työelämääncdn3.utbudet.com/storage/ma/6335807c1555489baaac923ca1b96030...avoin hakemus...
TRANSCRIPT
TyöelämäänOpas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Oppaat
TyöelämäänOpas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
JulkaisijaSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry –
Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf
Toimitus: Helena Jaakkola
Ulkoasu:Kinestasis Oy
2016
Jalka oven väliin jo harjoittelussa 5Sovi tehtävät 5
Harjoittelija vai sijainen 5
Perehdytys ja ohjaus 6
Palkka työharjoittelussa – julkinen sektori 6
Palkka työharjoittelussa – yksityinen sektori 6
Sijoita tulevaisuuteesi 7Työllisyystilanne sosiaalialalla 7
Millaiseen työpaikkaan 8
Mistä avoimet työpaikat löytyvät 9
Ole ajoissa, ole aktiivinen – verkostoidu 10
Yrittäjäksi sosiaalialalle 11
Hyvä työhakemus huomataan 12Hanki perustiedot tulevasta työpaikastasi 12
Kysy lisätietoja yhteyshenkilöltä 12
Puhelimessa 12
Laadi työhakemus 13
Esitä palkkatoive 13
Luetuta hakemuksesi ennen lähettämistä 14
Onnistunut hakemus 14
Sähköinen haku 14
Työhakemusmalli 15
Curriculum vitae -tyypit 16
Perinteinen CV-malli 18
Ansioluettelomalli 20
Portfolio 20
Työhakemuksen liitteet 20
Työhaastattelussa 21Haastattelutyypit 21
Haastattelun kulku 22
Omat kysymykset haastattelussa 24
Soveltuvuustestit 24
Työsopimuksen laatiminen 25Sopijaosapuolet ja työtehtävät 25
Työnteon paikka 25
Työaika ja työsuhteen kesto 25
Palkanmaksu ja palkan määräytyminen 26
Noudatettava työehtosopimus 26
Muut asiat työsopimuksessa 26
Työsopimuksen allekirjoitus 26
Työsopimusmalli 27
Työelämään 28Koeaika 28
Rikostaustaote 28
Huumetestit 28
Työterveyshuolto ja työsuojelu 28
Työhön perehdytys 28
Palkan määräytyminen 29
Keinot vaikuttaa palkkaan 30
Epätyypilliset työsuhteet ja palkka 30
Sairausajan palkka 30
Työaika 30
Yleisimmät säännölliset työajat 30
Lepoajat 31
Lisä- ja ylityö 31
Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha 32
Virka- ja työsuhteen irtisanominen 32
Työvelvoite irtisanomisaikana 32
Palvelussuhteen purkaminen 32
Erityinen suoja palvelussuhteessa 33
Työtodistus 33
Luottamusmies auttaa järjestäytyneitä 33
Talentian asiantuntijat 33
Työelämän lait ja sopimukset 34Työnantajan työnjohto-oikeus ja työntekijän
velvollisuudet 34
Virka- ja työehtosopimukset 36
Talentialaisten sopimukset 36
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki 37
Ammatillinen järjestäytyminen 38Sosiaalialan vahva vaikuttaja 38
Järjestäydy jo opiskeluaikana 38
Mitä Talentian jäsenmaksulla saa 39
Mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaan 40
Vahva ammatissa 41Ammattieettisesti kestävää työtä 41
Ammattieettinen lautakunta 42
Ammattieettiset ohjeet ja vala 42
Sosiaalialan ammattilainen vaikuttajana 42
Jatko- ja erikoistumiskoulutusväylät 43
Opintovapaa 43
4 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Onnittelumme
Olet tehnyt hienon uravalinnan. Työ sosiaalialalla antaa
mahdollisuuden toimia ihmisten parissa, puolustaa
ihmisten perusoikeuksia ja edistää hyvinvointia sekä
yhteiskunnallista tasa-arvoa. Sosiaalialan ammattilaisilla
on edessään monipuoliset uramahdollisuudet, ja työlli-
syysnäkymät ovat hyvät.
Olemme koonneet tähän oppaaseen tietoa ja ohjeita, mitä reittejä
kulkemalla oma paikka työelämässä löytyy, ja kuinka teet itseäsi
tunnetuksi sosiaalialan ammattilaisena. Annamme vinkkejä, kuinka
hakea työtä ja tehdä työpaikkahakemus ja miten valmistaudutaan
työpaikkahaastatteluun.
Kerromme myös, mitä on tarpeen muistaa, kun olet allekirjoitta-
massa työsopimusta ja aloittamassa uudessa työssä sekä mitkä ovat
työelämän säännöt – oikeutesi ja velvollisuutesi työntekijänä. Lisäksi
kerromme sosiaali alan ammattien harjoittamisesta ja siitä, mihin sitou-
dut silloin kun toimit sosiaalialan tehtävissä.
Tämän oppaan on laatinut sosiaalialan korkeakoulutettujen edun-
valvontajärjestö Talentia. Siksi kerromme vielä siitä, miksi ammatti-
järjestöön liittyminen on fiksu valinta – jo opiskeluaikana.
Toivotamme sinulle menestystä työelämään. Tervetuloa sosiaalialan
ammattilaisten joukkoon!
5Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Hae työharjoittelupaikkaa, joka todella
kiinnostaa. Harjoittelu on tilaisuus
tutustua työyhteisöön ja yhteistyö-
kumppaneihin sekä luoda kontakteja
työelämään.
• Kun harjoittelu on sujunut hyvin, pyydä
ohjaajaasi suosittelijaksi. Hän tuntee
sinut ja tietää vahvuutesi.
• Säilytä suhteet harjoittelupaikkaan
ja ilmoita halukkuudestasi tehdä
sijaisuuksia tai osa-aika-, projekti- ja
kesätöitä opiskeluaikana.
• Kerro lisäksi, jos olet valmis lyhyisiin
sijaisuuksiin ja voit tulla nopealla
varoitusajalla töihin.
• Usein alan ihmiset tietävät avoimista
työpaikoista, joten hyvin tehty
harjoittelu voi ”avata puskaradion”
ja harjoittelupaikan työkaverit voivat
puhua puolestasi kollegoilleen muissa
organisaatioissa.
Sovi tehtävätHarjoittelussa syvennetään osaamista, jota
opiskelu on antanut. Harjoittelukokemuksen
tulisi olla mahdollisimman onnistunut,
huolehdi siksi harjoittelujakson perusasiat
kuntoon.
Kaikki harjoitteluun liittyvät asiat ja
harjoittelijan keskeiset tehtävät tulisi käydä
läpi harjoittelusta vastaavan henkilön
kanssa jo jakson alussa. Harjoittelupaikkaa
miettiessäsi kartoita mahdollisuudet suorit-
taa työharjoittelu ulkomailla.
Jalka oven väliin jo harjoittelussaTyöharjoittelu on opiskelijan reitti työelämään. Harjoittelu on usein
ensimmäinen ja merkittävin alan työkokemus ennen kuin siirryt
varsinaisesti työelämään. Ota harjoittelusta kaikki irti, koska se on
ainutlaatuinen tilaisuus olla ohjatusti osa työyhteisöä.
i Kun pidät valppaasti huolta oikeuksistasi jo harjoitteluaikana, osoitat arvostavasi itseäsi, hankkimaasi koulutusta ja osaamista.
6 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Harjoittelija vai sijainenOle tarkkana siinä, milloin kyseessä on
työharjoittelu ja milloin tehtävä muuttuu
sijaisuudeksi.
• Työharjoittelu on ennen kaikkea työhön
tutustumista. Harjoittelussa tehdään niin
sanottuja kevyitä tehtäviä eikä työssä
saisi olla osa-alueita, jotka edellyttävät
vaativia itsenäisiä päätöksiä.
• Sijaisella on selkeästi vastuuta ja
päätösvaltaa. Jos opiskelija otetaan
sijaiseksi, tulee tehtävästä maksaa
työehtosopimuksen mukainen palkka.
Perehdytys ja ohjausOnnistuneeseen työharjoitteluun kuuluu
kunnollinen perehdytys, jotta harjoitteluun
liittyvät tehtävät sujuvat. Hyvä perehdytys on
myös osa työturvallisuutta.
Huolehdi, että sinulla on säännöllinen
harjoittelunohjaus. Jokaisella opiskelijalla
tulee olla nimetty ohjaaja, joka on opiskeli-
jan tavoitettavissa.
Palkka työharjoittelussa – julkinen sektoriVirka- ja työehtosopimukset eivät velvoita
työnantajaa maksamaan palkkaa ohjatusta
harjoittelusta, mutta sitä on hyvä kysyä.
Kuntatyönantajilla työharjoittelijaksi
katsotaan henkilö, jolla ei ole alan ammatti-
koulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta.
Työharjoittelussa olevalle voidaan maksaa
vähimmäispalkkaa, joka on noin 1 550
euroa kuukaudessa (vuonna 2016).
Kesätyöntekijä, jolta puuttuu alan
ammattitutkinto tai ammattitaito, voidaan
palkata lomakaudella 2.5.–30.9. ja maksaa
hänelle vähintään 50 prosenttia työn perus-
palkasta.
Jos harjoittelija tekee itsenäisesti työtä
tai toimii sijaisena, maksetaan hänelle
vähintään tehtäväkohtainen peruspalkka.
Tehtäväkohtainen palkka määräytyy ensisi-
jaisesti tehtävän vaativuuden perusteella.
Jos opiskelijan työtehtävät ovat hel-
pompia tai kevennettyjä, voidaan tehdä
epäpätevyys alennus. Pelkän puuttuvan
koulutuksen takia epäpätevyysalennusta ei
saa tehdä, jos työ on samaa tai yhtä vaativaa
kuin muilla.
Palkka työharjoittelussa – yksityinen sektoriYksityisellä sektorilla, jolla noudatetaan
sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, voi-
daan sosiaalialan opiskelijan kanssa sopia
harjoitteluajasta, jonka palkka on vähintään
90 prosenttia tehtävän palkasta.
7Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Sijoita tulevaisuuteesiValitse oman alan työ jo opiskeluaikana aina kun se on mahdollista.
Tämä auttaa saamaan koulutustasi vastaavaa työtä ja työn vaativuutta
vastaavaa palkkaa heti valmistumisen jälkeen sekä nopeuttaa uralla
etenemistä.
Kun valmistuttuasi etsit ensimmäistä
varsinaista työpaikkaa, hae viimeis-
tään silloin koulutustasi vastaaviin
tehtäviin. Tehtävään ylikoulutettu on vaa-
rassa jäädä alipalkatuksi ja myöhemmin on
hankalaa sijoittua oman alan töihin.
Jos taas saat määräaikaisen pestin
tehtävään, johon koulutuksesi ei riitä, teet
työtä mitä todennäköisimmin pienemmällä
palkalla kuin tehtävä edellyttäisi.
• Jos sosiaalialan ammattilaiset
työskentelevät koulutusta
vastaamattomissa tehtävissä, painetaan
koko alan palkkausta alaspäin ja
vääristetään henkilöstöpolitiikkaa.
Työnantajalle epäpätevän henkilön
palkkaaminen on ”se halvin ratkaisu”.
i Talentia kartoittaa joka toinen vuosi Urapolku-selvityksellä, miten sosiaalialan korkeakoulutetut sijoittuvat työmarkkinoille.
• Osaamistaan vastaavissa tehtävissä
pätevät työntekijät turvaavat
sosiaalihuollon asiakkaan oikeuden
laadultaan hyvään palveluun.
Työllisyystilanne sosiaalialallaSosiaalialan työllisyystilanne on hyvä.
Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
valmistuneille on kysyntää sosiaalityössä,
sosiaalialan työssä ja varhaiskasvatuksessa.
Vaikka yhteiskunnassamme tapahtuvat
muutokset ja leikkaukset heijastuvat no-
peasti sosiaalialalle ja varhaiskasvatukseen,
työt eivät lopu. Kunnat ja kuntayhtymät ja
jatkossa sote-alueet työllistävät sosiaalialan
korkeakoulutettuja.
Yliopistotutkinnon suorittaneista noin 80
prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon
8 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
suorittaneista yli 50 prosenttia sijoittuu julki-
selle sektorille. Yksityiset sosiaalipalvelujen
tuottajat työllistävät yhä enemmän ammat-
tikorkeakouluista valmistuneita. Yksityiselle
sektorille sijoittuu tällä hetkellä runsas 20
prosenttia sosiaalialan korkeakoulutetuista.
Kolmas sektori on kiinnostunut ammat-
tikorkeakouluista valmistuneista, ja noin
15 prosenttia heistä työllistyy järjestöihin.
Sosiaalialan korkeakoulutetut työllistyvät
lisäksi valtion, Kelan, seurakuntien ja
uskonnollisten yhdistyksien ja oppilaitosten
palvelukseen.
Talentia tutkii Urapolku-selvityksellä, mi-
ten sosiaalialan korkeakoulutetut sijoittuvat
työelämään. Urapolku-selvityksen mukaan:
• Alan opiskelijat työllistyvät usein jo
ennen valmistumistaan.
• Määräaikaiset tehtävät ovat yleisiä
etenkin ammattikorkeakouluista
valmistuneiden keskuudessa.
• Yliopistoista valmistuneet maisterit
sijoittuvat työuransa alussa pääasiassa
sosiaalityöntekijän tehtäviin, lisäksi
koulukuraattorin ja vastaavan
sosiaalityöntekijän tehtäviin sekä
projektityöhön.
• Ammattikorkeakouluista valmistuneet
sijoittuvat lastentarhanopettajiksi ja
ohjaajan tehtäviin lastensuojeluun,
lisäksi sosiaaliohjaajan tehtäviin ja
ohjaajiksi kehitysvammatyöhön ja
asumispalveluihin.
Millaiseen työpaikkaanKartoita ennen työn hakemista, mitkä asiat
ovat sinulle työssä tärkeitä. Vaikka suuri osa
valmistuneista sijoittuu niin sanotusti perin-
teisiin sosiaalialan töihin, mieti ennakkoluu-
lottomasti muita tehtäviä, joissa sosiaalialan
osaamista tarvitaan.
Harjoittele kykyäsi arvioida taitojasi ja
osaamistasi jo opiskeluaikana, sillä sitä
taitoa tulet tarvitsemaan työelämässä.
Samalla kun mietit itsellesi ammatilli-
sesti merkityksellisiä asioita, valmistaudut
kysymyksiin, joita sinulle saatetaan esittää
työhaastattelussa.
• Millaisessa organisaatiossa viihtyisit?
• Minkälaisista työtehtävistä motivoidut?
• Mitä odotat työyhteisöltäsi?
9Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
• Millaisissa työolosuhteissa haluat
työskennellä?
• Minkälaiset tavoitteet sinulla on urasi
suhteen?
• Mitkä arvot ohjaavat toimintaasi?
Mistä avoimet työpaikat löytyvätte-palvelut.fiTE-palveluista saat tietoa avoimista työpai-
koista ja muista työllistymispalveluista sekä
löydät tietoa työnhakukanavista ja ohjeita
työnhakuun.
job.fiOn työpaikkaportaali, josta löydät listan kai-
kista internetin työpaikkatietokannoista ja
rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyrityk sistä.
Portaalissa on linkkejä yritysten omille rekry-
tointisivuille, julkishallinnon työpaikkoihin
ja avoimiin työpaikkoihin ammattialoittain.
Job.fi-sivulta löytyy myös listat oppilaitosten
rekrytointipalveluista.
Työnhaku- ja välityspalvelut internetissäVerkosta löydät lukuisia työnhaku- ja väli-
tyspalveluita, joissa voit selailla työpaikkail-
moituksia ja jättää avoimen hakemuksen ja
ansioluettelosi.
Kuntien, yritysten ja järjestöjen omat verkkosivutKun tiedät, millaisessa organisaatiossa
haluaisit työskennellä, seuraa organisaatioi-
den omia verkkosivuja ja Facebook-sivuja
säännöllisesti. Usein avoimesta
työpaikasta ilmoitetaan siellä.
Samalla voit tutustua tarkem-
min organisaation toimintaan.
LinkedIn On ammatilliseen verkostoitu-
miseen, osaamisen esittelyyn
ja rekrytointiin käytetty
palvelu.
PuskaradioKaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun.
Sopivaa henkilöä haetaan ”talon sisältä” tai
henkilöstön ammatillisen ja tuttavaverkos-
ton kautta. Kun kuulet vihiä avoimista pai-
koista, lähetä organisaatiolle avoin hakemus
ansioluetteloineen. Voit tehdä itsesi myös
tutuksi pyytämällä tietoa toiminnasta,
tapahtumista, perusteilla olevista toimista ja
hankkeista.
Pidä korvat auki ja tiedustele tutuilta,
ovatko he kuulleet avoimista paikoista. Jos
näin on, pyydä heitä suosittelemaan sinua
tehtävään. Suosittelu on tavallinen käytäntö,
jos sisäisiin hakuihin otetaan mukaan talon
ulkopuolisia hakijoita.
Entiset työnantajatJos olet ollut harjoittelussa, osa-aikatyössä
tai kesätyössä, sinulla on hyvät mahdolli-
suudet saada työtä samasta paikasta. Koska
vanhan työntekijän työskentelytavat ovat
tutut eikä perinpohjainen perehdytys ole
tarpeen, työnantajat ottavat usein yhteyttä
entisiin työntekijöihin ja tarjoavat avoi-
meksi tullutta paikkaa hyväksi työntekijäksi
todetulle henkilölle. Pidä yhteyttä entisiin
työnantajiisi ja tiedustele tulevista työtilai-
suuksista aika ajoin.
Oppilaitosten rekrytointipalvelutYliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla
on omat rekrytointipalvelut. Voit käydä
kysymässä neuvoja työnhakuun tai saada
suoraan vinkin avoimesta työpaikasta. Liity
myös sähköpostilistalle, jolle saat avoinna
olevista työpaikoista tiedot tuoreeltaan.
Rekrytointimessut ja -tilaisuudetSosiaali- ja terveysalan ammattilaisille
järjestetään rekrytointimessuja ja tilai-
suuksia, joissa eri organisaatiot esittelevät
toimintaansa.
Katso myös:Hyvä
työhakemus huomataan s. 12
10 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Ammattijärjestön alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudetTalentia ja sen jäsenyhdistykset järjestävät
alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia,
joissa voit verkostoitua alan ammattilaisten
kanssa ja päästä kiinni avoimeen työpaik-
kaan.
HenkilöstövuokrausyrityksetHenkilöstövuokrausyritykset välittävät
sosiaali- ja kasvatusalan työntekijöitä
eripituisiin ja tilapäisiin työsuhteisiin. Tämä
on hyvä tapa tutustua erilaisiin työtehtäviin
ja työyhteisöihin sekä kerätä monipuolista
kokemusta.
LehdetAlueellisissa ja valtakunnallisissa sanoma-
lehdissä on ilmoituksia julkisesti haussa
olevista työpaikoista. Samoin kaupunki- ja
ilmaisjakelulehdissä ilmoitetaan avoimista
toimista. Lehtiä voit lukea kirjastoissa. Muista
myös verkkolehdet.
Avoin hakemusAktiivinen tiedustelu suoraan organisaa-
tioista tai hyvin laadittu avoin hakemus voi
olla keino löytää työpaikka. Työnantaja ei
ehkä tiedä tarvitsevansa kaltaistasi osaaja
ennen kuin otat yhteyttä, kerrot itsestäsi ja
osaami sestasi.
Arvioi, koska on oikea hetki lähettää
avoin hakemus. Joskus voi avautua tilai-
suus, missä sinussa nähdään niin paljon
potentiaalia, että työpaikka perustetaan
sinua varten ja pääset jopa luomaan toi-
menkuvasi. Kerro myös, kuinka kauan avoin
hakemuksesi on voimassa.
Ole ajoissa, ole aktiivinen – verkostoidu!Pitkä työttömyys heti valmistumisen jälkeen
saattaa vaikeuttaa pääsyä työelämään. Työl-
listymismahdollisuudet heikkenevät usein jo
puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Aloita
työnhaku viimeistään puoli vuotta ennen
valmistumista. Näin saat aikaa:
• tehdä itsetutkiskelua
• luoda itsestäsi ammattiprofiili
esimerkiksi LinkedIn-palveluun
• tarkistaa julkiset some-profiilit
asiallisiksi
• kartuttaa kokemusta työnhausta
• antaa työnantajille mahdollisuus
tutustua osaamiseesi hyvissä ajoin.
Puhelintiedustelut, henkilökohtainen
käynti ja aktiivinen hakeutuminen työ-
haastatteluihin ovat työnantajien mieleen,
sillä tehtävään sopivan ja motivoituneen
henkilön löytäminen on työlästä ja vei aikaa.
Mitä helpommaksi ja houkuttelevammaksi
teet itsesi palkkaamisen, sitä suuremmat
mahdollisuudet on työllistyä haluamaasi
työhön.
i Kun tulet Talentian tapahtumiin, se on tilaisuus verkostoitua sosiaalialan osaajien kanssa.
11Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Yrittäjyydestä kiinnostuneelle:• te-palvelut.fi• uusyrityskeskus.fi• yrityssuomi.fi• posintra.fi.
Tällä hetkellä suuri osa työpaikoista täy-
tetään erilaisten kontaktiverkostojen kautta.
Yritä tutustua sosiaalialan ammattilaisiin ja
luo verkosto ammatillisen kehittymisen ja
kollegiaalisen tuen vuoksi sekä myös piilo-
työpaikkojen löytämiseksi.
Pidä kontaktiverkostostasi huolta ja pidä
se ajan tasalla. Harjoittelujaksojen aikana
voi tutustua aktiivisesti työyhteisöön ja
sidosryhmiin. Verkostosi voi koostua harras-
tus- ja järjestötoiminnan kautta luoduista
kontakteista, edellisistä työnantajista, opet-
tajista, sukulaisista ja opiskelukavereista.
Yrittäjäksi sosiaalialalleTalentian tekemän kyselyn mukaan noin
kolmasosa jäsenistä on kiinnostunut
yrittäjyydestä. Sosiaalialan ammattilaisten
näkökulmasta yrittäjyys tarjoaa mahdol-
lisuuden ammatilliselle itsenäisyydelle ja
työn autonomialle.
Sosiaalialan koulutuksen saaneet ovat
perinteisesti toimineet yrittäjinä lasten päi-
vähoidossa, ikäihmisten palveluissa, vam-
maispalveluissa ja lastensuojelussa. Lisäksi
terapia- ja muilla koulutuksilla osaamistaan
täydentäneet sosiaalialan ammattilaiset
pitävät omia vastaanottoja, toimivat työnoh-
jaajina tai tarjoavat asiantuntijapalveluita.
Sosiaalialan yritys menestyy, kun sillä
on toimiva liiketoimintasuunnitelma ja
yrittäjä toiminnan osaamista. Yritystoimintaa
sosiaalipalveluissa suunnittelevan on hyvä
muistaa, että sosiaalipalveluiden järjestämi-
nen on laeilla säädetty kuntien tehtäväksi.
Tästä johtuen yrittäminen sosiaalialalla on
luvanvaraista, viranomaisten sääntelemää ja
valvomaa.
Yrittäjyyttä suunnitteleva pääsee alkuun,
kun ottaa yhteyttä oman alueen TE-keskuk-
seen, mistä saa neuvoja liiketoimintasuun-
nitelman hiomisessa ja tietoa rahoituksesta.
TE-keskukset järjestävät koulutuksia yritys-
toimintaa suunnitteleville ja tilaisuuksia
löytää yrityskumppani. Ota lisäksi selvää
yrittäjäjärjestöjen palveluista.
Internetistä löytyy tietoa yritystoiminnan
aloittamisesta
sosiaalialalla.
Usein oma yritys
aloitetaan työ-
suhteen rinnalle,
jolloin katsotaan,
saadaanko yritys
kannattamaan.
12 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Hyvä työhakemus huomataanUsein ilmoitukseen laitetaan kaikki hakijaan kohdistuvat toiveet, joista
jokainen ei välttämättä ole työpaikan saamisen edellytys. Vaikka et
ihan kaikkia vaatimuksia täyttäisikään, mutta olet tehtävään pätevä ja
työ vastaa toiveitasi, hae paikkaa.
Kun olet löytänyt ilmoituksen kiinnos-
tavasta työpaikasta, syvenny huolella
ilmoituksen sisältöön.
• Pohdi, sopiiko tehtävä nykyhetken ja
lähitulevaisuuden tavoitteisiisi.
• Arvioi organisaatiota ja työtehtävää
ennen kuin laadit hakemuksen.
• Ota huomioon, mitä ilmoituksessa
edellytetään hakijalta ja tarkastele
ominaisuuksiasi ja osaamistasi näiden
perusteella.
Hanki perustiedot tulevasta työpaikastasiLisätietojen avulla pääset laatimaan työha-
kemuksen, joka kohdentuu mahdollisimman
tarkasti avoinna olevaan työpaikkaan ja
organisaatioon. Jos organisaatiolla on
verkkosivut, käy tutustumassa niiden kautta
toimintaan ja mieti millaista lisätietoa
haluaisit organisaatiosta, työyhteisöstä ja
tehtävästä.
Kysy lisätietoja yhteyshenkilöltäMikäli työpaikkailmoituksessa on mainittu
lisätietoja antava henkilö, ota häneen
yhteyttä. Yhteydenotto ennen hakemuksen
laatimista osoittaa aitoa kiinnostusta pai-
kasta ja voi olla juuri se tekijä, jolla erotut
muista hakijoista.
Jos ilmoituksessa ei anneta yhteyshenki-
löä tai yhteydenottoja ei toivota, älä tee sitä.
Kun olet ollut organisaatioon yhteydessä,
viittaa hakemuksessasi käytyyn keskuste-
luun. Esitä hakemuksessasi konkreettisia
esimerkkejä soveltuvuudestasi saamiesi
lisätietojen perusteella.
PuhelimessaMieti etukäteen asiat, joista haluat puhe-
limessa keskustella tai kysyä. Tee asioista
muistilista. Älä kuitenkaan lue kysymyksiäsi
suoraan paperista.
Esittele itsesi ja asiasi sekä tarkista, että
vastaajalla on sopiva hetki puhua. Pidä
kalenterisi auki siltä varalta, että pääset
suoraan sopimaan tapaamisesta tai uudesta
soittoajasta.
13Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
• Muista asiallinen ja rauhallinen tyyli.
• Pyri siihen, että puhelimessa äänestäsi
kuuluu itseluottamus, kunnioitus ja
kiinnostus, ei hätäily tai arkuus.
• Kuvittele puhuvasi keskustelukumppanisi
kanssa kasvotusten, niin ääneesikin tulee
luontevampi sävy.
• Päätä puhelu kohteliaasti ja kertaa
tärkeimmät asiat.
• Älä arkaile soittaa myöhemmin ja varmis-
taa, että hakemuksesi on tullut perille.
Laadi työhakemusTyöhakemus on yleensä vapaamuotoinen
oman osaamisen markkinointikirje. Hake-
muksella kerrotaan hakijan tiedot ja taidot
ytimekkäästi ja houkuttelevasti. Työhake-
muksessa luodaan lukijalle kuva siitä, millai-
nen hakija on työntekijänä ja ihmisenä.
Hakemuksesta ei tehdä elämäkertaa.
Tarkoituksena on herättää mielenkiinto,
jotta hakija pääsisi työhaastatteluun.
• Kirjaa hakemukseen vain oleellisin
haettavan työpaikan kannalta.
• Tee hakemuksesi työpaikkailmoituksessa
toivotulla tavalla. Persoonallinen
hakemus on yleensä hyvästä.
• Esitä konkreettisia esimerkkejä tehtävään
soveltuvuudestasi ja taidoistasi,
kuten yhteistyökyvystäsi ja oma-
aloitteisuudesta.
• Kerro, miksi luulet soveltuvasi
työyhteisöön ja mitä annettavaa juuri
sinulla olisi kyseiseen työtehtävään.
Hakemukseen tulee merkitä tarkat
yhteystiedot, jotta yhteydenotto olisi mah-
dollisimman vaivatonta. Voit myös ilmoittaa
ajan, jolloin itse tulet ottamaan yhteyttä.
Yhteydenotolla saat hakemuksellesi lisää
huomiota ja voit samalla varmistaa, että
hakemus on mennyt perille.
Esitä palkkatoiveJos palkkatoive pyydetään, se on syytä lait-
taa. Apua palkkatoiveen määrittelemiseen
saat Talentian verkkosivuilta talentia.fi/
edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/
palkkasuositukset. Arvioi palkkatoiveesi
realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi. Talen-
tiaan kuuluvat voivat lisäksi kysyä apua
ammattijärjestön työsuhdeneuvonnasta
tyosuhde [email protected] palkka-
toiveen määrittelemiseksi.
14 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Liian pieni palkkatoive kertoo, että et
ehkä arvosta osaamistasi. Ylisuurella palk-
katoiveella voit taas hinnoitella itsesi ulos
tehtävästä, ellet osaa perustella toivettasi.
Palkasta neuvottelua on hyvä miettiä
etukäteen. Viimeistään haastattelussa
palkkatoivetta yleensä kysytään, jolloin voit
aloittaa keskustelun kysymällä, millaista
palkkaa on ajateltu maksaa tai ”Alkaako
palkka kolmosella…”.
Luetuta hakemuksesi ennen lähettämistäTyöhakemus on kirjallisen viestinnän
näyte. Vaikka teet siitä vapaamuotoisen ja
persoonallisen, on se laadittava ajatuksella
ja huolellisesti. Luetuta hakemuksesi aina
jollakulla ennen lähettämistä, jotta siihen ei
jää virheitä tai ajatuksellista kömpelyyttä.
Sähköinen hakuTyönantaja voi käyttää valmiiksi laadittua
sähköistä työhakemuspohjaa, jonka hakija
täyttää internetissä. Sähköisiin hakemus-
pohjiin pitää suhtautua samalla tarkkuu-
della kuin itse laadittuun hakemukseen ja
ansioluetteloon.
Hakulomakkeessa voi olla tekstikenttiä,
joissa pyydetään kuvaamaan tai tarken-
tamaan osaa hakemuksesta. Tee näistä
kuvauksista monipuolisia, sillä sähköisissä
hauissa työnantaja saattaa tehdä järjestel-
mästä hakuja laatusanoilla, työnimikkeillä,
työnantajien nimillä ja oppiaineiden nimillä.
Pohdittu kuvailu nostaa hakemuksesi esiin.
Onnistunut työhakemus
• Selkeä, lyhyt ja kohdennettu haettavaan työpaikkaan ja työnantajaan.
• Sisältää esimerkkejä ja hyvät perustelut sille, miksi haet paikkaa ja miksi olisit sopivin.
• Asiallinen ja helppolukuinen, persoonallinen, siisti ja kieliasultaan moitteeton.
• Sisältää suosittelijoiden nimet yhteystietoineen, hakijan yhteystiedot ja pyydetyt liitteet.
• On ajoissa perillä.
15Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työhakemusmalli
Saija Sosiaalityöntekijä TYÖHAKEMUS
Kotikatu 1 A 5 4.3.2016
12345 KOTOLA
salla.sosiaalityöntekijä@abc.fi
040 987 654
Kulmalan kaupungin sosiaalivirasto
Taija Työhönottaja
Työtie 6
13450 KOTOLA
Puhelinkeskustelu 18.1.2016 klo 11.30
LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN VIRKA
Olen 27-vuotias valtiotieteiden maisteri. Valmistuin 2015 sosiaalityön opinnoista Helsingin
yliopistosta. Olen jättänyt hakemukseni sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin, ja pian
olen laillistettu sosiaalityöntekijä. Opiskeluaikana tein sijaisuuksia Helsingin läntisessä
sosiaalikeskuksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Syventävän harjoittelun suoritin
osittain Englannissa Brightonin sosiaalitoimistossa ja Harvialan koulukodissa.
Luonteeltani olen positiivinen ja avoin. Minulla on hyvä huumorintaju ja erinomaiset
vuorovaikutustaidot.
Mielestäni moniammatillinen yhteistyö takaa parhaat edellytykset laadukkaalle sosiaali-
työlle. Vahvuuteni on hyvät verkostotyön taidot, joita olen opiskeluni lisäksi käyttänyt työelä-
mässä. Olen muun muassa kutsunut koolle ja vetänyt erilaisia verkostopalavereita lasten ja
nuorten, heidän perheidensä ja eri viranomaisten sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Olen
erittäin kiinnostunut lapsi- ja perhetyöstä ja siellä tehtävästä sosiaalityöstä. Ammatillinen
tavoitteeni on syventää perhetyön osaamistani käytännön työssä sekä saada kokemusta ja
kehittää työparitoimintaa perhetyöntekijän kanssa.
Palkkatoivomukseni on 3 400 euroa kuukaudessa. Olen valmis neuvottelemaan palkasta ja
kaikista työsuhteeni ehdoista työhaastattelussa.
Suosittelijakseni on lupautunut Harvialan koulukodin sosiaalityöntekijä Oili Osaaja,
p. 03 456 7890, [email protected].
Yhteydenottoanne toivoen
Saija Sosiaalityöntekijä
Liitteet:
Ansioluettelo
Tutkintotodistus
16 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Curriculum vitae -tyypitTyöhakemukseen pyydetään lähes poik-
keuksetta liittämään CV (Curriculum vitae)
tai ansioluettelo. Aloita CV:n työstäminen
miettimällä, mitä tehtävää olet hakemassa.
Miten tehtävän sisältö on kuvailtu hakuil-
moitukseen? Millaista osaamista, kokemusta
tai ominaisuutta haluat korostaa haettavaa
paikkaa ajatellen?
Näitä asioita pohdittuasi CV-tyypin valinta
on helpompaa. Erilaisia malleja ja esimerk-
kejä löytyy internetistä.
Kronologinen CV – perinteinen CVTässä mallissa CV rakentuu osaamisesi
esittelystä aikajärjestyksessä, uusimmasta
vanhimpaan. Aloita CV perustiedoillasi. Siirry
sen jälkeen esittelemään koulutuksesi ja
työhistoriasi.
Muista kertoa kielitaito, tietotekniset
taidot, lisäkoulutukset ja -kurssit sekä
mahdolliset luottamustehtävät. Mainittavan
arvoisia ovat muut persoonaasi kuvaavat
tiedot, esimerkiksi harrastukset.
Tämän CV-tyypin hyviä puolia ovat raken-
teen tuttuus ja se, että sillä on helppo tuoda
esiin aukotonta työhistoriaa.
Työsuhteita korostava CVTässä CV-tyypissä korostetaan haettavan
työn kannalta olennaisinta työhistoriaa ja
hakijaa työntekijänä. Kirjoita CV:n alkuun
perustiedot, jonka jälkeen kirjoitetaan tiivis
”hissipuhe”, jossa kerrotaan tiivistetysti haet-
tavan työn kannalta olennaisin osaaminen
samalla, kun esittelet itseäsi työntekijänä.
Kerro seuraavaksi aiemmasta työkoke-
muksestasi edeten tuoreimmasta vanhim-
paan. Kaikkea työkokemusta ei ole järkevää
listata, mikäli sitä on ehtinyt kertyä paljon.
Kerro lisäksi muut CV:hen kuuluvat asiat
kuten kielitaito ja tietotekniset taidot.
Tämä CV korostaa suuntautumistasi
työhön ja toimii haettaessa paikkaa, johon
vaadittava työkokemus löytyy sinulta.
Koulutuksia korostava CV ja Euro-CVKoulutusta korostavassa CV:ssä keskiössä
ovat oppiarvot ja muut koulutukset, mahdol-
liset julkaisut sekä hankkeet. Näiden jälkeen
esitellään työtehtäviä ja työkokemusta. Tätä
CV-mallia käyttävät enimmäkseen tutkimus-
työtä tekevät henkilöt. Euro-CV:tä varten
löytyy valmis malli osoitteesta europass.
cedefop.europa.eu/fi/documents/curricu-
lum-vitae. Tämä malli on toimiva silloin, kun
olet hakemassa ulkomaille töihin.
Osaamista korostava CVKirjoita CV:n alkuun henkilötietosi ja tiivis
esittely itsestäsi. Kerro seuraavaksi tehtä-
vään vaadittava osaamisesi ja tiedot siitä,
missä se on hankittu ja saavutukset, joissa
taitosi näkyvät. Tällöin tiedot koulutuksestasi
ja työkokemuksestasi tulevat esiin osaamista
korostaen.
17Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Osaamista korostava CV on käyttökelpoi-
nen, mikäli sinulla on aukkoja työhistoriassa.
Tällä mallilla on myös helppo vastata räätä-
löidysti työpaikkailmoituksen vaatimuksiin.
Saavutuksia korostava CVKirjoita CV:n alkuun henkilötietosi. Tämän
jälkeen kerrot tärkeimmät saavutuksesi ja
näytöt työelämästä sekä opinnoista. Voit
listata saavutusten jälkeen muun relevantin
työkokemuksen ja koulutuksen. Mikäli olet
ollut mukana työn kannalta olennaisissa
hankkeissa, tai sinulla on muuta oleellista
kokemusta tai osaamista, esimerkiksi harras-
tuksien kautta, kerro niistä.
Saavutuksia korostava CV sopii hyvin
avoimeen hakuun ja sosiaalisen median
kautta tapahtuvaan työnhakuun.
• Vanhaa CV:tä voi olla vaikea päivittää ajan tasalle, siksi on kätevämpää kirjoittaa CV alusta asti uusiksi ja uutta työpaikkaa miettien.
• Kaikki kokemus on arvokasta, mutta mieti minkä tuominen esiin on juuri hakemasi työpaikan kannalta olennaista.
• Jos CV:si venyy kovin pitkälle, mieti oletko pysynyt olennaisessa.
• Kerro riittävästi työkokemuksestasi – mitä olet käytännössä tehnyt ja mitä taitoja hallitset. Pelkkä tehtävänimike ei kerro kaikkea.
Persoonallinen lisä – kuva vai ei?Kuvan lisäys hakemukseen tai CV:hen voi
auttaa vastaanottajaa muistamaan hake-
muksesi muiden joukossa. Mikäli päätät
lisätä kuvan, valitse kuva huolellisesti haet-
tavan paikan mukaan.
Mieti, mitä kuva kertoo sinusta. Ystävien
kanssa illanvietossa napattu kuva ei kuvaa
sinua parhaalla mahdollisella tavalla tuleva-
na sosiaalialan ammattilaisena. Passikuvasta
hieman pehmeämpi tai hymyilevämpi versio
voi olla neutraali ammattilaisen valinta.
Anna toisen lukea CV:siKun CV on kirjoitettu, pyydä joku lukemaan
se. Varmista vielä, että CV ja hakemus toi-
mivat yhdessä ja erikseen, sillä ne saattavat
joutua hakuprosessin aikana erilleen.
18 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Perinteinen CV-malli
CURRICULUM VITAE
Nimi: Saimi Kaarina Sosionomi
Osoite: Kylätie 22, 00123 Himala
Puhelin: 011 1234 567, 050 222 333
Syntymäaika: 1.1.1988, Kaarina
Perhesuhteet: Yksinhuoltaja, yksi lapsi
KOULUTUS
Sosionomi (AMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2014
Syventävinä opintoina vammaistyö, vapaasti valittavina opintoina lastensuojelu ja perhetyö
Opinnäytetyö: Lastensuojelun kokemuksia vammaisten lasten ja perheiden näkökulmasta
Ylioppilas, Himalan lukio 2007
TYÖKOKEMUS
Ohjaaja, Himalan palvelukeskus 2/2015–
Toimin ohjaajana lievästi kehitysvammaisten nuorten lastensuojelu- ja jälkihuoltoyksikössä.
Tehtäviini kuuluvat kehitysvammaisten nuorten arjessa selviytymisen tukeminen, verkosto-
tapaamiset muun muassa vanhempien, sosiaalitoimen ja erityisammattikoulun välillä sekä
tulevaisuuden suunnittelu nuoren kanssa.
Perhetyöntekijä, Kotolan sosiaalitoimi 5/2014–12/2014
Vastuullani oli lastensuojelun asiakasperheet Itäisen Kotolan sosiaalitoimen alueella. Yhdessä
sosiaalityöntekijän kanssa kartoitimme perheen haasteet ja tuen tarpeet sekä lähiverkoston
mahdollisuudet osallistua perheen tukemiseen. Lisäksi tehtäviini kuului viranomaisverkosto-
jen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen perhetyön parantamiseksi.
Leiriohjaaja, Kotolan nuorisotoimi 2006–2007
HARJOITTELUT
Verkostokuntoutus JAKSO -projekti, 2010
Projektiopinnoissa osallistuin 15–31-vuotiaiden erityisnuorten elämänhallinnan tukemiseen
ja erilaisten verkostoyhteistyömenetelmien kehittämiseen. Lisäksi suoritin projektiin
6 opinto viikon harjoittelun.
Vankilan sosiaalityöntekijä, 2011
Harjoittelussa hoidimme vankien kanssa siviiliin pääsyyn liittyviä asioita eri viranomais- ja
kolmannen sektorin palveluiden järjestäjien kanssa. Harjoittelu kesti 5 opintoviikkoa.
Päiväkodin lastentarhanopettaja, 2012
Tehtäviini kuuluivat alle 6-vuotiaiden lasten ohjaaminen ja perheiden kanssa tehtävän työn
koordinointi sekä kasvatuskeskusteluiden järjestäminen perhetyöntekijän, erityisavustajien
ja perheiden kanssa. Harjoittelu kesti 5 opintoviikkoa.
19Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
OPINNOT ULKOMAILLA
Kansainvälisen harjoittelun suoritin Tansaniassa katulasten koulussa Children Development
Centerissä 2013. Toimin katulasten koulussa englannin kielen ja matematiikan opettajana
3–11-vuotiaille lapsille ja opetin lapsia leikkimään erilaisia suomalaisia perinneleikkejä.
MUUT OPINNOT
Aikuiskasvatuksen ja kasvatustieteiden perusopinnot, Helsingin yliopisto, 2012
KIELITAITO
Suomi: Äidinkieli
Englanti: Erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
Ruotsi: Tyydyttävä suullinen ja hyvä kirjallinen taito
LUOTTAMUSTOIMET
Vammaisala Talentian hallituksen jäsen 2014–
Talentian Sosiaalialan opiskelijat TaSO ry:n hallituksen jäsen 2012–2013
VAPAA-AIKA
Olen harrastanut salibandyä 10 vuotta. Pidän myös ulkoilemisesta ja retkeilystä.
i Valitse CV-tyypeistä se, joka parhaiten sopii hakemaasi tehtävään ja jolla pystyt tuomaan osaamistasi osuvimmin esille.
20 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Ansioluettelomalli
portfolio kansilehdestä alkaen juuri itsesi
näköiseksi.
Portfolion kuten myös CV:n voi laatia
sähköisenä ratkaisuna esimerkiksi Prezillä
tai verkkosivuna.
Työhakemuksen liitteetJoissakin tapauksissa työnantaja voi odottaa
jäljennöksiä todistuksistasi. Lisää ne pyy-
dettäessä liitteeksi hakemukseen. Hyvän
tavan mukaista on todistaa liitteet oikeiksi
kahdella allekirjoituksella. Usein riittää se,
että ottaa alkuperäiset todistukset mukaan
työhaastatteluun, jolloin työnantaja voi
halutessaan katsoa ne läpi.
Mikäli tarvitset virallisesti oikeaksi todis-
tettuja todistusjäljennöksiä, niitä voi pyytää
maistraatista tai nimismiehen kansliasta.
ANSIOLUETTELO
Henkilötiedot
Salla Maaria Sosiaalityöntekijä
Syntymävuosi 1988
Avoliitossa
Kotipaikka Kotola
Työkokemus
Helsinki, Itäinen sosiaalipalvelukeskus 2014–
Sosiaalityöntekijän viransijaisuus lastensuo-
jelun sosiaalityöntekijänä
Kotola, Sosiaalitoimi 2013
Toimeentulotukiasiat aikuissosiaalityössä
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2011–2012
Vammaisten nuorten tukipalveluasuntolan
ohjaajan tehtävät, tukipalveluiden järjes-
täminen ja oman elämän hallintaan liittyvä
tukeminen
USA, lastenhoitaja 2008
Koulutus
Tampereen yliopisto 2015
Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityö
Kotolan lukio 2007
ylioppilas
Kurssit
Kielikurssi 2006
Arjen englanti
Kotolan 4H-yhdistys 2005
Ohjaajakoulutus
Muu toiminta ja vapaa-aika
Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry:n
hallituksen jäsen
Tampereen yliopiston sosiaalityön aine-
järjestö SOS ry:n puheenjohtaja
4H-yhdistyksen hallituksen jäsen
PortfolioTyönhaussa voi käyttää näytekansiota eli
portfoliota, joka on tavallisia työnhakupa-
pereita laajempi kokonaisuus. Portfoliolla
työnhakija esittelee osaamistaan ja per-
soonaansa. Portfolioon voit koota erilaisia
työnäytteitä, kuten projektiraportteja,
suunnitelmia, opinnäytteitä, koulutuksesta
ja työpaikoista saatuja todistuksia, kunnia-
kirjoja, lehtijuttuja.
Siinä voit kirjallisesti tai muuten kuvata
syitä, joiden vuoksi olet opiskellut alaa ja
kertoa sitoutumistasi alalle. Portfolio on
konkreettinen näyttö osaamisestasi. Pelkät
todistukset eivät sosiaalialalla kerro kaikkea,
vaan omat ajatuksesi ja itsetuntemus ovat
tärkeitä työnhaussa. Portfolio on persoo-
nallinen dokumentti tekijästään, joten tee
21Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
TyöhaastattelussaTyöhaastattelussa lunastetaan työhakemuksessa annetut lupaukset.
Luo haastattelussa myönteinen ensivaikutelma. Siinä auttaa valoisa
asenne, rehellisyys, johdonmukaisuus sekä rento ja reipas olemus.
Valmistaudu haastatteluun. Haastat-
telutilanteessa voi olla läsnä yksi tai
useampia henkilöitä. Yleensä paikalla
on ainakin esimies, jonka alaisuudessa tulisit
työskentelemään. Lisäksi haastatteluun voi
osallistua valintakonsultti, psykologi tai
henkilöitä, joiden kanssa tulisit tekemään
töitä.
Olet varmalla pohjalla, kun olet tehnyt
seuraavat asiat:
• Olet ottanut selvää hakemastasi
työpaikasta, työstä ja työympäristöstä.
• Olet selvillä, kuka sinua haastattelee:
tuleva esimies, ulkopuolinen konsultti
vai ryhmä.
• Olet valmistautunut vastaamaan
useimmin esitettyihin kysymyksiin.
• Olet miettinyt oleelliset kysymykset, jotka
aiot itse esittää haastattelijoille ja annat
näin itsestäsi pätevän ja kiinnostuneen
kuvan.
HaastattelutyypitHaastattelu voi olla joko avoin tai jäsen-
netty. Kierroksia voi olla yksi tai useampia.
Avoimessa haastattelussa keskustelu elää
tilanteen mukaan, kun taas jäsennetyssä
haastattelussa haastattelija noudattaa val-
miiksi laadittua rakennetta ja kysyy ennalta
mietityt kysymykset.
22 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työhaastattelu on usein näiden kahden
välimuoto. Haastattelu voidaan toteuttaa
myös useamman hakijan ryhmähaastatte-
luna.
Haastattelu on esiintymistilanne. Muis-
tathan, että suuri osa vaikutelmista syntyy
sanattomasta viestinnästä, ilmeistä, eleistä,
katseesta, äänestä, pukeutumisesta ja kos-
ketuskäyttäytymisestä.
Jos sanallinen ja sanaton viestintäsi ovat
ristiriidassa keskenään, vaikutelmat muo-
dostuvat sanattoman viestinnän perusteella.
Muista asiallinen ja siisti pukeutuminen,
hyvä ryhti, selkeä ja kuuluva ääni, katsekon-
takti, jämäkkä käden puristus sekä levollinen
ilme ja olemus.
Haastattelun kulkuEtukäteen ei voi tietää, mitä haastattelussa
kysytään. Haastattelijat voivat esittää
vaikeitakin kysymyksiä, joihin sinulla ei ole
vastausta tai joihin ei edes odoteta vastaus-
ta. Tällöin voit reilusti sanoa, ettet tiedä.
Rehellisyyttä arvostetaan, eikä tietämättö-
myys laske arvostustasi.
Vastauksista ei aina haeta sisältöä, vaan
tarkkaillaan itsenäisyyttä, päättelykykyä,
päätöksentekotyyliä, tuloshakuisuutta, huo-
lellisuutta, johdonmukaisuutta, sopivuutta
ryhmätyöhön, stressin ja epävarmuuden
sietokykyä, suhtautumista kritiikkiin, kykyä
kohdata erilaisia ihmisiä, muutosvalmiutta,
joustavuutta, luovuutta, kunnianhimoa,
motivaatiota ja kehittymisennustetta.
Hakijan tausta ja perustietojen tarkistus• Henkilötiedot ja perhesuhteet.
• Opinnot ja niihin liittyvät tavoitteet,
opintojen sisällöt, kielitaito ja
tietotekniset taidot.
• Perustelut alavalinnalle, tyytyväisyys alan
valintaan.
• Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet,
vapaa-ajan käyttö.
Työhaastattelussa esitettäviin kysymyk-
siin vaikuttavat laki yksityisyyden suojasta
työelämässä ja tasa-arvolaki. Kysymykset
eivät saa koskea terveydentilaa, raskautta,
uskonnollista vakaumusta, seksuaalista
suuntautumista tai muuta arkaluonteista
asiaa.
Mikäli tällaisia kysymyksiä esitetään, on
vastaaminen oman harkinnan varassa. Aina
voi tiedustella, miten kysymys liittyy tuleviin
työtehtäviin.
Hakijan työtaustaHaastattelussa käydään läpi hakijan työko-
kemus, edellytykset haettavan työtehtävän
hoitamiseen. Jos työkokemusta puuttuu,
käydään läpi, miten tämä vaikuttaa työstä
suoriutumiseen ja motivaatioon.
Katso myös:Palkan
määräytyminen s. 29
23Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
• Halu oppia uutta.
• Asenne aiempia työpaikkoja ja
työnantajia kohtaan.
• Syy työpaikan vaihtoon.
• Ryhmätyöskentelytaidot, kyky
itsenäiseen työhön.
• Tähänastiset ammatilliset haasteet, tapa
suhtautua ja käsitellä haasteita.
• Saavutukset ja ansiot työelämässä.
Hakijan minäkuvaHaastattelussa kartoitetaan hakijan käsityk-
set omista vahvuuksista ja heikkouksista,
motivoivat tekijät, paineensietokyky ja
kärsivällisyys.
• Mitä hakija arvostaa itsessään,
ystävissään, kollegoissaan tai
esimiehessään.
• Mikä on hakijan paras saavutus elämässä.
• Mitkä ovat hakijan kokemat
epäonnistumiset ja miten hän suhtautuu
niihin.
Motivaatio haettavaan työhön• Käsitys haettavasta työtehtävästä ja
työyhteisöstä.
• Syyt työn hakemiseen ja kyseiseen
organisaatioon hakemiselle.
• Odotukset uutta työtä ja työnantajaa
kohtaan.
• Perustelut hakemukselle.
Hakijan palkka- ja urakehitystoiveetTyöhaastattelussa viimeistään pääset kes-
kustelemaan tulevan työsi palkasta ja muista
eduista. Käytä hyväksi Talentian palkkasuosi-
tuksia tavoittelemasi palkan haarukoinnissa.
Suositukset löydät verkkosivuilta talentia.fi/
edunvalvonta/palkkaedunvalvonta/palkka-
suositukset.
Kunta-alan työpaikkahakemuksiin usein
kirjattu ”Palkka Kvtes:n mukaan” tarkoittaa
vasta vähimmäispalkkaa, hinnoittelun
alarajaa, joka työehtosopimusten mukaan
on vähintään maksettava.
• Huolehdi siitä, että lopullinen palkka
määritellään tehtäväkohtaisesti ja
henkilökohtaisesti kanssasi.
• Jos palkan määrässä ei päästä
toivottuun lopputulokseen, kysy rahan
arvoisia etuja. Näitä ovat esimerkiksi
lounassetelit, kulttuuri- ja
liikuntasetelit. Kysy
mahdollisuuksista päästä
koulutuksiin, esimerkiksi
johtamiskoulutukseen.
• Työnantajalle voi myös
ehdottaa, että palkkasi
tarkistetaan 3–6
kuukauden kuluttua työn
aloittamisesta tai koeajan jälkeen. Silloin
voit perustella parempaa palkkaa työssä
suoriutumisen ja työtulosten perusteella.
• Hyödynnä eduksesi se, että sosiaalialan
osaajista on pulaa eikä palkkauksen
ylärajaa ole määritelty.
Kysy itseltäsi:• Mitkä ovat tavoitteeni
työelämässä ja keinot, joilla olen saavuttanut aiempia tavoitteita?
• Mitkä ovat urasuunnitelmani lähiaikoina ja tulevaisuudessa?
• Mikä on käsitykseni oikeudenmukaisista tulospalkkauksen tulostavoitteista?
24 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Omat kysymykset haastattelussaHaastattelussa on hyvä esittää omia
kysymyksiä.
• Jos palkkatoive ei ole tullut vielä esiin,
ota se keskusteluun.
• Miksi tehtävä on auki? Minne edeltäjä
lähti, miksi?
• Mikä tehtäväkuva on?
• Mikä olisi tehtävässä onnistumisen
kannalta tärkeintä?
• Millaisia kehittymismahdollisuuksia
tehtävässä on?
• Millainen työyhteisö on?
• Miten vastuut ja tehtävät on yksikössä
jaettu?
• Miten työntekijöitä kannustetaan?
• Miten työntekijöiden hyvinvoinnista ja
virkistyksestä huolehditaan?
• Miten rekrytointiprosessi etenee?
• Mitä vaatimuksia tullaan erityisesti
painottamaan valinnassa?
• Haastattelun lopuksi kannattaa sopia
aika, milloin voit tiedustella valintaa.
SoveltuvuustestitJoskus työnhakuprosessiin liittyy soveltu-
vuustestit, joita työnantaja käyttää vahvis-
taakseen käsityksiään hakijasta ja testatak-
seen erilaisin keinoin hakijan soveltuvuutta
tehtävään ja työyhteisöön.
Testeissä voidaan mitata esimerkiksi
ongelmanratkaisukykyä, persoonallisuutta,
työskentelytapoja, vuorovaikutustaitoja,
johtamistyyliä, motivaatiota, omakuvaa,
ihmissuhdetaitoja, loogisuutta, luovuutta,
verbaalisia taitoja, matemaattisia taitoja,
ryhmätyötaitoja, suunnittelukykyä ja pää-
töksentekokykyä.
Testien toteutustapoja on yhtä monta kuin
testejäkin. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi
haastatteluna, ryhmätehtävänä, monivalinta-
kysymyksinä, toiminnallisina tehtävinä,
roolipeleinä ja havainnointitehtävinä.
Soveltuvuustesteihin voi valmistautua
katsomalla internetistä löytyviä suuntaa-
antavia esimerkkitestejä ja kysymyssarjoja.
Varaudu testeihin nukkumalla hyvin, rentou-
tumalla ja olemalla testeissä oma itsesi.
Pyydä palautetta tekemästäsi testistä,
vaikka et saisikaan paikkaa. Voit saada
arvokasta tietoa itsestäsi jatkoa varten.
i Suhtaudu testeihin myönteisesti, sillä ne ovat oppimisen paikka.
25Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työsopimuksen laatiminenTyöntekijä sopii työsopimuksella työnantajan kanssa tarkemmin
työtehtävistä, työajasta ja palkasta sekä muista työnteon ehdoista. Jos
palvelussuhteesi on virka, saat viran hoitamiseen viranhoitomääräyksen.
Se sisältää samat työnteon keskeiset ehdot kuin työsopimuskin.
Voimassa oleva työehtosopimus ja
työlainsäädäntö määrittävät vähim-
mäisehdot, joita työsuhteessa tulee
noudattaa. Työntekijän ja työnantajan välille
solmittu työsopimus ei voi olla työehtosopi-
muksessa tai työlainsäädännössä määritel-
tyjä vähimmäisehtoja huonompi, mutta niitä
paremmista ehdoista voidaan sopia.
Jos työnantajasi on järjestäytymätön,
ei noudata työehtosopimusta eikä alalla
ole yleissitovaa työehtosopimusta, tulee
työsopimuksen sisältöön kiinnittää erityistä
huomiota.
Sopijaosapuolet ja työtehtävätTyösopimukseen tulee kirjata sopijaosapuo-
let ja työn aloitusajankohta. Sopimukseen
kirjataan tehtävänimike ja työtehtävät, joita
työntekijä suorittaa. On hyvä sopia tulevista
työtehtävistä mahdollisimman tarkasti,
jotta työntekijällä ja työnantajalla on
samanlainen käsitys suoritettavien tehtävien
sisällöstä ja laadusta. Näin taataan se, että
työntekijä pääsee koulutustaan vastaaviin
tehtäviin.
Työnteon paikkaKiinnitä huomiota siihen, miten työnteke-
misen paikasta sovitaan. Valtakunnallisilla
yrityksillä voi olla intressissä sopia työn-
tekoalue mahdollisimman laajaksi, jotta
työntekijä on tarvittaessa siirrettävissä
muualle. Sillä voi olla merkitystä, onko
työpaikkasi lähellä kotipaikkakuntaasi vai 50
kilometrin päässä.
Työaika ja työsuhteen kestoTyösopimukseen kirjataan käytössä oleva
työaikaa ja työaikamuoto (esimerkiksi
kunnissa yleistyöaika, jaksotyö, säännöllinen
työaika 37 h/vko tai toimistotyöaika).
• Tee työsopimus kirjallisena, jotta väärinymmärryksiä ei tule.
• Jos työsopimus on tehty suullisesti ja työsuhde kestää vähintään yhden kuukauden, on työnantajan annettava työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys.
Katso myös:Työelämän lait ja sopimukset s. 34
26 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Sopimuksessa tulee mainita, onko kyseessä
määräaikainen työsuhde vai toistaiseksi
voimassa oleva työsuhde (vakituinen).
• Määräaikaisessa työsuhteessa kirjataan
määräaikaisuuden peruste, joka voi olla
sijaisuus, projekti tai työntekijän oma
pyyntö. Määräaikaisuuden peruste ei voi
olla pelkästään täyttölupa tai rahoitus
määräajaksi, jos kyse on vakinaisesta
työvoiman tarpeesta.
• Virkasuhdetta käytetään valtion,
kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien
tehtävissä, joissa käytetään julkista
valtaa. Muissa tehtävissä ovat
työsuhteiset työntekijät.
• Yksityisellä sektorilla on vain työsuhteisia
työntekijöitä.
• Virkasuhteessa määräaikaisuuden
perusteena voi olla avoimen viran hoito.
Palkanmaksu ja palkan määräytyminenTyösopimuksessa tulee näkyä palkanmaksu-
kausi ja palkan määrä, josta työsuhteen
alussa lähdetään liikkeelle. Palkan tulee olla
työntekijän käytettävissä sovittuna palkan-
maksupäivänä.
Palkka perustuu työn vaativuuteen.
Sovellettavasta työehtosopimuksesta
näkyy tieto tehtäväkohtaisesta vähimmäis-
palkasta, minkä työnantaja on velvollinen
maksamaan. Enemmän voi ja kannattaa
neuvotella.
Työsopimuksessa voidaan sopia palk-
kauksen kehityksestä. Suositeltavaa olisi
kirjata työsopimukseen kohta, jossa sovitaan
palkkauksen tarkistamisesta vuosittain.
Noudatettava työehtosopimusTyösopimukseen kirjataan näkyviin se työeh-
tosopimus, jota työsuhteessasi noudatetaan.
Työnantaja valitsee noudatettavan työehto-
sopimuksen toimialansa mukaan.
Sovellettava työehtosopimus on tarpeen
kirjata etenkin silloin, kun työnantaja on
järjestäytymätön eikä yleissitovaa työehto-
sopimusta ole. Näin varmistat sen, että
kyseisen alan palkankorotukset samoin kuin
muut, usein lakisääteisiä paremmat edut,
koskevat myös sinua.
Muut asiat työsopimuksessaTyösopimukseen voidaan kirjata muita
tietoja ja lisäehtoja, jotka perustuvat
työtehtävien ja työsuhteen laatuun ja eri-
tyispiirteisiin. Usein viittaus sovellettavaan
työehtosopimukseen riittää, jolloin esimer-
kiksi vuosilomaan liittyvät ehdot tulevat
sovituksi.
Lisäehdoissa voidaan kuitenkin sopia
luontaiseduista, koeajasta, irtisanomis-
ehdoista määräaikaisessa työsuhteessa,
työsuhdeasunnosta sekä laissa säädetyin
rajoituksin salassapito- ja kilpailukiellosta
sekä koulutus- ja matkakustannusten
korvauk sesta.
Työsopimuksen allekirjoitusLue työsopimuksesi huolellisesti ja pyydä
työnantajaa selvittämään mahdolliset
epäselvyydet ja täydentämään oleelliset
puuttuvat tiedot ennen allekirjoituksia. Älä
allekirjoita työsopimusta, jos siitä puuttuu
kohtia tai jos et ymmärrä sitä kaikilta osin.
Ammattijärjestöön kuuluva voi
kääntyä luottamusmiehen
puoleen ongelmatilanteissa.
Luottamus miehellä on myös
oikeus tarkastaa ammatti-
järjestöön kuuluvien kirjalliset
työsopimukset.
27Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työsopimusmalli
Työnantaja:
Vilppulan perhekoti
Työtie 2 A 1
43820 Vilppula
Työntekijä/toimihenkilö:
Saija Sosionomi
Sosiaaliturvatunnus: 010187-1234
Tehtävänimike:
Ohjaaja
Toimi/tehtävät työsuhteen alkaessa:
Kuntoutus- ja ohjaustehtävät asukkaiden
arjessa. Ohjatun toiminnan suunnittelu ja
toteutus viikoittain. Työn kirjaus ja dokumen-
tointi asiakastietojärjestelmään. Työsuhteen
alkaessa tehdään tarkempi tehtäväkuvaus.
Työn suorittamispaikka:
Vilppulan perhekoti
Sovellettava työehtosopimus:
Yksityisen sosiaalipalvelualan
työehtosopimus
Työaikamuoto:
Yleistyöaika
Työaika:
38 h 20 min/vko
Rahapalkka:
Palkkaluokka G23
Palkanmaksukausi:
Yksi kuukausi, palkka maksetaan kuukauden
15. päivä.
Palkkauksen tarkistus:
Koeajan umpeuduttua, jonka jälkeen vuo-
sittain työsuhteen alkamispäivästä lukien
(TES:n korotusten lisäksi)
Muut ehdot:
Mahdollisuus työpaikkaruokailuun.
Puhelinetu.
Vuosiloma ja irtisanomisaika määräytyvät
lain ja sovellettavan työehto sopimuksen
mukaan.
Palkka- ja muiden ehtojen osalta nouda-
tetaan puolin ja toisin työnantajaa velvoit-
tavaa työehtosopimusta, voimassa olevia
lakeja ja asetuksia.
Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Vilppulassa 31.1.2016
Allekirjoitukset:
Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
Teija Työhönottaja Saija Sosionomi
28 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
TyöelämäänOn hyvä tuntea työelämän perusasiat, kun siirrytään uuteen
elämänvaiheeseen opintojen jälkeen.
Ammatillisesti järjestäytyneenä sinulla
on työelämäkysymyksissäsi apuna
työpaikan luottamusmies ja ammatti-
järjestö Talentian asiantuntijat.
KoeaikaTyösuhteen alkuun voidaan sopia enintään
neljän kuukauden koeaika. Virkasuhteen
alkuun työnantaja voi määrätä enintään
kuuden kuukauden koeajan. Kahdeksaa
kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa
työsuhteessa koeaika saa olla enintään
puolet työsopimuksen kestosta.
Koeaika on tarkoitettu siihen, että työn-
antaja näkee, onko työntekijästä työhön.
Työntekijä kokeilee, onko työ sellaista, jota
hän haluaa tehdä. Työntekijän ei tarvitse
ilmoittaa syytä koeaikapurkuun. Työnantaja
tarvitsee koeaikapurkuun aina asiallisen
perusteen, joka ei ole syrjivä.
RikostaustaoteJos työskentelet alaikäisten kanssa, pitää
sinun tilata rikostaustaote ja esittää se työn-
antajalle. Ote annetaan vain yli kolme kuu-
kautta kestävään työ- tai virkasuhteeseen.
Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuu-
kautta vanhempi. Ote on maksullinen ja sen
voi tilata sähköisesti Oikeusrekisterikeskuk-
sen kautta.
HuumetestitHuumetestit ovat harvinaisia, mutta mah-
dollisia, erityistä huolellisuutta, luotetta-
vuutta tai turvallisuutta vaativissa tehtävissä.
Jos työntekijä ei esitä vaadittua todistusta
tai testitulos on positiivinen, hakija ei tule
valituksi. Työsuhteen aikana työnantaja voi
pyytää todistuksen huumausainetestistä
tilanteessa, jossa on perusteltu syy epäillä
työntekijän olevan huumeiden vaikutuksen
alaisena työssä tai huumeriippuvainen.
Huumausainetestin saa suorittaa vain
terveyden huollon ammattihenkilö.
Työterveyshuolto ja työsuojeluTyönantajan on järjestettävä työterveyshuol-
tona vain ehkäisevät palvelut (työhöntulo-
tarkastus), muiden työterveyshuollon palve-
luiden laajuus on työnantajan harkittavissa.
Kattavat työterveyspalvelut ovat työn-
antajalle kilpailuvaltti, ja laajimmillaan
voidaan tarjota hammashoitoa ja fysiotera-
piaa. Työntekijälle usein tärkeintä on, että
saa käyttää terveydenhoitajan ja lääkärin
palveluja, jotka eivät kuulu ehkäiseviin
työterveyspalveluihin.
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydes-
tä työpaikalla. Työntekijöiden velvollisuus on
kertoa riskeistä, jotka uhkaavat työterveyttä
tai kuormittavat henkisesti. Työnkuormi-
tuksesta voi kertoa myös työsuojeluvaltuu-
tetuille tai työsuojeluasiamiehelle.
Työhön perehdytysVaikka työntekijä olisi tehtäväänsä kelpoi-
nen ja hänellä olisi työkokemusta muilta
työnantajilta, jokaisessa työpaikassa on
omat tapansa tehdä työtä. Työntekijällä on
29Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
lakisääteinen oikeus saada työhön riittävä
perehdytys.
Perehdyttämällä helpotetaan työntekijän
tai työtä vaihtavan sopeutumista ja työn
oppimista uudessa työpaikassa. Samalla
lisätään työn sujuvuutta ja palvelun laatua.
Myös tapaturmariskit ja työn psyykkinen
kuormitus vähenevät, kun työympäristö ja
-tehtävät tulevat jouhevasti tutuiksi ja työn-
tekijä kokee hallitsevansa työn vaatimukset.
• Perehdytys tulisi olla suunnitelmallista,
ja vanhoilla työntekijöillä tulisi olla aikaa
perehdyttää.
• Laadukkaan perehdytyksen jälkeen
työntekijä pystyy antamaan täysipainoi-
sen työpanoksen nopeammin kuin ilman
perehdytystä.
• Hyvä perehdytys innostaa ja sitouttaa
sekä parantaa työhyvinvointia.
Palkan määräytyminenPalkka on vastike tehdystä työstä. Palkka
muodostuu tehtäväkohtaisesta palkan
osasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta
sekä mahdollisesta tulososasta. Lisäksi
maksetaan työaikakorvauksia epämukavalta
työajalta, kuten ilta- ja yötyöstä, viikon-
lopuilta, arkipyhiltä, varallaololta sekä
lisä- ja ylityöajalta.
Tehtäväkohtainen palkan osaTehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan, kun
työntekijä solmii työsopimuksen työnan-
tajan kanssa. Palkan tehtäväkohtainen osa
kertoo työn vaativuudesta. Apuna vaati-
vuuden määrittelyssä käytetään tehtävän
vaativuuden arviointia (TVA).
Henkilökohtainen palkan osaTämä osa maksetaan työntekijän osaami-
sesta, kokemuksesta ja ominaisuuksista:
lisäkoulutuksista, työkokemuksesta, tehok-
kuudesta tai hyvistä työtuloksista, hyvästä
ammatinhallinnasta tai työn kehittämisestä.
TulososaLisäksi voidaan maksaa tulososaa, jonka
tarkoitus on palkita työntekijää tai koko
työyhteisöä hyvästä tuloksesta.
RekrytointilisäJos työnantaja ei saa palkattua tehtäviin
kelpoisia työntekijöitä tarjoamallaan
palkalla, voidaan käyttää rekrytointilisää.
Rekrytointilisä on yleensä määräaikainen
”houkutin”. Talentian palkkaedunvalvonnan
näkökulmasta rekrytointilisän käyttö voi
johtaa yleiseen palkkatason tarkastamiseen,
koska tarjottu palkka ei enää ole kilpailuky-
kyinen alalla.
Työsopimuksessa voidaan sopia lisäksi
muista rahanarvoisista eduista luontaiste-
tuna. Näitä voivat olla ateria-, puhelin- ja
autoedut ja liikunta-, virike-, ja kulttuuri-
setelit.
30 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Keinot vaikuttaa palkkaanSosiaalialan korkeakoulutettujen palkkaus
on edelleen työn vaativuuteen, vastuulli-
suuteen ja siihen vaadittavaan koulutukseen
nähden liian alhainen. Palkkauksen paranta-
minen on yhteinen ponnistus ja ammattijär-
jestö Talentian ydintehtävä.
Palkkataso ja palkantarkistus kannattaa
ottaa esimiehen kanssa puheeksi erityisesti
näissä tilanteissa:
• Olet vastavalmistunut ja hakemassa
ensimmäistä työpaikkaasi.
• Olet vaihtamassa työpaikkaa.
• Olet kartuttanut osaamistasi
täydennyskoulutuksella.
• Työtehtäväsi muuttuvat merkittävästi.
• Koeajan päättymisen jälkeen.
• Asiakkaasi ovat muuttuneet
vaativammiksi.
• Asiakasmäärä on merkittävästi
lisääntynyt eikä asiaa ole korjattu
esimerkiksi keventämällä työmäärää.
• Tehtävänkuvaasi uudistetaan
kuntaliitoksen tai muun
organisaatiomuutoksen yhteydessä.
• Jaossa ovat paikallisesti neuvoteltavat
palkan korotukset.
Epätyypilliset työsuhteet ja palkka• Keikkatyöstä voidaan maksaa
tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa,
joka ei saa olla pienempi kuin mitä
työehtosopimuksessa on sovittu palkasta
ja lisistä.
• Määräaikaisessa työsuhteessa oleville
tulee maksaa samaa palkkaa kuin
vakinaisessa työsuhteessa oleville.
• Osa-aikaisessa työsuhteessa oleville
tulee maksaa suhteessa samaa palkkaa
kuin vakinaisessa työsuhteessa oleville.
• Vuokratyöntekijälle palkan maksaa
vuokrayritys, jonka kanssa on tehty
työsopimus.
Sairausajan palkkaJos työntekijä ei voi sairauden tai tapatur-
man vuoksi tehdä työtä, hänellä on oikeus
sairausajan palkkaan. Sairausajan palkasta
sovitaan sovellettavassa työ- tai virkaehto-
sopimuksissa.
TyöaikaTyöaika on se aika, jonka työntekijä käyttää
työntekoon ja aika, jonka hän on velvollinen
muutoin olemaan työpaikalla tai työnanta-
jan käytettävissä.
Työaikamuodot on sovittu virka- ja
työehtosopimuksissa, ja kunkin työntekijän
kanssa sovitaan työaika työsopimuksessa tai
virkamääräyksessä.
Työmäärä tulee mitoittaa niin, että
työn pystyy tekemään sovitussa työajassa.
Normaalitilanteessa lisä- ja ylityön tarvetta
ei pitäisi syntyä.
31Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Yleisimmät säännölliset työajat
YleistyöaikaOn 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enin-
tään 9 tuntia vuorokaudessa.
Yleistyöaikaa sovelletaan kunnissa niihin
henkilöihin, joiden kanssa ei ole sovittu
lyhyemmästä työajasta.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla yleis-
työaika on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa ja
enintään 8 tuntia vuorokaudessa.
ToimistotyöaikaOn 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enin-
tään 9 tuntia vuorokaudessa. Yksityisellä
sosiaalialalla toimistotyöaika on 37,5 tuntia
viikossa ja 7 tuntia 40 min vuorokaudessa.
JaksotyöaikaKuntasektorilla jaksotyössä työaika
tasoittuu kahden tai kolmen (perustellusta
syystä enintään neljän) viikon aikana keski-
määrin 38 tuntiin ja 15 minuuttiin viikkoa
kohden. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla
jaksotyöaika on 115 tuntia kolmen viikon
aikana viikkoa ja se tasoittuu 3–6 viikon
jaksoissa.
Säännöllinen työaika 37 tuntia viikossaTämä työaika on mahdollinen tietyille
ammattiryhmille, joita ovat muun muassa
sosiaalityöntekijät, sosiaaliterapeutit ja
koulukuraattorit. Tässä työaikajärjestelmässä
ei ole rajoitettu vuorokautista säännöllistä
työaikaa, joka voi vaihdella tarpeen mu-
kaan.
LepoajatTyöntekijällä on oikeus ruokataukoon, jos
työpäivä kestää yli kuusi tuntia. Pääsään-
töisesti ruokatauko ei ole työaikaa, vaan
työntekijän omaa aikaa ja hän voi poistua
työpaikalta sekä lopettaa työnteon. Ruoka-
tauon kesto on 30–60 minuuttia.
Koska ruokataukoa ei lasketa työajaksi, ei
ruokatauolta makseta palkkaa eikä työnteki-
jän pidä tehdä ruokatauolla työtehtäviä.
Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos työn
luonne sitä vaatii. Esimerkiksi, jos työntekijä
ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi, työn-
antajan kuuluu järjestää ruokailu työaikana.
Ruokailu tapahtuu työn lomassa joutuisasti
(kesto 15–20 minuuttia).
Työntekijällä on oikeus vähintään 11
tunnin ja jaksotyössä vähintään yhdeksän
tunnin keskeytymättömään lepoon työvuo-
rojen välissä.
Työntekijällä on oikeus kerran viikossa
vähintään 35 tuntia kestävään keskeytymät-
tömään vapaa-aikaan eli viikkolepoon.
Lisä- ja ylityöLisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty
työ, joka ei ylitä lain mukaista säännöllistä
työaikaa. Lisätyötä voi muodostua arkipyhä-
viikoilla ja osa-aikaisille työntekijöille.
i Työpaikalle on laadittava työvuoro-luettelo, josta selviää työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat.
Katso myös:Ammatillinen
järjestäytyminen s. 38
32 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työsuhteessa lisätyötä voidaan teettää
vain työntekijän suostumuksella, joka tosin
voidaan sisällyttää jo työsopimukseen.
Lisätyöstä on sovittava ja siitä maksetaan
vähintään samaa palkkaa kuin säännöllises-
tä työajasta.
Ylityö on työtä, joka tehdään säännölli-
sen työajan enimmäismäärän yli, ei esimer-
kiksi liukuvan työajan puitteissa. Liukuva
työaika on joustoa työntekijälle, ei ylitöiden
tekemistä varten. Ylityöhön tarvitaan aina
esimiehen kirjallinen ylityömääräys. Työ-
suhteisella työntekijällä on oikeus kieltäytyä
ylityön tekemisestä. Ylityöstä maksetaan
erillinen korvaus.
Vuosiloma, lomapalkka ja lomarahaVuosilomaa ansaitaan työssäolon ja
lomanmääräytymiskuukausien perusteella.
Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään
säännönmukainen tai keskimääräinen
palkka.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleensä
sovittu myös lomarahasta, joka tavallisesti
on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.
Virka- ja työsuhteen irtisanominenJos työntekijä irtisanoutuu, irtisanomisaika
on alle 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa
14 kalenteripäivää (2 viikkoa) ja yli 5 vuotta
kestäneessä kuukausi. Työehtosopimus
määrittää lasketaanko irtisanoutumispäivä
irtisanomisaikaan vai ei.
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän,
irtisanomisajat perustuvat työsuhteen pituu-
teen, ja ne voivat olla pidemmät, enintään
6 kuukautta yli 12 vuotta kestäneessä palve-
lussuhteessa.
Työnantaja voi irtisanoa vakituisen
virka- tai työsuhteen vain laissa säädetyllä
perusteella, joko taloudellisella tai tuotan-
nollisella perusteella tai henkilöstä itsestään
johtuvasta asiallisesta ja painavasta syystä.
• Määräaikainen työsuhde, johon on
laissa säädetty peruste, sitoo molempia
osapuolia sopimuksen loppuun saakka.
• Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin
sopia irtisanomismahdollisuudesta
erikseen. Erityisesti pitkissä
määräaikaisissa työsuhteissa tätä
suositellaan.
• Määräaikainen virkasuhde on yleensä
irtisanottavissa kuten vakituinenkin.
Työvelvoite irtisanomisaikanaIrtisanomisajan aikana työntekijä on tavan-
omaisesti työssä, vuosilomalla tai joskus
vapautettuna työtehtävistä. Jos vuosilomas-
ta sovitaan, siitä tulisi ilmoittaa työntekijälle
viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.
Työntekijän ei tarvitse suostua lyhyempään
ilmoitusaikaan, mutta joskus lyhyt ilmoitus-
aika on myös työntekijän toiveen mukaista.
Työtehtävistä vapautettuna tarkoittaa,
että työntekijä on kotona ja palkka makse-
taan. Tällainen liittyy yleensä joko riitatilan-
teeseen tai vakavaan laiminlyöntiin.
Palvelussuhteen purkaminenPalvelussuhde – niin vakituinen kuin määrä-
aikainenkin – voidaan jommankumman
osapuolen puolesta purkaa päättymään
välittömästi vain erittäin
paina vasta syystä.
Syynä voi olla, että toinen
osapuoli on vakavasti rikkonut
sopimusta tai toiminut muuten
siinä määrin epäasiallisesti,
ettei toiselta osapuolelta voida
kohtuudella edellyttää sopi-
mussuhteen jatkamista.
Työntekijä voi olla pakotettu tai oikeutet-
tu purkamaan työsuhteen esimerkiksi silloin,
jos työnantaja ei maksa palkkaa sovitusti tai
ei ryhdy selvittämään sisäilmaongelmaa,
vaikka työntekijä oirehtii voimakkaasti.
33Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Erityinen suoja palvelussuhteessaErityinen suoja palvelussuhteessa on ras-
kaina olevilla, hoitovapaalla olevilla sekä
luottamus miehillä ja työsuojeluvaltuute-
tuilla. Joskus määräaikainen sopimus voi
estää esimer kiksi lomauttamisen.
TyötodistusTyösuhteen päättyessä työnantajan on
annettava työtodistus, kun pyydät sen.
Työtodistuksesta tulee käydä ilmi työsuhteen
kesto ja työtehtävän laatu. Pyydettäessä
todistukseen voidaan kirjata myös työsuh-
teen päättymisen syy sekä arvio työtaidoista,
ahkeruudesta ja käytöksestä.
Luottamusmies auttaa järjestäytyneitäJos työnantajan kanssa syntyy erimielisyyttä,
ammattijärjestöön järjestäytyneen ei tar-
vitse puolustaa oikeuksiaan yksin eikä olla
tarkasti selvillä työelämän lainsäädännöstä
ja sopimuksista. Järjestäytyneellä työn-
tekijällä on työpaikalla apuna tehtävään
koulutettu luottamusmies.
Talentian asiantuntijatTyösuhdeneuvonta auttaa työ-sopimuksiin, työehtosopimusten ja työlainsäädännön soveltamiseen ja tulkintaan sekä palkkaukseen liitty-vissä kysymyksissä. [email protected], p. 09 3158 5540.
Työelämän neuvontapalvelu auttaa työtehtäviä, ammattien rekisteröin-tiä, kelpoisuuksia, työn mitoitusta, koulutusta ja työhyvinvointia sekä ammattietiikkaa koskevissa kysy-myksissä. [email protected], p. 09 3158 6000 (vaihde).
Opiskelijapalveluiden asiamiehet ovat opiskelijajäsenten apuna opis-kelijoiden jäsenyyteen ja työharjoit-teluihin liittyvissä kysymyksissä. [email protected], p. 09 3158 6032 tai 09 3158 6033, instagram/talentian-opiskelijatoiminta.
Luottamusmies neuvoo jäsentä palvelus-
suhteeseen, virka- ja työehtosopimukseen
tai paikallisiin sopimuksiin liittyvissä asiois-
sa. Tarvittaessa luottamusmies neuvottelee
työnantajan kanssa ja yrittää saavuttaa
yhteisymmärryksen, jotta mahdollinen
epäkohta saataisiin korjattua. Hän myös vie
jäsenistön näkemyksiä työnantajan tietoon
monissa työelämän työryhmissä.
Kuntatyönantajilla talentialaisia, kuten
muitakin akavalaisia, edustaa Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn
luottamusmiehet ja yksityisellä sosiaali-
palvelualalla Talentian luottamusmiehet.
34 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Työelämän lait ja sopimuksetTyöelämää säätelee työlainsäädäntö, ja lainsäädäntöä tarkemmin
palvelussuhteiden ehdoista on sovittu virka- ja työehtosopimuksilla.
Keskeisimpiä työelämää sääteleviä
lake ja ovat työsopimuslaki, laki kun-
nallisesta viranhaltijasta, vuosiloma-
laki, työaikalaki, opintovapaalaki, tasa-arvo-
laki, sosiaalihuollon ammattihenkilölaki,
yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden
suojasta työelämässä, työturvallisuuslaki ja
yhteistoimintalait.
Työelämän lakien toteutumista valvoo
aluehallintoviraston työsuojelu piiri. Virka- ja
työehtosopimusten toteutumista ammatti-
liittoon järjestäytyneiden osalta valvovat eri
ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen
luottamusmiehet sekä liitot ja neuvottelu-
järjestö.
Palvelussuhteen ehtoja säätelevät myös
kansainväliset työelämää koskevat normit ja
EU:n direktiivit.
Työnantajan työnjohto-oikeus ja työntekijän velvollisuudetTyönantajalla on oikeus johtaa ja valvoa
työtä. Tätä työnantajan johto- ja valvonta-
oikeutta kutsutaan myös direktio-oikeudeksi.
Työnantajan toimivalta perustuu
työlainsäädännön, työehtosopimuksen ja
työsopimuksen ehtoihin. Työnjohto-oikeut-
taan käyttävä työnantaja antaa ohjeita, jotka
liittyvät työhön ja niiden tulee olla tasa-
puolisia, kohtuullisia sekä asianmukaisia ja
niiden pitää ottaa huomioon kunkin työn-
tekijän fyysiset ja ammatilliset edellytykset.
TyöntekovelvoiteTyösuhteessa työntekijän tehtävä on hoitaa
tehtävänsä huolellisesti ja hyvin sen mu-
kaan, mitä työnantaja antaa toimi valtansa
i Työsopimussuhteessa olevien työehtoja määrittää myös työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus.
35Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
mukaisesti ohjeita ja määräyksiä työn
suoritustavasta, laadusta, laajuudesta sekä
työsuorituksen ajasta ja paikasta.
TyöturvallisuusvelvoiteTyöpaikan ja työympäristön työturvallisuu-
desta vastaa työnantaja. Työntekijöiden
velvollisuus on noudattaa annettuja työ- ja
toimintaohjeita sekä käyttää turvavarusteita.
Lisäksi jokaisen työntekijän on omalta
osaltaan huolehdittava omasta ja muiden
työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitetta-
va esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja
epäkohdista.
Työntekijöillä on myös oikeus tehdä
työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä
koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada
niistä palautetta.
Lojaliteettivelvollisuus työsuhteessaTyösuhteessa sovelletaan lojaliteettivelvolli-
suuden periaatetta. Se tarkoittaa, että työsuh-
teen osapuolten tulisi ottaa huomioon toinen
toisensa edut. Työnantajan osalta velvoite
tarkoittaa työnantajan yleistä velvoitetta
edistää suhteita työntekijöihin.
Työntekijän lojaliteettivelvoitteen mu-
kaan työntekijän on toiminnassaan vältet-
tävä kaikkea, mikä on horjuttaa suhdetta
työnantajaan. Hänen tulee ottaa toiminnas-
saan huomioon työnantajan etu, eikä hän
saa esimerkiksi vahingoittaa työnantajan
omaisuutta tai vaarantaa epäasiallisella
käyttäytymisellä työnantajan mainetta ja
asiakassuhteita.
• Lojaliteettivelvollisuus ei tarkoita, ettei
työstä tai työpaikasta saisi puhua – myös
ongelmista ja epäkohdista, joita työstä
nousee esille.
• Epäkohdista tulee ensisijaisesti ilmoittaa
esimiehelle/työnantajalle. Jos työnantaja
ei ryhdy selvittämään asiaa tai riittäviin
toimiin kohtuullisessa ajassa, voi ottaa
yhteyttä valvoviin viranomaisiin.
• Julkiseen keskusteluunkin epäkohtia
on tarpeen tuoda silloin, kun niillä on
laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.
Sosiaalialan ammattilaisia tähän velvoit-
taa lainsäädäntö ja ammattietiikka.
Katso myös:Työsopimuksen laatiminen s. 25
36 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
• Jos työnantaja päätyy sananvapauden
rajoituksiin lojaliteettivelvollisuuteen
vedoten, tulee rajoitusten olla täsmällisiä
ja tarkkarajaisia sekä oikeassa suhteessa
hyväksyttävään päämäärään nähden.
• Muistathan myös, että sosiaalihuoltolaki
velvoittaa sosiaalihuollon henkilökuntaa
ilmoittamaan viipymättä toiminnasta
vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat
tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä
epäkohdan uhkia, jotka uhkaavat
asiakasturvallisuutta tai asiakkaan
sosiaalihuollon toteuttamista.
Työntekijän velvollisuuksiin on kirjattu
lisäksi kielto, ettei työntekijä saa vahingoit-
taa työnantajaansa kilpailemalla tai paljas-
tamalla tämän ammatti- ja liikesalaisuuksia
muille.
Virka- ja työehtosopimuksetLainsäädännön lisäksi palvelussuhteiden
ehdoista on sovittu virka- ja työehto-
sopimuksilla. Työ- ja virkaehtosopimukset
määrittelevät ne oikeudet ja
velvollisuudet, jotka sitovat
työnantajaa ja työntekijää tai
viranhaltijaa sopimuskauden
aikana.
Virka- ja työehtosopimuk-
silla sovitaan muun muassa
eri tehtävissä maksettavista
vähimmäispalkoista ja pal-
kankorotuksista. Lisäksi sopimuksissa monet
asiat on sovittu lakeja paremmin, esimerkik-
si vuosilomat ja työajat.
Virka- ja työehtosopimukset solmitaan
määräajaksi, keskimäärin kahdeksi vuodeksi
kerrallaan. Suomessa työehtosopimukset
(sosiaaliala mukaan lukien) ovat yleensä
Talentialaisten sopimukset
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES, 70 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat Talentian kunta-alalla työskentelevät jäsenet, sekä virka- että työsuhteiset.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (16 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat yksityisen sosiaalialan palveluyksiköissä (laitoksissa) työskentelevät Talentian jäsenet.
Yksityistä terveyspalvelualaa koskeva työehtosopimus (2 prosenttia jäsenistöstä)Sopimuksen piirissä ovat yksityisen sosiaalialan palveluyksiköissä (laitoksissa) työskentelevät Talentian jäsenet.
Muut talentialaisia koskevat sopimuksetAvaintesValtion virka- ja työehtosopimusKirkon virka- ja työehtosopimusSosiaalialan järjestöjen työehtosopimusYksityisen opetusalan työehtosopimus
toimialakohtaisia. Työ- tai virkaehtosopi-
muksen voimassaoloaikana työtaistelutoi-
menpiteet ovat pääsääntöisesti kiellettyjä.
Työnantajan on noudatettava vähintään
sopimuksissa määriteltyjä virka- ja työehto-
ja. Tämä koskee myös työnantajajärjestöihin
kuulumattomia niin sanottuja villejä työn-
antajia, jos alalla on voimassa yleissitovaksi
katsottava työehtosopimus.
37Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiSosiaalihuollon ammattihenki lölailla
sosiaali työntekijästä, sosionomista ja
geronomista on tullut laillistettuja sosiaali-
huollon ammatteja. Näitä ammatteja voivat
harjoittaa vain Sosiaali-ja terveysalan
lupa- ja valvontavirasto Valviran rekisteriin
merkityt sosiaalihuollon laillistetut ammatti-
henkilöt. Työnantajat ja asiakkaat voivat
julkisesta rekisteristä tarkistaa ammatti-
henkilön koulutuksen ja pätevyyden
sekä mahdolliset ammatinharjoittamisen
rajoitukset.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölailla:
• Varmistetaan, että sosiaalityöntekijällä,
sosionomilla ja geronomilla on
ammattitoiminnan edellyttämä
koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys
ja valmiudet ammattitoimintaan sekä
mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää
ammattitaitoaan.
• Edistetään sosiaalihuollon
ammattihenkilöiden yhteistyötä ja
tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen
muodostamista asiakkaiden
palvelutarpeet huomioon ottaen.
• Järjestetään sosiaalihuollon
ammattihenkilöiden ammattitoiminnan
valvonta.
i Ammattihenkilölailla turvataan sosiaalihuollon asiakkaiden oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja asiakasturvallisuuteen.
Sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee
ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja
perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin
säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan
tulee luoda edellytykset sille, että am-
mattihenkilö saa työssään tarvittavan
perehdytyksen ja että hän voi osallistua
ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelli-
seen täydennyskoulutukseen.
Rekisteröidyn ammattihenkilön tulee
toimia ammattitoiminnassaan ammattieetti-
sesti kestävällä tavalla.
• Edistämällä sosiaalista toimintakykyä,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä
lisäämällä hyvinvointia.
• Noudattamalla lakeja sosiaalihuollon
asiakkaan asemasta, oikeuksista ja
asiakastietojen käsittelystä.
38 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Ammatillinen järjestäytyminenSosiaalialalla pauhaavat muutosten tuulet ja eteen voi tulla tilanteita,
joista on yksin vaikea selviytyä eteenpäin. Sosiaalialan ammattilaisille
ja opiskelijoille ammattijärjestö Talentian tuki ja palvelut ovat
korvaamattomia.
Talentialaiset muodostavat laajan ja
dynaamisen sosiaalialan ammattilais-
ten verkoston. Ammattijärjestö Talen-
tiassa on yli 23 500 jäsentä. Talentia kuuluu
korkeasti koulutettujen keskusjärjestöön
Akavaan. Talentialla on 20 alueyhdistystä ja
12 valtakunnallisesti toimivaa ammatillista
yhdistystä, joista yksi on opiskelijayhdistys.
Ammattijärjestö Talentia:
• Valvoo jäsentensä taloudellisia ja
ammatillisia etuja sekä on asiantuntijana
mukana sosiaalialan lainsäädännön ja
koulutuksen kehittämisessä.
• Osallistuu julkiseen keskusteluun ja
vahvistaa kattavan yhteistyöverkon
kautta sosiaalialan ammattilaisten
asemaa ja vaikuttaa alan kehitykseen.
• Tukee ja edistää jäsentensä ammatillista
kehitystä ja työssä jaksamista.
• Tarjoaa kollegiaalista tukea,
verkostoitumismahdollisuuksia ja
tilaisuuksia rentoutua ja virkistäytyä.
Sosiaalialan vahva vaikuttajaTalentialle jäsenten edunvalvonta tarkoittaa
valppautta ja vaikuttamista. Vaikuttamis-
työtä tehdään valtion- ja paikallishallin-
nossa, poliitikkojen parissa, työmarkkina-
järjestöjen yhteistyössä, työnantajien ja
median parissa.
Talentia tunnustetaan sosiaalialan
asiantuntijana ja siksi Talentia on tervetullut
lakeja valmisteleviin ja toimeenpaneviin
asiantuntijatyöryhmiin.
Koska edunvalvontaa tehdään myös
maailmalla, on Talentia aktiivinen toimija
kansainvälisesti. Talentia on jäsenenä
International Federation of Social Workers
-järjestössä (IFSW), joka edustaa yli 700 000
sosiaalityön ammattilaista 80 maassa.
Euroopan unionissa Talentia vaikuttaa
julkisen sektorin työntekijäjärjestön Euro-
pean Public Service Unions kautta.
Järjestäydy jo opiskeluaikanaOpiskelijajäsenenä saat käyttöösi
kaikki Talentian jäsenpalvelut ja -edut.
Talentialla on aktiivista ja monipuolista
opiskelijatoimintaa eri puolilla Suomea, ja
opiskelijajäseniä palvelee Talentiassa kaksi
opiskelija-asiamiestä.
39Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
i Talentian opiskelijatoiminnassa tapaat loistotyyppejä ja pääset mukaan hauskaan ammattijärjestöelämään.
Mitä Talentian jäsenmaksulla saa
Opiskelijan jäsenmaksu 15 euroa/vuosi.
Työssä käyvän jäsenmaksu 1,35 prosenttia
bruttopalkasta.
En kuulu
Talentiaan / Kuulun
työttömyyskassaan
Kuulun
Talentiaan
Palkka- ja sopimusedunvalvontaa ja neuvontaa - ✓
Koulutuksellista ja ammatillista neuvontaa ja
edunvalvontaa
- ✓
Oma luottamusmies – ✓
Ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus – ✓
Talentian vapaa-ajan matkustaja- ja
tapaturmavakuutus
– ✓
Opiskelijan harjoitteluajan vakuutus – ✓
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ✓ ✓
Jäsenetuna Talentia-lehti ja lehden
erikoisnumerot, jäsenkalenteri ja Talentia-oppaat
– ✓
Toimintaa, virkistystä ja kollegiaalista tukea
Talentian alueyhdistyksissä ja ammatillisissa
yhdistyksissä ja Talentian opiskelijajärjestössä
– ✓
Jäsenmaksun verovähennysoikeus – ✓
Rahanarvoisia jäsenetuja ja ja tarjouksia – ✓
Ammatillisia ja järjestöllisiä tapahtumia ja
koulutuksia
– ✓
Apurahoja ja stipendejä – ✓
40 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Opiskelijajäsenenä
• Saat tukea ammatilliseen kasvuun,
ammatti-identiteetin vahvistumiseen ja
työelämään sekä työllistymiseen liittyviin
kysymyksiin.
• Pääset jo opiskeluaikana sosiaalialan
näköalapaikalle ja opit sinua koskevat
työelämäasiat.
• Löydät ammattijärjestöstä kollegiaalisen
tuen, välineitä yhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen.
Kun olet opiskeluaikana töissä tai olet
työharjoittelijana, Talentiasta saat palk-
kauksellista ja ammatillista edunvalvontaa
sekä työsuhde- ja sopimustietoa. Sinut on
vakuutettu työssä ollessasi ja harjoitteluiden
aikana.
Järjestäytyneenä ja työttömyyskassaan
liittyneenä kartutat työssä ollessasi ansio-
sidonnaiseen päivärahaan oikeuttavaa
työssä oloehtoa. Tämä on suuri etu, mikäli
työtä ei heti valmistumisen jälkeen löydy-
kään.
Työttömyyskassan jäsenenä työssäoloeh-
to täyttyy, jos olet edellisen 28 kuukauden
aikana ollut vähintään 26 viikkoa työssä,
jonka työaika on vähintään 18 tuntia vii-
kossa. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä.
Lisäksi sinun tulee maksaa työssäolevan
jäsenen jäsenmaksua.
Mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaanMonia itsestään selviä työelämän perus-
asioita on rakennettu ammattijärjestöjen
työn tuloksena. Järjestäytymällä ylläpide-
tään suomalaista sopimusyhteiskuntaa,
joka turvaa työntekijöiden hyvinvoinnin
muuttuvina aikoina. Jo saavutettuja etuja
pitää edelleen puolustaa.
1970-luvulla
4 viikon
vuosiloma
Lomaltapaluuraha
7 kuukauden
äitiysloma
Talviloma
1980-luvulla
Sairaus- ja äitiyspäivä-
rahauudistus
Ansiosidonnainen
työttömyysturvauudistus
Pekkas-vapaat
Nais- ja matalapalkka-
ratkaisut
1990-luvulla
Loppiainen
(työajan
lyhennys)
Vuorotteluvapaa
2000-luvulla
Terveyshuoltolain
uudistus
Isäkuukausi
Joustavat
työaikakäytännöt
Helatorstai (työajan
lyhennys)
Määräaikaisten
työsuhteiden
rajoittaminen
Ammatillinen
kuntoutusuudistus
Muutosturva
Aikuiskoulutustuen
uudistus
2010-luvulla
Vuorotteluvapaan
vakinaistaminen
Palkallinen
isyysvapaa
Eläkeuudistus
41Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Vahva ammatissaSosiaalialan korkeakoulutetuilla on tietoa ja osaamista siitä, kuinka
yhteiskuntapoliittisilla keinoilla, sosiaalityön ja sosiaalialan työn avulla
voidaan vaikuttaa rakenteisiin, yhteisöihin ja ihmisten elämään, jotta
perusoikeudet ja osallisuus yhteiskunnassa toteutuvat.
Sosiaalialan korkeakoulutetuille on
yhteistä tarkastella asioita ja ilmiöitä
sosiaalisesta näkökulmasta. Työ poh-
jautuu yhteiskuntatieteiseen ja sosiaalialan
työn ammattieettisiin arvoihin.
Sosiaalialan ammattilaiset tekevät
vaativaa ja vastuullista asiakas- ja asian-
tuntijatyötä, jota säätelevät monet lait ja
asetukset, ohjeet ja suositukset. Työn yhteis-
kunnallinen asema velvoitteineen ja kunkin
organisaation työn tavoitteet määrittelevät
työn erityiset vaativuustekijät. Laaja-alaista
osaamista vaativan työn vaikutukset kosket-
tavat syvällisesti yksittäisen ihmisen elämää
ja elämisen ehtoja.
Ammattiylpeys syntyy, kun näkee mitä
omalla toiminnalla ja yhdessä kollegojen
kanssa sekä moniammatillisissa verkostoissa
tehdyllä työllä on saatu aikaan ja miten
asiat asiakkaan elämässä ja yhteiskunnassa
kehittyvät: ihmiset pärjäävät elämässään
paremmin kuin ennen ja kaikkinainen
hyvinvointi on lisääntynyt. Ammattiylpeyttä
on sekin, että kerrotaan sosiaalityön ja
sosiaalialan työn sisällöistä, käytännöistä
ja vaikuttavuudesta muille. Otetaan kantaa
yhteiskunnan ilmiöihin ja osallistutaan
yhteiskunnalliseen keskusteluun etenkin
silloin, kun ihmisten perusoikeudet ovat
vaarantumassa, päätöksenteko on syrjivää
tai uhkaa syventää eriarvoisuutta.
Ammattieettisesti kestävää työtäAmmattietiikka sosiaalialan työssä toteutuu
arjen valinnoissa. Työtä säätelee lainsää-
däntö, mutta laillisuus ei tarkoita samaa
kuin eettisyys, eikä lainmukaisuus takaa
oikeudenmukaisuutta. Laki antaa harvoin
suoraa vastausta ihmissuhdetyön kiperiin
pulmiin. Siksi sosiaalialan ammattilainen
tarvitsee etiikkaa, joka ohjaa valintoja kai-
kessa sosiaalialan työssä.
i Aloita työurasi sitoutumalla sosiaalialan ammattilaisen eettisiin periaatteisiin.
42 Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
Ammattieettinen lautakuntaAmmattijärjestö Talentian ammattieettinen
lautakunta on koottu kokeneista sosiaali-
alan ammattilaisista ja kouluttajista.
Lautakunta on Talentiaan järjestäytyneiden
tukena tilanteissa, jotka vaativat ammatti-
eettistä pohdintaa. Lautakunta varmistaa
osaltaan, että sosiaalialan ammatillinen työ
on eettisesti kestävää.
• Ottaa kantaa sosiaalityön sekä
sosiaalisen ohjaus- ja kasvatustyön
ammattien harjoittamiseen liittyviin
eettisiin kysymyksiin ja tiedottaa
kannanotoistaan.
• Huolehtii, että järjestön eettinen
ohjeisto täyttää yleisen eettisyyden
tason ja kohdistuu ammatissa tavattaviin
ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin.
• Antaa lausuntoja yksittäisen
ammattihenkilön toiminnan
eettisyydestä, sekä siitä milloin
eettisiä periaatteita on rikottu ja ryhtyy
tarvittaviin toimenpiteisiin.
• Tekee havaintojensa perusteella
järjestön ammattialojen eettisiä
kysymyksiä koskevia toimenpide-
ehdotuksia Talentian hallitukselle ja
liittovaltuustolle.
• Palkitsee vuosittain stipendillä
merkittävän eettistä pohdintaa sisältävän
pro gradu -työn tai amk-tutkielman.
Ammattieettiset ohjeet ja valaAmmattieettinen lautakunta on laatinut
kansainvälisen sosiaalityön järjestön IFSW:n,
alan oppilaitosten ja järjestöjen kannan-
ottojen pohjalta sosiaalialalle ammatti-
eettiset ohjeet. Ohjeet löytyvät Talentian
e-julkaisuista osoitteessa talentia.fi.
Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
valmistuneet sosiaalialan ammattilaiset
voivat järjestää valatilaisuuden valmistujais-
ten yhteyteen. Valanannossa sitoudutaan
noudattamaan eettisiä periaatteita sosiaali-
alan työssä. Valananto on mahdollista myös
työssä oleville alan ammattilaisille.
Sosiaalialan ammattilainen vaikuttajanaHiljaisuuden kulttuurin murtaminen ja
yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluvat
sosiaalialan ammattilaisen perustehtäviin.
Sosiaalialan ammattilaisen eettisten
ohjeiden mukaan työntekijän tulee edistää
sosiaalista oikeudenmukaisuutta asiakkai-
densa elämässä ja koko yhteiskunnassa. Hän
huolehtii erityisesti heikoimmassa asemassa
olevien oikeuksien toteutumisesta ja toimii
asiakkaan puolestapuhujana.
Ammattilaisen velvollisuus on tuoda
työnantajansa, päätöksen tekijöiden ja
suuren yleisön tietoon tilanteet, joissa
ihmiset elävät köyhyydessä, resurssit ovat
riittämättömät, politiikka tai toiminta tavat
Katso myös:Lojaliteetti-
velvoite työ-suhteessa s. 35
43Työelämään – opas työuraa sosiaalialalla aloittavalle
ovat syrjiviä tai haitallisia ihmisten hyvin-
voinnille.
Epäkohtien esilletuonti on myös kirjattu
lakeihin kuten sosiaalihuoltolakiin, jonka
mukaan sosiaalihuollossa työskentelevän on
viipymättä ilmoitettava toiminnasta vas-
taavalle taholle epäkohdista,
jotka uhkaavat sosiaalihuollon
asiakasta saamasta palve luja
tai uhkaavat asiakasturvalli-
suutta.
Sosiaalialan ammateissa
kertynyttä tietoa ja kokemusta
tulee viedä rohkeasti poliit-
tisille päättäjille, virkamiehille ja yhteis-
työtahoille. Mikäli valmiita vaikuttamisen
mahdollisuuksia ei ole tarjolla, ammatti-
laiset voivat viedä oma-aloitteisesti tietoa
työstään, sen vaikutuksista, epäkohdista
ja haasteista päätöksentekoon esimerkiksi
aloitteiden, lausuntojen, kannanottojen ja
vetoomusten avulla sekä hyödyntämällä vai-
kuttamisen kanavia sosiaalisessa mediassa.
Jatko- ja erikoistumiskoulutusväylät Ylempi AMK-tutkinto antaa sosionomeille,
geronomeille ja kuntoutuksenohjaajille
mahdollisuuden syventää osaamistaan
ja kehittää omaa työtään. Lisäksi se luo
valmiudet erilaisiin sosiaalialan esimies- ja
asiantuntijatehtäviin. Monet ylemmän
AMK-tutkinnon suorittaneet ovat siirtyneet
vaativiin sosiaalialan asiakas-, järjestö- tai
johtotehtäviin.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutukset ovat
korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia,
jo työelämässä toimineille suunnattuja
ammatillista kehittymistä ja erikoistumista
edistäviä pitkiä koulutuksia.
Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan
sosiaalityöntekijä voi aiempaan työkoke-
mukseensa perustuen toimia vaativissa
asiantuntijatehtävissä valitulla sosiaalityön
erikoisalalla.
Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin
on ylemmän korkeakoulututkinnon suo-
rittaneilla valtio- ja yhteiskuntatieteiden
maistereilla sekä ylemmän ammattikorkea-
koulututkinnon suorittaneilla.
OpintovapaaTyösuhteessa olevat työntekijät voivat
aloittaa tai jatkaa opiskeluita tai muuta
kouluttautumista työelämässä ollessaan
hakeutumalla opintovapaalle.
Oikeus opintovapaaseen syntyy
työn tekijöille, jotka ovat olleet saman
työnantajan palveluksessa vähintään kolme
kuukautta. Silloin vapaan pituus voi olla
enintään viisi päivää.
Yli vuoden ajan samalla työnantajilla
olleet työntekijät voivat saada ja käyttää
opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden
aikana. Opintovapaan voi käyttää kerralla tai
jakaa useampaan jaksoon.
i Opintoja voi rahoittaa aikuiskoulutustuella, jonka myöntää Koulutusrahasto.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry –
Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf
Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
www.talentia.fi
p. 09 3158 6000 (vaihde)
p. 09 3158 6032 tai 09 3158 6033 (opiskelija-asiamiehet)
Liity jäseneksi: www.talentia.fi > eAsiointi
Liity seuraamme: Talentiary talentianopiskelijatoiminta