkoseinät Käytävien kevytrakenteiset ulkoseinärakenteet US2, on eristetty mineraali- / vuorivillalla. Tuulensuojana rakenteessa on kivilevy (mahd. asbestipitoinen). Alaohjauspuun ja leca-betonin välissä havaittiin eristeenä olevan mineraali-villaa (liite 1, kuva 13). Rakenneavauksista havaittiin eristeissä ilmavuotojen aiheuttamaa tummumista. Lämmöneristeistä otettiin näytteitä yhteensä 9 kappaletta, joista yhdessä esiintyi vahva viite vauriosta (M2) ja neljässä näyt-teessä esiintyi viitteitä vauriosta (MN2-MN4 ja MN6). Näytteessä M2 esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytteissä MN2-MN4 esiintyi kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. TAULUKKO 2. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaukset 360341 ja 359708 )

Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Käytävän ulkoseinät

Näyte 2. 359708 h.102 konehuone US alareuna

Min. villa Runsaasti homeita ja niu-kasti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni)

Vahva viite vau-riosta

Näyte 1. 360341 h. 1048 puutyö US

Min. villa Ei viitettä vauriosta

Näyte 2. 360341 103 käytävä US

Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon






Min. villa niukasti homeita heikko viite vau-riosta








Siporex-harkolla lämmöneristetyt seinärakenteet eivät ole herkkiä vaurioitu-maan kosteuden vaikutuksesta ja ne ovat ns. riskittömiä. Näiltä osin ulkosei-närakenteista ei otettu materiaalinäytteitä. Maanvastaiset seinät

Kellarin maanvastaiset seinärakenteet ovat sisäpuolisesti kosteuden- ja lämmöneristettyjä. Lämmöneristeistä otettiin näytteitä yhteensä 13 kappalet-ta (M3-M9, M18-M20 ja M23-M25), joista neljässä esiintyi vahva viite vau-riosta (M7, M18, M23 ja M24). Näytteissä M7 ja M18 esiintyi runsaasti strep-tomyces-aktinobakteereita (sädesieni). Lisäksi näytteissä esiintyi kohtalai-sesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytteissä M23 ja M24 (kuvaa-mataidon tilojen päätyseinä) esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavia As-pergillus-lajeihin kuuluvia A.versicolor –mikrobeja. TAULUKKO 3. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 359708 )

Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Maanvastai-set ulkosei-nät

Näyte 3. 009 käytävä kellarinseinä

Min. villa niukasti homeita ja kohta-laisesti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni)

Viittaa vaurioon


Min. villa niukasti homeita ja kohta-laisesti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni)

Viittaa vaurioon


Min. villa niukasti homeita ja baktee-reja (mm. streptomyces = sädesieni)

Heikko viite vau-riosta


Min. villa kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. strepto-myces = sädesieni)

Viittaa vaurioon


Min.villa runsaasti homeita ja bak-teereja








Näyte 18. 017 eteinen

Min.villa kohtalaisesti homeita ja runsaasti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni)



Näyte 19. 021 ruokailutila


Viittaa vaurioon

Näyte 20. 021 ruokailutila


Näyte 23. 030 kuvaamataito

Min.villa runsaasti homeita ja niu-kasti bakteereja



Min.villa runsaasti homeita ja niu-kasti bakteereja




Sokkelirakenteet Rakennuksen sokkeli (sokkelihalkaisu) on maanvastaisten seinien osalta eristetty lastuvillalevyllä (toja) ja muilta osin pehmeällä villalla. Paikallisesti havaittiin varaston 101 kohdalla takapihan puoleisella seinustalla sekä pää-dyssä sokkelihalkaisussa villan tilalla expandoitu korkki. Ensimmäisen ker-roksen ulkoseinän alaohjauspuun alapuolella on ennen sokkelihalkaisun al-kamista leca-betoni tai – harkko (kevytsorabetoni) alalaatan tasossa. Maan-vastaiset kellarin ulkoseinät (US3) ovat kivirakenteisia, pehmeällä villalla si-säpuolelta eristettyjä rakenteita. Seinien sisäkuori on muurattua tiiltä ja ulko-kuori betonia. Rakennekerroksien välissä on lämmöneristeenä pehmyt villa ja betonin sisäpinnassa bitumisively. Kellarikerroksen pihan puolen seinät, ikkunoiden alla on tiili-villa-betoni rakenteisia. Liikuntasalin sokkelissa on yläpihan puolella eristeenä villa (sokkelihalkaisu). Alapihan puolelta havaittiin suuremmasta timanttireiästä alapohjan alla ole-van toja-levyllä eristetty kanaali käytöstä poistetuille, vanhoille kaukolämpö-putkille. Sokkeleiden lämmöneristeistä otettiin materiaalinäytteitä yhteensä 11 kappa-letta (näytteet M1 ja MN9-MN18), joista 3 kappaletta otettiin liikuntaraken-nuksen sokkelirakenteista (MN16-MN18). Näytteissä kahdessa esiintyi vah-va viite vauriosta ja viidessä viite vauriosta. Näytteessä MN11 esiintyi run-saasti aktinobakteereita (sädesieni) ja näytteessä MN13 erittäin runsaasti aktinobakteereita. Liikuntasalirakennuksen sokkelista otetut näytteet (3 kpl) viittasivat vaurioon.

TAULUKKO 4. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341 ja 359708)

Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Kouluraken-nuksen sok-kelirakenteet

Näyte 1. 359708

toja kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. strepto-myces = sädesieni)

Viittaa vaurioon

Näyte 9. 360341

Min. villa kohtalaisesti bakteereja (streptomyces = sädesieni)

Viittaa vaurioon

Näyte 10. 360341




Näyte 11. 360341

Min. villa runsaasti bakteereja (strep-tomyces = sädesieni)


Näyte 12. 360341


Näyte 13. 360341

Min. villa runsaasti bakteereja (strep-tomyces = sädesieni)


Näyte 14. 360341



Näyte 15. 360341


TAULUKKO 5. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341)

Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Liikuntasali-rakennuksen sokkeliraken-teet

Näyte 16. kph 052


Viittaa vaurioon

Näyte 17. pukuhuone 053


Viittaa vaurioon

Näyte 18. pukuhuone 053

Min. villa kohtalaisesti homeita ja bakteereja

Viittaa vaurioon

3.1.4 Rakenteiden tiiveys

Tiiveysmittauksilla tutkittiin mahdollisia ilmayhteyksiä sokkelien lämmöneris-tetilasta sisätiloihin päärakennuksen käytävien (103, 128) sekä terveyden-hoitajan tilojen (121, 122) osalta. Liikuntasalirakennuksessa ilmayhteyksiä mitattiin sokkelin lämmöneristetilasta sekä vanha kanaali liikuntasaliin sekä sokkelin lämmöneristetilasta pesuhuoneeseen, pukuhuoneeseen ja terv.tark. + opett.h. –tilaan (tilat 052, 053 ja 051). Merkkiaineena käytetty typpi-vety- kaasu laskettiin sokkelin eristetilaan. Mittaukset tehtiin ilmanvaihtojärjestel-män ollessa normaalitilassa. Paine-erot ulkoilmaan verrattuna olivat tervey-denhoitajan tiloissa tutkimushetkellä -17..-5 Pa ja käytävällä -10..-5 Pa. Päärakennuksen käytävät Päärakennuksen käytävillä merkkiaineiden havaittiin kulkeutuvan sisätiloihin ilmavuotojen mukana mm. - välipohjan ja ulkoseinän liitoksesta - ikkunakarmin ja seinän liitoksesta - patterikannakkeiden kiinnityksistä ulkoseinään - ikkunarakenteista Terveydenhoitajan tilat Terveydenhoitajan tiloissa merkkiaineiden havaittiin kulkeutuvan sisätiloihin ilmavuotojen mukana seuraavista paikoista: - patteriputkien läpiviennit alapohjaan


- pistorasiat ulko- sekä väliseinillä - välioven karmit (lattian liitoksesta) - ulkoseinän / alapohjan ja kantavien pilarien liitokset Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että merkkiaine pääsee sokkeli-rakenteista alapohjan rakenteisiin ja sitä kautta edelleen sisätiloihin myös vä-liseinärakenteiden ja läpivientien kautta. Liikuntasalirakennus, liikuntasali Liikuntasalissa ilmavuotoja havaittiin merkkiainemittauksella lattian ja ulko-seinien sekä lattian ja kantavien betonipilarien liittymistä. Liikuntasalirakennus, tilat 052, 053 ja 051 Tiloissa 052, 053 ja 051 havaittiin merkkiainemittauksen yhteydessä ilma-vuotoja ikkunarakenteista ja patterikannakkeiden kiinnityksistä.

3.1.5 Johtopäätökset

Otettujen näytteiden perusteella ulkoseinärakenteissa esiintyy vaurioita, jois-ta on todettu ilmayhteys sisätiloihin. Havaintojen ja mittausten perusteella rakenteissa olevat vauriot voivat heikentää sisäilman laatua. Sisäpuolelta eristetty maanvastainen tiili-villa-betoni ulkoseinä on ns. riskira-kenne. Talvikaudella tiili/betoniseinän sisäpinnan ja eristyksen rajalla voi ta-pahtua kosteuden tiivistymistä (sisäilman vesihöyryn tiivistyminen). Rajapin-nalle tiivistynyt kosteus kertyy eristetilaan vaurioittaen sitä pitkällä aikavälillä. Bitumisivelynä tehty sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni rakenteessa tai tiiviinä, koska betonista irtoaa kosteuden vaikutuksesta suo-loja ja kalkkia jolloin bitumisively irtoaa paikoitellen kosteimmista kohdista. Kosteuden vaikutuksesta rikkoutunut sokkelin sisäpuolinen bitumisively ei toimi vedeneristeenä, jolloin ulkopuolinen kosteus aiheuttaa vaurioita läm-möneristeissä.

Käytävän puurunkoisten ulkoseinärakenteiden tuulettuvuus on havaintojen perusteella heikko. Rakenteessa on ns. ilmarako, mutta se on tuulettumaton. Tuulensuojalevynä on verrattain tiivis kivilevy, jolloin on mahdollista että le-vyn pintaan syntyy kastepiste ja sisäilman kosteutta kondensoituu rakenteen sisään. Havaintojen perusteella rakenteessa tapahtuu ilmavuotoa.

Merkkiainemittauksessa havaittiin ilmayhteyksiä sekä sokkeli- että maanvas-taisista seinärakenteista sisäilmaan. Vaurioituneissa rakenteissa olevat epä-puhtaudet voivat kulkeutua vuotoilman mukana sisäilmaan ja heikentää si-säilman laatua. Kellariseinien lämmöneristeiden paikallisilla vaurioilla ei to-dennäköisesti ole suurta merkitystä ylempien kerrosten sisäilman laatuun.

T9001-06 Tutkimusraportti 11 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.1.6 Toimenpide-ehdotukset

Koulun ensimmäisen kerroksen käytävän kevytrakenteiset ulkoseinät suosi-tellaan korjattavaksi kokonaisuudessaan. Rakenne puretaan rungolle, jonka jälkeen lämmöneristeet vaihdetaan esim. SPU-levyiksi. Samalla rakenteen liitokset alapohjaan ja pilareihin tiivistetään. Kellarin ulkoseinän (alapihan puoli) ja liikuntasalin pukuhuoneiden (yläpihan puoli) sisäpuolinen muuraus, bitumointi ja lämmöneristeet puretaan. Raken-ne uusitaan kosteusteknisesti toimivaksi, esim. siporex harkoin. Sadevedet johdetaan sadevesikaivoihin niin, etteivät sokkelirakenteet pääse kastumaan. Korjausvaihtoehtoina maanvastaisille seinärakenteille ovat raskas tai kevyt korjaus.

Raskas korjaus Seinärakenne puretaan betonipinnalle asti, jolloin lämmöneristeet sekä bi-tumi poistetaan ja rakenne korjataan kosteusteknisesti toimivaksi. Tämä vaihtoehto on onnistuneen lopputuloksen ja puhtaan sisäilman kannalta varmin korjaustapa. Korjauksessa veden- ja lämmöneristys tulee siirtää be-tonirakenteen ulkopintaan. Kevyt korjaus Maanvastaiset seinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Si-säpintojen tiiviys on tärkeää, jotta seinäeristeiden epäpuhtaudet eivät pääse heikentämään sisäilman laatua, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinä-rakenteisiin. Muurattujen ulkoseinien tiivistys on aina haasteellista. Ilmeisimmät vuotoil-mareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän liitokset - Välipohjan ja seinärakenteiden liitos - kaikki halkeamat ja läpiviennit Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina.

3.2 Väliseinät

3.2.1 Rakennetyyppi

Väliseinät ovat levyrakenteisia, muurattuja ja paikalla valettuja.

T9001-06 Tutkimusraportti 12 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.2.2 Havainnot ja mittaukset

Väliseinärakenteissa ei tehty poikkeavia havaintoja.


väliseinärakenteissa ei tehty sellaisia havaintoja tai havaittu vaurioita, jotka vaikuttaisivat merkittävästi sisäilmaan.

3.2.1 Toimenpide-ehdotukset

Kevyet väliseinärakenteet, jotka ovat korjattavien alapohjarakenteiden alu-eella, joudutaan purkamaan korjaustoimenpiteiden yhteydessä.

3.3 Välipohja

3.3.1 Rakennetyypit

ylhäältä alas lukien ovat: VP1, väestönsuojan päälliset osat - lattiapinnoite (muovimatto / maali) - betoni 60mm - tojalevy 100mm - VSS holvi +400mm VP2 - lattiapinnoite (muovimatto, vinyylilaatta) - liima (paikoin musta liima) - betoni 150mm

Pinnoitteena 1. kerroksen tiloissa on vanhaa muovimattoa, uudempaa muo-vimattoa tai vinyylilaattaa. Vinyylilaattojen ja muovimattojen alla havaittiin paikoin mahdollisesti asbestipitoista mustaa liimaa. Rakenneavaukset ja välipohjatyypit on esitetty liitteenä 2 olevissa pohjaku-vissa.

3.3.2 Havainnot ja mittaukset Lattiapinnoitteet ovat paikoin kuluneita.

3.3.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset

Kosteuskartoituksessa ei havaittu välipohjarakenteissa kosteuspoikkeamia. 3.3.4 Johtopäätökset

Väestönsuojan kattorakenteessa on eristeenä käytetty toja-levyä, joka on herkkä vaurioitumaan ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta. Mahdolliset


putki- ja viemärivuodot ovat riski rakenteen vaurioitumisen kannalta. Väes-tönsuojan kattorakenne suositellaan korjattavaksi/tiivistettäväksi suuremman peruskorjauksen yhteydessä. Tulevissa korjauksissa tulee huomioida mahdollisesti asbestipitoinen musta liima, jota havaittiin lattiarakenteissa. Muuten välipohjarakenteet ovat sisäilman kannalta riskittömiä.

3.3.5 Toimenpide-ehdotukset Väestönsuojan päällä oleva välipohjarakenne suositetaan tiivistettäväksi/ uusittaviksi kokonaisuudessaan mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä. Korjaukset tehdään erillisen korjaussuunnitelman mukaan.

3.4 Alapohja

3.4.1 Rakennetyypit ylhäältä alaspäin lukien ovat seuraavat AP1, kellarikerros, käytävät / 1. krs. tila 101 - lattiapäällyste (maali, muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betonilaatta 80 mm / 100 mm - bitumi - betoni 50 mm / +100 mm - maatäyttö (hiekka)

AP2, kellarikerros, luokat / 1.krs. puutyöluokka 104B ja terveydenhoitajan pääty - lattiapäällyste (maali, muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betonilaatta 80 mm - bitumi - kevytsorabetoni 80 mm - maatäyttö (hiekka)

AP3, kellarikerros, kuvaamataidon tilat - lauta (takatilassa muovimatto ja lastulevy) - kaksinkertainen puukoolaus + villa 100mm - betonilaatta 50 mm - maatäyttö (hiekka)


AP4, kellarikerros, tila 032 - muovimatto - lastulevy 25 mm - puukoolaus + min.villa 100 mm - bitumi - betonilaatta 50 mm - maatäyttö (hiekka)

AP5, liikuntasalirakennuksen aula - lattiapäällyste (vinyylilaatta) - tasoite - betoni 70 mm - kevytsora 160 mm - bitumi - betonilaatta - maatäyttö (hiekka)

AP6, liikuntasalirakennuksen käytävä - lattiapäällyste (vinyylilaatta) - tasoite - betoni 80 mm - polystyreenilevy 100 mm - maatäyttö (sora)

AP7, liikuntasalirakennus, voimistelusali - lattiapäällyste - vanha lautalattia 35 mm - pikipaperi - mineraalivilla 100 mm - bitumi - betoni - maatäyttö (hiekka)

3.4.2 Havainnot ja mittaukset

Betonilaatan ja lämmöneristävän kevytbetonikerroksen paksuudet vaihtele-vat paikoin alapohjassa. Rakenneavauksien yhteydessä tehdyn aistinvarai-sen havainnoinnin perusteella alapohjien alapuolisten maatäyttöjen hiekka oli tutkimushetkellä pääosin märkää/kosteaa. Koulun pääsisäänkäynnin kohdalla (aulan alla) havaittiin olevan ryömintätila, muuten alapohjarakenteet ovat maanvaraisia. Esikoulun 018 tilan lattiassa havaittiin olevan lämpöjohtokanaalin luukku. Kansi oli epätiivis (liite1, kuva 22). Asiakirjojen perusteella rakennuksen ympäriltä puuttuvat salaojat, sisäpihan (yläpihan) puolelle salaojat on asennettu vuonna 2008. Seinustan vierellä


maatäyttö on karkeaa sepeliä. Perusmuurin ja sokkelin eristeenä on sisä-puolinen bitumisively. Liikuntasalin yläpihan puolelle on asennettu patolevy (liite 1, kuva 28). Lii-kuntasalin alapohjan rakenneavausten yhteydessä eristetilasta välittyi ho-meille tyypillinen mikrobiperäinen haju. Alapihan puolella havaittiin suurem-masta timanttireiästä, että lattiarakenteessa on toja-levyllä eristetty kanaali, käytöstä poistetuille vanhoille kaukolämpöputkille (liite 1, kuvat 23–24). Kuvaamataidon takatilassa lattiarakenne on uusittu aiemmin (liite 1, kuva 21). Lattiapinnoitteena on muovimatto, jonka alla lastulevy ja uusitut villat. Rakenneavausten yhteydessä lattiasta välittyi homeille tyypillinen, mikrobi-peräinen haju.

3.4.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset kohteessa

Pintakosteudenilmaisimella suoritetussa kosteuskartoituksessa havaittiin kosteuspoikkeamia suurimmassa osassa kellarikerroksen alapohjan muovi-matolla ja vinyylilaatalla päällystettyjä osia (liite 1, kuvat 16-17). Ensimmäi-sessä kerroksessa kosteuspoikkeamia havaittiin vain paikoitellen. Kosteus-kartoituksen tuloksiin perustuen tehtiin kellarikerroksen lattiapäällysteiden al-ta ns. viiltomittauksia lattiapäällysteen alta. Kosteuskartoituksessa ilmenneet poikkeama-alueet sekä viiltomittauksien paikat on esitetty raportin liitteessä 2. Viiltomittauksien tulokset on esitetty taulukossa 6.

TAULUKKO 6. Viiltomittausten tulokset. mittauspaikka RH % lämpötila Pintakosteus abs. kosteus

(g/m3) VM1, kellari ruokailutila 021

97 % 20 °C Vahvasti poik-keava

16,7

VM2, kellari esikoulu 018


12,4

VM3, kellari kirjaston va-rasto 012

84 % 20 °C Poikkeava 14,5

VM4, kellari kirjasto 011


15,9

VM5, kellari musiikki 014


13,1

VM6, kellari käytävä 015


16,9

Sisäilma 54 % 20 °C 9,3 3.4.4 Alapohjarakenteiden mikrobinäytteet

Alapohjarakenteista otettiin yhteensä 9 kpl materiaalinäytteitä mikrobiologis-ta analysointia varten. Näytteistä 3 kpl otettiin kuvaamataidon puukoolattujen alapohjien pehmeästä villasta ja 1 kpl liikuntasalin aulan alapohjan kevytso-rasta ja 5 kpl liikuntasalin puukoolatusta alapohjarakenteesta. Analyysien tu-


lokset on esitetty alla olevassa taulukossa 7. Analyysivastaukset on esitetty liitteessä 4 ja 5. TAULUKKO 7. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341 ja 359708)

Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Alapohjara-kenteet

Näyte 26. 359708 030 kuvaamataito

Min. villa homeita ja bakteereja (mm. sädesieniä)







Näyte 19. 360341 Liikuntasali aula

kevytsora niukasti homeita ja baktee-reja


Näyte 20. 360341 Liikuntasali

Min.villa niukasti homeita ja baktee-reja












Alapohjista otetuista mikrobinäytteistä 44 %:ssa oli vahva viite vauriosta. Li-säksi 22 % näytteistä viittasi vaurioon. Puukoolatuista, pehmeällä villalla be-tonilaatan päälle eristetyiden alapohjarakenteiden mikrobinäytteistä 50 %:ssa oli vahva viite vauriosta ja lisäksi 25 % viittasi vaurioon.

3.4.5 Rakenteiden tiiveysmittaus Liikuntasalin kanaalin rakenteiden tiiveyttä ja ilmayhteyksiä kanaalista huo-neilmaan selvitettiin merkkiainemittauksella liikuntasalissa 042. Mittauksessa kanaaliin laskettiin merkkikaasua pienellä tilavuusvirralla, jonka jälkeen ra-kenteiden epäjatkuvuuskohtia tarkasteltiin merkkikaasuun reagoivalla analy-saattorilla. Tilojen ilmanvaihto oli tutkimushetkellä normaalitilassa. Tutkimus-hetkellä tilat olivat ulkovaipan yli mitattuna alipaineisia n. -2…-8 Pa. Merkkikaasun havaittiin kulkeutuvan liikuntasalin puukoolatun lattian sisään ja lattian liitoksista sisäilmaan.



Tutkimuksiin ja havaintoihin perustuen on todennäköistä, että kosteus nou-see maaperästä kellarin alapohjarakenteisiin. Alapohjissa kosteudeneristee-nä toimiva bitumisively voi maaperän kosteuden ja betonin suolojen vaiku-tuksesta irrota alustastaan, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan edelleen lämmöneristetiloihin ja lattiapäällysteiden alle. Otetuissa materiaali-näytteissä esiintyi viitteitä vaurioista. Puukoolatut rakenteet ovat epätiiviitä, jolloin paine-erojen vaikutuksesta rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Riskirakenteina voidaan pitää rakenteita, jotka ovat lämmöneristämättömiä ja tiivisti pinnoitettuja tai betonilaatan päällä on lämmöneristys (min.villa) ja puukoolaus. Rakenteista otetuissa materiaalinäytteissä 75 %:ssa oli viite tai vahva viite vauriosta.

Rakenneavausten ja kosteusmittausten yhteydessä kellarin muovimattojen alla havaittiin poikkeavaa, liimojen hajoamiselle tyypillistä hajua. Normaalina tuloksena pinnoitteen alapuolella vanhoissa lattioissa voidaan pitää 50 - 60 % suhteellista kosteutta. Kriittisenä pitkäaikaisena kosteutena pinnoitteen alapuolella pidetään noin 75 % suhteellista kosteutta. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Yh-disteiden vaikutus sisäilman laatuun riippuu ilmanvaihdon tehokkuudesta. Tehokas ilmanvaihto laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Liikuntasalirakennuksesta otettujen materiaalinäytteiden ja havaintojen pe-rusteella alapohjan lämmöneristeissä/rakenteissa esiintyy vaurioita. Lattian sisällä havaittiin poikkeavaa hajua sekä ulkoseinälinjalla kulkevasta putkika-naalista ilmavirtauksia sisätiloihin. Havaintojen ja mittausten perusteella merkittävin liikuntasalin sisäilmaan vaikuttava tekijä on alapohjarakenteiden vauriot. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteissa ja lattiapinnoitteissa ei esiinny merkittäviä vaurioita.

3.4.7 Toimenpide-ehdotukset Koulun kellarikerroksen ja liikuntasalin alapohjarakenteet tulee korjata koko-naisuudessaan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Ensimmäisen kerroksen maanvaraiset alapohjarakenteet tulee tiivistää reu-na-alueilta sokkeleista kulkeutuvien ilmavirtausten estämiseksi. Suuremassa peruskorjauksessa lattiapinnoitteet suositellaan uusittaviksi vesihöyryä läpäi-seviksi.

Korjaukset tehdään erillisen korjaussuunnitelman mukaan.

T9001-06 Tutkimusraportti 18 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.5 Yläpohja

3.5.1 Rakennetyyppi

Rakenne ylhäältä alapäin lukien on seuraava: - konesaumapelti - aluslaudoitus - tuuletusrako 100mm - min.villaeriste 150mm - teräsbetonilaatta 150mm - akustoiva tojalevy 25mm

3.5.2 Havainnot ja mittaukset Vesikatto on sisäpihalle päin kaatava pulpettikatto. Konesaumapeltikattees-sa ei tehty poikkeavia havaintoja. Paikalla valettu teräsbetoniholvi on yleisesti tiivis. Epätiiveyskohtia havaittiin ilmanvaihtokoneiden hormien läpivienneissä.

Yläpohjarakenteissa ei havaittu vuotojälkiä.

Akustoivista tojalevyistä otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä asbestianalyysiin. Tulosten perusteella levyissä ei esiinny asbestikuituja.

3.5.3 Johtopäätökset Yläpohjarakenteiden vaikutus sisäilman laatuun on vähäisempää kuin ulko-seinä-, välipohja- ja alapohjarakenteiden, koska lämpötilaerojen johdosta ra-kennuksen yläosat muodostuvat lievästi ylipaineisiksi ulkoilmaan nähden. Yläpohjarakenteiden mahdollisilla kosteusvaurioilla voi olla sisätilojen sisäil-man laatua heikentävä vaikutus, kun rakennuksessa esiintyy liiallista alipai-neisuutta ulkoilmaan nähden. Alakattojen tojalevyistä voi pitkällä aikavälillä irrota sementtipölyä ja materi-aali on hankala puhtaanapidon kannalta.

3.5.4 Toimenpide-ehdotukset Yläpohjarakenteet teräsbetoniholvin läpiviennit ja kaikki epäjatkuvuuskohdat suositellaan tiivistettäviksi. Tojalevytys suositellaan tasoitettavaksi.

3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia

Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Kiinteistössä on usei-ta ilmanvaihtokoneita, huippuimureita ja erillispuhaltimia eri vuosilta. Suunni-telmista koottu lista koneista on esitetty taulukossa 8. Koneiden huollosta vastaa koulun kiinteistönhoitaja. Suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa.


TAULUKKO 8: Hakalan koulun ilmanvaihtokoneet ja niiden palvelualueet Kone Palvelualue TK/PK, 14 kpl (vuodelta 2002)

Luokat ja opettajainhuone

PF5 (vuodelta 2002) Käytävät, osa 1 PF6 (vuodelta 2002) Käytävä, osa 2 PF7 (vuodelta 2002) Käytävä, osa 3 PF8 (vuodelta 1994) Käytävä, osa 3 TK1 (vuodelta 1994) Käsityöt ja luokka 108 KoF1, kohdepoisto Konehuone 102 PF1.1, huippuimuri Tekniset työt 101-107 PF1.2 108-109, 153, 155, lk 156 PF1.3, huuva Metallityöt 105 PF1.4, huuva Elektroniikka 104b TK2 (vuodelta 2009) Keittiö, ruokala, esikoulu PF2.1 Keittiö PF2.2 Esikoulun wc, siivous TK/PK1 (vuodelta 2008) Liikuntasali TK/PK2 (vuodelta 2008) Sos.tilat, pojat TK3 (vuodelta 2008) Sos.tilat, tytöt Ilmamääriä ei mitattu. Ilmanvaihtojärjestelmän hygieniaa tarkasteltiin pisto-koeluonteisesti muutamilta koneilta. Luokat Neljässätoista tilassa on tilakohtaiset, lämmöntalteenotolla ja suodatuksella varustetut tulo-poistoilmanvaihtokoneet mallia Ilmava 252 M vuodelta 2002. Koneet toimivat säätökaavion mukaan normaalisti minimi-ilmavirralla ja läs-näoloanturin reagoidessa siirtyvät maksimi-ilmavirralle, mikä oli havaittavis-sa. Koneet tarkastettiin 3 eri tilasta, jotka olivat musiikkiluokka (h. 111-112), luokka 11 (h. 131) ja kirjasto (h. 136-137). Tarkastuksen perusteella koneet ja kanavistot olivat siistissä kunnossa. Jonkin verran siitepölyä pääsee suo-datuksen läpi. Kiinteistönhoitajan mukaan koneiden lämmitysvastusten kanssa on ollut on-gelmia pakkasilla, jolloin vastusten teho ei riitä ja koneiden tuloilmavirta pie-nenee. Tarkastushetkellä luokassa 11, h. 131 oli aistittavissa tunkkainen haju. Tu-loilmassa oli voimakas havupuun tuoksu, jonka todettiin tulevan ulkoilmasta. Kirjaston ja atk-tilan koneen läsnäoloanturi sijaitsee kirjaston puolella, jolloin pelkän atk-tilan käyttö ei saa ilmanvaihtokonetta reagoimaan. Atk-tilassa ei ole poistoa vaan tilojen välissä on siirtoilmasäleiköt ja poistoilma otetaan kir-jaston puolelta. Atk-tilassa on n. 16 tietokonetta ja ilman lämpötila oli aistin-varaisesti arvioituna korkeampi kuin kirjastossa vaikka tiloissa ei tarkastus-hetkellä ollut käyttäjiä.


Tekninen työ (h. 101-107), tekstiilityö (109) ja luokka 3 (h. 108) Käsityötiloja ja luokkaa 3 palvelee ilmanvaihtokone TK1, joka sijaitsee varas-ton 101 katossa. Kone on vuodelta 1994 ja siinä on tuloilman suodatus ja lämmitys. Raitisilmakammiossa on reikäpellillä päällystettyä mineraalivillaa ja likaa. Raitisilmakammiosta puuttuu tarkastusluukku. Liikuntasali Liikuntasalin kone TK1 Flexomix on vuodelta 2008 ja sijaitsee liikuntasalin 2. kerroksessa ilmanvaihtokonehuoneessa. Kone on varustettu suodatuksella, lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Kone on taajuusmuuttajaohjattu. Ko-neeseen on päässyt jonkin verran vettä. Raitisilmakammiossa ei ole sula-misvesien viemäröintiä.

3.6.1 Johtopäätökset Tarkastetut ilmanvaihtokoneet ovat ikäisessään kunnossa. Käsityöluokkien tuloilmakoneessa TK1 reikäpellillä pinnoitettu mineraalivilla saattaa raitisil-makammiossa kastua, jonka jälkeen materiaali alkaa haista ja myös mikrobi-kasvu materiaalissa on mahdollista. Isojen koneiden, kuten käsityöluokkien TK1 ja liikuntasalin TK1 raitisilma-kammiossa tulee olla tarkastusluukut kammion puhdistamista varten ja vie-märöinti sulamisvesien poistumista varten. Kirjaston ja atk-luokan yhteisen ilmanvaihtokoneen läsnäoloanturi ei havaitse liikettä atk-tilan puolelta, jolloin ilmanvaihtokone ei siirry maksimiteholle pel-kän atk-luokan ollessa käytössä.

3.6.2 Toimenpide-ehdotukset Tuloilmakoneen käyntiin liittyvän läsnäoloanturin lisääminen atk-tilaan. Käsityöluokkien TK1, raitisilmakammioon asennetaan tarkastusluukku ja viemäröinti, kammion eristeet uusitaan ja kammio puhdistetaan. Puhdistami-nen otetaan säännölliseen huolto-ohjelmaan. Veden/lumen pääsyä ilman-vaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojaus-ta parannetaan. Liikuntasalin TK1, raitisilmakammioon asennetaan viemäröinti. Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan.


3.7 Rakennuksen painesuhteet 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa

Paine-eron vaihteluita seurattiin ulkovaipan yli noin kahden viikon ajan kesä-loma-aikaan 2017 eri ilmansuunnista. Seurannan keskeisimmät tulokset on esitetty taulukossa 9. Seurantakäyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 9: Paine-eroseurannan tulokset Tila Koko seuranta-

jakson min (Pa)

Koko seuranta-jakson max (Pa)

Koko seuranta-jakson keskiarvo (Pa)

Fy-luokka h. 014 -19 0 -11 Luokka 3 h. 108 -10 0 -6 Luokka 11 h. 131 -8 -1 -5 Kirjasto h. 136 -19 -1 -11 Liikuntahalli, opet h. 053

-5 2 -2

Paine-eroseurannan perusteella koulun tilat ovat alipaineisempia yöllä klo 23-6. Alipaineisuus vähenee yöaikaan. Liikuntasalin opettajanhuoneesta tehdystä mittauksessa ei merkittävää kellonajasta riippuvaa painesuhteen vaihtelua ollut havaittavissa. Hetkellisten paine-eromittausten tulokset 31.7.2017 on esitetty taulukossa 10. TAULUKKO 10: Paine-eron hetkelliset mittaukset Tila Ulkoilmaan

(Pa) Käytävälle (Pa)

Fy-luokka h. 014 -7 0 Luokka 3 h. 108 -7..-4 +3 Luokka 11 h. 131 -7 -3..-1 Kirjasto h. 136 -7 0 Liikuntahalli, opet h. 053

-2 0

Hetkelliset mittaukset vastaavat paine-eroseurannan tuloksia.

3.7.2 Johtopäätökset Mittausten perusteella osa tiloista on enemmän kuin -10 Pa alipaineinen yö-aikaan. Mitä suurempi alipaine, sitä suurempi korvausilmamäärä tulee tiloihin rakenteiden epätiiveyskohdista. Tilat ovat laadukkaan sisäilman kannalta lii-an alipaineiset. Mittaukset on tehty koulun loma-aikaan, jolloin ilmanvaihto ei toimi täydellä teholla. Normaalikäytön aikana luokkatilojen ilmanvaihto muut-tuu läsnäolo-ohjauksen mukaan ja painesuhteisiin vaikuttavat myös mm. teknisten töiden ja keittiön käyttö.


3.7.3 Toimenpide-ehdotukset

Paine-eroseuranta koulun ollessa käytössä. Ilmanvaihdon säätäminen rakennekorjausten jälkeen siten, että paine-ero ul-kovaipan yli on mahdollisimman lähellä tasapainotilaa, 0 Pa.

4 YHTEENVETO

Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET

KESKEISIMMÄT TULOKSET

SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET

Ulkoseinärakenteet

- Rakenteita useita - Seinärakenteista US2 (levy-

rakenteiset) ja US6 (tiili-villa-betoni) ovat ns. riskira-kenteita. Rakenteiden tuu-lettuvuus on heikko ja ma-teriaalinäytteiden perusteel-la eristeissä vaurioita.

- Seinä- ja sokkelirakenteista ilmavuotoja sisätiloihin

Rakenteiden uusiminen kos-teusteknisesti toimiviksi.

Ulkoseinärakenteet - maanvastaiset

- Sisäpuolelta mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä on kosteusteknisesti ns. riskirakenne.

- Materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella eristeissä esiintyi laaja-alaisia kosteusvaurioita

- Merkkiainemittauksessa to-dettiin ilmayhteys sisäilmaan

Rakenteille esitetty raskas tai vaihtoehtoisesti kevyt korjaus

Sokkelirakenteet - Sokkelihalkaisut ovat eris-tetty toja-levyllä, expan-doidulla korkilla ja mineraa-livillalla.

- Otettujen materiaalinäyttei-den perusteella eristeissä esiintyy kosteusvaurioita

- Ulkopuolinen vedeneristys puuttuu

- Merkkikaasulla havaittiin il-man kulkeutuvan sokkeli-halkaisusta sisäilmaan

Rakenteiden tiivistäminen.

T9001-06 Tutkimusraportti 23 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Väliseinärakenteet - Ei poikkeavia havaintoja Alapohjarakenteiden korjausten

yhteydessä väliseinärakenteita joudutaan purkamaan ja liitok-sia alapohjaan tiivistämään

Välipohjarakenteet - VSS katon eristeenä toja-levy, jonka takia rakenne on riskialtis putki- ja viemäri-vuotojen vuoksi

- Lattiapinnoitteet ovat pai-koin kuluneita

- Ei kosteuspoikkeamia

Väestönsuojan kattorakenteen tiivistäminen tai korjaaminen suuremman peruskorjauksen yhteydessä

Alapohjarakenteet - Maanvarainen ”eristämä-tön” betonilaatta. Eristeenä on kevytbetonia ja vedene-risteenä bitumisively.

- Puukoolatut lattiat (kuvaa-mataito ja liikuntasali) ovat sisäpuolelta/päältä mine-raalivillalla eristettyjä – > rakenteissa materiaalinäyt-teiden perusteella vaurioita

- Kellarin lattioissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioi-ta. Muovimattojen alta mi-tattiin suuria kosteuspitoi-suuksia.

- Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteissa ei mit-tausten perusteella merkit-täviä vaurioita

- Liikuntasalin alapohjaraken-teessa putkikanaali, jossa on sisäpuolella lämmöneris-teenä toja-levy. Merkkikaa-sulla havaittiin ilmavuotoja liikuntasaliin, lattian reuna-alueilta.

Puukoolatut lattia (kuvaama-taito ja liikuntasali) tulee korja-ta kokonaisuudessaan. Kellarin alapohjarakenteet tu-lee korjata kokonaisuudes-saan. Ensimmäisen kerroksen ala-pohjarakenteet tulee tiivistää reuna-alueiltaan ja väliseinälii-toksista. Ensimmäisen kerroksen maa-varaisten lattioiden lattiapin-noitteet suositellaan uusitta-viksi vesihöyryä läpäiseviksi suuremmassa peruskorjauk-sessa. Liikuntasalin alapohjan kanaa-li tulee purkaa.

Yläpohjarakenne - Pulpetti katto, jossa vesikat-teena konesaumapelti

- Ei vesivuotoja tms. havain-toja.

- Rakenne on yleisesti tiivis. IV-koneiden hormien läpi-viennit epätiiviitä

- Alakatoissa akustoivana materiaalina toja-levy, josta voi irrota sementtipölyä

- Toja-levyssä ei näytteiden perusteella asbestia

Vuotoilmareittien tiivistys alakatoissa Akustoivat toja-levyt suositel-laan pinnoitettavik-si/levytettäviksi

Tila 131 - Poikkeavan hajun lähdettä ei voitu varmasti kohden-taa.

- Hajun lähde on todennäköi-sesti alapohja/ sokkelira-kenteissa

Rakenteiden tiivistäminen ja alipaineisuuden poistaminen


- Rakenteissa esiintyy vauri-oita, joista kulkeutuu ilma-vuotona korvausilmaa tilo-jen ollessa alipaineisia

Ilmanvaihto

Koneellinen tulo-poisto, koneet vuosilta 1994-2009. Luokissa tilakohtaiset pienkoneet, 14 kpl. Koneet ja kanavistot ovat pääosin siistissä kunnossa.

ATK-luokka 136 - läsnäoloanturin asentaminen Käsityöluokkien TK1, - tarkastusluukku RI-kammioon -RI-kammion eristeiden uusi-minen -RI-kammion viemäröinti -RI-kammion puhdistus ja puhdistuksen lisääminen säännölliseen huolto-ohjelmaan -veden ja lumen pääsyä ko-neeseen seurataan ja tarvitta-essa sääsuojausta paranne-taan. Liikuntasalin TK1, - RI-kammioon asennetaan viemäröinti - veden/lumen pääsyä ilman-vaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisään-oton sääsuojausta paranne-taan.

Painesuhteet

Paine-eroseuranta loma-aikaan 4 koulun tilasta ja liikuntahallista. Koulun tilat ajoittain alipaineiset jopa -19..-10 Pa

Paine-eroseurannan toistami-nen koulun ollessa käytössä. Ilmanvaihdon tasapainottami-nen siten, että tilojen normaa-likäytöllä paine-ero on lähellä 0 Pa.

Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut

Antti Ahola Johanna Lampinen RI AMK tutkimusinsinööri RTA sertif. VTT-C- 20929–26-15 rak.terv.asiantuntija

VTT H/019/05

T9001-06 Tutkimusraportti 25 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Liitteet Liite 1 Valokuvat Liite 2 Näytteenottopaikat Liite 3 Menetelmät

Liite 4 Analyysivastaukset 359708 ja 360341 materiaalien mikrob. Liite 5 Paine-eron seurantakäyrät

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 1/14

Kuva 1.: Rakennus puukäsityöluokan nurkalta

Kuva 2.: Rakennus sisäpihan puolelta, pääsisäänkäynnin edestä


Kuva 3.: Rakennus alapihan puolelta

Kuva 4.: Liikuntasalirakennus


Kuva 5.: Liikuntasalirakennuksen aula

Kuva 6.: Liikuntasalirakennuksen portaikko


Kuva 7.: Koulun käytävä

Kuva 8.: Koulun käytävä


Kuva 9.: Käsityöluokka

Kuva 10.: Puukäsityöluokka


Kuva 11.: Luokkatilojen katossa olevat akustoivat toja-levyt

Kuva 12.: Rakenneavaus käytävän ulkoseinään


Kuva 13.: Rakenneavaus käytävän puurunkoiseen ulkoseinään. Alasidepuun alla eristeenä pehmeä villa. Sokkelihalkaisussa (kaivettu auki kuvassa) eristeenä lastuvillalevy.

Kuva 14.: Käsityöluokan ulkopuolella sadevedet kastelevat sokkelirakennetta


Kuva 15.:. Käsityöluokan puolella sadevedet johdettu sadevesikaivoon

Kuva 16.: Kellarin alapohjan kosteuspoikkeama


Kuva 17.: Kellarissa lattiapinnoitteen alla kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmettä sekä vanhaa mustaa liimaa

Kuva 18.: Maavastaisen seinän rakenneavaus. Rakenteessa ei ulkopuolista vedeneristystä.


Kuva 19.: Päiväkerhon lattiarakenteet avaukset. Huom. musta liima.

Kuva 20.: Kuvaamataidon alapohjarakenteen rakenneavaus.


Kuva 21.: Kuvaamataidon luokan takatilan rakenneavaus

Kuva 22.: 018 esikoulun tilojen kanaalin luukku


Kuva 23.: Liikuntasalin kanaalin rakenneavaus. Lämmöneristeenä toja-levyä.

Kuva 24.: Liikuntasalin kanaalin rakenneavaus. Lämmöneristeenä toja-levyä.


Kuva 25.: Liikuntasalin alapohjan rakenneavaus. Maanvastaisen betonilaatan päällä bitumi ja lämmöneristeet

Kuva 26.: Liikuntasalin ulkoseinä. Sokkelin osalle asennettu patolevy.


Kuva 27.: Liikuntasalirakennuksen aulan alapohjan rakenneavaus. Betonilaattojen välissä leca-sora ja alalaatan päällä bitumointi.

Juho

Tekstiruutu

Näytteenottopaikat ja rakenteet 1.krs.

Juho

Tekstiruutu

Merkintöjen selitykset M = Materiaalinäyte 12.6. MN = Materiaalinäyte 21.6. ASB = Asbestinäyte materiaalista VP = Välipohjan rakennetyyppi US = Ulkoseinän rakenetyyppi VM = Viiltokosteusmittaus lattiapäällysteen alta

Juho

Tekstiruutu

Ei viitettä vauriosta

Juho

Tekstiruutu

Heikko viite vauriosta

Juho

Tekstiruutu

Viittaa vaurioon

Juho

Tekstiruutu

Vahva viite vauriosta

Juho

Tekstiruutu

Kosteuspoikkeamia pintakosteudenilmaisimella

Juho

Monikulmio

Juho

Nosto

M1

Juho

Nosto

M2

Juho

Nosto

MN1

Juho

Nosto

MN2

Juho

Nosto

MN3

Juho

Nosto

MN4

Juho

Nosto

MN5

Juho

Nosto

MN6

Juho

Nosto

MN7

Juho

Nosto

MN8

Juho

Nosto

MN9

Juho

Nosto

MN10

Juho

Nosto

MN11

Juho

Nosto

MN12

Juho

Nosto

MN13

Juho

Nosto

MN14

Juho

Nosto

MN15

Juho

Nosto

AP2

Juho

Nosto

AP2

Juho

Suorakulmio

Juho

Nosto

VP1

Juho

Suorakulmio

Juho

Nosto

VP2

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US1

Juho

Nosto

US2

Juho

Nosto

US2

Juho

Nosto

US2

Juho

Tekstiruutu

US2

Juho

Tekstiruutu

US2

Juho

Tekstiruutu

US2

Juho

Nosto

ASB1

Juho

Nosto

ASB2

Juho

Nosto

ASB3

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

juho

Monikulmio

anttia

Suorakulmio

anttia

Nosto

Ryömintätilainen alapohja

anttia

Suorakulmio

anttia

Nosto

Alikulku: Alapinnasta eristetty betoniholvi

anttia

Murtoviiva

anttia

Nosto

Maanvastaisen alapohjan raja

Juho

Nosto

US1

anttia

Viiva

anttia

Nosto

Maanvastaisen alapohjan raja

Juho

Nosto

M3

Juho

Tekstiruutu

Näytteenottopaikat ja rakenteet Kellarikerros ja liikuntasali

Juho

Tekstiruutu

Merkintöjen selitykset M = Materiaalinäyte 12.6. MN = Materiaalinäyte 21.6. ASB = Asbestinäyte materiaalista AP = Alapohjan rakennetyyppi US = Ulkoseinän rakenetyyppi VM = Viiltokosteusmittaus lattiapäällysteen alta

Juho

Tekstiruutu

Ei viitettä vauriosta

Juho

Tekstiruutu

Heikko viite vauriosta

Juho

Tekstiruutu

Viittaa vaurioon

Juho

Tekstiruutu

Vahva viite vauriosta

Juho

Nosto

M4

Juho

Nosto

M5

Juho

Nosto

M6

Juho

Tekstiruutu

M7

Juho

Tekstiruutu

M8

Juho

Nosto

M9

Juho

Nosto

AP1

Juho

Nosto

M10

Juho

Nosto

M11

Juho

Nosto

M12

Juho

Nosto

M13

Juho

Nosto

M14

Juho

Nosto

M15

Juho

Nosto

M16

Juho

Nosto

M17

Juho

Nosto

M18

Juho

Nosto

M19

Juho

Nosto

M20

Juho

Nosto

M21

Juho

Nosto

M22

Juho

Nosto

M23

Juho

Nosto

M24

Juho

Nosto

M25

Juho

Nosto

M26

Juho

Nosto

M27

Juho

Nosto

M28

Juho

Nosto

ASB4

Juho

Tekstiruutu

Kosteuspoikkeamia pintakosteudenilmaisimella

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Monikulmio

Juho

Nosto

VM4 RH 92% 20°C

Juho

Nosto

VM3 RH 84% 19°C

Juho

Nosto

VM2 RH 72% 20°C

Juho

Nosto

VM1 RH 97% 20°C

Juho

Nosto

MN16

Juho

Nosto

MN17

Juho

Nosto

MN18

Juho

Nosto

MN19

Juho

Nosto

MN20

Juho

Nosto

MN21

Juho

Nosto

MN22

Juho

Nosto

MN23

Juho

Nosto

MN24

Juho

Nosto

AP2

Juho

Nosto

AP3

Juho

Nosto

AP4

juho

Monikulmio

T9001-6 MENETELMÄT LIITE 3 Hakalan koulu, Kotka Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1§ mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta käsin. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikat olivat rakenteellisia riskipaikkoja. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin ilmanvaihdon raitisilmakammiosta. Analyysivastauksessa on arvioitu elinkyisten mikrobien määrää suhteellisella asteikolla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä käyttäen Hagem-, DG18-, ja THG-kasvatusalustoja. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pinta-kosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuspoikkeamista on mainittu raportissa. Kosteusmittaukset rakenteista Kosteutta lattiapäällysteiden alta mitattiin tekemällä viillot lattiamattoon ja mittaamalla suhteellista kosteutta lattiamattojen alta. Mittalaitteena käytettiin Rotronic Hygrolog ja anturina Rotronic Hygroclip. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Tiloja ei

T9001-6 MENETELMÄT LIITE 3 Hakalan koulu, Kotka Sivu 2/2 erikseen alipaineistettu, mutta osa tiloista oli ilmanvaihdon toiminnasta johtuen lievästi alipaineisia. Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli mitattiin hetkellisenä mittauksena, mittalaitteena TSI Velocicalc Plus. Jatkuvassa seurannassa mittalaitteina olivat TinyTag-tallentimet ja DPT-lähettimet. Ilmanvaihtoselvitys

Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti. Koneiden ja kanavien hygieniaa arvioitiin aistinvaraisesti.

LIITE 4

anttia

Konekirjoitusteksti

anttia

Konekirjoitusteksti

anttia

Konekirjoitusteksti

anttia

Konekirjoitusteksti

LIITE 4

T9001-6 PAINE-EROSEURANTA LIITE 5 Hakalan koulu, Kotka Sivu 1/3

‐20

‐15

‐10

‐5

0

5

1016.07.2017 00:00

18.07.2017 00:00

20.07.2017 00:00

22.07.2017 00:00

24.07.2017 00:00

26.07.2017 00:00

28.07.2017 00:00

30.07.2017 00:00

01.08.2017 00:00

03.08.2017 00:00

Δp (Pa)

Fy‐lk h. 014 paine‐erovaihtelut ulkoilmaan ti 18.‐ma 31.7.2017

‐20

‐15

‐10

‐5

0

5

10

16.07.2017 00:00

18.07.2017 00:00

20.07.2017 00:00

22.07.2017 00:00

24.07.2017 00:00

26.07.2017 00:00

28.07.2017 00:00

30.07.2017 00:00

01.08.2017 00:00

03.08.2017 00:00

Δp (Pa)

Luokka 3, h. 108 paine‐erovaihtelut ulkoilmaan ti 18.‐ma 31.7.2017


‐20

‐15

‐10

‐5

0

5

1016.07.2017 00:00

18.07.2017 00:00

20.07.2017 00:00

22.07.2017 00:00

24.07.2017 00:00

26.07.2017 00:00

28.07.2017 00:00

30.07.2017 00:00

01.08.2017 00:00

03.08.2017 00:00

Δp (Pa)

Luokka 11, h. 131 paine‐erovaihtelut ulkoilmaan ti 18.‐ma 31.7.2017

‐20

‐15

‐10

‐5

0

5

10

16.07.2017 00:00

18.07.2017 00:00

20.07.2017 00:00

22.07.2017 00:00

24.07.2017 00:00

26.07.2017 00:00

28.07.2017 00:00

30.07.2017 00:00

01.08.2017 00:00

03.08.2017 00:00

Δp (Pa)

Kirjasto h. 136 paine‐erovaihtelut ulkoilmaan ti 18.‐ma 31.7.2017


‐20

‐15

‐10

‐5

0

5

10

16.07.2017 00:00

18.07.2017 00:00

20.07.2017 00:00

22.07.2017 00:00

24.07.2017 00:00

26.07.2017 00:00

28.07.2017 00:00

30.07.2017 00:00

01.08.2017 00:00

03.08.2017 00:00

Δp (Pa)

Li‐halli, opet h. 151 paine‐erovaihtelut ulkoilmaan ti 18.‐ma 31.7.2017

tutkimusraportti - kotka.fi · t9001-06 tutkimusraportti 3 (25) hakalan koulu, kotka 2.8.2017...

Documents