11SIEVILÄINENKeskiviikko 15. toukokuuta 2019

HANNA KANKAANPÄÄ

SINI Koskelainen, Piia Säi-lynoja, Venla Ilona Blom ja Linda Ilves. Tuulettaren nelikko esiintyi Sievissä äi-tienpäivän iltana. Koulu-keikoilla maanantaina näh-tiin kuitenkin vain trio, kun Venla sairastui. Se ei kuiten-kaan haitannut menoa, sillä Tuulettaressa kaikki tekevät vähän kaikkea, ja improvi-saatiokin onnistuu.

– Venla on meidän rumpu-kone, ja se on meille se vai-kein paikka korvata. Beatbo-xaus on yllättävän vaikeaa, ja vaatii ihan erilaista lihas-työtä ja hengitystekniikkaa kuin laulaminen, Linda Il-ves kertoo. Ilves on vajaan vuoden ajan tuuraamassa Johanna Kyykoskea, mut-ta vaikuttaa sulautuneen hy-vin joukkoon.

– Linda on tuonut mukaan omaa persoonaansa, mikä näkyy ja kuuluu keikoilla. Tärkeintä on, että musiikki on aitoa, eikä yritetä esittää jotain, mitä ei oikeasti olla, Piia Säilynoja tiivistää.

Edellisen kerran Tuuletar esiintyi Sievissä kaksi vuot-ta sitten. Sen jälkeen tapah-tumat ovat vyöryneet eteen-päin niin huimaa vauhtia, että jo kuunnellessa pyör-ryttää. Tuuletar on esiintynyt ainakin viidessätoista maas-sa, äkkilaskemalla naiset ei-vät ole itsekään varmoja, onko maita vielä enemmän-kin. Ja lisää on tulossa. He-latorstaina on uuden levyn julkaisutilaisuus Helsingis-sä Tavastialla, jonka jälkeen taas maailma kutsuu. Varsi-naisesti nyt ei ole kyse kier-

tueesta, vaan pistokeikoista, viikko siellä ja toinen tääl-lä. Matka käy ainakin Sak-saan, Sveitsiin, Belgian, Puolaan, Ruotsiin ja Espan-jaan. Ehkä muuallekin, jos pyydetään, naiset nauravat. Julkaisua varten on tekeillä myös lavashow, jota varten on palkattu ohjaaja ja valo-suunnittelija. Sen voi vielä nähdä heinäkuun alussa Ou-lun Folk Festeillä, jos mielii keikalle ennen uutta Euroo-pan valloitusta.

YKSITTÄISTÄ kohokohtaa uralla miettiessä vilisevät keskustelussa monet keikat ja festarit ympäri maailmaa. Projekteja on ollut erilai-sia, ja ne kaikki ovat omal-la tavallaan olleet hieno-ja kokemuksia. Supershow Lintsigaalassa yhteistyössä sirkustaiteilijoiden ja Van-taan viihdeorkesterin kans-sa oli mieleenpainuva juu-ri hienon yhteistyön vuoksi, mutta samalla mieleen tule-vat myös lämminhenkiset, eri maita ja kulttuureja yh-distäneet festarit Intiassa, sekä kaupunkifestarit Ber-nissä, Sveitsissä. Bern laittoi artistit pistämään parastaan joka kerta, sillä keikkapalk-kion ”katusoittajille” maksa-vat katsojat.

– Se oli ihan mahtava ko-kemus. Soittajat kuljettivat koko kalustoaan pienissä kärryissä pitkin kapeita ka-tuja, ja laittoivat esityksen pystyyn kuka minnekin. Yleensä sinne pääsee soit-tamaan vain kerran, mutta meidät on yleisön toiveesta pyydetty mukaan toisenkin kerran, Koskelainen kertoo.

Tuulettaren kappale Alku kuullaan maailman kalleim-man tv-sarjan, Game of Thronesin saksalaisessa trai-lerissa. Traileri löytyy myös Youtubesta, ja sen mahtipon-tiset sävelet saa kylmät vä-reet liikkeelle.

– On aika hauskaa, että Game of Thronesin kaut-ta tullut maine näkyy enim-mäkseen Suomessa. Täällä ollaan jotenkin epävarmo-ja ja hitaasti lämpeneviä, ikään kuin tarvitsisi maail-malta varmistuksen, että tä-mäkin musiikki on ihan ok, naiset pohtivat. Myös toinen sija a cappella -kisoissa Itä-vallan Grazissa toi huomio-ta kotimaassa.

– Suomalaiset ottavat mei-dät kyllä aina hyvin takai-sin kotiin, ollaan oikein yl-peitä, että pienestä Suomesta ollaan ponnistettu.

MIKÄ on menestyksen sa-laisuus? Jopa nelikymmen-tuhatpäiselle yleisölle esiin-tynyt Tuuletar hoiti homman samalla ammattitaidolla myös hieman pienemmälle yleisölle Sievissä.

- Ehkä se on se, että kun olemme itse kehittäneet oman musiikkityylimme, sitä ei tule ihan heti vastaan muualla. Instrumenttina on oma ääni, ja mukaan on fuu-sioitunut erilaisia tyylejä ja elementtejä. Tavoitteena on alusta asti ollut se, että saa-daan a cappella toimimaan myös isoilla lavoilla, Piia Säilynoja kertoo.

– Ja eihän tätä kukaan yk-sin saa aikaan, vaan yhdessä on todellakin tehty töitä. Li-säksi levy-yhtiömme Bafe’s

Factory ja keikkamyyntitiimi Saura Booking Agency ovat olleet korvaamattomia, Kos-kelainen jatkaa.

– Pitää uskoa itse omaan tekemiseensä, ja meillä on myös ollut ympärillämme niitä, jotka puskevat eteen-päin silloinkin jos alkaa it-seä epäilyttää.

Suomen kieli on ollut vah-vuus, sillä se nähdään maa-ilmalla aika eksoottisena ja kauniina kielenä. Se myös on suomalaiselle se tuntei-den kieli, jonka kautta ilmai-su on voimakkainta. Ainakin tässä tapauksessa, sillä rytmit ja tietty rosoisuus sopii Tuu-lettaren sointuihin paremmin kuin hyvin.

Uusiutumisen tarve on ol-lut kova, sillä edellisestä le-vystä on kulunut jo aikaa, ja ohjelmisto on keikoillakin kaluttu loppuun. Uutta le-vyä tehdessä on musiikkiin sekoittunut taas uusia sävy-jä. Rajatila-albumi on synty-nyt kuluneen vuoden aikana, ja siellä kuullaan uudenlais-ta, ehkä hieman räyhäkkääm-pää Tuuletarta. Mukana kul-kee myös ääniteknikko, joka tuo mukaan erilaisia efektejä.

– On ihanaa venyttää ra-joja, tehdä jotain ihan uutta ja löytää samalla itsestään-kin ihan uusia puolia, Säily-noja kertoo.

PIIA Säilynoja on Sievin tyttö. Otetaan nyt osamme kunniasta - täältä on ponnis-tanut, pienestä Sievistä. Säi-lynojaa naurattaa, kun kysyn miltä tuntuu olla taas täällä.

– Sieviin on aina ihana tul-la, mutta vähän on shokki, kun kaupassa ei enää tun-

nekaan kaikkia, hän tiivis-tää nauraen.

Maailmalla on ehtinyt vierähtää kymmenen vuot-ta, mutta toki perheen luo-na tulee vierailtua aina kun mahdollista. Perhettä on kiit-täminen myös siitä, että mu-siikki lopen tuli niin isoksi osaksi elämää.

– Ihan pienestä asti, suun-nilleen siitä kattilankansien paukuttelusta, musiikki on tullut jotenkin luonnostaan ja ollut tärkeä harrastus. Vanhemmat on aina kannus-taneet ja kuljettaneet, ensin musiikkiopistoon ja myö-hemmin bändikerhoon. Pitää uskoa unelmiinsa ja tehdä töitä sen eteen, mistä haa-veilee. Pienellä paikkakun-nalla kerhot ja harrastukset voivat olla juuri se ponnah-duslauta, jota tarvitsee pääs-

täkseen eteenpäin. Amma-tiksi musiikki ei kuitenkaan valikoitunut automaattisesti, vaan hain kouluun muualle-kin. Ajatuksena oli opiskella biologiaa tai ravintotieteitä, mutta sitten sattuman kaut-ta päädyinkin opiskelemaan musiikkia, Piia kertoo. Sa-manhenkisten naisten kanssa päädyttiin kokoamaan Tuu-letar, ja se on johtanut tähän pisteeseen.

– Alana musiikkibisnes on aika rankkaa, ja joskus lei-kittelen ajatuksella, että mitä muuta sitä voisi elämässään tehdä. Olen kuitenkin tyy-tyväinen ja onnellinen siitä, että kaikki on mennyt niin kuin on. Ei voi silti sulkea pois vaihtoehtoa, etteikö jos-kus esimerkiksi opiskelisi vielä jotain muutakin, Säi-lynoja pohtii.

Tuuletar konsertoi Vääräjokisalissa sunnuntaina

Menestys on vaatinut kovaa työtä