tutkimusselostus...tutkimusselostus rasin kivikoulu, akaa 2 (64) kuntotutkimukset 22.2.2018 vahanen...

VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY

ESPOO LAPPEENRANTA TAMPERE

+358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus 2725717-2

TUTKIMUSSELOSTUS

RASIN KIVIKOULU, AKAA

KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

22.2.2018

Tutkimusselostus Rasin kivikoulu, Akaa

2 (64)

Kuntotutkimukset 22.2.2018




Sisällys 1 Yleistiedot ................................................................................................................................ 4

1.1 Tutkimuskohde ................................................................................................................. 4

1.2 Tilaaja ............................................................................................................................... 4

1.3 Tutkimuksen tehtävä ......................................................................................................... 4

1.4 Tutkimusajankohta ............................................................................................................ 4

1.5 Tutkimuksen tekijät ........................................................................................................... 4

2 Tiivistelmä ................................................................................................................................ 5

3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta ..................................................................................... 6

4 Lähtötiedot ............................................................................................................................... 8

5 Tutkimusmenetelmät ................................................................................................................ 8

6 Piha-alueet .............................................................................................................................. 9

6.1 Havainnot ......................................................................................................................... 9

6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ....................................................................... 11

7 Alapohja ja maanvastaiset seinät ........................................................................................... 11

7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot .......................................... 11

7.2 Havainnot ....................................................................................................................... 16

7.3 Kosteusmittaukset .......................................................................................................... 24

7.4 Materiaalinäytteet ........................................................................................................... 25


8 Välipohjarakenteet ................................................................................................................. 28

8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot .......................................... 28

8.2 Havainnot ....................................................................................................................... 36

8.3 Materiaalinäytteet ........................................................................................................... 38


9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat ................................................................................................ 40

9.1 Rakenteet ....................................................................................................................... 40

9.2 Havainnot ....................................................................................................................... 40


10 Yläpohja ja vesikatto .............................................................................................................. 44

10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot ............................................ 44

10.2 Havainnot ....................................................................................................................... 46


11 Muut rakenteet ....................................................................................................................... 52

11.1 Havainnot ....................................................................................................................... 52



3 (64)





12 Ilmanvaihto ja sisäilma ........................................................................................................... 53

12.1 Paine-eron seurantamittaukset ....................................................................................... 53

12.2 Yleisilmanvaihto .............................................................................................................. 57


13 Rakennusautomaatiojärjestelmä ............................................................................................ 63

13.1 Havainnot ja mittaustulokset ........................................................................................... 63


14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä ................................................................................. 63


4 (64)





1 Yleistiedot

1.1 Tutkimuskohde

Rasin kivikoulu

Rautatienkatu 9-11

37830 Akaa

1.2 Tilaaja

Akaan kaupunki

Myllytie 3

37801 Akaa

Yhteyshenkilö:

Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen

puh. 040 335 3255

sähköposti: [email protected]

1.3 Tutkimuksen tehtävä

Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Rasin kivikoulun sisäilman laatuun vaikuttavia te-

kijöitä ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä määrittää kiinteistön sisäilman

laadun parantamiseksi tarvittavat mahdolliset korjaustoimenpiteet huomioiden koh-

teessa jo suoritetut tutkimukset ja korjaustyöt. Tutkimusten perusteella laadittiin toi-

menpidesuositukset kohteen mahdollisen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi.

Tutkimukset suoritettiin tutkimussuunnitelman (Vahanen Rakennusfysiikka Oy,

13.11.2017) mukaisesti.

1.4 Tutkimusajankohta

Kenttätutkimukset suoritettiin 11.12.2017, 19.12.2017 ja 28.12.2017. Sisäilman seu-

rantamittaukset suoritettiin 11. – 19.12.2017.

1.5 Tutkimuksen tekijät

Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Tampellan esplanadi 2

33100 Tampere

Tutkimushanke suoritettiin seuraavalla tutkimusryhmällä:

Toni Lammi, RTA, RI

Laura Virtanen, DI

Arto Toorikka, RI

Jaana Rajantaus, RI

Projekti RAFY1725/01.

mailto:[email protected]


5 (64)





Samanaikaisesti suoritettiin kohteen ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus, mikä raportoi-

daan erillisenä kokonaisuutenaan, projekti RAFY1725/03. Ilmanvaihtoteknisen kunto-

tutkimuksen suorittaa tekn. Hannu Koivunen (LVIA-tekninen asiantuntija, Vahanen

PRO Oy).

2 Tiivistelmä

Tehtyjen tutkimusten perusteella saatiin selvitettyä Rasin kivikoulun sisäilman laatua,

rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja ilmatiiveyttä sekä ilmanvaihdon toimintaa.

Merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat puutteet havaittiin ala- ja välipohjaraken-

teissa sekä rakennuksen painesuhteissa.

Suurimmalta osin kohteen alapohja on puurakenteinen ryömintätilallinen alapohjara-

kenne. Kellaritiloissa alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Maaperän

maanvastaisiin rakenteisiin kohdistama kosteusrasitus on merkittävä, mutta kellariti-

loissa käytettyjen rakenteiden sekä tilojen toissijaisen käyttötarkoituksen perusteella

raskaisiin korjauksiin ei ole tarpeen ryhtyä. Ryömintätilan olosuhteet olivat tutkimus-

hetkellä kohtalaiset/hyvät, mutta ryömintätilassa on aiemmin ollut korkea kosteuspitoi-

suus, joka on aiheuttanut lahovaurioita alapohjarakenteen aluslaudoitukseen ja kanta-

viin hirsirakenteisiin.

Välipohjien kantava rakenne on teräsbetoninen alalaattapalkisto. Ala- ja välipohjien

täyttökerroksena on käytetty pääosin orgaanista materiaalia, mikä on ainakin jossain

vaiheessa kosteusvaurioitunut ja missä esiintyy normaalistikin jossain määrin aina

epäpuhtauksia. Havaintojen ja mikrobianalyysien perusteella aktiivista tai laaja-alaista

mikrobivauriota ei ala- tai välipohjarakenteissa ole, poislukien tilan 110 kohdalla oleva

alapohjarakenne. Ulkoseinän ja ala- / välipohjan liittymät ovat epätiiviit, jolloin paine-

erojen vaikutuksesta rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu epä-

puhtauksia heikentäen sisäilman laatua.

Alapohjarakenteessa on pääosin betoninen pintalaatta, joten rakenteen ilmatiiveyden

parantaminen luotettavasti on mahdollista. Välipohjan puurakenteisen lattiarakenteen

osalta tiivistämiselle ei ole yhtä hyvät lähtökohdat kuin alapohjarakenteessa. Suositte-

lemme vaihtoehtoisesti ala- ja välipohjarakenteiden ilmatiiveyden parantamista tai uu-

den rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden rakenteen

toteuttamista suosittelemme viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yh-

teydessä. Suosittelemme myös vesihöyrytiiviiden lattiapinnoitteiden poistamista ja lat-

tian hiomista puhtaalle betonipinnalle maantasossa olevista porrastasanteista.

Ulkoseinät eivät massiivitiilirakenteisina ole kosteusvaurioherkkiä rakenteita. Ikkunat

ovat hyväkuntoisia. Ulkoseiniin ja ikkunoihin kohdistuvia kosteus- ja sisäilmateknisiä

toimenpidetarpeita ei esiinny, mutta kohteen iän huomioon ottaen suosittelemme rapa-

tun julkisivun kuntotutkimuksen suorittamista.

Vesikate on aluskatteeton konesaumattu rivipeltikate, josta sadevesi ohjataan jalkarän-

nien avulla syöksytorville. Jalkarännien kohdalle mahdollisesti muodostuva jää voi ai-

heuttaa vesikatolle paineellisen veden rasituksen, jolloin vesi pääsee katteen läpi. Ve-

sivuotojälkiä ja kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin aluslaudoituksessa ja vesika-

ton kantavissa rakenteissa räystäillä, paikoitellen muuallakin, lisäksi havaittiin yksi ak-


6 (64)





tiivinen vesivuotokohta. Suosittelemme vesikaton kuntotutkimuksen suorittamista hen-

kilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Vesikattoon kohdistuvat toimenpiteet

tarkentuvat vesikaton kuntotutkimuksen tulosten perusteella.

Yläpohja on kaksoisbetonilaatta, jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan.

Muottilaudoitus on todennäköisesti ainakin paikoitellen kosteusvaurioitunut vesikaton

vuotojen tai jo rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Betonirakenteen yläpuolella

on ullakon ilmatilaan rajoittuva sekalainen, pääosin orgaaninen täyttökerros. Raken-

nuksen painesuhteiden takia rakennuksen yläosassa olevien vaurioiden sisäilmavai-

kutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen alaosien vaurioiden. Tämän tutki-

muksen yhteydessä tehtyjen paine-eromittausten perusteella rakennuksen sisäilma on

kuitenkin merkittävästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin voimakkaita ilmavuotoja

tapahtuu todennäköisesti myös yläpohjarakenteen kautta. Suosittelemme yläpohjara-

kenteen ilmatiiveyden parantamista sekä vesivuotokohdilta vesikatteen korjaamista,

sisäilmaan rajoittuvien vaurioituneiden materiaalien poistamista sekä yläpohjaraken-

teen kunnon tarkastamista suositeltujen purkutöiden yhteydessä tai vaihtoehtoisesti

uuden rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden raken-

teen toteuttamista suosittelemme viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä.

Sisätilat olivat paine-erojen seurantamittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia

ulkoilmaan nähden, alipaineen ollessa suurempaa päiväaikaan. Rakennuksen paine-

suhteilla on ollut erittäin merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuihin sisäilman laa-

dun puutteisiin. Suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän säätöä ja tasapainottamista

kohteessa mahdollisesti toteutettavien korjaustöiden jälkeen.

3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta

Kohde on vuonna 1929 valmistunut kaksikerroksinen koulurakennus, rakennuksen

päädyissä on lisäksi kellaritiloja. Rakennus on aiemmin ollut esikoulu-, iltapäiväkerho-

ja päiväkotikäytössä, nykyisin rakennus on tyhjillään.


7 (64)





Kuva 1. Rasin puu- ja kivikoulujen ilmakuva. Tutkimusalueeseen kuuluva kivikoulu on rajattu kuvaan keltaisella katkoviivalla, puukoulu punaisella. Sininen nuoli osoittaa poh-joisen ilmansuunnan.

Rakennuksen alapohjarakenne on pääosin tuulettuva puurakenteinen alapohja, kella-

reiden kohdalla alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Toisen kellarin osalla

alapohjarakenne on uusittu EPS-lämmöneristetyksi. Välipohjarakenteet ovat betonira-

kenteisia alalaattapalkistoja, täyttökerroksena on käytetty soraa, koksikuonaa, turvetta

ja pehkua, lattiat ovat pääosin puurakenteisia, osin puurakenteen päällä on ohut beto-

nilaatta. Ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia. Yläpohja on betonirakenteinen, betoni-

laatan yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty olkea, turvetta/pehkua ja sahanpu-

rua. Kattomuoto on harjakatto, vesikatteena toimii konesaumattu peltikate.

Käyttötilojen lattiapäällysteenä on pääosin muovimatto. Kosteiden tilojen lattiamateri-

aalina on keraaminen laatta tai massalattia. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tulo-

ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä.

Kohteessa on koettu puutteita sisäilman laadussa ja henkilökunnalla on esiintynyt si-

säilmaongelmiin viittaavaa oireilua etenkin rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ve-


8 (64)





sikatteessa on todettu useampia vesivuotoja (mm. tila 211 ja rappukäytävä 215). Li-

säksi käytävän 108 katossa (välipohja) todettu useita vesivuotoja, joiden syy ei ole tie-

dossa. Kellarin sosiaalitiloihin on tulvinut vettä vuosina 2009 ja 2010. Tulviminen on

aiheutunut rakennuksen vieressä olevan sadevesikaivon tukkeutumisesta. Tilojen ra-

kenteet kuivattiin ja pintarakenteet uusittiin vuonna 2010. Portaikossa on todettu kor-

jaustenkin jälkeen pinnoitevaurioita ja kohonneita pintakosteuslukemia.

4 Lähtötiedot

Tutkimussuunnitelman laatimista varten on ollut käytettävissä mm. seuraava tilaajan

toimittama lähtöaineisto:

Mittauspöytäkirja, T&T Air Oy, 4.1-5.1.2017

Kuntotutkimusraportti, Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015

Selvitys Rasin kivikoulusta, opettaja Liisa Asikainen, 17.12.2014

Työpaikkaselvitys, Akaan kaupunki, 17.3.2008

ARK-piirustuksia, 2003

5 Tutkimusmenetelmät

Tilojen pinnat tarkastettiin aistinvaraisesti rakennetta rikkomatta niiltä osin, kuin ne oli-

vat huonekalujen ja irtaimiston puolesta tarkastettavissa. Samalla arvioitiin tilojen ha-

juja ja aistinvaraista sisäilman laatua.

Aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä käytettiin pintakosteusilmaisinta Gann Hyd-

rotest LB70 teleskooppipinta-anturi ja LG1 -lukulaiteyhdistelmää, asteikko 0-185. Pin-

takosteudenilmaisin kohdistettiin mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut

arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat

ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista ha-

vaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mah-

dollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta pe-

rustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat te-

kijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden

pintaosien vaihtelut.

Maanvastaisten rakenteiden kosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä

noudattaen ohjekortin RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus ohjeis-

tusta. Mittauksessa käytettiin HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-lukulaitetta.

Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin ja tiivistettiin vesihöyrytiiviillä

kitillä 11.12.2017. Mittausreikien annettiin tasaantua 19.12.2017 asti, jolloin mittapäät

asennettiin putkitettuihin mittausreikiin ja tiivistettiin. Lukemat otettiin HMI41- lukulait-

teella 60 minuutin tasaantumisajan jälkeen. Porareikämittaus on tarkimmillaan noin

+20 °C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen

Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Porareikämittausten

paikat on esitetty liitteessä 1.

Rakenteiden puuosien kosteuspitoisuutta (paino- %) mitattiin materiaalin sähkönvas-

tuksen muutoksien mittaamiseen perustuvalla piikkimittarilla Testo 606-1. Mitattavan

sähkövastuksen suuruuteen vaikuttaa elektrodien välissä olevan materiaalin kosteus.

Mittarin näyttölaitteelta voidaan lukea rakenteen kosteuspitoisuus painoprosentteina.


9 (64)





Piikkimittarin toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, ja sen tulos on suun-

taa antava. Mittauksella voidaan kuitenkin luotettavasti tunnistaa selvästi kuiva ja sel-

västi märkä materiaali.

Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin kuntotutkijoiden määrittelemien,

rakenneurakoitsija Remonttiakaa M. Vehmaan toimesta tehtyjen rakenneavausten

kautta. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1.

Tilojen välisten painesuhteiden seurantamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-

eromittauksilla Dwyer Magnesense- ja Tinytag Plus - mittalaite – tiedonkerääjäyhdis-

telmillä kahden viikon mittausjaksolla. Seurantamittausten paikat on esitetty liitteessä

1.

Rakenteiden ja eri tilojen välisiä ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun

avulla.

6 Piha-alueet

6.1 Havainnot

Rakennuspaikka on tasainen. Piha-alueet rakennuksen ympärillä ovat pääsääntöisesti

soraa tai soran seassa kasvavaa niukkaa kasvillisuutta.

Salaojakaivoja ei havaittu, eikä salaojajärjestelmien olemassaolosta tai toimivuudesta

ole varmaa tietoa. Vesikatolta sadevedet johdetaan rakennuksen ulkopuolisten syök-

sytorvien kautta sadevesijärjestelmiin. Piha-alueilta sadevedet ohjataan sadevesikai-

voihin.

Piha-alueella tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 2…Kuvat 3).


10 (64)





Kuvat 2 a…c. Yleiskuvia piha-alueilta. Rakennuspaikka on tasainen. Rakennuksen vie-rustalla on pääsääntöisesti soraa tai niukkaa, matalakasvuista nurmikkoa ja maanpinta kallistaa poispäin rakennuksesta.


11 (64)





Kuvat 3 a…c. Sadevedet johdetaan vesikatolta pääsääntöisesti syöksytorvilla sadeve-sikaivoihin. Paikoin sadevedet ohjataan sadevesikaivoihin loiskekupin avulla.

Kuva 4. Syöksytorvissa ei ole sulanapitokaapeleita ja osa loiskekupeista on jäätynyt umpeen.

6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Salaojien olemassaolosta ei ole varmuutta ja suosittelemme tarkastamaan rakennuk-

sen salaojituksen seuraavan piha-alueiden peruskorjauksen yhteydessä.

Syöksytorviin jäätyvä vesi voi heikentää sadeveden ohjausta ja lisätä vesikaton ja ul-

koseinien kosteusrasitusta. Suosittelemme sulanapitokaapeleiden asentamista syök-

sytorviin samassa yhteydessä, kun sadevedenohjausta vesikatolta parannetaan.

Muilta osin piha-alueiden vedenpoisto on toimiva, eikä toimenpidetarpeita havaittu.

7 Alapohja ja maanvastaiset seinät

7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot

Rakennuksen pohjois- ja eteläpäädyissä on kellaritiloja, joiden kohdalla alapohjaraken-

teena on maanvastainen betonilaatta. Alapohja on uusittu eteläpäädyn kellarissa.

Muualla rakennuksessa on tuulettuva puurakenteinen alapohjarakenne. Ryömintäti-

lassa on kaksi poistopuhallinta, yksi lännen ja yksi idän puolella rakennusta.

Maanvastaiset seinät ovat verhomuurattuja betonirakenteita.


12 (64)





Rakenteita selvitettiin lähtötietojen ja rakenneavausten kautta. Rakenneavausten pai-

kat on esitetty liitteessä 1.

Alapohja

Eteläpäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP1 perusteella si-

sältä ulospäin lueteltuna seuraava:

massapäällyste

betoni, 90 mm

muovikalvo

XPS, 80 mm

hieno hiekka

Kuva 5. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA AP1. Rakenneavauksesta ei ha-vaittu poikkeavaa hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin reiästä voimakas ilma-virtaus sisäilmaan päin.

Pohjoispäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP4 perusteella

sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:

betoni, 100 mm

hieno hiekka

Alapohjalaatan alapuolinen hiekka rakenneavauksen RA AP4 kohdalla oli aistinvarai-

sesti arvioituna kosteaa.

Lattiarakenne vaihtelee tuulettuvan puurakenteisen alapohjarakenteen kohdalla.

Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan ala-

pohjarakenne on uusittu tilan 117 kohdalla. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuk-

sen yhteydessä tilaan varastoidun tavaran takia. Alapohjarakenne tilassa 117 lähtötie-

tojen mukaan on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:

muovimatto

betoni, 60 mm

EPS, 100 mm

betoni, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu)


13 (64)





Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP3 kohdalla (tila 110) on sisältä ulospäin lue-

teltuna seuraava:

muovimatto, 2 mm

betoni, ~100 mm

magnesiamassa (punainen), 3 mm

tasoite, 6 mm

lauta, 2* 25 mm

ilmaväli + puukoolaus, ~50 mm

täyttökerros (koksikuona ~150 mm ja turve/pehku ~100…110 mm) + kantava

puurunko

betoni (avausta ei jatkettu)

lauta / kantava puurakenne

ryömintätila

Kuvat 6 a…c. Rakenneavaus RA AP3 tehtiin tilaan 110. Sen avulla tarkastettiin ala-pohjarakenne sekä tarkasteltiin alapohja-ulkoseinäliittymän toteutustapaa ja tiiveyttä. Betonilaatan alapuolella havaittiin magnesiamassakerros. Magnesiamassasta otettiin materiaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten, materiaali ei sisällä asbestia. Täyttöker-roksesta otettiin materiaalinäyte MAT7 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Ulkoseinää vasten olevissa puurakenteissa ha-vaittiin lahovaurioita. Ulkoseinää vasten olevasta puurakenteesta otettiin materiaali-näyte MAT8 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Sokkelin tiiliverhouksessa havaittiin kosteuden mukana rakenteen si-säpintaan kulkeutuneita suoloja (merkitty sinisellä katkoviivalla kuvaan c). Magnesia-massakerroksen ja sokkelin välissä on rako (merkitty keltaisella katkoviivalla kuvaan

a

c

b

MAT8

HA1

MAT7


14 (64)





c). Betonilaatan ja sokkelin välissä on rako (merkitty punaisella katkoviivalla kuvaan c). Rakenneavauksesta havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju sekä voimakas il-mavirtaus sisäilmaan päin.

Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP2 (tila 112) kohdalla on ylhäältä alaspäin

lueteltuna seuraava:

muovimatto, 2 mm

lastulevy, 24 mm

rakennuspahvi

ponttilauta, 35 mm

koolaus / ilmaväli ~20 mm ja täyttökerros 190…200 mm

lauta / kantava puurakenne

ryömintätila

Kuvat 7 a…c. Rakenneavaus RA AP2 tehtiin koolauksen kohdalle tilan 112 keskialu-eella. Täyttökerroksena koolauksen toisella puolella oli turvetta/pehkua (kuva b) ja

a

c b


15 (64)





toisella puolella koksikuonaa/soraa (kuva c). Rakenneavauksesta havaittiin kuivan puurakenteen/orgaanisen materiaalin haju, mutta selvää mikrobiperäistä hajua ei ha-vaittu. Rakenneavauksesta havaittiin voimakasi ilmavirtaus sisäilmaan päin.

Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan ala-

pohjarakenne on uusittu tilan 112 päädyssä. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuk-

sen yhteydessä. Materiaalikerrokset tilan 112 uusitulla osalla lähtötietojen mukaan

ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat:

muovimatto

lastulevy, uusittu

selluvilla / kantava rakenne

aluslaudoitus

Maanvastaiset seinät

Maanvastaisten seinien rakenne havaintojen ja rakenneavausten RA MV1 ja RA MV2

mukaan on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:

rappaus ja maali, 10 mm

savitiili, 130 mm

bitumisively

betoni, >120 mm (rakenneavauksia ei jatkettu)

Kuvat 8 a ja b. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA MV1 (kuva a). Betoniraken-teen sisäpinnassa on bitumisively. Rakenneavauksesta havaittiin PAH-yhdisteisiin viit-taava kreosootinomainen haju, sekä merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.


16 (64)





7.2 Havainnot

Alapohjan lattiapäällysteenä on kuivissa tiloissa pääsääntöisesti muovimatto ja

kosteissa tiloissa keraaminen laatta tai massalattia. Pohjoispäädyn kellaritiloissa

alapohjan pintamateriaalina on pinnoittamaton betoni. Lattioiden pintamateriaalit ovat

pääasiassa siistikuntoisia. Havaintoja alapohjasta ja maanvastaisista seinistä on

esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 9…Kuvat 23).

Kuvat 9 a ja b. Yleiskuvia kellaritiloista. Pohjoispäädyn kellarin alapohjan pintamateri-aalina on maalattu betoni (kuva a). Eteläpäädyn kellarin alapohja on uusittu ja sen pin-tamateriaalina on akryylimassa.

Kuvat 10 a ja b. Yleiskuvia ensimmäisen kerroksen tiloista. Lattian pintamateriaalina on käytetty pääosin muovimattoa (kuva a), wc-tiloissa keraamista laattaa (kuva b). Ti-loissa 107 ja 114 lattian pintamateriaalina on akryylimassa. Lattioiden pintamateriaalit ovat siistikuntoisia.


17 (64)





Kuvat 11 a…c. Maanvastaisen seinän/ulkoseinän sisäpinnan rappauksessa ja maali-pinnassa on vaurioita ulko-ovien vieressä kellareihin johtavissa porrashuoneissa. Pin-takosteuden osoittimen lukemat olivat vertailualueita selvästi korkeammat ulkoseinän


18 (64)





alaosissa sekä porrastasanteessa. Eteläpäädyn porrastasanteen muovimatto on irti punaisen nuolen osoittamassa nurkassa.

Kuvat 12 a ja b. Kaikkia tiloja ei voitu tarkastaa tiloissa varastoidun tavaran takia.

Kuva 13. Käsienpesualtaiden viemäriputkien läpiviennit on tiivistetty läpivientimanse-tilla, eikä niiden tiiveydessä havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna puutteita. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja likaisia, mutta niiden vesieristyksissä ei havaittu puutteita (kuva b). Yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakaivosta peräisin olevaa viemärin hajua.


19 (64)





Kuvat 14 a…c. Koteloita avattiin tilassa 103 (kuvat a ja b) ja tilassa 108 (kuva c) . Alapohjan läpivientejä on tiivistetty osin valamalla, osin polyuretaanivaahdolla. Alapoh-jan läpivienneistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna ilmavirtauksia sisäilmaan. Ko-teloiden pohjalla on rakennusjätettä ja likaa. Kotelosta havaittiin merkkisavulla tarkas-teltuna ilmavirtaus sisäilmaan päin tilassa 108.


20 (64)





Kuvat 15 a…d. Muovimattoa ja mattolistaa aukaistiin ulkoseinän viereltä tiloista 110 (RAMM1, kuvat a ja b) ja 104 (RAMM2, kuva c). Muovimatto oli molemmissa kohdissa kohtalaisesti kiinni alustassaan. Poikkeavia hajuja tai muita viitteitä vaurioitumisesta ei havaittu. Lattia-seinä-liittymässä havaittiin selvä rako kummankin avauksen yhtey-dessä. Lattia-seinä-liittymästä havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva d tilasta 104).

Kuvat 16 a ja b. Tilan 006 ja ryömintätilan välisessä seinässä on kankailla tukittu aukko. Aukosta havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Poikkeavia hajuja ei havaittu.


21 (64)





Kuvat 17 a ja b. Ryömintätilaan on pääsy tilan 007 seinään tehdyn aukon kautta (kuva a). Ryömintätilan eri osien välisissä perusmuureissa on aukkoja (kuva b).

Kuvat 18 a ja b. Ryömintätilan korkeus vaihtelee 0,8…1,5 m. Ryömintätilassa on ka-sattuna sekalaista jätettä ja puutavaraa. Ryömintätilassa havaittiin ryömintätilalle tyy-pillinen hieman tunkkainen, hieman kosteaan kiviainesrakenteeseen viittaava haju. Selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Ryömintätilan hiekkatäyttö ei ollut pinnaltaan aistinvaraisesti tarkasteltuna kosteaa.


22 (64)





Kuvat 19 a ja b. Ryömintätilan maanvastaisissa seinissä havaittiin rakenteiden läpi kosteuden mukana kulkeutunutta suoloja.

Kuvat 20 a…d. Alapohjarakenteen aluslaudoitus ja kantavat rakenteet on paikoitellen uusittu (kuva a). Paikoitellen kantavia rakenteita on vahvistettu puupalkein (kuva b).

Kuvat 21 a ja b. Aluslaudoituksessa on monin paikoin pitkälle edenneitä lahovaurioita, paikoin aluslaudat ovat katkenneet.


23 (64)





Kuva 22. Ryömintätilan puurakenteiden kosteuspitoisuuksia mitattiin pistokoeluontoi-sesti piikkimittarilla. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 18,3 p-%

Kuvat 23 a…d. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kahdella poistoimurilla (kuvat a ja b). Korvausilma ryömintätilaan tulee ulkoilmasta korvausilmaventtiilien kautta.


24 (64)





7.3 Kosteusmittaukset

Porareikämittauksia tehtiin pintakosteuskartoituksen ja aistinvaraisten havaintojen

perusteella pohjoispäädyn kellarikerrokseen ja porrashuoneeseen. Tulokset on esitetty

taulukossa 1. Kosteusmittauspisteiden sijainnit on merkitty pohjapiirustukseen

liitteeseen 1.

Taulukko 1. Porareikämenetelmällä määritettyjen maanvastaisten rakenteiden raken-nekosteusmittausten tulokset. Mittapisteet porattiin ja putkitettiin 11.12.2017 ja tulokset luettiin 19.12.2017. Taulukossa on esitetty lämpötila (t) ja suhteellinen kosteus (RH) sekä näiden perusteella laskettu ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä.

Mittapiste Mittauskohta (materiaali /

mittauspisteen syvyys)

Mittapää

(nro)

t [°C] RH [%] Abs

[g/m3]

MP1

tila 007

alapohja

sisäilma

40 mm, betoni

60 mm, betoni

120 mm, hiekka

210

218

217

212

10,2

10,3

10,3

10,2

63,3

98,9

98,6

99,3

5,9

10,0

9,4

9,4

MP2

tila 005

alapohja/antura

sisäilma

20 mm, betoni

50 mm, betoni

80 mm, betoni

200 mm, betoni

340 mm, betoni

209

215

216

213

214

211

11,4

10,2

9,3

9,0

8,2

7,7

57,8

89,3

91,9

97,8

99,0

98,3

5,9

8,5

8,2

8,6

8,3

7,8

MP3

tila 005

maanvastainen seinä

sisäilma

80 mm, tiili (h=80 mm)




209

206

202

208

207

11,4

8,3

7,9

6,5

6,0

57,8

85,4

78,7

95,2

91,4

5,9

7,2

6,5

7,1

6,6

MP3

tila 005

maanvastaisen sei-

nän ja lattia rajaan vi-

nosti 45 ° kulmassa

(005)

sisäilma

70 mm, betoni

150 mm, betoni

209

201

200

11,4

8,1

7,2

57,8

95,4

96,9

5,9

8,0

7,6


25 (64)





7.4 Materiaalinäytteet

Alapohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kolme materiaalinäytettä ja yksi

materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossar-

jamenetelmää käyttäen.

Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:

MAT6 (turve/pehku): keskeltä alapohjan täyttökerrosta (tila 112)

o ei mikrobikasvua materiaalissa

MAT7 (turve/pehku / sora/koksikuona): alapohjan täyttökerrosten rajalta (tila

110), läheltä ulkoseinää

o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuu-

det, myös indikaattorimikrobeja

MAT8 (puu): kantava puurakenne ulkoseinän vieressä (tila 110)

o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuu-

det, myös indikaattorimikrobeja

Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo,

17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointime-

netelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seu-

raavat:

alapohjan täyttökerros (koksikuona/kutterinlastu) tilan 108 kohdalla

o ei merkittävää mikrobikasvua

alapohjan lämmöneriste (selluvilla) tila 112 kohdalla

o ei merkittävää mikrobikasvua

alapohjan täyttökerros (turve) tilan 110 kohdalla

o selvä mikrobikasvu materiaalissa

Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:

HA1 (magnesiamassa): alapohja (tila 110)

o ei sisällä asbestia

Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden

mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Va-

hanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa.

Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3.


Perusmuureissa havaittujen kosteusjälkien sekä puurakenteisen ryömintätilallisen ala-

pohjarakenteen aluslaudoituksessa ja kantavissa hirsirakenteissa havaittujen (vanho-

jen) lahovaurioiden perusteella voidaan arvioida ryömintätilan olosuhteiden olleen jos-

sakin vaiheessa mikrobikasvulle suotuisat. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kah-

della poistopuhaltimella ja ryömintätilan osiin jakaviin perusmuureihin on puhkaistu

aukkoja, mitkä ovat parantaneet oleellisesti ryömintätilan tuulettuvuutta ja olosuhteita.

Ryömintätilan olosuhteet ovat nykyisellään kohtalaisen hyvät, mutta ryömintätilan il-

man kosteus voi silti olla korkea ainakin ajoittain, esimerkiksi keväisin ja kesäisin, jolloin


26 (64)





ulkoilmasta tulevan korvausilman kosteuspitoisuus on korkea. Suosittelemme ryömin-

tätilan tyhjentämistä ylimääräisestä materiaalista tuuletuksen varmistamiseksi.

Kosteusteknisesti täysin toimivassakin ryömintätilassa on aina jonkinasteista mikrobi-

kasvua, minkä johdosta ryömintätilasta sisäilmaan kulkeutuvat ilmavirtaukset heiken-

tävät sisäilmaan laatua. Paikoin alapohjarakenteen pintakerroksena on betonivalu puu-

rakenteiden päällä, jolloin puurakenteet ovat tyypillisesti voineet kosteusvaurioitua jo

valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä. Täyttökerroksena on runsaasti or-

gaanisia ja muita materiaaleja (turve, pehku, sora/koksikuona), jotka ovat paikoitellen

mikrobivaurioituneet. Havaintojen ja laboratorioanalyysien perusteella alapohjan täyt-

tökerroksissa ei ole laaja-alaista tai aktiivista mikrobikasvua. Todennäköisesti ryömin-

tätilan olosuhteiden parannuttua mikrobikasvusto on mennyt lepotilaan, missä kasvus-

toon muodostuneet itiöt pysyvät kuitenkin elinkykyisinä olosuhteista ja lajista riippuen

vuosia. Lepotilassa olevien mikrobien terveysvaikutuksia ei täysin tunneta, mutta ny-

kyohjeistusten mukaan niihin on suhtauduttava samoin kuin aktiivisessa vaiheessa ole-

viin mikrobikasvustoihin.

Sisäilman ja ryömintätilan paine-eroista riippuen ilma virtaa rakenteiden epätiiveyskoh-

tien (alapohja-ulkoseinäliittymä) kautta sisäilmaan tai ryömintätilaan päin. Seuranta-

mittausten perusteella sisäilma on jatkuvasti ja selvästi alipaineinen ryömintätilaan

nähden, jolloin ilmavirtausten suunta on sisäilmaan päin ja sisäilmaan virtaa epäpuh-

dasta korvausilmaa ryömintätilasta tai alapohjan täyttökerroksesta, jolla voi olla mer-

kittävä vaikutus rakennuksen sisäilman laatuun.

Pintakosteuskartoituksen, aistinvaraisten havaintojen ja kosteusmittausten perusteella

maaperän kellaritilojen ja niihin johtavien porrashuoneiden maanvastaisiin rakenteisiin

kohdistama kosteusrasitus on merkittävä. Kohonneet kosteuspitoisuudet johtuvat maa-

perästä kapillaarisesti ja diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta. Rakentei-

den läpi kulkeutuva kosteus voi aiheuttaa pinnoitevaurioita, mutta myös kiviaineisessa

rakenteessa mikrobivaurio on mahdollinen pitkäaikaisessa kosteusrasituksessa. Ra-

kennuksen pohjoispäädyn kellarin kohdalla alapohja on lämmöneristämätön betoni-

laatta, jolloin maaperä rakennuksen alla pääsee lämpenemään, mikä lisää maaperästä

sisäilmaan diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden määrää. Rakennuksen eteläpäädyn kel-

laritilojen kohdalla uusittu, lämmöneristetty alapohjarakenne ja valittu lattian pintama-

teriaali toimivat kosteusteknisesti hyvin. Eteläpäädyn kellariin johtavan porrashuoneen

maantasossa olevan porrastasanteen muovimatto on irronnut alustastaan rakenteen

läpi kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta.

Vesihöyrytiiviiden pintamateriaalien käyttö kellaritilojen ja niihin johtavien porraskäytä-

vien maanvastaisissa rakenteissa ei ole suositeltavaa. Eteläpäädyn uusittuun kellariti-

laan ei kohdistu toimenpidetarpeita. Lisäksi pohjoispäädyn kellaritilojen käyttötarkoitus

huomioiden, raskaisiin korjaustoimenpiteisiin sisäilman laadun parantamiseksi ei ole

tarvetta. Lattian pintamateriaaliksi suositellaan kosteutta kestävää ja vesihöyryä hyvin

läpäisevää maalia.


27 (64)





Alapohja

Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä maanvastaiseen betonilaattaan liittyen:

Muovimaton poistaminen ja alustan hiominen puhtaalle betonipinnalle kellariti-loihin johtavien porraskäytävien maantasossa olevissa porrastasanteissa.

Rakenteen ilmatiiveyden varmistaminen.

Uudeksi lattiapäällysteeksi suosittelemme ensisijaisesti kosteutta hyvin kestä-

vää ja vesihöyryä läpäisevää materiaalia, kuten vesihöyryä läpäisevää maalia

tai keraamista laatoitusta.

Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä tuulettuvaan alapohjarakenteeseen liittyen:

Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: tuulettuvan alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantami-

nen tilojen 103…105, 107…109, 111, 113, 114 ja 117 kohdalla

alapohja-ulkoseinä- ja alapohja-väliseinäliittymien tiivistäminen

tilan 110 kohdalla korjaus tulee suorittaa vaihtoehto 2 mukaan

tilassa 112 on puurakenteinen lattia, minkä ilmatiiveyttä ei voitu tarkastaa ti-

laan varastoidun tavaran takia. Ennen tilojen käyttöönottoa suosittelemme tar-

kastamaan alapohjarakenteen ilmatiiveyden tilassa 112 ja määrittämään toi-

menpidetarpeet tämän tilan osalta.

Vaihtoehto 2, raskas korjaus

Epäpuhtauslähteiden poistaminen ja uuden alapohjarakenteen toteuttaminen

o Aluslaudoituksen ja sen yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen

o Kantavien hirsirakenteiden kunnon tarkastaminen, lahovaurioituneiden

hirsien uusiminen

o Hirsirakenteiden puhdistaminen niiltä osin, kun rakenteet eivät ole vau-

rioituneet

o Uuden alapohjarakenteen toteuttaminen erillisen korjaussuunnitelman

mukaan huolehtien rakenteen ilmatiiveydestä

Maanvastaiset seinät

Maanvastaiset seinät ovat kiviainesrakenteisia, ja niiden alkuperäinen kosteuseristys-

sively ei suurella todennäköisyydellä toimi kaikilta osin kosteuden katkaisevana ker-

roksena. Maanvastaisissa seinissä rakenteet läpäisevä kosteus voi aiheuttaa mikrobi-

vaurioita kivirakenteisiinkin seiniin, lisäksi se aiheuttaa esteettisiä haittoja, kuten kalk-

kihärme- ja suolakertymää pinnoille sekä pinnoitevaurioita, kuten maalipinnan kuprui-

lua ja rappauksen lohkeilua.

Kosteuseristyssively voi sisältää haitta-aineita, esimerkiksi PAH-yhdisteitä, jotka voivat

päästä kulkeutumaan diffuusiolla sisäilmaan. Rapattu tiiliverhous on kohtalaisen tiivis

rakennekerros, jolloin mahdollisten PAH-yhdisteiden kulkeutumista sisäilmaan voidaan

pitää vähäisenä.

Pinnoitevaurioita voidaan ehkäistä käyttämällä esimerkiksi suolankeräyslaastia tai mi-

neraalilevypinnoitusta (kalsiumsilikaattilevy). Kalsiumsilikaattilevy toimii lisäläm-


28 (64)





möneristeenä sekä toimii jossain määrin myös suoloja keräävänä puskurina. Vaihto-

ehtoisesti maanvastaisten seinien lämpöteknisiä ominaisuuksia voidaan parantaa si-

säpuolisella harkkorakenteella erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Toimenpiteissä

tulee huomioida tilojen käyttö. Mikäli tilat ovat toissijaisessa käytössä, kuten pohjois-

päädyn kellarin tilat ovat, raskaita korjauksia ei ole välttämätöntä tehdä.

8 Välipohjarakenteet

8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot

Välipohja kellarin ja ensimmäisen kerroksen välillä

Välipohjan rakenne on rakenneavauksen RA VP10 (tila 104) on ylhäältä alaspäin lue-

teltuna seuraava:

muovimatto, 2 mm

betoni/laasti, 60…70 mm

lauta, 30 mm

ilmaväli, ~20…30 mm

pehku/turve, ~400 mm

betoni (rakenneavausta ei jatkettu)

Rakenneavauksesta RA VP10 havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen ma-

teriaalin haju, selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin

merkkisavulla tarkasteltuna selvät ilmavirtaukset sisäilmaan.

Kuvat 24 a ja b. Endoskooppikuvia rakenneavauksesta RA VP10. Betonilaatan ala-puolella on lautarakenne, täyttökerroksena on pehkua/turvetta. Rakenneavauksesta havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen materiaalin haju, selvää mikrobi-peräistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan merkkisavulla tarkasteltuna.


29 (64)





Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP9 kohdalla (tila 115) on ylhäältä alaspäin


muovimatto, 2 mm

tasoite, 5 mm

betoni (harva), ~20 mm

lauta, 25 mm

ilmaväli, ~240 mm

kevytsoraa vähäisessä määrin täyttökerroksen päällä

sekalainen täyttö (sahanpuru, hiekka, sora, laastipuru), ~80 mm


Kuvat 25 a…d. Rakenneavaus RA VP9 (tila 115). Pintabetonilaatan betoni on harvaa (kuva a). Täyttökerroksen pinnalla on vähäisessä määrin kevytsoraa (kuva b), muuten täyttökerros on hiekkaa/soraa/sahanpurua/laastipurua (kuva c). Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua, merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin ilmavirtaus raken-teeseen päin (kuva d).

Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP8 (varasto) kohdalla on sisältä ulospäin lue-

teltuna seuraava:

massapäällyste, 3 mm

betoni, ~70 mm

valupaperi

ilmaväli, ~60 mm

kevytsora, ~250 mm

a

d

b

c


30 (64)






Kuvat 26 a ja b. Rakenneavaus RA VP8. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin.

Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP11 kohdalla (tila 101) on sisältä ulospäin


muovimatto, 2 mm

betoni, ~80 mm

lastulevy, 24 mm

magnesiamassa 20…30 mm

lauta, 30 mm

ilmaväli, 100…110 mm

sora/koksikuona, ~200…220 mm

turve/pehku, ~100…110 mm

betoniantura (avausta ei jatkettu)

Kuvat 27 a ja b. Rakenneavauksessa RA VP11 havaittiin punainen magnesiamassa-kerros. Rakenneavauksesta ei havaittu selvää poikkeavaa hajua, merkkisavulla tar-kasteltuna havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.


31 (64)





Välipohja ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä

Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP1…RAVP3, RAVP6 ja RAVP7 mukaan

ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava:

lattian pintamateriaali liitteen 1 mukaan

lastulevy, 22 mm

rakennuspahvi

lauta, 35 mm

täyttökerros, ~120…440 mm

betoni (60 mm rakenneavauksen RAVP3 kohdalla, muiden mainittujen raken-

neavausten kohdalla avausta ei jatkettu)

Kuvat 28 a ja b. Rakenneavaus RAVP1 tehtiin tilaan 205. Täyttökerros oli turvetta/peh-kua, täyttökerroksen paksuus oli 410 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioi-tuna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT1 ja MAT2 mikrobianalyysia varten. MAT1 otettiin täyttökerroksen puolivälistä, ul-koseinän vierestä. MAT2 otettiin keskemmältä tilaa täyttökerroksen pinnasta. Materi-aalinäytteiden mikrobianalyyseissa ei havaittu mikrobikasvua materiaaleissa.

MAT1 MAT2


32 (64)





Kuvat 29 a…c. Rakenneavaus RAVP2 tehtiin tilaan 212. Täyttökerroksen päällä oli ~50 mm ilmaväli, täyttökerros kostui kuvan c mukaisesti kerroksista turvetta/pehkua ja laas-timurua/tiilimurskaa. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT4 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa.

turve/pehku 150 mm

laastimuru/tiilimurska 90 mm

turve/pehku 150 mm

ilmaväli 50 mm


33 (64)





Kuvat 30 a…c. Rakenneavaus RAVP3 tehtiin tilaan 214. Täyttökerros oli turvetta/peh-kua, täyttökerroksen paksuus oli 120 mm. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulkoseinän vierellä. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT5 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa.

Kuvat 31 a ja b. Rakenneavaus RAVP6 tehtiin tilaan 204. Täyttökerroksen päällä oli ~80 mm ilmaväli, Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva b).

MAT5


34 (64)





Kuvat 32 a ja b. Rakenneavaus RAVP7 tehtiin tilaan 211. Täyttökerroksen päällä oli ~70 mm ilmaväli. Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (kuva b).

Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP4 ja RAVP5 ylhäältä alaspäin lueteltuna

seuraava:

muovimatto, 2 mm

lastulevy, 22 mm

rakennuspahvi

magnesiamassa, 10…18 mm

lauta, 30 mm

ilmaväli, ~100…150 mm

täyttökerros, ~300…350 mm

betoni (rakenneavauksia ei jatkettu)


35 (64)





Kuvat 33 a…c. Rakenneavaus RAVP4 tehtiin tilaan 213. Magnesiamassakerroksen ja ulkoseinän välissä on rako. Rakenneavauksesta havaittiin ilmavirtaus sisäilmaan päin, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulko-seinän vierellä. Täyttökerros 350 mm oli turvetta/pehkua, täyttökerroksen pinnalla oli ~10 mm kerros laastimurua/hiekkaa sekä puunkappaleita ja muuta sekalaista raken-nusjätettä. Täyttökerroksesta otettiin materiaalinäyte MAT9 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa. Magnesiamassasta otettiin ma-teriaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten.

magnesiamassa, HA2

ponttilauta

ilmaväli, ~100 mm

laastimuru/hiekka, ~10 mm

turve/pehku, ~350 mm MAT9


36 (64)





Kuvat 34 a…c. Rakenneavaus RAVP5 tehtiin tilaan 209. Täyttökerroksen ~300 mm pinnalla oli puunkappaleita ja muuta sekalaista rakennusjätettä, täyttökerros oli so-raa/koksikuonaa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tar-kasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (c).

8.2 Havainnot

Lattiapäällystemateriaalina 2. kerroksen tiloissa on pääosin muovimatto. Kosteissa ti-

loissa lattiapäällysteenä on keraaminen laatta tai massalattia. Lattioiden pintamateri-

aalit tiloittain on esitetty liitteessä 1.

Kuvat 35 a ja b. Välipohjan pintamateriaalina on pääosin muovimatto (kuva a), pienellä osin on käytetty massalattiaa (kuva b). Pintamateriaalit ovat hyväkuntoisia.

magnesiamassa


37 (64)





Kuva 36. Välipohjan alapinta on verhoiltu pääosin akustiikkalevyillä. Välipohjan alapin-nan verhoilu on hyväkuntoinen.

Kuva 37. Tilassa 002 on polyuretaanivaahdolla tiivistetty välipohjan läpivienti. Läpivien-nistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna merkittäviä ilmavirtauksia.

Kuvat 38 a ja b. Patteriputkien välipohjan läpiviennit on tiivistetty tiivistysmassalla.


38 (64)





Kuva 39. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakai-voista peräisin olevaa viemärin hajua. Lattiakaivojen vesieristyksissä ei havaittu puut-teita.

8.3 Materiaalinäytteet

Välipohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kuusi materiaalinäytettä ja yksi

materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossar-

jamenetelmää käyttäen.

Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:

MAT1 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen puoliväli, ulkoseinän viereltä

(tila 205)


MAT2 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskemmältä tilaa

205


MAT3 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen alapinta, keskeltä tilaa 212

o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: homepitoisuus alle määritysra-

jan, suuri bakteeripitoisuus

MAT4 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskeltä tilaa 212


MAT5 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 214)


MAT9 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 213)


Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo,

17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointime-

netelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seu-

raavat:

välipohjan täyttökerros (turve ja olki) tilan 211 kohdalla

o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa

välipohjan täyttökerros (laastipuru ja hiekka) tilan 213 kohdalla


välipohjan täyttökerros (turve) tilan 203 kohdalla


39 (64)






Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat:

HA2 (magnesiamassa): välipohja (tila 213)

o ei sisällä asbestia

Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden

mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Va-

hanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa.

Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3.


Välipohjien täyttökerrokset ovat pääasiassa orgaanista materiaalia ja ne ovat ainakin

paikoin voineet mikrobivaurioitua rakenteisiin kulkeutuneiden siivousvesien, vanhojen

putkivuotojen tai rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Tämän tutkimuksen yh-

teydessä ei aistinvaraisesti tai laboratorioanalyysien perusteella havaittu viitteitä aktii-

visesta tai laaja-alaisesta mikrobikasvusta. Vuoden 2015 kuntotutkimuksen yhtey-

dessä välipohjan täyttökerroksista otetuissa mikrobinäytteissä todettiin vahvempia viit-

teitä aktiivisesta mikrobikasvusta kuin tässä tutkimuksessa. Ero voi selittyä käytetyillä

analysointimenetelmillä. Vuoden 2015 tutkimuksen yhteydessä materiaalinäytteet ana-

lysoitiin suoraviljelymenetelmällä, mikä on laimennossarjamenetelmää kevyempi ana-

lysointimenetelmä ja voi antaa analyysituloksena laimennossarjaa rikkaamman mikro-

bilajiston, erityisesti vanhojen vaurioiden yhteydessä. Analyysien perusteella raken-

teessa olevat mahdolliset mikrobivauriot eivät ole erityisen vakavia, mutta ilmayhteys

rakenteen ja sisäilman välillä tulee joka tapauksessa katkaista.

Ensimmäisen ja toisen kerroksen välisen välipohjan lattia on puurakenteinen ja väli-

pohjan ja ulkoseinän sekä välipohjan ja kantavien väliseinien liittymät ovat epätiiviitä.

Välipohjan täyttökerroksesta on epätiiviiden rakenneliittymien kautta ilmayhteyksiä si-

säilmaan, joten paine-erojen vaikutuksesta välipohjan täyttökerroksesta voi kulkeutua

epäpuhtauksia sisäilmaan heikentäen sen laatua. Suosittelemme seuraavia toimenpi-

teitä välipohjarakenteisiin liittyen:

Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: rakenteen ilmatiiveyden parantaminen.

Välipohjan liittymien ja läpivientien tiivistäminen erillisen korjaussuunnitelman

mukaan.

Vaihtoehto 2, raskas korjaus: orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden raken-

teen toteuttaminen.

Orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden välipohjarakenteen toteuttami-

nen erillisen korjaussuunnitelman mukaan

Betonilaatan yläpuolisten rakenteiden purku, jäljelle jääneiden betonipintojen

mekaaninen puhdistaminen sekä uuden välipohjarakenteen toteuttaminen ra-

kenteen ilmatiiveydestä huolehtien.

Korjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan.


40 (64)





Kevyt korjaustapa on kustannuksiltaan edullisin, mutta mahdollisesti kosteusvaurioitu-neet materiaalit jäävät rakenteisiin ja ne tulee huomioida myös jatkossa. Puurakentei-nen lattia ei lähtökohtaisesti ole tiivis, joten lattiarakenteen tiiveys on pintamateriaalina käytetyn muovimaton varassa. Täyttökerrosten uusiminen ei ole sisäilman laadun kan-nalta välttämätöntä, vaan rakenteen tiivistämisellä voidaan tehokkaasti estää mahdol-listen epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Täyttökerrosten uusiminen on kuiten-kin järkevää tehdä viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, tai tilakohtaisesti esimerkiksi pintamateriaalien uusimisen yhteydessä.

Raskaassa korjaustavassa orgaaninen, mahdollisesti kosteusvaurioitunut materiaali poistetaan kokonaan. Korjaustöiden aikana on huolehdittava hyvästä purkutöiden ai-kaisesta pölynhallinnasta.

9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat

9.1 Rakenteet

Ulkoseinät ovat rapattuja massiivitiilirakenteita. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia

alumiini-ikkunoita (MSE) ja ne on uusittu todennäköisesti 2004 vuonna tehdyn perus-

korjauksen yhteydessä.

Ulkoseinärakenne on rakenneavausten RAUS1…RAUS3 perusteella sisältä ulospäin


maali

rappaus, 20 mm

savitiili, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu)

Kuva 40. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RAUS1. Rakenneavaukset RAUS1 ja RAUS2 tehtiin patterisyvennysten kohdalle. Rakenneavauksista ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin.

9.2 Havainnot

Havaintoja ulkoseinistä ja ikkunoista on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 41…Kuva

47).


41 (64)





Kuva 41. Rakennuksen ulkoseinät ovat rapattuja. Pistokoeluontoisessa rappauksen kopokartoituksessa havaittiin kopoa (rappauksen heikkoa tartuntaa alustaansa) monin paikoin julkisivuissa. Julkisivurappauksessa havaittiin paikoitellen värimuutoksia.

Kuvat 42 a…d. Ulko-ovien ja portaiden vierellä rappaus on paikoin lohkeillut. Oven-pielien alaosien maalipinta hilseilee ja lohkeilee, paikoin betoni on lohkeillut.

a


42 (64)





Kuva 43. Sokkelin ulkopinnan maali hilseilee. Ulkoseinän rappauksessa on värimuu-toksia ja paikoin lohkeilua sokkelin yläpuolisella osalla.

Kuva 44. Ulko-ovien ja ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on lyhyet lipat sadeveden ohjausta varten. Lippojen pellitykset ovat tasaiset. Toisen kerroksen ikku-nat ovat vesikaton räystäiden suojassa, eikä niissä ole lippoja.

Kuvat 45 a ja b. Ikkunoiden pellitykset ovat hyväkuntoisia ja niiden sadevedentiiveys on aistinvaraisesti arvioituna hyvä.


43 (64)





Kuvat 46 a ja b. Betonisten ikkunapenkkien maalipinta hilseilee ja lohkeilee monin pai-koin.

Kuva 47. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia alumiini-ikkunoita (MSE). Ikkunat on uusittu, ilmeisesti peruskorjauksen yhteydessä, ja ne ovat hyväkuntoiset. Merkkisa-vulla tarkasteltuna ikkunaliittymistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin.


Massiivitiilirakenteiset ulkoseinät eivät ole kosteusteknisesti vaurioherkkiä rakenteita,

sillä massiivitiilirakenteessa ilmankosteus pääsee siirtymään diffuusiolla seinäraken-

teen läpi tiivistymättä rakenteen sisään.

Ulkoseiniin ja ikkunoihin ei kohdistu kiireellisiä kosteus- ja sisäilmatekniseen toimintaan

liittyviä toimenpide-ehdotuksia.


44 (64)





Julkisivurappauksessa on viitteitä pakkasvaurioitumisesta, etenkin kohdissa, joissa

sade- ja sulamisvesien aiheuttama kosteusrasitus on merkittävintä (sokkelin yläpuoli-

set osat, ulko-ovien pielien ja ulko-oville johtavien portaiden vierustat). Kohteen ikä

huomioiden suosittelemme rakennuksen rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suo-

rittamista suositeltavan korjaustavan, -laajuuden ja –ajankohdan selvittämiseksi.

10 Yläpohja ja vesikatto

10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot

Kohteen yläpohja on kaksoisbetonilaattarakenteinen.

Vesikaton tukirakenteet ovat hirsirakenteita, vesikatteena on aluskatteeton konesau-mattu rivipeltikate. Vesikaton kaltevuus lähtötietojen mukaan laskettuna on noin 1:3.

Yläpohjan rakenne on rakenneavausten RAYP1 ja RAYP2 mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna:

rivipeltikate, konesaumattu ja maalattu

aluslaudoitus, harva

kattotuolit

tuulettuva tila, 200…2000 mm

sekalainen täyttö, 370…520 mm

betoni, 50 mm (läpi porattu rakenneavauksessa RAYP1, rakenneavaus RAYP2 tehtiin betonipintaan asti)

ilmaväli / muottilaudoitus, 130 mm

betoni (rakenneavausta RAYP1 ei jatkettu)


45 (64)





Kuvat 48 a…e. Rakenneavaus RAYP1. Täyttökerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP1 kohdalla oli 520 mm, ja se koostui ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavista ker-roksista: sahanpuru 280 mm – paperi – koksikuona 120 mm – olki/sahanpuru 120 mm (kuvat c ja d). Betonilaattojen välisessä ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan (kuva e). Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinvaraisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta. Ontelotilassa sijaitsevissa muottilaudoissa ei videoendoskoopilla tar-kasteltuna havaittu viitteitä vaurioitumisesta.

Kuvat 49 a ja b. Rakenneavaus RAYP2 tehtiin ylempään betonilaattaan asti. Täyttö-kerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP2 kohdalla oli 370 mm ja se koostui yl-häältä alaspäin lueteltuna seuraavista kerroksista: sahanpuru/kutterinlastu 150 mm – koksikuona 50 mm – pehku/turve 170 mm. Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinva-raisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta.


46 (64)





10.2 Havainnot

Yläpohjarakennetta tutkittiin aistinvaraisesti havainnoiden ullakolta käsin sekä

yläpuolelta suoritetuista rakenneavauksista.

Vesikattoa ei voitu työturvallisuussyistä tarkastaa kattavasti, sillä vesikatolla ei ollut

kulkusiltoja ja vesikatolla oli tarkasteluhetkellä lunta ja jäätä.

Havaintoja yläpohjasta ja vesikatosta on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 50…Kuva

60).

Kuvat 50 a ja b. Yleiskuvia vesikatolta tarkastusluukusta kuvattuna. Vesikatteena toi-mii konesaumattu ja maalattu rivipeltikate. Vesikate on havaintojen mukaan kohtalai-sen hyväkuntoinen. Vesikattoa ei työturvallisuussyistä tarkastettu kattavasti yläpuolelta käsin. Vesikatolla ei ole kulkusiltoja.

Kuva 51. Peltikatteen maalipinta hilseilee katteen taitekohdissa.


47 (64)





Kuva 52. Vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvedet ohjataan jalkarännin tai muun vesi-katteen pystypokkauksen avulla syöksytorville.

Kuva 53. Yleiskuva ullakkotilasta. Vapaata tilaa on 200…2000 mm.

Kuva 54. Vesikate on tiiviisti aluslaudoitusta vasten, aluskatetta ei ole. Aluslaudoituk-sessa on havaittavissa paikoitellen kosteusjälkiä.


48 (64)





Kuvat 55 a…d. Vesikatteessa havaittiin yksi aktiivinen vuotokohta tilan 213 kohdalla. Täyttökerros oli tältä kohdalta kastunut (kuva b). Aluslaudoituksen kosteuspitoisuus on koholla vuotoalueella. Kosteuspitoisuudeksi mitattiin piikkimittarilla 25,9 p-% violetilla nuolella merkitystä kohdasta (kuvat c ja d).

Kuvat 56 a ja b. Vesikaton tukirakenteissa ja aluslaudoituksessa on havaittavissa kos-teusjälkiä.. Räystäillä ja kattoikkunoiden kohdalla mitattiin piikkimittarilla korkeita kos-teuspitoisuuksia. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 38,1 p-%.


49 (64)





Kuva 57. Iv-putkien yläpohjan läpiviennit ullakolta on havaintojen mukaan tiivistetty mi-neraalivillalla.

Kuvat 58 a ja b. Ullakolla havaittiin yksi epätiivis yläpohjan läpivienti. Merkkisavulla tarkasteltuna läpiviennistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia.

Kuva 59. Yläpohjan alapinnassa on akustiikkalevytys. Akustiikkalevyt ovat havaintojen mukaan pääsääntöisesti hyväkuntoisia.


50 (64)





Kuva 60. Porraskäytävän (tila 215) kohdalla havaittiin vesivuotojälkiä yläpohjan alapin-nan akustiikkalevyissä. Vesivuotokohtaan tehtiin vuoden 2015 kuntotutkimuksen yh-teydessä rakenneavaus ja kohdasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten kattotasoitteesta ja akustiikkalevystä. Kattotasoitteesta otetussa materiaalinäytteessä havaittiin aktiivista mikrobikasvua. Akustiikkalevystä otetussa materiaalinäytteessä ei havaittu viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta.


Nykyisten ohjeiden (RIL 107, RT 85-11158 ja Toimivat katot 2013) mukaan aluskattee-

ton rivipeltikate on vesitiiviydeltään riittävä kateratkaisu, jos vesikaton kaltevuus on vä-

hintään 1:3. Saumattu peltikate ei ole paineellisen veden pitävä, joten loivemmat rivi-

peltikatot tulee nykyohjeiden mukaan toteuttaa aluskatteellisena. Paineellista vettä voi

muodostua vesikatteen päälle esimerkiksi talvella lumen sulaessa katolla yläpohjan

lämpövuotojen, lumen lämmöneristävyyden ja ulkolämpötilan yhteisvaikutuksesta.

Kohteessa sade- ja sulamisvedet rakennuksen vesikatolta ohjataan jalkarännien avulla

syöksytorville, jolloin erityisesti jalkarännien kohdalle voi muodostua ns. paannejäätä,

joka padottaa sulanutta vettä. Padonnut vesi sekä lumen paino vesikerroksen päällä

aiheuttavat peltikatteeseen paineellisen vesirasituksen.

Vesikatteessa on vuotokohtia erityisesti räystäillä sekä paikoin muuallakin. Vesikatolla

oli tutkimushetkellä lunta eikä vesikatolla ollut kulkureittejä, joten vesikatteen kuntoa ei

pystytty tutkimushetkellä tarkastamaan kattavasti. Suosittelemme vesikaton kuntotut-

kimuksen suorittamista henkilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Jatkotoimen-

piteet määräytyvät vesikaton kuntotutkimuksen perusteella.

Alustavina toimenpide-ehdotuksina suosittelemme uusimaan vesikatteen aluskatteelli-

sena sekä jalkarännien toiminnan parantamista lisäämällä saattolämmityksen jalkarän-

neihin tai vaihtoehtoisesti toteuttamaan sadevedenohjauksen vesikatolta rakennuksen

ulkopuolisten sadevesikourujen avulla. Korjaustöiden yhteydessä vesikaton kantavien

rakenteiden kunto suositellaan tarkastamaan.

Yläpohjan betonirakenteen yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty sekalaista or-

gaanista materiaalia (sahanpuru, kutterinlastu, olki, turve). Täyttömateriaali on paikoi-

tellen kastunut vesikaton vuotojen seurauksena ja todennäköisesti paikoin mikrobivau-

rioitunut. Yläpohjan lämmöneristävyys ei ole kovin hyvä, etenkin kun eristekerros on

kastuessaan todennäköisesti paikoitellen painunut ja tiivistynyt.


51 (64)





Yläpohjan kantava rakenne on rakennusaikakaudelle tyypillinen kaksoislaattarakenne,

jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan. Ontelotilan muottilaudoitus on tyy-

pillisesti voinut kosteusvaurioitua jo valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä.

Tilan 215 kohdalla yläpohjarakenteen alapinnassa olevassa akustiikkalevytyksessä on

laajoja vesivuotojälkiä, jolloin myös ontelotilan muottilaudoitukset ovat todennäköisesti

kosteusvaurioituneet tältä kohdin.

Rakenteen epätiiveyskohtien (halkeamat, läpiviennit, liittymät) kautta yläpohjan onte-

lotilan sekä betonirakenteen yläpuolisten täyttökerrosten epäpuhtaudet saattavat

päästä ainakin paikoitellen kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sen laatua.

Rakennuksen painesuhteiden (nk. savupiippuvaikutus) takia rakennuksen yläosassa

olevien vaurioiden sisäilmavaikutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen ala-

osien vaurioiden.

Yläpohjan toimenpide-ehdotukset on esitetty seuraavaksi. Korjaukset tulee tehdä eril-

lisen korjaussuunnitelman mukaan.

Vaihtoehto 1, keskiraskas korjaus: yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen.

Yläpohjan läpäisevien liittymien tiivistäminen ja ilmatiiviin kerroksen lisäämi-

nen yläpohjan alalaatan alapintaan. Alipaineistamista ei lähtökohtaisesti suo-

sitella ulkoilmaan yhteydessä olevaan yläpohjarakenteeseen.

Havaittujen vesivuotojen kohdalla (tilojen 213 ja 215 kohdalla) vesikate tulee

korjata ja yläpohjarakenteen kunto tarkastaa.

o Täyttökerrokset tulee poistaa vuotokohdilta ja ylempää betonilaattaa

avata siinä laajuudessa, että muottilautojen kunto voidaan luotettavasti

tarkastaa. Yläpohjarakenteen kunto suositellaan tarkastamaan raken-

neavauksin vähintään pistokoeluontoisesti myös räystäillä.

o Tilassa 215 yläpohjarakenteen alalaatan alapuoliset materiaalikerrok-

set tulee poistaa ja yläpohja hioa puhtaalle betonipinnalle vaurioitu-

neelta alueelta. Korjauslaajuus tulee tarkentaa korjaustöiden yhtey-

dessä.

Vaihtoehto 2: raskas korjaus: yläpohjarakenteen uusiminen.

Alalaatan yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen ja jäljelle jääneiden

betonipintojen puhdistaminen mekaanisesti, esimerkiksi hiomalla tai hiekkapu-

haltamalla.

Uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen huomioiden rakenteen ilmatiiveys.

Yläpohjaan kohdistuvat toimenpiteet kannattaa toteuttaa vesikaton kuntotutkimuksen

tulosten jälkeen, mahdollisten vesikaton korjaustöiden yhteydessä.


52 (64)





11 Muut rakenteet

11.1 Havainnot

Muihin rakenteisiin liittyvät havainnot on esitetty seuraavien kuvien yhteydessä (Kuvat

61 ja Kuvat 62).

Kuvat 61 a ja b. Portaiden alapuolinen tila eteläpäädyn kellarissa tarkastettiin videoen-doskooppia apuna käyttäen rakenneavauksen RA VS1 kautta. Portaiden alapuolinen tila on tyhjä, muottilaudoitusta ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin heikko koste-aan kiviainesrakenteeseen viittaava haju, mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Raken-neavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.

Kuvat 62 a…c. Pohjoispäädyn kellarissa havaittiin vanhoja lahovaurioita alkuperäisen ovenkarmin kiinnitysrakenteissa.


Portaiden alapuolisesta tilasta ei aiheudu vaikutuksia sisäilmaan, eikä tilaan kohdistu

toimenpidetarpeita.

Pohjoispäädyn kellaritilassa olevan ovenkarmin kiinnitysrakenteissa olevat lahovauriot

ovat vanhoja ja kuivia, eivätkä pohjoispäädyn kellarin tilat ole käytössä, joten kiinnitys-

rakenteiden vaurioiden aiheuttaman sisäilmavaikutuksen käyttötiloissa voidaan katsoa


53 (64)





olevan niin pieni, ettei välittömille toimenpiteille ole tarvetta. Lahovaurioituneet kiinni-

tysrakenteet suositellaan purkamaan seuraavien tilaan kohdistuvien toimenpiteiden

yhteydessä.

12 Ilmanvaihto ja sisäilma

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ullakon ilman-

vaihtokonehuoneessa on yksi, koko rakennusta palveleva ilmanvaihtokone. Koneessa

on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtokonehuone on siisti ja tarvittavat huoltotoimenpiteet

mahtuu tekemään.

Ilmanvaihtojärjestelmän viimeisimmän puhdistuksen ajankohta ei selvinnyt tarkastus-

käynnin aikana. Tammikuussa 2017 tehdyn ilmamäärämittausten yhteydessä ei ole

raportoitu kanaviston puhdistustarpeesta. Rakennusta ei ole liitetty keskitettyyn raken-

nusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihdon ohjaukset ja säädöt on toteutettu paikalli-

silla säätölaitteilla.

Ilmanvaihtokoneiden tarkempi kuvaus on esitetty seuraavissa kappaleissa. Esitetyt il-

mamääräarvot ovat suunnittelu- ja / tai kilpiarvoja ellei toisin ole mainittu.

12.1 Paine-eron seurantamittaukset

Sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 110,

112, 205 ja 213 aikavälillä 11.12. – 19.12.2017. Sisäilman ja ryömintätilan välistä

paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108 ja 110 aikavälillä 11.12. –

19.12.2017. Seurantamittausten tulokset on esitetty kuvaajissa 1…4. Paine-eron ol-

lessa negatiivinen, on huonetilan sisäilma alipaineinen ulkoilmaan nähden. Seuranta-

mittauspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1.


54 (64)





Kuvaaja 1. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Kuvaaja 2. Tilan 112 (leikkihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Ylipaine

Alipaine

Ylipaine

Alipaine


55 (64)





Kuvaaja 3. Tilan 205 (pienryhmätila/henkilökunta) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Kuvaaja 4. Tilan 213 (ryhmähuone/biljardihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Sisäilman ja ryömintätilan välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108

ja 110 aikavälillä 11.12. – 19.12.2017. Mittaustulokset on esitetty kuvaajissa 5 ja 6.

Liitteessä 1 esitetään mittauspisteiden sijainnit. Paine-eron ollessa negatiivinen, on

Ylipaine

Alipaine

Ylipaine

Alipaine


56 (64)





huonetilan sisäilma alipaineinen ryömintätilaan nähden. Seurantamittauspisteiden si-

jainnit on esitetty liitteessä 1.

Kuvaaja 5. Tilan 108 (eteinen) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. – 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Kuvaaja 6. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. –

19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

Ylipaine

Alipaine

Ylipaine

Alipaine


57 (64)





12.2 Yleisilmanvaihto

Ilmanvaihtokone TK1

Ilmamäärät: +0,936 / 0.468 m3/s, PK1 -0,684 / 0,307 m3/s

Käyntiaika: käy jatkuvasti

Ilmanvaihtokone ja ns. pakettikone sijaitsevat ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Ko-

netyyppi on Swegon Gold 21 B II ja se on valmistettu vuonna 2004. Kone on kokonai-

suudessaan hyväkuntoinen.

Koneella on toteutettu koko rakennuksen yleisilmanvaihto. Koneeseen liittyvät myös

wc-tilojen poistopuhallin PK1.2 ja keittiön poistopuhallin PK1.3.

Tuloilmakone on varustettu sulkupellillä, suodatinosalla, pyörivällä lämmön talteenot-

tolaitteella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohjatulla puhaltimella sekä lämmityspatte-

rilla. Poistoilmakone on varustettu suodattimella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohja-

tulla puhaltimella sekä sulkupellillä. Koneessa on riittävästi huolto-osia ja tarkastus-

luukkuja. Tarvittaessa kone voidaan varustaa myös jäähdytyspatterilla. Koneessa on

palopellit, joista ei ole hälytystä.

Kuva 63. Tuloilmakone TK1

Havainnot, TK1

Ulkoilmakammio on puhdas eikä kosteusjälkiä ole havaittavissa. Ulkoilmapelti on me-

kaanisesti kunnossa ja sulkeutuu tiiviisti tuloilmakoneen pysähtyessä. Suodatinosa on

puhdas ja tiivis. Suodatinvahti on toteutettu paine-eromittauksena. Suodattimen luokka

on F7. Suodattimet ovat ehjät ja puhtaat. Suodattimet uusitaan huolto-ohjelman mu-

kaisesti kaksi kertaa vuodessa. Pyörivän lämmön talteenottolaitteen hihna oli ehjä ja

sopivalla kireydellä. Ohivirtauksia ei havaittu. Talteenottolaitteen kammio oli puhdas.

Suoravetoinen puhallin ja puhallinkammio ovat puhtaat eikä sivuääniä havaittu. Puhal-

timen jälkeen sijaitsevan lämmityspatterin pinta on ehjä ja puhdas. Lämmityspatterin

pumpussa ei havaittu vuotoja tai sivuääniä. Säätö- ja linjasäätöventtiilit olivat ehjät eikä

vuotoja havaittu. Lämmityspatterin lähellä olevat T-kappaleet olivat ruosteessa. Tuloil-

makanava lämmityspatterin jälkeen oli puhdas. Ilmanvaihtokanavisto ja pääte-elimet


58 (64)





on ilmeisesti pääosin asennettu vuonna 2004. Kanavisto on osin sijoitettu ullakkotilaan.

Kanavisto, sen eristeet ja pääte-elimet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Havaintoja

järjestelmästä on esitetty seuraavissa kuvissa.

Kuvat 64 a ja b. Ulkoilmapellin toimilaite. Pelti sulkeutuu tiiviisti puhaltimen pysähty-essä.

Kuvat 65 a ja b. Tuloilmasuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puh-taat.

Kuvat 66 a ja b. Lämmön talteenottolaite, kenno on puhdas.


59 (64)





Kuvat 67 a ja b. Tuloilmapuhallin ja lämmityspatterin pinta ovat puhtaat.

Kuvat 68 a ja b. Tuloilmakone sisältää puhaltimien käyttökytkimet ja paikallisen käyttö-päätteen.

Kuvat 69 a ja b. Poistosuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puhtaat.


60 (64)





Kuvat 70 a ja b. Poistoilmapuhallin ja palopelti poistoilmakanavassa.

Koneen aikaohjelmat, lämpötilan säädöt, ilmamäärän säädöt sekä varotoiminnot on

toteutettu koneen omalla säätöohjelmalla. Kone voidaan liittää keskitettyyn rakennus-

automaatiojärjestelmään Modbus-väyläliitynnällä, mutta liityntä vaatii ohjelmointia sekä

Trend-rakennusautomaatiojärjestelmään että tuloilmakoneen automaatioon.

Koneelle on ohjelmoitu kaksi ilmamäärää, käyttöönottopöytäkirjan mukaan tuloilman

isompi ilmamäärä on 0,8 m3/s ja pienempi 0,47 m3/s. Vastaavat poistoilmamäärät ovat

0,31 m3/s ja 0,69 m3/s. Tuloilman suurempi ilmamäärä poikkeaa laitekilvessä ilmoite-

tusta arvosta 0,936 m3/s, muut arvot vastaavat kilvessä ilmoitettuja arvoja. Säätöohjel-

mien toiminnassa ei havaittu virheitä. Hälytyslistauksen sekä koneen toiminnan seu-

raaminen edellyttää paikallisen käyttöpäätteen käyttämistä.

Ilmanvaihtokanaviston eristeet ullakkotilassa ovat tyydyttävässä kunnossa, mineraali-

villa on paikoitellen näkyvissä. Tulo- ja poistoilman pääte-elimet ovat pääosin kattoha-

jottajia tai suutinkanavia sekä kartioventtiileitä. Kanaviston puhdistusajankohta ei ole

tiedossa. Ilmamääriä on viimeksi mitattu tammikuussa 2017.

Ilmanvaihtokone PK 2

Ilmamäärät: - 0,1 m3/s

Käyntiaika: tarpeenmukainen käyttö

Kanavapuhallin sijaitsee ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Konetyyppi on IRE 125

B ja se on valmistettu vuonna 2004.


61 (64)





Kuva 71. Poistoilmakone PK 2

Kone palvelee keramiikkatilassa olevaa huuvaa. Puhallin on sijoitettu kanavaan ilman-

vaihtokonehuoneeseen. Koneessa on huoltoluukku, josta puhaltimen pääsee huolta-

maan. Koneen ohjaus on toteutettu keramiikkatilassa olevalla tyristorisäätimellä.

Havainnot, PK 2

Puhallin, kanavistot ja huuva ovat hyvässä kunnossa. Kanavaeristeet ovat hyväkuntoi-

set. Koneen toiminnassa ei havaittu puutteita.

Kuvat 72 a ja b. Poistopuhallin PK 2 iv-konehuoneessa ja huuva keramiikkatilassa.

Tilojen ilmamäärät

Vuonna 2017 tehdyn ilmamäärien mittauspöytäkirjan mukaan kaikissa mitatuissa ti-

loissa tuloilman määrä on suurempi kuin poistoilman. Suoritettujen painesuhteiden

seurantamittausten perusteella tilat ovat kuitenkin selkeästi alipaineisia ja alipaineisuus

on suurempi päiväaikaan. Tilojen paine-ero tulisi säätää mahdollisimman pieneksi tai

lievästi alipaineiseksi (0…-3 Pa). Suosittelemme tarkastamaan ilmanvaihtokanavien

puhtauden ja tarvittaessa puhdistamaan ne sekä ilmamäärien säätämistä kohteessa

mahdollisesti tehtävien korjausten jälkeen. Rakennuksen painesuhteet tulee todentaa

seurantamittauksin ennen tilojen käyttöönottoa. Tilakohtaisten ilmamäärien riittävyys

tulee arvioida tilojen tulevan käytön ja käyttäjämäärän mukaan.


62 (64)





Muut ilmanvaihtoon vaikuttavat järjestelmät

Ryömintätilan tuuletus on toteutettu kahdella ulkoseinään sijoitetulla kanavapuhalti-

mella. Korvausilma tilaan saadaan ulkoseinään sijoitettujen korvausilmaventtiileiden

kautta. Puhaltimet ovat käynnissä jatkuvasti. Puhaltimien tarkoitus on ryömintätilojen

tuuletus ja alipaineistaminen.

Kuvat 73 a ja b. Ryömintätilan tuuletuksen kanavapuhallin ja korvausilmaventtiili


Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu ilmanvaihtokone TK1 on teknisesti toimiva

ja kokonaisuutena hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan jatkuvasti käynnissä ole-

van tuloilmakoneen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 10...15 vuotta. Koneen

säännöllistä huoltoa suositellaan jatkettavaksi. Konetta voidaan kohteessa tehtyjen

korjausten jälkeen käyttää osateholla tilojen varsinaisen käyttöajan ulkopuolella, mutta

painesuhteet tulee varmistaa mittauksilla ennen tilojen käyttöön ottoa.

Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu poistoilmakone PK2 on teknisesti toimiva

ja hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan 10…20 h viikossa käynnissä olevan pu-

haltimen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30...40 vuotta. Koneen ja sen oh-

jauksen toiminta suositellaan tarkastamaan säännöllisesti, esimerkiksi tuloilmakoneen

suodatinvaihtojen yhteydessä

Rakennuksen tilat olivat mittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ulkoilmaan

nähden: päivisin painesuhteet olivat ensimmäisessä kerroksessa -25…-30 Pa ja toi-

sessa kerroksessa -17…25. Paine-erotason vaihtelu eri kerrosten välillä on vähintään

osin ilman lämpötilaeroista aiheutuvan savupiippuvaikutuksen aikaansaamaa. Termi-

nen paine-ero (savupiippuvaikutus) korostuu kylminä vuodenaikoina, jolloin ulkoilman

ja sisäilman lämpötilaero on suuri.

Ensimmäisen kerroksen tilat olivat jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ryömintätilaan näh-

den: päivisin painesuhteet olivat -12…-15 Pa.

Arkipäivisin, päiväaikaan paine-erot olivat keskimäärin 7…10 Pa suurempia kuin vii-

konloppuisin ja yöaikaan, alipaineen ollessa suurempi päiväaikaan. Painesuhteiden

systemaattinen vaihtelu aiheutuu ilmanvaihdon käyntiajoista.

Paine-erojen vaikutuksesta ilmavirtaukset ovat ulkoilmasta ja ryömintätilasta sisäil-

maan päin, jolloin rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu myös


63 (64)





epäpuhtauksia heikentäen sisäilman laatua. Savupiippuvaikutuksen johdosta epäpuh-

taudet kulkeutuvat ylempiin kerroksiin.

Suosittelemme rakennuksen ulkovaipan yli olevien painesuhteiden säätämistä mah-

dollisimman tasapaineiseksi tai vain lievästi (0…3 Pa) alipaineiseksi.

13 Rakennusautomaatiojärjestelmä

Kohteessa ei ole keskitettyä rakennusautomaatiojärjestelmää vaan koneiden säädöt ja

ohjaukset on toteutettu joko niiden omalla automaatiojärjestelmällä tai paikallisilla

kello- ja käyttökytkimillä.

13.1 Havainnot ja mittaustulokset

Tuloilmakoneen säädöt ja ohjaukset on toteutettu sen omalla automaatiojärjestelmällä.

Muiden järjestelmien ohjauksissa on käytetty kellokytkimiä tai paikallisia ohjauskytki-

miä. Mikäli kohteesta halutaan yhteys Viialan varikolla sijaitsevaan keskusvalvomoon,

tulee rakennukseen asentaa uusi Trend-alakeskus. Mikäli tuloilmakone TK 1 halutaan

liittää valvomoon, tulee laitetoimittajalta (Swegon) varmistaa, onko koneeseen saata-

villa Modbus-liitäntää. Kyseinen toimenpide vaatii ohjelmapäivityksiä tuloilmakoneen

automaatioon ja ohjelmointityötä myös uuteen alakeskukseen.


Koska rakennusautomaation alakeskuksen lisääminen rakennukseen on suhteellisen

kallis toimenpide ja valvottavia pisteitä on vähän, suosittelemme rakennusautomaa-

tiojärjestelmän lisäämistä, vain jos rakennukseen tehdään peruskorjaus tai siihen lisä-

tään taloteknisiä järjestelmiä.

14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä

Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden suoritta-

mista ennen tilojen käyttöönottoa:

Rakennustekniikka:

Vesihöyrynläpäisevyydeltään tiiviiden lattiapäällysteiden (muovimatto) purka-

minen porraskäytävien maantasossa olevilta porrastasanteilta.

o Uudeksi lattiapäällysteeksi suositellaan kosteutta hyvin kestävää ja ve-

sihöyryä läpäisevää materiaalia, esim. vesihöyryä läpäisevää maalia.

Alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden alapohjarakenteen

toteuttaminen kappaleen 7.5 mukaan.

Välipohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden välipohjarakenteen

toteuttaminen kappaleen 8.4 mukaan.

Rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suorittaminen.

Vesikaton kuntotutkimuksen suorittaminen henkilönostinta käyttäen lumien

sulamisen jälkeen.

o Vesikattoon kohdistuvat jatkotoimenpiteet määräytyvät vesikaton kun-

totutkimuksen perusteella.


64 (64)





Yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen ja paikalliset korjaustyöt tai

uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen kappaleen 10.3 mukaan.

LVIAS-järjestelmä

Ilmanvaihtojärjestelmän säätö ja tasapainottaminen kohteessa suoritettavien

korjaustöiden jälkeen.

o Ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää mahdollisimman tasapaineiseksi

tai vain lievästi (0…3 Pa) alipaineiseksi.

Rakennusteknisten korjausten edellyttämien LVIAS-teknisten töiden suoritta-

minen.

Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Tampere, 22.2.2018

Laura Virtanen, DI

Asiantuntija

Toni Lammi, RI

Rakennusterveysasiantuntija

VTT-C-22429-26-16

Hannu Koivunen, teknikko LVIA-tekninen asiantuntija

Liitteet:

Liite 1. Pintamateriaalit, pintakosteuskartoitus, seurantamittalaitteiden sekä

rakenneavausten, porareikämittausten ja materiaalinäytteenoton paikat

Liite 2. Tulosraportti RM2017-1340 (Mikrobioni Oy, 5.1.2018)

Liite 3. Tutkimusseloste TT2829, asbestianalyysi (Vahanen Rakennusfysiikka

Oy, 15.1.2018)

Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittai-

seen kopiointiin.

Massalattia

Muovim

atto

Maalattu betoni

pintakosteuslukemat selvästi kohollaan

jaanar

Monikulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

lauravi

Suorakulmio

lauravi

Puhekupla

RAMV1

lauravi

Puhekupla

RAMV2

lauravi

Puhekupla

RAAP1

lauravi

Puhekupla

RAVS1

lauravi

Puhekupla

RAAP5 MP1

lauravi

Puhekupla

RAUS3 MP3

jaanar

Pilvi

jaanar

Pilvi

jaanar

Pilvi

jaanar

Pilvi

Lauravi

Leima

Lauravi

Puhekupla

MP2

jaanar

Pilvi

jaanar

Puhekupla

Pintakosteuslukemat koholla sekä lattiassa että maanvaraisessa seinässä

lauravi

Tekstiruutu

RA

lauravi

Tekstiruutu

rakenneavaus

lauravi

Tekstiruutu

RA

lauravi

Tekstiruutu

rakenneavaus

lauravi

Tekstiruutu

MV: maanvastaiseen seinään

lauravi

Tekstiruutu

AP: alapohjaan

lauravi

Tekstiruutu

VS: väliseinään

lauravi

Tekstiruutu

MP

lauravi

Tekstiruutu

porareikämittaus

jaanar

Tekstiruutu

Liite 1 Pintamateriaalit, pintakosteuskartoitus, seurantamittalaitteiden sekä rakenneavausten, porareikämittausten ja materiaalinäytteenoton paikat Rasin kivikoulu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

jaanar

Tekstiruutu


massalattia

muovim

atto

maalattu betoni

kaakeli

LIITE 2

sisäilman seurantam

ittaus


rakenneavaus

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Puhekupla

PA 17 ulkoilmaan

jaanar

Puhekupla

PA 15 ulkoilmaan

jaanar

Puhekupla

PA 20 ryömintätilaan

jaanar

Puhekupla

PA 16 ryömintätilaan

jaanar

Tekstiruutu

PA

jaanar

Pilvi

jaanar

Tekstiruutu

RA

lauravi

Puhekupla

RAAP3 MAT7+8 HA1

lauravi

Puhekupla

RAUS2

lauravi

Puhekupla

RAAP2 MAT6

lauravi

Puhekupla

RAVP8

lauravi

Puhekupla

RAVP9

lauravi

Puhekupla

RAVP11

lauravi

Puhekupla

RAVP10

lauravi

Suorakulmio

jaanar

Tekstiruutu

MAT

lauravi

Tekstiruutu

materiaalinäyte

jaanar

Tekstiruutu

HA

lauravi

Tekstiruutu

haitta-ainenäyte

lauravi

Vasemmalta oikealle (LTR)

lauravi

Tekstiruutu

läpikulku estetty

lauravi


jaanar

Tekstiruutu


Lauravi

Leima

Lauravi

Suorakulmio

Lauravi

Tekstiruutu

paine-eron seurantamittaus

Lauravi

Suorakulmio

Lauravi

Suorakulmio

lauravi

Tekstiruutu

rakenneavaus

lauravi

Tekstiruutu

AP: alapohjaan

lauravi

Tekstiruutu

VP: välipohjaan

lauravi

Tekstiruutu

US: ulkoseinään

massalattia

muovim

atto

maalattu betoni

puulattia


jaanar

Suorakulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar


jaanar


jaanar


jaanar


jaanar


jaanar


jaanar

Monikulmio

jaanar

Suorakulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Monikulmio

jaanar

Puhekupla

PA 18 ulkoilmaan

jaanar

Puhekupla

PA 19 ulkoilmaan

lauravi

Tekstiruutu

PA

lauravi

Tekstiruutu

paine-eron seurantamittaus

lauravi

Suorakulmio

lauravi


lauravi


lauravi


lauravi


lauravi

Tekstiruutu

läpikulku estetty

lauravi

Puhekupla

RAUS1

lauravi

Puhekupla

RAVP1 MAT1+2

lauravi

Puhekupla

RAVP7

lauravi

Puhekupla

RAVP2 MAT3+4

lauravi

Puhekupla

RAVP3 MAT5

lauravi

Puhekupla

RAVP4 MAT9

lauravi

Puhekupla

RAVP5

lauravi

Puhekupla

RAVP6

lauravi

Tekstiruutu

RA

lauravi

Tekstiruutu

rakenneavaus

lauravi

Tekstiruutu

VP: välipohjaan

lauravi

Tekstiruutu

US: ulkoseinään

lauravi

Suorakulmio

lauravi

Suorakulmio

jaanar

Tekstiruutu


lauravi

Puhekupla

RAYP1

lauravi

Puhekupla

RAYP2

jaanar

Tekstiruutu


raportti RM2017-1340

Laura VirtanenVahanen Rakennusfysiikka OyTampellan Esplanadi 233100 Tampere

TULOSRAPORTTI

KOHDE:Rasin kivikoulu, Akaa

NÄYTTEET:Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 19.12.2017. Näytteet onvastaanotettu laboratorioon 22.12.2017 ja viljelty 22.12.2017.

ANALYYSIT:Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäenpintaviljelytekniikkaa. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerittryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25°C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien(homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienienmäärittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku-tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet.

TULOKSEN TULKINTA:Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaayksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g jasädesienipitoisuus yli 3 000 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohellatulkinnassa tarkastellaan myös mikrobilajistoa ja ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai –lajien esiintymistäerityisesti, kun näytteen homepitoisuus on 5 000 – 10 000 pmy/g.

MÄÄRITYSRAJA:Menetelmän määritysraja on 91 pmy/g tai 910 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisennäytteen kohdalla tulostaulukossa.

MITTAUSEPÄVARMUUS:Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaanvalitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Menetelmän luonteesta johtuen mittausepävarmuuteen vaikuttaamyös itse mittaustulos, joten menetelmäkohtaista mittausepävarmuusarviota ei voida antaa. Laboratorionteknisen suorituksen mittausepävarmuus on homeille 5 % (M2-alusta) ja 6 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muillebakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Teknisen suorituksen mittausepävarmuus kattaa tilavuusmittausten,siirrostilavuuden, laimennoskertoimen ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuus onhuomioitu tulosten tulkinnassa.

Mikrobioni Oy | PL 1199 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Sivu 1/6

Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.


YHTEENVETO TULOKSISTA:Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitettyraportin lopussa.

Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella:ei mikrobikasvua materiaalissaepäily mikrobikasvusta materiaalissaselvä mikrobikasvu materiaalissa

Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös:MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja

tilassa 205. Ulkoseinän viereltä.

täyttökerroksen puolivälistä.

pienet home- ja bakteeripitoisuudet ei mikrobikasvua materiaalissa

MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja

tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta.

keskemmältä.

home- ja bakteeripitoisuudet alle

määritysrajan

ei mikrobikasvua materiaalissa


keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen

pohjalta.

homepitoisuus alle määritysrajan, suuri

bakteeripitoisuus (kts. lisätiedot)

epäily mikrobikasvusta materiaalissa


keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen

pinnalta.

pieni homepitoisuus, indikaattorimikrobia

yksittäinen pesäke. Bakteeripitoisuus alle

määritysrajan



tilassa 214. Ulkoseinän viereltä.

homepitoisuus alle määritysrajan, pieni

bakteeripitoisuus


MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja

keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta.


bakteeripitoisuus


MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona,

RAAP3. alapohja tilassa 110.

Täyttökerrosten rajalta. lähetltä

ulkoseinää.

pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta

indikaattorimikrobeita (kts. lisätiedot)


MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110.

Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä.

pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta

indikaattorimikrobia



tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän

viereltä.


bakteeripitoisuus


Lisätietoja:Suuri bakteeripitoisuus näytteessä MAT3 voi olla myös tavanomaista taustakontaminaatiota, jota on kertynytmateriaaliin esimerkiksi likaantumisen seurauksena tai esimerkiksi mahdollisesta maaperäkontaktista.

Näytteen MAT7 osalla menetelmän mittausepävarmuus vaikuttaa tulosyhteenvetoon ja johtopäätökseen.

Luonnosta peräisin olevissa materiaaleissa, kuten turpeessa voi luonnostaankin olla paljon mikrobeja ilman, että




kysymyksessä on kosteusvaurio. Vastaavasti ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissamateriaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta jasitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista taimateriaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaantiedot myös teknisistä havainnoista.

Kuopiossa, 5.1.2018

Marja Hänninen

Mikrobioni Oy




ANALYYSITULOKSET:Lyhenteiden selitykset:pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköäYK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeastipeittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen< mr = alle määritysrajan* = kosteusvaurioindikaattoriMikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna.Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvioja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numerontarkkuudella.

Näyte: MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Ulkoseinän viereltä. täyttökerroksen puolivälistä.(tutkimustunnus: RM176855)

M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus

HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 910 1800 Kokonaispitoisuus 7700Penicillium sp. 910 1800 muut bakteerit 7700

*sädesienet <mr

Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g

Näyte: MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta. keskemmältä.(tutkimustunnus: RM176856)


HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr


Näyte: MAT3, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pohjalta.(tutkimustunnus: RM176857)


HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 270000

muut bakteerit 270000*sädesienet <mr


Tulos THG-alustalla on arvio.




Näyte: MAT4, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pinnalta.(tutkimustunnus: RM176858)


HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus <mr 910 Kokonaispitoisuus <mr*Aspergillus-ryhmä Restricti 910


Näyte: MAT5, turve/pehku, RAVP3. välipohja tilassa 214. Ulkoseinän viereltä. (tutkimustunnus: RM176859)M2 DG18 THGPitoisuus Pitoisuus Pitoisuus




Näyte: MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta. (tutkimustunnus:RM176860)





Näyte: MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona, RAAP3. alapohja tilassa 110. Täyttökerrosten rajalta. lähetltäulkoseinää. (tutkimustunnus: RM176861)


HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 3300 4600 Kokonaispitoisuus 120000Penicillium sp. 1200 1800 muut bakteerit 120000steriilit 820 1400 *sädesienet 3000Botryotrichum sp. 1200 810*Chaetomium sp. 540*Wallemia sp. 91*Aspergillus ochraceus 91





Tulos DG18-alustalla on arvio.

Menetelmän mittausepävarmuus huomioiden näytteen tulos THG-alustalla bakteereille voi olla < 100 000 pmy/g jasädesienille < 3000 pmy/g.

Näyte: MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110. Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä.(tutkimustunnus: RM176862)


HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g)Kokonaispitoisuus 91 3700 Kokonaispitoisuus 1600steriilit 3200 muut bakteerit 1600*Aspergillus-ryhmä Restricti 460 *sädesienet <mrPenicillium sp. 91


Näyte: MAT9, turve/pehku, RAVP4. välipohja tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän viereltä.(tutkimustunnus: RM176863)





VIITTEET:Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilanterveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä 23.4.2015

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus § 20. Valvira ohje 8/2016.



Tutkimusseloste TT 2829Rasin kivikouluAsbestianalyysi

1 (1)

15.1.2018

Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.

VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OYESPOO n LAPPEENRANTA n TAMPERE+358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus 2725717-2

Akaan kaupunkiMyllytie 337800 Toijala

ASBESTIANALYYSI

Analyysimenetelmä

Analyysit tehdään materiaalista riippuen joko polarisaatiomikroskoopilla (VM) ja / taipyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä vartenvarustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Tutkimustulokset pätevät vaintutkituille näytteille.

Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 seuraavien silikaattimineraalienkuitumaisia muotoja: aktinoliitti, antofylliitti, grüneriitti (amosiitti), krysotiili, krokidoliitti, tremoliittija erioniitti.

Kohde

Rasin kivikoulu

Näytteenottaja

Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Tulokset

Näyte Tila / rakenne Materiaali Asbestia Tyyppi Analyysi

HA1 Alapohja, RA AP3 Magnesiamassa Ei — SEMHA2 Välipohja, RA VP4 Magnesiamassa Ei — SEM

Espoossa 15.1.2018

________________________

Jaakko SänttiErityisasiantuntija

tutkimusselostus...tutkimusselostus rasin kivikoulu, akaa 2 (64) kuntotutkimukset 22.2.2018 vahanen...

Documents