Enough is enough:

Tarpeeksi kestämätöntä kehitystä!

Kestävä kehitys – EVVK?

”Kestävästä kehityksestä” kestävään ihmisyyteen,

kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön

Euroopan kestävän kehityksen teemaviikko

Tuula Helne, Kelan tutkimusosasto 5.6.2015

Suuntana kestävä

hyvinvointi

Kun kestävä kehitys ei inspiroi:

Mikki Hiiri -mallista Hannu Hanhen neliapilaan

Teemaviikon dilemma:

hyvät vs. huonot asiat;

kritiikki vs. visio kestävästä hyvinvoinnista

→ kestävä yhteiskuntapolitiikka,

kestävä arki. Perustana kestävä ihmisyys.

Yli neljännesvuosisata

”kestävää kehitystä”

• ”Our common future” 1987

• Kestävän kehityksen käsite ja periaatteet hallitusohjelmaan 1991

• Kansallinen keke-toimikunta 1993

• Kansallinen keke-strategia 2006

• Kansallinen kestävän kehityksen kokonaisarviointi

2009: laaja-alainen kestävän kehityksen näkökulma todettiin

harvinaiseksi ja kestävän kehityksen eri näkökulmien integrointi

vähäiseksi

• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2014

Keken suosio nyt? • ”Ympäristöasiat siirtyneet politiikan marginaalista

politiikan keskiöön”?

• Sustainable Society Index 2014:

Suomen sijoittuminen: Inhimillinen hyvinvointi 1.,

taloudellinen HV 9., ympäristön HV 126.

• Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot v. 2012 noin 1,5 miljardia euroa. Vrt. julkiset menot 109 mrd (1.4 %) (Tilastokeskus)

• Ajatus sulauttaa ympäristöministeriö maa- ja metsätalousministeriöön → luonnonvaraministeriö

• LUKE+SYKE

• Hallitusohjelma: ’keke’ 3 mainintaa; 2011 ohjelma: n. 23 mainintaa (+ ’kestävä HV’: 2)

Keke-politiikan tuloksia?

Keke-politiikan tuloksia?

Huulilla vaan ei sydämessä?

Kahdenlaista kestävyyttä

Vahva vs. heikko kestävyys (Heikko: luontopääoma korvattavissa ihmisen

tuottamalla pääomalla)

Perusteelliseen muutokseen

tähtäävä (transformational) vs.

reformistinen kestävä kehitys

Heikko tulkinta kestävyydestä hallitsee. Timo Räikkönen: Sustainability: Science, Practice and Policy 2/2014.

20 työpolitiikan ja työelämän kehittämisen

haastattelut: ekologinen kestävyys alisteinen taloudellisille kysymyksille

→ Kestävän kehityksen käsitteen ja

politiikan kritiikki:

Miksi kestävyys ei toteudu?

1) Kyvyttömyys kyseenalaistaa

talouskasvun välttämättömyys;

yltiöoptimistinen edistysusko

≈ Business as usual. ”Kestävä kasvu”?

Liian suurien ongelmien

kulttuurinen kapseloiminen;

torjuntareaktio (Ilmo Massa: ”Kestävä yhteiskunta”

2013)

Miksi kestävyys ei toteudu?

2) Epätietoisuus kestävän

kehityksen päämäärästä

▪ kestävyys vai kehitys?

▪ fokuksen hajoaminen:

taloudellinen vauraus+

ympäristönsuojelu+

ihmisen hyvinvointi

▪ näiden keskinäiset statukset?

Sosiaalinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys

Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen malli (ideaali?)

Sosiaa-linen

kestävyys

Taloudellinen kestävyys

Eko-loginen

kestävyys

= Kestävän kehityksen Mikki Hiiri -malli

Miksi kestävyys ei toteudu?

3) Relationaalisuuden sivuuttaminen pilariajattelussa

4) Olemassaolomme laadullisen puolen

sivuuttaminen (keke systeemitasolla)

5) Hyvinvoinnin sivuuttaminen tai sen

merkityksen hämärtyminen

Miksi kestävyys ei toteudu? 6) Brundtlandin komission

määritelmästä

huolimatta:

tarpeiden

sivuuttaminen tai kapea ymmärtäminen keke-keskustelussa

“Many essential human needs can be met only through goods and services provided by industry, and the shift to sustainable development must be powered by a continuing flow of wealth from industry” (Our common future, 1987,16)

7) Haluja lietsova kulutusyhteiskunta. Itsestämme & tarpeistamme vieraantuminen.

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”

Miksi kestävyys ei toteudu?

8) Keskittyminen vain ihmislajin haluihin

(ihmisen poikkeuksellisuuden paradigma;

ihminen muiden lajien hallitsijana)

Vahvan kestävyyden malli

Ekosysteemi

Sosiaalinen järjestelmä

Taloudellinen järjestelmä

Entä jos mallissa ei mainittaisi taloutta?

Liian radikaalia?

• Suomen ensimmäisen kestävän kehityksen toimikunnan jäsenten työryhmä v. 1994:

Kestävä kehitys on

1. ekologisesti kestävää kehitystä

2. yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista kehitystä

3. ihmisen henkisesti uudistuvaa kehitystä

→ Kolme ulottuvuutta:

• ekologinen (eli ympäristötaloudellinen)

• yhteiskunnallinen

• kulttuurinen

Kestävän hyvinvoinnin malli

Elinvoimainen ekosysteemi

Eläinten oikeudet ja hyvinvointi

Ihmisoikeudet ja hyvinvointi

→ Mutta mitä hyvinvointi on?→

Ekosysteemi

Ihmisen hyvinvointi

Having Loving

Doing Being

Resurssit ja palvelut

Ympäristö- vaikutukset

Kestävyyden ytimessä: tarvepohjainen ja relationaalinen hyvinvointikäsitys

H, D, L, B: tarvekategorioita; iskusanoja ihmisen kehityksen ja olemassaolon keskeisille edellytyksille (Allardt 1993)

HDLB: Hyvinvoinnin ja onnellisuuden neliapila

Ei vain

rahasta ja

tavarasta :

Loving

Doing

Being

Having

Tarvepohjainen hyvinvointikäsitys

kestävän kehityksen keskiöön

Tarpeiden sivuuttamisen syitä:

1) Tarpeet on yhdistetty ihmisen riippuvuuteen ja

passiivisuuteen (vs. toimijuus). Sopimattomuus

vallitsevan ihmiskäsityksen kanssa (ihmisen

erivapauden paradigma)

2) Tarpeet liitetty psykologiaan, kun taas kestävää

kehitystä pidetään poliittisena ja yhteiskunnallisena

kysymyksenä.

3) Tarpeiden nostaminen keskiöön vaatisi

paradigmanmuutosta (vaikeus, haluttomuus)

Tarpeelliset tarpeet 1) Tarvitsevuus sitoo meidät luontoon ja toisiimme;

tarpeet saavat meidät toimimaan. Tämä koskee

sekä vaje- että kasvutarpeita.

Tarpeelliset tarpeet

2) Ei vain psykologiaa:

tarpeiden toteuttamisen tapa on

yhteiskunnallinen ja ekologinen kysymys.

Tarpeelliset tarpeet 3) Halujen toteuttamisesta tarpeiden

toteuttamiseen:

väistämätön paradigmamuutos

kestävän

hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Riskinä ei ole muutos vaan nykymenon jatkaminen

HDLB-malli kestävyyden

palveluksessa

• ”Taloudellisuus”. Neljä tarvekategoriaa vs. loputtomat listat.

• Having-ulottuvuuden nykyistä pienempi merkitys

→ laaja näkemys ihmisyydestä

→ vieraantuneisuuden väheneminen; toiminnan ja vastarinnan mahdollisuuden kasvaminen.

→ vastalääke konsumerismille ja ekonomisaatiolle

→ oivallus siitä, että kestävä yhteiskunta tuo

enemmän hyvinvointia. L, B: jatkuva kasvu!

.

HDLB-malli kestävyyden

palveluksessa

• Omaksuttavuus. HDLB: iskusanoja ihmisen kehityksen ja olemassaolon keskeisille edellytyksille

→ universaalisuus, puhuttelevuus

• Kestävyysajattelun houkuttelevuuden lisääntyminen. Keskiössä elämä sen kaikkine ulottuvuuksineen abstraktien ”sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden” sijaan.

Ketä kiinnostaa?

→ Kohti kestävää

hyvinvointia !

Kiitos!