työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys€¦ · ajankohtaiset uutiset. • neljä kertaa...
TRANSCRIPT
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien
riittävyys
Työeläkekoulu syksy 2019
Elina Laavi
Outi Aalto
Janne Pelkonen
Nikolas Elomaa
1. Eläkkeiden taso ja verotus?– Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto?
2. Miten eläkkeet rahoitetaan?– Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri sukupolville?
16.9.20192
16.9.20193
Etuuksien ja rahoituksen tasapaino on kokonaisuus, josta ei voi erottaa vain yhtä
osatekijää.
34
14
Eläkemaksut Sijoitusvarat
202 mrd.
Q1/2019
Eläkkeet
4
Eläkkeiden taso ja verotus
16.9.2019
0
250
500
750
1 000
1 250
1 500
1 750
2 000
2 250
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 €
Lähde: Eläketurvakeskus 25.02.2019
Kokonaiseläke vuonna 2019
5
Kansaneläke Työeläke
Työeläke yli 1299,88 €/kk
kansaneläkkeen tuki
lakkaa.
Täysi kansaneläke (yksinäinen eläkkeensaaja)
628,85 €/kk, kun
saa työeläkettä
55,54 €/kk
tai vähemmän.
Takuueläke784,52 €/kk
Nettoeläke
€
Suomessa asuvat eläkkeensaajat (oma eläke)
vuonna 2018
Työeläkettä
saaneet
Lukumäärä €/kk
Työeläkkeelle
siirtyneet
Lukumäärä €/kk
Vanhuuseläke* 1 317 900 1 590 48 900 1 826
Työkyvyttömyys-eläke 139 000 1 050 19 900 1 057
Maatalouden erityiseläke 10 700 680 200 1 127
Kaikki 1 406 000 1 537 68 900 1 631
7
* Ei sisällä OAE ja OVE
4.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus
Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonais-
eläkejakauma (omaa eläkettä) vuonna 2018
9 Lähde: Eläketurvakeskus
Työeläkkeen korvausaste on tällä hetkellä keskimäärin 60 prosenttia suhteessa eläkettä edeltäneeseen
palkkatasoon.
16.9.201911 Lähde: ETK työeläkeindikaattorit 2018
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen väestöryhmä
• Eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt 1994-2014 (ETK 2017)
kokonaisuudessaan myönteisesti.
• Pienituloisuus on suunnilleen samalla tasolla kuin koko
väestössä.
– Noin 13 % eläkeläisistä on pienituloisia
(Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2015/2018).
• Pienituloisuus painottuu yksinasuviin, ikääntyneisiin naisiin sekä
työkyvyttömyyseläkeläisiin (alle 55-vuotiaat).
• Pohja eläkeläisten hyvinvoinnille rakentuu etuuksien, palveluiden
ja verotuksen kokonaisuuden kautta.
12
Sukupuolien välinen tasa-arvo eläkkeissä
• Sukupuolten välinen eläkekuilu syntyy työmarkkinoiden pohjalta (tuloero kaikissa tuloluokissa).
• Naisten oma työeläke on keskimäärin 68 % miesten eläkkeestä (ETK 2018).
– Ero kaventuu kun kansaneläke sekä perhe-eläke (työeläke) mukana
– EU-tasolla eläkekuilu on vielä paljon leveämpi
• Miesten työurat ovat noin 1,5 vuotta pidempiä, mikä selittyy perhevapaisiin ja lastenhoitoon liittyvillä katkoksilla (Työeläkeindikaattorit ETK 2018)
• Naisten elinikä on pidempi kuin miehillä
– Naiset 84,5 vuotta, miehet 78,9 vuotta (Eurostat)
• Voisiko OVE olla keino pidentää naisten työuria?
13 Lähde: Eläketurvakeskus, Eurostat
16.9.2019 Lähde: Mauri Kotamäki 2018, sisu-malli ja Eläketurvakeskus 201814
Eläkkeiden kokonaisverotus on palkansaajia
keveämpää pienillä tuloilla
Miten naisen
eläke-euroa ja
työmarkkinoiden
tasa-arvoa voidaan
parantaa?
16.9.201915
1
17
Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto?
16.9.2019
Eläkekatto ei sovellu suomalaisen mallin
peruspiirteisiin
• Eläkettä kertyy kaikille palkansaajille yhdenvertaisten
periaatteiden mukaan
• Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen maa, missä kaikki
ammattiryhmät ja työssäkäyvät ovat lakisääteisten
ansioeläkkeiden piirissä
• Eläkekatto voidaan muodostaa eri tavoilla:
– Maksettavalle eläkkeelle asetetaan yläraja
– Eläkepalkkakatto (yleisin maailmalla), jonka ylimenevältä
osalta eläkettä ei kerry
• Tosiasiassa kokonaiseläketurvalle ei ole mahdollista asettaa
ylärajaa missään maassa → lisäeläkkeet puhkovat katon
Eläkekatto ei yleensä toimi ihmisten
odottamalla tavalla
• Työeläkkeen kautta ei voida vaikuttaa esimerkiksi johtajien
lisäetuihin.
• Pelkällä eläkekaton asettamisella ei olisi vaikutusta pienempiin
eläkkeisiin.
• Eläkekaton myötä tulisi vakuutusperiaatteen mukaan myös
maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää.
• Maksussa olevilla eläkkeillä on vahva perustuslain suoja, joten
vasta tuleviin eläkkeisiin voitaisiin vaikuttaa.
• Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä
eläkemaksuilla, mikä pakottaisi nostamaan maksua.
• Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien maksurasitusta.
20
Miten eläkkeet rahoitetaan?
16.9.2019
Mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeiden rahoituksen
kestävyyteen?
Väestö Talous-kehitys
Rahastojen tuotto
Työllisyys ja palkat
16.9.201921
Aikajänne on vuosikymmenten mittainen
Osa riskeistä on kansallisia ja osa ylikansallisia
Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden
rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 1)
16.9.201922 Väestö
Työn tuottavuus
Talous-kasvu
Työllisyys
Rahastojen tuotto
Kotimaan
talouden
perusta
Suomi on
riippuvainen
myös
globaalista
kehityksestä
Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden
rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 2)
Työllisyys Palkat
Väestö
Rahastot
Tuottavuus
InflaatioSuhdanne-vaihtelut
16.9.201923
Pitkä aikaväliLyhyt aikaväli
Suuri vaikutus
Pieni vaikutus
Työeläke perustuu vakuutusmaksuihin
• Kelan eläkkeet (takuueläke ja kansaneläke) rahoitetaan nykyisin kokonaan valtion varoin.– Ei rahastointia etukäteen
• Työeläkkeen rahoitus pohjautuu sekä työntekijän että työnantajan maksamaan vakuutusmaksuun. – Osittainen rahastointi
• Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat TyEL-maksun tasosta.
• Telan laskuperustejaos tekee hakemuksen TyEL-maksun perusteista ja STM vahvistaa ne.
• Työeläkemaksujen taso (TyEL 24,4) on sovittu 2021 asti– Kiky-sopimus muutos voimaan vuosina 2017-2020– Keskimääräinen asiakashyvitys n. 0,6 prosenttiyksikköä.
24
Työeläkevakuutusmaksut 2019
25
Keskimääräinen
vakuutusmaksu
% palkoista
Työntekijän osuus % palkasta
Alle 53 v. ja
väh. 63 v.
53-62 v.
TyEL 24,4 6,75 8,25
MEL 20,0 6,75 8,25
JuEL/Kevan jäsenyhteisöt 28,35 6,75 8,25
JuEL/Valtio 24,4 6,75 8,25
JuEL/Ev.lut. kirkko 28,95 6,75 8,25
YEL 23,1 24,1 25,6
MYEL 13,8/13,4
(apur.)
13,01 - 24,1 13,82 - 25,6
16.9.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, MELA 2019
Osa maksusta rahastoidaan ja käytetään
suunnitelman mukaan työeläkkeisiin
• Rahastojen käyttötapa vaihtelee eri lakien mukaan (TyEL, JuEL
ym.).
• Työssäkäyvä kerryttää rahastoja, joita puretaan eläkkeellä ollessa
työeläkkeiden maksuun.
• Yrittäjäeläkkeitä (YEL) sekä maatalousyrittäjien eläkkeitä (MyEL)
ei ole käytännössä rahastoitu.
– Valtio osallistuu yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen
• Rahastoista maksettiin eläkkeitä noin 4,5 miljardilla vuonna 2018
• Yhteisillä säännöillä määritellään työeläkesijoittamisessa sallittu
riskitaso (TyEL).
– Uusi vakavaraisuussääntely yksityisloilla tuli voimaan v. 2017
28
Yksinkertaistettu esimerkki yksityisalojen
puolelta
16.9.2019
Korkoa
korolle
–efekti!
Lähde: Tela
Rahastot1€ Eläkkeet 7,5€2,5€
5€
Maksut 6€
Työeläkevarat kattavat osan eläkevastuista
30
Kertyneiden työeläkkeiden
maksamiseen olisi tarvittu
vuoden 2016 lopussa noin
Rahastoituja työeläkevaroja
oli vuoden 2016 lopussa
noin
= rahastointiaste 30 %
191,7 mrd. €
644,2 mrd. €
(3% reaalinen diskonttokorko, Tilastokeskus 8.3.2019).
”Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmilla on
merkittävä rooli kestävyyden arvioinnissa (PTS 2019)
16.9.201931
Eläkemaksutaso (TyEL) on suhteellisen vakaa, mutta
pitkällä aikavälillä eläkemeno ja maksu alkavat kasvaa
33
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085
Meno Maksu
Lähde: Eläketurvakeskus PTS 2019:
TyEL-meno ja -maksu suhteessa palkkasummaan vuosina 2005–2085.
Erotus
Katetaan
sijoitusten
tuotoilla
34
Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri
sukupolville?16.9.2019
Sukupolvisopimuksen reiluutta etsimässä?
• Finanssi- ja velkakriisi iski kovimmin nuoriin koko EU:ssa.
• Nuorisopolitiikassa pohditaan pitäisikö työeläkkeen tason joustaa,
jos taloudessa menee huonosti?
• Kansalaisaloite työeläkeindeksin parantamisesta (2017) nosti
pinnalle ikäluokkien välisen oikeudenmukaisuuden: kuka maksaa?
• Yksi tapa on mitata toteutunutta (eläkeläiset) sekä laskennallista
tuottoa (työikäiset) maksetulle työeläkevakuutusmaksulle.
• Sisäinen tuotto vaihtelee ikäluokkien välillä
– Alhainen maksutaso alkuvuosina, koska vähän menoja
– Lakimuutokset etuuksiin, karttumaan, maksuihin
• Tuottoerojen tasaaminen on hyvin hankalaa jälkeenpäin.
36
Sisäinen tuotto
Eläke-etuuksina saatava sisäinen reaalituotto eläkemaksuille,
arvioitu tuotto nykylain ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
1940 -45 -50 -55 -60 -65 -70 -75 -80 -85 -90 -95 2000
8
7
6
5
4
3
2
1
0
%
Syntymävuosi
Sisäinen tuotto kuvaa laskennallista työeläkemaksulle saatavaa reaalituottoa.
Kaikkien ikäluokkien sisäinen tuotto on
positiivinen, mutta seniorit hyötyvät eniten…
16.9.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016
…jatkuu
• Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet
rahoitetaan pääosin jakojärjestelmällä.
• Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja.
Väestön vanheneminen kasvattaa sukupolvien välistä eroa
(pienemmät ikäluokat rahoittajina).
• Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten pidempi elinikä ja
perhe-eläkkeet.
16.9.201937 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016
Onko yhteiskunnassa
mielestänne
vastakkainasettelua eri
sukupolvien välillä?
16.9.201938
2
Yhteenvetoa päivän teemoista
• Pienituloisuus on eläkeläisillä samalla tasolla kuin koko väestössä.
• Työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on nyt vahvalla
pohjalla, mutta pitkällä aikavälillä on haasteita.
• Eläkerahastoja käytetään suunnitelman mukaan ja niiden ansiosta
maksutaso on alempi.
• Eläkekatto aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi niitä.
• Sukupolvinäkökulma tulee olla aina mukana eläkeuudistuksissa.
• Eläkeuudistukset tehdään pitkäjänteisesti ja tietoon perustuen.
40
Telalta voit tilata kolmea erilaista uutiskirjettä:
• Kuukausittain ilmestyvän Telan uutiskirjeen tilaajana kuulet ensimmäisten joukossa työeläkealan ajankohtaiset uutiset.
• Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä eläkeinfokirje puolestaan kokoaa perustietoa työeläkkeestä ja työeläkejärjestelmästä. Se on suunnattu erityisesti ammattiliittojen aktiiveille mutta myös kaikille muille eläketietoudesta kiinnostuneille.
• Ruotsinkielisen uutiskirjeenjulkaisemme kaksi kertaa vuodessa.
Tilaukset: uutiskirje.tela.fi tai www.tela.fi
Keskeiset oletukset• Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste (2018), ennuste vuoteen 2070 saakka. (Tilastokeskus)
– Väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
– Vuosi 2018 tulee olemaan 3. vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.
– Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan (laskenut 20 % 7:ssä vuodessa ja 2018 tulee olemaan 8. samansuuntainen vuosi).
– Kokonaishedelmällisyysluku (2018) 1,45 lasta/hedelmällisyysikäinen nainen
– Kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.
– Nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun (5,62 milj. hlöä) kasvua ennusteen mukaan vuoteen 2035, tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050 –luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.
– Ennusteen oletukset:
• syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa,
• nettomaahanmuutto ulkomailta Suomeen olisi 15 000 hlöä vuosittain
• kuolleisuus jatkaa alenemistaan samaa tahtia, kuten sen on havaittu alentuneen 1987-2017.
• Eläkevarojen reaalinen sijoitustuotto-oletus (ennen 3,5 %)(PTS 2019 – ennuste vuoteen 2985 saakka)
– 2019-2028 2,5 % vuodessa
– 2029 alkaen 3,5 % vuodessa
• Pitkän aikavälin oletuksia:
– Inflaatio 1,7 % vuodessa (2018/ 1,1 %) (PRS 2019)
– Ansiotason reaalinen kasvuvauhti 1,5 % vuodessa/2019-2028 (2018 arvio 0,7 %) (PTS 2019)
– Työllisyysaste runsaat 73 % 2020-luvun alkupuolelta alkaen
Lähde: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus43
28.2.2019 Lähde: Tela
Q4/2018
193,4 mrd
Työeläkevarat (202 mrd.) on hajautettu eri tavoin