työ, työajat ja työurien pidentäminen

Työ, työajat ja työurien pidentäminen

Professori Matti Ylikoski3.12. 2009

Prof. M. Ylikoski / 21.04.23 2

Miten työterveyttä, työkykyä…ja siis työuraa voidaan ylipäätään

edistää ?


Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa- ja vaikuttavat työssä jatkamiseen -

(Ilmarinen 1999)

Ikä

Työn vaatimuksetja kuormitukset

Toimintakyky ja kompetenssi

%

Reservi

Vähennä vaatimuksia jakuormittumista

Ongelma

Ratkaisut

Edistä työkykyäReservi


Työuran eheyden haasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina(Vainio & Ylikoski 2009)

Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat•työelämään kiinnittymisen tuki,•työelämävalmiudet,•perehdyttäminen

Työkyvyttömät, vajaakuntoiset•varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki•tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi,ehkäisy ja hoito

Muutosten kohtaaminen:•lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, •jäljelle jäävien terveys ja tuki

Ikääntyvät ja maahanmuuttajat

•myönteiset asenteet,•syrjinnän vähentäminen,•houkutteleva työ ja hyvät

työolot yksilöllisin ratkaisuin

Terveellinen,turvallinen,mielekäs työ

osana hyvää elämää

Kuormitusten hallinta•työssä jatkavat•riskiryhmät

"Eteenpäin kriisistä"

"Potentiaali"

"Kohti työelämää" "Ikäjohtaminen"

"Tikka"

"MIVA"

Depressiosuositus

Ihmisen mittainen työ kestävä työura vetovoimainen tulevaisuuden

työpaikkaWin – win - puheOlemme erilaisia – puhe

"Terveenä työttömyydestä"

"Työaikapalvelu"

"Työn imu"

"Työhön" - menetelmä

"Koulusta työhön"

"Ikävoimaa"

"ParTy" - menetelmä

"Työläs"


Työhyvinvoinnin näkökulma:Rekkakuski – esimerkki:

•Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin.•Miten on syömisen kanssa?•Yöt tiellä, milloin kotona?•Ehtiikö nukkua?•Mites se "taukojumppa" ja kuntoilu?•Kiire on ja kallis kuorma vastuulla•Vaara vaanii ja tärinä jyskyttää•Kestääköhän selkä ja riittävätkö voimat?……..

Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden

keinoin, työn sujuvoittamisella jne…:…yksilö ja yritys yhdessä !

Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa !Sitä on esim.:1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten ja ketkä yhdessäsuunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuormitustenmitoituksen ja hallinnan välineet jne. – koko "prosessin"2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään henkilöstökoulutukseen?3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, taukotiloihin,asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)?4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussapanostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)?5. Miten tehtävät vastuutetaan?


Työaikojen merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jatkamiselle


Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen eläkeiän jälkeen

(Tilöastokeskus 2006)

445353

5660616264

6770

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Sabbatical

Better health care

More flexible working times

More opportunities for education

Higher salary

Improvements in work environment

Better leadership

Better rehabilitation opportunities

More challenges in work content

Decrease in workload and haste

%

Vähennä kiirettä/kuormitusta

Lisää työn sisältöhaasteita

Kuntoutusmahdollisuudet

Parempi esimiestyö

Työympäristöparannukset

Parempi palkka

Koulutusmahdollisuudet

Joustavammat työajat

Parempi työterveyshuolto

Välivuodet

Vähennä haittojaLisää vahvuuksia


Auttavatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti?

- Kyllä ja etenkin terveytensä huonommiksi kokevilla(naiset)

0

10

20

30

40

50

60

70

25-44 25-44 45-64 45-64

KylläEpävarmaEi

Terveys + - + -

%

(Torgen et al. 2001)


Työajat kuormittumisen haasteena


Työajat SuomessaPositiivisia trendejä – epäsäännöllisyys säilyy

• Suomessa kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö• Ylipitkiä työaikoja (48 t tai enemmän) teki 2.8% v. 2005

(Eurostat) - vähiten Euroopassa!• Yksilöllisen jouston mahdollisuus joka kolmannella, etätyön

käyttö nousussa• 32% tekee muuta kuin päivätyötä (Työolotutkimus 2008): ei pääosin

muutoksia viime vuosina (TTL 2006).

– eniten liikenteessä, terveydenhuollossa ja palvelusektorilla

• Korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt

• Työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa puolet palkansaajista


Vuorotyön yleisyys EU:ssa 2003

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Denmark

Portugal

Austria

Netherlands

Greece

Luxemburg

Germany

Ireland

France

Sweden

Belgium

Italy

Spain

Finland

UK

EU15

1984


Univaikeudet (Työolotutkimus, vähintään kerran viikossa)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1977 1984 1990 1997 2003 2008

naisetmiehet

%


Unettomuus työstressin eri luokissaHelsinki Hearth Study, n=3079

0

5

10

15

20

25

30

35

I I I I I I IV

II I

I I IIV

Vaikutusmahdollisuudet työhön

Työn v

aatim

ukset

%

Kalimo et al. 2000


Iän yhteys voimakkaan väsymyksen esiintymiseen ammattiliikenteessä

(Härmä 2007)

0

0.5

1

1.5

2

2.5

33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53

Age

Od

ds

Rat

io


Vuorotyön terveyshaitat(verrattuna päivätyöhön)

Riski Näyttöunettomuus ja univaje 1-2 korkeasepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkearintasyöpä 1.3 -1.6 korkeavatsakatarri 1-2 kohtalainenmetabolinen syndrooma 1.6 -1.7 kohtalainenlihavuus 1-2 kohtalainenkuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainenlievät työtapaturmat 1.2 kohtalainenraskauden keskeytyminen <2 kohtalainentyypin II diabetes ? kohtalainenaivoveritulppa ? matalamielenterveyden häiriöt, reuma ? matala


Suuria kysymyksiä:Miksi työvahinkokäyrät nousevat Suomessa?

Tapaturmavakuutus-laitosten liitto 2009

Ruotsissa päinvastainen suuntaus:Mellan åren 2005 och 2008 har arbetsolyckorna med frånvaro minskat med ungefär 10 procent.Under perioden 2003-2008 har arbetssjukdomarna minskat med nästan 60 procentArbetsmiljöverket 2009

Palkansaajien työvahingot 2005-2008


Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla

(Työterveyslaitos 2004)

• Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004)

• Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset


Miten hallita kuormittumista ?


Työaikojen hallinta

VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET• Työpäivän pituuteen• Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan• Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa• Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa• Työvuorojärjestelyihin• Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin• Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen


Yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisääntyneet Suomessa

(Tilastokeskus 2009)


Yksityisen palvelusektorin työolotja hyvinvointi

(Kandolin ym. 2009)

- hankkeeseen osallistui työmarkkinajärjestöjä kaupan, matkailu- ja ravintola-, kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalta, rahoittajana Työsuojelurahasto

Tuloksia työaikajoustoista:

• Jousto esimiehen tai työtehtävien vuoksi kuukausittain 45 %

– ylityötä ja työtä ilman korvausta

vähemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

• Yksilöllinen jousto

– voi vaikuttaa työaikoihin paljon 40 %

• Ajantasaiset työvuorolistat

– ovat kunnossa 72 %

enemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, useammin työn imua


Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin

Hoitotyö, n=255 (Hakola ja Koivumäki)

• Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa

05

101520253035404550

Ennen Jälkeen

Uni ja vireys

TyössäjaksaminenYleinenterveydentilaSosiaalinenelämäPerheenkiinteysVapaa-ajanharrastukset

%

Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005):


Ikääntyvien vuorotyöläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot

(Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999).

1. Vuorosuunnittelu- yksilöllisen joustavuuden lisääminen- enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen

- yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot

- jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat

2. Työterveyshuolto- terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä- yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla- yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön)


Osallistuvalla työaikojen suunnittelulla - voidaan yhteen sovittaa tuotannollisia ja yksilöllisiä joustoja

Yritysten tarpeet Työntekijöiden tarpeet

Tuotannollinen jousto

liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen

Yksilöllinen jousto

liittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen

Tasapaino ja yhteistyö

=> etuja molemmille


Työterveyslaitoksen kehittämien eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007

- Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord.- Helsingin Energia


RESPECT - Innovatiiviset työaikamallit ikääntyvillä

Finnair Lentokonehuolto


Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutukset

1 2 3 4 5

Uni

Suoriutuminentyössä

Terveys

III-AAAYYY----- AAIIYY----

Ongelmia harvoin joskus aina


Vuorojärjestelmämuutoksen vaikutukset

Työssä jaksaminen

1

2

3

4

5

45- 45+ 45- 45+

Interventio Kontrolli

2001

2003

Yleinen terveys

1

2

3

4

5

45- 45+ 45- 45+


2001

2003

Sosiaalinen elämä

1

2

3

4

5

45- 45+ 45- 45+


2001

2003

Perhe-elämä

1

2

3

4

5

45- 45+ 45- 45+


2001

2003


Yksilölliset ja autonomiset työajat tukevat mahdollisuuksia pidentää työuria

Vuorokausi Viikko Vuosi Elämä

Työajanpidentäminen

• Työpäivänpidentäminen

• Viikonlopputyö • Lomien lyhentäminen

• Eläkeiän nostaminen

Työajanlyhentäminen

• Työpäivän lyhentäminen

• Lyhennetty työviikko

• Lomien lisääminen

• Kausityö• Lomarahan

otto vapaana

• Eläkeiän alentaminen

Yksilölliset taiautonomisettyöajat

• Liukuva työaika

• Päivittäisentyöajan erilaiset tauotusmallit

• Yksilöllinen viikkotyöaika

• Joustavat osa-aikatyön mallit

• Työaika-pankki

• Tiivistetty kausi-työskentely

• Elinikäinen työaikapankki

• Sapattivapaat• Osa-aikaeläke • Työuran

huokoistaminen


tuottavuus suoriutuminentehokkuus kuormitus jaksaminen

Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi.

(Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006)

Org

anis

aati

on

tarp

eet

Yksi

lön

edellyty

kse

t/ t

arp

eet

vaatimukset vapausaste, vaikutus panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus

sitoutuminen itsenäinen osallisuuslojaalisuus alistuneisuus innostavuus

tiimiteho, joustavuus yhteisötuki, apu muilta,yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen

tulostavoitteet, laatu resurssit, realismi, sopivataikarajat stressi välineet, sujuvat prosessit

avoimuus reiluus, luottamus,luotettavuus epäluuloisuus kuulluksi tuleminen

Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä"


Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta

www.ttl.fi


Kiitos !

työ, työajat ja työurien pidentäminen

Documents