tyÖselostus · 2018. 6. 19. · 31200.3 hulevesiviemärin rakentaminen 24 31200.3.1...

TYÖSELOSTUS

TYÖNUMERO: 20601549

PÖYTYÄN KUNTA

LAURILANTIEN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA / VAIHE 1

31.03.2018

SWECO YMPÄRISTÖ OY

TAMPERE

Swec o Y mpär is tö O y

Ilmalanportti 2, 00240 HelsinkiMäkelininkatu 17 A, 90100 OuluPL 453, 33101 TampereUudenmaankatu 19 A, 20700 Turku

w ww .sw ec o. f [email protected]. 0207 393 000

Y-tunnus 0564810-5

2060154920601549_työselostus.docx

Muutoslista

31.3.2018 FIOOAL FISINS FISINS VALMISMUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

TYÖSELOSTUS31.03.2018


Sisällysluettelo

1 YLEISTÄ 1

2 YHTEISET TYÖT 22.1 Työmaan hallinto 22.1.1 Rakennuttaja 22.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta 22.1.4 Suunnittelija 22.1.5 Katselmukset 32.1.5.1 Alku- ja loppukatselmus 32.1.5.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus 32.1.5.3 Pohjavesitarkkailu 32.1.6 Luvat 32.2 Toiminnan järjestely 42.2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet 42.2.2 Väliaikainen vedenjakelu 42.2.3 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset 42.3 Työmaan huolto 42.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhoito 42.4 Maastokatselmukset ja laadunvalvonta 52.4.1 Maastomittaukset 52.4.2 Maaperätutkimukset 52.4.3 Työnaikaiset mittaukset 52.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset 6

10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 611000 Olevat rakenteet ja rakennusosat 611100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 611200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 611400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet 711410 Poistettavat pintamaat 713000 Perustusrakenteet 813300 Arinarakenteet 814000 Pohjarakenteet 814200 Suojaukset ja eristykset 814220 Lämmöneristykset 814221 Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset 814300 Kuivatusrakenteet 814311 Aluesalaojat 9



14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket 914330 Avo-ojat ja -uomat 914340 Rummut 916000 Maaleikkaukset ja kaivannot 1016100 Maaleikkaukset 1016200 Maakaivannot 1016300 Kaivannon tukirakenteet 1116500 Penkereiden alitukset 1117000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit 1217100 Kallioavoleikkaukset 1217200 Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat 1318000 Penkereet, maapadot ja täytöt 1318100 Penkereet 1318300 Kaivantojen täytöt 1318310 Asennusalusta 1318320 Alkutäyttö 1418330 Lopputäyttö 1418370 Johtokaivantojen virtaussulut 1418380 Työalueiden viimeistely 15

20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 1521000 Päällysrakenteen osat 1521100 Suodatinrakenteet 1521120 Suodatinkankaat 1521200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 1521210 Jakava kerros murskeesta 1521300 Kantavat kerrokset 1621310 Sitomattomat kantavat kerrokset 1621400 Päällysteet ja pintarakenteet 1621410 Asfalttipäällysteet 1621430 Betoniset pintarakenteet 1721431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet 1721500 Siirtymärakenteet 1721510 Siirtymäkiilat 1722000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 1722112 Reunatuet betonista tai komposiitista 17221121 Upotettavat betonireunatuet 172220 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset 1823000 Kasvillisuusrakenteet 1823100 Kasvualustat ja katteet 1823200 Nurmi- ja niittyverhoukset 18



23211 Kylvönurmikot 18

30000 JÄRJESTELMÄT 1831000 Vesihuollon järjestelmät 1831100 Jätevesiviemäriputket 1931100.1 Jätevesiviemärin materiaalit 1931100.1.1 Jätevesiviemäriputket 1931100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket 1931100.2 Asennusalusta 1931100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 2031100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen 2031100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen 2131100.3.3 Paineviemärin purkukaivon rakentaminen 2131100.3.6 Viemärin asentaminen erityismenetelmin 2131100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin 2131100.3.8 Paineviemärin venttiilit 2231100.3.9 Pumppaamot 2231100.4 Valmis jätevesiviemäri 2331100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 2331100.5.1 Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 2331100.5.1.1 Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen 2331100.5.1.4 Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus 2331100.5.1.3 Paineviemärin tiiviyden toteaminen 2331200 Hulevesiviemärit 2431200.1 Hulevesiviemärin materiaalit 2431200.1.1 Hulevesiviemäriputket 2431200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket 2431200.1.2.2 Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket 2431200.1.2.3 Kansistot 2431200.2 Hulevesiviemärin asennusalusta 2431200.3 Hulevesiviemärin rakentaminen 2431200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen 2431200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen 2531200.3.3 Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen 2531200.3.4 Viemärin asentaminen erityismenetelmin 2531200.4 Valmis hulevesiviemäri 2631200.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 2631200.5.1 Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 2631200.5.1.1 Sijainnen toteaminen 2631200.5.1.4 Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus 2631300 Vesijohdot 2731300.1 Vesijohtoputkistot 2731300.1.1 Vesijohtoputket, yleistä 27



31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteet 2731300.1.10.1 Sulkuventtiilit 2731300.1.10.2 Palopostit 2731300.1.10.4 Muut tarvikkeet 2831300.2 Vesijohdon asennusalusta 2831300.2 Vesijohtojen asennusalusta 2831300.3 Vesijohdon rakentaminen 2831300.3.1 Vesijohtoputken asentaminen 2831300.3.1.3 Vesijohdon huuhtelu 2931300.3.1.4 Vesijohdon desinfiointi 2931300.3.2 Sulkuventtiilin asentaminen 2931300.3.4 Palovesiasemien ja palopostien asentaminen 3031300.3.6 Vesijohtoputken suojarakenteen rakentaminen 3031300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen 3031300.4 Valmis vesijohtorakenne 3031300.5 Kelpoisuuden osoittaminen 3131300.5.2 Vesijohdon kelpoisuuden osoittaminen 3131300.5.2.2 Vesijohdon desinfiointi 3132600 Opastus- ja ohjausjärjestelmät 3132610 Liikennemerkit 3132630 Tiemerkinnät 3233000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 3233110.1.1 Kaapelinsuojaputket 3233600 Valaistusrakenteet 3233610 Valaisinpylväät 3433610.1.2 Valaisinpylvään materiaalit 34

33610.2 Valaisinpylvään ja jalustan materiaalit 34

33630 Valaisimet 3433640 Lamput 3433650 Sähkönjakolaitteet 3433651 Valaistuksen maakaapelit 3433651.3 Valaistuksen maakaapelien asennus 34

33652 Pylväiden sisäiset kaapelointi- ja kytkentätyöt 3533656 Valaistusrakenteiden maadoitukset 3533660 Valaistuksen keskukset 35



Liitteet

Liite 1. Kaivantojen tuenta- ja perustamistapalausuntoLiite 2. Tyyppipiirustukset

Salaojan korjaus putkikaivannossa, periaatepiirros T55Paineviemärin purkukaivo, periaatepiirros T59Tyyppipiirustus; tienalitus – vesijohdot ja viemärit suojaputkeen T60

1 (35)



1 YLEISTÄ

RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS

Rakennuskohteena on Laurilantien alueen kunnallistekniikan rakentaminen, kadut sekävesihuoltolinjat ja valaistus laitteineen.

TEKNISET VAATIMUKSET

Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennus-tieto Oy:n julkaisuissa:

- InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet

- InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät jatäydentävät osat.

Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa:INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje.

Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudat-taen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiätyöselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvalli-suutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä.

Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä:

- Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.:

- Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL77-2013

- Pohjarakennusohjeet, RIL121-2004

- Kaivanto-ohje RIL 263-2014

- Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet, RIL 261-2013

Suomen kuntatekniikan yhdistys:

- Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet, KATU 2002

Liikenneviraston ohjeita:

- Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset 11.10.2010

2 (35)



Louhintatöissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvalli-suudesta (Vna 644/2011).

PANK ry: Asfalttinormit 2011.

Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset Talo-RYL

Suomen rakentamismääräyskokoelma.

Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset

Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CE-merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittä-mistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty, tässä mainittua, tiukempialaatuvaatimuksia, noudatetaan niitä.

2 YHTEISET TYÖT

2.1 Työmaan hallinto

2.1.1 Rakennuttaja

Nimi: Pöytyän kuntaOsoite: Yläneentie 11

21870 RIIHIKOSKIYhteyshenkilö: tekninen johtaja Tarmo RantanenPuhelin: 0500 820 415Sähköposti: [email protected]

2.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta

Nimi: Pöytyän kuntaOsoite: Yläneentie 11

21870 RIIHIKOSKIYhteyshenkilö: tekninen johtaja Tarmo RantanenPuhelin: 0500 820 415Sähköposti: [email protected]

2.1.4 Suunnittelija

Nimi: Sweco Ympäristö OyOsoite: PL 453, (Hatanpään valtatie 11)

33101 TAMPEREYhteyshenkilöt: projektipäällikkö Sini-Maaret SahinojaPuhelin 040 572 8534Sähköposti: [email protected]

3 (35)



2.1.5 Katselmukset

2.1.5.1 Alku- ja loppukatselmus

Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatsel-mus. Urakoitsija suorittaa myös rakennustyöalueen vaikutusalueella olevien rakennusten,rakenteiden, laitteiden ja rajamerkkien kuntotarkistukset ennen työn aloitusta ja vastaaniille aiheuttamistaan vahingoista. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajan-kohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Aloituskatselmuksessa sovitaan työ-alueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja.

2.1.5.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus

Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava ris-kialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma.

2.1.5.3 Pohjavesitarkkailu

Ennen töiden aloittamista on selvitettävä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vai-kutusalueella olevien pohjavesikaivojen sijainti ja suoritettava kaivojen veden määrän jalaadun tarkkailu. Kaivoista otetaan vesinäyte ennen töiden aloittamista ja tarvittaessa töi-den jälkeen. Veden korkeutta tarkkaillaan koko työn ajan säännöllisesti esimerkiksi kerranviikossa. Tarvittaessa pidetään katselmus.

2.1.6 Luvat

Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat:

- alitusluvat (tie)

- liittymäluvat

- sijoitusluvat

- maanomistajien työluvat.

Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtiiurakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja.

4 (35)



2.2 Toiminnan järjestely

2.2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet

Tarvittavat luvat haetaan teitä hallinnoivilta tahoilta, kuten ELY:ltä, kunnasta ja tiekunnistasekä yksityisiltä tienomistajilta.

Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija hakee luvan ELY:lta (Var-sinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja kunnalta.

Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä.

Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava tonttiliittymien sulkemisesta kiin-teistöjen omistajille.

2.2.2 Väliaikainen vedenjakelu

Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä taivesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjojasuljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista.

Urakoitsijan on hyväksytettävä väliaikaisen vedenjakelun toteutustapa rakennuttajalla.

Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava vesijohtolinjojen sulkemisestakiinteistöjen omistajille.

2.2.3 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset

Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä taiviemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjojasuljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista.

Urakoitsijan on hyväksytettävä ohipumppauksen toteutustapa rakennuttajalla.

Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava viemärilinjojen sulkemisesta kiin-teistöjen omistajille.

2.3 Työmaan huolto

2.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhoito

Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla.

Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirjaperustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009.

5 (35)



Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muutsuojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttä-miseksi.

2.4 Maastokatselmukset ja laadunvalvonta

2.4.1 Maastomittaukset

Suunnitelmissa on käytetty N2000- korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä onETRS GK23 -koordinaattijärjestelmä.

Maastomittaukset on tehty Sweco Ympäristö Oy:n toimesta. Mittaukset on tehty VRS RTKGPS -laitteistolla ja robottitakymetrillä. Mittaus perustuu Maanmittauslaitoksen kehittä-mään affiiniseen koordinaattimuunnokseen.

2.4.2 Maaperätutkimukset

Alueella on tehty pohjatutkimukset Sweco Ympäristö Oy:n toimesta. Pohjatutkimustulokseton esitetty suunnitelmissa.

2.4.3 Työnaikaiset mittaukset

Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Urakoitsija tekeekohteen rakennekerrosten mittaukset omalla kustannuksellaan. Suunnittelijalta saa nu-meerista mittaustietoa. Kohteesta ei ole laadittu koneohjausmallia.

Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoontodeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaa-rassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkiturakoitsija on velvollinen korvaamaan.

Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöi-den aloittamista.

Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalais-ten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon.

Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2010.

6 (35)



2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset

Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Urakoitsija tekeekorjaukset suunnitelmien DWG-tiedostoihin. Tarkepiirustuksiin tulee merkitä poikkeamatsuunnitelmiin, kuten materiaalimuutokset, putkikokojen muutokset jne.

Mittaukset suoritetaan InfraRYL:n mukaisesti.

10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET

11000 Olevat rakenteet ja rakennusosat

11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus

Hyötypuun hakkuu

Urakka-alueella olevien tukkipuut kaadetaan ja karsitaan sekä pätkitään noin 4 metrin pi-tuisiksi. Ennen puiden kaatamista ja raivaustöiden aloittamista selvitetään maanomistajienantamissa työluvissa mainitut ehdot, määräykset ja sopimukset. Tarkemmin puiden toimit-tamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa.

Puusto ja kasvillisuus poistetaan katualueelta vain rakentamisen kannalta välttämättö-mässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan kunnan, maanomistajien ja rakentajien kesken.

Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojät-teet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön (energiajäte) tai kaatopaikalle. Urakoitsijavastaa hävityksestä.

Kasvillisuuden suojaus

Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL kohtaa 11113. Tar-vittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa.


11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet

Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovattoimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuviakatkoksia.

7 (35)



Rakennetut salaojat

Kaivannosta esiin tulevat ja katkaistut salaojat korjataan (ks. periaatepiirros T55). Korjaustehdään liittämällä katkennut salaoja kaivannon kohdalla umpiputkella. Putken alle kaivan-non pohjalle rakennetaan kiviainesarina, joka ympäröidään kuitukankaalla. Arinan paksuu-den tulee olla vähintään 300 mm. Kuitukankaan tulee olla käyttöluokkaa N3. Arina raken-netaan murskeesta 0/16 tai sorasta 0/20 ja se tiivistetään 90 % tiiveysasteeseen. Kiviä eisaa jäädä pellon pintaan ja urakoitsijan pitää suorittaa kalkitus. Valvoja tarkistaa salaojienkorjaukset ennen niiden peittämistä.

Siirrettävät järjestelmät ja rakenteet

Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajienkanssa. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta.

Suojattavat järjestelmät

Suunnitelma-alueella tiedossa olevien kaapeleiden ja johtojen likimääräinen sijainti on kaa-pelitoimittajilta saaduissa johtokartoissa.

Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähköyhtiöltä sekä teleyhtiöltä.Urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdolliset olevat kaapelit ja johdot.

Poistettavat rakenteet

Käytöstä poistettavat putki- ja johtorakenteet puretaan kaivannon osalta, loput jätetäänmaan sisään. Maahan jäävien purettavien putkien päät tulpataan.


11400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet

11410 Poistettavat pintamaat

Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle.Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset.

Urakka-alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään ra-kennuttajan osoittamaan paikkaan. Massojen käsittely, poiskuljetus läjitysalueelle ja tasausläjitysalueelle kuuluvat urakoitsijalle.

Kannot, risut yms. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa.

Poistettavat päällysrakenteet

Purettavien kestopäällystettyjen katujen ja liittymien päällyste kuuluu urakoitsijalle. Urakoit-sija vastaa kustannuksellaan puretun asfaltin toimittamisesta kierrätykseen tai ympäristö-viranomaisen hyväksymään paikkaan.

8 (35)




13000 Perustusrakenteet

Poikkeavat perustamistavat on esitetty liitteessä 1. Kaivantojen tuenta- ja perustamistapa-lausunto. Lisäksi noudatetaan tätä työselostusta ja InfraRYL 2010.

13300 Arinarakenteet

Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on ol-tava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittä-miseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella. Arinara-kenteet tehdään työselityksen kohtien 13310 ja 13340 mukaisesti.


14000 Pohjarakenteet

14200 Suojaukset ja eristykset

14220 Lämmöneristykset

14221 Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset

Lämpöeristys rakennetaan suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin. Lämpöeristeenä käytetäänliikennealueiden ulkopuolella 100 mm paksuista XPS 200 -routaeristelevyä ja liikennealu-eilla XPS 400 -routaeristelevyä. Eriste tulee ulottaa siten, että vesijohdosta matka tulevaanyläpintaan tulee olemaan vähintään 1,8 m. Eristettävä osuus on esitetty suunnitelmapiirus-tuksissa.

Suunnitelmista poikettaessa tulee olla yhteydessä urakan valvojaan ja saada valvojan hy-väksyntä muutoksille.


14300 Kuivatusrakenteet

Katualueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää sekä ojapainanteita käyttäen.

9 (35)



14311 Aluesalaojat

Salaoja asennetaan rakenteen yhteyteen suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin.

Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa ra-kennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautu-mista tien rakennekerroksiin.

Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL 2010 14311.3 mukaisesti. Työssä käytetääntekniseen salaojitukseen tarkoitettuja SN8-luokan 110/95 mm PEH tuplaseinämäputkia.


14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket

Salaojan tarkastusputkina käytetään 200 mm muoviputkia. Tarkastusputket asennetaansuunnitelmissa esitettyihin kohtiin. Tarkastuskaivot sekä putket varustetaan valurautaisillaumpikansistoilla.


14330 Avo-ojat ja -uomat

Suunnitelmissa esitetyissä kohdissa avo-ojia perataan, jotta laskuoja saadaan toimimaanviettävästi.

Suunnitelmissa esitettyihin kohtiin, ojiin laskevien hulevesiviemärien purkuputken päihinrakennetaan eroosiosuojaus InfraRYL 2010 kohdan 14340 kuvan 14340:K14 mukaisesti.


14340 Rummut

Työssä käytetään SN8-luokan PP-muoviputkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitel-mista.

Rummut perustetaan InfraRYL 2010 kohdan 13310.3.2 ja kuvan 13310:K2 sekä pohjaolo-suhteiden mukaisesti.


10 (35)



16000 Maaleikkaukset ja kaivannot

16100 Maaleikkaukset

Hankkeesta saatavat leikkausmassat voidaan osittain käyttää penkereisiin ja luiskatäyttöi-hin, mikäli ne täyttävät sille asetetut vaatimukset.

Ylimääräiset leikkausmassat läjitetään rakennuttajan osoittamaan paikkaan.


16200 Maakaivannot

Kaivantosuunnitelma

Noudatetaan liitteen 1, kaivantojen tuenta- ja perustamistapalausuntoa.

Kaivannon teossa noudatetaan Kaivanto-ohjetta RIL 263-2014.

Tukemattoman kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16210.3ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16300.3.


Valmis maakaivanto

Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaanvarovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä.

Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet.

Kaivumaiden käsittely

Peltoalueilla kaivannosta poistetaan kivennäismaalajit ja pintamaan multa siten, että multakäytetään kasvualustana täytön ylimpänä kerroksena.

Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkäputoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta.

Kaivannon kuivana pito ja pohjavedenpinnan alentaminen

Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitoon.

Urakoitsija huolehtii, että kaivanto on peitetty tai rakenteet on ankkuroitu ennen kuivanapidon lopettamista.


11 (35)



16300 Kaivannon tukirakenteet

Noudatetaan liitettä 1, Kaivantojen tuenta- ja perustamistapalausunto.

Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdäriittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kai-vannon mittojen perusteella.

Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siir-tymiä työn aikana.

Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, jonka jäl-keen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan vähintään 8 metrinetäisyydelle kaivannosta.

Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maa-kaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä ra-kennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemis-tapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perus-teella.

Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johto-kaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä Kaivanto-oh-jetta RIL 263-2014.


16500 Penkereiden alitukset

Maantien alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla. Maantien alituksissa tulee huomi-oida alitusluvan määräykset.

Porauksen ja tunkkauksen aloituskaivannot tehdään riittävän laajoina tai kaivannot tue-taan.

Putket asennetaan suojaputkeen keskitysrenkain, tukiväli tyyppipiirustuksen T60 mukai-sesti. Alituskohta on esitetty suunnitelmissa. Alitukset tehdään tyyppipiirustuksen T60 mu-kaisesti.

Hiekkateiden alitukset tehdään auki kaivamalla, ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita.


12 (35)



17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit

Kaivantosuunnitelma

Noudatetaan liitettä 1, Kaivantojen tuenta- ja perustamistapalausunto.

Räjäytyssuunnitelma

Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti.

Räjäytys- ja tärinäkatselmukset

Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava ris-kialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma.


Louhintamäärät

Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken alareunaasyvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alleasennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3.

Louhittava kalliomassa mitataan teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnanmukaan ± arvona arvioidusta m3-ktr määrästä, joka sisältyy tarjoushintaan. Arvioitu louhin-tamäärä ilmoitetaan urakkaohjelmassa. Määrät tarkistetaan Rakennustieto Oy:n julkaisu-jen ”InfraRYL 2010 Osa 1 Väylät ja alueet” sekä ”INFRA 2015 Rakennusosa- ja hanke-nimikkeistö, Määrämittausohje” mukaan.

Annettua kalliolouhinnan yksikköhintaa käytetään tarjousvertailussa.

17100 Kallioavoleikkaukset

Louhintaa varten tulee laatia louhinta- ja räjäytyssuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt ontehtävä kaikki lupa-asiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista. Katselmoitavat koh-teet on esitettävä louhinta- ja räjäytyssuunnitelmassa.

Louhinnassa syntyvää louhetta ei voida käyttää tukikerroksen materiaalina katujen ja ke-vyen liikenteen väylän tukikerroksissa ilman rakennuttajan suostumusta.

Louhintaan sisältyvät kaikki >= 1 m³ kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Lou-hintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla.

Noudatetaan InfraRYL 2010.

13 (35)



17200 Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat

Vesihuoltokaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 17210.4.

Vesihuoltolinjojen kaivojen kohdalle louhitaan tilavaraus, jonka ulottuma kaivon ulkopin-nasta on 2,0 m. Vesihuoltolinjojen ja tonttihaarojen päihin louhitaan tilavaraus, jonka pituuslähimmästä rakenteesta on 2,0 m.


18000 Penkereet, maapadot ja täytöt

18100 Penkereet

Maapenger/louhepenger asennetaan suunnitelmissa esitettyyn paikkaan. Pengerrettäväosuus on esitetty pituusleikkauksessa.

Maapengermateriaalina voidaan käyttää pohjamaata vastaavaa maamateriaalia, jonka pi-tää olla tiivistettäessä sulaa ja lähellä optimivesipitoisuutta sekä tiivistyskelpoista. Maa-penkereen tiiveysvaatimus on 92%. Savisella pohjamaalla pengermateriaalina käytetäänhiekkaa/ soraa tai mursketta, jonka rakeisuusvaatimus on routivuuden osalta vähintäänsuodatinhiekkaa vastaavaa Luiskatäyttömateriaalissa ei saa olla yli 32 mm kiviä eikä kan-toja/juuria.

Vanhat katurakenteiden alle jäävät ojat täytetään pengermateriaalilla, siirtymäkiilatäytteellätai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalilla InfraRYL:n kuvan 21510:K12 mukai-sesti.


18300 Kaivantojen täytöt

18310 Asennusalusta

Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään put-ken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta pituus-leikkauksissa esitetyille putkiosuuksille. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaanaina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa jaasennusalusta eivät saa olla jäässä.

Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros teh-dään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puut-tuvat alle 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennus-alustan varaan.

14 (35)




18320 Alkutäyttö

Putkien alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttääputken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen.Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin(kts. 18310). Liikennealueilla PN10-luokan putkilla käytetään rakeisuusvaatimukset täyttä-vää hiekkaa, soraa tai mursketta.

Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oi-kein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateri-aali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensim-mäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry pai-kaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei put-kien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälinkorkeuteen.

Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samallakorkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran,kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle.


18330 Lopputäyttö

Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, etteikaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään.

Lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan siirtymäkiilatäytteestä tai alkutäyttömateriaalista taiympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista.


18370 Johtokaivantojen virtaussulut

Kaivannon ollessa huonosti vettä läpäisevässä maalajissa tulee veden virtaus estää ta-sauskerroksessa ja täyttömateriaalissa rakentamalla linjalle savisulkuja noin 50 metrin vä-lein. Vettä pitävä pato eli savisulku rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästäsilttimoreenista. Pato tulee perustaa koko kaivannon leveydelle kaivannon pohjaan saakka.Padon harjan on ulotuttava vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Pato tiivistetäänmahdollisimman tiiviiksi alkutäytön tiiviysvaatimusten mukaisesti. Padon tulee olla noin yh-den (1) metrin pituinen.

15 (35)



Savisulkujen sijainnit on esitetty pituusleikkauksissa.


18380 Työalueiden viimeistely

Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Kaikki rakennusjätteet jatilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäi-sesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössäpoistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen kaivannon päälle sekäsuoritetaan nurmikon kylvö entisen tilalle, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty.


20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Kantavuus- ja katuluokat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa.

Vesihuoltokaivannon lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan siirtymäkiilatäytteestä tai alku-täyttömateriaalista tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista.

21000 Päällysrakenteen osat

Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirus-tuksista.

21100 Suodatinrakenteet

21120 Suodatinkankaat

Kuitukangasta käytetään jakavan kerroksen alla tyyppipoikkileikkausten mukaan. Suoda-tinkankaan käyttöluokka on N3.

Asennus InfraRYL 2010:n ja valmistajan ohjeiden mukaan.

21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset

21210 Jakava kerros murskeesta

Jakava kerros tehdään suunnitelmien mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on esitettytyyppipoikkileikkauksissa. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:ssäesitetyt rakeisuusvaatimukset.

16 (35)



Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Ura-koitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan.


21300 Kantavat kerrokset

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset

Sitomattoman kantavan kerroksen materiaali on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Kanta-van kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu-ja rakeisuusvaatimukset.

Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti.Kantavasta kerroksesta tehdään 2 levykantavuuskoetta tai Heavy-Loadman-pudotuskoettajokaista alkavaa 50 katumetriä kohti rakennuttajan määräämistä kohdista. Jos tien tai ka-dun alla on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Urakoit-sija tekee em. mittaukset omalla kustannuksellaan.

Kantavuusvaatimus kantavan kerroksen päältä ovat:

Katuluokassa 4: 150 MN/m2

Katuluokassa 5: 115 MN/m2

Katuluokassa 6: 115 MN/m2.


21400 Päällysteet ja pintarakenteet

21410 Asfalttipäällysteet

Ajoväylän päällysteen alaosan materiaalina käytetään Ab 22 5 cm kerroksena ja yläosanAb 16 4 cm kerroksena tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaan. Kevyen liikenteen väylänpäällystemateriaalina käytetään Ab 16 4 cm kerroksena.

Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaa-timuksia ja työohjeita.


17 (35)



21430 Betoniset pintarakenteet

21431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet

Betonikivet ja -laatat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Urakoitsija hyväk-syttää käyttämiensä betonikivien ja -laattojen tyypin ja koon rakennuttajalla.

Betonikiveykset tehdään punaisesta betonisesta suorakaidekivestä (esim. Kartano). Ki-veyksissä käytetään h = 80 mm kiveä. Asennusalustana käytetään InfraRYL 2010 mukaistaasennushiekkaa.

Kivet ladotaan tiililadontana puolen kiven limityksellä siten, että kiven pitkä sivu on ajoradansuuntainen.

Saumahiekkana käytetään rakeisuudeltaan 0/1 mm kuivaa hiekkaa.


21500 Siirtymärakenteet

21510 Siirtymäkiilat

Siirtymäkiilat rakennetaan alusrakenteen muutoskohtiin vallitsevien olosuhteiden mukaan.Siirtymäkiilakaltevuutena käytetään 1:15. Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 kohdan21510 mukaisesti.

22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset

22112 Reunatuet betonista tai komposiitista

221121 Upotettavat betonireunatuet

Upotettavat betoniset reunatuet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin.

Urakoitsija hyväksyttää käyttämiensä upotettavan reunatuen tyypin ja koon rakennuttajalla.

Reunatukina käytetään upotettavaa betonireunatukea 170*300.

Suojateiden kohdalla reunatuen korkeus on 40 mm valmiin päällysteen pinnasta.

Ajoliittymien kohdalla reunatukien korkeuden tulee olla 60 mm valmiin päällysteen pin-nasta.


18 (35)



2220 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset

Laskuojan rumpujen pään eroosiosuojaus ks. kohta 14330.

Suunnitelmien mukaisiin jyrkkiin luiskakohtiin muotoillaan luiska tukikerrosmateriaalista (ja-kava).

23000 Kasvillisuusrakenteet

23100 Kasvualustat ja katteet

Nurmetusten vaatiman kasvualustan paksuus tiivistettynä on 150 mm. Maanleikkausmas-sojen käyttäminen kasvualustana on hyväksytettävä rakennuttajalla.

Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaantasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Tiivistetyn kasvualustan pin-takaltevuuden tulee olla vähintään 2 %.

Kasvualustat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin.


23200 Nurmi- ja niittyverhoukset

23211 Kylvönurmikot

Katujen luiskat ja ojapainanteet nurmetetaan nurmetusluokan A3 mukaisesti.

Käytettävän siemenseoksen tulee olla käyttöluokkaa 2.

Siemenet kylvetään sulaan kasvualustaan niin, että ne ehtivät orastua ja juurtua ennenkasvukauden päättymistä. Vaihtoehtoisesti siemenet voidaan kylvää niin myöhään syk-syllä, etteivät ne ehdi itämään.

Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt ensimmäisenä sopivanakylvöajankohtana.


30000 JÄRJESTELMÄT

31000 Vesihuollon järjestelmät

Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 11000, 13000, 14000, 16000, 17000 ja18000 mukaisesti.

19 (35)



31100 Jätevesiviemäriputket

31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit

31100.1.1 Jätevesiviemäriputket

Paineviemärit rakennetaan PN 10 luokan putkista.

Halkaisijaltaan > 50 mm paineputkina käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia.

Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Paineviemärissä tulee olla merkin-tänä ruskea raita putken kyljessä.

Viettoviemäriputkena käytetään PVC- muoviputkea, luokka SN8. Käytettävät putkikoot il-menevät suunnitelmista.


31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket

Viemärin tarkistuskaivoina käytetään PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mu-kaisesti (kts. kaivokortit).

Pumppaamojen tulokaivoina viettoviemärien päissä käytetään 800 mm betonikaivoja.Pumppaamoiden ylivuotoputkien sijainnit, putkikoot ja korkeusasemat ilmenevät suunnitel-mapiirustuksista.

Tienalituksien suojaputkien päissä käytetään tyyppipiirustuksen T60 mukaisia kaivoja.

Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t.

Kannet ovat umpikansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin.

Vanhojen kaivojen kannet nostetaan suunniteltuun maanpintaan.


31100.2 Asennusalusta

Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun ”18310 Asennusalusta” mu-kaisesti.

Paineviemärilinjat voidaan asentaa perusmaan varaan pituusleikkauksissa merkityillä lin-jaosuuksilla kohdan ”18310 Asennusalusta” mukaisesti.

Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan.

20 (35)



Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalus-tat) arinarakenteen varaan kohdan ”13300 Arinarakenteet” mukaisesti.


31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen

31100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen

Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista.

Kaivannon kuivana pito

Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisestisuorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettäennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saajohtaa jo rakennettuihin putkistoihin.

Talvityöt

Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu vä-littömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tuleeestää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa.

Alkutäyttöön käytettävä maa-/kiviaines ei saa jäätyä.

Asennus

Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalus-taan.

Putkien ja toimilaitteiden väliset etäisyydet tehdään InfraRYL:in ohjeiden mukaisesti, jossuunnitelmissa ei toisin mainita.

Paineviemärit liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhit-sausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa.

Tonttijohdot, viettoviemäri

Jätevesiviemärin tonttijohdot rakennetaan tontin rajalle ja päätetään 400 mm tarkastuskai-voon. Nykyisten kiinteistöjen uudet jätevesiviemärien tonttijohdot liitetään nykyiseen tontinjätevesikaivoon, jos sellainen on olemassa ja jos ei ole, niin rajalle rakennettavaan tarkas-tuskaivoon, johon urakoitsija selvittää mahdollisen nykyisen kiinteistöltä johtavan tontti-viemärin paikan ja liittää sen kaivoon. Tonttijätevesiviemäriputkina käytetään 110 PVC-SN8 putkea. Kalliolouhinta ulotetaan 2 metriä putken päättymisestä tontille päin.

21 (35)



Putkien peittosyvyys

Paineviemärien peittosyvyyden on oltava vähintään 1,8 m, ellei suunnitelmissa ole muutamainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen.

Lämpöeristetyissä kohdissa asennussyvyys on esitetty suunnitelmissa.


31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen


31100.3.3 Paineviemärin purkukaivon rakentaminen

Paineviemärin purkukaivoina käytetään 800/500 mm PEH – muovisia teleskooppikaivoja.Paineviemärin tuloyhteen päähän asennetaan 90 0 –käyrä. Käyrän purkuaukon tulee olla150 mm:ä kaivon pohjasta tai kaivon pohjalle asennettavasta rauhoituslevystä. Kaivon-pohja tai rauhoituslevy muotoillaan viettäväksi lähtöjuoksun suuntaan. Purkukaivo on esi-tetty tyyppipiirustuksessa T59.


31100.3.6 Viemärin asentaminen erityismenetelmin

Maantien alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla teräksinen suojaputki tien ali. Put-ket asennetaan suojaputkiin keskitysrenkain. Lähtökohtaisesti kaikki putket asennetaanomiin suojaputkiin. Alitustapa ja -kohta on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Suojaputkenmitoitus ja asennus tehdään tyyppipiirustuksen T60 mukaan.

Maantien alituksissa tulee huomioida alitusluvan määräykset. Porauksen ja tunkkauksenaloituskaivannot tehdään riittävän laajoina tai kaivannot tuetaan.


Vaaka- ja suuntaporaus sekä tunkkaus tehdään kohdan InfraRYL 2010, 16520 Rataraken-teiden alitukset mukaan.

31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin

Viettoviemärin liitokset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti.

22 (35)



Paineviemärien liitoksessa toiseen paineviemäriin käytetään Y-haaraa. Liitettävään joh-toon tulee kumiluistiventtiili.

Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa.

Noudatetaan InfraRYL 31100.3.7.

31100.3.8 Paineviemärin venttiilit

Sulkuventtiilit

Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja kumiluistiventtiileitä elementtirakentei-sin karanjatkoin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Liikennealueilla venttiilit varuste-taan kelluvilla valurautakansistoilla.

Venttiilien merkintä

Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään me-tallikilvin ja terästolpin vrt. kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III-10.

31100.3.9 Pumppaamot

Jätevedenpumppaamot rakennetaan pakettipumppaamoina. Pumppaamot varustetaantäysin valmiiksi jätevedenpumppaamon hankintapiirustusten 601 – 602 ja jätevedenpump-paamon hankintaohjelman mukaisesti.

Jätevedenpumppaamon kaivanto ja perustaminen

Pumppaamokaivantojen tuentasuunnitelmat sekä pumppaamoiden perustaminen on esi-tetty liitteessä 1. Kaivantojen tuenta- ja perustamistapalausunto.

Tulo- ja lähtöputkien täyttö tiivistetään junttaamalla. Koneellista tärytystä ei saa käyttäämuuta kuin metrin syvyisellä alueella maanpinnasta luettuna. Tärylevyllä ei saa tiivistääaluetta, joka on alle 30 cm pumppaamon seinästä.

Jätevedenpumppaamon yläosa täytetään siten, että pumppaamon ympärille muodostuupengerrys. Jätevedenpumppaamon kannen tulee jäädä näkyviin pengerryksen yläpuolelle20 – 70 cm.

Pumppaamon piha- ja tiealue

Jätevedenpumppaamoja varten rakennetaan piha-alue ja huoltotie asemapiirustusten mu-kaisesti. Tien tulee olla noin 3 metriä leveä ja piha-alueen koko selviää asemapiirustuk-sesta.

23 (35)



Tien ja piha-alueen pohja tasataan ja sille levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaanpäälle levitetään vähintään 40 cm:n kerros mursketta 0-32 mm, joka tiivistetään 90 %:ntiiveysasteeseen.

Penger rakennetaan niin korkeaksi, että pumppaamon huoltotien pinta vastaa asemapiir-roksissa ja pituusleikkauksissa esitettyä korkeustasoa. Tien ja piha-alueen kuivatus järjes-tetään pintakerrosten muotoilulla ja sivuojilla, luiskakaltevuus 1:3. Jätevedenpumppaamonyläosan suojaksi rakennetaan suojapenger sorasta, luiskakaltevuus 1:3.

31100.4 Valmis jätevesiviemäri


31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

31100.5.1 Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Johtotöiden laadunvalvonta

Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla.


31100.5.1.1 Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen

Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Tarkemittauksettehdään InfraRYL 2006 mukaisesti.

31100.5.1.4 Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus

Uudet jätevesiviemäriosuudet tarkastus kuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja ku-vaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja tallenne tai sen kopio luovutetaan tilaajalle.

Tarkastuskuvaus suoritetaan julkaisun; Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen, 2005(Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 2005), mukaan.

31100.5.1.3 Paineviemärin tiiviyden toteaminen

Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille paineviemäriosuuksille InfraRYL 2006 kohdan31100.5.1.3 mukaisesti.

24 (35)



31200 Hulevesiviemärit

31200.1 Hulevesiviemärin materiaalit

31200.1.1 Hulevesiviemäriputket

Hulevesiputket rakennetaan PP- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä materi-aali ja putkikoko ilmenevät suunnitelmista.


31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket

31200.1.2.2 Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket

Hulevesikaivoina käytetään PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti(kts. kaivokortit).

31200.1.2.3 Kansistot

Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t.

Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin.


31200.2 Hulevesiviemärin asennusalusta

Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun ”18310 Asennusalusta”mukaisesti.


Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalus-tat) arinarakenteen varaan kohdan ”13300 Arinarakenteet” mukaisesti.


31200.3 Hulevesiviemärin rakentaminen

31200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen


25 (35)





Talvityöt


Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä.

Asennus

Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalus-taan.


Tonttijohdot

Uusilla rakentamattomilla tonteilla hulevesiviemäreiden tonttijohto päätetään tontin rajalleja tulpataan. Tonttiviemäriputkina käytetään 110 PP-SN8 putkea. Nykyisillä rakennetuillatonteilla tonttien hulevedet johdetaan suunnitelmapiirustusten mukaan ritiläkaivon tai puo-lirummun kautta huleveden runkolinjaan.


Putkien peittosyvyys on esitetty suunnitelmissa.


31200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen


31200.3.3 Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen


31200.3.4 Viemärin asentaminen erityismenetelmin

Maantien alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla teräksinen suojaputki tien ali. Put-ket asennetaan suojaputkiin keskitysrenkain. Lähtökohtaisesti kaikki putket asennetaan

26 (35)



omiin suojaputkiin. Alitustapa ja -kohta on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Suojaputkenmitoitus ja asennus tehdään tyyppipiirustuksen T60 mukaan.



Vaaka- ja suuntaporaus sekä tunkkaus tehdään kohdan InfraRYL 2010, 16520 Rataraken-teiden alitukset mukaan.

31200.4 Valmis hulevesiviemäri


31200.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

31200.5.1 Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen




31200.5.1.1 Sijainnen toteaminen

Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Tarkemittauksettehdään InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaisesti.

31200.5.1.4 Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus

Uudet hulevesiviemäriosuudet tarkastus kuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja ku-vaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja tallenne tai sen kopio luovutetaan tilaajalle.

Tarkastuskuvaus suoritetaan julkaisun; Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen, 2005(Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 2005), mukaan.

27 (35)



31300 Vesijohdot

31300.1 Vesijohtoputkistot

31300.1.1 Vesijohtoputket, yleistä

Vesijohdot rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaansuurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuk-sissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämä-sarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Vesijohdoissa tulee olla merkintänä sininen raita putkenkyljessä. Vesijohtojen putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Vesijohdot liitetään rakennettui-hin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Niiden nykyisten tonttiputkien osalta,jotka eivät ole olleet suunnittelun aikana tiedossa, urakoitsijan täytyy selvittää sijainti jaliittää uudet putket niihin.

Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyviksi tunnetuilta valmistajilta han-kittuja putkia ja tarvikkeita. Niiden tulee olla voimassa olevien standardien ja määräystenmukaisia. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, onkäytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita.


31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteet

31300.1.10.1 Sulkuventtiilit

Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja kumiluistiventtiileitä elementtirakentei-sin karanjatkoin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä,toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäiväänsulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä.


31300.1.10.2 Palopostit

Rakennettavat palopostit ovat lämpöeristettyjä maanpäällisiä paloposteja InfraRYL 2006,Vesihuolto kuva 31300:K6 ja ne tehdään suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin InfraRYL 2006kohdan 31300.1.10.2 ja rakennuttajan ohjeiden mukaan. Maapalopostin nousuputken kokoon DN ≥ 100.


28 (35)



31300.1.10.4 Muut tarvikkeet


31300.2 Vesijohdon asennusalusta

31300.2 Vesijohtojen asennusalusta

Vesijohdot perustetaan asennusalustan varaan luvun ”18310 Asennusalusta” mukaisesti.


Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalus-tat) arinarakenteen varaan kohdan ”RYL13300 Arinarakenteet” mukaisesti.

31300.3 Vesijohdon rakentaminen

31300.3.1 Vesijohtoputken asentaminen




Talvityöt


Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä.

Asennustyöt

Putket asennetaan tasaiselle asennusalustalle, niin ettei putkistoon jää jännityksiä. Asen-nustöissä noudatetaan putkivalmistajan asennusohjetta ja tätä työselitystä.


Vesijohtoputket liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai pusku-hitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa.

29 (35)



Tonttijohdot

Vesijohtojen tonttijohdot päätetään tontin rajalle talosulkuventtiiliin. Nykyisillä kiinteistöilläuudet tonttijohdot yhdistetään oleviin tonttivesijohtoihin, joiden sijainnin urakoitsija selvit-tää.

Tonttivesijohdon koko ja materiaali on 40 PEM-10 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu.Talosulkuventtiilin koko on DN32 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu.


Putkien peittosyvyys on vähintään 1,8 m, ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Alueilla,joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyys vähin-tään 2,2 m, ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Mikäli putket asennetaan kalliokaivan-toon, peittosyvyys on vähintään 2,2 m. Putkien asennussyvyys on edellä mainitun mukai-nen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu.

Lämpöeristetyissä kohdissa asennussyvyys on esitetty pituusleikkauksissa.

Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa.

Vesijohtolinja merkitään maastoon keskimäärin 200 m välein rakennuttajan ohjeiden mu-kaisesti. Merkinnässä käytetään siihen tarkoitukseen soveltuvia paaluja. Merkintäpaalujen(RST) pituus on 2 m ja ne asennetaan maahan 0,5 metrin syvyyteen.

31300.3.1.3 Vesijohdon huuhtelu

Vesijohdot huuhdellaan ja possutetaan ennen käyttöönottoa kaupunkiliiton yleistyöselityk-sen mukaan. Rakennuttaja hankkii/antaa veden possutusta ja huuhtelua varten. Vesijoh-don käyttöönotosta päättää rakennuttaja.


31300.3.1.4 Vesijohdon desinfiointi

Ennen desinfiointia tulee putkiston painekoe olla suoritettu. Koe suoritetaan SFS 3115-standardin mukaan tai InfraRYL 2006 mukaan. Putkisto huuhdellaan ennen desinfiointia.

31300.3.2 Sulkuventtiilin asentaminen

Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla.

Venttiilien paikat on merkitty piirustuksiin.

30 (35)



Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään me-tallikilvin ja terästolpin vrt. kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III-10.

31300.3.4 Palovesiasemien ja palopostien asentaminen

Palopostien sijainti mitataan ja merkitään InfraRYL 2006 ja rakennuttajan ohjeiden mukaanasiaankuuluvin kilvin selvästi havaittavaan paikkaan.


31300.3.6 Vesijohtoputken suojarakenteen rakentaminen

Maantien alitukset tehdään poraamalla tai tunkkaamalla teräksinen suojaputki tien ali. Put-ket asennetaan suojaputkiin keskitysrenkain. Lähtökohtaisesti kaikki putket asennetaanomiin suojaputkiin. Alitustapa ja -kohta on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Suojaputkenmitoitus ja asennus tehdään tyyppipiirustuksen T60 mukaan.



Vaaka- ja suuntaporaus sekä tunkkaus tehdään InfraRYL 2010 kohdan 16520 Rakenteidenalitukset mukaan.

31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen

Painejohdon jyrkkiin kulmiin ja T-haaroihin rakennetaan kulmatuet InfraRYL 2006, 31000Vesihuolto, kohdan 31300.3.7 mukaisesti.


31300.4 Valmis vesijohtorakenne


31 (35)



31300.5 Kelpoisuuden osoittaminen

31300.5.2 Vesijohdon kelpoisuuden osoittaminen




Sijainnin toteaminen

Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Urakoitsija tekeekorjaukset suunnitelmien DWG-tiedostoihin. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006, Ve-sihuolto mukaan.

Vesijohdon tiiveyden toteaminen

Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille vesijohto-osuuksille (InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohta31300 Vesijohdot) noudattaen standardia; SFS 3115 Muoviputket.

31300.5.2.2 Vesijohdon desinfiointi

Vesijohtovedestä otetaan ennen käyttöönottoa näyte (InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohta31300 Vesijohdot).


32600 Opastus- ja ohjausjärjestelmät

32610 Liikennemerkit

Liikennemerkit on esitetty suunnitelmakartoissa. Merkkien sijoituksessa tulee noudattaaKuntaliiton julkaisua ”Liikennemerkkien käyttö kaduilla”.

Liikennemerkit asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin.

Jos mahdollista, liikennemerkkejä voidaan kiinnittää myös valaisinpylväisiin.

Liikennemerkkien valmistuksessa, sijoittamisessa ja asentamisessa noudatetaan seuraa-via Tiehallinnon julkaisuja:

- Liikennemerkkien rakenne ja pystytys, LO 20/2013


32 (35)



Kilvet

Nimikilvet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin.


32630 Tiemerkinnät

Suojatiet tehdään suunnitelmien mukaisiin paikkoihin.

Tiemerkinnät tehdään kestomerkintöinä, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty.

Tiemerkinnöissä noudatetaan seuraavia Tiehallinnon julkaisuja:

· Tiemerkintöjen teettäminen, LO 5/2015

· Tiemerkintöjen suunnittelu, LO 25/2015

· Tiemerkintöjen kuntoluokitusohje, LO 37/2015

· Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 38/2015


33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät

Valaistus rakennetaan valaistussuunnitelman mukaan.

33110.1.1 Kaapelinsuojaputket

Suojaputket asennetaan suunnitelmissa (vrt. Johto- ja laitekartta) esitettyihin paikkoihin.Suojaputkien asentaminen kuuluu urakkaan.


33600 Valaistusrakenteet

Uusien valaisinpylväiden jalustojen asentaminen, valaisinten sähköputkitukset kaapeloin-teineen ja maadoituksineen kuuluu urakkaan. Jalustat asennetaan suunnitelmissa esitet-tyihin paikkoihin. Jalustojen yläosat jätetään vähintään 10 cm ympäröivän valmiin (lopulli-sen) katu- tai luiskapinnan yläpuolelle.

Vanhojen valaisinpylväiden ja jalustojen poisto kuuluu urakoitsijalle.


33 (35)



Valaistuksen rakentamisessa on noudatettava Suomen sähkölakeja ja asetuksia sekänäitä täydentäviä määräyksiä, tiedonantoja ja EU-direktiivejä sekä rakentamishetkellävoimassaolevia Liikenneviraston tievalaistus/sähkötiedotteita.Työn toteuttamisessa ja tarkastuksissa noudatetaan myös Tukes -ohjetta S10-2010,sekä siinä mainittuja standardisarjan SFS-6000 standardeja

Ennen valaistuksen käyttöönottoa urakoitsija suorittaa käyttöönottotarkastuksen, jostalaatii pöytäkirjan.

Urakoitsija teettää kohteelle sähköasennusten varmennustarkastuksen kolmannellaosapuolella. Em. tarkastus teetetään myös 3x25A ja 3x35A -liittymäkohteissa.

Urakoitsija luovuttaa tarkastuspöytäkirjat tilaajalle varmennustarkastuksenlakimääräisestä 3kk:n suoritusajasta poiketen urakan loppukokouksessa.

Urakoitsijan on ennen kaivutöitä otettava työalueelta kaapeli-, vesijohto- yms. näytöt.

Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan rakennuttajalle, mikäli pohjaolosuhteissa onhavaittavissa sellaisia poikkeamia suunnitelmista, millä on vaikutusta perustamistapaantai kaivantojen pysyvyyteen.

Loppupiirustuskansio sisältää seuraavat piirustukset ja luettelot:· kartat, joihin on merkitty tie- ja katuvalaistuslaitteet, maakaapelit ja ilmajohdot

ryhmämerkintöineen. Kaapeleiden reitit ja alitusputket on ilmoitettava 0,1 m:ntarkkuudella

· keskusten pää- ja mahdolliset piirikaaviot· ryhmitystaulukot ja ryhmien kuormitustaulukot· keskuksien (jakokaappien) rakennepiirustukset kaavioiden mukaisin merkinnöin:

o johdotuspiirustuso kojekaaviot ja laitteet 1:5 tai 1:10

§ jakokaappien jalustojen mittapiirros· jokaisen keskuksen lopullisesta pääkaaviosta muovitettu kaappiin tuleva

käyttöpiirustus ja kaavio keskuksen jakoalueesta· loppupiirustukset, jotka asennustöiden tekijä varmentaa päivämäärällä ja al-

lekirjoittamalla alkuperäiset asiakirjat.

Lisäksi laaditaan ns. Laatukansio sisältää seuraavat asiakirjat:· valaistustekniset laskentatulokset· valaistusteknisten ominaisuuksien mittauspöytäkirjat· oikosulkuvirta- ja jännitehäviölaskelmat· maadoitusten mittauspöytäkirjat· käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja· kalusteiden toimittajan laatima kojeluettelo, josta ilmenee hankkeeseen kuu-

luvien laitteiden valmistaja, tyyppi, nimellisarvot ja lukumäärät· pylvään ja jalustan perustamisesta otetut valokuvat.

34 (35)



33610 Valaisinpylväät

Metallipylväät asennetaan katuvalaistuspiirustusten mukaisiin paikkoihin ja niiden yksi-tyiskohtainen sijoitus esitetään ennen työn aloittamista maastoon merkittynä rakennutta-jan hyväksyttäväksi.

Valaisinpylväiden sijoittelussa on kuitenkin huomioitava, että pylväät sijoitetaan samalleetäisyydelle tien laidasta (ks. tyyppipoikkileikkaukset).

33610.1.2 Valaisinpylvään materiaalit

Pylväinä käytetään Laurilantiellä 8 m korkeita ja muualla 6 metriä korkeita kuumasinkittyjäsuoria kartiopylväitä valaisimet asennettuna suoraan pylvään päähän.

Pylväät merkitään pylväsluettelon mukaisesti. Pylvästyypit on määritetty pylväsluette-lossa. Pylväisiin liitytään maakaapelein.

33610.2 Valaisinpylvään ja jalustan materiaalit

Perustuksina käytetään metallipylväillä betoniperustuksia. Betoniperustus varustetaanruostumattomin säätöruuvein. Jalustat on tyypitetty pylväsluettelossa.

33630 Valaisimet

Valaisimina käytetään pylväsluettelon mukaisia LED-valaisimia.

33640 Lamput

Lamppuina käytetään LED-valonlähteitä.

33650 Sähkönjakolaitteet

Valaisimet kaapeloidaan maakaapelein.Valaisimet kytketään eri vaiheille piirustusten mukaisesti.

33651 Valaistuksen maakaapelit

33651.3 Valaistuksen maakaapelien asennus

Maakaapeliosuuden ryhmäkaapeleina käytetään AMCMK 4x25+16S –kaapelia.Tienalitusputket, M110 lk A esim. TEL 110A, asennetaan suunnitelmakartan sekä suoja-putkiluettelon mukaisesti.

Kaikki putket sisältyvät urakkaan.

Kaivutöistä aiheutuvat nurmialueiden vauriot on korjattava edeltäneeseen tasoonlisäämällä multaa ja istuttamalla uutta nurmea.

Urakoitsijan tulee kaapeliojan peittämistä kartoittaa kaikki kaapelireitit 10 cm:ntarkkuudella (etäisyys tien keskilinjasta ja kaapeli syvyys) sekä kaapelin sijaintitieto

35 (35)



KKJ3 järjestelmän mukaisesti. Tiedot liitetään loppupiirustuksiin.

Rakennetusta valaistuksesta kartoitetaan inventointitiedot pylväs- alitusputki jakeskuskohtaisesti sekä mahdolliset kaapelijatkojen paikat tierekisteriosoitteineen sekäx- ja y- koordinaatteineen. Tiedot liitetään loppupiirustuksiin.

33652 Pylväiden sisäiset kaapelointi- ja kytkentätyöt

Pylvään sisällä kytkentäkalusteen ja tievalaisimien välisenä valaisinjohtona käytetäänmuovivaippakaapelia MMJ 3 x 2,5 mm2 S.

33656 Valaistusrakenteiden maadoitukset

Käytettäessä metallipylväitä, joissa on saranoitu kansi ja kannessa johdonsuoja-auto-maatti, on kansi suojamaadoitettava (kevi) erikseen. Suojajohtimen poikkipinta on samakuin valaisinjohdossa.

Pylväille asennetaan piirustusten mukaisesti samaan kaapeliojaan nousujohdon kanssamaadoituselektrodit (Cu16) 25 metrin matkalle.

Keskusten maadoitukset tulee tehdä sähkölaitoksen maadoitusta koskevien ohjeiden mu-kaan pystymaadoitussauvoja ja 16 mm2:n kupariköyttä käyttäen.Asennustyön tekijän on mitattava maadoitukset ja laadittava mittauspöytäkirja.

33660 Valaistuksen keskukset

Valaistuksia varten hankitaan ja asennetaan uusi katuvalokeskus liittymiskaapeleineen.Keskus sijoitetaan maalattuun lukolliseen (lukko sarjoitetaan kunnan sarjaan) katujako-kaappiin. Katujakokaappi asennetaan erilliselle teräsperustukselle valmistajan ohjeidenmukaisesti. Tähän urakkaan kuuluu keskus katujakokaapissa perustuksineen ja jalustoi-neen täyteen käyttökuntoonsa. (Keskuksen pääkaavio piir.nro 503). Keskus varustetaanovikytkimellä, joka liitetään SmartLight järjestelmään.

Tievalaistuksia ohjataan C2 SmartLight valaistuksen ohjausjärjestelmällä. Keskus varus-tetaan järjestelmän vaatimalla ohjausyksiköllä (ks. Pääkaavio 503 ja Piirikaaviot 503-10).Järjestelmän laitteet sekä antennit asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Jär-jestelmän käyttöön oton suorittaa laitetoimittaja, muilta osiltaan laitteet yms. tässä ura-kassa.

Tampereella, 31. päivänä maaliskuuta 2018

Laatinut Sweco Ympäristö Oy, Sini-Maaret Sahinoja, projektipäällikkö, ins. AMK.

tyÖselostus · 2018. 6. 19. · 31200.3 hulevesiviemärin rakentaminen 24 31200.3.1...

Documents