työn ja päivätoiminnan valiokunta · 7. työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen:...

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta | 1

Kokous 28.4.2014

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta


Asialista

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen asialistan hyväksyminen

3. Läsnäolijat

4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen

5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”

6. Rinnekotisäätiön sosiaalisen yrityksen Lakiston Palvelut Oy:n esittely

Toimitusjohtaja Sirpa Granö, Lakiston Palvelut Oy

7. Työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen: tilannekatsaus ja yhteistä ideointia

8. KVANK-työskentelyn tulevaisuus. Valiokunnan jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä koko neuvottelukunnan ja eri valiokuntien toiminnasta ja kehittämisestä

9. Seuraavat kokoukset

10. Muut mahdolliset asiat

11. Kokouksen päättäminen


• Kouvolan kaupungin toimintojen esittely Työtoiminnan johtaja Pertti Rinkinen, Kouvolan kaupunki

• Carean toimintojen esittely Erityispalvelujen suunnittelija Timo Pesu, Carea kuntayhtymä

5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja ”maailmalta”

KOUVOLAN KAUPUNGIN TYÖTOIMINTA 2014

Pertti Rinkinen

On osa työllistymisen edistämisen osastoa, johon kuuluu myös TYP ja palkkatuettu työ

Toiminnot: avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta, toimintakeskukset; Vapriikki, Kuntola ja Jokivalkea

Henkilökunta: 19

TYÖTOIMINNAN YKSIKKÖ

Työtoiminnan järjestämisen lähtökohtana on kansalaisten täysivaltainen osallistuminen yhteiskuntaan, mikä merkitsee myös osallisuutta työelämään. Julkisen vallan on edistettävä työllistymistää ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Työtoiminnan lähtökohdat

Työtoiminnan ohjaajia 6

Päivittäinen asiakasmäärä n.200

Toimintapäiviä vuonna 2013 oli 32 900

Toimintapaikkoina kaupungin toimipisteet ja lukuisat järjestöt sekä Parik-Säätiö

Kuntouttava työtoiminta

Kaksi työvalmentajaa

Asiakkaina sekä kehitysvammaisia että mielenterveyskuntoutujia

Päivittäinen asiakasmäärä n.90

Toimintapäiviä vuonna 2013 n. 13 500

Avotyötoiminta

Henkilökuntaa 11

Päivittäinen asiakasmäärä n. 100

Toimintapäiviä vuonna 2014 n. 15 00

Toimintakeskukset

Sosiaalisen työllistyminen elää suuren murroksen keskellä.

Tavoitteena on, että työtoiminnan sijaan ensisijainen vaihtoehto jo eläkkeellä olevallekin henkilölle on pääsy työsuhteiseen työhön. Nämä työsuhteet voivat olla koko- tai osa-aikaisia esimerkiksi palkkatuettuja tai tuetun työllistymisen menetelmällä toteutettuja.

Muutos aiempaan työtoiminnan malliin on suuri ja vaatii toteutuakseen organisaatioltamme uudenlaista suuntautumista ja ammatillista osaamista.

Työtoiminta on hoidettu työvalmentajien toimesta ja tulevaisuudessa tarvitsemme sekä työnetsijän että työhönvalmentajan.

Vuoden 2014 haasteet

Työ- ja päivätoiminnan erottaminen toisistaan

Työetsijän palkkaaminen

KIT-projektin hyödyntäminen muutosprosessissa

Kouvolan kaupungin sisäiseen tiedottamiseen panostaminen

Yhteistyön tehostaminen alueen muiden toimijoiden kanssa

Konkreettiset toimenpiteet vuonna 2014

Työ- ja päivätoiminta

Asiakkaat

Henkilöstöä: 31 ohjaajaa

• asiakkaita yhteensä n. 150


• Kuusi eri palvelutuotetta (hintaryhmää) sekä työhönvalmennukseen liittyvät palvelut (tuntihinta ja päivähinta)

• 250€, 122, 80, 68, 40, 25


• Kolmessa toimipaikassa on työ- ja päivätoimintaa:

• Helmi Cafe: avotyö, työtoiminta ja työhönvalmennus (Mehiläinen yhteistyö uutena)

• Rekolan koulun tilat Kuusankoskella (alkoi elokuussa 2013)

• Ankkalampi

Mistä asiakkaat tulevat

• Carean asumispalvelut: 96 avo, laitos 23,

• Yksityinen 18

• Vanhempien luota 24,

• Asuu itsenäisesti 2, muu 3

• Yksilölliset suunnitelmat tehty ja toiminnan tavoitteet määritelty


• Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

– Kuntayhtymän johtaja jää eläkkeelle ja uutta etsitään; vaihdos tapahtuu syyskesällä.

– Vielä ei tietoa miten sote-ratkaisu vaikuttaa toimintaamme, kun keskuspaikkana olisi Oulu.

• Muita kuulumisia?

– Tuntuma, että vaikeammin vammaisten toiminta jäämässä muiden toimintojen ja painotusten jalkoihin pelko, että he unohtuvat kokonaan


• KVANK ja Vammaisfoorumi: hankintalainsäädäntövaikuttamista

• KVANK: eduskuntavaali-/hallitusohjelmatavoitteiden työstämistä työryhmän toimesta – Työryhmä:

• Tuula Poikonen, Helsingin kaupunki • Ritva Ulander, Autismisäätiö • Ilkka Jokinen, Vaalijalan kuntayhtymä • Kirsi Konola/Sanna Kekki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö • Marika Metsähonkala, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri • Kari Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto • Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto • Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto

– Vaikuttamisen alustavat kärjet: • Valtakunnallinen vammaistutkimuksen ohjelma • Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen turvaaminen

sosiaalihuollon palveluna • Poikkihallinnollinen, valtakunnallinen työ- ja päivätoimintojen

uudistamisen ohjelma TEOS-lain toimeenpanoa tukemaan • Kotipalveluresurssit ja muut kotiin saatavat palvelut

vammaislapsiperheille • Laitosasumisen lakkauttamisen rahoituksen turvaaminen

– Vaikuttamisen toimintasuunnitelma: ???


• Kehitysvammaliitto – Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) -projekti

• Työvalmentajarinki kokoontunut kevään aikana neljä kertaa: – tietoa näyttöön perustuvasta työhönvalmennuksesta annettu – innostus palkkatyöllistämiseen herännyt – työvalmentajat lähteneet työstämään asiaa case -asiakkaidensa kanssa

• Ensimmäinen vertaisryhmä käynnissä Kotka-Hamina –alueella: – yksilökeskeisen suunnittelun välineitä kokeiltu ja keskusteltu työasioista – mielenkiintoisia havaintoja työskentelystä koottu matkan varrella

• Tutkimus hyvällä mallilla – alustavia havaintoja saadaan kuulla 5.5 järjestettävässä

keskustelutilaisuudessa Kouvolassa

– Eduskuntavaali-/hallitusohjelmatavoitteiden työstämistä, yhtenä kärkenä työllisyys: • Tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun saatavuuden

turvaaminen: lainsäädäntöperusta + resursointi • Kannustinloukun purkaminen eläke- ja ansiotulon

yhteensovittamiseksi • Sosiaalihuollon palveluna toteutettavan työnteon sääntely siten,

että pysyvät sijoitukset ei-työsuhteiseen, palkattomaan työhön tavallisilla työpaikoilla eivät enää mahdollisia

• Valtakunnallinen ohjelma (vrt. kehitysvammaisten asumisohjelma KEHAS) tukemaan, seuraamaan ja arvioimaan nk. TEOS-lainsäädännön toimeenpanoa: mm. tiedotus, neuvonta, pilottikokeilut, seurantatutkimus


Toimitusjohtaja Sirpa Granö, Lakiston Palvelut Oy

6. Rinnekotisäätiön sosiaalisen yrityksen Lakiston Palvelut Oy:n esittely

Rinnekoti-Säätiön omistama sosiaalinen yritys

Sirpa Granö, Kvank 28.4.2014

Rinnekoti-Säätiön työ-

ja päivätoimintojen kokonaisuus

• Osakeyhtiö Perustettu 21.1.2013, aloitti toimintansa 1.3.2013

• Kokonaan Rinnekoti-Säätiön omistama: toimialoina sosiaalinen henkilöstövuokraus ja kahvila-leipomo Rinnepulla

• Sosiaalisen yrityksen status syyskuussa 2013: Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee olla osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä.

• Lakiston Palvelut Oy toimii Rinnekodin yhteisten arvojen pohjalta. Rinnekodin arvot ovat lähimmäisyys, asiantuntijuus ja hyvä elämä.

• Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on kehitysvammaisten ja muiden osatyökykyisten sekä pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistymisen edistäminen. Tavoitteena on työkokeilu-, työharjoittelu ja osa- tai kokoaikaisen palkkatyön löytyminen niille, jotka ovat siihen motivoituneita ja kykeneviä.

• Yhtiö ei jaa osakkailleen voittoa. Mahdollinen kertynyt voitto tullaan käyttämään osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllisyyden edistämiseen.

Henkilöstö

• Toimitusjohtajana Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö

• Lakiston Palvelujen palvelupäällikkö Pirjo Kekkonen vastaa arjen töiden sujuvuudesta sekä leipomon että henkilöstövuokrauksen osalta

• Lisäksi yrityksessä työskentelee

– työhönvalmentaja, jonka palkkaukseen saatu ely-tukea (tuki loppuu 30.6.2014)

– leipuri

– palkkatuella leipomoapulainen ja kahvilatyöntekijä

• Työssäoppijoita ja te-toimiston työkokeilijoita ollut myös

• Vuoden 2013 aikana henkilöstövuokraus työllisti edelleen yhteensä kuusi henkilöä Rinnekoti-Säätiön sisäisiin palveluihin: Tilahuolto, pesula, kiinteistöpalvelut

Henkilöstövuokraus

• Osatyökykyinen henkilö tekee työehtosopimuksen mukaisen työsopimuksen sosiaalisen yrityksen kanssa. Sosiaalinen yritys vastaa kaikista työnantajakuluista ja järjestää työterveyshuollon.

• Työehtosopimukset voivat vaihdella työalan mukaan, toistaiseksi ollut käytössä kaupan alan tes

• Sosiaalinen yritys vuokraa työntekijän tilaajatyönantajalle erillisen sopimuksen mukaisesti ja saa siitä tuntikorvauksen: hinta alkaen 20€/h työntekijän koulutuksesta ja työtehtävän vastuullisuudesta riippuen

• Vuoden 2014 tavoitteena on henkilöstövuokrauspalvelun laajentaminen säätiön ulkopuolisiin yrityksiin

LAKISTON PALVELUIDEN SOSIAALISEN HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN PROSESSI

Lakiston Palvelut Oy työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä sosiaalisen

henkilöstövuokrauksen avulla. LaPa toimii vuokratyöntekijän työnantajana ja hoitaa

rekrytointiprosessin sekä kaikki työantajavelvoitteet. Henkilöstövuokrauspalvelua ostava

asiakasyritys huolehtii työnjohtovelvoitteestaan työpaikalla ja maksaa työntekijän tekemistä

työtunneista sovitun korvauksen LaPalle. Pääsääntöisesti henkilöstövuokrausprosessi lähtee

liikkeelle asiakasyrityksen työvoiman tarpeesta. Joissakin tapauksissa lähdetään myös etsimään

tietyn tyyppistä työtä työnhakijaksi ilmoittautuneelle työntekijälle.

Henkilöstövuokraustilaus

Yritysasiakas voi työvoiman tarpeessaan ottaa yhteyttä LaPa:n joko nettisivujen kautta tai

suoraan palvelupäällikköön tai työhönvalmentajaan puhelimitse/sähköpostitse. Yhteistyötä

yrityksiin päin rakennetaan myös olemalla aktiivisesti yhteydessä potentiaalisiksi katsottuihin

yrityksiin. Yhteistyö alkaa sitovan henkilöstövuokraustilauksen tekemisestä. Tilaus tehdään

erillisellä lomakkeella ja siinä määritellään mm. työtehtävät, työaika ja työtilauksen kesto.

Tilauksen pohjalta kartoitetaan vielä yhteistyössä yrityksen kanssa täsmälliset työtehtävät, joihin

työntekijää haetaan. Työtehtävien kartoitus voidaan tehdä työanalyysiä apuna käyttäen.

Kartoituksen myötä pystytään määrittelemään millaista koulutusta, osaamista ja kokemusta

työtehtävät vaativat. Työtehtävien vaativuus vaikuttaa asiakasyrityksen maksamaan tuntihintaan

sekä vuokratyöntekijän tuntipalkkaan. Palkkauksessa käytetään kaupanalan työehtosopimusta.

Työntekijän rekrytointi

Tilauksen saatuaan LaPa ryhtyy etsimään työtehtäviin sopivaa henkilöä. Avoimesta

työpaikasta ilmoitetaan omilla nettisivuilla, te-toimiston järjestelmässä ja

mahdollisimman laajalti myös erinäisissä yhteistyöverkostoissa. Työhönvalmentaja

vastaa pääsääntöisesti työntekijöiden etsinnästä. Työnhakijat voivat lähettää

työhakemuksensa nettisivujen kautta tai sähköpostitse. Myös avoimia

työhakemuksia otetaan vastaan ja hakijoiden tiedot rekisteröidään henkilörekisteriin.

Sopivan työtehtävän tultua hakuun, heihin voidaan ottaa yhteyttä tämän perusteella.

Työnhakijat haastatellaan, jolloin selvitetään työnhakijan koulutus, työkokemus,

motivaatio ko. työtehtäviin ja muut mahdollisesti työllistymiseen vaikuttavat asiat

sekä palkkatukioikeus. Työnhakuprosessissa voi työnhakijan tukena olla myös

hänen oma työhönvalmentajansa esim. kunnasta.

Haastattelujen perusteella työnhakijoista valitaan sopivimmat esiteltäväksi

asiakasyritykselle. Yritystapaamisessa asiakasyritys pääsee tutustumaan

työnhakijaan henkilökohtaisesti ja työnhakija voi tutustua alustavasti

työntekemispaikkaansa ja kysellä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä työtehtävistä.

Tapaamisen perusteella asiakasyritys tekee lopullisen työntekijävalinnan. LaPan

työhönvalmentaja järjestää tapaamiset yritykseen ja on mukana tapaamisissa.

Kun työntekijävalinta on tapahtunut, tehdään palkkatukihakemus te-toimistoon. Palkkatuen hakee

LaPan palvelupäällikkö. Tätä varten hän tarvitsee työntekijän henkilötiedot ja te-toimistossa

työntekijän palkkatukiasioista vastaavan virkailijan yhteystiedot, jos työntekijällä on virkailija

tiedossa.

Ennen työhakemuksen lähettämistä Lakiston Palveluihin, olisi työhakijan hyvä ilmoittautua te-

toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Yhteistyötahon työhönvalmentajan vastuulla on huolehtia,

että palkkaamisen edellyttämät toimenpiteet on te-toimistossa tehty. Työaikojen ja tuntipalkan

täsmennyttyä yhteistyötahon työhönvalmentaja tekee tarvittaessa laskelmat työntekijän

sosiaalietuuksien ja palkan yhteensovittamisesta. Hän on myös tarvittaessa apuna, jos työntekijän

tarvitsee hankkia uusi verokortti.

Työsopimuksen allekirjoittaminen

Työsopimus voidaan allekirjoittaa, kun te-toimistosta on tullut päätös palkkatuesta. Ilmoituksen

palkkatuesta saa LaPan palvelupäällikkö/työhönvalmentaja. Työsopimuksen laatii

työhönvalmentaja ja sen allekirjoittaa palvelupäällikkö. Työhönvalmentaja järjestää

allekirjoitustilaisuuden ja kutsuu koolle kaikki asianosaiset. Tarvittaessa paikalla tulee olla myös

työntekijän edunvalvojan. Tapaamisessa käydään läpi työn tekemisen ehdot ja tarvittavat

käytännön asiat kuten esim. työvuorolistakäytänteet. Tässä yhteydessä työntekijä täyttää lisäksi

henkilötietolomakkeen, johon tulevat mm. palkan maksuun liittyvät tiedot. Näin ollen työntekijän

tulee varata tapaamiseen mukaan tilinumero sekä verokortti.

Työn aloittaminen ja työskentely asiakasyrityksessä

Kun työntekijä aloittaa työt asiakasyrityksessä, hänelle nimetään siellä työpaikkaohjaaja.

Työpaikkaohjaajan vastuulla on perehdyttää työntekijä työtehtäviinsä. Jos työntekijä tarvitsee

tukea työtehtävien opetteluun ja esim. kirjallisia työohjeita, yhteistyötahon työhönvalmentajan

vastuulla on huolehtia näistä asioista. Kun työntekijä oppii työtehtävät ja selviytyy työstään

itsenäisemmin, vähennetään työhönvalmennuksen tukea asteittain. Pidemmissä työsuhteissa ja

jatkosopimuksissa työhönvalmennuksen päävastuu siirtyy LaPan työhönvalmentajalle, koska

työntekijän odotetaan selviytyvän työpaikalla jo itsenäisemmin.

Asiakasyritys kantaa kokonaisvastuun työnjohdosta työpaikalla. Yritys laatii

työvuorosuunnitelman, yhdessä sovittujen ehtojen puitteissa. Työntekijän vastuulla on

noudattaa suunnitelmaa ja täyttää työvuorolistaan toteutuneet työtunnit. Ennakoitavissa olevista

poissaoloista sovitaan aina hyvissä ajoin LaPan palvelupäällikön ja asiakasyrityksen kanssa.

Sairaspoissaoloista tulee viipymättä ilmoittaa työntekemispaikkaan ja LaPan

palvelupäällikölle/työhönvalmentajalle. Sairaspoissaoloista tulee hankkia poissaolotodistus,

muuten ne tulkitaan luvattomiksi poissaoloiksi, joista ei makseta palkkaa. Työvuorolistaa

täytetään aina kalenterikuukausi kerrallaan ja kuukauden päätyttyä työntekijä ja

työntekemispaikan esimies/vastaava hyväksyvät allekirjoituksillaan työvuorolistaan täytetyt

tunnit. Allekirjoituksilla varustettu työvuorolista toimitetaan LaPan palvelupäällikölle seuraavan

kuukauden 5. päivään mennessä. Työvuorolista toimii työntekijän palkanmaksun ja

asiakasyrityksen laskutuksen perusteena.

LaPan työhönvalmentaja on koko työllistymisen ajan työntekijän ja työantajan tukena, jos

siihen ilmenee tarvetta. Hän tapaa säännöllisesti molempia osapuolia ja tiedustelee näiden

kuulumisia. Työhönvalmentajan on tärkeä olla tietoinen kaikesta, mitä työpaikalla tapahtuu ja

yhteistyötahon työhönvalmentajan tulee omalta osaltaan pitää hänet ajan tasalla työpaikan

kuulumisista.

Henkilöstövuokrausopimuksen allekirjoittaminen

Henkilöstövuokrauksesta tehdään aina kirjallinen sopimus asiakasyrityksen ja LaPan kesken.

Sopimuksessa on määritelty kaikki henkilöstövuokraukseen liittyvät vastuu ja velvollisuudet.

Sopimuksen allekirjoittaa Lapan toimitusjohtaja.

Henkilöstövuokraus tilausjakson loppuessa

Henkilöstövuokraustilauksen ja sen myötä työntekijän työsopimuksen lähestyessä loppuaan

ryhdytään selvittelemään työntekijän jatkopolkua. Tämä tehdään yhteistyössä työntekijän,

yhteistyötahon työhönvalmentajan ja LaPan palvelupäällikön/työhönvalmentajan kanssa. Jos

työntekijä viihtyy työssään ja haluaa jatkaa yhteistyötä LaPan kanssa, ensisijainen tavoite on,

että asiakasyrityksen kanssa voidaan tehdä jatkosopimus. Asiakasyritys voi jatkaa työntekijän

vuokraamista tai palkata hänet suoraan yritykseen. Jos jatkosopimusta ei synny, ryhdytään

työntekijälle hakemaan muuta hänen toiveidensa mukaista työpaikkaa.

• palvelee arkisin klo 9.00–15.30 osoitteessa Rinnekodintie 9. Tilaukset myös www.rinnepulla.fi

• joka päivä tuoreet leivät ja leivonnaiset omassa puu-uunissa paistettuina, käsin tehtynä ja ilman lisäaineita

• henkilökuntana leipomossa yksi leipuri ja yksi tuetusti työllistetty apulainen. Kahviossa yksi palkkatukityöntekijä.

• työtoiminta kuljettaa leipomotuotteet leipomosta kahvillaan

http://www.rinnepulla.fi/

Rinnekotilaisia käsitöitä

Kahvila Rinnepullassa on myytävänä Rinnekodin asiakkaiden tekemiä erilaisia käsitöitä. Myynnissä on myös Rinnekoti-Säätiön tuotteita esim. adresseja, kirjoja ja cd-levyjä.

Puutarha

Rinnekoti-Säätiön Puutarhalta löytyvät erilaiset kukat ja ruukut vuodenaikoja mukaillen.


Lounastauko 12.00-13.00


• Työryhmä saanut sparrausta laatukriteerien työstämiseen Kehitysvammaliiton Koulutus- ja vaikuttamisyksikön johtaja Susanna Hintsalalta, joka oli keskeisesti mukana työstämässä KVANK:n yksilöllisen tuen laatukriteerejä – Susanna esitteli eurooppalainen yleishyödyllisten

sosiaalipalvelujen laatukehyksen (Common Quality Framework for Social Services of General Interest), jota hyödynnettiin yksilöllisen tuen laatukriteerien viitekehyksenä

– Susanna pohti, olisiko laatusuositusten laatimisessa pitänyt tukeutua vieläkin vahvemmin eurooppalaiseen laatuviitekehykseen. • Yksilöllisen tuen laatusuositukset ovat nyt varsin tiivistettyjä, jolloin

niistä ehkä on kadotettu sellaisia konkreettisia elementtejä, joiden avulla palvelujen järjestäjät ja tuottajat voivat sitoa laatusuositukset käyttämiinsä laatumittareihin.

– Laatusuositusten jalkauttamisen osalta Susanna arvioi, että laatuvaliokunnalta loppui puhti: ei ole olemassa tietoa siitä, miten ja missä määrin laatusuositukset ovat jalkautuneet palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. • Toisaalta pohdinta: mitä asioita pystytään KVANK:n piirissä

kattamaan koko valtakunnan tasolla, ja missä asioissa vastuu on KVANK:ssa mukana olevilla yksittäisillä organisaatioilla?

7. Työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen: tilannekatsaus ja yhteistä ideointia

http://www.kvank.fi/wp-content/uploads/Yksilollisen-tuen-laatukriteerit_kesakuu-2011.pdf

http://www.epr.eu/images/EPR/documents/projects/prometheus/CQF for SSGI - FINAL VERSION.pdf







• Susannan suosituksia työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstämiseen: – Miksi on oleellista tehdä laatusuosituksia juuri nyt?

• Tämän määrittely on tärkeää valtakunnallisen ja paikallisen keskustelun aikaansaamiseksi + oman puhdin ylläpitämiseksi.

– Tavoitemäärittely • Tavoiteltava lopputulos • Tavoiteaikataulu ja välietapit

– Ei kannata heti oikaista tiiviisiin laatusuosituksiin perusteellinen pohjatyö eurooppalaisen viitekehyksen nojalla.

– Viestinnän ja lopputuloksen julkistamisen ja levittämisen suunnittelu: muodot, kohderyhmät, kanavat

– Mitkä ovat työryhmän keinot pysyä laatukriteerifokuksessa, kun keskustelu helposti karkaa ajankohtaisiin kysymyksiin? • Yksilöllisen tuen laatukriteerityöskentely strukturoitiin tarkasti

pienryhmiin/pareihin, jotka työskentelivät ja veivät asioita eteenpäin. Lyhyessäkin ajassa, vaikkapa tunnin työskentelyllä, saadaan paljon aikaan pienryhmissä. Joku aina kokoaa pienryhmien tuotokset, joista seuraavalla kerralla jatketaan.


• Laatukriteerityöryhmän suunnitelma Susannan evästysten pohjalta – Mitä tavoittelemme? Mikä on lopputulos? Miksi me tätä teemme?

• Visiotyöskentelyssä muodostettiin visio kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan ja työllistymisen tukemisen kehittämiseksi ja modernisoimiseksi.

• Vision toteutumista sekä tulevan TEOS-lainsäädännön toteutumista tuetaan laatimalla em. visiolle pohjautuvat laatukriteerit.

• Jotta laatukriteerit saadaan levitettyä, jalkautettua ja juurrutettua käytäntöön osana TEOS-lainsäädännön toimeenpanoa, tarvitaan KEHAS-ohjelmaa vastaava valtakunnallinen ohjelma.

– Lopputulokset: • Laatukriteerit • ”Check-list” kriteerien toteutumisesta • Ehdotuksia mittareista • Viestintäsuunnitelma laatukriteerien julkaisemiseksi (eri formaatit, eri

foorumit…) ja levittämiseksi

– Aikataulu • Laatukriteerit + viestintäsuunnitelma valmiina kesällä 2015

– Työsuunnitelma • Jatketaan seuraavalssa kokouksessa

– Työskentelyn resursointi, ryhmäläisten työpanokset ym. • Fokuksen säilyttäminen työskentelypäivissä olennaista: yritetään saada

tehokkaasti aikaiseksi päivien aikana. • On hyvä muistaa myös erilaiset teknologian apuvälineet, mm. GoogleDrive,

videoneuvottelu – ei ole välttämätöntä aina kokoontua nenätysten samaan kokoushuoneeseen.

• Laatukriteerityöryhmän seuraava kokous: 16.5.2014 – Syksyn kokousajankohdat on sovittu


• Yhteistä ideointia/evästystä/toiveita laatukriteerityöryhmälle

– Pitäisikö laatukriteerien sisältää suositus työosuusrahan maksuperusteista (varsinkin ennen tulevia TEOS- ja Valas-lakimuutoksia)?

– Pitäisikö laatukriteerien sisältää näkökulmia kilpailutukseen liittyen?


• KVANK = kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto

• Edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen, työhön ja päivätoimintaan liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta

• Toimintatapa – Verkosto on epävirallinen ja toimii konsensusperiaatteella. – Verkosto on avoin kaikille halukkaille.

• Esim. työn ja päivätoiminnan valiokunnassa edustettuna 36 yhteisöä (4/2014)

– Neuvottelukunta jakaantuu työvaliokuntaan, laatuvaliokuntaan sekä työn ja päivätoiminnan valiokuntaan.

• KVANK perustettu 11.2.2008 = toiminut 6 vuotta – Työn ja päivätoiminnan valiokunta perustettu 21.3.2012 = toiminut 2

vuotta

Muutamat tahot käyneet keskustelua siitä, tulisiko KVANK:n

tavoitteita, toimintamuotoja ja organisoitumista kehittää/päivittää ja miten – Valiokuntien puheenjohtajien ja sihteerien yhteinen pohdinta

alkusyksyllä???

8. KVANK-työskentelyn tulevaisuus. Valiokunnan jäsenten kokemuksia ja näkemyksiä koko neuvottelukunnan ja eri valiokuntien toiminnasta ja kehittämisestä


• Ryhmäporina: Mitkä ovat työn ja päivätoiminnan valiokunnan jäsenten näkemykset ja kokemukset koko KVANK:sta ja valiokuntien toiminnasta? – Tähänastisen organisoitumisen ja toiminnan arviointia

– Jatko-organisoitumisen ja toiminnan ideointia


• Tähänastisen organisoitumisen ja toiminnan arviointia

– Tutustumiskäynnit kokousten yhteydessä hyviä: varmasti aina jotain kotiinviemistä

– Tähänastinen työskentely ollut ihan hyvää

– Kuulee, miten muualla toimitaan

– Junnataan paikoillaan – toisaalta eteenpäinkin on päästy • Tärkeä muistaa, mihin asti on päästy ja mitkä asiat on jo

käsitelty

– Työrukkasryhmä hyvä • On jokaisesta jäsenestä kiinni, miten ryhmän

työskentely etenee

– Esitykset ja keskustelut hyviä

– Valtakunnallinen, laajasti edustettu

– Punainen lanka puuttuu • Tähän asti tavoitteena on ollut muodostaa malli/visio

• Miten tästä eteenpäin?

– Valiokunnan kokouksissa käydyt keskustelut ja kuullut esitykset ovat vaikuttaneet omaan ajatteluun


• Jatko-organisoitumisen ja toiminnan ideointia – 8-10 hlön ydinporukka, joka valmistelisi valiokunnalle

konkreettisia ehdotuksia käsiteltäväksi – Eriytyminen: a) työllistyminen b) osallisuutta edistävä toiminta (=

nykyinen päivätoiminta) • Ryhmillä omat vetäjänsä, esimerkiksi Sirpa Granö ja Pertti

Rinkinen • Toisaalta nyt on jo laatukriteerityöryhmä, joka yrittää työstää

kriteerit työllistymistä tukevaan toimintaan ja osallisuutta tukevaan toimintaan (nyk. työ- ja päivätoiminta)

– Kokouksia harvemmin, jotta varmasti aina jotain konkreettista käsiteltävää

– Keskeneräisten versioiden kommentointi valiokunnan kokouksissa sekä meilitse ja/tai muutoin netin kautta

– Jäsenten kierrätys ja täydentäminen, pienemmiksi porukoiksi jakautuminen esim. laatukriteerityöryhmässä syvyyttä työskentelyyn • Jos on muita laatukriteerien työstämisestä kiinnostuneita,

työryhmään voi tulla mukaan! • Kuntien edustajien mukana olo! kuntien sitoutuminen

laatukriteerien noudattamiseen

– Mikä valiokunnan tehtävä on? Työrukkanen/tiedon välittäminen/jokin muu, mikä?

– Maantieteellinen edustavuus – esim. Pohjois-Suomi täysin aliedustettuna

– Enemmän teemapohjaista, etukäteen valmisteltua keskustelua – Esimiesten mukana olo – Tiedon leviäminen alueellisesti esim. tiedotustilaisuuksien

muodossa – Etäyhteyksien hyödyntäminen


• Tiistai 21.10.2014 klo 10.00-15.00/16.00, Kehitysvammaliitto – Aiheiksi pyritään saamaan ainakin TEOS-lopputuloksen

esittely sekä Kehitysvammaliiton KIT-projektin tuottamien avotyötoimintaa ja työllistymistä koskevien tuoreiden tutkimustulosten esittely. Lisäksi laatukriteerityöryhmä esittelee ja kommentoituttaa valiokunnalla siihenastisen työskentelynsä tuloksia.

– Muita mahdollisia aiheita aikataulun mahdollistamissa rajoissa ovat Helsingin Diakoniaopiston pilottihanke kehitysvammaisten yrittäjyyskoulutuksesta sekä vammaislakien yhteensovittamisen ajankohtaiskatsaus.

• Tammikuu 2015 – Tarkempi ajankohta ja kokouspaikka sovitaan lokakuun

kokouksessa

– Mahdollinen tutustumiskäynti päätetään lokakuun kokouksessa

9. Seuraavat kokoukset


Kauniita kevätpäiviä!

työn ja päivätoiminnan valiokunta · 7. työn ja päivätoiminnan laatukriteerien työstäminen:...

Documents